1956-09-27-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
avminia VJislJDiistä vaJkeiikasta, joita on •vjjise aikoihin saakka pidetty e'm vakavimpma, on «amai&- ctiuDisaivojen vajavaisuus, jotka idenkin parhaillaan askel askeleet-' ratkovat avaruuslennon toteutta- Tällöln ei ole kysymys ib- -ijen luovasta ky^^tä. -joka täysin kelpoisuutensa maaii GIS LTÄ r394 ff oaksut ään ranc^: 0. m Onlaiio iberland Si'* r, Ontario alle sijaitsevien tutkimuslaitos-suojissa, vaan siitä, että hermo- 'kanismimme kaikkine hjenouksi-on liian' hidas ireagoidakseen ein siinä salamannopeassa tuban-pikkuseikkojen samanaikaista omioQKott^in^^ta vaativassa "ta-tumanylläkässä," jota avaruus-uksen irtaantuminen kotiplaneet-e pinnalta merkitsee^ Käytän-on näin kysymys samasta a. joka on pakottanut yarusta-esim. nykyiset, ylinopeat siiih-hävittäjät elektronisin phjauslait- 'in, koska koulutetuinkaan lontäjä missään tapauksessa kykenesi limimaan "oikein" niiden: muuta-an harvan sekunnin aikana, minkä % llai£|en ylinopeiden lentokoneiden iteenotto kestäisi. Jotta käsittäisimme tämän prob^; emin ytimen, on meidän vielä Vaihdettava tämän sotilaallisen iesi-erkiiiime parissa» ja katsottava, liteHHämä vaikeus on ratkaistu liu-v'torjuntahävittäjissä^-, Kun liiden vastustajien; hyökkää- -pommittaj ien tulosta saadaan, j}use^vat ne ilmaan ja suunnistavat kaalia kohti- maassa olevan tutkan A T H ' 3-.sta Uista] TA •AAN ATTSEE ^ K U ON ^ Ja asunto.; irallftkeen a paKka-: (20-S7-! MAT rr ievytyiaei:: rtfit 1 fl is Uoissa^ nHed TÄBBJ elektronisten' laskulaitteiden ko-ajan ohjatessa ohjaajan työsken- ^lyä i^adion välityksellä. Mutta jo linen kuin vastustaja on edes nä-äkään, - saapuu ; maasta mää-sys,^ Sttä ohjaajan on luovutettava ihtävänsä koneeseensa: sijoitetun, lenliÄmän tutkalaitteen ja pienem-len' elektroniaivojen huoleksi.. Nä-lä^ etsivät .sekunnin murto-osassa stustajan, laskevat pisteen, missä lolempien koneiden kurssit leikit'toisensa, suorittavat sen mu-' aisen korjauksen hävittäjän kurs-lin,- laukaisevat hävittäjän tykit ja ^keUiammukset, kohottavat konet- 1 jonkin verran jottei se vahingoit-liisi sirpaleista vastustajan koneen (lahddllisesti räjähtäessä palasiksi luovuttaa sen jälkeen koneen oh-; kuksen takaisin ohjaajalle. Viime-hainittu on kokotämän "ratkaise- [)" tapahtumaketjun ajan kyennyt ^ittämään vain^ passiivista syrjästä-atsojen osaa. ^ > MUTKIKKAAMPAA iMuuta :osa^; ei) avaruusaluksen; oh- '-'-'taan Icykene esittämään lennon' rkeimmissä vaiheissa. Varsinai-t »merenkulku, navigatio, on se- ^jo • mutkikas tapahtumaketju nopeudet ovat pieniä ja ^ol<h liteet verraten "yksiviivaiset"^ il-navigatiossa, , kuten edellä ha-^ aitsemme, ei ihmisaivoilla enää kisa tilanteissa tulla toimeen^ Jiutta kuntoudumme ratkaisemaan Ivaruusnavigation hämmennyttävän nonitnutkaista matemaattisten las-iitoimitusten vyyhtiä, ei enää riitä nlkään tavallinen elektronilaskija, fäan tarkoitukseen tarvitaan ehdot omasti todelliset elektroniaivot. Tä- Jän tarkoitukseen riittävän suori-uskykyisiä elektroniaivoja on jo oiminnassa eri puolilla maailmaa, tnutta niissä on muuan paha vika — niiden paino lasketaan tonneissanne vaativat tilaa saman verran kuin pienehkö tehdas ja pelkistään nU-den jäähdytys vaatii byvänpuoleisen joen vesimäärän. On selviö, ettei tällaisten "rumilusten" mukaänotta-mista avaruusalukseen voi ajatella kaan, olivatpa ne matemaattisilta ky vyiltään miten "älykkäitä" tahansa. MAHDOLLINEN BÄTKAISU • Nykyisin asetetaan kuitenkin suu ria toiveita