Vapaus, April 12, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun J2 p. — Tuesday, April J2, 1955 '
V A P A U S
M «Boondl dui fluU tor tl]« Pott
OtBet Vepattmeot, o Fnt>-
tUhtC inyjffff vMkly; THWlgyg
llBinaiTi aad eaturdas* tjr Vapaus
ra&aUsg Conpaoy &t<L, « t «XVKtt
fltai efc w, fii«u»U7. O B i , Casatfa.
Teicpbones: Bus. OSflct OB. 4'42M
Eäitorial QStice OS. 4 ^ i . Manner
e. Bukal. Editor w. Ekjimd. MaiUse
addre»; Boa g>. Sudbwy, Ontario.
AdverUHDg r»t«a upon «ppUcatlräi^
il^aaatettoa Iree oi clw»e.
mAUfiiXZNZaAT.'
Casadaiia: 1 fk. 74» « kk. 9,75
9 kk. 325
n^rnraUoli»: 1 vk. t J » e kk. 4:30 ifk;&8oekki4^ft
Rikkaan miehen budjetti ^
Kuten lehtemme uutisotsikossa korostettiin, rahaministeri Harri-sin
vihne tiistaina esittämä liittovaltion taJousarvio oh kaikista pin­nallisista
ilmoista ja propagandatempuista huolimatta rikkaan miehen
budjetti mikä antaa parhaasi tapauksessa "muruja" vähävaraisille ja
lisää miljooraa niille, joilla on ennestäänkin liikaa, ja, siten asiallisesti
puhuen jouduttaa talouspulan kehittymistä ja pahentumista.
Merkillepantavaa on, että samalla kun Canadan Tehtailijäin Yh­distyksen
presidentti J . A . Galder kiittää rahaministeri Harrisin bud­jettia
f'tarpeellisena neulanpistona . . . kaisivärteen" ja Royal Bankin
presidentti James Muir sanoo, että ministeri »Harris on käsitellyt
"strategisesti oikein" budjettikysymystä, yksikään työväenmies — ei
sen paremmin oikeistolainen kuin vasemmistolainenkaan — el ole voi­nut
muuta kum arvostella tätä budjettia.
Ottakaamme budjetista joitakin esimerkkejä. Vaikka tulovero­jen
alentamisen avulla pudotetaan "rikkaiden pöydältä muruja" pien­tuloisillekin,
niin sittenkin on sanottava, että nämä murut ovat ääret­tömän
pieniä. Tuloveroa alennetaan kymmenellä prosentilla, astuen
se voimaan heinäkuun 1 päivänä. Tämä tarkoittaa, että työläisten,
keskiluokkalalsten ja suuromistajain tuloveroa vähennetään yhteen­laskien
noin $75,000,000 tänä vuonna, eli keskimäärin noin $19 kuta­kin
veronmaksajaa kohti. Mutta tästäkia summasta menee leijonan
osa suurituloisille, joten pientuloisille tulee suhteellisesti vieläkin vä­hemmän
hyötyä. Esimerkkinä mainittakoon, että torontolainen
Globe and'Mail arvioi, että perheellinen mies, jolla on kaksi huolletta­vaa
lasta ja $3,000 vuositulot, hyötyy tästä veroalennuksesta vain 27
senttiä viikkoa kohti, eli noin $13 vuodessa. >
Toisaalta suuryhtiöiden kohdalta on veronalennus melko huo­mattava,
vaikka se prosentuaalisesti näyttääkin pienemmältä. Mil­joonan
dollarian vuositulot saanut yhtiö saa mr. Harrisin budjetin pe­rusteella
$20;000 verohuojennuksen vuodessa, eli noin $400 viikkoa
tohti — ja sellaiset suuryhtiöt, kuten esimerkiksi Inco (jonka vuosi­voitto
oli yli $69 miljoonaa), saavat 6'0 kertaa suuremman veroalen­nuksen,
eli lähes $2,000,000 vuodessa ja noin $35,000 kuukaudessa.
Tämä sellaisenaan osoittaa rahaministeri Harrisin ehdottamien
veroalennusten epäoikeudenmukaisuuden ja samalla myös sen, että
talouselämämme joutuu entista tukalampaan asemaan tämänt talous-uuhnitelman
perusteella.
Rahaministeri Harris myönsi itse viime keskiviikkona näköra-
3ssa esiintyessään, että hänen budjettinsa tarkoitus ei ole aiheuttaa
työttömyystilanteen huojentamista. Tällaisenaan Canadan Tehtailijäin
Yhdistyksen presidentin mr. Calderin puheet "tarvittavasta neulanpis-tosta^
yöläisten ja työnantajain käsivarteen", on pötyä, sillä tämä
neulanpisto auttaa vain työnantajapiirejä T - ja niitäkin rajoitetussa
määrässä kuten morfiini auttaa hetkellisesti kovia kipuja vastaan:
j Tosiasiassa tällainen "neulanpistos" pahentaa tilannetta koko
kansakunnan etujen'kannaltas siis myös työnantajain kannalta-ikat^
soen. .Kehittyvän talouspulamme syynä ei suinkaan ole se, että suur­yhtiöiden
."voitot" olisivat liian alhaiset. Päinvastoin myönnetään,
että stiuryhtiöt eivät ole koskaan saaneet niin suuria vottoja kuin nyt.
