Vapaus, December 22, 1925

              frffm«!-«*w gjjosaalaiisca tySvSestHa iSiieatomsttaja, fimcs-
1^ Sodbarymi Oat; joka tiistjd, toretsi ja laossteL
T o i m i t t a j a t : »
& G. N E I L . ABVO V A A B A.
T
VÄPAyS (liberty) ^
ffea only ergan of Finnish Workew In Canada. Pulv
£Mi«d In Södbary, O n t . everyTnesday, OTmrsday and
^ * ^ ^ r e d Bt.tho Post Office Department. 0ttaw8.
m geeond class matter.
General advertising rates 76c per coL inch. MI-Blmuro
charge for single insertion 76c- The Vapaafl
l3 the best advcrtising medmm among the Finnish
People in Canada. —====-==^^
Drary op tarpoisi ovela tyostemelläkseen masnvil-jelijäio
omassa leirissä ja myyd^^seen sitten koko U .
K. 0;n liberaaleille- Tätä tarkottaa hänen äänekäs esi­tyksensä
kansanvallasta, y-m. veisaamisensa. Varokaa
Drurya. Poliittista toimintaa ei'pidä hylätä, mutta
4ätä miestä tulee varoa- . '
Maanviljelijäin poliittisen toiminnan pitäisi olla
luo^tietoista ja tulisi sen perustaa heidän taloudelli­sille
järjestöilleen, ^en tulisi olla jäsenistön tarkas­tuksen
alainen ja välttää icaikkia liittoutumisia kapita-listipuolueiden
kanssa.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
i L 6 0 i a yksi kk. 75c. '
yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi l-k. ?6.50, puoli vk.
88.00 ja kolme kk.-$a.76. ..^ ^_
Tilaaksia. joita ei M u n a r»ha; e i to.la lähettämään
^ t s i asiamiesten joilla ort takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmbtukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 8 kertaa.
SyntymäilmotukBet $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
• Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
EuoI«inanilmotukset $2.00 kerta, f60c lisämaksu
dftodaaseclta tai muistovärssyltä.
•V Halutaantiedot Ja osoteilmoCukset 60c kerta, $1.00
kolmekertaa. • , 7 *
Tiläpäisilmottajien ja flmotnsakenttunrien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushlnta etukäteen.,
^ Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää .olla kont­torissa
lauantaina» torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Vanauden konttori ja toimitus: Liberty. Bldg Lome
SL Puhelin 1038. Postiosote; Box 69. Sudbnry, Ont
Jos ette milNfn tahansa eaa Vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja^
isersoonallisena ninffillä.
.T. V. KANÄ4ST0. Liikkeenhoitaja.
Y^^ särkemistä *
Canadan Työväenjpuolueen Quebecin maakuntajaos-
\,.ton päätös karkottaa kaikki Kommunistipuolueen «osas­tot
todistaa, että enemmistö konferenssissa 'saapuvilla
olleista edustajista olivat haluttomia muodostamaan
Gaiiadan työläisten joukkopuoluetta, joka käsittäisi työ­väenliikkeessä
vallitsevat eri suunnat, vaan mielump-min
haluavat muodostaa uuden, heidän käsitystään eri­koisesti
edustavan lahkon,
€anadan. Työväenpuolue muodostettiin tarkoluksella
yhdistää työläisten poliittinen toiminta, saattaa se' selr
laisena keveneväksi toimimaan ainakin parlamenttaari-s^
lla alalla. Jonkun ryhmän erottaminen sen^ vuoksi,
elleivät sen mielipiteet saia olemaan samanlaiset- enem­mistön
mielipiteideh kanssa, merkitsee koko Canadan,
Työväenpuolueen tarkotuksen mitättömäksi tekemistä.
•Se merkitsee niiden piehten tulosten särkemistä, mit^
Canadan-työväestö on tähän mennessä onnistunut saa­vuttamaan
muodostamallaan yhte^ellä rintamalla, hal­l
i t s e t luokan yhteistä rintamaa vastaani Mi^en päin-i
vastaista tällainen quebecilainen/poliittinen liikehtimi-nen
on, verrattuna Brittiläisen Columbian metsäparoo-nien
viime maakuntavaaleissa härjottamäan menette­l
y y n nähden, ösottaa se, ettqr mel^äparoonit»onnistuivat
saamaan kolmen eri- porvarillinen puolueen listoille
kolme puubvarateollisuutta , edustavaa ehdokastaan^
Nämä puutavarakapitalistit toimivat luokkana, mutta
'quebecilaiset toimivat lahkona. , ' \
Caimdah Työväenpuolue on vielä lapsenkengissään.
Sen aatteellinen voima on vielä lieikko, samoin kuiii
sen - päälukuun »perustuva voimakin. Tähän mennessä
se ^ei. ole vielä eriinistunut edes herättämään Canadan
työläisjoukkojen kohtuullista vähemmistöä käsittämään
^poliittisia kysymyksiä työväenluokan näkökannalta» Et­l
a valtava enemmistö työväenluokasta vielä seuraa vii­me
vuosisadan halvaantuneita tunnussanoja, se todistet­tiin
viime vaaleissa toimitetussa äänesty^essä.
