Vapaus, March 9, 1968

              Sivu 2 Latiantai, maaiisk'. 9.p;'-^ Saltdrday, Mar. 9,1968
I N D E P E N D E N T U V B O R O R O ÄN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. 6, 1917
'MANAXSCni B. @UFtOI
O F F I C E A N D ^ D I T O R I X L B 7 4 - 4 2 6 4
VAPAUS
( L I B E R T Y )
EorroRt w: « R L U ND
PiftllShed thrice wcekly:
Publishing C o . Limited. ilOO-lflOiBlm St...Weat, Sudbury, .Ctotorto,'a8i»Mla.
Mailing address: Box 69
AdKTtlÄig upMi ai4>Ucatioti. traiiBUUoti Iree oiT tame»-
AuthorlBed as second class xnall by the Poet Office I)e!part!n^ <Ma,wa,
" and lor payment «r poetbge m «aah.
CANADIAN LANGUÄG;! PHEiiJ ^'CLUB •
'Oanatfate»: 1 T*: tlOJJO. 6 k t $536 TIBAm:
Sfelc 3J0O -Stuuneen:
lvk.911.00.6kk.$6.n
1 vk. ILGO. (Wc. « 35
Yhä KiÄä jdbinposlia
Näyttää siltä, että yhdysvaltalaisille tulee_Saigonista ja
kaikkdalta Etelä-Viötnattnisita huonoja uutisia ja yhä vain l i ^
jobinpostia.
ValKka WaShinöto(nista on yritetty selittää, etitä komimu-nistit
ovat kärsineet murskaavia tappioilta" niin kaiMd mer­kit
viittaavat siihen, etltä vietnamilaiisilla isänmaanystävillä on
hyt aloitteenteko kaulfta Etelä-Vietnamin sotilaallisesti, poliit­tisesti
ja psykologisesti. Näitä kylmiä tosiasioita"vastalan yh­dysvaltalaisten
."voittouuitiset" vaifcuHltaivat hirtehishiirnnorilta.
Yhdysvaltalaisten asema ei luonmollisestiikaan ollie epätoi"
voinen. Selvää on, että hampaisiin asti aiseisbettuja yhdysyal-tallaisjouiköcoja
ei voida noi(ra vain heittitää mereen. Ilmeistä
myös on, että yhdysvaltalaiseit voivat pitää joitakin kaupun­keja
ja tärkeämpiä tuikiasemiaan pelkän sotiMhsen mahtin­sa
ylivoimalla edelleen hallussaan. Mutta puhetet Kansallisen
vapauitusrintamaoi asevoimien, eli Vietkor^ partisaanien "suu­resta
häviöstä", on kuin puhuttaisiin kesällä edefllisen talven
limiinietofesista.
Tammikuun 30 pnä alkaneen Tet (uudienvuoden) opera-tiojen
seurauiksena on todettu:
Yhdysvaltain ja Saigonin asevoimat ovat fcaikkialla
puolustusasentteessa — odottapiassa uuden mahdollisen hyök­käyksen
alkamista — eiikä kukaan edes väitä, että amferikka-ladset
liittolaisineen vöivait lähitulevaisuudessa saada aloitteen­tekoa
käsiinsä.
— Etelä-Vietnamin kaikki suuroimraat kaupungit, Saigon,
Hue ja Danang, voi milloin tahansa joultua uudelleen taistelu-operatiojen
piiriin.
^ Parhaita aonerikkMaisjoiAiiGJa m ikääfl^^
sellai£rt;en paiikkogen ilrain Khe Sanhin^^^^
— Asiallisesti piJbuen koko Etelä-Vietnamin maaseutu on
nyt Kansallisen vapautusrintaman hallussa ja ktontrollissa sillä
Yhdysvaltain ja sen hittolaasten, -niu^ ase­voimat
on jouduttu vetämään fcaupukeja ja erinäisiä sotaituki-asemia
puolustamaan. Vielä jokin <aika sitten puhuttiin Sai­gonin
ja yhdysvaltalaisten ponnisteluista maaseultuOen "rau-hoittarnisefbsi".
Sillä tarkciJbettiin useimmiten sitä, että omilta
kotikanntiiltaani pois -kiaribitetut siviilitalooipojat sij
piikklahkaesteillä aidattuihin, hyviin vaitioituhin kyliin, jois­ta
piti tifleman Yhdysvaltain ja Saigonin hallituksen itiukir ja
keskuspaikkoja maaseudulla: Nyt ovat nämä "rauhoiltetuJt ky­lät"
kuten muukin -maaseuitu Vietkongin eli kansallisen va­pautusrintaman
kontrollissa! Toisaalta ameriikkalaisten ja hei­dän
liittolaistensa käytettävänä 'on vain kovasti vartioitavia
kaupunkeja.
Viimäcsikiluneet viikot ovat siis o ^ että mikään
kylä, kauppala tai kaupunki ei ole varma turvapaikka ame-riMcalaisille
miehitysjoukoille.