erääseen elektroniikac muUistavimmista saavutuksista, ra dioputken korvaavaan transistoriin, Näistä on ainakin teoriassa mahdol lista koota miten monimutkaisii elektroniaivoja tahansa, jotka ovä' kooltaan vain murto-osan elektroni putkista kootuista laskentalaitteisfc ilman, että niiden "älykkyydestä^ tarvitsee tinkiä; Kun transistorier käyttö lisäksi aiheuttaa vain varsir mitätöntä lämmönkehittymistä; voi daan jäähdytysjärjestelmästä luo pua.. Näinollen näyttääkin ilmeiseltä, että edelläselostettu "aivokysy-mys',' on ensimmäinen niistä nykyisistä vaikeuksista joka tulee väistymään avaruuslennon tieltä:- Toisten vaikeuksien laita näyttää ainakin tällä hetkellä ^ olevan huo nommin. Myös ne liittyvät tosin ih^ misen fyysillisiin vajavaisuuksiin avaruudessa oloa ajatellen, mutta näiden vajavaisuuksiemme korvaa miqen teknillisin apukeinoin näyt tää, niin kuulostaneekin, olevan pai jon vaikeampaa kuin aivojemme korvaaminen koneilla. . . ILMANPAINE ELINEHTOMME Eräät amerikkalaiset tutkijat ovat selvittäneet, mitä tapahtuu lentokoneen ohjaajalle, jos hänea kiitäes-sään stratosfäärin rajoilla hänen ympärillään olevan kuvun sisällä oleva normaali-ilmanpaine äkkiä pääsisi pakenemaan esim. kupuun il^ mestyneen mekaanisen vian vuoksi. Happinaamari ei tällöin auta mitään, sillä hitlidioksiidi ei pääse poistumaan verestä — puuttu se i l manpaine; joka on ihmiselle välttämätön elinehto. Mikäli onnettomuus sattuu 14,000 metrin korkeudessa, on lentäjällä noin 30 sekuntia aikaa hakeutua' alempiin ilma-kerroksiiUi ennenkuin - hän. menettää tajuntansa. Jos hän menettää keinotekoisen ilmakehähsä 17,000 metrin korkeudessa, on ^ armonaikaa vain 15 sekuntia: 19,000. metrin korkeudessa ei armonaikaa ole sekuntiakaan, sillä tuossa korkeudessa vallitsevassa ilmanpaineesi. vesi kiehuu^jo alle 37 C-asteen lämmössä. Tuo fysikaalinen totuus merkitsee itse asiassa kammottavaa ruumiinlämpö muuttaa nimittäin veres sä olevan veden höyryksi,.^^verisuo nistossa virtaava veri muodostuu sil mänräpäyksessä yhä ^ laajenevalcsi. /aahdoksi ja ihminen käytännölli sesta katsoen 'räjähtää' hajalle oman ruumiinlämpönsä vaikutuk sesta. Meidän ei näinollen tar vitse arvailla, mitä tapahtuisi, joj täysin ilmattomassa avaruudessa avaruusalus saisi pienenkin vuodon -—esimerkiksi kiven lävistäessä sen kuoren. Avaruuspuvuista on tässä yhtey dessä ollut paljon puhetta ja varsin kin sarjakuvien piirtäjät ovat kun Qostautuneet tässä suhteessa k^k- •imäUä mitä ibmeellisimpiä ''muoti-aiomuksia." näiden ybteinen piir-re on asiantuntijain käsityksen mur kaan. että ne ovat ybta tirylikkSita min kaukanakin sellaisista puvuista, mitä mahdollisesti voitaisiin aja- %lla avaruusaluksissa käytettäviksi \siantuntijan lähtökohtana on se' irklnen tosiasia, että ihminen tar- /itsee 0,7 . kgm. paineen kehonsa okaista neliösenttiä kohti, muuten jn kuolema odotettavissa nopeam-nin tai hitaammin riippuen siitä, oiten paljon tuosta ohjearviosta loiketaan. •AINEPUVUISTA PELASTUS? Tarvittava paine on aikaansaata- 'a puvulla, johon on kehitetty — ähinnä tietenkin stratosfäärissä ilkkuvien lentäjien pelastusrenkaik-li—- kaksi pukutyyppiä: Toinen on ik. täysipainepuku, joka on täysi-iivis,, mukana kuljetettava ilmake-lä ja muistuttaa ikävällä tavalla tlichelin autorengastehtaan tunnet-ua . mainoshahmoa, "kumiäijää". Vvaruuslentokysymyksiin omistaur uneet lääkärit katselevat tätä rat- : caisua varsin kärsäin silmin j a va-cuuttavat hämmästyttävän yksimie-isesti,. ettei ainakaan heitä saataisi