Mutta siitä huolimatta on työttömien lukumäärä lisääntynyt vuosi
vuodelta Canadassa. Tämä on ratkaiseva osoitus siitä, että suuryh­tiöiden
voittojen lisääminen veroalennusten avulla ei suinkaan auta
tabtelua kehittyvää talouspulaa vastaan, vaan pahentaa tilannetta
edelleen.
V Kihittyvän talouspulamme syynä ei ole, kuten sanottu, yhtiöi­den'"
liian pienet voitot'', vaan työläisten ja farmarien "liian pienet
itdot,ja siitä johtunut ''ostovoiman" kuihtuminen, minkä johdosta
layärat jäävät myymättöminä "ylijäämävarastoihin" ja tehtailijat vä-
'hentävät työvoimaa sen vuoksi kun heidän tuotteensa eivät käy
kaupaksi.
Ainoa ulospääsytie olisi se, että lisättäisiin työtätekevien ostovoi­maa
vähentämällä verokuormaa ja muilla menetelmillä, jotta työläiset
ja farmarit voisivat ostaa enemmän koneita, joita tarvitsevat, hankkia
itselleen parempia asuntoja, joita he tarvitsevat, syödä paremmin ja
/ptikeiitua paremmin, mitä kaikkea he tarvitsevat. Tällainen finanssl-
Ppjitiikka lisäisi väestön hyvinvointia ja samalla kertaa vilkastuttaisi
maan^ talouselämää niin, että siitä hyötyisivät pitemmän päälle myös
työnantajapiirit.
" ' M u t t a tällaiset yleishyödyllisen ohjelman asemesta rahaministeri
odottaa verohuojennuksia pääasiassa rikkaille ystävilleen, mikä pa­hentaa
edelleen maamme talousasemaa eikä senttiäkään työttömyy­den
lieventämiseksi.
Kaiken lisäksi nämä veroalennukset ehdotetaan annettavaksi " l a i ­navaroista",
sillä mr. Harris ehdottaa miltei vastaavansuuruista bud­jettitappiota
nyt alkaneelle tilivuodelle — vaikka hän olisi voinut pal­jon
suurempia verohelpoituksia antaa tavalliselle kansalle vähentä­mällä
maan elivoimiajäyttäviävarustaulumismcnoja. I
'Kaiken kaikkiaan rahaministeri Harrisin esittämä budjetti ei an­na
ilon aihetta kenellekään muille, kuin niille itsekkäille suurrahamie-hille,
jotka maan ja kansan eduista välittämättä pitävät aina omia
luokkaetuja kaiken muun yläpuolella.
Kysymyfsiä ja
vastauksia
! VASU AT MA JtAHlOmEV»
'• KyBymyB: Menettääkö henliiiO ää»!
{nlolkfeutensa, J03 hän saa sita v a n - !
huudenapua mUa maksetaan G5 vuot« j
ta täyttäneille? Menettaäiö liani
äänioikeutensa myöskin sen yleisen
vanhuuden^läkkeen ^ johdosta. Joka
maksetaan Icaikille :f7D, vuptta (ayttär
neille? — Väittelyyn' Joutunut.
Vactaos: Kumm^^akin.tapaukses*
£3 on eläkkeensaajdm:&änfolkeU5, m i ­käli
he huolehtivat Siitä, että heidän
nimensä on oikeana.:tavalla äänestä­jien
luettelossa.
Jos A-anhuudeneläkkeen saajilta o l i ­si
eyätty äänioikeus, olisivat monet
huomatussa/ asemassa olevat miehet,
mm. Canadan pääministeri, vailla
äänioikeutta.
Väestön vastarintaliike
voimistuu Guatemalassa
' MUJoox^aperillinen
havaittu s>yJliselisi
jo toisen kerran
\ 9iev YOF'*' ~ OJecmargarnmmjl-
* jocnien vpeiPaJaien aijnot F. 'Sjjcäey^
JeJie havaittun laall', ?yj'U«ei5i to;-
SITÄ
. l.or.t'cn,I>a!ly
nur»L-e5:a' orava
Telotukset jokapäiväisiä fceskitysleJKillä
kun United FruJt on kukkona tunkioJJa
tusaimeUa»" ;järje5tainlax "tullivl-! pantta;aaa i u n v a l a - , ^ ^ . ^ ^ ^ j , , ^ , , , , ^.
Mitä muut sanovat
NIITÄ MUISTOSANOJA KAN­NATETAAN
LÄMPIMÄSTI
. . . Mutta Erikin ja Teon suureen
käsikähmään palataksemme — pro­fessori
voitti.
Ilän nimittäin osoitti, etta marski
ei ole itsekään halunnut eduskunta­talon
eteen.
