1956-09-27-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(OAt
LTÄ
394
laksut
ff
i i | f r ( .
0. Ltd A1 •
laad SL
jiii£ta vaikeujsmta, joita po
>iuime aiJtoiiiin saakka pidetty
iin vakavimpina, on jamais-
:ibmi£aivojen vajavaisuus, jotka
teokin parhaillaan askeiaskeleel-ratkovat
avaruuslennon toteutta-
Tällöin ei ole kysymys ih-
»jen luovasta kyvystä, ;joka
' täysin kelpoisuutensa maan
innalle sijaitsevien tutkimuslaitos-
>n suojissa, vaan siitä, että henno-ekanismimme
kaikkine ii^enouksi-een
on liian hidas reagoidakseen
ikein siinä salamannopeassa tuhan-en
^pikkuseikkojen samanaikaista
iiomioonotijinusta vaativassa "ta-alitumahylläkassä,'-
jota avaruus-luksen
irtaantuminen kotiplaneet-mme
pinnalta merkitsee; Käsrtän-össä
on näin kysymys samasta
iasta, joka on pakottanut varustajaan
esim. nykyiset, ylinopeat suih-uliävittäjät
elektronisin ofajauslait-
>in, koska koulutetuinkaan lontäjä
missään tapauksessa kykenesi
oimimaan "oikein" niiden muuta-lan
harvan sekunnin aikana,: minkä
iUaisten ylinopeiden lentokoneiden
hteenotto-kestäisi.
Jotta käsittäisimme tämän prolh
emin ytimen, on meidän vielä vilahdettava
tämän sotilaallisen esi-:
beriand Str
% Ontario "•'^
ISVALUi
^ lerkimme parissa 'ja katsottava,
^**^>n§J|^ite1i^^ on ratkaistu uu-av
torj untahävittä jissä:^ Kun
^iidep vastustajiani hyökkää-
Ijen-lämmittäjien tulosta saädäari,
Busevat ne ilmaan ja suunnistavat
haalia, kohti maassa olevan tutkan
' elektronisten laskulaitteideiij: ko-ajan
ohjatessa ohjaajan työskeii-i''
ädion välitykselläiv Mutta; jo:
1.' kuin vastusta ja ph , edes; hä-ssäkääni
saapuu; maasta mää-
IjfSTiSttä ohjaajan on luovutettava
ehtäyänsä koneeseensa: sijoitetun,
ieniifimän' tutkalaitteen ja pienem-
Heii'elektroniaivojen huolelJsi.^Nä-i
ietsivät sekunnin; murto^sassa
stustajan, laskevat pisteen, missä
Molempien koneiden kurssit leik-iy3t°
toisensa, suorittavat sen ^ mu>;
isen korjauksen hävittäjän kursii,
.laukaisevat hävittäjän tykit ja
akettiammukset, kohottavat konet-:
I jonkin verran jottei se vähingoit-uisi
sirpaleista -vastustajan: koneen
Qahddllisesti räjähtäessä, palasiksi
luovuttaa: senjälkeen koneen bh-auksen
takaisin ohjaajalle!, Viime-linittu
on koko "tämän Vrätkaiise:
n" tapahtumaketjun ajan kyeiiriyt
sittämään vain^passiivista syrjästä-
[atsojen osaa. • .•
A « H Ä MUTKIKKAAMPAA
3:8ta Itnsta:
"AAN
\ITSEB
KU ON J
Ja cisunto,
rissa.
rälUkkeen
a palkka- '
aiTED
, ONTARIO'
UAT
levytyfcae»
rtet
Muute o^aaveijavaruysalukseh: ph:
• ' :aän kykene esittämään lehhpn
•keimmissä vaiheissa.: Varsihai-iK.
merenkulku, navigatio, on! se-p-
mutkikas tapahtumaketju
k» nopeudet ovat; pieniä jaMo;{
iteet verraten "yksiviivaiseni i l -
lanavigatiossa,'. kuten ; edellä, ha-,
kaitsemme, ei ihmisaivoilla enää ki^
rissa tilanteissat tulla toimeen;;
uita kun': joudumme ratkaisemaan
'aruusnayigatipn hämmennyttävän
ionitnutkaista matemaattisten las-itoimitusten
vyyhtiä, ei enää riitä
ikään tavallinen elektronilasluj a,
aan tarkoitukseen tarvitaan ehdot-omasti
todelliset elektroniaivot.; Tään
tarkoitukseen riittävän suori-uskykyisiä
elektroniaivoja on jo
oiminnassa eri puolilla maailmaa,
avioiiiiiia
mutta niissä on muuan paha vika
niiden paino lasketaan tonneissanne
vaativat tilaa saman verrian kuin
pienehkö tehdas ja pelkästään hiiden
jäähdytys vaatii hyvänpupleiseiit
joen vesimäärän. On selviö, ettei
tällaisten ^'rumilusten" mukaanotta-mista
avaruusalukseen voi ajatella
kaan, olivatpa ne matemaattisilta ky
vyiltään miten "älykkäitä" tahansa!
MAHDOLLINEN BATKAISU
Nykyisin asetetaan kuitenkin suuria
toiveita erääseen elektroniikan
mullistavimmista saavutuksista, ra
dioputken korvaairaan transistoriin
Näistä on ainakin teoriassa mahdbl
lista koota niiteh monimutkaisi:
elektroniaivoja tahansa, jotka ova'
kooltaan vain murtö-osan elektroni
putkista kootuista laskentalaitteist;
ilman, että niiden "älykkyydestä'
tarvitsee tinkiä. Kun trahsistorier
käyttö lisäksi aiheuttaa vain varsin
mitätöntä lämmönkehittymistä," voi
daan jäähdytysjärjestelmästä luo
pua;. Näinollen näyttääkin ilmeiseltä,
että edelläselostettu "aivökysy-mys"
on ensimmäinen- niistä nykyisistä
vaikeuksista joka tulee väistymään
avaruuslennon tieltä.
Toisten vaikeulcsien laita näyttää
ainakin tällä hetkellä* olevan hub
nommin. ^ Myös ne liittyvät tosin ihmisen
; fyysillisiin vajavaisuuksiin
avaruudessa oloa ajatellen, mutta
näiden vajavaisuuksiemme korvaa
minen teknillisin apukeinoin näyt
tää, niin kuulostaneekin, olevan pai
j on vaikeampaa kuin aivojemme
korvaaminen koneilla.
ILMANPAINE ELINEHTOMME
J:räät amerikkalaiset tutkijat ovat
selvittäneet, mitä tapahtuu lentokoneen
ohjaajalle, jos hänea kiitäes-sään
stratosfäärin rajoilla' hänen
ympärillään olevan kuvun sisällä
oleva: normaali-ilmanpaine äkkiä
pääsisi pakenemaan, esim. kupuun ilmestyneen
mekaanisen vian vuoksi.
Happinaamari ei tällöin auta mi
tään, sillä hiilidioksiidi ei pääse
poistumaan verestä -r- puuttu se il
manpaine, joka on ihmiselle välttämätön
elinehto. Mikäli onnettomuus
sattuu 14,000 metrin korkeudessa,
on lentäj ällä noin 30 sekuntia
aikaa hakeutua alempiin ilma-kerroksirui
ennenkuin - hän menettää
tajuntansa. Jos hän menettää
keinotekoisen ilmakehähsä 17,000
metrin korkeudessa, on arxnonaikaa
yaiin 15 sekuntia. 19,000 metrin korkeudessa
ei armonaikaa olQ sekuntiakaan,
sillä tuossa korkeudessa
vallitsevassa ; ilmanpaineesi ^ vesi
iuehuu jo alle 37 C-asteen lämmössä.