Ja mitä tahansa luottamusta lamerikkaladset ovalt nautti­neet
Etelä-Vietnamin kaiipiangeissa ja sotilaallisten tuM'fcoh-tiensa
ympäristössä, se on nyt vannaan haihtunut jumaUen
tuuleen. Kukaan vietnamilainen ei voi enäänsikoa-yhdysvalta­laisten
ja heidän hittolaistensa"vaitto-puh"eisiin".
Ja toisaalta mitä tahansa hetldellisiä etuisuuksia yhdys­valtalaiset
sminnattcman su'uTella aseellisella ylivoimalla eihkä
vielä saavatkin, odotettavissa on kuitenkin, että Wasihingto(niin
tulee tästä eteenpäin Vietnamista jatkuvasti jobinpo^ia— nian
sotilaalliselta kuin poliittiseltakin kannalta katsoen huonoja
uutisia.
Tässä onkin hetken suuriai vaara. Yhdysvallat voi laajen­taa
ja tehostaa hyökkäyssotaansa Vietnamin pientä kansaa vas­taan.
Nyt~jos koskaan olisi Canadan karostettava virailMisesti
äänensä Yhdysvaltain hyöbkäyspalitiildkaa vastaan. Vaatimal­la
Pohjois-Vietnamin pontniituksen lopettamista ja rauhanneu­vottelujen
aloittamista.
SUOMEN
«aom«ä «odaiud^altjistii" fttntiilalslaovntalQdsta on yritetty edelleen
.vaieta, I(aiuilst^11a\jiU(i:talj8fl8itt88, että kysymyksessä oU "ri|(ollisten"
luovuttamin^iL ^ ^ '
ilulkJEdse^ Wirtasen killasta "Pimdta voimia
iNBstoan» (Kust.-oy Aiflto, «JM);
Sitä sopisi SiaiHa!
Torstina %9. lobakuuto '0952' sai
belsiiMlöineai liikemies .'Aibr-aiuitai
Sti!ller postiknntsn, jolka o l i toidnaititu
K o l i s s a . Uhettttfd oU yOcsi niisltä
juutolaisista i»dkolaisi8ta, jotka viran
omaistm 'il»im«5ta oli interMOitu
Suursaareen. HttaeUä oU -tttttaivia
näiden •palrolaist^ijouikOBsa.^P
kortti ömoitti, <m 20 juutalaisvan-
Ma « l i tailijetefctu Heteinfciin. Tarkoi-toicsena
•Olitodemiälköisesti ^ndjettaa
heidät «d^lteen.Saksaan tai ^SaksaiT
TOiehibtämälle «hteelle. StHler M -
sitti helti vaaran,
Helsinkiin kuljetettujen pakolaisr
tien hengenva^ralMnen asema^ Icäyi
vielä ilmeisemmäksi, k u n liäpi «ai
tieltää, että saksalaimen alus " H o -
henböm" oli lähtövalmiina Helsin­gin
Steläsatdmassa. M a h ^ l i s e sU
sen oIi;inääFä viedä inukainaanniui-takin
maassa olevia juutalaispakOr
laisia, joita o l i noin 200. Lähtöpäi­väksi
o l i määräitty maanantai
Hyvät neuvot olivat nyt kullan­kalliit,
j a oU pakko toimia ripeästi.
Abraham Stiller.otti yhteyden viran­omaisiin.
Ennen kaikkea hänen piti
saada tavata sisijministeri Toivo Ho-i-
elli, koska hänellä määrätyissä ta­pauksissa
oli oikeus päättää ulko-malaisten
oleskelusta Suomessa: Sir
säministeri ei ollut Helsingissä/ E i ­kä
myöskään päämioisteri. Herrat
olivat n»atJ«>illa,ti6don mudcaan hir­viä
metsästämässä.
Hän kääntyi kenraali Kekonin
puoleen, joka oli Mannerheimin
henkilökohtainen edustaja Helsin­gissä.
Hän sai vastauksen, ettei
Marski voinut puuttua asiaan, koska
viranomaiset olivat hänelle tiedotta­neet,
että maasta karkotettaisiin
vain sellaisia henkilöitä, jotka oili-vat
syyllistyneet vakoiluun tai mui­hin
lainrikkomuksiin.
Hän kääntyi presidentin adjutan­tin
puoleen. Siltä laholta hän sai
tiedon, että ratkaisu tässä >. asiassa
kuului sisäministerille. ;/
Hän kääntyi ulkoministeri Wittin-gm
putkeen, jonka hän tunsi hen­kilökohtaisesti.
Sama vastaus.
Hän kääntyi kansanedustaja Sylvi-
K y l l i k k i Kilven puoleen, joka oli
uhrannut paljon työtä j a tarmoa pa­kolaisten
hyväksi j a tunsi monia
heistä. Kansanedustaja K i l p i ryhtyi
heti toimintaan.