•Ja arvaamme kyllä miksj; Prons­sinenkin,
marski olisi hävennyt, h ä -
v e n n y t Istua sen laitoksen edessä,
joka puolusti Suomen oikeuksia rum.
että Nikolai toinen sen monta ker­taa
hajoitti ja vielä useammin oli
hajoittamaisillaan, samalla kun kei­sari
tuhlaten Jakoi suosionosoituksia
eräälle uskolllsimmista upseereis­taan,
vapaaherra Mannerheimille.
Viedään marsalkka Mannerheim,
jos hänelle välttämättä julkinen
paikka tarvitaan/keisarinnan kiven
viereen ja . kirjoitetaan hänen pat­saansa
jalustaan: Valapaton tsaan
Nikolain viimeinen uskollinen aseen­kantaja!
"Suihku", Vapaa Sana, Helsinki.
Uusi rikoslaki
saliH sakkojen
vähffäismaksut
Ottaira. — Huh tlk. 1 pnä voimaan
astimut .Canadan uusi rikoslaki edel-lyttäa,^
etta saikot voidaan tuomita
ma'ssettaviksMv»hissä enn. Tatnd
koskee ainoas.taan' sellaisia rikoksia
ja rikkomuksia, joista voidaan tuomi­ta
enintään $500 sakkoon t a i kuuden
kuuikäuden (vankeuteen. • Laki antaa
tuomanlle vallan maarata miten s a ­kot
on maksettava.
. Uu:«. laki on entista ankarampi m i ­tä
autoilijoita kohtaan jotilca tava­taan
ajamassa autoa ollessaan vaki-jucmain
vaikutuksen alaisena. Se-lr
laiset he.ni'.cilöt .voidaan nyt tuomita
menettitoiö^n autonajo-oikeutensa
kalKkialla Canadassa. . Ennen tämä
mahdollisuus oli voimassa ainoastaan
niihin autoilijoihin nähden, jotka
tucmittlin sj-yllLT.ksl auton ajami­seen
humalassa ollessaan.
F.itisen l a i n mu£caan saattoivat v a ­lamiehistöt
'vahenitaä auton ajosta a i ­heutuneen
tapposyytoksen huolimat­tomaaksi
ajamisöksi, mutta uudessa
laissa el enää ole tätä mahdollisuutta.
Uudessa laissa määritellään myös-idn.
että "moottoritappo" on sellai­nen
rikos mikä aiheutuu rikollisesta
huoliniattcmuudesta moottoriajoneu­von
käytössä ja silta voidaan henkilö
tuomita elinlkautlseen vankeuteen.
Mikäli ruosklmistuomlot ovat k y -
sj'mykse5sä on ne poistettu kun on
kysj-myksessä naia^n pahoiijpitely,
mutta ovat mahdollisia edelläen kun
on kysjunyksessa ryöstö tai aseellinen
.murtovarkaus.
lALkalsenimin oli mahdollista antaa
kuolemantuomio raiskauksesta, mut­ta
uudesta laista tama mahdollLsuua
on poistettu.
Tuoman ei voi enaa maarata, etta
sakkotuomion saaneen henZcilon omai­suus
voidaan myj'da sakon maksa­mista
varten.
Pääministeri ChurchiDin erosta
. Pääsiäisen aattopäivinä saatiin tietää, että Britannian poliittisen
elämän ylimmällä portaalla noin SO vuotta ollut pääministeri sir Wins­ton
Churchill on eronnut toimestaan ja aikoo mennä pitkälle lomalle
Sisilian auringon alle. Heti tämän jälkeen tiedoitettiin, että sir AVins-lonin
manttelin perijäksi on nimitetty ulkoministeri sir Anthony E^en.
Kuvaavaa ja tavallaan asiaan kuulu\'aa muuten on, että lontoo­laiset
lehdet eivät voineet kirjoittaa mitään ylistysvirsiä pääministeri
Churchillin eron kunniaksi, johtuen se sanomalehtimiesten lakosta,
minkä vuoksi Lontoossa ilmestyy nyt vain kommunistinen Daily
'Worker. Tämä on ikäänkuin itsestätiri asiaan kuuluva seikka, sillä «
pitkällie lomalle nyt lähtevä Churchill on johdonmukaisesti ja tietoi­sesti
seurannut luokkapolitiikkaa, mikä on perusolemukseltaan.öliut
työväenvastainen. ,
Tämä selittää hänen työväenvastaisen asenteensa Britannian kai-ikissa
suuremmissa lakkotaisteluissa Ja myös hänen osuutensa sosialis-mivaStaisiin
ri^^iretkiin kansainvälisesti.