sokeilemaan täyöipainepukua esim. kuun pinnalla vallitsevissa olosuhteissa— heillä lienee vahvat perus- ;elut kieltäytymiselleen. . Toinen ratkaisu on nk. Osittais-, painepuku.: Se on lujasta kankaassa valmistettu puku, joka on ylty-eensä vuorattu kumirakoilla.Ulko^ puolisen paineen syystä tai toisesta laskiessa päästää venttiili' näihin rakkoihin .automaattisesti paineil- Tian jolloin tuo 0.7 kgm. paine ihon leliösenttiä kohti, saavutetaan joka kohdassa — melkein. Ihmiskurkku m nimittäin tämän puvun heikko kohta, sillä- toistaiseksi ei ole onnistuttu ratkaisemaan; miten kaulan kohdalle saataisiin riittävä paine ilman, että lentäjä kuristuisi. Siltäpaitsi tällainen. puku pitäisi vielä varustaa laittein, jotka estäisivät avaruudessa liikkuvan ihmisen aurinkoon päin kääntynyttä puolta paistumasta ja varjoon jäävä puolta jäätymästä; PERHeiN NUOREMMILU Edwm Has Seen Some Big Fi^ Dear Setä, I am very, very, sorzy for^.npt writing to our page sooner. ; yfeU,, bow is everybody feeling now 'thai the School holidays are over: and school has started again^ And -by the way, how is Setä feeling? We have the same teacher we bad last year but she won't be teaching' the whole- term. We wiU: be gett-ing a different teacher. -i ;My mother and I got:backrfrom Winnipegosis last night' and .wben we were there the dentist puUed oni three of my teeth. I painted my i\wagon: and bicycle both~the same colour this summer:.' They are green and white. > >' We've had quite a few fishermen here at ouir tourist camp: We have a deep freeze to keep their fish cold. One iisherman caught a big eighteen pound; northern pike • or jack fish as we call them. * I think m leave something to write about next time. Bye foVi npy?-; Edivin Hill. Meadow Portage, Man. - ERIKOINEN SUOMALAISTEN Henkilökohtaisesti johdettu H U V I M A T K A RUOTSIN AMERIKAN LINJAN LOISrOLAIVALLA " K U K G S H O L M " • NEW YORKISTA — LOKAKUUN 13 P. • HALIFAXISTAA LOKAKUUN 14 P. Tämän suomalBdstiöi'är^ toimii Canadan. suomalaisille hyvin tvsnnettxi. Ruotsin Amerikan Linjan Montrealin konttorin johtaja Mr. Carl E. Waselius. Tehkää paikkatllauksenne' heti tähän suomalaisten . erikolshuvl-niatkaan. < < < < JOUllUkSi SUOMEEN! Kaksi iiohtäyteistäjöiiluhtivimatkaa! , "KUNGSHOLM" New' Yorkilta — jouluktnin 4 päivänä '^STOCKHOLM" Halifaxista joulukuun 9 päivänä Varatkaa palkluume^^^M^ , Avustamme kalkkia mätiEUätaJlämme passien hankinnassa. VAPAUS TitÄVH. AGENCY BOX « 9 . . - . . . SUDBURY^CMra» LAMPÖPROBLEEMI AVARUUDESSA ' : Avaruudessa ihmistä ei nimittäin! suojaa ilmakehä kuten maan pinnalla on asianlaita. On itse asiassa^ väärin puhua; että avaruudessa vallitsee: "pakkanen." Fyysikko sanoi-! si täsmällisesti että koska lämpö on' molekyylien ^ liikettä. ja:avaruudessa molekyylit sijaitsevat .erittäin bar-: vassa, siellä ei ole lämpöä ensin- !{ään: Tämä lämmön täydellinen: }uuttuminen "noteerataan" meidän Celsius-asteikossamme -273 C„ astet- :a, jota tiedemies nimittää absoluut-iseksi nollapisteeksi. Ihminen on kuitenkin , kokoon- )antu molekyyleistä,..ja kun aurin- Ton säteily ilmattomassa, esteistä vapaassa avaruudessa osuu häneen; alkavat molekyylit liikkua, ts. sjrn-yy lämpöä. Sama ilmiö tapahtuu ietenkin. kaikissa avaruudessa liikr cuvissa kappaleissa, ja esim> kuun linnan lämpötila nousee aina isö J-asteeseen auringon säteilyn osues^ a siihen kohtisuorasti. ; Jättämällä : nyt: tässä yhteydessä iivuun avaruuspuvun suojaamisen ältä säteilylämmöltä kiinnitämme luomiomine paljon