1966-01-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantai, tammik. 29 p. — Saturday, Jan. 29, 1966 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Efitablished Nov. 6, 1917 EblTOR: W. EKLUND MANAGER; E. SUKSI TELEPHONE: OFFICE AND EOITORIAL 674-4264 Published thrlce *Äekly: Tuesdaya, Thursdays anä Saturdays by yapaas Publishing Co. Limited, 100-102 Elih St. West, SudbUry, Ontario, Canada. Mailing Address: Box 69 Advertialng rates upon applicatlori, translatlon Iree of charB«. AuthoriBed aa secondclass mail l)y the Post Office Department. OttBWa. and for payment of postage In cash. CANAOIÄNiLANGUAGE-BRESS Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 3 kk. 2.75 TILAUSHINNAT: USA:ssä 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.26 Suomessa: 1 vkr 10.50. 6 kk. 5.76 Bolivian kaappauksen takana oli eversti Fox Kun ariSieijajuntta marräskuussb 1964 nousi kapinaan Bolivian presidentti Victor Paz Estenssoroa vastaan ja presidentti totesi pelin menetetyksi, hän tarttui kon^ivääriin ja Ipoistui kiireesti presidentinlinnasta. Häh ajoi suult-ässa luodiihkestävässä autossaan kovaa vauhtia kohti Perun rajaa, jonka onnlstiiilän ylittäihään. Ntän oli nyt maanpakolainen Perussa mutta vapautensa ja henkensä hän toki oli pelastanut. esittänyt vastasuunnitelman tina-teollisuuden taloudellisten vaikeuksien voittamiseksi. Siinä ehdotetaan mm. malmikerrosten tarkempaa tulkinrisla, uusien kaivosten avaamista sekä Neuvostoliiton tekemien Ontarion maatalouskysymyksistä Kuvernööri EarlRowen viime tiistaiha Ontarion 27:nnen laiiiläätijäkunnan avajaisistunnolle esittämässä 24 sivua ja 10 eri osaa käsittävässä ohjelmapuheessa annetaan ; alustavia vihjeitä Siltä, minkälaisia lakiehdotuksia hallitus ön suunnitellut tämän istuntokauden käsiteltäväksi, ja mitä tärkeitä kysyittykäiä ön toisaalla aikomus pitää vihreän veran alle kätkettynä niin, ettei niistä tulisi edes mielipiteiden vaihtoa, päätöstenteosta puhumattakaan. Tässä yhtej^dessä meitä kiinnostaa kuitenkin ensisijaisesti oh jelmapuheen maatalouskysymyksiä koskeva kohta, sillä se koskee yhtäältä maaseudulla asuvia satoja kansaläi-siänrnie, ja toisaalta esittää jotakin uuttakin pitkän aikaa unhoitetun väestöosan kohdalta yleensä maakunnassamme. Vaikka tällaiset öhjelmapuheet on tavallisesti laadittu niin "pyöreiksi" ettei niissä ole juuri minkäänlaista "kulmaa" tai "nurkkaa", mistä kiinni saisi, niin ne antavat kuitenkin yleispiirteisen kuvan siitä, minkälaisia lakiehdotuksia on eri kysymyksistä odotettavissa. Päästäksemme siis selville, mistä kaikesta on tässä yhteydessä kysymys, me Voimme hyvällä syyllä tutustua yksityiskohtaisesti ohjelma-puheen maatalousasioita käsittelevään kohtaan, missä sa- •. nottiin: • —- Kunnioitettavien jäsenten käsiteltäväksi esitetään kaikkikäsittävä satovakuutusohjelma, mikä vastaa Ontarion farmarien tarpeita ja ontariolaisia tuotanto-olosuhteita. Se tulee perustumaan sovitteluun Canadan (liitto-) hallituksen, . liitt(Dvaltion satovakuutuslakeihin suunnittelemien muutosten kanssa. — Kaikki maatalousohjelmat tullaan yhdenmukaistutta-maan Pohjois-Ontariossa. Tässä mielessä nimitetään vanhempi (johtava) kaksikielinen hallinnonjohtaja, jonka päämajaksi tulee Sudbury. — Toimintaa laajennetaan Pohjois-Ontariossa. Ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin niin, että voidaan varata riittävä eläinlääkäripalvelu karjan ja siipikarjan kasvattajien "käyttöön. New Liskeardinkoefarmi (Agricultural Farm) varaa lisäohjelmia kasvatettaessa nuori ihmisiä ja aikuisia hyväksikäyttämään kaikkein uudenaikaisinta maataloustekniikkaa; mikä soveltuu Pohjois-Ontarion olosuhteisiin. Hallitus on syvästi huolissaan siitä, että Ontarion farmarien edessä on jatkuva puute maatalouteen sopivasta työvoimasta. Tämän tilanteen korjaamiseksi viime kesänä järjestetty koeohjelma tulee laajennettavaksi. — Nimitetään alueelliset kehitysvirkailijat jotka työskentelevät maatalousministeriön edustajain ja ARDAn pai-kalliskomitean kanssa. Hyljättyjen ja ei-taloudellisten farmien yhdistäminen • 1 (consolidation) tulee jatkumaan Pohjois-Ontariossa. Tätä ohjelmaa laajennetaan, missä se on toteutettavissa, myös Itä- Ontarioon . — Maatalousministeriö edistää kaikkien sellaisten ryhmien — farmarien sekä erinäisten palvelu- ja myyntilauta-kuntien^ entistä läheisempää yhteistoimintaa. Tunnustaen laajalla pohjalla olevan maatalousteoUisuuden ja ruokatava-ratuotannon tärkeyden, lainlaatijakunnalle esitetään ehdotus laiksi, minkä mukaan maatalousministeriö (Department of Agriculture) tulee jatkamaan toimintansa ruokatavara- ja maatalousministeriön (Food and Agriculture) nimellä." Kuten tiedetään tällaisen ohjelman arvosta ja merkityksestä saadan pätevä tieto vasta sitten kun eri kysymysten ratkaisemiseksi esitetään varsinaiset lakiehdotukset. Mutta siitä huolimatta voidaan jo nyt todeta, että tähän ohjelmaan kuuluu sekä-myönteisiä että kielteisiä puolia: Myönteisenä seikkana voidaan mielestämme pitää, että maatalous- kuten eräillä toisillakin aloilla, pyritään irtaantumaan usein liian suppeiksi osoittautuneista "paikallisista"' ohjelmista ja kehittämään "alueellisia ohjelmia". Erikoisen lämpimästi on tervehdittävä sitä, että Ontarionkin farma-reil- e ryhdytään lopulta järjestämään (tai ainakin luvataan) kaikkikäsittävää satovakuutusta, jotta eivät toistu^isi sää. ja muista luonnonoikuista johtuvat pulat ja vaikeudet, joista Ontarion maanviljelijät ovat varsinkin kahden viimeksiku- Iune6n vuoden aikana kärsineet yhtäältä kuivuuden ja toisaalta liikasateiden ja kylmyyden takia. Valitettavan yksipuolisena ja kielteisenä seikkana on pidettävä ohjelmapuheessa kohtaa, missä sanotaan, että "hyljättyjen ja ei-taloudellisten farmien yhdistäminen tulee jatkumaan Pohjois-Ontariossa" Käytännöllisesti puhuen tämä tarkoittaa sitä, että köyhien farmarien häätö kolikonnuiLtaan tulee hallituksen siunauksen perusteella jatkumaan edelleen-. Toisin