Tuo fysikaalinen totuus merkitsee
itse asiassa kammottavaa —• ruu
miinlämpö muuttaa nimittäin veres
sä olevan veden höyryksi,, verisuo
nistossa virtaava veri muodostuu sil
mänräpäyksessä yhä; laajenevaks:
/aahdoksi ja ihminen käytännöin
sesta 'katsoen 'räjähtää' hajalle
oman ruumiinlämpönsä .vaikutuk
sesta. Meidän ei näinollen tar
vitse arvailla, mitä tapahtuisi, joj
täysin ilmattomassa avaruudessa
avaruusalus saisi pienenkin vuodoc
— esimerkiksi kiven lävistäessä ser.
kuoren.
Avaruuspuvuista on .;tässä yhtey
dessä ollut paljon puhetta ja varsin
kin sarjakuvien piirtäjät ovat kun
r
nostautuneet tässä suhteessa IsfUs.-
ilmalla mitä ibmeeUisimpIS "muoti-^
luomuksia." näiden yhteinen piir-
.-e on asiantuntijain käsityksen mur
kaan. että ne ovat yhtä tyylikkäitä
iuin kaukanakin sellaisista puvuis^
ta. mitä mahdollisesti voitaisiin aja-
:ella avaruusaluksissa käytettäviksi.
\slantuntijan lähtökohtana on se
>rkinen tosiasia, että ihminen tar-
/itsee 0.7 ,kgm. paineen kehonsa
okaista neliösenttiä kohti, muuten
m kuolema odotettavissa: nopeam-ain
tai: hitaammin riippuen siitä,
oiten paljon tuosta ohjearviosta
loiketaan.
*AINEPUVUISTA PELASTUS?
Tarvittava paine on aikaansaata-
'a puvulla, johon on kehitetty —
ähinnä tietenkin - stratosfäärissä
ilkkuvien lentäjien pelastusrenkaik-ä
^ kaksi pukutyyppiä: Toinen on
ik. täysipainepuku, joka on täysi-iivis..
mukana kuljetettava ilmake-lä
ja muistuttaa ikävällä tavalla
viichelin autorengastehtaan tunnet-
,iia mainoshahmoa, "kumiäijää".
.\varuuslentokysymyksiin: omistaur
uneet lääkärit katselevat tätä rät-caisua
varsin kärsäin silmin ja va-cuuttavat
hämmästyttävän yksimie-isesti,,
ettei ainakaan heitä saataisi
cokeilemaan täysipainepukua esim.
kuun pinnalla vallitsevissa olosuh-eissa
— heillä lienee vahvat perus-elut
kieltäytymiselleen.
Toinen ratkaisu on nk. Osittais-painepuku.
Se on lujasta kankaasta
valmistettu puku, joka on ylty:
eensä vuorattu kumirakoilla. Ulkopuolisen
paineen syystä tai toisesta
laskiessa päästää venttiili näihin
rakkoihin automaattisesti paineil-nan
jolloin tuo 0.7 kgm. paine ihon
leliösenttiä kohti, saavutetaan joka
kohdassa — melkein. Ihmiskurkku
TTi nimittäin tämän puvun heikko
kohta, sillä toistaiseksi ei ole onnistuttu
ratkaisemaan, miten kaulan
kohdalle saataisiin riittävä paine
ilman, että lentäjä kuristuisi.
Siltäpaitsi tällainen puku pitäisi
vielä varustaa laittein, jotka estäisiv
vät avaruudessa liikkuvan ihmisen
aurinkoon päin kääntynyttä puolta
paistumasta'ja varjoon jäävä puolta
jäätymästä.
PERHEEN
NUOREMMILLE
Edwin Has Seen
Smne Big Fish
~ Dear Seta.
I am very, very, sorry for-,nqt
writing to our page sooner. ^ iWelJk
how is everybody feeling now -thai
the School holidaysare over;and-school
has started agaioi And hy
the way, how is Setä feeling?
We have the same teacher.we had
last year but she won't he teaching!
the whole- term. We wiU be gett-ing-
a different teacher. - t
My mother and I got; back from
Winnipegosis last night and' wben
we were there the dentlst pulled out
three of my teeth.
: I painted my wagon and bicycle,
both the same colour this summen'
They are green and white. •
We've had quite a few fishermen
here at our :tourist camp. We'have
a deep freeze; to ^keep :their. flsh-cold.:
One fisherman caught a big:
eighteen pound' northern pike^^^ort
jack fish as we call them. ^ '-'
I think m leave something to,
write about next time. Bye fo'r' noyt\
Edfvin HIU.
Meadow Portage, Man.' '••
Hongoiiassa
Valistustyöhön käytettävät varat
tulevat Mongolian kansantasavallas^
saatana vuonna nousemaan 963 roil-jopnaan
tugrlkiin. mikä on 23.3 pro-
Lsenttia enemmän kuin viime vuonna.:
•. • .• . .;.,.„ -'; :
V Vuonna 1921, jolloin Mongoliassa
pääsi voitolle kansanvallankumous
ja. valta siirtyi työtätekeville, oli
maassa vain kuutisen tuhatta luku-
ERIKOINEN SUOMALAISTEN
:•:'••; \':,V''v'i';v'i':;-'i'j^>/:?:?v^^ • ''rS-'^rr,--'-.-y'r.'• • • '•['•'.•'•: Henkilökohtaisesti johdettu
HUVIMATKA
i
ien
- f)
%
Ihissa.
me
nifed
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
LOISrrOLAIVALLA
"KUNGSHOLM"
• NEW YORKISTA — LOKAKUUN 13 P.
• HALIFÄXlistA.-^ LOKIAKUUN 14 P.
Tämän suonudäiStto^ärfcöisliuv^ Canadan
suomalaisille hyvin tunnettu. Ruotsin Amerikan Ltojao Montrealin
konttorin johtaja Mr. Carl E. Waselius. . ^ ,
Tehkää paiklraf.ngiife-goTinp • iietl tähän suomalaisten ..eriKOishuvl-:
matkaan.
JOULUKSI SUOMEEN!
Kaksi ilontäyteistä jouluhuvimatkaa!
, "KUNGSHOLM"
New' YorkisJta — joulukuun 4 päivänä
"mXXJKHOLM"
Halifaxista -r jouli&uun 9 päivänä
/m.
l^:. / Varatkaa |war|fqnFTg kautta,
•l; .Avustamme kaU^äa snat&usÄaJfanmie passien hankinnassa.
VAPAaS t l t i ^ AGENCY
BOX «9 : % . ; SUDBUBYHami
LÄMPÖPROBLEEMI
AVARUUDESSA
Avaruudessa ihmistä ei nimittäin
suojaa ilmakehä kuten maan pinnalla
on; asianlaita.: On itse asiassa
väärin puhua että-avaruudessa vaK
litsee "pakkanen." Fyysikko, sanoi-i
sr täsmällisesti että koska lämpö on*^
molekyylien liikettä ja: avaruudessa'
molek3^1it sijaitsevat.-erittäin harvassa,
siellä ei ole lämpöä ensin-
!cään.; Tämä lämmön täydellinen
juuttuminen "noteerataan" meidän:
velsius-asteikossamme -273 C astet-
;a, jota tiedemies nimittää absoluut-iseksi
nollapisteeksi.