yksinkertaiseni-; paan- pröbleenmn, itse avaruuslai^ /an sisällä vallitsevan lämpötilan säästöön. Ainoan' mahdollisuuden :ässä suhteessa tarjoaa, että aluksen >inta peitetään osin ;auringonsätei-: yn lähes täydellisesti heijastuvalla, )sin sitä imevällä kerroksella, ja mtamalla näiden pintojen sopivan 'hdistelmän olla käännettynä: au- •inkoa kohti saadaan ainakin teori-issa aluksen sisälle järjestetyksi so-oiva lämpötila. Heijastavaan pintaan sopivia ai idita tunnetaan kuitenkin ainakin oistaiseksi.vain yksi tehokas keino -r- i ryhmä valkoisia väriaineita, so. naaliaineita.. Kaikki alan tiedemiehet ovat .kuitenkin yksimielisiä siitä 3ttä ibnakehää läpäistessään ava- .ruusaluksen pinta tulee kuumenemaan kitkan vaikutuksesta useihin satoihin asteisiin. Ainakaan toistaiseksi ei ole kyetty kehittämään maa-liaineita, jotka väriään muuttamatta tai irtautumatta palamalla kykeni sivät kestämään tällaista lämpötilaa. Sitäpaitsi, lisää tähän muuan ame;. rikkalainen asiantuntija," tarvitaan tietenkin myös varmuus siltä; ettei auringon ^äteilylämmön ja obsoluut^ tisen nollapisteen yhteisvaikutus toisten. laajentaessa avaruusaluksen ulkokuorta, toisen sitä puolestaan .«nipistäessä —-- onnistu kuorimaan alukselta .sen maaliverhoa,' vaikka ilmakehä läpäistäisiinkin- vaurioitta. Jos niin kävisi,: lisää hän hieman julmasti muodostuisi avaruusalus Ylentäväksi paistinuuniksi," jossa Threshing Has Kept Marleen Busy Dear Setä, . Hbw areyou? I am fine. I didn't have time to write sooner than the 17th because we had to thresh our oats and rye. I had to help to get things done as soon as possible. I drove the truck ali the time we'were on the fieldi. My sister, Sylvia, was on the load and my dadand Norman pitched onto the load. I also helped them in the bush.- At times I drove the tractor into the bush and daddy and Norman sat on the wagon. My mother cooks the meals three times a day. Good-bye for now. ' Marleen Maensivu, Markstay, Ont. Toimittajaselä juttelee elämän säilyminen voitaisiin laskea korkehitaan muutamiksi minuuteiksi- . Tässä eivät kuitenkaan ole läheskään kaikki avaruudessa liikkumiseen liittyvät toistaiseksi ratkaisemattomat vaaratekijät. CanadaOaisia'pääryiio^ Lontoo, — Britannian kauppakamari tiedoitti tiistaina, että brittiläisille liikkeille tullaan myöntä-niään' lisenssejä tuottaa Canadästa 20,000 punnan arvostapäärynöitä. Haloo tytöt ja pojat; f : Tilanne vähän parantui tällä vii. koUä, sillä Sedän postilaatikosta löytyi kaksi kirjettä. Setä kyllä odotti,^ iettä tällä kertaa saapuu vähintäin: kuusi kirjettä, mutta ehkä niitä ^tu»; lee sen verran ensi viikoksi. Kiitos^;; kirjeistänne Marleen ja Edwin, Setä oli mielissään kun sai teiltä 'taas kuulla. ^ Setä toivoisivoivan vastata Edwin' kyselyyn, että Setä voi hyvin,'muttä niin ei ole asianlaita, sillä Sedässä on toista viikkoa ollut nuhaa ja siitä ei meinaa millään päästä eroon. Täällä' Sudburyssa viime viikolla olir" tavallista kylmempää ja sateista. Ehkä kävi niin, että Setä el pannut riittävän lämpöisiä vaatteita ylleen ja sai pahan nuham Toivottavasti osastomme muille kirjeenvaihtajilr le ei tapahtunut samoini Tasia lähtien Setä kyllä varoo, että on riittävästi vaatteita ennenkuin lähtee ulos. Sillähän nuhan parhaiden estää. Edwin nostaa esille myös kalastus-kysymyksen. Setäkin on kesän mit taan käynyt melko ahkerastj kalassa ja toisinaan on tullut hyvin kalaa On kuitenkin toisinaan käynyt niini että kalamojakan sijasta on jouduttu paistamaan makkaroita, kun ei ole kaloja tullut