Kdko tämän maan työväenliike on vielä erimieli-
- syyden, lähkolaisoppien' ja roti^-ennakkoluulojen hel­masynnissä.
Se sisältää kailcki- vanhan Europan po­liittiset
suunnat, Pohjois-Amerikan tuottamine lisäyk-
' sineen. Tällaisissa olosuhteissa merkitsee quebecilais-ten
tapainen toiminta Canadan työväenliikkeen .hajal­laan
»levien voimien edelleen heikontamista ja Työ­väenpuolue^
muuttamista työväestön joukkopuolueestd
lahkoksi. Jonka tarkotuksena'olisi vain tyydyttää vissien
henkilöjen halua päästä j^arlamenttiin.
Doherty — viimeisin luopio
Jälleen on yksi U. F. .0:n (Ontarion maanviljelijäin
järjesfo United Farmers of Ontario) entisistä miniite-reislä
«luopunut.» Lisätkäämme Mr. Dohertyn nimi
siiKen loistavaan luetteloon, jossa on jo entuudestaan
• RoHön, Halcrow'n, Jimmie Gunn'in, Feslerin ja mui­den
poliittisten luopioiden nimet Miesten, jotka oli­vat
vmaanviljelijäin ja työläisten liikkeessä mukana sil­loin,
kun oli.'tarjolla lihavia virkapaikkoja. Mutta,
kun vuoden 1919 jolikkoliike hiljentyi, mikä suuressa
määrässä johtui johdossa olleiden likaisten politiikko­jen
(Peter Smithin, y. m.) aiheutuksesta,', niin silloin
Doherty kiittää maanviljelijöitä, palaamalla takaisin
konservatiivien riveihin, mistä hän oli tullutkin.
On paljoa parempaa, että nämä Dohertyt avoimesti
juIistavaLt Itiopuruuiensa, kuin se, «ttä he pysyisivät
'maanviljelijäin riveissä salaisina vanhojen puolueiden
yhteysmiehina-" Greenfield kykeni Albertan pääminis-^
terinä^, ollessaan niin menestyksellisesti vastustamaan
'maanviljelijäin liikettä, koska monet pitivät häntä vielä
omana miehenä. Miejbet, joita Ontarion / maanviljeli­jäin
ttttee.pitaa silmällä, eivät ole Peter Smithin ta­paisia
varkaita,'eikä Dohertyn tapaisia luopioita, sillä
he'paljastavat itsensä^ ennemmin tai myöhemmin, mel­koi
^H^Ipostiyksifikeitaisenmialle^ ihmiselle. Ne, joita
tolee pitää sSmälla, ovat liuldcaita vapaamielisiä Dru-ryp;
tapaisi^ 'pcditiili^a,-huiskaine • j a teesfcentelevincr
: | » n h d n e e D ; - v ^ ^ - l i b e r a a l i s e n puolueen
Wall-kadun ja Washingtoiiin suhde
New Yoikin valtion kauppakamarin istunnossa pu­hui
maan presidentti. Hän kosketteli sangen tärkeätä
asiaa: maan hallituksen suhdetta suuriin finanssietui-hin.
Siitä päättäen on presidentin mieltä tämä asia pai­nanut
— ei ole voinut olla kuulematta sitä kohua, mi­kä
alkaa olla maassa jo melkoisen voimakas, että n i ­mittäin
hallitusvalta on suurpääomaluokan käsissä tay
delleen. Luokkalietoinen työväestö! on tästä asiasta kyl­lä
ollut fiftlvillfl, niin Atfffi «iifS nlft pnhflfflj irpiittfl kun
tämä alkaa tulla yleiseksi tietoisuudeksi — enemmässä
tai vähemmässä määrässä — laajojen joukkojen kes
kuudessa, on tarpeellista tätä asiaa hiukan dlitellä, on
ajateltu. Ja niin puhui presidentti seuraavalla tavalla:
<New York on suuri kauppakaupunki, mutta siellä
ei ole hallituksen, paikka. Entisaikain suuret pääkau
pungit olivat sekä hallituksien että teollisuusvallah kes­kuspaikkoja-
-Nykyaikaisessa maailmassa on hallitus
vain kaupungin vuokralainen. Kun me tafk^tamm^
sitä suunnatonta valtaa ja voimaa, itsevaltiasta ja kon-^
Irolloimatonta, mikä luontuisi siitä, että yhdistettäisiin
hallituksen auktoriteetti lirke-el^män vaikutusvaltaan,
voimme.me ihailla sitä ^i-isiemme viisautta, mikä teki
Washingtonista maan poliittisen keskuksen ja jätti New
Yorkin kehittymään liikekeskukseksi.»
Helposti saattaa edelläol^asta havaita, että tässä
on käsij^Iä arkaIuontoinen*^kysymys. On näet koetettava
löytää jonkunlainen «selitys» tämän kouraantuntuyan
tosiasian peitteeksi.
