Vapaus, January 29, 1966

              Sivu 2 Lauantai, tammik. 29 p. — Saturday, Jan. 29, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Efitablished Nov. 6, 1917
EblTOR: W. EKLUND MANAGER; E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EOITORIAL 674-4264
Published thrlce *Äekly: Tuesdaya, Thursdays anä Saturdays by yapaas
Publishing Co. Limited, 100-102 Elih St. West, SudbUry, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertialng rates upon applicatlori, translatlon Iree of charB«.
AuthoriBed aa secondclass mail l)y the Post Office Department. OttBWa.
and for payment of postage In cash.
CANAOIÄNiLANGUAGE-BRESS
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75
3 kk. 2.75
TILAUSHINNAT:
USA:ssä 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.26
Suomessa: 1 vkr 10.50. 6 kk. 5.76
Bolivian kaappauksen
takana oli eversti Fox
Kun ariSieijajuntta marräskuussb 1964 nousi kapinaan Bolivian pre­sidentti
Victor Paz Estenssoroa vastaan ja presidentti totesi pelin mene­tetyksi,
hän tarttui kon^ivääriin ja Ipoistui kiireesti presidentinlinnasta.
Häh ajoi suult-ässa luodiihkestävässä autossaan kovaa vauhtia kohti Perun
rajaa, jonka onnlstiiilän ylittäihään. Ntän oli nyt maanpakolainen Perussa
mutta vapautensa ja henkensä hän toki oli pelastanut.
esittänyt vastasuunnitelman tina-teollisuuden
taloudellisten vaikeuk­sien
voittamiseksi. Siinä ehdotetaan
mm. malmikerrosten tarkempaa
tulkinrisla, uusien kaivosten avaa­mista
sekä Neuvostoliiton tekemien
Ontarion maatalouskysymyksistä
Kuvernööri EarlRowen viime tiistaiha Ontarion 27:nnen
laiiiläätijäkunnan avajaisistunnolle esittämässä 24 sivua ja 10
eri osaa käsittävässä ohjelmapuheessa annetaan ; alustavia
vihjeitä Siltä, minkälaisia lakiehdotuksia hallitus ön suun­nitellut
tämän istuntokauden käsiteltäväksi, ja mitä tärkeitä
kysyittykäiä ön toisaalla aikomus pitää vihreän veran alle
kätkettynä niin, ettei niistä tulisi edes mielipiteiden vaihtoa,
päätöstenteosta puhumattakaan.
Tässä yhtej^dessä meitä kiinnostaa kuitenkin ensisijai­sesti
oh jelmapuheen maatalouskysymyksiä koskeva kohta,
sillä se koskee yhtäältä maaseudulla asuvia satoja kansaläi-siänrnie,
ja toisaalta esittää jotakin uuttakin pitkän aikaa
unhoitetun väestöosan kohdalta yleensä maakunnassamme.
Vaikka tällaiset öhjelmapuheet on tavallisesti laadittu
niin "pyöreiksi" ettei niissä ole juuri minkäänlaista "kul­maa"
tai "nurkkaa", mistä kiinni saisi, niin ne antavat kui­tenkin
yleispiirteisen kuvan siitä, minkälaisia lakiehdotuk­sia
on eri kysymyksistä odotettavissa. Päästäksemme siis
selville, mistä kaikesta on tässä yhteydessä kysymys, me
Voimme hyvällä syyllä tutustua yksityiskohtaisesti ohjelma-puheen
maatalousasioita käsittelevään kohtaan, missä sa-
•. nottiin: •
—- Kunnioitettavien jäsenten käsiteltäväksi esitetään
kaikkikäsittävä satovakuutusohjelma, mikä vastaa Ontarion
farmarien tarpeita ja ontariolaisia tuotanto-olosuhteita. Se
tulee perustumaan sovitteluun Canadan (liitto-) hallituksen,
. liitt(Dvaltion satovakuutuslakeihin suunnittelemien muutos­ten
kanssa.
— Kaikki maatalousohjelmat tullaan yhdenmukaistutta-maan
Pohjois-Ontariossa. Tässä mielessä nimitetään van­hempi
(johtava) kaksikielinen hallinnonjohtaja, jonka pää­majaksi
tulee Sudbury.
— Toimintaa laajennetaan Pohjois-Ontariossa. Ryhdy­tään
tarpeellisiin toimenpiteisiin niin, että voidaan varata
riittävä eläinlääkäripalvelu karjan ja siipikarjan kasvatta­jien
"käyttöön. New Liskeardinkoefarmi (Agricultural Farm)
varaa lisäohjelmia kasvatettaessa nuori ihmisiä ja aikuisia
hyväksikäyttämään kaikkein uudenaikaisinta maataloustek­niikkaa;
mikä soveltuu Pohjois-Ontarion olosuhteisiin.
