Vapaus, July 29, 1952

              :> fövu 2 Tiistaizia» heinäkuun 29 p. — Tuesday, July 29,1952
asSBXSI'«- ladepeadenitaboir
'Qisaa <I2 laonlab Conadlass. ^Enr
^^OtSUshed Nov. 0« 1917. Aaibtaized
•'m^eeosA-da«8 mail; by ttae Vost
4Itosdas8 and jBatnnlaTB Tepau»
Telepbones: Bufsess QUloe 4f4ZMt
Editorlal Office 4-42S5, Mana;
addM^ Bot €9. eaätaxSf, Ontotia
Adveitfsing xates njxmapplieatbrn.
TramlaUon free of chaage.
TILAVaBIimAT:
Casadassa: ' 1 vk: llfO 6, kk. 8.75
3kk.2S5
' 1 Tk. aio 6 kS. 4.75
^ t t a m Q ^ ^ i f r
pyrkinyt kauppaa
. ; tajolttamaan. Tämä johtuu" ennenkaikkea siitä, että yiulysvaltain
lisUtpyifeiväfe valtaamaan kaupp^mar^^
tl Midt&^^l-^-Cy^*' '*«»lra&ittaat toistÄ iMiden kaupp^^^ - -
• 1 S^0tV:'r^'i3 . "V Huolimatta Yhdysvaltain' yrityksistä .katippa idän ja lännen
aikaiiä^tm: solim
Puolan; Ruot-maiden
välillä,
likaantuminen
telakalta luovti*
Neuvostoliitolle tankkilaiva, n i in Yhdysvallat kieltä3rtyi anta-
IJanskalte enempää luottoa;; Tanskan j a 'Neuvostoliiton kaup*
P9a)pimuksen mukaan Tanska toimittaa tai on osan J o toimittanut
saa pt^ölestaan Neuvostoliitosta vastaavassa mää-tuotteita.
* .
mainitut: kauppasopimukset ovat vain muutamia niistä
on solmittti idän ja lännen välillä,
tunnettua, että Neuvostoliiton ja Britannian välillä
»a laajentunut. Yhdysvallat on jatkuvasti'yrittänyt Vaikeut-kauppaa
Neuvostoliiton välillä. Samoin Yhdysvallat
voimalla yrittänyt estää Britannian; kauppaa^^
äSfMÄÄiokraättis^ii hkllUuksen välillä. Kaikesta huolimatta Britan- l^f^Öftl : . i^liiaJjäNei^vösloliittb sekä Britaiinia ja Kiirta jatkavat kauppasuhteita,
r^. «'5 '4 , 4 ! Kansainvälinen.k^^ osoittaa, eftä iiuolimaitta sosialistisen
taloudellisesta sekä poliittisesta erbävaisuu(lesta, riiiri'kapi-imaillö
onelämän ehtona kaupan käyntj.; NemrostoJiit^^
laikojaisitteir osoitettu, :etfä se^tide^
; ;«ui«u luiupankäynt^ Bii'itarthfäf'i!r^bi t^^^
toimeen mhan kaupankäynti^
~ Normaalisten viihteiden pystyssä pitälminen' kaikkien maiden
•«alilla ön' m^ökkm taie rauhan säilyttämisestä. Neuvostoliitto on
\ ffipiitä kärtaä kotbstahut, sitä, että kapitalistinen maailnia voi elää
^, valdi^omaista rinnakkaisoloa sosialistisen maiailman klänssa.
i ^,,C%L€anadaUe,oli5i erittäin,edullista, että,se,tekisi kaiqpp^a il^euvosr
«(iliifötf'jk Kiinfiä) S6 ^olisi ratkaisu Canadan' tyiöttdmyydelle',
^SoBi jäy^inaaäntne taloudiillista elämääi. Kaupan ^fäminen'iU^n;;
iit&ao&ä Mainia on Canajtlalle suuri tappio. Siksi olisi'erittäin tär^
<:änada laajentaisi kauppaa kaikkien n^idtin^f.välilläy^-e^^^^^
iMftkil^ kansandfpiokraattisten maiden sekävNeuyostoiiitOir^älilKi^
Kaiiiilat alkavat valveuttiä
* * f Vain neljä päivää vallassa ollut Iranin päämu^iäCeri Ahmed
Qavam Juopui asemastaan heinäk. 21 pnä, sen jälkeen kun maassa o l i
•v{[^^^t^ hänen ohjelmaansa
«ij Ja*häntä itseään vastaan. Qayam ilmaisi valtaanastuessaan avoimesti
^';:ixSevä^ yhteisymmärryksessä brittiläisten kapitalistien*
- ^anssarja.tukahduttavansaankaraUa kädellä kaiken mahd
llä^inan. • VVoi niitä, jotka yrittävät saboteerata minun 'refoniai-
5'Mkyksiäni* j a panna esteitä t i e l l e n i . . uhkasi hän.
: ' I r a nm kansa^^ j ^ ilmaissut vaativansa Iranin
öljyrikkauksien käyttämistä kansan hyödyksi jävasemmiätopUoluefir
den; johdolla painostanut Qavamin hallituksen edellistä Mossadeghin
haUitustakansallistuttämaan Öljyn, sekä karkoittamaan brittiin
y im Iranfa rikkauksiin riistäjät, ei kuitenkaan langennut ^polvilleen
0)|^aattoriksi yrittäneen Qavamin edessä. Se nousi v a l k v i in mielen-ohituksiin
;huutaenr 'fkuolema Qavamille". MielenOisoitusten yhtey-f
f i ^ noin 500 ihmistä sai surmansa, mutta ne, pakoittivat myöskin
Qälvarttitt luopumaan vanasta ja jättämään päänMuisterihpaik^
avouneksi, ennenkuin kansan suuttuhius ehti johtaa tilanteen subrä-naiseksi
vallankumoukseksi.