Ihminen on kuitenkin , kokoon-
)antu molekyyleistä, ja kun aurin-
:on säteily ilmattomassa,: esteistä'
/apaassa avaruudessa osuu häneen.
alkavat molekyylit liikkua, ts. syn-yy
lämpöä. Sama ilmiö tapahtuu
ietenkin kaikissa avaruudessa liik-cuvissa
kappaleissa, ja esim. kuun
}innan lämpötila nousee aina 130
J-asteeseen auringon säteilyn osues|^
a siihen kohtisuorasti.
Jättämällä nyt tässä yhteydessä
:ivuun avaruuspuvun suojaamisen
ältä säteilylämmöltä kiinnitämme
.luomiomme paljon yksinkertaisempaan-.
probleemiin, itse avaruuslai^
/an sisällä vallitsevan lämpötilan
säästöön. Ainoan' mahdollisuuden
:ässä suhteessa tarjoaa, että aluksen
: linta peitetään osin auringonsätei-r
yn lähes täydellisesti heijastuvalla^
)sin sitä imevällä kerroksella, ja
antamalla näiden pintojen sopivan^
/hdistelmän olla käännettynä au-
;i'nkoa kohti saadaan: ainakin; teori-tssa
aluksen sisälle järjestetyksi so-liva
lämpötila.
Heijastavaan pintaan sopivia ai
idita tunnetaan kuitenkin ainakin
oistaiseksi vain ylcsi tehokas keino
— ;ryhmä valkoisia väriaineita, so.
jiaaliameita; Kaikki' alan tiedemiehet
ovat .kuitenkin yksimielisiä siitä
että ilmakehää läpäistessään avaruusaluksen
pinta tulee kuumene^
maan kitkan vaikutuksesta useihin
satoihin asteisiin. 'Ainakaan toistaii-teksi
ei ole kyetty kehittämään mäa-liaineita,
jotka väriään muuttamatta:
tai irtautumatta palamalla kykenisivät
kestämään tällaista lämpötilaa
Sitäpaitsi, lisää iähän muuan ame-,
rikkalainen asiantuntija,: tarvitaan
tietenkin myös varmuus; siita^ ettei
auringon ^äteilylämmön; ja obsoluut-tisen
nollapisteen yhteisvaikutus
toisten laajentaessa avaruusaluksen
ulkokuorta, toisen sitä puolestaan
.supistaessa onnistu kuorimaan
alukselta sen maaliverhoa;' vaikka
ilmakehä läpäistäisiinkin vaurioitta.
Jos niin kävisi, lisää hän hieman
julmasti muodostuisi avaruusalus
lentäväksi: paistinuuniksi," jossa
elämän säilyminen voitaisiin laskea
korkeintaan muutamiksi minuuteiksi!
Tässä eivät kuitenkaan ole lähes^
kään kaikki avaruudessa liikkumiseen
liittyvät toistaiseksi ratkaisemattomat
vaaratekijät.
Threshing Has Kept .
Marleen Busy
Dear Setä, .
Hbw are you? I am fine. I didn't
have time to write sooner than the
17th because we had to thresh our
oats and rye. I had to help to get
things done as soon as possible. I
drove the truck ali the time we"were
on the field. My sister. Sylvia, was
on the load and my dad and Norman
pitched onto the load.
I also helped them in the bush>
At times I drove the tractor into
the bush and daddy and Norman
sat on the wagon.
My mother cooks the meals three
times a day. Good-bye for now. .
Marleen Maenstvu,
Markstay, Ont.
Cafiaftalfaisia päaryäoi^
Lontoo;-^ Britannian kauppakamari
tiedoltti tiistaina, että britti-äisUIe
liikkeille tullaan mySnti-mään
lisenssejä tuottaa Canadästa
20,000 'ptmhan ärvösta^pääiT^
Haloo tytöt ja pojat; ' ' t;
Tilanne vähän parantui tällä viir
kollä. sillä Sedän postilaatikosta löy^
tyi kaksi ku-jettä. Setä kyllä odotti^
.että tällä kertaa saapuu vähintäin
kuusi kirjettä, mutta ehkä niitattu-'
lee sen verran ensi viikoksi. Kiitoani
kirjeistänne Marleen ja Edwin, Seta
oli mielissään kun sai teiltä taas'
kuulla. ;
Setä toivoisi-voivan vastata fidvvin'
kyselyyn, että Setä voi hyvini-mutta
niin ei ole asianlaita, sillä' Sedässä-on
toista viikkoa ollut nuhaa ja sii-'
tä ei meinaa millään päästä eroon.
Täällä Sudburyssa viime viikolla oli^
tavallista kylmempää ja sateista. Eh-'
kä kävi niin, että Setä ei pannut^
riittävän lämpöisiä vaatteita ylleen
ja sai pahan nuhan. Toivottavasti
osastomme muille kirjeenvaihtajille
ei tapahtunut samom. Tasia
lähtien Setä kyllä varoo, että on riittävästi
vaatteita ennenkuin lähtee
ulos. Sillähän nuhan parhaiden estää.
Edwin nostaa esille myös kalastus-kysymyksen.
Setäkin on kesän mit
taan käynyt melko ahkerasti kalassa
ja toisinaan on tullut hyvin kalaa
On kuitenkin toisinaan käynyt niin',
että kalaniojakan sijasta on jouduttu
paistamaan malckaroita, kun ei
ole kaloja tullut lainkaan. Eräänä
kertana Sedän kalakaveri sai lähes
kymmenen paunan painoisen kuhan
Kyllä se oli komea kala ja sitä mit^
tautiin ja ihailtiin ennenkuin se
joutui paistinpannuun.
Marleenilla on riittänyt elonkor-juutyöt
.aivan viime päiviin saakka
ja eipä ihme, että hän ei ole ehtinyt
kirjoittamaan kun on ollut näin tär-;
keitä tehtäviä edessään. Nyt ilmeisesti
on saatu sato korjuun ja kun
vieläsaadaanperunatpelloilta, niii{
«Marleenilla on paljon aikaa kirjoi^
tamiseen. JiJiin' ainakin Setä toivoo'^
Syyskuu; alkaa olla loppuvaiheesi
sa, mikä merkitsee, että lapscft o vai
istuneet koulupenkin ääressä läheSi
kuukauden ja paljon on'tiet:
tu; Toivottavasti kaikilla'
innostus koulutöihin sillä opisk^ltl
käy helposti kun on hyvä liäibstu^
läksyihin. . . t
Tähän aikaan vuodesta • myös ale^
taan monilla paikkakunnilla haali^
toiminta ja lasten voimis|eluhärjoi^
tukset: sekä^suomen kielen kouluti
Setä eiole; niistä puolista vielä saa'
nut lähempiä tietoja, mutta mabdok
lisesti.lapset muistavat kertoa'niis^
tä puolista kirjeissään. — Toimitta-jasetä.
KaOssi niioriifcajsta sai
surmansa autorikossa
Schreiber. —^,\Viime tiistai-iltana
sai kaksi nuorukaista surmansia yhdeksän
mailia Jtään täältä kun hei-,
dän autonsa /törmäsi sillan sement^
tipyhrästä vasten. .> - // ^
Surmansa saivat 19-vuotias X C#
v ^ u g h jjä IS-vuotias Itenneih Obyl
Onnettomuudessa, sai vakavia vam^
inbja 24-vuotiasj Johh Byan.,
taitoista ihmistä. (O J prosenttia kd
ko^ maan väestöstä.) Siihen aikaan
toimi maassa yksi ainoa koiilu; jossa
opiskeli 50 lasta. Samanaikaisesti
maassa oli 1818 temppeliä, 747
lupstaria ja toistasataatuhatta laa-mapappia.
