1955-08-18-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S) ra 2 Tölhstaina, ^okM ^ Thur^day^i Aug. 18,1955 j mOBJESnr) — f D d e p e i H l e » i Xcabor Olgan «f Rnniaa Canädlans. Es^ tBbUsbed Sffor. 7.1917. Avthorizei as tecoad ehsa maa by the Post Office Depaxtmeni, Ottava. Pub-lisbetf tmlce veeUy: Tuesdays, n i s t B d a y s a i x d Saterds}» Vapaus PaSbUSbiiig Company Lt<L, a t 100-102 ELDD St. W., Sudbiuy. Ont., Canada. Telephone*: Bu«. Office 08. 4-4264; Editoria] Office O S . 4-426$. Manager S.Sulcsi. ikJitorV. E&Jtaul. JJailJog address; Box C8, Sudbury, Ontario. A&iettizinz r&ies upoo application. Translatlon free of cbarge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3.75 .•/^•-•••./•.•.^ kk.,2.25 yudysvallotesa: 1 >7k. 8.00 6 kk. 450 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 l:k. 4.75 la ja PAULI MÄRTINAA-^KI: ympan kaydaan niin SKS 'mm P m mi m • i i i i I IP I I I * - Vaikka käsityksemrne Korean eräistä peruskyfymyksistä poik- : ': kea\'ät vieläkin melkoi5e.<saniiääräs^ ilmes "tyvä Vapaa Sahai kaikista toteamuksistaan huolimatta omaksuu, niin ..sittenkin todettava, että "kun ympäri käydään, niin yhteen tullaan'/J^ten vanha viisas suomalainen sänanjasku asian se- Puhuessaan viime tiistaina JCtelä-Kprean tilanteesta ja Yhdys-ivältaih osuudesta siihtn, Vapaa Sana k i r p töimituspä|stallaan mm.J seuraavaa: -'^ ' "Tällä kertaa 4^ presidentti Synginan Rhee uh-antamalla palttua YKrlle ja suu- • lienee syytä luoda lyhyt' siltnäys siihen satumaisen suureen raha-avustukseen mitä USA on viimei^n kahden vuoden aikana tuhlannut Etelä-Korean taloudellisen ja sotilaallisen tilanteen korjaamiseksi. Sen tehtyä olemme ha- ; vaitseva, että koko biljoonan dollarin avustus on ollut mitä suurin fiasko, epäonnistuminen . . ." Juuri näin olemme mekin asiasta moneen kertaan sanoneet — ja siitä panettelutulvan osaksemme Torontosta päin saaneet' Syyt ovat vain vähän toisenlaiset mitä Vapaa Sana on yieläkih näkevinään. Vapaa Saria oii tietenkin täysin oikeassa sanoessaan, että .Yhdysvallat on Syngman Rhecn "suurin auttaja". Mutta jos tällä aiotaan sanoa, että "avustamalla" Syngman Rheetä on pyritty muka • avustamaan Etelä-Koreaa, niin se on täysin harhaanjohtava ajatus, sillä Syngman Rhee ei edusta Korean mitään o.saa, vaan Wail Streetin sotaisia panklciireja. Vain tämä tosiasia selittää .sen, miksi Vhdysyal- ; tain "biljoonan dollarin" avustuksesta on tullut "mitä suurin fiasko", -Ituten Vapaa 'Sana aivan oikein nyt toteaa. - - Tosiasiassa Yhdysvaltain epäonnistuminen alkoi siitä, kun eräitä 'sotaisia suunnitelmia seuraten provosoitiin Korean sota siinä mieles- ? sa, että saataisiin Syngman Rheen diktatuuri maanlaajuiseksi ja jotta Hy; . yJidysvaitain sotavoimat saisivat Koreasta. lujan sillanpään Kiinan Kansantasavaltaa vastaan. Kuten tiedetään, siitä suunnitelmasta ja sen yhteydessä Rheelle annetusta "avustuk-sesta" tuli "suurj fiasko". Tykkien lakattua siellä puhumasta, oli tilanne ennallaan, paitsi se, : '€ttä niiaa pH sdcä etelässä ett^^ hävitetty sodan liekeillä. Mutta tämäkään fiasko ei riittänyt Yhdysvaltain visseille pii-' 'Töille — vaan sotatoimien päättymisen jälkeen ryhdyttiin entistä tehokkaammin "avustamaan" Syngman Rheetä siten, että hän voisi sotilaallisen mahtinsa avulla päästä loppujen lopuksikin koko Korean V ,,]b€rraksi. Tällainen suunnitelma bli luonnollisesti pakostakin ajautuva "karille ja oAkiriajautiihutdinä määrin, e:tä^ kin myöntää siitä tulleen "suuren fiaskon, epäonnistuman". < Menneisyys on kuitenkin menneisyyUH ia nykyhetkenä v'jida:in • ilolla todeta, e oikäännf. - - pKrempaanU Kuten tiedetään, esiintyi Syngman Rhee viime viikolla todella '^ovökaattorisella tavalla vaatiessaan, että puolueettoman vaJvonta-icbmlssiönm^ täytyy poistua Etelä-Koreasta lauantai- :. Jltaah mennessä. Tämä hänen uhkavaatimuksensa jäi kuiterik'iv;to-^ . f.teuttamaiita himenomaän sen vuoksi/^^^^k^ yksin : oikeassa 'ja kaikki muut väärässä", ts. Syngman Rhee joutuj koku yhiäfailinan y^^^^ tuomittavaksi. Tyydytyksellä vo.(l:.