Mohammed lifossadegh nimitettiin uudelleen pääministeriksi ja sai
l a n parlamentissa 61 ääiitä eikä yhtään vastaan, v Iranin kansa oli
^ttäväHä 6siintymiäellään estänyt Britannian ja US.^n kapitalisUen
sutMnftehnatunperialistien riisto-oikeuksien palauttamia^
l^difctaattorikomennon pystyttämisfeksi. Selvää on, ettei myöskään
iMossadegh edusta työkansan tarpeiden mukaista suuntaa, vaan joh- ;
Ikinlaiätakan^lisen porvariston ohjelmaa^ mutta se on kuitenkm
kiintynyt ulkopolitiikassaan pyrkivänsä imperialistisen riiston tor-
Juiniseen ja sisäpolitiikassaan jonkinlaiseen suvaitsevaisuuteen, joskin
se ^on.pitänyt suhteet Neuvostoliittoon verrattain kjdminä. Se on
iansanjpukkojen! pamostuksen-fviemänä sovelluttanut jonkinlaista
kansallisen itsenäisyyden ohjelmaa. ^ '
Iranin viime aikaiset tapahtumat ovat selvänä osoituksena siitä,
että kansoja, ei niitäkään, joita on pidetty hyvin takapajuisina kuten'
Iranin kansaa, voida enää aivan mielivaltaisesti hallita, vaan että n i i -
d ^ i n i d i p i d e on otettava huomioon. Toinen tällainen esimerkki on
1 > saateva=Länsi-Saksasta/ missä Adenauerm amerikkalaismiäineh hal-i
on joutunut'suuriin vaikeuksiin Amerikan saneleman ^'yleissopi­muksen"
(todella: sotasopimus) ratifioinnin edessä. Kun Saksan
bansa on saanut tietoonsa Neuvostoliiton ehdotuksen Saksan yhdistän
inisen suhteen ja neuvottelujen järjestämisestä, on se melkeinpä yksi-iniäisestl
flmaissut suosiollisuutensa sille ja jyrkän vastustuksensa
imusta vastaan. Tässä tilanteessa
vaatia sopimuksen ratifiointia,
taholta on joukkojen painostuksen
göh^döäta oltu pakoitettuja ilmaisemaan vastustava kantar mainittua
eotasopimusta vastaan.
Canadassa äsken pidetty CX^F: n ^askatchewanm maakuntakoh-
•ventioni oli meillä hyvänä kotoisena esimerkkinä suurten kansanjouk-
I Itojen (^aiveutumisesta ja noususta vastustamaan sotavarustelua ja
raakanjiaisia sodankäyntimenetdmiä ^ %
miseen johtavien toimenpiteiden puolesta. Ne osoittavat, että monet
G C F : n johtajat ovat olleet pakoitettuja tarkastamaan kantansa uudel- ^
1 ' f e&v/jai^ mielipit^n edustajiksi, joka on ilolla
i] ttr^iilfdfltivSsUunts^uU " •* ' ' *
• f i^M^ j T ^ i ^ i maailman tapahtumat yhdessä, k3rtkeytyneina maailman-
' f t^aajuiseen rauhadiikkeeseenj toteavatj että
TYOSKENTEUSmO ATOBflPOal^
m uämAAum JA SOSOE-B
e r l i i n in fnaaltinanrauhanneuvos-ton
päätOlsuselmia Ctäsittelevassä
iaaisms^ a r t i t t e H s i a a n - Vy lUOssä
At09 Virfrtanen «slttfiä Johtopäätök­set
niiden asdbteesta, jo&a edelleen
seisovat rsutbanliikkeen uEcoiniolella:
*Wlln syvälle näyttää jiorvarilll-nen
ja, «osfalidenjofcraattlnen leb«
distö vajonneen epäsosiaalisem vA»
linpitämättömyydcssään njrkyaJltal-sen
Hunisyhteisön elinkyfiymystä
to(litäan,jöh(m'8äinalla kytkeytyy
sosialidemd^tian Ja Uberalismin
' tulevaisuuden ' -kohtalonkysyniys.
Luunaanko iällä taholla, että ato-tnltNnnml
ajattelisi^ Ja tydsScentelisL
heidän laskuunsa? P i d ä t k ö libe-raaUt
heiitrooiifejft arvokkaampina
kuin neutraliteettia, uskovatko so-slälfäemokraatft,
että ruttobaktee-r
i t ovat tehokätaampia yhteiskun­nan
kflhittärjiä kuin xauhanoinai-hen
eoslaliiralitillcka? Haluavattico
he vaihtaa kuuluisan reformismin-sa
uuteen mustaan sunnaan? M i ­tä
laskelmia sfttcn elätelläänkin
niiden keskuudessa. Jotka eivät ole
liittyneet rauhantyöhön, yksi on
varmaa: uuden sodan kautta e i ­vät
humaaniset atvot tule voitta-öhaänlifakä
pysty kaipital sitä
t i e ^ pidentämään ellnalkaansa.''
VAiHHAA JAKKIA SE €fS
Induslriällstf äanoo toifnifuspäls-tallaari
helmik. 23 pnä.
"DuhiCHisää asuvista IndUstrla-listin
fUaaJista on 31 pros. van-hUUdenelSfi
» olevia tai ^rauu-t
^ Varthduden vuoksi syrjäytynei-siros.
«delleeil Jossakin työ-tai
liketoiminnässa olevia . .
Xjehtl sanoo mainittm seikan pltä-vari
k u u l a k i n paikkakunnilla paik-
Itätliä. ABcaapa (unnattajäjoukko
on^ iö Iäkästä. ,
Elinkustannukset
köliönneet 18 pros.
kolmessa vuodessa
Tolronto;-^Pei<heto minimin
tannuksei ovä/t kuluneiden kolmen
vuoden aikana kohonneet 18 ptosen-ti'ia;
todetaan Öuur-Totontöh bUolto-neuvt>
ston Julkaiseman A Guide to
Farhlly J^pending-hlmläen kirjagett
vuoden 1052 painoksessa.,
-'/Tämän lähteen mukaan ovat n
henkisenpeilteen säädyllistä elämää
varten tattvltsemlen väOttäaiätt&nien
tarvikkeiden hinta kohonnut~l»>Imen
vUoden aikana rI40.81 dollarista 166.47
dollariin; vuokraa lukuunottamatta.