lainkaan. Eräänä kertana Sedän kalakaveri sai lähes kymmenen paunan painoisen kuhan Kyllä se oli komea kala ja; sitä mittailtiin ja ihailtiin ennenkuin se joutui paistinpannuun. Marleenilla on riittänyt elonkor-juutyöt aivan viime päiviin saakica ja eipä ihme, että hän ei ole ehtinyt kirjoittamaan kun on ollut näin'tärkeitä tehtäviä edessään. Nyt ilmeisesti on saatu sato korjuun Ja^ kun vielä saadaan perunat pelloilta, niin >Marleenilla on paljon aikaa kirjoi^ tamiseen. Niin ainakin Setä toivoo. Syyskuu alkaa olla Joppuvaihee& sa, mikä merkitsee^ että läpsiit ovat istuneet koulupenkin ääressä, lähei kuukauden ja paljon on tietys^04>i§^ tu. Toivottavasti kaikilla o^^vA innostus koulutöihin sillä öptok^lä käy helposti kun on ibyvä Jnbostuf läksyihin. Tähän aikaan vuodesta'myös aletaan monilla paikkakunnilla baali^. Kansanräfisfus Nongoliassa Valistustyöhön käj-tettavät varat tulevat Mongolian kansantasavallassa tänä vuonna nousemaan 96.5niil- Joonaan tugrikiin, mikä on 233 pro^ senttiä enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 1921. jolloin Mongoliassa pääsi voitolle kansanvallankumous ja valta siirtyi työtätekeville, oli mpassa vain kuutisen tuhatta lukutaitoista ihmistä. (0,7 pröisenttia koko maan väestöstä.) Siihen aikaan toimi maa^ yksi ainoa koulu, jossa opiskeli 50 lasta. Samanaikaisesti^ maassa oli 1818 temppeliä, 747 luostaria ja toistasataatuhatta laa-mapappia. ^ Vuonna 1952 lukutaitoisen väestön lukumäärä nousi tasavallassa jo 91it prosenttiin. Nykyään jo melkein koko väestö opiskelee •— lapset kou-luissa, nourukaiset ja neitoset kor t keakouluissa ja teknikumeissa, ty» läisnuoriso ja aikaihmiset erilaisilla j kursseilla. Maassa toteutetaan yleistä oppivelvollisuutta kouluiässä' oleviin lapsiin nähden. Suuri määrä lapsia opiskelee seitsenvuotisis-saikouluissa.- Maan oppilasmäärän' kohotessa maahan on viime.vuosien aikana rakennettu monia uusia kou-: luja. Maassa toimiikin jo kuluvana vuonna 432 koulua, 15 teknikumia ja 4 korkeakoulua. Mongoliassa on kansanvallan aikana kehittynyt oma kansallinen sivistyneistö, kuten lääkärit', opettar jat, eläinlääkärit, insinöörit ym. Mm- Mongolian valtion yliopiston opettajistosta on 85 prosenttia mongolialaisia, joista 20 prosentilla on ii oppiarvo. Toisen - viisivuotissuunnitelman loppuun mennessä korkeakouluissa opiskelevien määrän' pitäisi vuoteen 1952 verrattuna nousta- n. 90 prosentilla ja kansan talouden eri aloilla työskentelevien spesialistien määrän 2.8 kertaisesti Television iSyird Califomlalaisen Douglas Aircr«ft Companyn insinöörit ilmoittavat, ettU nykyisin käytetään ensimmäi sen kerran keko lentokoneteoilisuu-^ den h i ^ r l a n aikana televisiota apu välineenä lentokoneiden rakennuk sessa. Kun Scandinavian Airlines System tilasil4 kpl uusia jättiläis* kokoisia DC-7C turbojet-koneita, joita tavallisesti nimitetään "Seven Seas''nlmeUä käytettiin nUdenkip rakennusvaiheen aikana televisioita tarkistamaan esim; muutamia määrättyjä koneen ja mootorin osia. Töitä valvovat insinöörit saattoivat tarkistaa määrätyn koneen moottorin osa osalta istuessaan työpöytänsä ääressä mailien päässä moottorien ja koneiden kokoamispaikalta. Kaikille tärkeille'paikoille on asennettu TV-kamerat kauko-ohjaimi-; Enemmän'Ulkoinaalaisten 3 autoja saapui .Britanniaan viime (kesänä Lontoo. Kuluvan vuoden en* simmäisen kahdeksan kuukauden ai-, 'kana saapui Britanniaan 16,000 uV komaalaisten turistien autoa; joka oli noin 2,000 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Suurin