«.i mainita, että esimerkiksi Englannin lisäksi Yhdysvaltain hallitus antoi ju^lklsesti S • ..Syngman Rheen jatkuva sotavouhottelu ei enää sovi yhteen Yhdys- • valtain hallituksenkaan ohjelman kanssa puhumattakaan nyt Yhdysvaltain kansan yleisestä mielipiteestä. _ ' , Tosiasia nimittäin on, kuten Syngman Rhee antoi viikon vaihteessa pitämässään puheessa niin selvästi ymmärtää, ettei hänen hyökkäyksensä kohteena ollut lainkaan' valvontakomission in vissit jäsenet, >''vaanvalvoritäkomissionl kokonaisuudessaan ja erikoisesti rauhan asia. • ' " Tuomiten kaikki rauhanomaiset toimenpiteet kansainvälisen jän- • Jliitystilanteen lieventämiseksi Syngman Rhee sanoi Seoulissa viikon vaihteessa pitämässään puheessa: "Kysymys, jonka monet ihmiset '.tekevät, ei ole siitä, miten käsitellään kommunistihyökkäystä, vaan 'miten säilytetään rauha. Tämä on juuri se virhe, minkä kommunisti-johto haluaa meidän tekevän." ' ' Siis toimenpiteet rauhan säilyttämiseksi edustavat päävirhettä' .Ja että asiassa er olisi mitään epäiltävää, tuomitsi Syngman Rhe^ kai- . kenlaiset toimenpiteet rauhan hyväksi — vieläpä Intian piiäminis- Kyfcymyft: • V c i n i b saada siirloJaiä- ' tödiiiukien .vanhuudenelijskten han- { k i . i t a a värien kun o!en*oJlut täällä 50 vuotta? — Tietoa haluava. 1 Vastaus: Hankiii<:aa Suomerita Jcoti- ] pi'äji.?täxxne papin todistus mistä i l menee i/cäruie Ja liittäkää £€ n i i h in •tietöihin, mitä teiltä vaaditaan v a n - huudeneläiettä anoessanhe Mitä muut sanovat ÖUOMEN. OIKjEISTO JA j UEMOKitATIA r . Maalai-:lilton , äänenkannattsja i Maakansa palauttaa äskettäiseiscä a r - ! tikkelissa.an Sucmen oikeistopuolueita VaiJtlpvUroe keväänä julkai-himme alaosan Paul Slartinmäen kirjoituksesta, missä icltdääh ajankofitainen ja «amalla hyvin valaiseva yhteenveto Suomen presidenttien historiasta,' juUtaisem - me eräitten lukijaimme pyynnöstä koko hänen fcirjoitulisensä neljässä osafira. Uskomme, että juuri .Suomen presidentinvaalien kynnyksellä tämä kirjoitussarja valsittaä hyvin . a.Jankohtalsesti isiemme maan asioita näiltä tiimoilta. • Itsenäisen . Suomen ensimmäinen ; valtionpäämies v a l i t t i i n kfeväällä; 1913, väiittc.-nästi: luokkasodan päätyttyä valkoisen puolen voittoon. Touko-päiväjärjestykseen osoittamalla, ettei ols demokratian syy jos nämä puolueet ovat menettäneet jatkuvasti i k u u n 18 päivänä 109 edustajaa käsit-ksnnatustaan. Maakansassa klrjoitet-. i tävä tynkäfeduskunta yalitsi-huutoaä-t i i n mm: T^emokraattisieh järjestelmämme halventaminen jä syytteleminen ei t;• etenkään oikeiston laskukautta m i k - sikään muuta. Tämän to.siasian elikä tajuavat harkitservimmat oikeistolaiset, mutta keinoja e i heidän tahollaan voida kovinkaan valikoida. V a l i t s i j a miesvaaleja ajatellen pantiin , s y y t - telykampanja käyntiin ;jo kesän a i kana eikä se syltsyiläVtule suinkaan heikkenemään. On sanottu, että oikeistomme arvovalta saa lopullisen isr kun, jos valiteijamiesvaalien tulos muodostuu sille tappiolliseksi. K u n ottaa huomioon, että oikeistolla ei kosk a a n ole ollut n i i n heikkoja lähtöasem i a presldentlnyaaUtalstelussa kuin tällä k e r r a l l a , ynimärtää sen piirissä vallitsevan huolestumisen. K u i t e n k in op syytä jo tässä vaiheessa vakuuttaa, että demokratiamme ja siihen clennaisesti llHtyvien tekijöiden parjaaminen on osoittautuva, kuopaksi, johon kaivaja Itse lankeaa." nestyksellä senattori P. E . S v i n h u f v u din "korkeimman vallan h a l t i j a k s i ", eräänlaiseksi valtionhoitajaksi. Hänen tehtäväänsä • p i d e t t i i n a l u n perin väliaikaisena — siksi, kunnes asiat o l i v a t e i i d i t t y t o l i i n järjestää. J a se, m i ten tuon asioiden t o i s in järjestäniisen p i t i tapahtUEi, muodostaa m i e l e n k i i n toisen luvun Suomen historiassa. Välttämättömien taloudellisten ja sisäpoliittisten järjestelyjen . ohella valtionhoitaja Svinhufvudin ja. uuden oikeistohallituksen ponnistelujen pääkohteena oli Suomen tasavallan muuttaminen ; kuningaskunnaksi, joka ölisi lujin sitein kytketty keisarllljseen Sak-saan. ,v Se oli synkkää aikaa tämän rriaari työväestölle, tuo kevät. jä