: : Ei voida kieltää, etteikö Churchill ole ollut luokkansa yk.si etevin
ja {iprjumattomin johtajahahmo Britanniassa. Hänen rcalisuutensa
ansioksi voidaan sanoa myös sitä historiallista suurtekoa kun hän ju­listi^
Hitlerin aloitettua sodan Neuvostoliittoa vastaan, että siinä ti-•
laissa pii taisteltava sosialistisen Neuvostoliiton rinnalla sen natsivaa-rän
torjumiseksi, mikä uhkasi yhtä paljon Britannian pääomapiirejä
•kuin työtätekeviäkin.Mc; voimme pitää sitä historiallisena suurtekona
sitäkiii suuremmalla syyllä jos palautamme mieleemme sen, miten
erääi': pienempää kaliberia olevat "valtiomiehet" esimerkiksi* täällä
Kaksi neuvostokuvaa
esitetään tk. 14 pnä
Toronto. _ LaSalle-teatterisaa on
täällä torstaina tk. 14 pna ''Inspector
General" ("Rovlisori") nimisen neu­vostoelokuvan
eanadalainen cnsl-il-ta.
Tama elokuva on Moskovan t a l -
deteatterm nä>'ttelijain filmlesitj-s
Nikolai Gogohn kuuluisasta saman­nimisestä
huvinäytelmästä.
Sa.niaan chjelmaau sisältyy toinen­k
i n Neuvcstollitosai •valmistettu v a -
Casiflfo .Armasin Guatenulassa
vaUItsee.raotaJne» diiitaniori Te­loitukset
ovat edelleen Jokapäi­väinen
llmJö, vanbilai ja besUtyx-leirit
repeämiseen asti taynna Ar-bemJn
demokraattisen hallinnon
kannattajia; Amerikkalainen kir­jeenvaihtaja
Helen Timon Travis
on saanoi Meltsikkoon paenneilta
Guatemalan pakolaisilta mielen­kiintoisia
ensikädentfetoja nykyi­sistä
otosohteiata tässä viime ke--
sakoon vallankaappauksesta kna-
Inisakii tulleessa maassa, Jonlia
väestö urheasti uisteli vapauten­sa
puolesta USA:n suurpääoman
lähettämiä maahantunkeutnjia
.vastaan. •• • • •
r Pahimmat keskitysleirit sijaitsevat
PetenlSEä, ChiqiUmulassa ja Tiqul-satessa
— Guatemalan todellisen v a l ­tiaan
United Pruit Companyn mailla.
Yksinomaan viimeksimamitussa kes­kitysleirissä
sanotaan joka päivä te­loitettavan
12^14 vankia.
: Vielä kaameampaa osaa kum v i ­ralliset
tuhoamlslaitteet esittaa Gua­temalassa
tilanomistajien yksityinen
kosto j a terrori, jota harjoitetaan
maareformiin osallistuneita guatema­lalaisia
vastaan. Vieläpä Guatemalan
taantumuksellisissa lehdissäkin jul­kaistaan
uuti-sia tilanomistajista, jot­ka
poltattavat talonpoikien koteja ja
satoja, kailioittavat heitä taloistaan
ja määräävät heidän maksettavikseen
suuria sakkoja.
TUOMIOT JULISTETAAN
SYYTETTYÄ NÄKEMÄTTÄ
Vangitsemiset jatkuvat sita mu­kaa
kuin virallinen, mutta nimetön
'kommunisminvastainen komitea",
jota guatemalalaiset nimittävät " t a h -
tikamarlksl", jatkaa istuntojaan. K o ­mitean
valtuudet ovat rajattomia e i ­kä
sen tuomioista jotka useimmiten
perustuvat yksityiseen kostoilmian-toon
ole valitusoikeutta. Mitaan o i ­keudenkäyntia
ei pidetä. Tuomiot j u ­listetaan
tuomittua edes näkemättä. .
Espanjalalssyntymen peda^gi M a ­r
i a de Sellares, joka yksityisen i l m i ­annon
seurauksena joutui viettämään
pitkähkön ajan guatemalalaisissa
vankiloissa, kirjoitti kokemastaan ja
näkemästään- vankilakurjuudesta
avoimen kirjeen guatemalalaisiin leh­t
i i n . Artikkelin seurauksena hänen
omaisuutensa takavarikoitiin ja hänet'
karkoitettiln »(leksikkoon. Muuan
huomattava guatemalalainen runoili­ja,
joka artikkelin johdosta sepitti
hänelle ylistysrunon, erotettiin toi­mestaan
Guatemalan valtionpanikista
j a todennäköisesti vangittiin,
TYÖTTÖMYYS KASVAA
PELOITTAVASTI
Ammattiyhdistyksien ja talonpoi-kalsjärjestöjen
hajolttamisen seka l u ­kuiseen
erottamisten jälkeen on työt­tömyys
tullut yhdeksi Guatemalan
arveluttavimmista kansallisista on­gelmista.
Vieläpä Castillo Armasta­k
i n kannattavien lehtien, mukaan
Guatemalan työttömien luku on ko­honnut
117:000 : e e n , .