sanoen ylläesitetyt myönteiset puolet on ohjelmapuheessa Suunniteltu pääpiirteissään keskivarakkaiden ja rikkaiden farmarien avustamiseksi ja tukemiseksi samalla kun köyhät, todelta avun tarpeessa olevat farmarit saavat kitua, kunnes kyllästyvät ja jättävät farmimaansa. Totta on, että köyhiä pikku-farmareita ei pakoiteta "kolhooseihin" kuten on sanottu, mytta heidät pakoitetaan jatkamaan toivotonta kituelämää tai luopumaan farmeistaan ja lähtemään teollisuuskeskuksiin, missä heitä odottaa aivan liian usein työttömyys sen väitöksen perusteella, että he eivät omaa tarvittavaa ammattitaitoa. Täkäläisillä kansalaisiliamme on aivan liian paljon kokemusta siitä, niitä tämä, pian sodan jälkeen käytäntöön otettu ohjelma, josta aikoinaan keskusteltiin melko laajasti esimerkiksi Vapauden palstoilla, on käytännössä tarkoittanut. Tuloksena siitä on useita farmialueita missä on Jkymme-hittäin kylmillejääneitä farmifaloja. Lisäksi on kymmenittäin sellaisia farmeja, joissa ei asiallisesti puhuen enää ole karjaa eikä mitään maanviljelystä. Lapset ovat toimeentulomahdollisuuksien puutteen vuoksi siirtyneet teollisuuskes- Estenssoro on tämän vuoksi voinut paljastaa ja yksityiskohdissaan vahvistaa, ettS kaappauksen takana oli Yhdysvallat. Viltor Paz Estens-soro. joka kuuluu Bolivian kansallis-vallankumoukselliseen MNR-liikkee; seen, asuu nyt Perun pääkaupungissa Limassa talossa, jota poliisi vakituisesti vartioi. ' Virallisesti sanotaan vartioinnin tapahtuvan Estenssoron suojelemia ieksi. Estenssoro väittää, että todellisuudessa on kysymys hänen luonaan kävijäin tarkkailusta. Viranomaiset haluavat estää Bolivian entisen presidentin juonittelemasta maansa uutta hallintoa vastaan. . Joitakin kuukausia sitten sai neuvostoliittolainen lehtimies V. Ko-bysh haastattelun Estenssorolta Limassa. Victor Paz Estenssoro sanoi siinä mm.: --"Bolivian kaa^pau); oli suunniteltu ja järjestetty \Vashingtonis-sa. Sitä oli valmisteltu katian ja tarkkaan . . . Kaappatikse^ järjestäjä öH eversti Eduard J. Fox, USA:n Boliviassa olevan lähetystön iFAiailuattashea. Hän on Boli-vivM nykyisen presidentin Rene Barrientostn vanha ja hyvä ystä- , vä. Ihnan hänen lupaansa ci Bar-rientos ^en enempää kuin vallassa olevan sotilasjuntan johtaja kenraali Ovandokaan voi liikauttaa pikknsormeaahkaan. Sotilasjuntan 'ätiMiftanta v^nen vastarinnan : murskaaminen vei 300 työläisen hengen ja aiheutti 1,000 henkilön haavoitiumisen. USAn lähetystö hyväksyi sen." •^Kysymys on .siis USAn välittömästä hyökkäyksestä Boliviaa vas taan — ja minä vastaan täysin tästä lausunnosta. Amerikkalaiset ' eivät ole .suorittaneet murhateko ja vain Dominikaanisessa tasaial-lassa vaan myös Boliviassa. Se on saatettava maailman tietoon." Mitä sitten on US.\n l u o l i a , pysty- ' tetty sotilasdiktatuuri merkinnyt väestölle? , Kun Pazin puolueen kolme jäsen-, tä pidätettiin elokuun alussa selitii sisäministeri eversti Oscar Quiroga. että "pidätetyt ali.stL'ttai.si.in aivopo- • suun. USAn pienessä diktaluuriv a! • tiossa Etc!:'-.