. • Huomattavin kustannusten kohoa-
^nUnen v on r tapahtunut. ruokatarvlk-
'keiden suliteen Ja ainoa Jhuomättava
kustannusten vähentyminen on ta-
|>ahtunut naisten vaatetuksen alalla.
Sen - sanotaan Johtuneen sUtft teknil­lisestä'
kehityksestä, että mon^t nais­ten
vaatetukseen käytettävät aineet
kestävät. V nykyään iaufemniln.)
Täätä älnkUstanhusien kohoamises­ta
Johtuu,' että sellaliien torontolainen
perhe, Jonka tulot ovat vähemmän
kuin 50 dollaria viikossa, on Joutunut
tappiolle taistellessaan. alati kohoavia
efinkustäritiuksia väsiaan.
Kysymyksessä oleva kirjanen on
vaUnlBtettu ihUoltotyöxi avustam&ta
varten. - Öllnä mainitaan, mm. miten
paljon tarvitaan erilaatuisia tarvik­keita
Ja rahaa säädyillUen toimen­tulon
j a terveyden turvaamista var­ten.
jifltfjritaSn fau uaiaattika vaoila illta kon tanslmlalsct dirtomaau
loukot ssbtshat n d y s T B t t ^ ibnuuksen fofvomäksRi nmkabesU tehosta­maan
sodankiiyMiaäxl» HA. Vbäielt» tbifii l^nsunln kansantasavaltaa vas­taan
käyitaett siinä >yvak8eeii ^äti^ knkt^tetfea keisari Bao Daita. Vuosi
vnMelt p i k e t a oM IcsikfgD&atfvi^ '^sosiallstlser yjn. lehdet. Joiden mie­lestä
pltofen • kansojen Hsenäfevys on' ''vaAbentnnoft käsite, myötailleet
^ t ä iritii«mäa8oiaJon^ lleinämln känsää Ja
ianmntm^^^^'^ Ko^^ stvistystasol-
1» blev» ^vapaatta nluMaVai^letaDdn kansat tonfcnitedkin pnolosfantanni
yhitt ol^usU knin Koffen fc;w6lakhi/'eiia taiAkafato sUrtomaaJonkoilla
ole>mitään velfen toiveita. 'J' 7ii'^
'•• V. Junnisemme tässä Vietnamin topahtomla-boskevan osan Martti Hiltu­sen
UrJoitnksesta^^^fSansaQiset^vapaa^Bistelnl^ aUrto- Ja pnolidirto.
maissa." . ' ' ' ^ \
USÄ puuhaa sotaa
Kiinaci vastaan
Kenraali Ciark saanut
valtutidet läitä vartefi
Tokio. — Koreassa olevien yhdjnB-'
valtalaisten Joukkojen yUpäällikkö.
Kenraali Clark on saanut valtuudet
ryhtyä merisota toimiin aiilantshurlan
rannikkoa vastaan "tietyissä olosuh­teissa",
ihnoltti unidysvaltain laivas­ton
komentaja, amiraali FecMeler
tiedbitustilaisuudessa tk. 17 pnä. Hän
ei kuitenkaan halunnut lähemmin
ilmoittaa, mitkä nämä olosuhteet
ovat.
"Pravdan" kirjeenvaihtaja Tkat-senko
antoi Koriasta yksityidcohtai-sia
tietoja am'erikka1aisten suoritta­masta
.Pyongyangin raakalaismaises­ta
pommituksesta. Heinäkuun 11
päivänä' j a <12 pährää vastaan yöllä
Tyongörangin ka<fut olivat veren p u -
naaniac kirjoittaa hän. Amerik­kalaiset
lentokoneet pommittivat Ja
tuUttlvat kolduja,- sairaaloita; Synny­tyslaitoksia
sekä maakuoppia Ja k e l -
lareita. Joista ihmiset olivat hake­neet
turvaa, .^täydellisten tieto­jen
mokaan haavoittui sekä sai sur­mansa
Ja; tuhoutui raunioissa; tuhan­sia
henkilöitä^ Joista yli -puolet oU
lapsia. •r^:
Korean aselevon solmiamista kos­kevien
htdiUJen - Johdosta Japanin
osake- Ja rahamarkkinoilla vamtsi
tk. 17 pnä vohnalEas laskusuunta, kos..
ka pelätään, että aselepo vähentäisi
amerikkalaisten AJapanlsta tapahtu­v
i a ostoja.
Japanilaiset ovat usein osanneet
TASAVALLAN JUUSTAMINEN
Innoittavana esimerkkinä kansalli­sesta-
vapaustalstelulilkkeestä on
•Vietnamin kansan sankarillinen, v o i ­tokas
taistelu ylivoimaista vAoIUsta
-vastaan:
j a toisen maailmansodan aikaisen J a ­panilaisen
sorron alalsuudes^ elänyt
Vietitamin kansa nousi neuvostoar­meijan
Japanin imperialismista saa­man
voiton innoittamana vapaustais­teluun
ulkoisia valloittajia vastaan.
Syyak. 2 pnä 1945 Julistettiin yietnam
Demokraattiseksi Tasavallaksi.
rLtKAINEN SOTA"
Hanskan taantumuspiirit päättivät
kultunkin alistaa Vletmunln kansan
aseellisin-keinoin uudeUeenr Bllrto-maaorjuuteen.
(Mutta Vietnamin kan­san
sankarillinen armeija o n i^rsty-nyt
yhteistoiminnassa kaikkien isän­maanystävien
kanssa, ei vain puo­lustautumaan
näitä ranskaläis^n'8llr-tomaa-
armeljan hyökkäyksiä vas­taan,
vaan antamaan näille /maahan
tunkeutujille vakav& iskuja j a ;8lir-tsmyt
itse ratkaisevaan hyökkäyk­seen,
jonka tuloksena on Jo vapau­tettu
y l i 90% 350,000' nellökifom^triä
käsittävästä Vietnamin aineesta.
