Vapaus, March 19, 1968

              Sivu.2 Tiisbaf, jnaalisk. 19 p .— Tuesday, Mar. 19, 1968
INDEPENDENT UVBOR ORO^N
Establtfihedltoir. «/1919
. : V »»A^AOBRi ff. SUKjBI
VAP4U;S
EDITOSt Vif. EKLUND
TELEPHONBi OF,nCK A H O ^DITORIAl. tl7Atfi2fiA
PubUshed thrlce weekly: TuejsnJ^y?, "myfisä^j^ and Satairdajre by VapM^
Publishing Co. Limited. 100-'l02 S b n Sb. Weat, Sudbury. OT^tario, CTfaada.
Mailing a d d r ^:
Adi«rtlsliiKr ratcs upon appllpatlox;!, transjatl^n free <fS oibaige.
AutJ^oa-lz€4 «9 sepo^ äm SaaU ^y'tftg P«>i?t p « } c e DejRartojycait,' Ottevjia,
^d^fOT P9ypi«nt pf p o s t f i ^ . ln c a ^ . ,
CANADIAN LANdysGf-PRESS
Canadasga: 1 yk: tlQ.0O, B'rk,$5.?5i 'U9A:n:
Skk. SJOO^ Suomeen:
IVfc. $11.00,0 kk. $S.7S
Ivk. il.60,6kk.
Johammes Vm>laiiim imohiiy^
alueen .Hassisien'.s^u^ioutegini^
pej^ikitys Ofi erittäin voimakkaasti
vfihen^yt;|}a Euroiopa&sä^V«^
ya pej?jS3S»nJ!tyB Ijevefttjynyt. Ystä-vyyssopimuikseo
ediellyttämien sQtl-laaUisteai
konsultaaitl»id«i mahdolli-
'smis on siten «itisestäan vMienty-nj^.
T?™ä^on oaniaan tukemaan Suo-
; men neutraliteettia j » antamaan
silie lisää onnistumisen edellytyk­siä",
sanoi' eduskunnan puhemies
Virolainen puhuesisaan ' Suomen
asemasta nykymaailmassa BesmlssB
keskiviikkona.
Puhemies Virolaisen Pariament-:
tien-voisen liiton Sveitsin iry^vajäii
kokouksessa pitämä pulie on koko­naisuudessaan
seuraava:
Kuilu syvenee lai^jen^
Kuten OTi^tälläkin palstalla todettu, yihdysvaltairi !halli-
-tuksen presidentin j a häneii haUjtiiksq^sa jäseaiten pulhieiltttien
ja telfiojen valimen uskottomuuden (kuilu — eli credittibilliilty
gap _ on laajenlemistaaai laajentunut. Kutkaan ajatteleva ame-rikikalainien
ei voi enää vakaiva^tis^ niihin seilityfe-siinj
tiedonantoihin ja votoöimukisjin, mitä heidänt hallitulkselisa
esunerHiksi Vietnaimdn sodasta aintavait.
Monet amerikkalaiset ovat ilmeisesti vielä sitä onieltä, elttä
ulkopoliittisissa asioissa, varsinkin sotakysymylksissä, om "dmaa
höllitus!ta"puJolustettaiVasiitä!kinihaiöUmatta vaikka sen synnit
veriruskeita olisivat. Sanotaan, 'että veri on vettä sakeampaa
ja se vetää "oman hiaillituksen" puoleUie Ikaukaistai lulkomaata
vaataan sittenlkin vaikka jäirki sanoo, että kaiikkitäimä on vää-,:
rin -ja tuomittavaa.
Ja vaikka hallitusvallan tojimesta käytetään ovelasiti hy­väksi
tällaista ^'tunnepitoista omaan maahan suhltautuanialta",
niinilmeiM öhteuaitenkin, että^S^ tenhovoiima on'häviäimSs-sä
yhä suuremmat ja suiuiremimiat aimierilfckal-aisjioukot: otta-yait
nyt kantaa "oman haiUituksensa" edesottamisia vastaan
tulttuaan v^dcuxittuneeksi, että heidän ma^^msa nimissä on hal­lituksen
toimesta tehty tyjnmistyttäviä rikoksia pientä Viet­namin
kansaa vasltaan.
Uutistiedot kertovat siitä, että yhä laa*jenraiat aimerik-kalaisjoukot
ovat nousen^assa aktiiviseen taisteluun .haHituik-sensa
ohjelman muu-ttamiseksi. He ovat tulossa vakuuttuneek­si
myös siiltä,' että tämä fcamnamnuutos voi tapahtua vain, tai
ainakin parhaiten, henHdlövaihdosten avulla.
Vielä muutama viikko sitten oilivat Valkoista taloa lähellä
olevat tairkkailijät sitä miieltäi että Vietnamin Söd'an lopetta-migta.
vaativalla senaattori Eugene McGarthylla ei ole juiuri.
lainkaan k<annaitusta New Hampahiren osavaltion esivaaleissa.
Näiden piirien mukaan demokraalttipuolueen presidenttieh­dokkuudesta
presidentti Johnsonia vastaan taisteleva senaat­tori
McGafthy saa olla kiitollinen, jos hän saa 10 tai korkein­taan
12 prosenttia äänistä.