Vuonna 1952 lukutaitoisen väestön
lukumäärä nousi tasavallassa jo
92;:prosenttiin. Nykyään jo melkein
koko väestö opiskelee — lapset kou-luiissa,
nourukaiset ja neitoset kor
keakouluissa ja teknikumeissai työläisnuoriso
ja aikaihmiset erilaisilla
i kursseilla. Maassa toteutetaan
yleistä oppivelvollisuutta kouluiässä;
oleviin lapsiin nähden. Suuri määrä;
lapsia opiskelee seitsenvuotisissa:
kouluissa. Maan oppilasmäärän
kohotessa maahan on viime vuosien
aikana rakennettu monia uusia kouluja.
Maassa toimiikin jo kuluvana
vuonna 432 koulua, 15 teknikumia
ja 4 korkeakoulua.
! Mongoliassa on kansanvallan aikana
kehittynyt oma kansallinen sivistyneistö,
kuten lääkärit', opettajat^
eläinlääkärit, insinöörit ym.
Mm- Mongolian valtion yliopiston
opettajistosta .on 85 prosenttia
: mongolialaisia,, joista 20 prosentilla
on.iijoppiarvo. Toisen viisivuotissuunnitelman
loppuun;; mennessä
korkeakouluissa opiskelevien mää-räp
pitäisi vuoteen: 1952 verrattuni
nousta- n. 90 prosentilla ja kansan
talouden eri aloilla työskentelevien
spesialistien määrän 2.8 kertaisesti.
Califbmialaisen Douglas Aircrafi
Companyn insiniiörit ilmoittaviBt,
että nykyisin käytetään cnsimmäi^
sen kerran koko lentokoneteollisuuden
historian aikana televisiota apuvälineenä
lentokoneiden rakennuk-
£essa. Kim Scandinavian Airlines
System tilasi 14 kpl uusia jättiläis-kokoisia
DC-7C turbojet-koneita. jöl
ta tavallisesti nimitetään "Seven
Seas"-nimellä käytettiin niidenkin
rakennusvaiheen aikana televisioita
tarkistamaan esim. muutamia määrättyjä
koneen ja; mootorin osia.
Töitä valvovat' insmöörit saattoivat
tarkistaa määrätyn koneen mqotto-'
rih osa osalta; istuessaan työpöytäii'
sä ääressä V mailien päässä moottö^
rien ja koneiden kokoamispaikälta.'
Kaikille tärkeiUe paikoille on asen
nettii TVrkamerat kauko-ohjalmi-
Eneininäh^ ulScömaalaisrten
autoja saapui Britanniaan
viime kesänä
Lontoo.T-" Kuluvan vuoden ensimmäisen
kahdeksan kuukauden ai-
'kana saapui Britaimiaan 16.000 ul--
komaalaisten turistien autoa, joka
oli noin 2.000 enemmän kuin viime
vuoden vastaavana aikana..
y Suurin osa autoilla tulleista turisr
teista saapiHv^Ranskasta,; Länsi-Sak^
sasta, Italiasta ja Ruotsista.
Vesivoima edullisempaa
vielä kuin atomivoima
Helsinki. — (S-S) — Valtioneuvoston
maaliskuussa 1955 asettama
eriergiakomiteaj jonka tehtävänä on
ollut laatia tarpeelliset ehdotukset
maamme energiatarpeen, tyydyttämiseen
liittyvistä' tulevaisuuden ky«
syniyksistä, on saanut valmiiksi mietintönsä
ja jättänyt sen tiistaina
valtioneuvostolle. Mietintö käsittää
us^fta kymmeniä slvujaja se kosket-telö^'
maan-energiantarvetta ja sen
r^ä..|<l-vuotlskautena ato^
•nykyistä' tilaa, atomifysiikan muita
kuiri^jvoimaiitubttooh liittyviä rau-hanpniaisia
sovellutuksia sekä alan
lähiajan tehtäviä:
Käytettävissä:olevien tietojen mukaan
on komitea tullut siihen tulokseen,
; että atomiviomalaitokset eivät
toistajsj^lbi ole.taloudellisesti ja tek'
nilUsestiriittävän kilpailukykyisiä
tavanomaisten voimalaitostyyppien
kanssa. (Maak.)
Kaksi lentäjää
kiioli leniorikossk
' st. Hubert, Que. ^ Viime maanan-,
taina myöhään illalla sai surmanäa
kaksi lentovoimien upseeria: ;kun'
heidän jet-lentokoneensa laskeutui
maahan noin 500 jaardia; kiitoradasta
täällä olevan lentokentän läheisyydessä.
Onnettomuuden aikana oli
näkyväisyys hyvin hpono.
Surmansa saivat lentovqimien
luutnantit S. K. WoolIey ja Edmond
Keller.
Oppi helposti
Tulsa, Okia. — Poliisi. tiedbitti
täällä; maanantaina, että letiipkobe-tehtaan
työläinen Arnold Hall viime,
sunnuntaina opetti hevostaan
istumaan. Hevonen oppi piaii Ja
istui opettajansa päälle, jonka Johdosta
Hallin 'lantioluu .murtui ja
hänet oli kuljetettava sairaalaan.
Mrs. LemplGronlvaiii:
•• : (Pajula)
M U I S T O L L E ,
i KnoU 25 päivä syyskuuta 1955.
\ Saapui hetkt elon Ulan,
voimat hiljaa loppuivat.
I. Tuska tyyntyi, rauha saapui.
,j pääsit lepoon iäiseen.
n Syvällä kaipauksella muistavat, ;
i > ' ' Roy Grönlund perheineen
Kortesojat
Mercers'
ta :&ajmf^^^-:j^M^^
edlstääm^Dltraeli^
nopieutt?.
o t ^ t i i i i i l ^ Ä i Ä ; w^
tehtaa£;tuotiaa:yU:näygi^^
naa k ö l l i n ^ i Q ^ k u i ^
va6ta\ral|Mis^iJ(t
ta,ulos.^Joutuu se Heä TVlkimeran
n&ökehttäänjft^yallisö^
k a s t e l m l n i l n i ^ r i p ' ! ^^
kädeltä s a n b s l t i i l i » ! ! ^ ^
naako SO vai e^- $U|äjPslar^9lm|8ta-,
Vat konbet öyaiÄekfiyyiil^
hieiiba itaiidcu^^
sjaattaä^ l w ö e k l n : '«
synnyttää lepfcÄlöo:^^^
vova insinööri yol nappia'j;>aäiamal-la
seiiautiias^
k u u : j ä q « e ^ | i i 0 n^
Jos valvoVa insinööri onepävai"-
ma jonkin kbiiebh osan kelw
81
:lento|tgnetoS:^8fi|j
näin tarkan tutlOnuiksen;,^
^nen^oin >rjse>^uli^^
tel koko lentolalvasto on pantu
. .v-3Ö8lep|t^ie^ibtoJÖca^^ .
las-yhUö llmolttoa harkltseyaflsaisa-mahtepaiwn;.
tarli' •
]
K I I T O S
Lausun mitä parhaimmat Iditokseni niille ystäville; jotka yllätitte
ininut 13 päivä' syyskuuta. Kiitos arvokkaista lahjoista,; syömisistä Ja
Juomisista, sekä hauesta illasta. Kiitos Järjestäjille Ja illan emännille,
mxs. Veikko Mlkfeolalle, mrs, LUy Mäelle ja Johnille sekä Jokaiselle
Joka oli hommassa mukafna.