Leland Oldd tekeekii^ sen johdosta seuraavan purevan
huomautuksen: . N ,
«Yrittäessään p|ainostaa poliittisen ja ' liikehallituk-sen
eroa. jättää Coolidge huomioonottamatta seir'tosi­asian,
että nykyaikaisen maailman voimat ovat vetäheo^
ne yhteen. Pikajunat ovat vähentäneet New I Yorkin ja
Washingtonin välisen ^atkän( 5 tuntiin, lentokoneet taas
yhteen tuntiin. Amerikan kauppayalfakunnan hallitsi­jat
voivat tarttua puhelimeen ja-lO^^m^inuutissa puhua
Valkoisen Talon kanssa, hallitusvirastojen tai köhgres-injäsentp
kanssa.
«Mellon, liikeoligarkian korkeimman piirin qdusta-ja,
istuu presidentin kabinetissa kontrolloiden sellaisia
tärkeitä hallitustoimia kuin raha-^ ja verotuä^oimiat
Hooverj tunnettu Morganin huonefen liittoläinerf regu-leejraa
kauppaa, Woodlock,hVall-k^^ rautatieadvo-kaatti,'
menee ^valtioitten väliseen kauppäkomissioniin;
Stone, Morganin huoneen lakimies, ylioikeuteen, Mor-row,
Morganin huoneen edustaja^ on pi^esidentin lähei
nen neuvonantaja ja. yhdistää työnsä^^auppavaltakun-nan
toimeenpanevana henkilönä siihe;^ työhön, nukä hä­nellä
on sen komissionin päänä, johoin häh on nimiteitty
harkitsemaan yaltakutman sotiliaspolitiikan tärkeitä ai­neksia,
f • : : ';
«Nämä ovat_ v^in muutamia seikkoja osottainäan
amerikalaisen hallituksen kahden haaran hidasta yh­teen
pnoutumista,, joista toihen vielä perustuu, maan­tieteelliselle
edustuspohjalle^ ja toinen f i n a n s s i v a " ""
Oldsin lauäurito on tarpeettoman pidättelevä; Sillä
Jtosiasia on, että tämä yhdistyminen ei öle~vain «Jiidas*
ta» —- se on jo tajpafh^uniit tosiasia, se oh Kiinteä yhte­näisyys,
jonka "tote^uminen fei ole euää tämänkään
päivän- asia. M'.
Hs^kkäykset Purceltia^^i^^
Ulkomainen iyöväenlehtikirjotti ennen amsterdami­laisen
Johdon Lontoon konferenssia riiyökluLysten johi
dosta, joita. AnKterdamin 01^^^^
voMtaasti tehneet .^Pnrcetiia vastaan, varsirikih
puheönsa johdosta >Amerikan Työväenliiton kpngressjis
sä. ^Lehden mielestä bntoi mainittu kongressi vastauk­sen
tähän. A. F. of L. näet pyritään saamaan liitty­mään
Amsterdamiin, mistä se on aikaisemmin luopu­nut
'Amsterdamin «liiallisen» vallankumouksellisuuden
takia. . . • . . . . ^ • , • \ .
Sen jälkeen, kun Englannin ammattiyhdistykset ovat
tehneet sopimuksen venäläisten ammattiyhdistysten kans­sa
j a eri maiden työläiset ovat lähettäneet valtuuskunti-aan
Neuvosto-Venäjälle — m i s t ä on johtunut, että
kansainvälisessä työväenluokassa on herännyt yhä sy­vempi
myötätunto heuvostovältaa kohtaan — on Ams­terdamin
internationalen oikeisto ttintenutenemmfstön
menettämispelkoa. Sen vuoksi koettaa se lujittaa ase­maansa
Amerikan Työväenliiton (mutta varsinkin sen
dollarien) avulla. Lisäksi 4ulee, että Amsterdamin o i ­keisto
j a varsinkin saksalaiset anunattiyhdistysjohtajat
ovat yleiL innokkaita Locamon sopimtjcsen; puoltajia,
minkä sopimuksen oleellisena sisältönä on kaikkien
kapitalististen valtain yhteenliittyminen työväen tasa­valtoja
vastaan. \
Kaikkieh; maiden luokkatietoiset työläiset voinevat
kuitenkin olla vakuutettuja siää, että Englannin am-imaltiyhdistykset
tulevat t^eES3än;'jäyfeä vastarintaa
näiUe oikeistoaineksille. jEnglannin ammattiyhdistys-
Ijikelta ei onnistuttane Jiorjauttamaan :;aih<)hlta tieltä,
joka johtaa vapahdukseen kapitalistisen ikeen'alta^ niin
että se katkaisbi l^eiset sid^te<^^ Neuvostoliköh;^
lelanaattiin ja luopuisi:t£^^
lisen tepnvöiniäiseh^^^ m
iai^i^i^^-Hufe^^
taistelun pohjalla. 'toimivain' ammattiyhdhtysliiyceiden
r^&entmmstä^^C^ varmasti kuin I)ölierty hyettarä Englaniun ^nmattiyhdistysliiketta naita oäds-
-cn .palaitoirtV^taäaisin''konservatiivien l e i r^r toaisesten hyökkäyksiä vastaan.
kirjotetaan ^kalaisissa toverilehdis-s
l jn.TO. seuraavaa:
Järjestömme historian tärkein
edustajakokous on lopettanut työn­sä.