Saatuaan kuitenkin nähdä, dtltä senaattori McCairthyn.
kokousten osanottajamäärät kasvoivat, että 'hänien puheitaan
tervehdittiin entistä innokkaammin, ija että hänen kannatlta-jaipiirinsä
kasvoivat jartMivasti, presidentti Johnsonin kannat­tajat
myönsivät vaali päivän aattona "jalomielisellä" Itavalla,
että Vietnamin sodan lopelttamista vaativa senaattori Vod saa­da
yhden neljänneksen äänistä. Samalla selitettiin, että jos
senaattori näin paljon (25 pros:) saa ääniä, niin se ennustaa
vaikeuksia presidentti Johnsonille hänen pyrkiessään puolur
eensa presidenttiehdokkaalksi.
Tuloksena oli kuitenkin, että senaattori M c C ^ sai per
; räti; 42-prosenttisesti puolueväkensä äänet New Hampshiren
osavaltioissa, railtätöiden täydellisesti 'presidenitti Jtolhn^onin
49-prosenttisen vaalivoiton.
"Yksi pääskynen ei' luonnollisestikaan keisää tee". New
Hampshiren esivaalit eivät liioin Tatkaise sitä, kenestä tulee
demcHriraattipuolueen: presidenttiehdokas. Tämä sitäkin suu­remmalla
syyllä ktm esivaalit eivät sido ketään, vaikka ne
osoittavatkin poliittisesti puhuen, mitä ehdokasta "kauniim­pana"
pidetään.
Mutta mikäU presidentti Johnson ja hänen neuvonanta­jansa
lisätodistiöcsiahaliisivat siitä; kuinka. laaijöksi on kan­sanjoukkojen
kohdalta levinnyt uskottomuuden teuilu, niin
New Hampshiren esivaalit aittoi^-siitä uuden esimerkin.
Ja vaikka nämä esivaa'lit eivät sidokaan ketään, niin ne'
voivat kuitenkin "vapauttaa" uusia voimia rndstä siteistä, jotka
ovat pitäneet presidentti Johnsonin kaninatusyoimia yhdessä.
* * *
: Esm'?iikkinä -tästä on edesmienmeen presidentinj John F.
Kennedyn veljen, senaattori Robert Kennedyn lausunto, elttä
hän on viittä vailla presidenttiöhddkbuuden taivoittelijaikisi ryh­tymistä.
Vaikka hän on julkisesti sanloutunutiilti presidentti John-so^
in Vietnam-politiikasta ja arvostellut Yhdysvaltain sota-dijelmaa
Vietnamin kansaa vastaan, senaattori Kennedy on
kuitenkin vakuutitamalla vakuuttanujt, että hänellä eii' ole 'mi­tään
aikomusta ryhtyä presidentti^dokkaaksi "nyt", vaan että
kaikesta huolimatta hän antaa (Iflannatuksensa presiden!t|ti
Johnsonin uudelleen valitsemiseiksi. Todsaalta on ollut ilmeistä,
etj^ senaattdri Kennedy on poikerinpelurin lailla pitänyt kort-teljaan
hyvin lähellä rintaansa vasten • niin, fettei vastapeluri
nutenkään saisi niähdä.niinkälainien 'Ikäsi" häneHä on. Semaiat-tori
Robert Kennedy on aritanut ynimärtää, että hän on val-mis
ryhtymään presidentin ehddkkaaksi sittön kun nykyinen
presidentti-Johnson on palvellut toisen virkafcaujtensar-
•l Mutta taitavana poliittisen pdkerin pelaajana hän on vii-mpaifcoina
t-atsaatanut yhä enemmän Ikiahdella hevosella: Vaik­ka
senaattori Kennedy on vakuuttanut, eittei häh ryhdy John­sonin
vastaehdokkaaksi, hän on_ kuitenkin antanut äinakim
moraalisen tukensa senaattori McCarthyn kampanjalle. Ylei­senä
käsityksenä onkin dllut, eittä jos semaattori McCarthy
saa Ijiyvän kannatulksen kenttätyönsäj perusteella, silloin Voi-'
daan vaihtaa nuiehiä — hänen tilalleen tulee nutorök<as,. Viet­namin
sotaa vastustava, kodcealle pyrkivä, ja mikä tärkeinltä,
rikkauksilla "siunattu" Kennedy, jonkla valiltu'ksi tuliolla olie-tetaan
dlevan ehkä paremmat mahdollisuudet }<iuin millään
muulla demoikraattijohtajalla tällä kertaa.
Kun muis,tataan, että Yhdysvaltain presidenttivaalikam-panja
tulee maksamaan molempien vanhojen puolueiden Eh­dokkaille
kymmeniä miljoonia dollareita, että senalattori Ken­nedy
on jo McCartihyn saavuttaman menestyksen perusteella
ai^tanut tietää, jotta palljoa ei 'tarvita lisää ennen kuin hän
heittää hattunsa kehään, ja että loppujen lopuksi puolueitten nedy ilmoitti j^enjanJtalna, että
vaalikampanjan tavoitteena pn "voitlto", niin mikään ihmie ei hän ryhtyy Jdhnsonin vastadh-olisi
vaikka presidentti Johnson ei saisikaan enää presidentti- . dokkaaksi ja tavoititelemaan
ehdokkuutta, vaikka yleisenä tapana on, lettä 'toinen president- demidkriaattipuoluieen president
tiehdokkuus annetaan "istuvalle presidenrtille" miltei lautasella ti(Jhdokkuutta. Vilttaatmme etu-tarjoten.