Teitä kalldkia ystävyydellä muistaen
ELLI BJÖRKMAN
K I I T O S
Täten lausumme sydämelliset kUtoksemme sukulaisille Ja ystäville. Jotka
niin suurenmoisesti yllätitte meitä kotonamme syyskuun 9 pnä yhteiselämämme
ensimmäisen vuosipäivän johdosta^ ,' • - -
Kaunis kiitos rahalalhjasta Ja erikoisen lämmin kiitos Auth Sori Ja
Mable; Palmille kauniista lauluista;; Eino (Rossille railaikkaasta hanurin
soitosta, Nick Rajalalle miellyttävästä puheesta.
Erikoinen kiitos Frank Granlundille keräyksestä Ja a/hkerille emännille,
Selina Granlundille, Liina Kituselle, Helmi;Saarelle Ja Tyyne
Vesaselle kauniista kahvipöydän laitosta Ja tarjoilusta^ ,
Muistamime tämän päivän ilolla aina vuosien kuluessa^
• Toverillisuus pyisyköön ikuisesti välillämme,
LAUB>^ JA VESA KUUSELA
Sarnla - Ontario
ARVOKKAAT KIRMUUTUUDET
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
PEABL 8. BUCK:
C F Ä T U U U - LÄNsrroun sj>,^ ^ - t i » dlvn» — Hlnto sid. f2JW
Pearl S. Biidc' lienee amerikkalaisista Nobel-kirJaUljoista Suomessa
parhaiten tunnettu. Hänen tuotannostaan on suomennettu useita
romaaneja Ja nyt Julkaistaan suomeksi myös hänen esikoisteoksensa
'mtuuU — LänsituuU", jOka ihnestyl alkukJcaellä v. 1929. TiM
romaanilla BuOk aloitti Kiinan olojen kuvaamisen,
tfttdcin ensimmäisen romaanin i^ähenkllönä on kJmalaisen ylhälsSo
perheen tytär. Joka naitetaan länsimaisen sivistyksen saaneelle
kiinalaiselle Jääkärille. Toisen Juonikudoksen muodostaa se sovitta*
maton ristiriita; Jonka aiheuttaa se; eM& pääbenkildn veli. Joka harjoittaa
.opintoja Amerikassa.. ottaa vastoin vanhempiensa tahtoa
vaimokseen amerikkalaisen naisen.
»«sfnts
HinU sId. |2.5«
MARTTA HAATANl^:
I L T A R U S K O
MtuttaHaatasen uuden romaanin jrmpärlstöriä on pohjoinen klilcono
kyläjasen arkisen aberrulcsen keskipiste, sahalaitos, jonka vaiheilla
myös teoksen tapahtumat pysyttelevät. Ester, romaanin jjäähenkllö;
on sahan entisen Isäimöitsijän nuori leski; hänen miehensä isä on:
sen f perustaja; ja; Ester itse, leskeksi Jäätyään, Joutuu palaamaan
sinhesfänan työpöydän ääreen, Jofldca hän kolmetoista vuotta aikaisemmin,
oli nuorena mozsiamena Jättänyt.
. . Tilatkaa osoitteella: ' , Vajaus Pdbiishtng Co. U d
Box9&\"/ Sttdburjr* Ontairlo
l i l i i i i l i i ÄÄ parhaimmat p]
jplidösfcilji^ hupaisasta
'4
A at- p<
SMia Sul^ ' Aune, UQÖ Ja lai(äet ,
Bc^ld Stiksl
GkMria ja~ Alberi iPoutanen
Satoa,
jRÄlJiiAJinö^
Vi
4
«•«us»
Taimi ja;AllIstof:WhUiii«a;K^
Vilma Ja Eihb Lali^la^^^^^^^:
* ST
' SydämblJiheti^ tulitte' vjettä-^ "
mään':SQ^yu(»t&8^^^ iy^^iUent
V^tidentjot^^ k
f •
11-''
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 27, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1956-09-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Some rights reserved |
| Identifier | Vapaus560927 |
Description
| Title | 1956-09-27-07 |
| OCR text |
(OAt
LTÄ
394
laksut
ff
i i | f r ( .
0. Ltd A1 •
laad SL
jiii£ta vaikeujsmta, joita po
>iuime aiJtoiiiin saakka pidetty
iin vakavimpina, on jamais-
:ibmi£aivojen vajavaisuus, jotka
teokin parhaillaan askeiaskeleel-ratkovat
avaruuslennon toteutta-
Tällöin ei ole kysymys ih-
»jen luovasta kyvystä, ;joka
' täysin kelpoisuutensa maan
innalle sijaitsevien tutkimuslaitos-
>n suojissa, vaan siitä, että henno-ekanismimme
kaikkine ii^enouksi-een
on liian hidas reagoidakseen
ikein siinä salamannopeassa tuhan-en
^pikkuseikkojen samanaikaista
iiomioonotijinusta vaativassa "ta-alitumahylläkassä,'-
jota avaruus-luksen
irtaantuminen kotiplaneet-mme
pinnalta merkitsee; Käsrtän-össä
on näin kysymys samasta
iasta, joka on pakottanut varustajaan
esim. nykyiset, ylinopeat suih-uliävittäjät
elektronisin ofajauslait-
>in, koska koulutetuinkaan lontäjä
missään tapauksessa kykenesi
oimimaan "oikein" niiden muuta-lan
harvan sekunnin aikana,: minkä
iUaisten ylinopeiden lentokoneiden
hteenotto-kestäisi.
Jotta käsittäisimme tämän prolh
emin ytimen, on meidän vielä vilahdettava
tämän sotilaallisen esi-:
beriand Str
% Ontario "•'^
ISVALUi
^ lerkimme parissa 'ja katsottava,
^**^>n§J|^ite1i^^ on ratkaistu uu-av
torj untahävittä jissä:^ Kun
^iidep vastustajiani hyökkää-
Ijen-lämmittäjien tulosta saädäari,
Busevat ne ilmaan ja suunnistavat
haalia, kohti maassa olevan tutkan
' elektronisten laskulaitteideiij: ko-ajan
ohjatessa ohjaajan työskeii-i''
ädion välitykselläiv Mutta; jo:
1.' kuin vastusta ja ph , edes; hä-ssäkääni
saapuu; maasta mää-
IjfSTiSttä ohjaajan on luovutettava
ehtäyänsä koneeseensa: sijoitetun,
ieniifimän' tutkalaitteen ja pienem-
Heii'elektroniaivojen huolelJsi.^Nä-i
ietsivät sekunnin; murto^sassa
stustajan, laskevat pisteen, missä
Molempien koneiden kurssit leik-iy3t°
toisensa, suorittavat sen ^ mu>;
isen korjauksen hävittäjän kursii,
.laukaisevat hävittäjän tykit ja
akettiammukset, kohottavat konet-:
I jonkin verran jottei se vähingoit-uisi
sirpaleista -vastustajan: koneen
Qahddllisesti räjähtäessä, palasiksi
luovuttaa: senjälkeen koneen bh-auksen
takaisin ohjaajalle!, Viime-linittu
on koko "tämän Vrätkaiise:
n" tapahtumaketjun ajan kyeiiriyt
sittämään vain^passiivista syrjästä-
[atsojen osaa. • .•
A « H Ä MUTKIKKAAMPAA
3:8ta Itnsta:
"AAN
\ITSEB
KU ON J
Ja cisunto,
rissa.
rälUkkeen
a palkka- '
aiTED
, ONTARIO'
UAT
levytyfcae»
rtet
Muute o^aaveijavaruysalukseh: ph:
• ' :aän kykene esittämään lehhpn
•keimmissä vaiheissa.: Varsihai-iK.