kesä 1918. Lähes 90,000 " p u n a i s t a " näki nälkää valkoisen t e r r o r i n kynsissä maan l u k u i s i l l a vankileireillä. Voittaneen porvariston asettamat; vältionrikosoi-ja siiten Saksan yhdistäminen, sanoo teri Nehrun puoluecttomuusajaluksen — koska rauhasta hyötyy aiuka vain kommunismi, mikä sellaisenaan on kovanpuolcinen tuomio sille "vapaayritteliäisyydelle" mitä Syngman Rhee haluaa levittää tulella ja miekalla "kommunistimaihin"! Länsi-Saksan esimerkki ' • ^ Samalla kertaa kun Canadan laivateläkat ovat miltei kokonaan : toimettomina tiedoitctaan Länsi-Saksasta, että Kielissä sijaitseva ': 'Hbwaldtswerken larvatelakka on valmistanut Xeuvostpliitölle kah-deksan kalastaja-alusta niistä 24:stä, jotka Länsi-Saksa valmistaa l i i - • levän vuoden loppuun mennessä. " Samassa uutistiedössa kerrotaan, että mainitulla länsisaksalaisella- • laivatelakalla on tilauksia yllin kyllin seuraavan puolentoista vuoden ajaksi j a selitetään, että yksi onnistumiseri syy on siinä, kun saksalai- V set ovat ryhtynieet käyttämään laivanrakennu . ' -menetelmiä, lukeutuen tähän tehdasmainen laivan osien valmistaminen. u i Olkoon meistä kaukana tekniikan kehittämismahdollisuuksien ^i^^^^rviolnti. Mutta siitäkin huolimatta on sanottava, että Ho\valdts- 3?weirken menestys ci riipu yksinomaan teknillisestä kehityksestä — ja ^distystä on siellä todellisuudessa tapahtunut, sillii vuonna .1949 oli rrsiellä vain 4.000 työläistä, mutta nyt ön 12,000 työläistä. 5r- Muistakaamme, että kun Xeuvostoliitto jokin aika sitten tiedus- • ^4eli kauppamahdollisuuksiaCanadasta, niin isilloin saimmeVmmärtää, : !i*ttä Neuvostoliitto olisi olisi ollut kiinnostunut muun ohella kalastus- ' j ^ a rahtilai^jen tilaukseen. Mutta koska kaikenlaiset kal.astuslaivatkii\ J33^uuluvat ^'hdysvaltain "kylmän sodan" johtajien mielestä '•strätee- •J^isiin tavaroihin", niin Ottawästa ilmoitettiin, että mitään "strateegi-r- aia tavaroita", kuten kalastus- ja rahtilaivoja, ei Canadasta voida ««Yhdysvaltain määräysten johdosta N> Toisaalta, näemme kirilenkin, että ' Länsi-Sakiissa,'sijaitseva i!3lowaldtswerken laiyatelakka valmistaa $42,000,000 ar\'osla kajk- - J ^ - ' ^ * ^ 2** kalastusalusta Neu\'ostoliitolle — ja on jo valmistanut niitii - v-- > -*:?^'-.'r^-.»^ Vaikka Länsi-Saksassa on yhtä ja toista sellaista, jonka omak- ; Berliini. — Itä-Saksä valmistuu osallistumaan Genevessä lokakuussa pidettävään ulkoministeri-konferenssiin, sanoi Itä-Saksän pääministeri Grotewohl perjantaina, elokuun 12 pnä. Esitämme kansallisen vaatimuksen, että Saksan edustajia ön siellä kuultava, hän huomautti. Groteivohl. äntol tämän lausunnon kansankamarissa hallituitsen julkilausumana neljän suuren Geneven konferenssista. • Saksan yhdistäminen voidaan ja se on: toteutettava yaini sellaisessa Euroopassa, joka on va- : paa Saksan militarismin uudei- • Icen syntymisen pelosta, jatkoi hän. Sen vuoksi on mahdotonta jälleen yhdistää Saksa ennen E u roopan turvallisuuskysymyksen : ratkaisua. Ajatusta, että jälleen-yhdlstynyt Saksa Uittyisi Parii-sin-. sopimukseen (Saksan jälleen-yarustamisesta) ei voida koskaan hyväksyä, korosti minlsteripresi- ; dentti. Grotewohl ehdotti, että n i i n Itä-k u i n Länsi-Saksankin h a l l i t u s t e n v a l tuuskunnat esittäisivät yhteiasstl yleissaksälalsen mielipiteen lokakuussa neljälle ulkoministerille Jos k u i t e n k i n Länsi-Saksa yhä edelleen kieltäytyisi pitämästä Saksan puolta Geneyeasä, n i i n me olemme valmiit yksinäJhme puolustamaan Saksan etuja, sanoi pääministeri Grotewohl el yhtynyt länsivaltojen mielipiteeseen, että Euroopan t u r v a l lisuus Ja Saksan yhdlstämiskysymyk-set on käsiteltävä yhdesai Genevessä, vaan korosti: päiväjärjestyksen ensimmäinen kysymys on Euroopan turvallisuus • .\; Eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ; luomisen täytyy väistämättö-inästl tulevaisuudessa johtaa A t l a n t i n - l i i t o n ja Länsi-Euroopan'; l i i t on kumoamiseen Tämä puolestaan poistaisi pahlniman esteen Sakaan Jäl-ieenyhdlstäriilseri tieltä, lisäsi hän A i n a Pariisin-sopimuksen Ja Län-j> l-Säksan jälleenvarustamlssopimuk-sen ratifloUniassta asti on kysymys Vaalien järjestämisestä ollut m e r k i tykseltään, toissijainen. Jatkoi pääm i n i s t e r i Se on saanut jäädä t a k a - alalle sen erittäin tärkeän kysymyksen, tieltä. Joka koskee takuit- - t e a luomista Saksalle ja muille E u roopan k a n a i k u n n i l l e ' \ i u t t a saksa-lais-ta m i l i t a r i s m i a .vastaan K u n v a a l l - k}*symyksen nyt annetaan putkahtaa etualalle, on tätä pidettävä ainoastaan yrityksenä kiertää pääkysymys, sanoi hän , • lan ulkoniinisterlen lokako 2 päivänä alkavassa, kokouksessa. Päiväjär-jestyl: sessä oh kolme asiaa, nirnittäin Euroopan turvaliisuus Jä Sakaa. v a rustelun vähentä.mirien . sekä idän ja lännen vVällset yhteydet.: ' • . E n g l a n n i n , Yhdysvalloissa . oli^ya suurlähettiläs Makins mainitsi G h i^ cagossa torstaina .pitämäsaiän p i i - heessa, että ensimmäisen kohdan käsittelyn yhteydessä Englanti' h a l u a i s i keskusteltavaksi seuräavlEjta kysymyksistä: Saksan yhdistämineh, j o n - k i n l a l h e h turvallisuussopimus, demi-lita. rlsoitu täi puolueeton .vyöhyke Keski-Eurooppaan sekä Jonkinlainen järjestelmä varuatelujen nialemmin-puollseksl tarkastamiseksi Euroopan mannermaallal Yhdy.wälloLssa k u m o t t i i n .-torstaina virallisella taholta eräässä lehdessä ollut tieto, j o n k a mukaan "i^hdyaval-lat vastustaisi E n g l a n n i n ehdotusta demilitarisoidun puskurivyöhykkeen perustamisesta, Etirodppäan länsivaltojen Ja Neuvostoliiton Joukkojen vä-lilläv^' ' ta avattu Wa shingtpn. — Saksan raition y h - tenälsyydcn odotetaan muodostuvan hallitsevaksi alheeka; neljän suurväl- Petroskblssa on avattu tasayallaij 9. taidenäyttely, jossa on esillä n e l jättäsataa taide-esinettä ^ . m a a l a u k sia, grafillkkaa ja veistoksia. E n - simmälron kerran ovat yleisen miel i p i t e e n arvosteltaviksi asettaneet t a i -. . deteoksiaan monet nuoret taiteilijat — Aurkin, Lesonen; Lvovski, Dere- .venski ym. Monet nUörten: t a i t e i l i j o i d e n . teoksista ilahduttavat /silmää värien tuoreudella ja pyrkimyksellä löytää omia aiheitaan Jä kiiyausta- .pojaan.- Ensimmäisen kerran näyttelysaä näiidään; Julisteita •, maataloudesta, metsäteollisuuden kehityksestä sekä piänöismaileja : näyttämöacetuksesta karjalais-suomalaiaassa dramaattisessa teatterissa Ja Venäläisessä d r a a mateatterissa. Näyttelyssä käy Joka päivä kymme- . nlä ihmisiä. M i l t e i y k s l m i e l i a ;n tunr nustuksen saavat S. Juntusen maisemamaalaukset, varsinl^in hänen t a u lunsa k a r j a l a n pohjolaa; Yleisöä vetää myös puoleensa Kalevalan h u v i -, tus. jonka ovat laatineet taiteilijat Stronk ja Metshev. Ansaittua huomiota' naavat osakseen myö.s nuorten taiteilijoiden A n u r k i n i n Ja Dereveris-k i n etj-ydit sekä lasten elämää ' k u vaavat t a i t e i l i j a Kozlovln teokset. Sangen onnistunut on napaseiitukap-teenl V o r o n i n i n veistokuva.' joka on tehnyt kuvanveistäjä. Lankinen. l ksudet i s t u i v a t j a langettivat tudmloir i taan. T u h a n n e t raenfettivät henkensä • t e l o i t t a j i en kiväärinpiippujen edessä, i l j h a n n e t kyoliyaj -po rörin j i i i i n a n l i i t t ^ o l a i ^ e n - . ^ nälän u r e l n a . - : - . • ; • '.: ' , Mutta'li^anporva^ ' hoitaja ja bailUns etanehä.siiä ,nä-^ ki mielessään rnnsnislii .tnleyäi- 1 •suudentiaviteiinia. KuJiiin^ J: ta ja Mksalainrä ku i . '•• pitäisi jfimän uppiniskaisen kaii-san kurissa. EraUIeho^ Ja. aatelisarvoja, toisille tUalsuus .jälleen vierasmaalaisen vailahpi-täjäii tiiryin käyttää kansaa estet-töinästi oniaii voitontavoittelunsa välikappaleena. Ajatuiä kuningaskunnasta o l i kphöii-nut julkisuudessa esUn vasta l u o k k a sodan päätyttyä, m u t t a tbdeliisuuides-sa sen j u t i r e i u l o t t u i v a t syvemmälle ja kauemmaksi. Aktivistipiirit olivat esittäneet sen jo maailmansodan a l kuvaiheessa, mm. vv. 1915 j a 1916 S a k sassa ilmestyneessä teoksessa " P i h n - l a n d i m L i c h t e des VVeltkrieges" (Suomi niaailma.nsodan valossa). L a a j e m paa karmatusta se k u i t e n k i n sai l i i - keniiespiireissiäjä v a n h o i l l i s t e n p o l i i t i k k o j e n keskuudessa, vasta sen jälkeen, k u h i l a i d e n siihenastisen suojen^^ Jan, Venäjän N i k o l a i I I : n v a l t a i s t u in oli l u h i s t u n u t vallankumoiiitsen; m y r s kyissä.'