Jäsenjoukkomme ovat edusta­jiensa
kautta Ilmoille tuoneet mieli­piteensä
- j a kantansa. Kokous on
yhdessä puolueemme toimeenpane-'
van komiteaii edustajien kanssa kä­sitellyt
j a tarkastanut kaikki jär­jestömme
. j a puolueemme edessä
olevat probleemit j a voidaan nyt
tyytyväisyydellä merkitä, että kai­kissa
suhteissa on onnistuttu ratkai­semaan
kysymykset mit^ ^^''^""•itmlaiseen
mällä j a liikettämme hedelmöittä-vämmällär
tavalla. '
Liikkeemme historiallisesta kehi­tyksestä
johtuneena olemme me o l -
Teet aatteeTIiMsti j a käytänpöUisesti
liian irrallisena osana puolueesta,
jonka rakentaminen on meille sekä
koko Ame^kan_^ proletariaatin taiste­lun
nienestymiselle välttämätön. Äs­ken
päättyneessä edustajakokoukses­sa
suomi^ainen järjestö ensi kerrsan
toi ilmoille tämän epäkohdan tietoi­sesti
ja ryhtyi tarkotuksenmukaisiin
toimenpiteisiin sen korjaamiseksi
Ennen me olemme tämän' epäkohdan
edessä .valitelleet, ^utta kuitenkin
tapaorjamaisesti t y y ^ e e t siihen.
Se oli puolueen uudelleenjärjestä­misen
'-.ja bolshevisoimisen velvotta-va
tunnus, joka meidän järjestö­elämässämme
tässä suhteessa ilmoil­le
toi uuden elähdyttävän pyrkimyk­sen.
Ja edustajakokouksen ensi^äi-nen
suuri merkitys o l i siinä, että s^
tälle pyrkimykselle antoi todellisen'
.joukoista lähteneen ja niiden käy-,
tännöllisiä tarpeita vastaavan selvän
muodon."Mitä- perinpK)hjaisimman ja
valaise vimman ^ keskustelun jälkeen
se hyväksyi^jiuolueen uudelleenjär­jestämisen,
jonka kautta suomalaisiet
työläiset' tulevat itse käytännöllises­sä
^elämässä, 'työsjsä j a 1 toiminnassa
liitetyksi/, puolueeseemme ja maan
raatajistoon.
, Edustajakokouksen töinen suuri
merkitys oli siinä, että se aatteelli­sesti'toi
uutta.-Virkistystä j a selven­täviä
käsityjcsiäi jotka auttavat mei-iä-
Joikein ymmärtämään niitä .'kon­kreettisia
itöhte^iä, joita vallanku-moukseiliseen
.kamppailuun varus­tautuvien
joukkojen -edessä tällä
haavalla on^ Kapitalismin tilapäisen
j a osittaisen vakiintumisen' ilmiöt
oyat : mpidänlcin >. ^^keskuudessamme
vaikuttane(jt turmiollisesti. On ol­lut^
havaittavissa • epäilystä' j a vasyr-mystä.
ViiÄe aikoina oh' ilmaantu­nut
selvää /opportiinismia edustavia
yksilöitä, jopa ovat tästä maaperäs­tä:-
nousevia viheliäisiä rikkaruoho­j
a jotfcujt osastomme luuileet hyö-dyllisilisi
kasveiksi j a • tunnistaneet
omikseen^ vOilceistolai^uudeiL voxtz
oli^; edustajakokouksen
edellä j a Vannoutuneet: työväenliik-yat
toiveim,'päästä repimään liiket­tämme.
Kaikenlaiseen epäilykseen
ja tarkotukselliseen uudelleenjärjes­tämisen
vastaukseen Jiittyvä oppor­tunistinen
vaara on nyt paljastettu
ja tehty ed;i8tajakokouksen päätök­sillä
selviksi, niin ettei meidän tar­vitse
epäröidä, mikä on meidän o i ­kea
poliittinen linjamme.,
Ennen neljättä kansalliskonveht-sionia-
vallinneet ryhmittymiset ja
osa siitä sisäisestä kriisistä, minkä
läpi puolue on - käynyt viime aikoi­na,
oli siirtynyt myöskin sen suo-osaan.