StiUer laati Juriebnän, jonka hän
osoitti useille ministereilie j a kor­keille
virkamiehille. Koska tämä
asiakirja valaisee tilannetta, lainaan
sen tähän suomennettuna:
Helsingissä, 31. 10. 1942.
Että nämä muutamat juutalaiset
voisivait o l l a Suomelle vaarana tun­tuu
vähemmän uskottavalta. Jos jot­kut
heistä olisivait syyllistyneet pie­nehköihin
rikkomuksiin ja heitä
syystä tai toisesta voitaisiin epäillä,
niin onhan maassamme pultkia jä
vankiloita heitä varten. Jos heidät
tällaisista rikkomuksista tuomitaan
tällaiseen matkaan, se olisi samaa
kuin kuolemantuomio.
Suomen oikeusvaltion tavallisissa
oikeusjutuissa poliisi kuulustelee
rikollisia, jolika suomalainen tuomio­istuin
sitten tuomitsee; jolloin heillä
on oikeus käyttää oikeusapua, mutta
tässä tapauksessa tuomion ja kuulus­telun
suorittaa nähtävästi sama v i ­ranomainen.
Sitä paitsi pakolaisten
mahdolliset rikkomukset vaihtelevat
mikä tekee mahdottomaiksi kollek­tiivisen
tuomion. Täysin varmaa on,
ettei mikään ns, rikkomuksista, joita
nämä pakolaiset ovat tehneet, voi
riistää heiltä sitä kansainvälistä i>o-liittista
turvapaikkaoikeutta, jota he
nauttivat, ei ainakaan ellei suoma­lainen
tuomioistuin ole heitä tuo-minnut.
Sitä paitsi ei Saksa eikä
Viro; <Ae enää .pakolaisten leotimaav
kosSca iieidän- ennen lähitöään koti­paikkakunnalta
on ollut pakko alle­kirjoittaa
paperi, jolla he-ijvat sitou­tuneet
olemaan ikoskaan enää palaa­matta
koiomaahan. <
, Miten Suomi olisi reagoinut, jos
jotkut karjalaiset rikkomuksistta
epäiltyinä olisi 1940 passiteittu ja
luovutettu Karjalan neuvostovenä-läisille
viranoniaäsille. —
Tätfi -em rOle kirjoittanut yiksin-oniaam
juutalaisena, vaan myös suo--
mälalsena/ Kaitson, että jos tämä
kysymys - ^ J u m a l a varjelkoon
ratkaistaisiin pikäilemättömällä ta­valla,
se aiheuttaisi parantumatonta
vahinkoa maamme maineelle länsi­maisena
oikeusvaltiona.
Pakolaisten suurin rikoson j a sik­si
jää, -etteivät he ole valinneet o i ­keita,
eräitten uusien ideologiojen
nuikaisia vanhempia/Rangaistukset
ovat hyvin kovia asiasta, jota ei j u ­malallinen
eikä inhimillinen mahti
voi muiittaa.
Toivon, että oikea asia voittaa o i ­keaan
aikaan, mitä en koskaan epäi­le,
merkitsen
kunnioittaen
A. Stiller
StiUer sat vihdoin yhteyden yh­teen
hallituksen jäseneen, valtiova­rainministeri
Väinö Tanneriin. Tan­ner
o l i selcä yllättynyt että järkyt­tynyt.
Oli ilmeistä, ettei hallitus ko­konaisuudessaan
tiennytmitään siitä
mitä oli tekeillä. Hän lupasi vielä
samana iltana puhua presidentti Ry­tille
asiasta.
Näin kertoi minulle Abraham
Stiller, jota myöhemmin haastatte­lin
tästä asiasta.
Helsingin hälytysmerkit olivat sil­lä
välin herättäneet monet kansa­laiset
t<ttmintaan. Lukuisat ihmiset
yrittivät estää uhkaavaa karkotusta.
Tämä osoittautuikuitenkin vaikeam-.
malcsi kuin mitä olisi voinut uskoa.
Se ei onnistunut kokonaan, kuten
alla olevasta ilmenee.
Ensimmäi.<;enä tehtävänä o l i estää
saksalaisen laivan lähtö. Kaikki vä­hänkin
valistuneet kansalaiset tiesi­vät
jo tällöin, pimennyksestä huoli­matta,
että tällainen karkotus mer­kitsi
kuol;2mantuomiota. Oltiin tie­toisia
siitä, mitä hirmutöitä Saksan
'crrorikomento suoritti : kaikkialla
Euroopassa.
Sisäministeri -HooreliU e i 8uostuout(
peruuttamaan kai(kotuspäältQ$fe8äa.
Sosialidemokraattiset mjidätefnit pfro>
testoival, K.-A. Fageilholm uhkasi
erota halUtiäasestai Ministeri Ramr:
say pani vastalauseensa. Kaikki tur­haan.