osa autoilla tulleista turisteista saapiA Ranskasta. Länsi-Sak-: sasta. Italiasta ja Ruotsista. Vesivoima edullisempaa vielä kuin atomivoima Helsinki. — (SS) — Valtioneuvoston maaliskuussa 1955 asettama ene^rgiakomitea, jonka tehtävänä on ollut laatia tarpeelliset ehdotukset maamme energiatarpeen, tyydyttämiseen liittyvistä' tulevaisuuden kysymyksistä, on saanut valmiiksi mietintönsä ja jättänyt sen tiistaina valttoheuvöstoUe. Mietintö käsittää usefta kymnieniä sivuja ja se kosketr ;tel^& hiaan- energiantarvetta ja sen /ty^i^läinismahdoftisuuksia alkava t^a ~|(^vuotiskautena atomitekniikan «nykyistä;' tilaa; atomifysiikan muita kuin'|ypimantuottoon liittyviä rauhanomaisia sovellutuksia sekä alan lähiajan, tehtäviä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan on komitea tullut siihen tulokseen, että atomiviomalaitokset oivat toistaiseksi ole.taloudellisesti ja teknillisesti i riittävän kilpailukykyisiä tavano^iaisten voimalaitostyyppien kanssa, (Maak.) Kaksi lentäjää kuoli lentorikossa St. Hubert, Que.^-r Viime maanantaina myöhään illalla sai surmansa kaksi lentovoimien upseeria kun' heidän jet-lentokoneensa laskeutui maahan noin 500 jaardia kiitoradasr ta täällä olevan lentokentän' läheisyydessä. Onnettomuuden aikana oli näkyväisyys hyvin huono. Surmansa saivat lentovoimien luutnantit S K . Woolley ja Edmond Keller. Oppi helppsti, Tulsa, Okia. — Poliisi, tiedoitti täällä maanantaina, että lentokonetehtaan työläinen Arnold Hall yU-me. sunnuntaina opetti hevostaan istumaan. Hevonen oppi pian ja istui opettajansa päälle, jonka Johdosta Hallin lantioluu murtui ja hänet oU kuljetettava sairaalaan, i Mrs. LempLGrönltlhi: ' I , (Pajula) M U I S T O L L E < KuoU 25 päivä syyskuuta 1955. \ Saapui hetki elon Ulan, voimat hiljaa loppuivat. I Tuska tyyntyi, rauha saapui, j pdäsit lepoon Iäiseen. >t8yvällä (kaipauksella muistavat,: " ; RoyGronlund perheineen Kortesojat Mercers' , Böniät , , toiminta ja lasten'Voimisteluharjot> tukset sekä suomen kielen: koulu^ Setä ei oleyniistä puolJisbTvielä saal nut lähempiä tietoja, miJtta mahdol^ lisesti lapseti muistavat kertoa'nii^ tä p^olista kirjeissään. — Toimitta' •jasetä. KBBSSL nuorafeaista sai sumiansa autoiikosäia Schreilier, ~ Viime tiistai-iltana sai kaksi nuorukaista surmansa yb^ deksän maUia itään täältä kun hei-, dän autonsa törmäsi siUan sement^ tipylvästä vasten. , ' j / Surmansa saivat Id-vuotias T. (Ta^ vanaugh ja IS-vubtias Kenneth Oby; Onnettomuudessa .sai vakavia vani-^ moja 24-vuotias^John Byan. KIITOS Lausun mitä'^ parhaimmat kiitokseni; niille ystäville Jotka yllätitte r minut 13 päivä syyskuuta. Kiitos arvokkaista, lahjoista, syömisistä Ja- : juomisista, sekä hauskasta Illasta, Kiitos Järjestäjille Ja Illan' emännille, mrs. Veikko Mikkolalle, mrs. LUy Mäelle Ja Johnille sekä Jokaiselle Joka oli hommassa mukaCna, / Teitä kaikfela ystävyydellä muistaen ELLI BJÖRKMAN K I I T O S Täten lausumme sydämelliset kiitoksemme sukulaisille Ja yajtäylUe, Jotka niin suurenmoisesti yllätitte meitä kotonamme syyskuun 9 pnä yhteiselämämme ensimmäisenvuosipäivän Jo(hdosta^ Kaunis kiitos rahalaibjasta Ja erikoisen lämmin kUtos Ruth Ctorjoselle Ja Mable Palmille kauniista lauluista. Eino iRossIllerallaklcaasta hanurin: soitosta, Nick Rajalalle miellyttävästä puheesta. Erlkohxen kiitos IlrankGranlundine keräyksestä Ja ahkerille emännille. fSeliria Granlundille. Liina Kituselle, Helmi; Saarelle Ja Tyyne Vesaselle kauniista kahvipöydän laitosta Ja tarjoilusta. ' Muistamme