Hallitus on syvästi huolissaan siitä, että Ontarion far­marien
edessä on jatkuva puute maatalouteen sopivasta työ­voimasta.
Tämän tilanteen korjaamiseksi viime kesänä jär­jestetty
koeohjelma tulee laajennettavaksi.
— Nimitetään alueelliset kehitysvirkailijat jotka työs­kentelevät
maatalousministeriön edustajain ja ARDAn pai-kalliskomitean
kanssa.
Hyljättyjen ja ei-taloudellisten farmien yhdistäminen
• 1 (consolidation) tulee jatkumaan Pohjois-Ontariossa. Tätä oh­jelmaa
laajennetaan, missä se on toteutettavissa, myös Itä-
Ontarioon .
— Maatalousministeriö edistää kaikkien sellaisten ryh­mien
— farmarien sekä erinäisten palvelu- ja myyntilauta-kuntien^
entistä läheisempää yhteistoimintaa. Tunnustaen
laajalla pohjalla olevan maatalousteoUisuuden ja ruokatava-ratuotannon
tärkeyden, lainlaatijakunnalle esitetään ehdotus
laiksi, minkä mukaan maatalousministeriö (Department of
Agriculture) tulee jatkamaan toimintansa ruokatavara- ja
maatalousministeriön (Food and Agriculture) nimellä."
Kuten tiedetään tällaisen ohjelman arvosta ja merki­tyksestä
saadan pätevä tieto vasta sitten kun eri kysymysten
ratkaisemiseksi esitetään varsinaiset lakiehdotukset. Mutta
siitä huolimatta voidaan jo nyt todeta, että tähän ohjelmaan
kuuluu sekä-myönteisiä että kielteisiä puolia:
Myönteisenä seikkana voidaan mielestämme pitää, että
maatalous- kuten eräillä toisillakin aloilla, pyritään irtaan­tumaan
usein liian suppeiksi osoittautuneista "paikallisista"'
ohjelmista ja kehittämään "alueellisia ohjelmia". Erikoisen
lämpimästi on tervehdittävä sitä, että Ontarionkin farma-reil-
e ryhdytään lopulta järjestämään (tai ainakin luvataan)
kaikkikäsittävää satovakuutusta, jotta eivät toistu^isi sää.
ja muista luonnonoikuista johtuvat pulat ja vaikeudet, joista
Ontarion maanviljelijät ovat varsinkin kahden viimeksiku-
Iune6n vuoden aikana kärsineet yhtäältä kuivuuden ja toi­saalta
liikasateiden ja kylmyyden takia.
Valitettavan yksipuolisena ja kielteisenä seikkana on pi­dettävä
ohjelmapuheessa kohtaa, missä sanotaan, että "hyl­jättyjen
ja ei-taloudellisten farmien yhdistäminen tulee jat­kumaan
Pohjois-Ontariossa"
Käytännöllisesti puhuen tämä tarkoittaa sitä, että köy­hien
farmarien häätö kolikonnuiLtaan tulee hallituksen siu­nauksen
perusteella jatkumaan edelleen-. Toisin sanoen yllä­esitetyt
myönteiset puolet on ohjelmapuheessa Suunniteltu
pääpiirteissään keskivarakkaiden ja rikkaiden farmarien
avustamiseksi ja tukemiseksi samalla kun köyhät, todelta
avun tarpeessa olevat farmarit saavat kitua, kunnes kylläs­tyvät
ja jättävät farmimaansa. Totta on, että köyhiä pikku-farmareita
ei pakoiteta "kolhooseihin" kuten on sanottu,
mytta heidät pakoitetaan jatkamaan toivotonta kituelämää
tai luopumaan farmeistaan ja lähtemään teollisuuskeskuk­siin,
missä heitä odottaa aivan liian usein työttömyys sen
väitöksen perusteella, että he eivät omaa tarvittavaa am­mattitaitoa.
Täkäläisillä kansalaisiliamme on aivan liian paljon ko­kemusta
siitä, niitä tämä, pian sodan jälkeen käytäntöön
otettu ohjelma, josta aikoinaan keskusteltiin melko laajasti
esimerkiksi Vapauden palstoilla, on käytännössä tarkoitta­nut.