Seurauksena oli
crigiielisyyttä semminkin siinä, mi­ten
luottamuksellisesti voidaan suh­tautua
nykyiseen puolueen johtoon
Tämän järjestömme edustajakoko­uksen
^kolmas suuri ja tärkeä askel
oli siinä, että se tämän kysymyksen
asetti oikealla tavalla paikalleen ja
onnistui kokoamaan järjestömme
voimat yhteiseen taisteluun uud^l-leenjärjestämisdn,
bolshevisoimisen
ja puolueen muidenV tärkeiden käy­tännöllisten
tehtävien suorittamiseen
puolueemme nykyisen ^toimeenpane­van
komitean politiilcan jä ohjeiden
mukaisesti. Tällä päätöksellään edus­tajakokous
yhdisti suomalaiset kom­munistit
todelliseen taisteluun aat-teidemme
puolesta vihollisiamme
vastaan j a rakensi lujan j a luotta­muksellisen
suhteen ennen eri miel­tä
olevien toverien v i i i : ! ! w ' E i ' a i ­noastaan
suomalaist^.n, miitta koko
puolueen ' voimien yhdistämistä ja
lujistamista on omiaan edistäjään
se selvä jä vilpitön yksimielisyys,
jonka kokous rakensi järjestömme jä
puolueen johdon,välille.
~ K a i k M edessämme olevat piiolu-een
poliittiset kysymykset ratkaisi-edustajakokous^
rakentavassa hen­gessä
koko puolueemme mene^ymis-tä
silmällä pitäen. ' Tämän ohella
se. ryhtyi kaikkiin riirhi'^l käyt?>nnöl-lisiin
• toimtenpite^siin, joita häiden
päätöksien. käytäntöön asettamiseksi
vaaditaan.' / Se l u j i t t i järjestömme
keskusjohtoa j a \muodosti, siitÄ todel­lisen
puöluetyökoneiston, sehN^^jaan,
että se näihin 'asti bn 'pyrkinyt ole­maan
; vain - veromerkkejä välittävii
konttori, kokous osotti ne yleiset
suuntalinjat, joideii mukaisesti toi-^
miintämme sekä haaleissa ettö en­nän
kaikkea typmaa- ja katusoluissa
nsrf'tulee .jatkumaan etitistä suu­remmalla
selvyydellä.
Meillä, on. nyt edessämme selvä*
liriia puolueemme. \>äätöksien perus­teella,
jonka edustajakokouksemme
ikäänkuin sovitti, järjestömme oloi­hin.
Nyt tarvitaan työtä ja toi­mintaa
päätöksien säattamie^iksi käy­täntöön.
. S i i h e n nyt rientäkäämme
.koko tarmollamme. v,Siinä innosta­koon,
meitä/ kaikkien maiden prole­taarien
yhteinen _ kallis tarkotiisperä
-^vallankumouksellisen liikkeen etu
sota, seuraa siitä ehdottomasti v a i - 'sekä voivat kokoontua siellä väs^
lankumous, j a tällöin sekaannumme
me leikldin j a tuemme vallankumor
osta.
J a Eadek lopetti: FreMman^ p i ­tää
vallanknraouksesta, matta e L s i i -
tM, että me lonkkaamme sosialival-lankumouksellisia.
"Morsian bn hy-
•vä; vain nenänsä on huono." H y ­väntekeväisyys*
on pahinta otetta­vaksi
lukuun politiikassa-. <..
Kuten tunnettua, tiesivät valtuus­kunnan
sos^-dem. jäsenet oleskelunsa
jälkeen Venäjällä, minne "venäläiset
työläiset olivat menossa" j a selveni
heille mj^ös proletariaatin diktatuu­rin
käsite. . , '
keen petturit ympärillämme ilakoi- ja elämä.
Saksan työväenvaltuuskunnan vie­raillessa
Venäjällä; 'järjesti r Mosko­van
nuorisoliitto yhdessäolotilaisuu-den,
missä Radekpitemmässa esr-tyksessääp
loi katsauksen; ^ahsain-väli^
eh Tilanteeseen, m£^^
yostoyallan ^8-vuotisen oleiaiassaolon
sisällön ja selosti myös kansainvä­listä
työväenliikettä. Hänen esi^K-sensä
jälkeen eittivät esitelmöitsi­jän
toivomuksen mukaan valtuus-^
kunpan sosialidemokraattiset jäsenet
eräitä kysymyksiä j a huomautuksia.
Niinpä selitti sos,Hlem^ Freidmann,
että vallankumouksellisilla sosialis-,
teillä ei ollut niftään kysifmystä:
diktatuuri vaiko demokratia., He
kannattavat-diktatuuria. Mutta hä­nen
käsityksensä mukaan tuli sitä
Länsi-Europassa harjottamaan — ei
yksi puolue, vaan kailck^ sosiaali­set
puolueet. • *Tämäh«'jälkeen*arvos-teli
hän Saksan Kommunistipuoluet­ta,
väittäen, että sen pplitii^ka o li
sotaista seikkailua j a ammattiyhdis­tysten
hajotusta. i
J a iFreidmann lausui edelleen:
Meitä ei kiinnosta, näkevätkö venä­läiset
työläiset nälkää vaiko eivät.
Meitä kiinnostaa: .minne he ovat
menossa. — sosialismiin vailco kapi­talismiin?
Jokainen.marxilainen tie­tää,
että maassa, jossa on 86 pros.
talonpoikia, ei rakennete- sosialismia.