Tohtori Hiitosen kanssa kävin
tapaamassa Paasikiveä, joka''lcääinltyi
puhelimitse sisäministerin puoleen;
Mutta mikään-ei auttanut. Vain l u ­kumäärää
saatiin eujiaf^ietulksL^^L^
puita pä^dyitltiiin siihen, että luir3a>:
(ettavalksl mfiärättiia seuraavatvMi-deksan
henkilöä, jotika odottavassa;
saksalaisessa laivassa 6. marraskuuta
lähtivät niatkalle,;:joka (kalkille, p a i ^
si yhdelle iheistä o l i viimeinen:
1. Heinrich' Huppnert.ent. jltäval-lan
alamainen; kauppamatkustaja,
synt. 26. I I . 1896 Wienis^.
2. Hänen 10-vuotias poikansa
Kurt.
3. Georg Kolinaan, ent. Itävallan
alamainen, lääketieteen opiskelija,
synt. 19. 11. 1912 Wienissä.
4. Hänen vaimonsa: Janka, .synt.'
Hoiczea-owassa.
5. Heidän 2-vuotias p o i k ^ i^
Frans Olof.
6. Hans Robert Martin Korn, ent.
Itävallan alamainen, teiknikJGO,',^^
26. 6. 1919 Bielitzissä.
7. Hans Edward Szybilski, Saksan
alamainen, kauppamatkustaja, syiU.
29. 8. 1907 Elberfeldissä.
8. Elias Kobelovsky, Latvian ala­mainen,
puutavarakauppias, synL 22.
9. 1882 llgenissä.
Hans Robert Korn oli 20-vuotiaa-na
ilmoittautunut vapaaehtoisena
talvisotaan. Maa, jota hän o l i halun­nut
auttaa, luovutti hänet varman
kuoleman uhriksi niille, joita hän o l i
paennut.
Karkotuksen pei-ustel ut olivat k a i ­kissa
suhteissa täysin kestämättömät
ja valheelliset. Pakolaisia syyteltiin
mm. vakoilusta. Sopii kysyä, mitä
salaisia tietoja luovutti Brit^iinian
salaiselle palvelulle esimerkiksi' 2-
vuotias Frans Olof?
Koska, missä j a miten heitä' koh­tasi
kuolema, sitä en tiedä. Henki­löt,
joiden kanssa olen keskustellut
ja joilla o l i ollut yhteyttä heihin,
ovat kertoneet, että heidät murhat­tiin
jo Virossa. Arveltiin, että lapis^
oli myrkytetty jo laivassa matkalla
Viroon. Georg Kollman sai o l la sekä
vaimonsa että lapsensa murhan tor
distajana. Kun häntä väliaikaisesti
tarvittiin lääkärinä, hänen onnistui
paeta. Sodan jälkeen hän o l i todis­tajana
oikeudenkäynnissä valtiolli­sen
poliisin päällikköä Anthonia
(Jatkuu sivulla 3)
m
Moskova. — NenvofitoflUtto esit:
ti sunnuntai^iltana YJi^^valloiUe:
ja Englannille vastalauseensa sen
johdosta, että jUimä yrittjivät luo­da
"yhteisen jinolqstadädestel-män"'
iPeisiapflahden alueella Eng
.Jännin jioOstettua joukkonsa sieltä.:
Uutistoimisto Tass:n julkaiseanas^
sa laustmnossa sanotaan^ että Yhdys­valtain
j a ;Ettglanplin >fiuuimuiteln)0t
kohdistuivat osititqiii Neuvoatölijton
ctelämjojen '<turv«aii8u^
•— Neuvostoliitolla « n etelässä y h ­teinen
raja Turkin j a Iranin jlEanssa.
Lausunnossa safKxtaansuimni^^^^
man täihtpvän ensi sijassa Iranin,
Tur4dn^ 'Paikifitanin, Saudi-Arabian
Ja Kuwaitin yhteisen puolustuslii­ton
perustamiseen. Neuvoeitoliitto
luumnehtii tätä pmattumisiete Per-sian-
lahdenimaidein asioihin.
Englannin j a Yhdysvaltain tavoit­teena
on säilyttää lännen öljyedult
alueella ja ^lö^^lvää näiden; maiden
keskuuteen epäluuloja j a erimieli­syyden
siemeniä; sanotaan edelleen.