Tuloksena siitä on useita farmialueita missä on Jkymme-hittäin
kylmillejääneitä farmifaloja. Lisäksi on kymmenit­täin
sellaisia farmeja, joissa ei asiallisesti puhuen enää ole
karjaa eikä mitään maanviljelystä. Lapset ovat toimeentulo­mahdollisuuksien
puutteen vuoksi siirtyneet teollisuuskes-
Estenssoro on tämän vuoksi voi­nut
paljastaa ja yksityiskohdissaan
vahvistaa, ettS kaappauksen takana
oli Yhdysvallat. Viltor Paz Estens-soro.
joka kuuluu Bolivian kansallis-vallankumoukselliseen
MNR-liikkee;
seen, asuu nyt Perun pääkaupun­gissa
Limassa talossa, jota poliisi
vakituisesti vartioi. '
Virallisesti sanotaan vartioinnin
tapahtuvan Estenssoron suojelemia
ieksi. Estenssoro väittää, että todel­lisuudessa
on kysymys hänen luo­naan
kävijäin tarkkailusta. Viran­omaiset
haluavat estää Bolivian en­tisen
presidentin juonittelemasta
maansa uutta hallintoa vastaan. .
Joitakin kuukausia sitten sai neu­vostoliittolainen
lehtimies V. Ko-bysh
haastattelun Estenssorolta Li­massa.
Victor Paz Estenssoro sanoi
siinä mm.:
--"Bolivian kaa^pau); oli suunni­teltu
ja järjestetty \Vashingtonis-sa.
Sitä oli valmisteltu katian ja
tarkkaan . . . Kaappatikse^ järjes­täjä
öH eversti Eduard J. Fox,
USA:n Boliviassa olevan lähetys­tön
iFAiailuattashea. Hän on Boli-vivM
nykyisen presidentin Rene
Barrientostn vanha ja hyvä ystä- ,
vä. Ihnan hänen lupaansa ci Bar-rientos
^en enempää kuin vallassa
olevan sotilasjuntan johtaja ken­raali
Ovandokaan voi liikauttaa
pikknsormeaahkaan. Sotilasjuntan
'ätiMiftanta v^nen vastarinnan :
murskaaminen vei 300 työläisen
hengen ja aiheutti 1,000 henkilön
haavoitiumisen. USAn lähetystö
hyväksyi sen."
•^Kysymys on .siis USAn välittö­mästä
hyökkäyksestä Boliviaa vas
taan — ja minä vastaan täysin
tästä lausunnosta. Amerikkalaiset '
eivät ole .suorittaneet murhateko
ja vain Dominikaanisessa tasaial-lassa
vaan myös Boliviassa. Se on
saatettava maailman tietoon."
Mitä sitten on US.\n l u o l i a , pysty- '
tetty sotilasdiktatuuri merkinnyt
väestölle? ,
Kun Pazin puolueen kolme jäsen-,
tä pidätettiin elokuun alussa selitii
sisäministeri eversti Oscar Quiroga.
että "pidätetyt ali.stL'ttai.si.in aivopo- •
suun. USAn pienessä diktaluuriv a! •
tiossa Etc!:'-.^merikassa . puhutaan |
julkises i . että aivopesua käytetään
poliitliiiin \;i:ikoihin. Voiclaim v;iin
arvailla, mitä menetelmin poliisi
käyttää ; I Uäessään poi.staa vanki- :
ensa vakaumuksen,
i Eräs toinen ilmaus US.-\n tuke ,
j man diktatuurin raakuiKU"Sta oli s
tuliaseiden käyttö naisten toimeen- ;
panemaa mielenosoitus.a vastaan |
tarjousten hyväksymistä. Neuvosto-
Catavin ja Siglo Veinien kaivosaUi. I 1'illo tarjoutui 1960 rakentamaan
eella heinäkuun alussa. Naiset osoit- i tinansulatusuunin Boliviaan ja anta-'
livat mieltään palkkojen alennuksia
Ja erottamisia vastaan. Poliisi ampui
väkijoukkoon, aiheutti yhden kuole­man
ja useita haavoittumisia.
Eräänä toukokuun yönä vangitut­ti
ilmavoimien kenraali Rene Bar-rieritos
27,000:n tinakaivostyöläis-
011 suo.iituiv joluajan. Juan Lechin-in.
Hänet kuljutottiin 047 .nieiivki-seliä
iontokoneoiia maanpakoon
l-aia^uayihin. Sen jälkeen Barrien-ios
erotti kaikki jolitavat amnialti-yhdi.
stystoimilsijat ja teki siion lo­pun
vapaasta ainniattiyJKlistysliik-
Kcostä: 3ö nuuita ammatliyhdi.sty-s-johtajaa
karkoteltiin Paraj-iuayihin;
Barrientos mitii.öi kaikki, ne pal-
K a n k o i o l i i k : o;, loila tinakaivo.Uyö-iiii.
set olivat saanoel vuoden HHH
elokuun 31 päivän jälkeen, ja antoi
valtion tinakaivo.syhtyniille vapaat
kädet erottaa työläisiä. Tinatyoliii-
.siä irtisanottiin joukoittain.