(Täm;än artikhelin kirjoittamisen jälkeen Bob Ken- siyun uutistidtjqon.)
'^Maaliskuun 13. päivään liittyy
minun ikjljpolveni suonu^laijsen
mielessä raskaita muistoja. Tahä
päivänä 2^ vuotta sitten päättyi
talvisota. Suomi kansakuntana
kesti sod^n ikxjetitelemukset: me|t^
ei miehitetty silloin kuten e i myo-hemm|
nfcään, j a maamme itsepäi-syys
säilyi, Sota oU s i ^ i kansal­linen
onnettomuus, jonka suuruut­ta
ei voi iliioiitella- Menetiimme
rauhanteossa kotiimaaikunitani Kar­jalan
j a osia Pohjois-Suomesta, n.
U %: maamme pinta-alasta. Yli
25,000 sotilasta oli ikaatunut ja
kymmenet tuhanneit saaneet elin­ikäisen
invaliditeetin. Maamme oli
köyhtynyt, osittain hävitetty : ja
määrätyssä mielessä epätoivoinen.
Meiltä oli mennyt luottamus kan.
sainvälisen ijärjestyksen olemassa­oloon,
kansainväliseen oikeuteen
ja oikeudenmukaisuuteen maail­massa.
Talvisota ja sen jälkeensä
Ijätiiiämä tilanne kylvivät osittain
uuden ^odan siementä, sodan, jOr
hon Suomi uuidelleen Joutui itäi­sen
naapurinsa kanssa 15 kuukautta
myöhemmin.
'^Kuluneet vuodet ja vuosikym­menet
ovat antaneet meille sekä
uutta kokemusta että ajallistii
perspektiiviä, joka on auttanut
meiltä asettamaan talvisodan ta-paihtumat
oikeisiin yhteyksiinsä;
Me ymmärrämme nyt sodan olleen
molemminpuolisten väärmai-vioin-tien
traaginen tulos: Suomi ei en
nen solaa suunnitellut aseUumiijlii
Saksan astinlaudaksi hyökkäyk.-*es-sä
Neuvostoliittoa vastaan, vaik­ka
neuvostojohtajat; niin pelkäsi­vät,
eikä Neuvostoliitto ainakaan
ennen sodan alkua suunnitellut
Suomen itsenäisyyden tuhoamista,
vaikka valtaosa suomalaisista oli
siitä vakuuttunut.
"Suomen ulkopolitiikka on vai­kea
ymmärtää, jos e i ota huomioon
lähihistoriana Uittyviä kokemukr
siamme. Sveitsin . ulkopolitiikan
historia .ulottuu kauas keskiajalle,
yli seiäsemän vuosisadan taakse-
Puolueettomuu^litiikan menes-ityitaellistä
haii-sjoittamisetsita teillä
on kokemuksia yli 150 vuoden
ajalta. Suomen • itsenäisyys on tä­hän
verrattuna nuorta. Suomen
puolen vuosisadan ikäisen ulkopo­l
i t i i k an alkutaival oli' haparoivaa
polun haktfnista. Vasta toista
maailmansotaa seuranneena aikana
on puolueettomuuspolitlLkka täyttä­nyt
ne toiveet, joita j n e sille olem­me
asettaneet.
"Keskeiset ulkopoliittisiin koke­muksiimme
liittyvät näkökohdat
korostavat naapui-uussuhteiden tär­keyttä.
Toista maailmansotaa seu-ranneena
aikana on ulkopolitiik­kamme
tankein saavutus ollut hy­vien
ja ystävällisten suhteiden ra­kentaminen
itäisen naapurunme
Neuvositoliiton kanssa. Täimä* työ,
jonka alkuunpanemisesta ratkaise-iva
ansio lankieaa edesmenneelle
tasavallan presidentti J . K. Paasi­kivelle,
ei ollut helppo. Historial­liset
rasitteet maiden suhteissa
olivat raskaat. Uudet suhteet oli
raikenneltava kylmän sodmi ilma^
p i i r in vallitessa BuixK)passa.
Muuallu maai'knassa katsottiin ai-
Ika aJQiin,-^ttä hyv^t^ naapuruus-jSuftiteef'pienen
ja suurep, erilaisia
,maail(nankiatsomulksia ja yhfceis-jkunnallisia
jäirjestehniä edustavien
ipjalden välillä eivät ole mahdolli­sia.