Janhan lopetti, kehottomalla .kommii-'
nisteja solmiamaan / rautan niiden
menshevikien ja 'sogaalivnllflnlnimo-uksellisten
kanssa, jotka rehellisesti.
Freidmannin.väitteisiin seuraavaan
tapjaah: ^y''^^'•\:::;:]'^::
•"^ l ^ i d n ^ ^ ymmärrä mitä dik­tatuuri
on, kun häh puhuu luokka-diktätuuristav/'
Diktatuuri on'''*yötä-tekeväin
joukkojen yhtenäinen, rat­kaiseva
kampipailu porvaristoa vas-taan.'
Mutta tätä kamppailua ^on
^mahdoton käydä, jos yksi vetää yh-taälle^
toinen toisaalle. Kt^n me val-lankuinouksen.
alussa olimme yhteis­toiminnassa
sosialivallankumouksel-listen
kanssa, mielivät he muuttaa
diktatuurin keskustelukerhoksi ja
tehdä lopun kapinasta. Me emme
voineet sallia tätä, vaan t olimme pa­kotetut
nousemaan kovin!kourin hei­tä'vastaan....
:
Saksan vkommimistinen*) puolue ja
nuorisoliitto, eivät meidän siteis­sämme
ole idealisia, muj;ta meillä
ei ole liioin mitään s y ^ hävetä
niitä, sillä ne muodostavat Saksan
työväenluok^u ainoan etujoukon,
mikä on karaistunut kamppailussa
porvaristoa vastaan. •
Freidmann puhuu pros. talon-po&
aisvaltiosta j.n.e. EngläVinissa
muodostaa proletariaatti 70 pros.
koko väestöstä, muttei se ei öle -vielä
tehnyt vallankumousta j a siUä on
vielä pitkä matkb tähän. Venäjällä
otti 3 mOjoonaa työläistä vaUan j a
vetivät talonpojat mukanaan. Min­ne?
E i tiety^ kapitalismiin, vaan
vaan työläisten ja ammattiyhdistys­ten
kanssa."
iTämän jälkeen vastasi Radek U a heilläkin tietysti on tbjminnas-
Jouluaattoa jahlimaaB kbkoontuu
Toronton submalainen väestö osas­ton
huoneustoUe torstai-illalla 24
päivä. Tilaisuuteen on järjestelty
jouluaatto-illallinen, ei nyt niin hir­veän
ruhtinaallinen mutta epsäle-mättä
m e i ^ "jokaista proletaaria
kyllin tyydyttävä j a ravitseva. D-lallinen
aletaan kello yhdeksän
illalla, kommuunin toimintaa muisr
tuttavalla "tavalla osaston a v a r a^
ravintolahuoneessa;, ^ohon toistasa­taa
syöjää mahtuu yhtäaikaa ;ate-rioimaan.
Niin kuuluvat tekevän
kommuni - Kylväjässäkin, jokainen
ateriansa ^terioivat yhdessä ava­rassa
rubkailuhuoheessa yhtäaikaa
koko kommuunin väki" j a hyvin to­verillista
j a rattoisaa kuuluu olevan
heidän touhunsa. Sitä joukolla hajr^
jotelkaamme mekin edes kerran pa­r
i -vuodeissa;^
Juhla-aterian lisäksi on vaihtele­vaa
ohjelmaa ja tanssia aina perjahr
.taiaamuun astL Ja kaildd tämän
lystin saa yhdellä dollarilla. Saa­pukaa
joukolla huvittelemaan yhtei­seen
toveri-illatsuun. :
Osaston sunnuntaikoululasten jou­lu
j n U a ' vietetään . lauantai-illalla
joulukuun 26 päivänä ^ o k k a a l l a,
monipuolisella ohjelmalla^ joi\ka
kaiken suorittavat ^ sunnuntaikoulu-lapset./
Juhla alkaa illalla kello
kuusi. Ensimäisenä on lapsien jou­lulahjojen
jako ja leikki. Sen ja­kesta
alk^a ''varsinainen ohjelman
suoritus. Tilaisuuteen ailqjisilta bn
kahdenkymmenenviiden sentin Si­säänpääsymaksu,
. j o s t a puolet nie-neO'
osastolle ja' puolet sunnuntai­koululasten
rahastoon, jota he aina
köulutbiihinnAssa ' tarvitsevat. . . J o ­kainen
tietysti haluaa olla läsnäjhä-kemässä
{^busevan nubrison' ensi­askeleita
x j a nauttimassa heidän
tarjoamastaan henkisestä ravinnos­ta.
; •• y •;
Ohjelman loputtua on' yleinen
tanssi, koska ilta-'on lauantai-ilta,
niin ori oKjelmaii järjestäjillä tilai­suus
ottaa sekin' 1i\iyipuoli ohjel­m
a a n . . • •
rSunnttBtai-illalla 27 päivä on var­sinainen
ohjelmakokous, jossa bn
paljo arvöliasta ohjiBlmaa.. Muuri
muassa viiriie bhjelmakpkouksessa
jäi toveritar iKbrpivaarah ilriiapöy-täkurja
lukematta . ajari vähyyden
tähden. Se nyt järjestyksessai seu­raa
luettavaksi tässä kokouksessa.