tämän päivän Ilolla aina vuosien kuluessa; ^ • Toverilllsuus pjissyköön Ikuisesti välillämme, LAUR/I^ JA VESA KUUSELA Samia Ontario ARVOKKAAT KIRJAUUTUUDET • SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME PEAKL S. BUCK: HPÄTUUU - LÄNSITUULI ^ ^ 219 slnu — Hinta sfdL Pearl 8. Buck lienee amerikkalaisista NobflHclrjaiUJolsta Suomessa partiaiten tuiiniettu; Jlänen tuotannostaan on suomennettu useita romaaneja Jä nyt Julkaistaan suomeksi myös hänen esikoisteoksensa "JtätuuU Länsituuli",-JOka ihnestyl alkukielellä v. 1929. TäUft romaanilla BiicikaloiUi Kiinan olojen kuvaamisen, äbokin ensimmäisen romaanin i^henklldnä on kiinalaisen ylhäisö-perheen tytär. Joka naitetaan mnsbnaisen sivistyksen saaneelle kiinalaiselle lääkärille. Toisen juoniinidiMcsen muodostaa se sovittamaton ristiriita, Jonka aiheuttaa se, että päähenkilön veli. Joka harjoittaa r opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa; tahtoa vaimokseen amerikkalaisen naisen. »Oslvii» Hinta sld. 12 MABTTA HÄÄTÄNEN: ILTARUSKO Martta Haatasen uuden romaanin ympäristönä on pohjoinen kliicon-kym Ja sen arkiSäi aherruksen keskipiste, sahalaitos, jonka vaiheilla myös teolcsentapahtuniat pysyttelevät. Ester, romaanin päähenkilö; on sahan entisen isännöitsijän nuori leski; hänen miehensä Isä on sen. perusta ja. Ja Ester Itse, leskeksi jäätyään, joutuu palaamaan sinne saman ;työpöydän ääreen, jonka hän kolmetoista vuotta aikai-senunin. oU nuorena morsiamena Jättänyt. Tilatkaa osoitteella: ^ Va^us Publishing Co. Ltd. But69< Sudbttnr« Oniarlo iiam, ioten mk sA<m%\ ^ ' jastaa'o^; voivat, aS^Wk. «uiumatiomia^^ IQ88^ riä kallisti» «ibaAm iPluLjqiuut^ kuuluifl fieitUA UiUnimaaSTliaim-tä haUUIe. .^ä^as^uo^staah edistää lenlölconeideri rakentamisen nopeutta. V , Senjällnera^ ku^' tetevisiölaitte^» otettiin kliytänt2»n, voiyat tehtaat tu6iV>ft.näjSnnesmllJo6' naa koneen kuiikaudessa^ Ku^ vastavalmistunttt osasdappii kbnee» ta ulos, «joutuu se^ötl TV-kameran näkökenttiian.^ Javallise^Usitä t ar kasteleva insTnödrlybi he^ sliDiridta: kädeltä sanoa siti vilkaistuaan: pr naako se vai e|,^ sUlä'osia; valmista- .vat koneet ovatrnekTnSiiciminiils^ hienoa tarkkuustyötä. Mutta joskus saattaa konekin' tebdM virheen ja synnyttää eb&ikiön, ja silloin valvova insinööri voi nappfa i>alnamal-: Ia seisauttaa tuotannon ja llnidttaa virheeUisestfi; osasta; joka heti pbis^ tetaan ja senjälkeen tuotanto jatkuu jälleen normaaliin tapaan. Jos valvovaa insinööri on epävarma jonkth koneen osanrkelvollisiiu-desta, voi hän'pystfyttää tuotannon ja jälleeti nappia painamalla hei-sesti be,be,ttett8%|^|U^^j^ ^ . BuUa voivat piiätellS osan^ic^^' M^itkustajan ^kaapaltft^^asUMt ^t^^^^ " kaslteUenfion/hyyii^lvtufv^^ , \ tuist^^^eUia, etjjf, jokfOiienrDo)^;^ lentokoneena ;9sa,jQUtatt^.,tp^ ,i näin tarkan tutkimuk49'>obJ^r ' ^ .ennenkuto s?^ldinnit6^^ \ paikalleen, .ient|okoi|eesjeen,, ^ S ^ ^ r i Scandinavian Ahrlinc» S y ^ ^ i | i i | r tei koko lentolaivästb bn paa^'3i^ ; '; koon .,p|äasiaUlse?ti\t, jiiarl. liiultg * - maailmankuuluista ^ Doijiglas^kbne&'; ' ^ ' Osien telev^islotar<cto^^Ä^Ä( nut niin hyyi?.4ulqksia,j,ettajJoug., ..,1 las-yhtiö ilmoittaa barkitsfyai;\£^^^ \ mantapaisentarkistus^l^ieniiniti^y» täntöönottoakalkiliatelitaiUansa/- ii ^5 SSiSiiftiiiiSliilÄiP ' ^'' tomttavai $ttkttlttt$et iayäavat t: if^ Tyyne. Ahvenus WSMi0iW^Sm^i^M AUl, Jukka ja ^cm^mmitf^^ ^ Aune da piUtLindrjiosJS^y^rKaisiji^^^^ ' /Sanni virunen, ' ida^ja K8W ^(ds^Pmmmml^^m^k ' Tyyn* Hietala ^ "' ^ Sonja