Mutta epäilijät ovat olleet
^väärässä. Prosidenitti Paasikiven
.perusolettamus oli, että itsenäinen
Suomi kykenee saamaan nlaa/pu-rinsa
Neaivostoliiton v vaicj»i'tt«-
neelksi siitä, ettei Suomen' tiautta
ikoikaan.'Uhata NeuivostoliiUmv^'firr''
vallisuutta, ja että Neuvostoliitto
ei pyri enerapään: Tämän oletta-'
miuiksen ovat viimeisen y l i . kah­den
vuosikymmenien kokemukset
osoittaneet oikeaksi. Ratkspsevp
osuus hyvän ifäapmuuiden poUtii-kaft""
onnist«imisessa on ollut Neu-
-vost|oliltolla, joka on vastannut
luottain>ukseen luottamuksella ja
sftvelta»ji|t " f a i r play'' -periaatteita
Suomen politiikassaan.
Mutta Suomen ja Nieuvo&tolii-tonkaan
väliset hyvät sul>teet ei­vät
ole irrallinen, muusta maail­masta
riippumaton ilmiö. S» seik­ka,
että Suomi kuuluu Piohjois-maihin
ja että meidän ai-noalt r a ­janaapurimme
Neuvostoliiton ohel­la
ovat RuiOtsi j a Norja, on suu-ii^
tuspolitiikkaa.' PuolueettonuKjs
ei ole meille päämäärä sinii»iää eikä
a m sinänsä; se on kansallinen
tUfi^allisuiuspoditiikikamme ~ työvä­line,
kuten se esimericifcsi Ruot-fiiissakin'
Oli. Mutta Suomen <puo-lueöttxmiujus
oh aitoa puoJueetto-muiutta:;
sen iperustavana atjabuksena
on p y r k i m ^ pysyt^ä suurvaltojen
iristir^t^jen ulkopuolenpa ja fiippu-m^
ttomuiiden s ä i l y ^ ^ i n e n , ' ' '
pupluee^t^uus nyky-maailmassa
on: enemmän k u i n väin
pysyttäytymistä muiden m a i d en
käymän spdan uikopuoleUa. Puolu-eettomiuuden
täytyy odjia elinxellinen
osa kansakunnan uiil^paliittisesUi
kokbnaisikäyttäytymisestä.
"JKapsainväliset suhteet laajene^
vat) ja monipuolistuvat jatkuvasti.
Suomi, kuiten ikaikki muutkin p d b r
lueettpjnat maat, joutuu gallfiivasti
eri tasoilla tekemään ratkaisujai
jotka vaikuttavat sen puoiiie^tto-muuspolitiikkaan.
Viitaten tässä
t^keänä , esimerkkinä kauppapoli-itillkkaan
ija taloudelliseen uudel-leenryhmittymiseen
ja integroiitu-miseen
liittyviin poliittisiin rat­kaisuihin.
Suomen assosioituessa
EFTA:an v. 1981 tavoitteenamme
iresti vaikuttanut idänpolitiikkam- oli ratkaisu, joka takaisi maamme
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
ii
Erick Kruut, Heai-st, Ont., täyttää
maanantaina, maaliskuun 25 päivä­nä
69 vuotta.
Antti Ranta, Vantouver, B.C.,
täytilää peijantaina; maaliskuun 29
pnä 78 vuotta.
John Saloranta, Toronto, Ont.
täyttää keskiviikkona, maaliskuun
20 pnä 71 vuotta.
Wcster Lohikoski, Kinkland Lake,
Ont. itäyitjti maaliskuun 14 pnä 78
vuotta.
Matti Huhtala, Sault Stc. Marie,
Ont., täyttää torstaina,, maaliskuun
21 päivänä 81 vuota.
Yhdymme sukulaisten ja tuttar
vain onnonloivotuksiin.
me onnistumiseen. Ei liene liioi
teltua sanoa, etiä Suomen idän­suhteet
puolestaan muodostavat
stabilisoivan ja rauhantilaa edistä­vän
tekijän Pohjois-EUiioopassa ni­menomaan
muiden Pohjoismaiden
kannalta.
" K u n me suojnalaiset takavuo­sina
ajattelimme Suomen asemaa
maailmanpoJilukassa, esiintyi kak­si
toisilleen vastjilkkaista peiniskal-somusta.
Eraat olivat sitä mieltä,
että rae voimamme ponnistaen
pystymme voittamaan pienuulem-ine
asettamat eitcet Ja: muovaa'-
maan maailman mielemme mukai­sesti.
Tällaisltji katsomusta esiintyi
esimerkilcsi minun opiskeluaika-nani
ylioppilasnuorison keskuudes­sa.
Toii'et taas katsoivat, että pio­ni
kansa ajelehti kuin lastu lai­neilla
maailmanpolitiikan myrs-kyssä
voimatta kohtalolleen mi-
Aään.. Kun nyt tija'Ltelemme noita
asenteita, me tiedämme, että kum­pikin
niistä on virheellinen.
Maailman tosiasiat on otettava to
siasioina. MuJta toLsaalta meistä
itsestäimiie riippuu hyvin paljon.
Onnistunut utkopoliliikka on picr
nen kansan kohdalla nähdäkseni
näiden kithden perusseikan, geo-poliittLstcn
pbrustekijöiden ja
oman. toiunnnan, synletesi. Juuri
SveiUsi on meille suomalaisille
esimeikkina siita, miten tällainen
synteesi on onnistunut hyvin ja
miten se on johtanut tui-vallisuus
poliittisesti erinomaiseen tulok.'
scen.