"Imperialistien päämääränä on
tällä alueella, kuten muuaUakin
maailmassa, estää kansallisen va­pautusliikkeen
kehitt3rmistä, jarrut­taa
lähi- ja keski-idän valtioiden
kansallisen itsenäisyyden j a riippu­mattomuuden
i^jitittiinästo; - N
taep;täU<i9n i l i a l o ^ j a haUito»-tä}c-tiikfeaariyii4ysvaitojen
j a Englannin
imperialisitäset piirit yriitltävät; k y l ­vää
epäluuloja j a eripuocaisuutta.tä­män
<alueen. ikansiO(jen/^ j a ; ntaiden
Joesiken, sanoitaan.Tass:D lausunoossa
Lähi- ja ik^ki-idän maissa taju­taan
yhä k t m a v a s s a xj^äadvtt
rlalististen ^' valtioiden '.häutorasp'
st^upjtelniJQn vaarallisuus.^ \^^^eJh9-
;ttöcset lyibltyä "ytateispuoluiFUjilise^
eivät v o i ' olla ' h e r ä t t ä m ä ' näissä
maissa myös otkeutettua kj^syn^stä:
Millä- 'perusteella Persiiamlaihdesta
useiden tuhansien kilometrien pääs­sä
sijaitsevait valtiot vaativajt itsel­leen
jonkinlaisen mainitun alueen
valtioiden j a kaiKojen "holhoojan"'
ja "etujen ilmentäjän" osaav
Irak, Iran, Kuwait, Pakistaneja
Turicki ovat käytettävis^ ölieivien
tietojen mukaan jo torjuneet esityk­set
ns. yhteisen puolustusjäijestel-män:
muodostamisesta. Vastustaes­saan
vieraiden maiden puuttumista
Persianlahden alueen asioihin, Ira­nin
päänunisteri Huveida tähdensi,
että Englannin poistuminen yhden
oven kautta ei saa johtaa esimor-;
kiksi siihen, että USA tulee toisen
oven kautta sisään tai eitä Englanti
p<alaisi jossain uudessa muodossa. .
mm mmmmm
mm mmm VARASSA
V l i m «aikainen shokkimainen
kultaryntäys lännen valuutta- ja
pörsslkeskukslssa on osoittantunut
paljon vakavammaksi kuin mitä
välittömästi luultiin. Se osoittaa,
että pienimmätkin huhut aiheut­tavat
paniikkimaista epäilyä sitä
kansainvälistä rahajärjestelmää
kohtaan, joka nojautuu kahteen
varantovaluuttaan, puntaan ja dol­lariin.
Kullan myynti Lontoossa nousi
h i n lopettamista nykyise<Mi kurssiin.
USAn väJtiovrarainmihdsteriö k ^
nöi)eästi kumoamaan huhut mahdol­lisesta
kullan myynnin lopettami-sesta
tai kullan hinnan nostamisefiita.
Ministeriö toisti presidentti^
nin vakuutuksen, että dollari pysyy
yaihdeltayana kultaan entisejen kiin­t
e ä ^ hintaan 35 dollaria unssilta.
Tuuiegta temmattuja hiihut ja
väitteet eivät 'kuitenkaan ole.^
Afrikan, joka on läntisen maailman
suurin kullan tuottaja, keskuspan-määrältään
lOO tonminjaaryltaan^ikin,^^ de Jong ori
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Antti Kinnunen, McFarlane Laike,
R. R. 2, Sudbury, Ont. täyttää sun­nuntaina,
m a a l i ^ u n 10 päivänä 80
vuotta.
Linda Kosola, Kirkland Lake, Ont;
täytti 'maaUskinm 5 pnä- 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta^
vain omientoivotuilcsiin.
Eräitten uutistietojen mukaan konservatiitvipuoluseen "ku­ninkaitten
tekijä", puolueen fcansaUinen presidentiti Dalton
Caimp, on ryhtynyt tarkkailemaiain myös sitä; miten kehittyy
poliittinen taistelu liberaalipuolueen kansallisen johtajan pai­kasta.
. Mr. Calmpin näkövinkkelistä kf^tsöen pullat ovait tällä ker-taia
uunissa sitten, että etuimaisina johtajapaikan tavodlttehjbana
on nykyisen liberaalihalldtuiksen Jkauppaminiöterinä oillut kad-vosparooni
jElobert Winters ja oitoeusmiinifirteri Pierre Tnudeau,
joika Canadan ransikalaisena on varsinkin Canadam perusbus-lakikysymyksessä
yrilftänyt antaa sellaisen kuvan iittseistään,
että hän on englantilais-canadalaisempi kuin imonet englanlti-lais-
canadali^t. , ' •'
i Meitä kiinnostaa -kuitenkin dässä yhteydessä mr. Calmpin
kirjoissa korkeassa arvossa oleva Robert H. Wiinters, jtaka bin
kieltämästä kyvykäs, tarmokas ja hyvin menestynyt öuulr-
Jiikeimies. Hänen koko olemuksiensa puhuu aristokraattisuu-desta,
mikä on jotakin sellaista oniinaisiujtta.miikä.olisi viim
yuosisaddla ollut poJitiikantekqälle suuri arvo j marikitys. neöt kansallisen säiräushuol-
LiberaaKpuioix^een jäsenet ovat votnmaan ensiimimäisinä tolairi mahinkään l{»lpaaim)alttö-myöntämässä,
että mr. Winters on liberaalien otedstosjipeeln raakisi "rahan haaakaajakisi".
lukieutuva johtajahahmo, joka on kouluitluifcseinsa, kokietimksen- He kumpikin vaikenevat Yh-
» ja tapojensa perusteella tottunut tekemään jratkaisunsa pie- -dysväiltain likaisesta sodasta
neesä takakamarien ryhmissä ns. suuiran yleisön melusta eril­lään.