Viinje kokoul^essä ollut kysymys
periiepalyeiijpidenr siion/alaisten
tyttöjen . yhteistolriiinnatt »aikaänsaa-misesta
oUiit * keskustelukysymys
vietiin jo niin pitkälle, että valit­tiin
komitea. Joka fiilkaa varsmai-sen
toiminnan palvelijoiden kesken
katsovat parhaaksi Kun Tshsm'
muodostuu useampia, kokoontorst
nämä. aina toisinaan yhteisiä ko-kouksiin
puolueosaston haalille.
~ Huom.! Asioiden edelleen
jestämiseksi pidetään kokcosea^
keskiviildsona, t k . ^3 p., alkaca
kello . 8 illalla, Don-haalilla. Kaik-*
ki taloustöissä käyvät naiset voivat
silloin saapua laatimaan sunnniteJ.
mia omaa toimintaansa varten.
Ryhmä no. 1 puheenjohtaja.
niiDlisia
toivovat yhteistoimintaa sosialisnurilsoialisBiin rakentamiseen. Freid-hyväksi.
^ /mn-nnin IflnAnnnnills^ pi' n1« «mf»nn
Freidmannitte vastasi tämän oma
valtuusknntatoveri Kiefer, joka huo­mautti,'
etteivät suinkaan kommu­nistit,
vaan sosdemit .ovat yhteys­pyrkimyksiä
vastaa». "Me :kanna-tän^
ne yhteisrintamaa,': ihotta lemme
Sdteid»maima - j a j johtajien/ kanssa/
inanidn lausunnoilla ei ole mitään
yhteistä - - -mandläisnuden kanssa.
Meillä on huomattavia voimia ja,'jos
rauha saa jatkö&r tulee; meidäi). mer­kityksemme
kasvamaan Ttaloridellisen
kehiigrksen ikera. Tyol^e|/kaatia
inaaffirmn näkevät tämän j a ovat mei-taan
- jotakin esitettävissäL . kokouk­selle.
Saapukaa siis joukolla, koko­us
alkaa- täöraälleert köllo kahdek-san^•^;••
v;^•',:'••^•c.k'^r"
-Nuori'' n^yllärl,^ neliosaisen kuvi­telman
-tiilee näytelriiBseura esittä­mään-
toineri päivä tammikuuta
/1926. Näytelmä on ensiluokkainen
huvuiäytelmä, josta, myöhemmin
tarkemmin.
Ohjelma- ja tansMi-iltamah Sekä
mahtavat uudenvuoden vastaanotto­juhlat,
ovat osaston huoneustolla
joulukuun 31 päiväjtprstai-illalla.
alkaen kello 8.30. — * J .
. ,.;
Palvelijattarien yhdi«tys perustet­tu;
Puolueosaston viime keskuste-lukokouksessa
valittiin j o i & k i n i i ^ b -
lueeseen kkuuuulluuvviiaa palveÄstyttöjä
perustamaan palvelijattarien seuran 14 hevosta joutunut tulipalon ok-tai
ryhmän, j a nämä tyllöt pitivät
kokouksensa 16 p.^ jossa* kokouk-sesssa
-muodostetulle ryhmälle Va-littim
vh-kailijat/'
Tällaisen ryhmän tarkotuksena^ ori
palvelijattarien olojeii parantamia
neu kaikilla mahdollisilla keinbilla:
däa puolellamme. \ Jos'^aa^r.^rttyy
tuisi kylriiän vuralliseksi, »vaari' ^^1-
laiseksi, jossa i jokamen uskalte^
hiusua^ ajatuksensa juHd. Ryhmim
vdi kuulua kaikki taloustöissä kul­kevat
työläisnaiset, katsomatta sii­hen
ovatko ne Kommunistipuolueen
jäseniä tai ei, jä toimia niissä
vointinsa mokaan. Nämä irniset v o i -
yat j^es^Si^ oin&it oinnno]Uisia->^<<'se-kä
huvitOaisunkäaäri, j a laatia o-mat
sooriniteimans^^ siitä, miten
JRfetsSmiesten iltamat pidetään t
k.,26 päivän illalla. Aikaisemmin
Umotetun ohjehnan - lisäksi tolee
metsämiesten kuvaelma "Lakkotais-telu",
kuvaten metsämiesten lakko-taistelua.
Ohjelmistoon tuleekin l i .
sää sitä mukaa, ^kun miehet meti
sässä saavat kuulla iltamistaan. E i ­pä
siis kukaan unohda tätä tila^^
suutta^
/ Viime kevanna peruttettiin tänne
osuustoimintaa edistävä komitea,
jonica ensimäiseksi toimeksi jäi o-
Euuskaupan perustaminen paikka­kunnalle.