'Suomi on •puolueeton maa. jn
ulkopolitiikkamnie on puoiueelto:^
muuspolitiikkaa. Myös Suomen
puolueettomuus on nähtävä geopo­liittiseen
asemaammme ja omaan
polnttiäeen-tahtoomme perustuvana
turvailivuuspoliitlisona ratkaisuna-
Koska olosuhteet, joiden keskellä
elämme, luonnollisesti poikkeavat
olosuhteista, joiden keskellä Euroo-pan
muut puolueettomat maat elä­vät,
myös puolueettomuutemme on
erilaista kuin Euroopan muiden
puolueettomien maiden. Mutta
sama ipätee kaikkiin puolueet­tomiin
maihin nähden: niiden jou­kosta
ette löydä kaksosia! Suomen
puolueettomuutta ei voi määritel­lä
kansainvälisen oikeuden mu­kaiseksi
pysyväksi puolueetto­muudeksi.
Se ei soveltuisi as6-
maamme. Toisaalta Suomen puo­lueettomuus
on luonteeltaan ni­menomaan
myös euirooppalaista.
Sen asennoituminen on harkitse-vaii,
ehkäpä varovaistakin ja se
p y i k i i : käytännön tuloksiin ja
välttää emotioidcn sävyttämää j u -
viennin e^ut j a säilyttäisi kilpailu,
kykymme Euroopassa sekä saman­aikaisesti
olisi sopufiOihQ^ssä
puolueettomuuspolitiikkamme ^ k o ­konaisuuden
kanssa. Samat kritee-riot
ovat päteviä nytkin määritel-lessämme
suhdettamme Euroopan
taloudellisen integraation mahdolli­seen
jatkumiseen. Katsomme, että
Euroopassa olisi pyriittävä pois­tamaan
kaupan esteitä, mutta ei
pystyttämään uusia. . Näemme ta-voitteena-
mahdollisimman laajan
kaupallisen Ja taloudellisen jär­jestelyn,
joka edistäisi sen osa­puolien
taloudellista kasvua. Pe­rusehtomme
tällaiseen osallistum.i^
seen luonnollisesti on, että^ sen vel­voitteet
ovat sopusoinnussa puo-lueeittomuuspolitiikkamme
kanssa.
M i l l o in ja missä muodossa tällai­siin
jäijestelyihin voidaan päästä
— sitä ei kukaan vielä tässä vai­heessa
kykene ennustamaan. Suo­mi
seuraa tarkasti kehitystä ja rat-kauee
kantansa mahdollisin vaih­toehtoihin
nähden sitten kun ue
tnleval ajankohtaisiksi.
(Jjatkuu scuraa'vassa numerossa)
Kömpelö yritys
rangaista Ruotsia
sanoo Pravda
Moskova. — • Neuvostoliiton
konununistipuoluccn lehti Pravda
sanoo sunnuntaina Yhdysvaltain
Tukholman-suurlähettilään Wil­liam
Heathin kotilnkutsumista
kömpelöksi yritykseksi rangaista
Ruotsia sen asenteesta Vietnamin
sotaan.
— Se etteivät amerikkalaiset sen
paremmin kuin ruotsalaisetkaan i l ­moittaneet
Heathiin kotiinkutsun
todelhsta syytä samoin kuin myös­kään
hänen mahdollisen paluunsa
ajankohtaa, osoittaa, että kysymyk­sessä
on Washingtonin tahallinen
mielenosoitus, ts. se on tyytymätön
Ruotsin Vietnamin kysymykseen
omaksumaan kantaan, kirjoittaa
Pravdan kirjeenvaihtaja Juri Ja-hontov.
—- Viimeaikaiset tapahtumat ja
etenkin ministeri Olof Palmen esiin­tyminen
Yhdysvaltain vastaises.'^a
mielenosoituksessa sekä päämini&l-
Brlanderin solidaarisuus ministe­rin
esiintymistä kohtaan ovat he­rättäneet
ilmeistä suuttumusta Yh-.
dysvaltain hallituksessa, joka tällä
kömpelöllä tavalla yrittää rangais­ta
ruotsalaisia, sanotaan artikke­lissa,
jonka otsakkeena on ."Was­hington
on tyytymätön".
mk ,
,^<toli0«|sa, missä
rin<kdlmen kii^yäj^n sisällä fjoi^l
-i^vat, valli|Hf>|[0iij>iuJ^
den ulkonäk» tai inuotl-lskelmät^i^
Ivtähtlen suoslkklasena .^f
tömlen lukumäärä, on eräs tekijä
JfUl^ff^matq^ lehti lupp-nehtl
sitä seuraavosU: "EpäluoUa-mus
XH»f^\»99 .el$via lilttolfdda
kohtaan; syvälle juurtonut kauna
heitä kohtaaor toive vapautua sditäi
l i i an läheisestä suhteesta, Joka ei
' lupaa'm«IUe kerrassjoan, mitään
Kysyipys ei olp vain siitä, että?