B A O D A I N NUKKEHALLITUS:
Kohdatessaan: Vietnamin kansan
päättävän vastarinnan ranskalaiset
hallituspiirit yrittivät <heikentää sen
yhtenäiQf^iitä i erilaisilla' tolmenpitellr
lä. JO V. 11949 ranskalaiset ^<SA:n
kehoituksesta palauttivat miehittä-mälleen
alueelle Vietnamin : kansan'
kukistaman "keisari" Bao iDain, Joka
Vietnamiin saavuttuaan allekirjoitti
sopimuksen ranskalaisten' sotajouk­kojen
miehittämällä alueella perus­tamansa
"valtion'^ llittämiseStälRans-kan
siirtomaaimperiumiin. (Ranska­laiset
yrittivät heikentää vietnami­laisten
rintamaa myös lietsomalla v i ­hamielisyyttä
vietnamilaisten Ja tois­ten
näillä, alueilla asuvien kansalli­suuksien
kesken. Tfämä imperialis-mlnvastaisen
rintaman hajoitusyri-tykset
kärsivät kuitenkin romahduk­sen.
Maaliskuussa 1951 perustettiin
Vietnamin, Kamliozin Ja Laosan kan­sallinen
; yhteisrintama^, joka yhdis­tää
nämä kansat yhteiseen kansalli­seen
vapaustaisteluun ranskalaisia ja
amerikkalaisia imperialisteja vastaan.
B V O K K X X J A N TAPPIOT
Vietnamin sota merkitsee ranska­laisille
suuria menetyksiä:: Yksistään
kolmen kuidcauden aikana (Viime
v : n marrask. 15 p:stä'tämän v :n
JbOhnc 21 p:ään) randEalaiset me­nettivät
P ohjdifffVietnamin rinta-niaSä
20,585 sotälaata Ja upseeria k ^
tunelna, haavoittuneina Ja vangiksi
JoutuneiJa. 'TSman vuoden helmik.
23—24 pnä maahantunkeutujat me­nettivät
Hoablri kaupungista perään-tyessään
y l i k a k s i : pataljoonaa kaatu­neina.
Ykältään näissä Hoabin tais­teluissa
raiiil&iaiset menettivät a),-
000 miestä kaatuneina Ja vangiksi
Joutuneina sek^ suuren määrän soti­laskalustoa.
Kaikkiaan ranskalaisten
menetykset Vietnamissa ovat 170,000
kaatunutta, haävoittimutta Ja van­kia,
r-'
DEMOKJKAAT^SET ^
UUDISTUKSET
Vietnamitt^kansalllnen vapauäiike
muodostaa niin -valtavan voiman, et­tä
ranskalaiset'eivät pysty sitä murs­kaamaan;
V ViiBtnamilalfet tulevat
karkoittamaan- maastaan imperialisr
tiset sortajat. Itseitbrautuvaisesti y l i ­voimaista
vihollista vastaan taistel­len
Vietnamin'-kansa samanaikaisesti
suorittaa' rakennustyötään. Taistelun
meikeissä se • on pystynyt luomaan
maassaan sotatsBrviketeollisimden, j o ­ka
turvaa «en armeijan taisteluväli­neillä.-
Samsflfa on ryhdytty toimen­piteisiin
työläisten j a talonpoikain
e l i n - ja. kulttuuritason parantamisek­si,
Tuotantolaitoksissa on. otettu
käytäntöön' ff-tUntinen työpäivä. T i -
lanherrain,' ulkolaisten j a miehittä­j
i en kanssa " yhdessä toimineiden
maat on- jaettu maata tarvitseville
köyhille talonpojille. (Maitten vuok­ramaksut
on: alennettu 25^-50% Jne.
Vietnamin , kansa v o n saavuttanut
suuria s o t l ^ f ^ p i a voittoja j a talou­dellisia
tuloksia Vhtehälsyydellään Ja
tiiviydellä^ .^istelussäan isänmaan­sa
kansalaisin- vriippumattomuuden
puolesta ulkoisia Imperialisteja vas-
JuntsHäMset vaativat -
saksalaisilta
1^00 miljoonaa
Lontoo. — Täällä pidetyssä maail­man
juutalaisten kokouksessa, todet­tiin^
että Juutalaisten aSonnin bani-tuk^^
ne esittämät korvausvaatimuk­set
kdlmavat y l i i;SOO miljoonan dol­larin.
cTaxlcoltuksena on. että nämä
varat täytettäisiin natsien uhrien
uudelleen asuttamiseen.
Bonnin hallitus teki tästä ^asiasta
aikoinaan tarjouksen mutta se käsi­tettiin'Juutalaisten
keännzdessa n i in
vähäiseksi, että; alkaneet neuvottelut
keskeytettiin. Sen Jälkeoionkulten^;
k i n täity toinen tarjous. VaiUca sen
yksityiskohdat ei ole tiedossa, käsi­tetään
uusi tarjous edullisemmaksi
Ja juutalaisten keskuudessa ollaan
sitä mieltä, että neuvottelut asiasta
voidaan aloittaa uudelleen.
Juutalaisten keskuudessa ollaan sir
tä mieltä, että myöskin itä-Saksan
hallituksen pitäisi osallistua näiden
korvausten maksamiseen;
taan.
Saskatöoti. — Täällä viime viikolla
t ) l d e f t t y c ^ : n konventioni asettui
jyrkästi vastustamaan baltteeriäsej-den
välinlstusta jä käyttöä; saräoln
kimialHstCTi; napalin,' vety- Jä atomi­aseiden
käyttäihistä äodässa. • fion-
^ t t öm iehöittl äi^öskhi yki(ityi!|-'|
koittanen tutk/miiicfi» tolmittäfni-seen
syytöksien johdosta; eiftä
on sy^UlityiQrt bäktierlaseen k ä j^
tÖÖä ki^r^assa: ^ääiöslauselmäteä
leimataan < "'sotörlMäliiälDSi" kdlM^
jötkä dvät käyttäneet tai siiunhitfe-revat
selläMgn aseiden käyttöä. >Edei^
leeh sUiiä vaaditaan Canadan W i j l -
tusta; Joka on yksi bäkteeriäseen
laittomaksi Julistainlsta koskevan Öe-nevan>
protokollan allekirjoittaja­maista;
^kutsumaankailckia maita a l ­lekirjoittamaan
tämän sopimuksen.