Mm. tiekomlsslo erotti yhdellä k y -
nänvedclla 2 000 työlaista. Edistys­mielisen
työlainsäädännön kumoa­mista
ovat työnantajat tietysti käyt­täneet
heti hyväkseen j a panneet toi­meen
työläisten joukkoerottamisla
ikään tai perhesuhteisim katsomatta,
UNITED FBUIT COMPANY
EI MAKSA LISÄVEROJA
•Laajaa tyytymättömyyttä köyhty­neessä
maassa ovat herättäneet uudet
verot, jotka on saatettu voimaan so-tavahlnkomaksujen
varjolla. Uusi
vcrosuunnltelma vaatii jokaista y r i -
tj-stä maksamaan 1 prosentin lisäve­roa
pääomastaan, jokaista palkan­nauttijaa
JO prosentin lisäveron t u ­loistaan,
viikon palkan jokaiselta, j o ­ka
ansaitsee y l i 150 dollana kuukau­dessa.
15 dollaria jokaisesta autosta ja
20 pros. kuljetusmaksuista. Kuvaa­vaa
kyllä, vain Umted Pruit Company
vapautettim tästä jokaista guatema­lalaista
koskevasta lisäverosta.
Lisaverojutim yhteydessä lienee
sy-ytä mainita, että maareformin seu­rauksena
talonpojille jaettuja maita
alettiin äskettäin : palauttaa United
FruitlUe.
ARMEIJA KAPINOI
Guatemalan säännöllisen armeijan
ja Armasin ns, vapautusarmeijan vä­lillä
vallitsee edelleen huomattavaa
hankausta, mikä sai räikeimmän i l ­mauksensa
kadettikoululaisten veri­sessä
kapinassa, Kapmoineita kadet­teja
pidetään edelleenkin kotiares­tissa
j a heidän johtajansa on suljet­tu
sotilasvanklloiden yksinälssellei-
,hm. • • •::
Armasin kannattajien luottamtista
toisUnsa valaisee hyvin seiuraava t a ­paus.
Erästä suurlähetystöä, joka on
myöntänyt turvapaikkoja poliittisille
Fakolaisille, vartioivat ; säännöllisen
armeijan joukot. Säännöllisen armei­j
an joukkoja vartioi puolestaan sota-pohtsi.
Sotilaspoliisia vartioi siviili-kaarti.
Siviilikaartia vartioi "oikeu­dellinen
kaarti"' (Armasin valtiollinen
poliisi). * Oikeudellista kaartia'' var­tioi
Jälleen muuan säännöllisen a r ­meijan
eversti ja tätä puolestaan py-ramiidin
huipulla "vapautusarmei­jan"
kotkansilmä.
K u n presidentti Arbenzin sallittiin
Meksikon passin turvin vihdoinkin
poistua maasta joutui hän "vapau-
TJlsuutumaan meJkel» alastomaksi ja]
tässä vaiheessa otettuja valokuvia' J^^^"*^^ ^edcfiin n .m
Julkaistiin Ouatemalan iejidistossä..
mlka herätti pahaa verta itsensä A r ­masin
kannattajienkin piirissä.
3---6. vuoden vankeuteen^ mutta k u n :
jchti, se tuo-mion;
mitättönm ja, j
uuteenbikieudeniäjTjtiine: • Nyt: 'päät- |
tjrneeh- oLkeudeniäynnin johdosta i
tvöidaaiijelie. tuomi
: VDodetei.vankeutsen; Kun;tuccnio-'j^
listetaanion.fiea, jolidosrtiä t o d e r^
köistä; «ttä. jutusta vedotaan. uudel- ! ^ t ' ' ^ ' " ' ^ ^ '
Merkittävintä Guatemalan nykyi- on.,<?llat vzpaalla jalalla '
sessä tilanteessa on kuitenkin järjes- $45,000 takausta;-vastaaiis /
tyneen j a yhtenäisen vaatarintaliik- , -...--^ - . • . -• " ^
keen synty, jonka nimenä on L a R e - . •ir..i»;«,-.4„^,,sii«U puohija EnälantiE
cuperacion I>emocraUca, Guatemalan
VASTABINTALIIKETTÄ
VOIDA PYSÄHDYTTÄÄ
EI
. Oli a i i a jollom
saada vahan olul
na m^utta eraaii:
li:an psljon ma.s»
pausia. missase i
mut:a eritista-vii;
endotto-Tiasti rai
KAUP
amerikk
lehdissä on viime aikoina ollut iisein
uutisia järjestön julkaisemien lento­lehtisten
takavarikoinneista. Monet
lehdet ovat jopa fulkaisseetkin näiden
lentolehtisten sisältöä. Kahta toimitr
tajaa ja työläistä, joilta näitä lento-
, lehtisiä tavattSn, kidutettiin kuulus­teluissa
varsin vakavastL
Nousevan, järjestyneen vastarinta­liikkeen
muodostavat suurimmaksi
osaksi työläiset j a talonpojat — perin
köyhinä heidän on vaikea löytää tur­vapaikkaa'
muista latinalaisen, Ameri­kan
maista eikä heille: sitä myonnet-täisikään.'