Länsi-Saksassa pidetään \italialai'
sia työläisiä "toisen luokan ihmi­sillä"
että lansift^salaiiiep lefa
distö suorittaa avoAnta i t a l i an vas-itaista
kampanjaa. JCysyinys on en­nen
kaiiikea näiden maiden väli­sistä
poUittisista suhteista, jotka
ovat entisfs^Btään Jännittyneet, vaik
ka Länsj-Saksa onkin edelleen Ita­lian
Ijittolginen Naton puitteissa.
Roomassa oteitaan luonnollisella
ärtymyköellä vastaain jokainen Län-si.^
ksassa' tapahtuva Italian vastai­nen
hyökkäys. Erityistä suuttumusta
aihieiutti täällä uusnatsilaisen kan-salUsdemokraattdsen
puolueen edus­tajakokous,
jonka kuluessa esitettiin
avoimesti vaatimus Alto-Adigen
(Etelä-Tyrolin) riistäfmisestä Italial­ta.
Tällä alueella on, fcuitien tvmmcit-tua.
Saksaa puhuva vähenunistö.
"MeUlä <ei ole oikeutta afliarvioidä
tämän edustajakokouksen johtopää­töksiä.
Loppujen lopuksi ne mer-
, kitsevät sen toistamista, mitä Bon­nin
ministerit ja parlamentaarikot
ovat jatkuvasti julistaneet", kirjoit­tivat
italialaiset lehdet .
ENTISET SS-MIEHET
LIIKKEELLÄ
On syytä todeta', että itse Altö-
Adigeissa on ihmisiä, joita kansallis­demokraattisen
puolueen NDPn
johtaja Adolf von Thadden ja hänen
pangermaamset ajatuksensa miellyt­tävät
kovasti. Toisen maailmansodan
päättyessä osalta Alto-Adigen saksa­laissyntyisiä
asukkaita — entisiltä
SSmiehiltä ja gestapolaisilta sekä:'
Edelweis-divisioonan tai-kka-ampu-j
i l ta ja rankaisuretkikuntien jäse-rJUä
-;- riistettiin Italian kansalais­oikeudet.
Kuitenkin sen jälkeen k un
Länsi-Saksasta t u l i Italian Nato-liitto
lainen, heille palautettiin kansalais­oikeudet.
Tästä muifatutettiin, kun
löhdissä alkoi näkyä tietoja terrori-lyhmien
jäsienten pidätyksestä nii­den
suorittaessa toimintaansa Ita­lian
alueella.
Paljon puhuvia ovat Länsi-Sak­sassa-
muuatta Herbert; Kuhnia vas­taan
käydyn oikeudenkäynnin asia­kirjat.
Oikeudessa osoitettiin, että
tämä henkilö on syyllistynyt tuho-laistoiminnan
järjestämiseen Itä-
Berliinissä. Hän o l i suorittanut teh­tävänsä
Bonnin vakoilujärjestön toi­meksiannosta.
Mutta tutkimusten ja
oikeudenkäjTinin yhteydessä Kuhn
tunnusti, että juuri hän oli asetta­nut
aikoinaan helvetinkoneen italia­laisen
Veronan kaupungin rautatie^
asemalle. Berliinin tuomioistuin lä­hetti
koko oikeudenkäynnin mate­riaalin
roomalaisille virkaveljilleen.
Porvarillinen lehti Stampa kirjoitti,
että "Alto-Adigen natsilaiset esiin­tymiset
valmistellaan Baijerin pää­kaupungissa
Mynchenissä . . .Sieltä
annetaan rahat aseiden j a räjähdys­aineiden
ostamista varten. Nämä ra­hat
on Saatu Baijei'in talouselämän
m.onilta suurhaiMa". Viikkolehti A-BC
puolestaan kirjoittaa, elttä "dy-namiibin
maksaa Bonn -r- Tyrolin
uusnatsien taloudellisten kulujen
valtaosa rahoitetaan Bonnin Saksas­ta
käsin".
"ODER-^NEISSE-AKTION"
Voce Republica-lehti julkaisi ker­ran
niiden lämsisaksalaisten järjes­töjen
luettelon, jotka johtavat ter­roritoimintaa
Italiassa. Lehti mainit­si
joukon Länsi-Saksan parlamen­taarikkojen
teollisuusmiesten ja po-
Jli^tA j o h t a j im mijop,'Jotllta ovat
iiiisnatsllajistan imW^W^ Täkäläi-
^ l^lhiiistön valciliUMsfceia 'njukaan
oi ^tätö^ toimintaa v t ^ - p i i ä ä vain
pientecQ, ryhmieo ja ylsisityisl^ i h .
m i e t t i alQitteell^udeia'' tuloikBena.
T^ijminnain itaustavoiimana o n teho­kas
ja v^kutusvattaaneaj, j p : ^.