merenkulku, navigatio, on! se-p-
mutkikas tapahtumaketju
k» nopeudet ovat; pieniä jaMo;{
iteet verraten "yksiviivaiseni i l -
lanavigatiossa,'. kuten ; edellä, ha-,
kaitsemme, ei ihmisaivoilla enää ki^
rissa tilanteissat tulla toimeen;;
uita kun': joudumme ratkaisemaan
'aruusnayigatipn hämmennyttävän
ionitnutkaista matemaattisten las-itoimitusten
vyyhtiä, ei enää riitä
ikään tavallinen elektronilasluj a,
aan tarkoitukseen tarvitaan ehdot-omasti
todelliset elektroniaivot.; Tään
tarkoitukseen riittävän suori-uskykyisiä
elektroniaivoja on jo
oiminnassa eri puolilla maailmaa,
avioiiiiiia
mutta niissä on muuan paha vika
niiden paino lasketaan tonneissanne
vaativat tilaa saman verrian kuin
pienehkö tehdas ja pelkästään hiiden
jäähdytys vaatii hyvänpupleiseiit
joen vesimäärän. On selviö, ettei
tällaisten ^'rumilusten" mukaanotta-mista
avaruusalukseen voi ajatella
kaan, olivatpa ne matemaattisilta ky
vyiltään miten "älykkäitä" tahansa!
MAHDOLLINEN BATKAISU
Nykyisin asetetaan kuitenkin suuria
toiveita erääseen elektroniikan
mullistavimmista saavutuksista, ra
dioputken korvaairaan transistoriin
Näistä on ainakin teoriassa mahdbl
lista koota niiteh monimutkaisi:
elektroniaivoja tahansa, jotka ova'
kooltaan vain murtö-osan elektroni
putkista kootuista laskentalaitteist;
ilman, että niiden "älykkyydestä'
tarvitsee tinkiä. Kun trahsistorier
käyttö lisäksi aiheuttaa vain varsin
mitätöntä lämmönkehittymistä," voi
daan jäähdytysjärjestelmästä luo
pua;. Näinollen näyttääkin ilmeiseltä,
että edelläselostettu "aivökysy-mys"
on ensimmäinen- niistä nykyisistä
vaikeuksista joka tulee väistymään
avaruuslennon tieltä.
Toisten vaikeulcsien laita näyttää
ainakin tällä hetkellä* olevan hub
nommin. ^ Myös ne liittyvät tosin ihmisen
; fyysillisiin vajavaisuuksiin
avaruudessa oloa ajatellen, mutta
näiden vajavaisuuksiemme korvaa
minen teknillisin apukeinoin näyt
tää, niin kuulostaneekin, olevan pai
j on vaikeampaa kuin aivojemme
korvaaminen koneilla.
ILMANPAINE ELINEHTOMME
J:räät amerikkalaiset tutkijat ovat
selvittäneet, mitä tapahtuu lentokoneen
ohjaajalle, jos hänea kiitäes-sään
stratosfäärin rajoilla' hänen
ympärillään olevan kuvun sisällä
oleva: normaali-ilmanpaine äkkiä
pääsisi pakenemaan, esim. kupuun ilmestyneen
mekaanisen vian vuoksi.
Happinaamari ei tällöin auta mi
tään, sillä hiilidioksiidi ei pääse
poistumaan verestä -r- puuttu se il
manpaine, joka on ihmiselle välttämätön
elinehto. Mikäli onnettomuus
sattuu 14,000 metrin korkeudessa,
on lentäj ällä noin 30 sekuntia
aikaa hakeutua alempiin ilma-kerroksirui
ennenkuin - hän menettää
tajuntansa. Jos hän menettää
keinotekoisen ilmakehähsä 17,000
metrin korkeudessa, on arxnonaikaa
yaiin 15 sekuntia. 19,000 metrin korkeudessa
ei armonaikaa olQ sekuntiakaan,
sillä tuossa korkeudessa
vallitsevassa ; ilmanpaineesi ^ vesi
iuehuu jo alle 37 C-asteen lämmössä.
Tuo fysikaalinen totuus merkitsee
itse asiassa kammottavaa —• ruu
miinlämpö muuttaa nimittäin veres
sä olevan veden höyryksi,, verisuo
nistossa virtaava veri muodostuu sil
mänräpäyksessä yhä; laajenevaks:
/aahdoksi ja ihminen käytännöin
sesta 'katsoen 'räjähtää' hajalle
oman ruumiinlämpönsä .vaikutuk
sesta. Meidän ei näinollen tar
vitse arvailla, mitä tapahtuisi, joj
täysin ilmattomassa avaruudessa
avaruusalus saisi pienenkin vuodoc
— esimerkiksi kiven lävistäessä ser.
kuoren.
Avaruuspuvuista on .;tässä yhtey
dessä ollut paljon puhetta ja varsin
kin sarjakuvien piirtäjät ovat kun
r
nostautuneet tässä suhteessa IsfUs.-
ilmalla mitä ibmeeUisimpIS "muoti-^
luomuksia." näiden yhteinen piir-
.-e on asiantuntijain käsityksen mur
kaan. että ne ovat yhtä tyylikkäitä
iuin kaukanakin sellaisista puvuis^
ta. mitä mahdollisesti voitaisiin aja-
:ella avaruusaluksissa käytettäviksi.
\slantuntijan lähtökohtana on se
>rkinen tosiasia, että ihminen tar-
/itsee 0.7 ,kgm. paineen kehonsa
okaista neliösenttiä kohti, muuten
m kuolema odotettavissa: nopeam-ain
tai: hitaammin riippuen siitä,
oiten paljon tuosta ohjearviosta
loiketaan.
*AINEPUVUISTA PELASTUS?
Tarvittava paine on aikaansaata-
'a puvulla, johon on kehitetty —
ähinnä tietenkin - stratosfäärissä
ilkkuvien lentäjien pelastusrenkaik-ä
^ kaksi pukutyyppiä: Toinen on
ik. täysipainepuku, joka on täysi-iivis..
mukana kuljetettava ilmake-lä
ja muistuttaa ikävällä tavalla
viichelin autorengastehtaan tunnet-
,iia mainoshahmoa, "kumiäijää".
.\varuuslentokysymyksiin: omistaur
uneet lääkärit katselevat tätä rät-caisua
varsin kärsäin silmin ja va-cuuttavat
hämmästyttävän yksimie-isesti,,
ettei ainakaan heitä saataisi
cokeilemaan täysipainepukua esim.
kuun pinnalla vallitsevissa olosuh-eissa
— heillä lienee vahvat perus-elut
kieltäytymiselleen.
Toinen ratkaisu on nk. Osittais-painepuku.
Se on lujasta kankaasta
valmistettu puku, joka on ylty:
eensä vuorattu kumirakoilla. Ulkopuolisen
paineen syystä tai toisesta
laskiessa päästää venttiili näihin
rakkoihin automaattisesti paineil-nan
jolloin tuo 0.7 kgm. paine ihon
leliösenttiä kohti, saavutetaan joka
kohdassa — melkein. Ihmiskurkku
TTi nimittäin tämän puvun heikko
kohta, sillä toistaiseksi ei ole onnistuttu
ratkaisemaan, miten kaulan
kohdalle saataisiin riittävä paine
ilman, että lentäjä kuristuisi.
Siltäpaitsi tällainen puku pitäisi
vielä varustaa laittein, jotka estäisiv
vät avaruudessa liikkuvan ihmisen
aurinkoon päin kääntynyttä puolta
paistumasta'ja varjoon jäävä puolta
jäätymästä.