US.A oli vaatinut palkkojen alen­tamista
ja croltiiinisia eräänä kei­nona
kaivosten : rationalisoinnissa
aina ".siitä lähtien kun US.A yhdessä
Liinsi-Sak.san ja kansaiuvälison ke­hityspankin
kanssa, on antanut .37
miljooniin dollariii lainan Bolivian
iinateolhsuuUelte..
Työiäiset nousivat niiiUi toimen­piteitä,
vastaan ja . puolustivat ani-
. 11 a 111.1 ä rj f 1 ö j e 11 (J : k e ii k • i a. '1 o u ko •
Kuun 17 pnä lie. lyityivät ylei-slak-rioon.
joka • vähitellen sai kansan-nou.
san lucr.teon. Lakko lamautti.
ka"kki kaivokset, tolitaat, suinen
osan lennälinliikenteestä., pankois­ta,
kouluista jne. ^
.Ande.s-viio: ten kaivosalueella toi­miva
aminanijärjestöjen radiolähe-lin
kehotti nousemaan taisteluun so-ilasdiktatuiiria
vastaan. Kaivostyö.-.
Iäiset olivat asei.^lauUineet. Iloilla
Oli ollut oma milusinsä vuoden 10,52
vallankjjnoiiksei.ta alkaen. .Vrmcija
ryhtyi sotilrskonoita ja nykyaikaisia
.iseita käyltäen. hyiikkävksoen kai­vostyöläisiä
vastaan, mutta työläisot
.ö:vät .son •.akai.sin. hyökkäiiivät so-tilassaattueita
vastaan, räjäyttivät
.silloja )a teitä ja katkai-^iv-vt puhe-
Mitä muut sanovat
maan 150 miljoonan dollarin "pitkä-a
kaisen lainan alhaisella korolla,
."uunnitelma merkilsLsi toteutettuna
työllisyyden li.sään!ymislä ja maan
talouden parantumista.
Mutta hallitseva .sotilasjuntta ei
ole halunnut kuulla puhuttavankaan
'ästa:Tiiys1n toteutetavissa olevasta
..suunnitelmasta.
Toukokuun yleislakon . jälkeen
vyöryi maan yli terroriaalto joukko-pidätyk.
sincon ja . karkotuksineen.
Kommunistinen puolue, kiellettiin
ja .se painui maan alle. Si[?lo Vein-lessä
otti armeija haltuunsa ammat- '
tijäijestön kirjaston ja takavarikoi
.sen kirjat "kommunistisena propa-
'iandana'. Kirjastonlioitaja pidätet- '
tiin.
Jriyyskyiissa julkai.si .sotilashallitus |
iisetuksen, Joka^uomitsee rikollisek- •
•il kaiken toiminnan sotilashallitusta
vastaan. Se kieltää mm. lakot ja 1
saattaa hallituksen arvostelemisen i
rikoslain piiriin tapahtuipa se suul-
Jisesli tai kirjallisesti.
Kaivostyöläiset toimeenpanivat
syyskuussa niiolenosoituksen Si^lo
Veintossä -:- poliisi ampui mielen- I
osoitta.!is;a kaksi. Tämä nostatti I i i -|
koluliniiiä muissakin kaivo.syhdys- |
:uiiini.s.';a.Orurossa käytiin viisi tun- |
tia kest.inyl taistelu. Työläisiin koh- j
dislunoon viskivallan suututtamana |
hyökkäsi 200 ylioppilaita Oruron j
Ijoiii.-.iasomaa vastaan, joka pollet- :
iin. Sotila.sviranomaiset pidättivät
JOO työläisiä, jotka lähetettiin si.sä- '
maahan pakkotyöhön. i
Lialla^uassa polttivat kaivostyö­läiset
ooliisiaseman. toi.ses.sa kau-pun;
5i.ssa poliisiasema räjäytettiin.
Useita päiviä kestäneen taistelun
Jälkeen . halliliis ilmoitti jälleen
.-.uostuvansa neuvottelemaan työläis­ien
kanssa. Syyskuun 29 pnä otti-vatkin
kenraalit Barrientos Ja Ovan-do
vastaan kaivostyöläislähetystön
jonka kanssa he neuvoticlivat kah­den
tunnin ajan. Kenraalit lupasivat
heille palkankorotuksia. .Jälleen
kerran olivat työläiset pakottaneet
sgtilasjfjhtajat polvilleen.
kaivostyöläinen huomautti.