Kuin kaiken lisäksi muistetaain, eittä toonsenratiiviipuolue^-
saäsketttäd-n suoritettu johtajanvaihdos vei sitä puoluietta sel­västi
oikealte. ja kun täryjen Joöitajaksi valittu Robert Stan;
field esiintyy rauhallisuuden perifcuvam, joka ei suoirita mi- somulksensa .vanhemlmiuudesta,
.tään "harkitsiemattomia" tekoja oikeiötopoliitikiktoijen ja heidän niin siitä syntyisi .todella vuio-taufitamiesrtensä
kannalta katsoen, niincaiUoin meillä oliaii van- sisadan poliittinm töiistelu, jWa
hojenimolueiden johtajina todella hieno pairivaljalkko, jios mr. huvittaisi katfiella, jos ei lolisi
Wilnitlersista tulisi MheraaUen kansain kysymys niin vakavasta asiasta
'He molemflnat ovat julistaultunleet ameriklfcallaisen pää- kujn maan ja kansam fltiohtalois-omizm
peräänkaitsojiksi Canadassa. He kumpi'ldn o v ^ ta.
Vietnamia vaataan. .
Kum he sitten puolueittlensa
— kuimmankin vainlhan puialu-een
johtajina MlpaiUsirvBt
vallltsijaln edessä maaihnankat-
RUOTSI APARTHEID-LEHDEN
HAMPAISSA
Johannesburg. — Eteläafrikka­lainen
hallitusta tukeva viikkoleh­ti
Dagbreek syytti sunnuntaina
Ruotsia sanoen sen antavan kehi-tysapuohjelmiensa
puitteissa tu­kea
afrikkalaisille nationalistiryh-mittymille.
"Etelä-Afrikkaa vastaan suimnat-tu
tarkoin valmisteltu tihutyö- ja
sabotaasitohninta käynnistetään tä­män
vuoden aikana. Ruotsi ja toden­näköisesti
muut pohjoismaat ovat
niiden maiden takana, jotka antavat
suunnitelmalle välillistä tukea", kir­joitti
Dagbreek.
Lehden mukaan suunnitelman
paljastivat Jcaiksi kielletyn Afrikan
kansalliskongressi puolueen ANC:n
maanpaossa olevaa johtajaa Robert
Resha ja Joe Matthews ollessaan vie
railukäynnillä Helsingissä kolme
viikkoa sitten. Samaan aikaan i l ­moitti
Ruotsin hallitus aikovansa l i -
rätä apuaan kehitysmaille, mm. Ete­lä-
Afrikalle; Rhodesialle ja Portu­galin
afrikkalaisille siirtomaille.
;'Koska Etelä-Afrikka ei ole ali^
kehittynyt maa eikä saa apu3 muilta
mailta, on selvää, että apu.menee
maanpaossa oleville afrikkalaisille
nationalistijohtajille", kirjoittaa, l e h ­ti
lisäten, että Ruotsissa on vast­ikään
perustettu järjestö koulutta­maan
eteläafrikkalaisia sissejä vas­tarintaan.
'
Viikkolehti Dagbreekin mukaan o l i
Reshan ja Matthevvsin matkan tar­koituksena
hankkia poliittista j a a i ­neellista
tukea Etelä-Af l i k k a a , vas­taan
käymälleen taistelulle sekä
mm. saada aikaan eteläafrikkalais­ten
^tuotteiden boikottia pohjoisr
maissa.
122 miljoonaan dollariin j a notee­raus
joulukuun 18 pn jälkeiseen en­nätykseen.
Kullan ohella turvaudut­tiin
hopeaan j a kultakaivososakkei-siin.
Hopean vapaa hinta, nousi en­nätyskorkeuteen
eli 220 .pennyyn
unssilta. Kultakaivososakkeid»n no­teeraus
nousi Lontoossa kahdeksan
vuoden ja Montrealissa 31 vuoden
takaiseen ennätykseen. Kultakaivos-osakkeilla
oli hyvä menekki myös
New Yorkissa, Zyrichissä j a Brys­selissä.
Punta laski alimmalle tasol­leen
sitten punnan devalvoinnin e l i
2 40 1/16 j a dollari Paiiisissa alle
kultadollarin partkurssin.