PERHEEN
NUOREMMILLE
Edwin Has Seen
Smne Big Fish
~ Dear Seta.
I am very, very, sorry for-,nqt
writing to our page sooner. ^ iWelJk
how is everybody feeling now -thai
the School holidaysare over;and-school
has started agaioi And hy
the way, how is Setä feeling?
We have the same teacher.we had
last year but she won't he teaching!
the whole- term. We wiU be gett-ing-
a different teacher. - t
My mother and I got; back from
Winnipegosis last night and' wben
we were there the dentlst pulled out
three of my teeth.
: I painted my wagon and bicycle,
both the same colour this summen'
They are green and white. •
We've had quite a few fishermen
here at our :tourist camp. We'have
a deep freeze; to ^keep :their. flsh-cold.:
One fisherman caught a big:
eighteen pound' northern pike^^^ort
jack fish as we call them. ^ '-'
I think m leave something to,
write about next time. Bye fo'r' noyt\
Edfvin HIU.
Meadow Portage, Man.' '••
Hongoiiassa
Valistustyöhön käytettävät varat
tulevat Mongolian kansantasavallas^
saatana vuonna nousemaan 963 roil-jopnaan
tugrlkiin. mikä on 23.3 pro-
Lsenttia enemmän kuin viime vuonna.:
•. • .• . .;.,.„ -'; :
V Vuonna 1921, jolloin Mongoliassa
pääsi voitolle kansanvallankumous
ja. valta siirtyi työtätekeville, oli
maassa vain kuutisen tuhatta luku-
ERIKOINEN SUOMALAISTEN
:•:'••; \':,V''v'i';v'i':;-'i'j^>/:?:?v^^ • ''rS-'^rr,--'-.-y'r.'• • • '•['•'.•'•: Henkilökohtaisesti johdettu
HUVIMATKA
i
ien
- f)
%
Ihissa.
me
nifed
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
LOISrrOLAIVALLA
"KUNGSHOLM"
• NEW YORKISTA — LOKAKUUN 13 P.
• HALIFÄXlistA.-^ LOKIAKUUN 14 P.
Tämän suonudäiStto^ärfcöisliuv^ Canadan
suomalaisille hyvin tunnettu. Ruotsin Amerikan Ltojao Montrealin
konttorin johtaja Mr. Carl E. Waselius. . ^ ,
Tehkää paiklraf.ngiife-goTinp • iietl tähän suomalaisten ..eriKOishuvl-:
matkaan.
JOULUKSI SUOMEEN!
Kaksi ilontäyteistä jouluhuvimatkaa!
, "KUNGSHOLM"
New' YorkisJta — joulukuun 4 päivänä
"mXXJKHOLM"
Halifaxista -r jouli&uun 9 päivänä
/m.
l^:. / Varatkaa |war|fqnFTg kautta,
•l; .Avustamme kaU^äa snat&usÄaJfanmie passien hankinnassa.
VAPAaS t l t i ^ AGENCY
BOX «9 : % . ; SUDBUBYHami
LÄMPÖPROBLEEMI
AVARUUDESSA
Avaruudessa ihmistä ei nimittäin
suojaa ilmakehä kuten maan pinnalla
on; asianlaita.: On itse asiassa
väärin puhua että-avaruudessa vaK
litsee "pakkanen." Fyysikko, sanoi-i
sr täsmällisesti että koska lämpö on*^
molekyylien liikettä ja: avaruudessa'
molek3^1it sijaitsevat.-erittäin harvassa,
siellä ei ole lämpöä ensin-
!cään.; Tämä lämmön täydellinen
juuttuminen "noteerataan" meidän:
velsius-asteikossamme -273 C astet-
;a, jota tiedemies nimittää absoluut-iseksi
nollapisteeksi.
Ihminen on kuitenkin , kokoon-
)antu molekyyleistä, ja kun aurin-
:on säteily ilmattomassa,: esteistä'
/apaassa avaruudessa osuu häneen.
alkavat molekyylit liikkua, ts. syn-yy
lämpöä. Sama ilmiö tapahtuu
ietenkin kaikissa avaruudessa liik-cuvissa
kappaleissa, ja esim. kuun
}innan lämpötila nousee aina 130
J-asteeseen auringon säteilyn osues|^
a siihen kohtisuorasti.
Jättämällä nyt tässä yhteydessä
:ivuun avaruuspuvun suojaamisen
ältä säteilylämmöltä kiinnitämme
.luomiomme paljon yksinkertaisempaan-.
probleemiin, itse avaruuslai^
/an sisällä vallitsevan lämpötilan
säästöön. Ainoan' mahdollisuuden
:ässä suhteessa tarjoaa, että aluksen
: linta peitetään osin auringonsätei-r
yn lähes täydellisesti heijastuvalla^
)sin sitä imevällä kerroksella, ja
antamalla näiden pintojen sopivan^
/hdistelmän olla käännettynä au-
;i'nkoa kohti saadaan: ainakin; teori-tssa
aluksen sisälle järjestetyksi so-liva
lämpötila.
Heijastavaan pintaan sopivia ai
idita tunnetaan kuitenkin ainakin
oistaiseksi vain ylcsi tehokas keino
— ;ryhmä valkoisia väriaineita, so.
jiaaliameita; Kaikki' alan tiedemiehet
ovat .kuitenkin yksimielisiä siitä
että ilmakehää läpäistessään avaruusaluksen
pinta tulee kuumene^
maan kitkan vaikutuksesta useihin
satoihin asteisiin. 'Ainakaan toistaii-teksi
ei ole kyetty kehittämään mäa-liaineita,
jotka väriään muuttamatta:
tai irtautumatta palamalla kykenisivät
kestämään tällaista lämpötilaa
Sitäpaitsi, lisää iähän muuan ame-,
rikkalainen asiantuntija,: tarvitaan
tietenkin myös varmuus; siita^ ettei
auringon ^äteilylämmön; ja obsoluut-tisen
nollapisteen yhteisvaikutus
toisten laajentaessa avaruusaluksen
ulkokuorta, toisen sitä puolestaan
.supistaessa onnistu kuorimaan
alukselta sen maaliverhoa;' vaikka
ilmakehä läpäistäisiinkin vaurioitta.
Jos niin kävisi, lisää hän hieman
julmasti muodostuisi avaruusalus
lentäväksi: paistinuuniksi," jossa
elämän säilyminen voitaisiin laskea
korkeintaan muutamiksi minuuteiksi!
Tässä eivät kuitenkaan ole lähes^
kään kaikki avaruudessa liikkumiseen
liittyvät toistaiseksi ratkaisemattomat
vaaratekijät.
Threshing Has Kept .
Marleen Busy
Dear Setä, .
Hbw are you? I am fine. I didn't
have time to write sooner than the
17th because we had to thresh our
oats and rye. I had to help to get
things done as soon as possible. I
drove the truck ali the time we"were
on the field. My sister. Sylvia, was
on the load and my dad and Norman
pitched onto the load.
I also helped them in the bush>
At times I drove the tractor into
the bush and daddy and Norman
sat on the wagon.
My mother cooks the meals three
times a day. Good-bye for now. .
Marleen Maenstvu,
Markstay, Ont.