FALLACY, ELI HA4lHAKXSI<rE
Hän (presidentti Lyndon B„ Johnson) ^on tekemäi-silläffn sellaisen
tuhoisan historiallisen virheen, minkä ateenalaidet tekivät hyökätessään
Syrakusta vastaan ja minkä Napoleon ja Hitler tekivät hyökätessään
Venäjälle. Hän (presidentti Johnson) on Fitomalsillaan tämän maan
sotaan, mikä voi kehittyä suursodaksi, joka kestää vuosikausia lupaamatta
mitään järjellistä ratkaisua.
Presidentin kaksi tärkeinpä neuvonantajaa omaksuu käsityskannan,
että vallankumoussodat voidaan lopettaa Etelä-Vietnamin sodan avulla.
Rusk ja McNamara, ovat omaksuneet harhakäsitteen Cfallacy), että
Etelä-Vietnam on kommunismivastaisen taistelun Arniageddon.
— WaUer Lippmann. '"
BRITTILÄISARVIO HUOMION ARVOINEN
Brittiläinen Strategisen Tutkimustyön Instituutti on tiedoittanut,
että "tieteeHiset ydinreaktorit" tuottavat Saksan liittotasavallassa (Laiidi-
Sak.':assa) jo riittävästi ydinvoima-ainetta 13 atomipommin tekemistä var­ten
vuosittain, ja että ydinvoimatuotantoa on suunniteltu lisättäväksi
vuoteen 1970 mennessä niin paljon, että silloin voidaan tuottaa 173 ato­mipommia
vuodessa. —;
Nämä tosiasiat olisi huomioitava ennen kuin sivuutetaan "pelkkänä _
propagandana" varoitukset Saksan revanshiaikeista. — Prahan uutiskirje,
jouluk. 25 pnä, 1965.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiikjiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiittiiiiiiiii^
^'^ Ve OUTTI:
Vähää ennen kautta maailman
huomatuksi tullutta New Yorkin
liikennetyöläisten. lakon alkamis­ta,
Michael Quill esitti vetoomuk­sen
ampumisen lopettamiseksi
Vietnamissa ja Yhdysvaltain "tyk-kivenediplomaatian"
romuuttaml-
. seksi Latinalaisen Amerikan
maissa.
Liikennetyöläisten union johtaja
(Cjuill) ilmaisi nämä katsantokan-tan.
sa vuodenvaihdelausunnossa mi- ^^^^^ -tuettaessa hi-storian yhtä suu-ka
_ julka.stnn__ Transport Workers ^.^^^ gangsteria. Syngman Rheeta.
annettakoon se oikeus heille."
Quill huomioi, että vielä ei ole
.rauhaa Koreassa, missä on vallin­nut
epävakaa välirauhattanne 12
vuotta.
Hän palauttaa mieleen, että Rans­ka
menotti 400,000 miestä ja naista
Vietnamin "seudulla", mutta siitä
huolimatta Ranska ei saanut edes
'mahdollisuutta järjestykselliseen
joukkojensa.pois vetämiseen". USA
kärsi suuria miesmenetyksiä Kore-
^ Kiäs
Union lehdessä TWU Express. Hän
kirjoittaa:
"Minä uskon, että vielä on ai­kaa
— jos pommitus voidaan lo^
pettaa ja välirauha järjestää —
tämän järjettömän sodan lopetta­miseksi.
Minä uskon, että tykki-venediplomatia
ei voita Etelä-
.\nierikassa.
''Älköön yksikään mies tai nainen
sanoko, ettei TWU ole kauhuissaan
Vietnamissa olevien amerikkrinis-ten
verenvuodatuksesta", kirjoittaa
Quill selostettuaan ensin tykkive-nediplomatian
historiaa menneiltä
ajoilta Etelä-Amerikan diktaatto-
"''Eräällä^kaistaha P.vsäy»ettiin 250Q • ^'""'''''^^ P''»-i American Fruit-yhtiön hy
sotilas a nuiulaman kilometrin)/pää-i
-'...Tänää n minä. ennustan, että
S';
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
hän Caiavin ja Si.^lo Veinten kai­voksista
työläisten rakentaman hai';
; ikaadin ääreen. Armeija ei rohjen­nut
lyliiyä taisteluun.
Ennen pitkää leimahti taistelu
useilla paikkakunnilla. Kansannou­su
sotilasdiktatuuria vastaan oli to­siasia.'
PääkaiipunKissa La Pazissa ' miiö-dos.
ivat aseistautuneet tehdastyöläi­set
ryhmiä ja ryhtyivät hyökkää­mään
vartioasemia v:istaan. Rauta-
'/f^. I ueyhteyksiä katkaistiin, samoin La
Pazin lentokentälle johtava tie. Hoi-
.1.
Kaivostyöläisille annettuja palk­kojen
korotuslupauksia ei pidetty
ja inaM;iskmiii lopu.ssa ryhtyivät tu­hannet
työläiset jälleen lakkoon
saadak.scon lupaukset täytetyiksi.