^merikassa . puhutaan | julkises i . että aivopesua käytetään poliitliiiin \;i:ikoihin. Voiclaim v;iin arvailla, mitä menetelmin poliisi käyttää ; I Uäessään poi.staa vanki- : ensa vakaumuksen, i Eräs toinen ilmaus US.-\n tuke , j man diktatuurin raakuiKU"Sta oli s tuliaseiden käyttö naisten toimeen- ; panemaa mielenosoitus.a vastaan | tarjousten hyväksymistä. Neuvosto- Catavin ja Siglo Veinien kaivosaUi. I 1'illo tarjoutui 1960 rakentamaan eella heinäkuun alussa. Naiset osoit- i tinansulatusuunin Boliviaan ja anta-' livat mieltään palkkojen alennuksia Ja erottamisia vastaan. Poliisi ampui väkijoukkoon, aiheutti yhden kuoleman ja useita haavoittumisia. Eräänä toukokuun yönä vangitutti ilmavoimien kenraali Rene Bar-rieritos 27,000:n tinakaivostyöläis- 011 suo.iituiv joluajan. Juan Lechin-in. Hänet kuljutottiin 047 .nieiivki-seliä iontokoneoiia maanpakoon l-aia^uayihin. Sen jälkeen Barrien-ios erotti kaikki jolitavat amnialti-yhdi. stystoimilsijat ja teki siion lopun vapaasta ainniattiyJKlistysliik- Kcostä: 3ö nuuita ammatliyhdi.sty-s-johtajaa karkoteltiin Paraj-iuayihin; Barrientos mitii.öi kaikki, ne pal- K a n k o i o l i i k : o;, loila tinakaivo.Uyö-iiii. set olivat saanoel vuoden HHH elokuun 31 päivän jälkeen, ja antoi valtion tinakaivo.syhtyniille vapaat kädet erottaa työläisiä. Tinatyoliii- .siä irtisanottiin joukoittain. US.A oli vaatinut palkkojen alentamista ja croltiiinisia eräänä keinona kaivosten : rationalisoinnissa aina ".siitä lähtien kun US.A yhdessä Liinsi-Sak.san ja kansaiuvälison kehityspankin kanssa, on antanut .37 miljooniin dollariii lainan Bolivian iinateolhsuuUelte.. Työiäiset nousivat niiiUi toimenpiteitä, vastaan ja . puolustivat ani- . 11 a 111.1 ä rj f 1 ö j e 11 (J : k e ii k • i a. '1 o u ko • Kuun 17 pnä lie. lyityivät ylei-slak-rioon. joka • vähitellen sai kansan-nou. san lucr.teon. Lakko lamautti. ka"kki kaivokset, tolitaat, suinen osan lennälinliikenteestä., pankoista, kouluista jne. ^ .Ande.s-viio: ten kaivosalueella toimiva aminanijärjestöjen radiolähe-lin kehotti nousemaan taisteluun so-ilasdiktatuiiria vastaan. Kaivostyö.-. Iäiset olivat asei.^lauUineet. Iloilla Oli ollut oma milusinsä vuoden 10,52 vallankjjnoiiksei.ta alkaen. .Vrmcija ryhtyi sotilrskonoita ja nykyaikaisia .iseita käyltäen. hyiikkävksoen kaivostyöläisiä vastaan, mutta työläisot .ö:vät .son •.akai.sin. hyökkäiiivät so-tilassaattueita vastaan, räjäyttivät .silloja )a teitä ja katkai-^iv-vt puhe- Mitä muut sanovat maan 150 miljoonan dollarin "pitkä-a kaisen lainan alhaisella korolla, ."uunnitelma merkilsLsi toteutettuna työllisyyden li.sään!ymislä ja maan talouden parantumista. Mutta hallitseva .sotilasjuntta ei ole halunnut kuulla puhuttavankaan 'ästa:Tiiys1n toteutetavissa olevasta ..suunnitelmasta. Toukokuun yleislakon . jälkeen vyöryi maan yli terroriaalto joukko-pidätyk. sincon ja . karkotuksineen. Kommunistinen