Cafiaftalfaisia päaryäoi^
Lontoo;-^ Britannian kauppakamari
tiedoltti tiistaina, että britti-äisUIe
liikkeille tullaan mySnti-mään
lisenssejä tuottaa Canadästa
20,000 'ptmhan ärvösta^pääiT^
Haloo tytöt ja pojat; ' ' t;
Tilanne vähän parantui tällä viir
kollä. sillä Sedän postilaatikosta löy^
tyi kaksi ku-jettä. Setä kyllä odotti^
.että tällä kertaa saapuu vähintäin
kuusi kirjettä, mutta ehkä niitattu-'
lee sen verran ensi viikoksi. Kiitoani
kirjeistänne Marleen ja Edwin, Seta
oli mielissään kun sai teiltä taas'
kuulla. ;
Setä toivoisi-voivan vastata fidvvin'
kyselyyn, että Setä voi hyvini-mutta
niin ei ole asianlaita, sillä' Sedässä-on
toista viikkoa ollut nuhaa ja sii-'
tä ei meinaa millään päästä eroon.
Täällä Sudburyssa viime viikolla oli^
tavallista kylmempää ja sateista. Eh-'
kä kävi niin, että Setä ei pannut^
riittävän lämpöisiä vaatteita ylleen
ja sai pahan nuhan. Toivottavasti
osastomme muille kirjeenvaihtajille
ei tapahtunut samom. Tasia
lähtien Setä kyllä varoo, että on riittävästi
vaatteita ennenkuin lähtee
ulos. Sillähän nuhan parhaiden estää.
Edwin nostaa esille myös kalastus-kysymyksen.
Setäkin on kesän mit
taan käynyt melko ahkerasti kalassa
ja toisinaan on tullut hyvin kalaa
On kuitenkin toisinaan käynyt niin',
että kalaniojakan sijasta on jouduttu
paistamaan malckaroita, kun ei
ole kaloja tullut lainkaan. Eräänä
kertana Sedän kalakaveri sai lähes
kymmenen paunan painoisen kuhan
Kyllä se oli komea kala ja sitä mit^
tautiin ja ihailtiin ennenkuin se
joutui paistinpannuun.
Marleenilla on riittänyt elonkor-juutyöt
.aivan viime päiviin saakka
ja eipä ihme, että hän ei ole ehtinyt
kirjoittamaan kun on ollut näin tär-;
keitä tehtäviä edessään. Nyt ilmeisesti
on saatu sato korjuun ja kun
vieläsaadaanperunatpelloilta, niii{
«Marleenilla on paljon aikaa kirjoi^
tamiseen. JiJiin' ainakin Setä toivoo'^
Syyskuu; alkaa olla loppuvaiheesi
sa, mikä merkitsee, että lapscft o vai
istuneet koulupenkin ääressä läheSi
kuukauden ja paljon on'tiet:
tu; Toivottavasti kaikilla'
innostus koulutöihin sillä opisk^ltl
käy helposti kun on hyvä liäibstu^
läksyihin. . . t
Tähän aikaan vuodesta • myös ale^
taan monilla paikkakunnilla haali^
toiminta ja lasten voimis|eluhärjoi^
tukset: sekä^suomen kielen kouluti
Setä eiole; niistä puolista vielä saa'
nut lähempiä tietoja, mutta mabdok
lisesti.lapset muistavat kertoa'niis^
tä puolista kirjeissään. — Toimitta-jasetä.
KaOssi niioriifcajsta sai
surmansa autorikossa
Schreiber. —^,\Viime tiistai-iltana
sai kaksi nuorukaista surmansia yhdeksän
mailia Jtään täältä kun hei-,
dän autonsa /törmäsi sillan sement^
tipyhrästä vasten. .> - // ^
Surmansa saivat 19-vuotias X C#
v ^ u g h jjä IS-vuotias Itenneih Obyl
Onnettomuudessa, sai vakavia vam^
inbja 24-vuotiasj Johh Byan.,
taitoista ihmistä. (O J prosenttia kd
ko^ maan väestöstä.) Siihen aikaan
toimi maassa yksi ainoa koiilu; jossa
opiskeli 50 lasta. Samanaikaisesti
maassa oli 1818 temppeliä, 747
lupstaria ja toistasataatuhatta laa-mapappia.
Vuonna 1952 lukutaitoisen väestön
lukumäärä nousi tasavallassa jo
92;:prosenttiin. Nykyään jo melkein
koko väestö opiskelee — lapset kou-luiissa,
nourukaiset ja neitoset kor
keakouluissa ja teknikumeissai työläisnuoriso
ja aikaihmiset erilaisilla
i kursseilla. Maassa toteutetaan
yleistä oppivelvollisuutta kouluiässä;
oleviin lapsiin nähden. Suuri määrä;
lapsia opiskelee seitsenvuotisissa:
kouluissa. Maan oppilasmäärän
kohotessa maahan on viime vuosien
aikana rakennettu monia uusia kouluja.
Maassa toimiikin jo kuluvana
vuonna 432 koulua, 15 teknikumia
ja 4 korkeakoulua.
! Mongoliassa on kansanvallan aikana
kehittynyt oma kansallinen sivistyneistö,
kuten lääkärit', opettajat^
eläinlääkärit, insinöörit ym.
Mm- Mongolian valtion yliopiston
opettajistosta .on 85 prosenttia
: mongolialaisia,, joista 20 prosentilla
on.iijoppiarvo. Toisen viisivuotissuunnitelman
loppuun;; mennessä
korkeakouluissa opiskelevien mää-räp
pitäisi vuoteen: 1952 verrattuni
nousta- n. 90 prosentilla ja kansan
talouden eri aloilla työskentelevien
spesialistien määrän 2.8 kertaisesti.
Califbmialaisen Douglas Aircrafi
Companyn insiniiörit ilmoittaviBt,
että nykyisin käytetään cnsimmäi^
sen kerran koko lentokoneteollisuuden
historian aikana televisiota apuvälineenä
lentokoneiden rakennuk-
£essa. Kim Scandinavian Airlines
System tilasi 14 kpl uusia jättiläis-kokoisia
DC-7C turbojet-koneita. jöl
ta tavallisesti nimitetään "Seven
Seas"-nimellä käytettiin niidenkin
rakennusvaiheen aikana televisioita
tarkistamaan esim. muutamia määrättyjä
koneen ja; mootorin osia.
Töitä valvovat' insmöörit saattoivat
tarkistaa määrätyn koneen mqotto-'
rih osa osalta; istuessaan työpöytäii'
sä ääressä V mailien päässä moottö^
rien ja koneiden kokoamispaikälta.'
Kaikille tärkeiUe paikoille on asen
nettii TVrkamerat kauko-ohjalmi-
Eneininäh^ ulScömaalaisrten
autoja saapui Britanniaan
viime kesänä
Lontoo.T-" Kuluvan vuoden ensimmäisen
kahdeksan kuukauden ai-
'kana saapui Britaimiaan 16.000 ul--
komaalaisten turistien autoa, joka
oli noin 2.000 enemmän kuin viime
vuoden vastaavana aikana..
y Suurin osa autoilla tulleista turisr
teista saapiHv^Ranskasta,; Länsi-Sak^
sasta, Italiasta ja Ruotsista.
Vesivoima edullisempaa
vielä kuin atomivoima
Helsinki. — (S-S) — Valtioneuvoston
maaliskuussa 1955 asettama
eriergiakomiteaj jonka tehtävänä on
ollut laatia tarpeelliset ehdotukset
maamme energiatarpeen, tyydyttämiseen
liittyvistä' tulevaisuuden ky«
syniyksistä, on saanut valmiiksi mietintönsä
ja jättänyt sen tiistaina
valtioneuvostolle. Mietintö käsittää
us^fta kymmeniä slvujaja se kosket-telö^'
maan-energiantarvetta ja sen
r^ä..| |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-27-07