Viikon lakon jälkeen kenraalit
.myöntyivät.Jiillcen. Hallitus ilmoitti
valittaen, että sen oli pakko täyttää
tyoläist<jn vaatimukset.
Työläiset olivat lopulta
noet..
voitta-lä
vastaan,lähetettiin ,'^000 sotilastii
n ija kaksi F'-51 merkkisiä .sotilasko
,V/; I nelta ryhtyi leikkiin. iMutta tehlat
! ' laiset eivät antautuneet ia taistoltu
pitkittyi. Asevoimien päällikkö ken- |
raalj Ovancio menetti rblikoutensai
paneutui vuoteeseen ja selitti ole-
Aini Grundsten, Whitensh, Ont.. j va„sa sairas. Seuraavana päivänä '
täyttää tiistaina, helmikuun 1 : pnä i hän tapasi ammattijärjestöjen edus-
35 vuotta. I lajat ja solmi kiireesti aselevon lu-:
J. Peuramäki, Kaministiquia, i vaten neuvotella kaivostyöläisten i
Ont, täyUää perjantaina, helmik.ivj,j,tiniuksosta. • 1
Siikarno aiotaan
suistaa vallasta
Djakarta. — Presidentti Sukar-no
sanoi viikko sitten torstaina
saaneensa sitova! todisteet siitä,
että maanalaiset piirit suunnitte­levat
hänen vallastasyöksemis-tään,
tiedoitti Djakartan radio.
Presidentti sanoi valla.stasyök-
"Mitä sitten, jos me: saisimme
mahdollisuuden järjestykselliseen
pois vetäytymiseen Vietnamin veri­löylystä",
kysyy Quill.
•'Meille kerrotaan, että me oleiri-rae
taistelussa kommunismia vas­taan.
Meille kerrottiin aivan samaa
taistelustamme 38:llä leveysasteel­la
Koreassa.
•'Jos tämä mielettömVys jatkuu,
mfe tulemme joutumaan yhteenot­toon
700,000,000 asukasta käsittä-yärt
Kiinan karissa."
Quill lopetlaa lausuntonsa sa-/
noraalla, Jettä _ vap_auden hyväksi
on paljon tehtävää Yhdysvalloissa
'•Meillä ön 20: miljopnaa ämerik-kalaisneekeiiä,
jotka ovat puoli or­jia,
jos' eivät täydellisiä orjia! . . :
Kohdelkaamme kaikkia amerikka­laisia,:
kuten heitä olisi pitänyt koh­della
i250 vuotta sitten, ihmisolen­toina.
Vetäkäämme alkuperäisiet
amerikkalaiset intiaanit, pois re-senaatiöaliieilta.
Antakaamme heil­le
täydellinen vapaus.
".Moiitamalla t ä l l a i s i a toimenpi­teitä
mian 50:ssa osavaltiossa mei-kistaa",
kirjoittaa Quill edelleen. ; «^än esimerkkimme vaikuttaa Ete-
•Tärtiä tuli todistetuksi kun Lloyd ! lä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian
Georgen täytyi suostua välirauhaan ; maihin. Vietnam mukaanluettuna.
Irlannin tasavallan armeijan kans.sa ; "Päättäkäämme omakohtaisesti,
heinäkuun 11 pnä 1921 noin 70oi että nämä miljoonaiset kansat tup-vuotta
kestäneen sorron, kinaste-' mitsevat meitä meidän omien toi-lun
ja siellä täällä toistuneiden yh-. menpiteidemme Derusteella. Näyt­teenottojen
jälkeen. Minä en halua ; takaamme heille, etta meidän,
rivt nostattaa mitään tunteita Ir. • niaamnie on todella demokraattinen.,
lännin historian siltä kohdalta, t a i— siHom. mutta vasta silloin, meil-siilä
mitä tapahtui Irlannin ja Bri- i lä amerikkalaisilla on oikeus lipun-liehutteluun."
huolimatta siitä kuinka monta mies-
Ui, naista ja lasta pommitetaan
ilmasta, ne vapaustaistelijat tule­vat
lopulla saavuttamaan suurim­man
osan tavoitteestaan mikä on:
oikeus elää heidän oma elämäänsä
omalla tavallaan.
•Tasavaltalaisarmeijaa, jolla on:
I tavoite, lipuu tai tykki ei voida ku-
4 pnä 74 vuotta. : •
Elias Kaartinen, Port Arthurista,
täytti tammikuun 26 päivänä 75
vuotta (eikä 72, kuten on valitetta­vasti
virheellisesti mainittu).