CXJSA Ja Japani ov&i ainoat suurem­mat
vallat, jotka eivät ole tätä sopi­musta
allekirjoittaneet.)
Konventioni kehoitti elokuim alus­sa
..Torontossa kokoontuvaa CCPdl
kansallista kohventlonia : muodosta­maan
"rauhanohjelmakomitean'' Jo­hon
myöskin maakuntaryhmät Voivat
valita edustajansa j a Joka tulisi tut­kimaan
ulkopolitiikkaa koskevia ky­symyksiä
Ja antaisi Johtoa määrä­tynlaisen
ohjelman muodostamisessa.
Kiihkeän keskustelun Jälkeen kon-ventionin
edustajain enemmistön ää­nillä
hyväksyttiin seuraavanlainen
ulkopolitiikkaa koskeva päätöslausel­ma:-
:. • , • .• ..
1. Korran rauihatineiivöttHut tulee
ottaa pois sötila£lilnkilöldin käsl^
j a - antaa hallituksien poliittisten
edustajain huostaan.
. ]^^2.: Saksan uudelleen aselstamisoh-jelmaa
ön vastustettava ja Saksa
tulee saattaa yhtenäiseksi.
iäSn maan valtausta. Päätöslausel­massa
sanotaan: "'nSA:n hyökkää­vät
tapitJillstlsct Voimat saattavat
iiäivä päivältä maailman yhä : suu­rempaan
katastrofinen maallmanso-dätt
vaaraan." *
7; Sotamenoja' tiilee pienentää sen
^srvälcsi, että suurempia summia voi­daan
käyttää hyö<^ylllsiln haUinnöl-miiii
'palveluksiin, ei vain toisten
k&nsojen taloudelliseen aioistukseen,
ihuitä 'hiyÖSkih Cäi^dan kansan elä­män
parantamiseksi. St. Laurentin
iiallltusta kehoitettilri säätämään ko­ko
maata Icäslttävä terveysvakuutus-
' Järjeistelmä Jä antamaan lisää avus­tusta
maakunnille opetustoimintaa
varten; '
Koko - maaktmta oli osallisena'ul-kopoUtiikkaa
koskevien päätöslausel­maehdotusten
esittämisessä. ^ Pää-töslaiuietma
bakteerlsotäa - vastaan
t u l i ' (Enrosesta, mistä M . J . Coldwell
on valittu lainlaatijakuntdan.-
iHtAA&tNNALLISET
-RTSYMYRSCT/
Maanviljelystä koskevat maakim-nalliset
kysymykset ovat suunnilleen
samoja^ joita samaan aikaan käsitel­t
i in maakunnan farmarien union ko­kouksessa
Saskatoonissa. Vaadittiin
että viljalautakunnan. toiinintaa t u ­lee
edelleen jatkaa, samoin lihatuo-telautakunnan
toimintaa. -Samoin
vaadittiin- toimenpiteitä Britannian
tuotteiden dumpingia. vastaan Ja
viijat^intojen luokittelua kansainvä­lisen
viljasopiihuksen puitteissa.
Voimakas' päätöslauselma hyväk­syttiin
sitä vaSfoan, että liittohalli­tus
on 't"anteeksiantamattomalia' ta-^
valla viivytellyt" etelä-feaskatchewa-n
i n joen talnmeamistöltä; (Mionissa
muissakin' 'maakunnallisissa kysy­myksissä
konventioni otti jyrkemmän
kannan kuin-.vUme vuonna. Se t u li
erittäin hyvin -näkyviin päätöslausel-massa^
jossa käsiteltiin työvoimaky­symystä,
-jossa on sovellettu "hiljaa
kulkemisohjelmäa" monia vuosia.
Niin: farmarien kuin teoUisuustyÖläis-ten
edustajat olivat yksimielisiä työ­päivän
pituuden määrittelemisen
tarpeellisuudesj%, ja että työviikko
maakunria^a?ft(lee lyhentää 44 tun­nista
40 timtiin. (Myöskin esitettiin
alimman pa^^atajah korottamista Ja
sovelluttam'ista »kaikkialla maakun­nassa.
I
Konventioni H iiylkksl ehdotuksen
terveyd^nhoiiosUunnltelmaksi jonka
mukaan jokaisen sairaalaan tulevan
olisi maksettava', määrätty rahasum­ma..:
Konventioni esitti, että sairaa­lahuollon
tulee * olla vapaan asukkail­le
Ja että se rahoitetaan ylesistä v a ­roista.
Edelleen hyväksyttiin päätöslau­selma
maakunnan öljyrikkauksien
CPR:n v«r«jutussff
kysymys puolesta
milj. dollarista
Lontoo. — Britannian salaneuvos-ton
lainopillinen jaosto on myöntä­nyt
(Winnip^ln kaupungille oikeuden
: valittaa siitä Canadan. (Korkeimman
Oikeuden päätöksestä; jolla julistet­t
i in edelleen voimassa olevaksi se v.
: m i tehty sopimus mikä vapauttaa
Canadian Pacific rautatien maksa­masta
liike- ja kiinteimistöveroja
Winnipegln kaupungifle. . Kysymyk­sessä
sanotaan olevan noin puolen
miljoonan, dollarin vuotuiset verot.
•Manitoban fvalitusoikeus oli päät­tänyt,
että mainittu sopimus ei koske
n.s. llikeveroja eikä myöskään niiden
OPR :n klinteimistöjen veroja nlitkä
sijaitsevat ulkopuolella sen alueen
mikä käsitti ^Innlpegln kaupungin
vuonna 1881. Kun. O P R valitti asi­asta
Canadan Korkeimpaan Oikeu­teen
kumosi se maakuiman valitus­oikeuden
päätöksen j a julisti, että
vuodfen: 1881 sopimus vapauttaa C P
R : n kalkista kunnallisveroista, vielä­pä
niilläkhi alueilla; Jotka on liitetty
<Wlnnip^^,^kaupuhkiin vuoden 1881
Jälkeen. Korkein Oikeus julisti, että
sopimus vapatrttaa^^fCPRcn maini­tuista
veroteta "l^ulÄlksl ajoiksi" k u ­ten
sopimuksessa sanotaan.