Yhdysvaltain ja United
Pruit Companyn kömpelö propagan-:
da ja jokaisen guatemalalaisen näh­tävänä
olevat toimenpiteet ovat suu­resti
lujittaneet demokraattisen puo­lueen
aikaisemmin-keskenään hyvin-;
k i n rutaisten kannattajien yhteistoi­mintaa
diktatuuria vastaan^ käytä­vässä
taistelussa. Näiden neljferi de­mokraattisen
puolueen maanalainen
yhteistoiminta on jo elävä, Armasin
hallitukselle yhä pelolttavammaksl
kasvava voima. Juuri tämä aktiivisek­si
muuttunut vastarintaliike on G u a ­temalan
kansan tulevaisuuden toivo.
YVasbInerton.: -—. Valtioidenvalmen
kauppa-asioiden komissio on äsket­täin
hylännyt, sen hittovaltion halli­tuksen
vaatimuksen, jonka mukaan
U S A : n rautatieyhtiöt ovat velkaa
hallitukselle y l i 2,000 miljoonaa dol­laria
sen johdosta, että ne perivät
toisen maailniansodan aikana l i i a l l i ­sia
rahtimaksuja sotilaalUsista rah­dinkuljetuksista,
ni kauppaan • CJ
Palatessaan ulos
toverilleen:
"Sovin kaupas:
apulaisen kanssj
Yhdysvaltoihin 1
Ismen kauppala:
daiko miia han 1
pui mies ja cr»;
samalla kjiuppa-jalle
paketin liir
Työttömyysvakuutus U e a a ' sadoilta
työttömiltä; edustajaa on arvosteltu
Sault Ste. Marie. Ottawasta tul­leen
tiedon mukaan loppuu työtto-mjYsvakuutujslain.
perusteella annet-ta<
va lisäatvusttifcri3n 'jako! hi^tikuun
15 pnä. Tämä koskee (kaikkiaan noin
130,00!) cana<tolaista;' jotSsa nyt- saavat
yakuutustä.' ViraHiiten'tietojen m u ­kaan
o l i . koko Canadan työttötmen
luku maaliskuun puoliVäilissä;613l000,
! Soossa on (virallisten tietojen m u ­kaan
3,353 työtöntä j a tama vakuu-tu&
TaakEujen lopettaminen koskee
useita-satoja. Kuinka monelta lop­puu
leipä, sitä el allekirjoittanut
tiedä.
Mikä tulee nyt eteen? Kevät­työt,
mikäU niitä on luvattu, eivät
voi vielä, kelirikon takia alkaa;
Tästä asiasta tulee todennaköi-
" sesti paljon keskustelun aihetta
' täällä Toivotaan, että kaikki
työväenjärjestöt ottaisivat asiaan
kimni;
Chrome-tehdas alkaa osittain käy­mään,
Noin 80 miestä jiutui pois
töistä täällä, vallinneen fiahkopulan
•vuoksi. Tästä maarasta otetaan, noin
puolet ta.kalsln talla kertaa ja loput
myöhemmin.. Algoma -Steel on myös­k
i n ottanut paljon takaisin toihin.
Michlpicptemn townciyiipin valtuus­to
arvosteli erittäin ankarasti O n ­tarion
hallituksen laiminlyöntejä tä­män
Algoma-plirln maatalouden
suhteen. Miehipicoten-Wawa alue,
jcika on toiseksi tärkein West Algoma
piirissä, on joutunut hyljättyyn ase­maan.
Tältä a l u e i t a tulee tänne
Saohon Algoman terästehtaalle rau­tamalmi.
Yhteys Soon kanssa onvain
rautateitse tai lentoteitse.
Valtuuston kokouKscisa sanoi kun­nan
esimies Hugh Ferguson, että jos
ihalUtuksen koneistoa on saatavissa,
n i i n heillä on.kyllä nim. paljon työn
'haluisia/työttömiä, että .voidaan r a ­kentaa
uusia teitä ja korjata:vanhoja.
Valtuusniles Ri^ph M i l l s sanoi, etta
"Algoma piiriä liohdellaan: kuin s p i -
taalitautkcen siirtolaa vaikkakin
Michlplcoten on Canadan yksi rik­kain-
rautamalmialue." - Hän sanoi
edellien, että mm. Homepaynen alu­eella
rakennetaan 42 mailin pitui­nen
tie Siellä, on kaikkiaan 40 moot­toriajoneuvoa
(autoa ja trokUi) mutta
'Michipicoten-Wäwa aalueella on 5Q0
moottoriajoneuvoa j a noia 3;000 asu­kasta,
mutta mitään ei tule talle
alueelle Han sanci myöskin, etta tällä
alueella. syntyneistä lapsista on pal­jon
sellaisia, jotka ovat y l i 12-vuo-tiaita.
mutta eivät ole vielä koskaan
nahneeO päällystettyä tietä.
Tassa olisi ednstajalienune, :
Harry Lyonsille ajattelemisen a i ­hetta.