puolue, kiellettiin ja .se painui maan alle. Si[?lo Vein-lessä otti armeija haltuunsa ammat- ' tijäijestön kirjaston ja takavarikoi .sen kirjat "kommunistisena propa- 'iandana'. Kirjastonlioitaja pidätet- ' tiin. Jriyyskyiissa julkai.si .sotilashallitus | iisetuksen, Joka^uomitsee rikollisek- • •il kaiken toiminnan sotilashallitusta vastaan. Se kieltää mm. lakot ja 1 saattaa hallituksen arvostelemisen i rikoslain piiriin tapahtuipa se suul- Jisesli tai kirjallisesti. Kaivostyöläiset toimeenpanivat syyskuussa niiolenosoituksen Si^lo Veintossä -:- poliisi ampui mielen- I osoitta.!is;a kaksi. Tämä nostatti I i i -| koluliniiiä muissakin kaivo.syhdys- | :uiiini.s.';a.Orurossa käytiin viisi tun- | tia kest.inyl taistelu. Työläisiin koh- j dislunoon viskivallan suututtamana | hyökkäsi 200 ylioppilaita Oruron j Ijoiii.-.iasomaa vastaan, joka pollet- : iin. Sotila.sviranomaiset pidättivät JOO työläisiä, jotka lähetettiin si.sä- ' maahan pakkotyöhön. i Lialla^uassa polttivat kaivostyöläiset ooliisiaseman. toi.ses.sa kau-pun; 5i.ssa poliisiasema räjäytettiin. Useita päiviä kestäneen taistelun Jälkeen . halliliis ilmoitti jälleen .-.uostuvansa neuvottelemaan työläisien kanssa. Syyskuun 29 pnä otti-vatkin kenraalit Barrientos Ja Ovan-do vastaan kaivostyöläislähetystön jonka kanssa he neuvoticlivat kahden tunnin ajan. Kenraalit lupasivat heille palkankorotuksia. .Jälleen kerran olivat työläiset pakottaneet sgtilasjfjhtajat polvilleen. kaivostyöläinen huomautti. FALLACY, ELI HA4lHAKXSI<rE Hän (presidentti Lyndon B„ Johnson) ^on tekemäi-silläffn sellaisen tuhoisan historiallisen virheen, minkä ateenalaidet tekivät hyökätessään Syrakusta vastaan ja minkä Napoleon ja Hitler tekivät hyökätessään Venäjälle. Hän (presidentti Johnson) on Fitomalsillaan tämän maan sotaan, mikä voi kehittyä suursodaksi, joka kestää vuosikausia lupaamatta mitään järjellistä ratkaisua. Presidentin kaksi tärkeinpä neuvonantajaa omaksuu käsityskannan, että vallankumoussodat voidaan lopettaa Etelä-Vietnamin sodan avulla. Rusk ja McNamara, ovat omaksuneet harhakäsitteen Cfallacy), että Etelä-Vietnam on kommunismivastaisen taistelun Arniageddon. — WaUer Lippmann. '" BRITTILÄISARVIO HUOMION ARVOINEN Brittiläinen Strategisen Tutkimustyön Instituutti on tiedoittanut, että "tieteeHiset ydinreaktorit" tuottavat Saksan liittotasavallassa (Laiidi- Sak.':assa) jo riittävästi ydinvoima-ainetta 13 atomipommin tekemistä varten vuosittain, ja että ydinvoimatuotantoa on suunniteltu lisättäväksi vuoteen 1970 mennessä niin paljon, että silloin voidaan tuottaa 173 atomipommia vuodessa. —; Nämä tosiasiat olisi huomioitava ennen kuin sivuutetaan "pelkkänä _ propagandana" varoitukset Saksan revanshiaikeista. — Prahan uutiskirje, jouluk. 