Ja LeöiSiBum AbS-Ja ^ K ^ e n r ; 'rJL , Aune Ja Doug Myers Ja pertte " Lbida ja^^emef"Jokela ^ - ' Ellen Ja Donald Undenvood ja ' Katri ja Paavo Mäkinen'' ^ ' ' Bertha Bll^alä;j4 lapset Olga' Ja Iteino LÖn^erg Lausun Jämptmlit kiitokseni^ tem^^^^utel^eC^Ja/ystätSt; kun Järjestitte näin jyllättävän tilalsutlden-mintin; Myitäes-, <' Bänl 60 vuotta, . ;> . ,V ' / ' \ ^' Tovei^uudella iulen abia teitä mMlstania(^,^iiU/-:- 'J-^ MCTLLOViröALB, ONTARIO, ^ \ , j^öK^lSKiyt^I'^;!»; 1950,^ •tr ^ ' mitä parhaimmat onnitMut :50''i^jStyiiä^ johdosta ja vathämtmmmmmim illasta. —.• - pitl<Bfi(ti 8wfk StiloBl Ronald Suksi Gloris la^^Albert Poutanen Solnaa Ja jDavid Ritari vDe^>Ja.EittdMikl
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 27, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-09-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560927 |
Description
Title | 1956-09-27-05 |
OCR text |
avminia
VJislJDiistä vaJkeiikasta, joita on
•vjjise aikoihin saakka pidetty
e'm vakavimpma, on «amai&-
ctiuDisaivojen vajavaisuus, jotka
idenkin parhaillaan askel askeleet-'
ratkovat avaruuslennon toteutta-
Tällöln ei ole kysymys ib-
-ijen luovasta ky^^tä. -joka
täysin kelpoisuutensa maaii
GIS
LTÄ
r394
ff
oaksut
ään
ranc^:
0. m
Onlaiio
iberland Si'*
r, Ontario
alle sijaitsevien tutkimuslaitos-suojissa,
vaan siitä, että hermo-
'kanismimme kaikkine hjenouksi-on
liian' hidas ireagoidakseen
ein siinä salamannopeassa tuban-pikkuseikkojen
samanaikaista
omioQKott^in^^ta vaativassa "ta-tumanylläkässä,"
jota avaruus-uksen
irtaantuminen kotiplaneet-e
pinnalta merkitsee^ Käytän-on
näin kysymys samasta
a. joka on pakottanut yarusta-esim.
nykyiset, ylinopeat siiih-hävittäjät
elektronisin phjauslait-
'in, koska koulutetuinkaan lontäjä
missään tapauksessa kykenesi
limimaan "oikein" niiden: muuta-an
harvan sekunnin aikana, minkä
% llai£|en ylinopeiden lentokoneiden
iteenotto kestäisi.
Jotta käsittäisimme tämän prob^;
emin ytimen, on meidän vielä Vaihdettava
tämän sotilaallisen iesi-erkiiiime
parissa» ja katsottava,
liteHHämä vaikeus on ratkaistu liu-v'torjuntahävittäjissä^-,
Kun
liiden vastustajien; hyökkää-
-pommittaj ien tulosta saadaan,
j}use^vat ne ilmaan ja suunnistavat
kaalia kohti- maassa olevan tutkan
A T H
' 3-.sta Uista]
TA
•AAN
ATTSEE ^
K U ON ^
Ja asunto.;
irallftkeen
a paKka-:
(20-S7-!
MAT
rr
ievytyiaei::
rtfit
1 fl
is
Uoissa^
nHed
TÄBBJ
elektronisten' laskulaitteiden ko-ajan
ohjatessa ohjaajan työsken-
^lyä i^adion välityksellä. Mutta jo
linen kuin vastustaja on edes nä-äkään,
- saapuu ; maasta mää-sys,^
Sttä ohjaajan on luovutettava
ihtävänsä koneeseensa: sijoitetun,
lenliÄmän tutkalaitteen ja pienem-len'
elektroniaivojen huoleksi.. Nä-lä^
etsivät .sekunnin murto-osassa
stustajan, laskevat pisteen, missä
lolempien koneiden kurssit leikit'toisensa,
suorittavat sen mu-'
aisen korjauksen hävittäjän kurs-lin,-
laukaisevat hävittäjän tykit ja
^keUiammukset, kohottavat konet-
1 jonkin verran jottei se vahingoit-liisi
sirpaleista vastustajan koneen
(lahddllisesti räjähtäessä palasiksi
luovuttaa sen jälkeen koneen oh-;
kuksen takaisin ohjaajalle. Viime-hainittu
on kokotämän "ratkaise-
[)" tapahtumaketjun ajan kyennyt
^ittämään vain^ passiivista syrjästä-atsojen
osaa. ^ >
MUTKIKKAAMPAA
iMuuta :osa^; ei) avaruusaluksen; oh-
'-'-'taan Icykene esittämään lennon'
rkeimmissä vaiheissa. Varsinai-t
»merenkulku, navigatio, on se-
^jo • mutkikas tapahtumaketju
nopeudet ovat pieniä ja ^ol |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-27-05