Miksi hän on vaiti näistä
Algoma piirin teistä vaikka hä-
' nen pitäisi edustaa tämän seudun
väestöä Ontarion lainlaatijakun-
:nassa? :,
Toivotaan, etta tulevissa vaaleissa
antaa 'joku puolue hänelle "run fcr
his money"* eli ansioittensa mukaan.
W. L.
Koristeltuja paitoja
Kuvamme esittää muutamia nayttcilä siitä slaavi
j a käsitöiden näyttelystä mikä avataan huomenna
\p. Mine-Mill-haalilla Sudburyssa. Tama nayttel
lauantaihin saakka, jonka jälkeen £e siirretään
avataan ensi tiistaina tk. 19 pnä, ollen sen jalk(
lauantaiiun^aakka. : .
PÄIVÄN PÄKINÄ
rielokuva. Sen n i m r o n " R i n g ot Dar-mg"
("Uskalliflcsen kehä") ja sima
nähdään erilaatuisia Moskovan sir-kusteatterin
esityksiä.: erlkoisestlkm
nuoremmilta sirkustahdilta. Esityk­siin
sisältyy eläimiä, clowneja j a lan­galla
kävelemistä y m a
"Reviisori" on kai-kkiallaraaailmas-sa
tunnettu kertomus siitä miten eras
kaupunkilaisseikkallija saapuu erää­seen
maaseudun kauppalaan, jossa
pormestari ja valtuusto luulevat hä­nen
olevan korkean hallitusiviran-cmaisen,
joka 011 saapunut tarkas­tamaan
kauppalan aaioita.
P i i m i n on ohjannut Vladimir Pet-rov
j a siinä on englaiminlkleliset se­litykset,
Tama filmi on esitettävänä
lassd teatterissa ainoastaan viikon
ajan,;
;«-..V-;^::>;t,
Canadassa ehtivät jo ennen Churchillia sanoa, että "tapelkoot' kes-
^.kenään":'-'.
Korkcai:'ta iästään huolimatta Churchill olisi voinut olla vieläkin
pääministerin tehtävissä — mistä hänen oli ilmeisesti vaikea luopua —
ellei hän olisi joutunut oman ohjelmansa ja omien ystäviensä puris-tuk.
sen alaiseksi. Kuten nniistetaan, se oli juuri Churchill/joka ns.
Fultonin puheessa iilortti riykyisch kylmän sodan, mitä Britannian
kansii ei ole koskaan hv-\äksynyt — ja. mikä peloittaa jo järkevempiä
suurpääoman edustajiakin, inukaanlukien ehkä itse Churchill, Tämä
sai hänen asemensa erittäin kriitilliseksi ja samalla vaaransi tory-puqjueen
yoiion mahdollisuuksia tänä vuonna pidettävissä vaaleissa.
Kun tähän lisättin vela Jallan keskustelupöytäkirjojen amerikkalai­sen
näkemyksen julkaiseminen, joka pani Churchillin htiltei pilkan '
kohteeksi, niin ei ollut lainkaan ihme, että hän jäi lopultakin i>ois pää­ministerin
toimesta.
Mitä Ottawa$ta kuuluu?
Lukuunottamatta niitä vähäisiä ve-rohuojennifesia.
toista kuultiin jo
viime tiistai-llttma. ovat Ottavan
'kuulumiset perin huonoja j a vaaral-l
i a a .
Asiat näyttävät silta k um liittoval­tion
hallitus j a sen jäsenet olisivat
n i i n sokeita kum kuurojaikm. Todel­lisuudessa
asiat eivät kuitenkaan ole,
siten — ne v a in näyttävät sellaisilta.
iKun liittovaltion uusi rahaministeri
Walter Harris esitti alahuoneelle en­simmäisen
budjettinaa, niin johtui
mieleemme, että rahamimsterl on
•vannaai»kin sokea koaka han e i ole
nähnyt sitä «valtaivaa työttömien a r ­meijaa
mikä on nyflcyaän tässä maas­sa.
Sen lisä&sl häntä «vaivaa myös=»-ja työttömyys lisääntyi. Mikä todis-k
i n kuurous koska hän ei ole kuullut
niitä liikemattcmiajMryntöjä, j o i t a on
esitetty työläisten taholta työttömyys­tilanteen,
johdosta. Siltä a s i a ; näyt­tävät
k a i ' » liittovaltion menoarvios­sa;
el otte varattu pennläikaän. töiden
vairaamista (varten sille valtavalle
työttömien armeijalle mikä; meillä
nykyään on.
Kuten lukijat varsin hyvin tietävät
on Canada«a nyt enemmän työttö­miä
kuin koskaan ennen sitten s u ­rullisen
kuuluisien 1930-ltmin nälkä­vuosien.
Hallittiksen omien tUastojen
mukaan oli vihne maaliskuussa maas­sa
yU 600,000 työtöntä. faeniklia&. Mut­ta;
työttömien luScumääxä on todeili-suudeSsa
paljon suurempi koslu ne
sadattuhannet, jotka eivät ole työt­tömyysvakuutuksen
alaisia, eivät kat­so
tarpeelliseksi rekisteröidä itseään
työttömiksi. Työttömyystilanne on
talla erää kaikkein vakavin xaivän-kysymys
maan sisäpolitiikan alalla.