25 pnä, 1965. iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiikjiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiittiiiiiiiii^ ^'^ Ve OUTTI: Vähää ennen kautta maailman huomatuksi tullutta New Yorkin liikennetyöläisten. lakon alkamista, Michael Quill esitti vetoomuksen ampumisen lopettamiseksi Vietnamissa ja Yhdysvaltain "tyk-kivenediplomaatian" romuuttaml- . seksi Latinalaisen Amerikan maissa. Liikennetyöläisten union johtaja (Cjuill) ilmaisi nämä katsantokan-tan. sa vuodenvaihdelausunnossa mi- ^^^^^ -tuettaessa hi-storian yhtä suu-ka _ julka.stnn__ Transport Workers ^.^^^ gangsteria. Syngman Rheeta. annettakoon se oikeus heille." Quill huomioi, että vielä ei ole .rauhaa Koreassa, missä on vallinnut epävakaa välirauhattanne 12 vuotta. Hän palauttaa mieleen, että Ranska menotti 400,000 miestä ja naista Vietnamin "seudulla", mutta siitä huolimatta Ranska ei saanut edes 'mahdollisuutta järjestykselliseen joukkojensa.pois vetämiseen". USA kärsi suuria miesmenetyksiä Kore- ^ Kiäs Union lehdessä TWU Express. Hän kirjoittaa: "Minä uskon, että vielä on aikaa — jos pommitus voidaan lo^ pettaa ja välirauha järjestää — tämän järjettömän sodan lopettamiseksi. Minä uskon, että tykki-venediplomatia ei voita Etelä- .\nierikassa. ''Älköön yksikään mies tai nainen sanoko, ettei TWU ole kauhuissaan Vietnamissa olevien amerikkrinis-ten verenvuodatuksesta", kirjoittaa Quill selostettuaan ensin tykkive-nediplomatian historiaa menneiltä ajoilta Etelä-Amerikan diktaatto- "''Eräällä^kaistaha P.vsäy»ettiin 250Q • ^'""'''''^^ P''»-i American Fruit-yhtiön hy sotilas a nuiulaman kilometrin)/pää-i -'...Tänää n minä. ennustan, että S'; SYNTYMÄPÄIVIÄ hän Caiavin ja Si.^lo Veinten kaivoksista työläisten rakentaman hai'; ; ikaadin ääreen. Armeija ei rohjennut lyliiyä taisteluun. Ennen pitkää leimahti taistelu useilla paikkakunnilla. Kansannousu sotilasdiktatuuria vastaan oli tosiasia.' PääkaiipunKissa La Pazissa ' miiö-dos. ivat aseistautuneet tehdastyöläiset ryhmiä ja ryhtyivät hyökkäämään vartioasemia v:istaan. Rauta- '/f^. I ueyhteyksiä katkaistiin, samoin La Pazin lentokentälle johtava tie. Hoi- .1. Kaivostyöläisille annettuja palkkojen korotuslupauksia ei pidetty ja inaM;iskmiii lopu.ssa ryhtyivät tuhannet työläiset jälleen lakkoon saadak.scon lupaukset täytetyiksi. Viikon lakon jälkeen kenraalit .myöntyivät.Jiillcen. Hallitus ilmoitti valittaen, että sen oli pakko täyttää tyoläist<jn vaatimukset. Työläiset olivat lopulta noet.. voitta-lä vastaan,lähetettiin ,'^000 sotilastii n ija kaksi F'-51 merkkisiä .sotilasko ,V/; I nelta ryhtyi leikkiin. iMutta tehlat ! ' laiset eivät antautuneet ia taistoltu pitkittyi. Asevoimien päällikkö ken- | raalj Ovancio menetti rblikoutensai paneutui vuoteeseen ja selitti ole- Aini Grundsten, Whitensh, Ont.. j va„sa sairas. Seuraavana päivänä ' täyttää tiistaina, helmikuun 1 : pnä i hän tapasi ammattijärjestöjen edus- 35 vuotta. I lajat ja solmi kiireesti aselevon lu-: J. Peuramäki, Kaministiquia, i vaten neuvotella kaivostyöläisten i Ont, täyUää perjantaina, helmik.ivj,j,tiniuksosta. • 1 Siikarno aiotaan suistaa vallasta Djakarta. — Presidentti Sukar-no sanoi viikko sitten torstaina saaneensa