-;. • JpinaiTaskuun puolivälisi silloin hallituksen ptdieenjobtaja-' . na ollut Svinhufvud selitti saIai-_ sissa tehtävissä Berliiniin matfcus-tavalU Edv. Hjeltille: "Hanki nyt vain saksalaiset tännCr muuten, emme tule toimeen." Jo tammikuussa 1918, ennen kansa-läissodaii alkamista,;, ne hallituksen valitsemat, monarkiaa kannattavat henkilöt, joiden tehtävänä b l i saada Saksalta ja Skandinavian . m a i l ta tunnustus Suomen itsenäisyydelle, määrätietoisesti välttivät pyytämästä; sitä S u o m i e h t a s a y a l l a l l e . J a o l i han bikeistp marraskuun: 9 päivänä 1917 Saanut eduskunnan 'ppryaViilisen enemmistön hyväksymään päätöksen n s . . yältlpnhoitäjakii^^^ "kol-niestä k u n i n k a a s t a " , k u t e n sosialistit p i l k a l U M s t i sanoivat jonka Vplti muodostaa välivaihe siirtymisessä i n o - närkiaan. •Eduskunta o l i tosin: kumonnut tämän päätöksen jö' seuraavan Joulukuun 5 päivänä. M a r r a s k u u n 15 päivänä • eduskunta oli itse julistautunut korkeimman v a l t i o v a l l a n h a l t i j a k s i , ja Joulukuun 6 päivänä se tässä' Q m l n a l - suudessa oli hyväksynyt julistuksen Jossa nimenomaan lausuttiin j i i l k l sc periaate, että Suomi oli oleva r i i p p u maton tasavalta. . Mutta kun Suomen työväen- ' luokka luokkasodan jälkeen makasi lyötynä maassa ja porvaristo juhli voittoaan, alkoi yhä yleisemmin esiintyä sellaisia vaatinndcsia että maan "liian vapaamielisiä" perustuslakeja oli muutettava; Toukokuun f4, päivänä, päivää ennen tynkäeduskunnän kokoontumista, j u l k a i s t i i n lehdissä 47 tunnetun k a n salaisen j u l k i l a u s u m a — a l l e k i r j o i t t a j i n a mm. sellaisia nimiä k u i n J . R. D a n i e k o n - K a l m a r i , E. Nevanlinna. E. Estlander. J . K . " P a a s i k i v i . E. Schy-bergson jne. — jossa v a a d i t t i i n k u n i n gaskunnan muodostamista j a k a n s a n edustuslaitoksen muuttamista 'siten, että "tärkeiden yhteiskuntaryhmien erikölsedustus" tulisi t u r v a t u k s i. P a r i päivää myöhemmin,- toukokuun 16 pnä, valkoisen armeijan ylipäällikkö, kenraali M a n n e r h e im e s i t t i h a l l i tukselle pitämässään puheessa armel- Jan nimessä vaatimuksen, "että Suomen v a l t i o l a i v a n peräsin uskotaan Ju- , j i i n käsiin, j o i h i n eivät puoluekiistat ylety ja joiden ei tarvitse kompromisseja tehden p i l k k a h i n n a s t a k a u p i t e l la h a l l i t u s v a l t a a " ' . - Tämän katsottiin merkitsevän sitä, että armeija vaati m o n a r k i a n muodostamista. Suomessa blevat saksalaisen Os-tsee- Divisionan .Johtajat antoivat oman panoksensa nuoren tasavallan kaatamiseksL Valkoinen halli tus pyysi nimenomaan, että nämä 'joukot veivät poistuisi Suomesta vielä luokkasodan päätytt.väkään ja niiden komentaja, kenraalimajuri von der'Goitz'^li jonkin alkaa Suomen politiikan todellinen johtaja — valtionhoitaja Svinhuf'vti-din välityksellä. Hän esitti toistuvasti "toivomuksia" Suomen muodostamisesta • kuningaskunnaksi. Heinäkuussa Saksäit fcprkem soti lasjohto, joka näyttää lämpimästi tukeneen Suomea ktiningaspuu-hla, nimitti von der Goltzin "Saksan, kenraaliksi Suomessa", eräänlaiseksi :Suomen käskynhaltijaksi, joka tämän' jälkeen sai entistä selvenimin poliittisia tehtäviä ja taisteli entistä kiivaammin monarkian puolesta. Puhutteluissa, joihin suomalaisia puoluejohtajia kntsuitlin; kenraallmäJiiri von der Goltz yritti "pehmittää" vastahakoista poliitikkoja monarkialle suopeiksi. K a i k k i "kunlhkaaritekljät" näyttävät olleen yksimielisiä siltä, että Suomen k u n i n k a a n pitäisi o l l a s a k s a l a i nen. Luokkasodan aikaisen valkoisen h a l l i t u k s e n k a l k k i Jäsenet olivat k e i s a r i l l i s e en Saksaan nojautuvia, j a s a ma, oli asianlaita keväällä 1918 muodostetun Paasikiven h a l l i t u k s e n s u h teen. Mukana o l i tosin monta