Siitä sanotaan, Itadiassa s ^ o r ^ ' e ^ ;
se o n B o m i n vabokuaäijestii. I^b-^
det kinjoittavat, että juuri^^e värvää'
agemttejä eikä yksin EtelS>^ftwlini
väestön j a Länsi-iSaksan kamala^^
t m fce^cuMdessa. Genoyiaasa^on^po:
liisi päättänyt joukon kans^dsiai'
jotka kuuluivat salaiseen f a s i s t i s i
"Oder—Neisse-Aiktion" - järjestöön.:
Sen tehtävänä on Boomin revanshis-
Usen politiikan avustaminen; .irailä
ryhmällä o l i suuri ^sevaras|boC|eno-
Van lähellä sijaitsevissa luolissa ja
se valmisteli attentaatteja Italian
demoki-aattisten puolueiden huoneis­toissa,
poliitikkojen mm. nuniGterei-den
murhia. Itailiaa vastaan toimivat
samat voimat, jotka yrittävät suorit­taa
tiuholaistoimintaa Saksan-demo-kraattislia
tasavaltaa vastaan ja jot­ka
esittävät JuMceita" vaatimuksia
Itä-Euroopan maidon suhteen.
VUODEN 1937 R A J A T
Alto-Adigeen sijoii tiineiden natsi-terroristien
päätarkoitus on selvä;
Se on vaatimus Italian nykyisten r a ­jojen
f muuttamisesta ja Etelä-Tiro­lin
irrottamisesta siitä. Vaikutusval­tainen
milanolainen aikakauslehti
Mrjoiitti: ^Terrorismi ei ole Pohjois-
Italiassa vain paikallinen ilmiö. E n ­tisen
tyrolilaisen nationalismin on
täytynyt vähitellen antautua uusnat­sien
j a pangermaanikkojen i;skujen
edessä." Ile pitävät EteJ^-Tyrolin
kysymystä eräänä "Su,ur^5aksaa"
l^.oskevien houreiden perusosana. A i ­kakauslehti
Epoca kirjoiitli läsnsisak-salaisjsta
revanshisteista:: "He h a - ;
luavat palauttaa Saksalle vuoden
1937 rajat. Karkeasti ja julkeasti he
vaativatmenettämänsä alueen pa­lauttamista."
Tämän ohella on mainittava^ että
Itahan hallitus ei ole tähän men­nessä
virallisesti ilmoittanut pitä­vänsä
Eui-oopan nykyisiä rajoja lo.
Pullisina. Vielä enemmänkin: Itali­assa
on varsin vaikutusvaltaisia po­liittisia
voimia, jotka yrittävät erot^;
taa Euroopan turvallisuusongelman
Euroopan nykyisten rajojen nmuttu-mattomuudesta.
He sanovat, että
puuhailkoon Länsi-Saksa muka itäis­ten
kysymysten kanssa, he sen s i ­jaan
jäävät syrjään. Kuitenkin pan-germaanisten
revanshistien terroris;
titoiminta osoittaa tämänkaltaisen
"syrjäänvetäytymisteorian'^ pätemät­tömyyden.
Kysymys Euroopan turvallisuu­desta,
johon liittyy alueen rajojen
koskemattom.uus, ei voi o l la kijnnosr.
1 amatta Italiaa. Revanshistit uhkaa­vat
koko Eurooppaa ja kaikkien E u ­roopan
maiden tulee yhteistuumin
etsiä keinoja koskemattomuutensa
Ja turvallisuutensa lujittamiseksi ja
takaaimiseksi.
EPÄLUOTTAMUS NATO:on
K A S V A A
Mitä tulee Natoon jonka jäsen
myös. Italia on, n i in tämä " l i i t to ei
suinkaan takaa Italian turvallisuutta
ja tämän tunnustavat myös eräät
Italian porvarilliset poliitikot. Tämä
näkyy konlcreetUsesti revanshistien
terroritoiminnasta. Lehdistön kerto­man
mukaan Italia on usean kerran
yrittänyt vaikuttaa Länsi-Saksaan
Naton kautta saadakseen sen luopu­maan
terix)ristien tukemisesta. Kui­tenkin
joka kerran k u n Italian edus­tajat
ovat yi-ittäneet ottaa täonän
kysymyksen esille jossakin Pohjois-
Atlantin liiton kokouksessa, h€J4än
kehotuksensa ovat kaikuneet kuuroil
le korviUe. "Jos Nato ei kykene saa­maan
jotakin Jäsenmaataan suhtau­tumaan
liittolaisen tavoin ja ystä-vällismielisesfci
toiseen l i i t on Jäsen­maahan,
silloin tulokset liitosta mer
(Jatkuu 3 sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
SÄÄSTÄMISAATE O N JALO AATE
Mitä tapahtuu silloin k u n h a l l i ­tus
"säästää" oikein hartijavoimil-ila?
S i l l o in ovat asiat luonnollisesti
parhaalla mahdollisella tolalla;
Ottakaamme esimerkiksi Onta­r
i on maalkuntahallituksen rahami.
nistorin, Charles MacNaughtonin
viimevilkikolncn budjetti.
Jos oikein-tarkikaiain lukee hä­nen
puhooiisa tokstiä, niin siitä
pää.scc .selville, oMä meidän tulisi
olla sydämemiuc pohjasta k i i t o l l i ­sia
niistä ".pienistä" veroikorotuk-sista,
joista ei tule tavallisolle pul­liaiselle
muuta 'kuin vaivainen
$140 vorolisäys vuodessar
MacNaughtonin selostuksen niu-kaan
tilanne olisi voinut olla vie-iläkin
pahempi —• meiltä olisi voi­tu,
viedä koko tilipussi Ontarion ,
menojen ipcillämiseksi, elleivät
hyvät hallitusherrat olisi hikoilleet
n i in riivatusti "säästämishommissa'.