, J u t u n l o p u l l i n e n - käsittely Joutuu
Britannian salaneuvostoon sen takia,
että Juttu o l i vireHlä silloin kun' C a ­nada
«päätti'muodostaa Korkeimmas­t
a Oikeudestaan maan korkeimman
oikeusasteen^ mutta päätti samalla,
että snioln vireillä olleet jutut voi­daan
valittaa vielä myöhemminkin
Lontooseen.
HALUSI TUTKIA
Pikku-Lilsalle näytettiin cnsiminii.
sen kerran hänen veiJtSän ja sillom
L i i s a kysy josko hän föist-nä^dä Dik
kumlehen taskut,
"Mutta eaän hänellä vielä ole tas­kuja",
sanoi äiti.
m u t t a mtaä kuuUn isän sanovali.
e t ^ bahy tuo häneUe viisi dollaria
viikolla. Missä hän sitten rahaiJBa
• vaka ONNI KUITENKIN '
Eräs talo: sijaitsi Canadati ja
dysvaltaln rajalla, eikä tarkkaan 8^
detty kummalle puolelle se kuului
Pystytettiin koinitea, joka topulta to-tesi,
että talo oU Yhdysvaltain puo­lella.
SUloln talon omistaja huudah­t
i :
"Olipa se onni! Nyt säästyn Cana­dan
kylmiltä talvilta."
K I R J A L T A J I E N UNIO
100 VUODEN IKÄINEN
Cincinnati. — Intl. l ^ o g r a p h l c al
Union tulee viettämään 100:tta vuo­sipäiväänsä
Tniosikonventiossaan, j o ­ka
kokoontuu 'täällä elokuun 16—18
päivinjä. Kirjaltajien unio (kuuluu
APL :n yhteyteen.
käyttämisestä entistä suuremmassa
määrässä maakunnan asukkaiden
iK^väksi; j a että paikalliset kuntien
elimet estetään kiskomasta väestöltä
kohtuuttomia maksuja, kuten esim.
liberaali-tory enemmistöiset valtuus­tot
tekevät Saskatoonissa j a Regi­nassa.
Lopuksi pääministeri Douglas ke­hoitti
C C F : n jäseniä olemaan valp­paina,
eikä antautumaan liialliseen
voitonhurmaan maakuntavaaleissa
saavutetun voiton Johdosta.
Armi meni, mutta
Goca-^oia tuli
Armi Kuusela el saavukaan olym­pialaisiin,
tietävät lehtiuutiset keitpi
Hän starttaa New Yoricistä kotimaa-han
vasta heinäkuun 30 pnä ja palaa
Amerikkoihin jälleen syyskuun VM
kirjoittaakseen kaikesta huolimatta
filmlsopimuksen Universalin kanssa'
Siinä sitä sitten ollaan. Ensin ga-nottiin.
että Anni Kuusela ei väiltä­kään
filmisoplmuksesta, vaan tiilee
kiltisti kotiin päättämään opintonsa,
että Armi vain leikkU kissaa ja hiirtä
epätoivoisen filmiyhtiön kanssa. Mut­t
a leikki päättyi siihen, että kissa nle-h
hiiren ja >&äss Maailmankaikkeu­deksi
kruunattu Suomen Neito möi
itsensä iMollywoodllle 7 vuodeksi.
: Sitten sanottiin, että Armi sentään
saapuu olympialaisiimme kruunaa­maan
niitä kauneutensa ja maineensa
sädek^ällä, mutta pettymys tuli sii­näkin
suhteessa. Amerikka kiehtoo
Miss Maailmankaikkeudeksi valittua
Suomen Neitoa enemmän kuin koti-j
maan olympiakisat, ja siihen saadaan
tyytyä.
Mutta jos Suomen Neito onkin me­netetty,
niin suurisydämlnen Ame­rikka
on- toki lahjoittanut Suomelle
korvaukseksi 700.0ÖO pulloa Coc»-
Colaä. Tuota amerikkalaista. ihnv-
Juomaa, jota .oh työnnetty eurooppii-laisiin
Marshall-maihin sellaisia rnäji*
riä. että Ranskan. Italian Ja Länii:
taksan oma mainehikas vlinituotav-to
on ollut tukehtua ja kunnon eu­rooppalaiset
viininjuojat kehoittan^t
Coc^-Colaa Ridgwayn mukana painii-maan
takaisin Amerikkaan. Sopii diä
nyt sitten suomalaistenkin malste^
jä arvioida, onko parempaa kuin |
oman maan hjrvät virvoitusjuomat. \ i
Seniminkin. kun eräs amerikkalal-J
neri lääkäri on julkaissut Coca-Col4-
ta": kirjan, jossa hän välttää, että
Coca-Cola on vaarallista myrickyä,
joka runsaasti nautittuna aiheuttaa
sukupuolista kyvyttömyyttä ja hedel­mättömyyttä
— minkä Jälkeen 350,000
Coca-Colan amerikkalaista käyttä]|ä
heti lopetti juoman nauttimisen. Niin,
että sopii nyt suomalaisten nuondcais-ten
j a neitojen maistella tätä juomaa
jä ihailla amerikkalaisten ainutlaa­tuisen
nerokasta väestöpolitiikkaa!