Vuosi takaperin, k u n edellinen r a -
haministerimme alisti alahuoneelle
budjettinsa, hän ennusti, etta maan
taloudellinen elämä elpyy, 'kansallis-tutot
lisääntyvät j a työttömj-ys vä­hentyy,
ellei kerta kaikkiaan katoa.
Mutta hänen ennustuksensa elvat to­teutuneetkaan
sQlä tapahtui aivan
päinvastoin kuin hän o l i ennustanut
— taloudellinen elämä joutui lasku­suuntaan,
kansallistulot vähentyivät
ma dollareita maassa vallitsevan
a:«ntokurjuuden lieventämiseen. C a ­nadassa
taiiTvittaisiin tällä hetkellä
nom miljoona uutta asuntoa, eika t a -
ta pulmaa ikyeta ratkaisemaan muu­ten
kum haiTpavuokraisten asuntojen
rakcimuttamisella hallituksen toimes.-
ta. Jos hallitus olisi tehnyt .sellaisia
on lisata kai
vahaisten ve
jotka astuvat
Mutta jckaise
kasittaa. etta
nel miljoona
övat. kum p:
eivat nita s:
ehdotuksia olisi se merkinnyt r a t ' i a i - ren . lisajksei
.'i;vaa arkelta t5'ottorayyden j a siita I taloudelhnen
aiheutuvien vaarojen ehlcaiscmi-seksi j män johdos
jä'torjumiseksi.. • . • . i ta yhä • ed
Mutta halUtuxsen korvat ja silmät -r^^^"^- nuden
olivat tuikossa työväen: taholta esitet-j Joi-en tai.^ci
lan'.een kiTj
Canadan kai
dellean: sellai
sivat,, 1930 j£
tyihin vaitlmuksiin nähden. Toisaal-,
la voidaan todeta, ebta sen siimat ja
kor/at olivat horöllaan .vallan toiselle
— pälEivastaLielle taholle, 'Snhen
taai että meidän-haUitusherramme ja
erikoisea^ikin rahaministerlmme ovat
perin kurjia profeetoiksi.
Siitä hiioltaiatta, että meillä on
täitkin kertaa sdvästl nähtävissä
ris samat vaaran meikit kuin vuosi
takaperin, ei rahaministerlmme h a -
lutmut nähdä niitä vaan. uudisti s a ­mat
väitteet k u i n edeltäjänsäkin viio-si
takaperin. ;. • ; •':„ • •
Jos liittovaltion hallitus j a sen r a ­hamimsterl
olisivat olleet tehtävien­sä
tafolla niin ne olisivait ehdotta­neet
käytettäväksi useita satoja m i l ­joonia
dollareita s d l a l s i in yleisiin töi­hin.
jotJka ovat hyvin kipeästi kai-,
vattuja. Sen lisäiäsi olisi pitänyt
luovuttaa ; muutamia satoja mlljoo-viittaä
mm. rahaiministerin lausun­to
budjettipuheessaan kun han s a ­noi,
etta tj-onantajaln j a työväen p i ­täisi
;pitaa tuotantOiCustannu'-cEet; (pal­kat):
mahdollisimman 'alhaisina.-: j o t ­ta
Canadan kapitalist-it olisivat k i l ­pailukykyisiäulkomaisilla
markki-nolllifij
Rahannnisteri sulki siten s a -
n o e ^ i a n silmänsä siltä tosiasialta,
että-'kotima^ten markkinain ostokj-ky
on varsin ratkaiseva tekijä maan
taloudellisessa elämässä j a .-ren elvyt­tämisessä.
::•''
:, -Mutia Cal
män elvyttan
sisapoliittisis'
meidän maa
hucmattavj.T:
ta". Vientika
ta voidiian 1
taloudellista^
.olisi 'kultenl
-Canadan ha
H Wall Street:
on ollut syi
'kaupari vähf
i teiden ' ta.vd
Kaikkihan käsittävät, että mitä! vcstoliittöon
enemmänön työttömiä ja mitä " a i - i . j^Q-^-jjia^j^ ,
hafsemmat paLkat ovat. sitä vähem­män
on; kannolla ostokykyä. K u n
kansa ei kykene ostamaan tuottami­aan
tavairoita, johtaa Se kapitalisti­seen
"liikatuotantoon" ja siltä syhtj-y
sitten taloudelimeh kriisi, jonka vaa­ra
sivumennen sanoen on uhkaavam­pi
kuin koskaan ennen sitten vuoden
1930 päivien. ' :
Rahaministei;|l sanoi budjettipu­heessaan,
että hänen tarkoitiik!i?nsa
tokijä täTnä:
tcoilisuud-en
sen lisääml&
san keskuu(
tava sitä tai
on norma.'
avaaminen )
tilassa olevii
Öttawaa '
tettava näit
timuksilla-C
'^:i: A:^