sellalST ta suomettarelalsta, jotka Venäjän k e i s a r i v a l l a n arnablta olivat ennen vallankumousta olleet maineessa ja kurmiassa, mutta, Venäjän keisarin k u k i s t u t t u a heistä o l i tullut Saksan k e i s a r i n i n n o k k a i t a ystäviä. ; • Lubkkasodah aikana S a k s a n kanssa oli. solmittu ' " r a u h a n s o p i r n i i s ' ' joka saksalaisen professori Schucklngin lausunnon' m u k a a n teki S u o m e n / " v a l t i o k s i , joka suliteessaari Saksaan oli asettunut puoll-itsenäiseksi". M u t ta varmemmaksi vakuudeksi v a l t i o r i h o l - t a j a Svinhufvud pyysi vielä Saksan h a l l i t u k s e n Jtänhanllmalstua h a l l i t u s - jnuötckysymyksessä. Ja heinäkuun 17 päivänä saattoi. ulkoministeri Sten-r o t h tiedoittaa: -"yapaaherra B r u c k i l m o i t t a a k e i s a r i l l i s e n hallituksen nimessä; Saksan h a l l i t t i k s e n . k a t s o v a n ; että SUöinenjä molemminpuolisten etujen kannalta on monarkkisen hallitusmuodon voi-maansaattäniinen tarkoltaksennaukai-sin." ; •/ ; Ainoa, joka ei ottanut käsittä%k seen tätä "tarkoituksenmukaisuutta", oli tynkäeduskunnän t a savaltaa kannattava vähemmistö, johon kuului maalaisliittolaisia, nuorsuomalaisia ja ainoa eduskunnassa vielä oleva sosialisti. Tämä ryhmä kutistui hiljalleen oi-, keiston painostuksen alla, mutta pani jatkuvasti kaikin keinoin ' vastaan. ; ' " •,:•;• V a l t l o n i i o i t a j a n ja hallituksen suunnitelmana o l i hallitsemisensa h e l pottamiseksi antaa tynkäeduskunnän Istua t a v a l l i n e n kolmen vuoden kausi, v a i k k a edustajia oU v a i n vähän y li puolet normaalimäärästä. Myöhemm i n voitaisiin kutsua poissaolevien' sosialististen edustajien tilalle — porv a r i l l i s e t varamiehet. . H a l l i t u k s e n t a h o l t a oli nimenomaan selitetty myös se. että sosialistisilla v a l i t s i j o i l l a ei (Jatkuu 5. sivulla) Fostikortii Geineyestä. Eino Mäkinen tuli toiseksi tehtyään yhteistuloksen 415 kg : Varsova. •— Varsovan Ystävyys-kisojen kilpailut, jolta on suoritettu yli kahdessakymmenessä vur-heiiulajissa, saatiin perjantabia elok. 12 pnä päätökseen. Lauan-; taina pidetään kisojen juhlalU-sct päättäjäiset Varsovan keskus- : stadionJUa, jossa kisapäivien ajan on palanut Bukarestista kulje- - lettu ystävyyden tuli. Yli ff.OOO urheilijanuorta eri puolilta maailmaa; on osallistunut näihin ys- i tävyysklsoihini joiden rinnalla on vielä ollut lukuisia eri festivaali- , valtuuskuntien keskeisiä parem-muusmittelöitä eri lajeissa Urheilullisesti Varsovan kisat ovat onnistuneet erinomaisesti ja nil- •• den meridtys myös nuorison kansainvälisen ystävyyden lujittajana . on epäilemättä hyvin, suuri. Palloilulajeista vain jalkapalloturnauksen' finaali jää lauantaina ; ratkaistavaksi. Tämä Bukarestin ja Budapestin jalkapalloiiijaln pareihmuiiskoitos muodostaa sa-; . maila pisteen Ystävyyskisojen päättäjäisjuhUlle. Bukarest selviytyi loppuotteluun voitettuaan Varsovan Joukkueen t i u kassa jä korkeatasolsesai ottelussa 1—0. . Unkarilaiset sen sijaan selviytyivät Jalkapallofinaäliln helpomm i n . Karlsruhen joukkue, sai poistua kentältä 3-H) tappion kärsineenä. K o ripalloilussa, selviytyi Suomi niin mierr;en kuin naistenkin osalta 8. sijalle. Miesten sarjan, voiton vei Neuvostoliitto, toiseksi' s i j o i t t u i Puola ja kolmanneksi B u l g a r i a . Suomalaisista Jäivät' jälkeen Saksan Demok r a a t t i n e n Tasavalta j ä Sveitsi, N e u vostoliitto v o l t t i P u o l a n ratkaisevassa koitoksessa pistein 65-^52. Näiskorl-pallöilijäin ykköseksi pelasi niinikään Neuvostoliitto j a seuraavaksi ' s l j b l t -: tulvat Bulgaria j a Tshekkor»'.