— Piikki. (V8),
TämJ
gjttäan tl
miseen, Jo
lelija todc
opetettava
toon riäh^
aJnkieliste
" teessä,t
Oppik
^oaajjaiväs
saomalaist;
'The alar
ta. (dht B
'fö sflcB) He
Ha vaille k i
\The work
öde. (dhe :
odhör saidi
jeUekyljelK
The Clock
Tdokringsa
leen kuudel
f He gets 01
i iratcb. (hil
|t his vatsl
I ja katsoo ke
I ^jffls watdi L
VatSh Is flf
fenonsaon
'•"Its minut*
^jiast 8ix. (1
tnroortör päs
jiosolttaa n
j^He tums
nlnutesbac
«' OLI 1
VI''Mutta ku
Joitte minun
'"•«Slkal. etts
Keltaisten imioiden
koköiis Tukholmassa '
T u k h o l m a .— -USA:n johtaman
vapaitten maitten kansainväliseen-kuuluva
(kuljetustyöläisten liitto ^'
koi täällä kokouksensa hemäk. 16
pnä. Kokous jatkuu ainakin 23 po­vaan"
asti. Kokouksen. ohjelmassa ei
ole ollenkaan elintason kohottamis'
kysymystä.
3. Tiedemiehet tulee pidättää toi­mista,
jotka edistävät sellaisten tuho-a'selden
valihiiittista kiihi ovat ätÖH
m l - , kemialliset ja baktdrlolc^s^t
aseet.
4. Jalu-joen voimalaitosten ponuni-tus
'USA:n lentovolmlen toimesta on
tuomittava. . i(CGi':n nuorisojärjes­tön
järjestämässä illanvietossa maa­kunnan
pätoiinisterl T . C. Douglas
varoitti suuruudenhulluudesta, jcka
mahdollisesti voi johtaa maailmanso­taan
Ja että MacArtfaurln poistaäd-nto
ei poistanut maailmansodan yaa-raa.)
. ' :
5. Kansandemokraattinen Kiina
tulee hyväksyä Y K r n Jäsenyyteen.-
«.^mkDa ktm tehostetaan toimin­taa
YK.-ssa. e l teh Ole saUlttavamt^-
arvlolda oikein suuria maailmanta­pahtumia,
mutta viralliselta taholta
el. ole Ilmoitettu mitään; mikä viit­taisi
siihen, että otaksumat nopeasta
rauhasta olisivat perusteltuja.
Japanin johtava lehti "Asahl Shim-bun"
kirjoitti tJc. 17 pnä; että J a p a ­nissa
on alkanut liikkua huhuja p i ­kaisesta
aselevosta. ,Eräs liike,, joka
huhujen johdosta on alkanut pienen­tää
varastoja, kertoo toimivansa yk­sityisesti
Lontoosta saamiensa tietd^
jen perusteella. Ne kertovat, että
Intian välitystoiminta tekisi Icpun
Korean sodasta parissa viikossa.
Johnson vai Rldgwäy?
mahdollisuus ja suuret edellytykset!suoriutua voittajina taistelussa
rauhan j a kansojen veljellisen yhteistoiminnan turvaamiseksi ja ihmis^
' ten diniason ^parantamiseksi. [^^;
" Siatilalslllttölalhen Pohjolan Sanci-inat
ent. uuno Hannxilan radlkaali-tien
l e h t i ; nykyisin muuten vain^uuno
— repäisi äskettäin pääkhrjoltukselli-sesti
vaatteensa luettuaan jostakin,
että' tanskalainen komnnmistlkirjalli-
Ja Hans K i i k on vuosi sitten ilmesty­neessä
teoksessaan esittänyt J u d a s l s -
kariotln roomalalsvaltaa vastaan tais­telleen
juutalaisen vastarintaliikkeen
Jäsenenä; Ja ett&' Itä-Saksan ulkomi­nisteri
Dertinger oli jokin aika sitten
kommunistisille ylioppilaille pitämäs­sään
puheessa esittänyt samanlaisia
ajatuksia' paitsi Judas Iskariotlsta
myös Barabbasta. "Kommunistisen
uäconlaldcon profeettoja ovat Judas
Idcairlot j a - murhaaja Barabba^", j u ­listaa
lehti riemuitsevana johtopää-töktenään.
—Maalaisliittolainen l e h t i on tietysti
(tietämätön siitä, että monetkin kir­jailijat
j a historiantutkijat; — por­varilliset
liberaalit, eikä- suinkaan
kommunistit ^ ovat jo aikaisemmin
esittäneet samansuimtalslauudestl-tulkintoja.'
J a i nm otetaan huomioon
että kristillinen liike syntyi Ja kas­voi
keskellä ajan Juutalaisia kansalli­sia
j a yhteiskunnallisia kapinaliikkei­tä
j a vasta vähitellen Irroittui niistä
pelkäksi uskonnoliseksl., tuonpuoli-seen;
kuikolttavaksl ideologiaksi ja-sa--
mällä myös idrJoittl alkuhistoriat^
uudelleen, el ollsl mikään ihme. vaik-
<»lca esim. Judas.Iskariotln j a BaralM«
baan' ]4itelskuntahlstorialllnen> rooli
olisi ollut hieman toinen iqUn^ uäcon-tohlatorialllnen.
SopU. vaia.tehdä M'
nänsä ^ mahdoton) . ajatuskoe. et£ä
marxilaisuuden pelkkiin. porvarillisen
aatemaallman>jättelsiin vaihtanut o l -
kelstososialldemokratia selviäisi voit­tajana
taistelussaan kommunismia
vastaan: eiköhän historiankirjoitus
siinä tapauksessa 1,000 vuoden peräs­tä
esittäisi Leninin j a S t a l i n in suim-nilleeh
Bäiitl>&aan ja Judas Iskafiotin
osissa ... '-^----r
vTämä on kuitenkin vain historian­filosofiaa;
tärkeämpiä ovat tänä päi­vänä
liristilliSyyden yliajalllset ja y -
leispätevät siveelliset aatteet j a niiden
soveltaminen -käytäntöön yksityisen
ihmisen ja ihmiskunnan elämässä.
Keskeisiä kohtia'JeestdEsen vuorlsaarr
nassa, kristillisyyden keskeishnmässä
manifestissa,'ovat Yhteiskunnallisen
oikeamielisyyden j a rauhan vaatlnhik-set.