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
iiuksiin ja vanhemmat käyvät far­miltaan
palkkatöisä tai pitävät nii­tä
eläkevaarien ja emäntien viimei'
senä asuinpaikkana. * i
Joka kolmas farmi Ontariossa on
taloudelli=esti kannattamaton. Nii­den
kohdalta hallitus on "yhdistä-miskannalla".
Toisin sanoen, mikä-,
li me tätä ohjolmapuhetta ymmär­rämme;
hallituksen toivomuksena
on se, että "kannattamattomat"
farmit saadaan yhdistetyksi joko
ennestään "kannattaviin" tai niin.
että monosta "ei-kannaftavasta'
pikkufarmista tulee yksi "kannatta­va"
suurfarmi, mikäli ei raivatuille
. pelloille istuteta metsää sillä pe­rusteella,
että maan laatu on maan­viljelykselle,
sopimatonta.
Vuoden 1961 sensuksen mukaan
Ontariossa on 121.000 farmia, joista
peräti .50,000 on taloudellisesti
tuottaihattomia; 30,000 sellaisia far­mia,
jotka myivät (vuodessa) va­jaan
$1,200 ai"vosta maataloustuot­teita
ja 20,000 .sellaista, jotka myi­vät
vajaan S2,500 arvosta erinäisiä
maataloustuotteita.
Hallituk.sen lilastomiesten mu­kaan
nämä.ovat niitä taloudellisesti
kannattamattomia maita, joiden
avustamiseksi ei luvata mitään, ko5>-
ka katsomuksena on, että sitä pa­rempi
on mitä pikemmin ne saa­daan
"yhdistetyksi" siten, että al-kiiperäi.
sel asukkaat joutuvat suu­relta
osalta jättämään farminsa.
Hallitus suostui sekin a.selepoon.
mutta rikkoi lupauksensa parom.-
mista t.vöchdoista. Yleislakon jäl­keen
ilmoitti kenraali Barrientos,
että 7000 työläisiä eroteltaisiin ja ;;assa.
että palkat pidettäisiin alhaisina. ! Virallinen .^ntaran uutistoimisto
Tärnä suunnitelma merkitsisi työt-1 tiedoitti 45 indonesialaista ilmavoi-tömyyden
lisääntymistä, nälkää ja mieii iipscioiia pidätetyn .logjakar-kurjuutta.
Ammattijärjestö onkin tassa.
tänniaii neuvotteluissa \\' 1921; mut­ta
Irlannin vallankumousliike vai­kuttaa
hyvin läheiseltä Vietnamin
tämänhctkiselie Vallankumousliik­keelle.;:
„••',•;:••'.•••'.
"Meillä on nykyaikaisten aseiden
lituksen ministereille j_a iuhatpäi-i käytön avulla mahdollisuus riistää i muksen. jonka mukaan näiden mai­selle
väkijoukolle pitämässään pu- v satojentuhansien ihmisten elämä, j den välinen kauppavaihto lisääntyy
hoessa Merdeka-palalsissa Djakar-semissuunnitrlman
olevan "impe­rialistien"
ja heidän indonesia­laisten
a.^enttiensa työtä.
Sukariio antoi jiilistuksen.sa hai- '
N-liiton ja Pakistanin
kauppa kasvaa
Karachi. — Pakistan ja Neuvos­toliitto
allekirjoittivat kauppasopi-mutta
siitä huolimatta Kaakkois-' 200 prosenttia, ilmoittaa Associated
.\asiasta tulevat raportit viittaavat ; Press of Pakistan. Pakistan toimit-siihen,
että me emme ole voiton taa Neuvostoliitolle riisiä ja tuo
puolella sodassa. Onko tämä veren­vuodatus
tarpeellista? Jos he halua­vat
elää elämänsä omalla tavallaan.
Neuvostoliitosta kuljetusvälineitä
sekä tierakennus- ja maatalousko­neita.
PÄIVÄN PAKINA
POTEMKININ NYKYKUUSSEISTA
Monot meistä muistamme histo­riasta
Poteinkin.nimen. Vain ani­harvat
tietävät, että hänen.risti-niininään
oli dri.qori Aleksandio-
. vits tai että hän oli arvoltaan ruh-
-tinas ja ammatiltaan marskin iir-
_voinen ammattisotilas.
Kaikinmo muistamme kuiten­kin
tiedot "l'otomkin kulisseista".
Kuten muistetaan Poteinkin oli
keLsarinna Katariina M kaikkival­tiaana
suosikkina Veniijän sisä- ja
ulkopolitiikkaa johtamassa. Ilisto-riakiijoisba
selitetään kuitenkin,
että kun Katariina vieraili Etelä-
Venäjällä 1787, niin Poteinkin
näytteli hänelle kukoi.Uavia kyliä
esittäviä kulis.soja; Niinpä nämä
"Poteinkin kuli.s.sit" merkitsevät­kin
kauncmajilau.sla, jonka tarkoi-.-.
tuksena on salata todellisuudessa
vallitsevat epiikohdat.