Pari kertaa onkin pidet-l
y jo yleisiä kokouksia, joissa on
pohdittu kaupan perustamisesta, sa­malla
on myyty joku mäiirä osak-*
keitä sekä' toimittu yhdet iltamat
toiminnan edistämiseksi. Mutta
kaikella toiminnalla on menonsa,
joten tuloja on iltamilla kartutettu,
sillä ' millä^^ tavalla ei sovi koini-tefin
kulujen/peittämiseksi alkaa
käyttäinään niitä varoja, joita o-'
sakkeilla on koottua ' Nyt on taa­sen
^komitea'järjestänyt kaksipäiväi­set
iltamat. Sunnuntaina, t.k. 27
päivänä on suuret, vapaat ohjelma-iltamat,
j a maanantaina 28 päivä­nä
myyjäisiltamat sekä tanssit
Myyjäisissä on paljo kaikkia talous­tavaraa,
jbten on "parhain tulla näi­hin
myyjäisiin katsomaan, että jos
sattuisi olemaan jotain sopivaa ta­varaa
siellä j a ostaa sitä, sillä ta­valla
Woi avustaa jsamalla myös o-suustoiminnan
edistymistä paikia-kunnallä..
Kaikki tavarat on saa­ta
lahjoina mjtä tullaan siellä tar-joainaän.
Jokainen todellinen o-
-isuuskaupari ystävä tulee silloin ilt*-
miin j a antaa, penninsä osuuskau­pan
toiminnan edistämiseksi.
Autoliikenne DulUthinja Arthu­rin
välillä on tältä ajokaudelta lop­punut.
Komppania; joka on liiket­tä
ylläpitänyt, ilmiottaa että • liikea-ne\
on ollut hyvä kuluneen ajokau­den
ajalla j a siksi koetettiin sitä
iä yllä myöhäserapään, mutta
suuri lumentulo teki kuitenkin lii­kenteen
jatkamisen mahdottomaksi.
Viimeisellä kerralla ei iso auto e-nää
voinut omin voimin päästä lu-
.mi esteiden vaoksi kaksoiskaupun-keihin,;
Vaän täytjri sitä a-uttaa. *
Laivaliikenne,, joka etensin syys­puolella
bn ;<)llut koko vilkasta kak-soiskaupunkien
satamiin, ilmote-'
taan nyt loppurieeksi. 20 isoa rah­tilaivaa
on • ankkuroituna kaksois-'
kaupunkien' satamissa, odottamassa
liikenteen uudestaan alkamista.
Koinmunistipuoiueen suomalaisen
osaston kbkoiiKsesta ^13 päivältä tä- ^
tä kuuta olisi myös jotain sanotta­vaa.
UuBia if äseniä yhtyi kaksi.
Luettiin jäsenmaksuista laiminlyö­neiden
rastilistat. , Piirikomitean
jäsen selosti piiritoimitean päätok-
Siistä, j a samalla selosti missä muo­dossa
/ on menty eteenpäin uudel­leen
j ^ e s t ä ^ Samalla luet­tiin
kak^-^^
pöytäkirjaa, joista saatim lisäsel-vyyttä
' piirikoihitean ,toimintaan.
Jaettiin.' puoluevirastosta lähetetyt
rekisteerauskaavalckeet jäsenille,
joiden tulee ne täyttää ensi tilas­sa.
Näytelmäkömitea esitti, että
he haluaisiv'at saada käyttää haa­lia
liarjotuksia varten sunnuntaina,
20 päiväni illalla. Ehdotus hyväk­syttiin.'
Vielä oli muita pienem­piä
raportteja eri komiteoilta.
Osaston/seuraava kokous tulee
olemaan sunnuntaina, t.k. 27 päi­vänä,
joten jokaisen tulee ottaa
tämä ^huomioon ja saapua sUIoin
Icokoukseeri.
ribsL T. k. 16-päivää vasten yöl­lä,
keUo 11,45 huomattiin Algoma-kadun
eteläpäässä sijaitsevan erään
tallirakennuksen , olevan talesa.
TaUissa pidettim Shaw leipuriliik-keen
j a ^Jack CanlpbeUin hevosia,
l u v i i l t ^ 14, jotka kaikki kuolivat,
osa sa^un^tukehtuen. Mnntaoil*
la hevosilla oli vielä loimi selässä
Näitä ryhmiä tullaan perustariiaan
useampia j a pidetään ne ^-^enhiä
senvnoksi, että.4oiminta «i^ muodosr palamatta,.tuli «i oUut-niibui lain- -
' t i l i n i l » » f 1 . ^ K « ;;'t . ^ .» % ' t \ '-. ,M-\.^^—.^rrm f«vt-päästä.
XJi^a^^ ^
kuotetto,' ai?rtöida^ olleen W
kaari koskenut, ihutta huoneen täyt­tänyt
savu ^öli tokehuttanut b«vo-set.
' ' • ' - . , >
Yläkerrassa säUytetty 20 toianjn
heiriäritäärä oli. nähtävästi ensm
syttynyt Tulen irtipääsy on tim^
tematon. Ojtaksutaän, että se on
mahdollisesti feytty^yi illalla y»^*
t o ^ ^-p^Ä^irfa >tai .vskaaro»