Luetteloon voidaan vielä lisätä,
että huhut Canadan dollarin ja J a ­panin
jenin devalvoinnista vahvis-luivat
yhä. Epäluulo paperivaluutto-ja
kohtaan syventyi. Pääsyynä tähän
uuteen kultaryntäykseen olivat yhä
itsepintaisenamat väitteet sHtä, että
USA irroittaessaan dollarisetelistön
25 pros. kultalkatteesta lopettaa
myös ulkomaiden hallussa olevien
dollarisetelien lunastamisen vanhal­la
kurssilla 35 dollaria unssilta.
Tämä merkitsisi käytännössä s i ­tä,
että kullan hinta nousisi tuntu­vasti
vapailla markkinoilla. Tämä
pakottaisi puolestaan USAn ajan
mittaan seuraamaan perässä, ts.
nostamaan omaltakin osaltaan k u l - .
lan hintaa, mikä olisi sama kudn
dollarin devalvointi.
Paniikkia lisäsi, kun republikaa­ninen
senaattori Javits vaati viime
viikolla kongressissa kullan myyn-kumonnut
virallisesti väitteet, että
Etelä-Afrikka olisi lopettanut kullan
myynnin hinnan nousun toivossa.
Syynä myynnin lopettamiseen on o l ­l
u t maan omien heikentyneiden re^
sorvien vahvistaminen, lausui Jong.
Todellisuudessa Btdä-Afrikka lopet­ti
kullan myynnin j o v i i m e vuoden
viimeisellä neljänneksellä eikä vas­ta
kuluvan vuoden puolella:
Englantilainen Financial Times
toteaa viime viikon shokkimaisesta
kultaryntäyksestä, että se oisoittaa,
miten pienimmätkin huhut aiheutta­vat
vakavaa epäilyä että rahajärjes­telmää
: kohtaan, joka nojautuu kah­teen
varantovaluuttaan, puntaan ja
dollariin^ " K u l t a on äkidä kimingas
ja mitä enemmän siitä puhutaan t a i
sen ympärillä tapahtuu sitä kuninr
kaallisemmin se hallitsee", kirjoittaa
Financial Times. '
Haitissa yritelfitim
kaappausta
Santo Domingo, Dominikaaninen
tasavalta. Uusi salaliitto presi­dentti
Francois Duvalierin kukista­miseksi
on paljastettu Haitissa, sa­nottiin
Santo D o m i n o n saapuneis
5:3 tiedoissa maanantaina.
Tietojen mukaan parisen^nmnen-tä
turvallisuuspoliisin virkailijaa ja
ikolme everetiä on pidätetty. Presi­dentin
vävyn, mallkailuministea-i
Luc-Albert Founcardin, ilmoitettiin
paljastaneen salaliiton, jo|ika tair^
koituScsena sanottiin olleen sotilas,
hallituiksen peiustaminen Haitiin.
PÄIVÄN PAKINA
HÖLMÖILY El VETELE
•Hyvät näytelmä- ja varsinkin
elokuvakirjailijat sekä johtajat tie­tävät,
että kuvattava aihe saa eloa.
väriä, yleisön kiintymystä ja yleen
sä puhuen "sitä jotakin", jos osa­taan
sopivassa määrässä "liioitel­l
a " tai ylikorostaa henkilökuvauk­sia,
tapahtumia ja muita seikkoja.
Näin tuntuvat menettelevän Sai­gonissa
yhdysvaltalaiset "sota­tapahtumien
lavastajat" eli t i e -
donanltovirJcailijat, joita oikeam-mailla
nimellä ikutsutaan propa­gandisteiksi.
_Jiun on viimeaikaisista poliitti­sista
ja sotilaallisista (tappioista
huolimatta pitänyt esittää TTova-naaraaista
pofckerinpeluria, niin
nämä Saigonin "uutistietoijeai" :
sorvaajat ovat erikoisesti korosta­neet
vietnamilaisten isänmaanys­tävien
suuria miesmonetyksiä ja
muita 'nappioita".
Selvää tietenkin on, että Viet-na^
nin sodassa kuolee a^van liian
paljon sotilaita kuin siviileijäkin.
Mutta kun tätä vietnamilaisten
sissien "mjesmenetystä" ifcorosto-taan
niin paljon, että ruvetaan
lepäileniääin' t«8d» sissejä
enää löytyy mistään, silloin olisi
pantava ''tappiouutisiUekin" jon-'
kinlainen kattoraja.
Niinpä meille on selitetty, että
40,000 Vietkong-slssin tappouuti-
»Issa on ehkä otettu huomioon
myös naisia j a lapsia, jotika on
lähetdLty paremmille metsästys­maille,
kuten "punanahat" kaiketi
sanoisivat.
Eräs "huonon omantunnon k o i .
kuttama" sotakirjeenvaihtaja se­losti
näitä "tappamisien liioittelu­j
a " mm.. seui*aavasti:
Kun sissit tunkeutuivat Saigonin
kaupunkiin niin he saivat sieltä
kaijp<*fcuksi suuren määrän viimeis­tä
huutoa olevia sotilaskivääreitä
sekä muita sotaitarvlkkeita. Huo­mattuaan,
että sotasaaliiksi saadut
ikiväärit olivat parempia kuin hei­dän
omansa, sissit heittivät omat
tuliluikikuntsa pois ja rupesivat
käyttämään niitä, mitä olivat ame
rikkalaisilta "saaneet ilmaiseksi".