Ja miten kirkkokunnat katiden
vuosituhaime^.,{dkäna ovatkin näitä
vaatimuksia ^lainalnlyöneet, aina on
kuitenkhi e s i M t ^ t krtetillisiä liik­keitä
j a personalllsuuksla. Jotka ovat
taistelleet nlldeh- puolesta. Ratihan-
Iraolnstajain maailmanneuvoston äs­keistä
kokousta' arvioidessaan Atos
Wirtanen mainitsi neljä täUalsta kris­tillistä
persooriallisuuttä meidän ajal-tamme:
Moskovan patriarkka Alek­sein,
joka oll-keekelnen hahmo Mos­kovassa
viime keväänä pidetyssä kris­tillisessä
rauha^ongressissa. saksa­laisen
pastori Nianönerin. Joka sai f a ­sismin
ja sodan vastustajana istua
H i t l e r in keskitysleireissä, ranskalai­nen
abte ^ u l i ^ l i ^ i r jokä^ 1^
l i l n i n zäiÄaimeuvo8to-kokoqk8äatlQl8u
teliaimman Ja inhimillisesti vetoa-vimman
puheenvuoron, sekä Canter­buryn
tuomiorovasti Johnsonin. Joka
äskettäin on teihnyt matkan K i i n a an
asti voidakseen Julistaa kristikunnalle
totuuden kaukoidän bakteerisodasta.
sekä aidon kristillisyyden että ter­veen
maälllkkojär jen mukaan näiden
kirkonmiesten luulisi esiintyneen vuo­risaarnan
aatteiden mukaisesti, mut­ta
millaisen palkan he ovat esllntymi.^
sistään saaneet? ^ Älkäämme pidiuko
tässä Moskovan patriarkasta — ne.
jotka 30 vuoden ajan ovat julistaneet
Kristinuskon tuhoa N L :ssa. ovat tie­tenkin
pitemmittä puheitta leiman--
neet hänet pelkäksi Kremlin agentik­s
i ! Älkäämme tällä kertaa pidiuko
myöskään abbe Bouller'sta — muis­tamme
vielä, millaisen hävälstysryö-pyn
Jahvetin kaltaiset "kristityt^
syytivät hänen ylitseen häneii Suo­men-
matkansa yhteydessä! MUtta
puhukaamme ' pastori NfemÖllerlstä.
Jolta Tanskan "löistillinen" konser-vatiivihamtus
äskettäin kielsi maa­hanpääsyn,
ilman että kommunistien
ohella muuta k u in harvat scslalldemo^
kraatlt p r o t e s t o i t tätä Atlabttnlli-tolle
tehtyä kumarrusta vastaan. T a i
puhukaamme tuomiorovasti Johnso­nista.-
jonka pelottomat paljastukset
amerikkalaisten käymästä bakteeriso­dasta.
selostukset Elhnassa toimivien
eri krlstUllsten kiikkokunUen tohnin-tavapaudfsta
j a myönteisestä suhtau­tumisesta
uuteen Järjestelmään, sekä
kaikkiin maailman kitkkoihki kohdis­tamat
vetoomukset l>akteerlsodan hä­peän
poistamiseesi kristikunnan yltä
ovat saaneet englantilaiset taantu-muspilrit
suoranaisen raivon valtaan.
Niinpä "hurja pappi" — näin häntä
nimitetään — on käynyt siinä mää­rin
yhdäcsän konservatiivisen parla-jmentinjäsenen
herm että hentmtt
pyytäneeb^ ' « « S^^^^^^t^^^^^
tämän virastaan "papillisen: kutai
muksensa vastaisen ja hänen, majÄ^
teettlnsa kuningattaren etuja haittaa­van
toimintansa vuoksi", ja apulä^
ulkomihlsteri Lloyd on rienfanyt
Churchillin hallituksen puolesta w-kuuttamaan,
että- "tuomiorovastin
väitteet ovat perää vaiUa". Ja C^j
terburyh arkkipiispa puolestaan—jö
Lang. joka aikanaan raivostutti'si|0;
malalsla Hltler-aseveljiä rukoUem^
voittoa neuvostoarmeijan aseille, yön
hänen seuraajansa Fisher — on_g-mannut
apulaisensa "pahaksi sotkfc-j
si sekä kirkolle että valtiolle" Ja » •
littäriut erikoisesti sitä .että uftomf •
la saatetaan luulla "Canterburyn aff-klpilspan
Ja Canterburyn
vastin olevan sama henkilö". 0W»
kivensäheiftänyt myös L a » » ^ , g '
äänenkannattaja Daily Herald seu»-
mällä. että tuomiorovasti on "tel^
itsensä naurfettaväksi" ja että hag
maineensa voisi pelastaa vainje,f?»
hallitus tekisi hänestä niartyyria^
Kunnon englantilaisten "^^^^^
jen" mielestä Canterburyn tuooiW
vasti on "naurettava" i " * » ® » * * ^
nan esittämiin baktecrisota-»^
slin ja -todistuksiin. Mutta s a n ^
aikaan on amerikkalainen b a » » ^
taekspertti prof. Boseberry seUtttflJ
että pelkkä syytösten Weltaird«ng
enää riitä, tarvitaan toimenpitei»rr
miksi USA e i suostu aUekliJoi|«^
maan Geneven pöytäkirjaa? - i»W
lä senjälkeen amerikkalainenjw»
lehti vahvistanut, että UÖA v a W
bakteeriaseita. Ketkä siis o v a t b^
käuSkolsla luottaessaan
Achesonlin kuin V u o r l s a a i^
enemmän pollariin kidn
toon? Ja kuka on heidän krirtffllig
ihanteensa: kenraali ^iägvay^»:
ka kulkee Raamattu t a s k u ^ a^
tuhoaa siviniväestöä n a p a l - p o^
rknoli sy
Iiandatt]
; 55 vnodi
; Snomest
nellyt II
••• jäimme
' i neen, y i
'sekä Su(
OI
va
K\
va
Su
po
Ke
Oli
Va
En
Jo]
eh(
Vä
hai
Sydämt
avusta ja
Kiitos
hautakun
Wahnapl
, TY]
« paunaa
«ä:2pak
nedeUniä
- 4 unss
suklaata;
kaakaota
« : 1 pai
No. 10
TY
»paunaa
•* paunaa
IpaketU
hedelmli
Ipaunafc
1% unssia
^25S Phil