Tällaisia "Poteinkin kuli.sseja"
näytellään nyt kuulemma myös
Etelä-Vietnamissa vallitsevien to­dellisten
epäkohtien .salamisek.si.
Näin ainakin kerrotaan Kenne­dyn
dynasti.-iaii eli hallitusluionee-seen
kuuluvan"senaaltori Edward
"M. Kennedyn (D. Mass.) sano­neen.
Mutta puhukaamme tästä
asiasta suulla suuremmalla, eli
APn Ne\v Yorkista viime tiistaina
lähotlämän uutistiedon tekstillä.
"Senaattori Edvvard M. Kenne­dy
sanoo Saigonin hallituk'^en suh-tauluvair
välinpitämättömästi o-,
män kansansa noin 1,000,000 hen­keä
käsittävän sotapakolaisen
suhteen Ktelä-Vietnami.s.sa."
(Tiissä yhteydessä lienee paikal­laan
palauttaa mieleemme, että
näiden "sotapakolaisten" joukossa
on tuhansia sellaisia naisia, lapsia
ja vanhuksia, jotka on kuljetettu
va.sloiii heidän omaa tahtoaan Sai­gonin
hallilusalueille niiltä paik­kakunnilta.
Jotka on "vallattu"
V-i(Mlaingiltaj ja. tuhoti u maan ta­salle,
kuten on uutistiedoissa ker­rottu,
Toiseksi voidaan huomioida
se, että Washingtonin joidenkin
l)olitiikantokijäin ajatuksena on
Jotta näiden 'pakolaisten" uudel­leen
asuttamisen ja avustamisen
avulla saaliiisiiii sittenkin parcm-.
pia tuloksia kuiii"|)nltetun maan"
ohjelman solataktiikalla. Ilmeistä
on. ettäsenaattori Kennedy lukeu­tuu
tähän ryhmään. Näillä reuna­huomautuksilla
jatkamme siis
edellämainitun uutistiedon lai­nausta
niistä saigonilaisten "Po-temkin
kulisseista"): .
••Look"-julkaisun artikkelis.saan
mr. Kennedy sanoi äskeisellä Ete­lä-
Vietnamin matkalla todenneen­sa,
että'Saigonin virkailijat anta­vat
petollisia näytteitä pakolaisten
huolenpidosta.
"Ilallitusvirkailijat vakuuutti-vat
minulle, että pakolaistilanne
on hyvässä kontrollissa — mutta
siitä huolimatta minä tarkastin
yhden 60 ihmisiä käsittävän käm­pän,
missä ei ole mukavuuslaitok­sia
. , .
"Rakennustyöt oli aloitettu seit
scmällä pakolaiskämpällä minun
vierailuani odotettaessa. Mutta ne
(rakennustyöt) lopetettiin kun
matkani viivästyi hetkoUisosli. Ne
aloitettiin uudelleen kun minä
,sain lopulta tilaisuuden matkan
suoril^taa."
Tällaisia ovat ne yhdysvaltalais­ten
"neuvonantajain" ohjeiden ja
määräystei mukaisesti toimivien
Saigonin viskaalien nykyaikaiset
•'Potemkin kulissit". Senaattori
Kennedy kirjoittaa niistä edel­leen:
"Vierailuni aikana osoittautui
monta muuta seikkaa näiden kämp
pien asioista petokseksi. Ihmiset
_antoivat suosionosoituksia edusta­jistomme
tullessa kämpälle kii­tos
siitä alemmille virkailijoille
jotka liikkuivat suosionhuutojen
johtajina pakolaisten keskuudessa
'Meidän paikalla ollessamme
jaeitiin (pakolaisille- peitteitä,
jotka otettiin pois meidän lähdet­tyämme
sieltä. Rakennusten maa­laukset
olivat tuoreita ja kämp­pien
tiet juuri raivinkoneiden ta­soittamia.
"Asiallisesti puhuen näiden vir­kailijain
käyttäytyminen oli enem­män
tyypillistä niille, jotka yrittä­vät
salata ponnistelujen puuttu­misia,
kuin miehille, jotka teke­vät
parhaansa vaikeissa olosuh­teissa
. . . "
Saa nyi sitten nähdä, tulevatko
"Saigonin kulissit" kilpailemaan
kuuluisuudesta keisarinna Kata­riinan
huipultamiseksi laadittujen
"Potemkin kulissien" kanssa?
— Känsäkoura,