övakla. Suomen tyttäriä. huonommalle s i j o i -; tukselle jäi v a i n L i b a n o n. Lentopailoilussa vei miesten voiton tämänvuotinen Euroopan mestari, Tshekkoslovakia, j a naisten puolella emännöi Neuvostoliitto. ; Miesten käslpallovolton veivät saksalaiset j a ; n a i a i e n osalta tekivät saman tempun romanialaiset. . Painonnoston ylemmissä sarjoissa pääsi; Suomikin; palkintosijamakuun saakka. Mäkisen raskaassa aarjassa tekemä yhteistulos 415 kg (125, 125, 165) r i i t t i kakkossijaan. S a r j a n v o i ton vei neuvostoliitölainen Nbvlkov, Joka teki 450 kg yhtelstuloksekseen. S a r j a n alle 82,5 kg v o i t t i Neuvostol i i t o n Plegov, 415 kg Ja sarjan alle 90 kg a u s t r a l i a l a i n e n K e n McDonald, 397.5 kg, -;.;•••.; Myör* nyrkkeilyssä o n parenimuus saatu ratkaistuksi. Puola vei kultar mitaleista leijonanosan eli k a i k k i a an puoli tusinaa, sen saattoi odottaakin. S I T Ä s : . — E n tiennyt! osaa .tanssia Jitte - — E l hän osa v a l h lensi hänen h — V a i oli isän: t a i t e i l i j a . — J u u , Ja muut leja. • ^. Uusia kouluj rakennetaan Neuyosto-Ka Petroskoi. — .i seen tasavaltaan r 1955 aficana 27 kc den rakentamiseen miljoonaa ruplaa, n a a ruplaa enem vuonna liäytettiin mlntaan. T a a i v a l l a n oppi sääntyy. sillä 13 se l u u n avataan kai deksannet; luokat, hetetty y l i 5C0 iiul ovat J i i u r i päättän vatusopillisen kork ton. Suurta huomiota l u j e h rakentamiset Lukuvuoden alkuu avataan 10 uutta m a i l l a on nykyisii Neuvostoliitto voit k u l t a m i t a l i a sskä : ••;u.-npikin yhden; MÄKLNEN J A VII PAtKLVNOLLE ; Yhtä yli.voiniainf keilyssä o l i Neuvos' rccmäialseriia palr kuusi yoittcsijaa. vää VQitoa menivä garlaan. S'Jom.aia parhaiten V i i t a l a . edellinen väänsi p mainen hopeaa. . Vesipalloilussa sen päremmuur<':an Neuvostoliitto,, jols t a u t u l paremmaksi ^kllökohtaisessä 180 polki y-kköseksl Öal sen Tasavallan Sc Seuraavina ohvät •] B e l g i a n Robeet. 1 .itipään mie.'i;ä sai malaisista sijoittui nen, joka oli 21 :s Jousiammunnasii osalta .voiton Heisi mestaruuden saavu •Wlsnlowsta. Mieste vasamien ampuja son. sunii^en suhteen sietää ,olla varm-aisia, niin meistä tuntuu kuitenkin; että tässä; on yksi käytännöllinen esimerkki, mitä kannattaisi seurata täällä Canadassakin. Se antaisi työtä tuhansille työttömille laivanrakentajillemme: se parantaisi maamme asemaa kansainvälisillä markkinoilla; sc nopeistuttaisi hyvien naapurisuhteiden edelleen kehittymistä Canadan ja Neuvostoliiton välillä; se lieventäisi osaltaan kansainvälisiä jännitystä ja auttaisi rauhan asiaa. Mahdollisesti se a yltäisi Neuvostoliittoa vissien ongelmiensa ratkaisemisessa, mutta varmaa on sittenkin, että Canada saisi siitä ainakin yhä suuren hyödyn. Miksi.emme siis seuraa tässä asiassa Länsi-Saksan esimerkkiä? A i n a siitä: alkaen j o l l o i n sudbury-laiset tarkka-ampujat r - ja niitä on kuulema r u t k a s t i — haastoivat ma- Javajärvelälset Ja inuut lähiympäristön miehet j a naiset "katsomaan;arib-r a a n r a u t a a p i t ^ n ' ^ ' e n s i , s u n r i u^ Majavajärvellä pidettävissä ^ täm^h alueen suomalaisten iTiotuisia^a kesäjuhlissa, ,,ovat; m a i i s e u d u l i a , ' asuvat kansalaisemme ahtaneet ymipartää. ettei ole. kaupunkliaislata muka m i tään'pelkoa. ;;;;."'•, r.^ '•';•' "Missä kaupunkilaiset voivat yUä- . pitää ampumataitoaan" se'littl eräs f a r m a r i , jonka huomatUyaria" • s i v u - tolmena, on turkiseläinten pyytäminen, sunnutalmetsästäjlen korvessa opastaminen Jä "urheilumetsästya" siinä mielessä, että saisi syksyllä v a rustetuksi vähän peuran l i i m a suuren perheensä särpimeksi. >. "Luonto se o n joka t i k a n p o j a n p u u h u n vetää", sanoi tämä m i e l u i m m in nimettömänä esiintyvä maanmiehemme joka on kuitenkin valmis veikkaamaan pullakahvit siitä, että " k a u punkilaiset eivät pärjää t u l i t i k u n a i kaa ampumlskilpalluissa". K u t e n tiedetään, pidetään' tämän iilueeh suomalaisten a l u e j i i h l i e n ' y h teydessä Ma;javajätvenä' myöii ampu-m l s k i l p a i l u t ; mlssS' k o k e i l l a a n "sekä mieskohtaista että eri p a i k k a k u n t i en " t a r k k a - a m p u j a i n " kuntoa. Mieskohtaisessa kilpailussa on k y - symya arvokkaista palkinnoista — hienosta 22 k a l i b e r i n pienoiskivääristä j a komeasta ruotsalaisesta metsäs-tyspuukosta — molemmat välineitä, joitä juuri lähestyvän metsästyakau-den aikana t a r v i t a a n . ' S e n lisäksi l a s ketaan yhteen k u n k i n palkkakurman kolmen pariiääh ampujan tulokset — a m p u j i a vpi t u l l a vaikka k u i n k a p a l j o n k u l t a k i n paikkakunnalta — Jai heidän tulostensa perusteella r a t k a i s t a a n se niikä paikkakunta saa t a r k - k a - a m p u j a l n nimen — j a hyvät p u l l a k a h v i t h a r j a k a i s i k s i a3n teorian m u kaan, että " e i se häviö vaan h ä p e ä . , . ." K u u l t u a a n sudburylalsten anta.mas-, ta haasteesta, muuten vähäpuheisena kansalaisena tunnetun Vie J u t i l an kerrotaan sanoneen noin nimeensä: "Höpsls!" •. "Nlkoteemus" oli puoleataan selittänyt, että "melUä täällä M a j a v a järvellä on tapana panna huonoimmat miehet peuroja ajamaan!'' J a eräs kolmas majavajärveläinen, j o n k a nimeä emme valitettavasti s a a nut haravllmme, keskeytti " N l k o t e e - muksen" ' j u l i s t a m a l l a , että " m a j a v a - fditvelälslstä''er tule k o i r i a täiJsäkään k i l v a s s a . " - • ^ ,. ;• V a i k k a a l l e k i r j o i t t a n u t o n k i n täsai asiassa "puolueeton" — k a u p i i i i k i l a i s - t en hyväksi niin rohkenemme k u i tenkin välttää, että jos sudburylalset Ja majava Järveläiset kinastelevat l i l an paljon suukovulla siltä, kenelle hei.stä t a r k k a - a n i p u j a i n t i t t e l i kuuluu, n i i n hiBllle ,voi -käydä k u i n luusta t a p peleville k o i r i l l e , että tulee j o k u k o l mas Ja vie koko apajan. Tämä el srainkaan ole tuulesta temmattua puhetta, sillä'esimerkiksi W a - nupissa, Wahnapltaessa, W h l t e f l s h l s - sa Ja Long L a k e l l a on miehiä Ja n a i sia, joilla on sekä vakava käsi että t a r k k a silmä — puhumattakaan nyt soolalslsta, jotka voivat ' yllättää k a i k k i a muita. ' :;-.^;.; , • - K e r r o t a a n tässä Ikäänkuin varoituksena eräs tosijuttu. J o i t a k i n vuosia sitten o l i W a n u p i n h a a l i n edust a l l a puhetta ajankohtaisesta kysymyksestä — metsäa:yksestä. K un k a i k k i mupt olivat kertoneet s e i k k a i lunsa', kysyi eräs paikkakuntalainen V a r j b s - K u s t l l t a . että koska hän on viimeksi k a r h u n ampunut. " P a r i viikkoa s i t t e n ! " sanoi K u s t i, kuten a i n a k i n jokapälväiseatä asiasta: " T u l i peijooni halko kainalossa vas-; t a a n metsäpolulla, mutta k u n o l i p y s sy mukana, n i i n pamautin silmien .väliin;' ^ \ \ ' " T u l i halko kainalossa?" tiedustelimme me. kuten ' a s i o i t a j-mmärtä-mättomältä voi odottaakin. "Katsos, se oli Jäänyt m i n u n r a u t o i h i n i . Jotka o l i n kytkenyt pölliin, mitä a» k a n t o i " , selitti K u s t i vähääkään tietämättömyydellemme v i r n i s telemättä! ' . . M u t t a panitteko merkille — hän "pamautti silmien l a i s i a tarkka-amp Wanupissa ja täm alueilla miltei Joka N i i n , että suotta Iäisten Ja sudburj k i n a s t e l l a siltä, kul näissä ampumakili . Vaikka nämä am; vätkfn uutuutensa •van suurta osaa s Juhlla-,a ensi sunni asiassa ne edustava suuresta kokonalsui iKuten on alkaisE Juhlat aloitetaan s seilla l a u a n t a l - i i t ai suomalaisella haalii o v l p a l k l n t o i n a k i n : $ miehen tai naisen hyvä "kynäsetti". Sunnuntal-aamur jestämät railakkaa j a Iltapäivällä varsi j u h l a . Lopuksi sun tetään Beaver La's h a a l i l l a hurjan hau vittelu —. " V i h t o r in ka aai erittäin hyväi me keväänä Sudbu h a a l i l l a . : R a v i n t o l a s t a hui Laken, Whitefishin tavat e.männät. jot' o n taattu. Suomalaisten hau; la siis tavataan Bej lauantaina ja sunni J a mikäli on puhe ta. niin paras mle; näkin. — Känsäkour
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 18, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-08-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550818 |
Description
Title | 1955-08-18-04 |
OCR text |
S) ra 2 Tölhstaina, ^okM ^ Thur^day^i Aug. 18,1955 j
mOBJESnr) — f D d e p e i H l e » i Xcabor
Olgan «f Rnniaa Canädlans. Es^
tBbUsbed Sffor. 7.1917. Avthorizei
as tecoad ehsa maa by the Post
Office Depaxtmeni, Ottava. Pub-lisbetf
tmlce veeUy: Tuesdays,
n i s t B d a y s a i x d Saterds}» Vapaus
PaSbUSbiiig Company Lt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-18-04