Meille .kliittämättömilje voron-maksajille
kerrottiin, että vaikka
nlHä "ei-täiikeitä" menoja oli j y r -
den menoihin venaten.
Tämä rakkaat nurisija-klumppa-nit
on jo sellaista "säästämistä"
että siitä o n " o k s a t ipois k u i n r u -
sinaipuusta", mitä tahansa sellai
•sellakin "viisaudella" taiikoite-taan.
Ajatellaanpa asiaa tarkemmin.
Jos me kaikin olisimme^htä ar­moitettuja
"säästömisen lahjoi5.sa'
k u i n on Ontarion toiyhallitus, niin
mikä olisikaan s i l l o in elää?.
Ei talkitsisi muuta k u i n säästää
"ei-täiikeistä" menoista sen ver­ran,
että menomme nousisivat
"ainoastaan" 21-prosenttisesti edel
lisen vuoden menoihin verraten!
S i l l o in osoittaisimme sitä "pidät-tyväisyyttä
yhteiseksi hyväksi",
josta meille niin kauniisti saarna­taan
aina s i l i o in k u n työläiset pyy­tävät
palkankorotusla ja faimarit
parempia toimeentulomahdolli­suuksia.
( Mahdollisesti joku "Epäilevä
Tuomas" sanoo nyt, että mistä saa­vat
yksilöt täMaisen ' "säästöpon- :
kasti rajoiitettu, niin .imfiinot nouse­ni
s t e lun" jölikeen n i i n paljon toä-vat
huhtllcuun 1 pnä alkavan ta- voroja, että he voivat maksaa nä-löusvuöden
aikana "ikjjitenkin 21- mä 'Vähäisenkin" 21-pro6enttisen
iprosenljtlsestl, eli $489 m i i j ^ a l l a ' menollsönsH?
• nytpäÄttyinaissä öi«*'an'töl^^ No, jos onune olisi i»iUv lain­kuuliainen
kansalainen k u i n olem
me, me sanoisimme, että jos ros-vous
on sallittua hallitusheiTOille
.. niin miksi ei meille.
Mitä eroa on loppujen lopuksi
sillä, Jos maantierosvo työntää
kuudcslila-ukeavan revolipyssynsä
uhrinsa kylkiluitten väliin ja sa­noo,
että "rahat tai hertki", tai
sillä ikun joku "säästäväisyyteen''
innostunut rähaaninisteii-i vetää
kynällä piirun tai kaksi paperille
ja vie nyt meillä paidankin pääl-
•tä A - rahoista puhumattakaan. 1
Älkäämme kuitenkaan muistako.
- pahalla tonyhallituksen saavutuk­sia
täällä Ontariossa.
Jos palaamme aijassa taaksepäin
seitsemän tai kahdeksan kuukaut­ta
niin silloin näemme poliittisen
auringon paistavan kinkkaana
John Robartsin halliluksen ansios­ta-
• Maakuntaivaalit pidettiin viime
lokakuussa. Sitä onnen järjestetyn
vaalikampanjan aikana ei puhut­tu
mitään "friiseistä" eikä "raha-vaikeulksi&
ta". Töryt eivät puhu­neet
mitään tupakka- j a gasoliini-voron
korottamisesta, ei halaistua
sanaa kolmen dollarin hintaisten
f kaiastui^verfiijou voimaanotliuniscs-ita
eikä metsästyslupien hintojen
korottamisesta. Mitään ei sanottu
autojen rekisteerausmaksujen eflcä
l i i o i n sairaala- j a sairausvakuutus-maiksujen
korottamisesta.
Päinvastoin toiypuolueen halli-
•tus julisti s i l l o in että "maakunnan
asiat eivät ole koskaan olleet niin
hyvällä tolalla kuin ne-nyt ovat",
ja että Juuri tämän "hyvyyden"
säilyttämiseksi olisi toryhallitus
Valittava uudelleen vinkaansa.
Kuten muistetaan, rahaministeii
MacNaughtonilla oli s i l l o in .tarjou
tavana valitsijoille monenlaisia
"inamusia". Jotka o l i saatu halli­tuksen
käytettäväksi $162,000 suu­ruisen
budjettitappion suunnitte­lun
avulla-.
Monet ontai-iolaiset kiroavat nyt
varmaan sitä, k u n t u l i silloin nie­laistuksi
torypuolueen ongesla
sekä syötin kouifckuineen että kor­k
i n k i n j a äänestettyä täitä, raha­maailman
ikiomaa puoluetta.
Tämä- on yksi uusin esimerkki
tavaliisen kansan järkevistä kan­na
nmäärittelyistä. Valitettavaa
vain on, että maakuntamme epS-.
demokraattisen vaalijärjeselmäii
ansiosta toiypuolue sai kuitedkin
suuren enemmistön lainlafitijakun-nan
palkoista, j a ivoi nyt toteuttaa
tätä ihmeellistä "sääsltöohjelmaaii-sa".
' No7 "aikansa kutakin sanoi pässi
kun päätä leikattiin." —"KänsH-Ikoura;