K u n sissit poistuivatmyöhem-min
palkalta, niin amerikkalaiset
•löysivät kasoittain sissien kivää­reitä
ja antoivat sen perusteella
tietää, että niin paljon oli sisse­jäkin
siinäkin kaupungissa tapet­tu.
Sellainen seikka k u i n ruumiit­ten
löytäminen ei näitä pi-opagan-damestareita
huolestu ttanut!
Eräs toinen kirjeenvaihtaja
hänen nimensä on Raymond R-Coffey
— "ihmetteli" helmikuus­sa
Saigonista lähettämänsä uutis­kirjeen
yhteydessä "militaristien
(laiikoittaa nimenomaan Yhdy8H'al-tain
militaristeja) laskusuorituk-sia.
Mutta antakaamme halien se­littää
asiaa omin sanoin:
". . .Vieläpä ennen VieUcongin
nykyistä maaniaaijuista! hyökkäysr
tä yhdysvaltalaispäälliköt olivat
(täällä julkisesti selittäneet, että
he liittolaisineen olivat voitoU a
sodassa, j a että yhdysvaltalaisso-tilaiden
kotiuttaminenkin voidaan
aloittaa kahden vuoden kuluessa.
"Yleisesikunnan puheenjohtaja
kenraali Earl G. Wheeler antoi
ymmärtää, että 525,000 sotilasta,
joiden ^Vietnamin tuonnista oli
aikaisemmin sovittu, riittää työn
suorittamiseen.
__"Sitten alkoi Vietkongin hyök­käys,
mikä—- jälleen Ti^dysval-tain
täkäläisen sotilaspäällystön
mukaan — aiheutti VietkongUle
suurtappion sisältyen siihen 40,000
miehen menetys.
^"Nyt näyttää siltä, että ken­raali
VVestmoreland haluaa kuiten­k
i n lisää sotilaita ikäsitelläkseen
vihollisia, joka oli j o kuukausia
sitten lyöty, j a joka on sen j ä l ­keen
ikäi-sinyt sodan suurimman
tappion!
"Matemaattisesti puhuen tarvi­taan
50,000 amerikkalaista sotilas­ta
lisää käsittelemään 40,000 mie­hellä
pienentyneitä Vietkongin
joukkoja, ottamatta lainkaan huo­mioon
niitä, jotka ovat haavoit­tuneet
tai joutuneet vangiksi, ja
olettaen, kuten amerikkalaispääl-lystö
on selittänyt, että kommunis­tit
tarvitsevat kuukausia ja kuu­kausia
menetystensä täydentSmi-seksi."
Tämä ristiriitaisuus voidaan k u i -
telikin sdittää, jatkaa mainittu
kirjeenvaihtaja:
"Ensinnäkin vii-alUset tiedot
kommunistien 40,000 henkeä kä-
Bittäväjstä miesmenetyksestä oli­vat
suuresti liioiteltuja.
"Vietkong ei ole lähestulkoon-kaan
ollut niin heikentynyt, mitä
o n selitetty."
Vaikka tiedonanitajat' puhuvat
" v i r a l l i s i s t a " ruumiitten laskuis­ta,
n i i n taistelurintamien upseerit
— joilta vaaditaan nopeita tietoja
tuloksista — sanovat vieläkin
"ruumiitten laskua" ''viilin höl­mön
arveluksi" e l i \"Wiid ass
guess", lyhennettynä vain " V / A -
GS".
Ja Etelä-Vietnamin (Saigonin)
sotilasjohdon tiedonannot ovat'
vieläkin epäluotettavimpia.
" N i i n . . . Ben Tre kaupungissa
Mekong suistomaalla, missä 1,000
siviiliä k u o l i "— suurin osa ystä­vällisten
lentokoneiden j a tykkien
pommituksesta—^ ilmoitettiin v i ­rallisesti
tapetun 450 kommunis­tia."
Lopuksi vain tämä: M e kaikin
olemme varsinkin alustavien e li
nopeitten tietojen kohdalta riip­puvaisia
niistä " v r i l l i n hölm&n a r ­veluista"
mitä amerikkalaisten toi­mesta
meille '^tosiasioina? kerro­taan
Vietnamin sodasta. Siksi on
hyvä muistaa, että " k a i k k i prin­tattu
ei ole totta", j a että tosi-asiain
selvittämiseksi tarvitaan
jsittcnkin sellaisia tgröväenlehtiä
k u i n Vapautta j a muita, vaikka
niiden taloudellinen ylläpito vaatii
meiilitä kai9<ilta uhrauksia todelli.
sen sanavapauden hyväksi.
— Känsäkoura.
. J