sitova! todisteet siitä, että maanalaiset piirit suunnittelevat hänen vallastasyöksemis-tään, tiedoitti Djakartan radio. Presidentti sanoi valla.stasyök- "Mitä sitten, jos me: saisimme mahdollisuuden järjestykselliseen pois vetäytymiseen Vietnamin verilöylystä", kysyy Quill. •'Meille kerrotaan, että me oleiri-rae taistelussa kommunismia vastaan. Meille kerrottiin aivan samaa taistelustamme 38:llä leveysasteella Koreassa. •'Jos tämä mielettömVys jatkuu, mfe tulemme joutumaan yhteenottoon 700,000,000 asukasta käsittä-yärt Kiinan karissa." Quill lopetlaa lausuntonsa sa-/ noraalla, Jettä _ vap_auden hyväksi on paljon tehtävää Yhdysvalloissa '•Meillä ön 20: miljopnaa ämerik-kalaisneekeiiä, jotka ovat puoli orjia, jos' eivät täydellisiä orjia! . . : Kohdelkaamme kaikkia amerikkalaisia,: kuten heitä olisi pitänyt kohdella i250 vuotta sitten, ihmisolentoina. Vetäkäämme alkuperäisiet amerikkalaiset intiaanit, pois re-senaatiöaliieilta. Antakaamme heille täydellinen vapaus. ".Moiitamalla t ä l l a i s i a toimenpiteitä mian 50:ssa osavaltiossa mei-kistaa", kirjoittaa Quill edelleen. ; «^än esimerkkimme vaikuttaa Ete- •Tärtiä tuli todistetuksi kun Lloyd ! lä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian Georgen täytyi suostua välirauhaan ; maihin. Vietnam mukaanluettuna. Irlannin tasavallan armeijan kans.sa ; "Päättäkäämme omakohtaisesti, heinäkuun 11 pnä 1921 noin 70oi että nämä miljoonaiset kansat tup-vuotta kestäneen sorron, kinaste-' mitsevat meitä meidän omien toi-lun ja siellä täällä toistuneiden yh-. menpiteidemme Derusteella. Näytteenottojen jälkeen. Minä en halua ; takaamme heille, etta meidän, rivt nostattaa mitään tunteita Ir. • niaamnie on todella demokraattinen., lännin historian siltä kohdalta, t a i— siHom. mutta vasta silloin, meil-siilä mitä tapahtui Irlannin ja Bri- i lä amerikkalaisilla on oikeus lipun-liehutteluun." huolimatta siitä kuinka monta mies- Ui, naista ja lasta pommitetaan ilmasta, ne vapaustaistelijat tulevat lopulla saavuttamaan suurimman osan tavoitteestaan mikä on: oikeus elää heidän oma elämäänsä omalla tavallaan. •Tasavaltalaisarmeijaa, jolla on: I tavoite, lipuu tai tykki ei voida ku- 4 pnä 74 vuotta. : • Elias Kaartinen, Port Arthurista, täytti tammikuun 26 päivänä 75 vuotta (eikä 72, kuten on valitettavasti virheellisesti mainittu). Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. iiuksiin ja vanhemmat käyvät farmiltaan palkkatöisä tai pitävät niitä eläkevaarien ja emäntien viimei' senä asuinpaikkana. * i Joka kolmas farmi Ontariossa on taloudelli=esti kannattamaton. Niiden kohdalta hallitus on "yhdistä-miskannalla". Toisin sanoen, mikä-, li me tätä ohjolmapuhetta ymmärrämme; hallituksen toivomuksena on se, että "kannattamattomat" farmit saadaan yhdistetyksi joko ennestään "kannattaviin" tai niin. että monosta "ei-kannaftavasta' pikkufarmista tulee yksi "kannattava" suurfarmi, mikäli ei raivatuille . pelloille istuteta metsää sillä perusteella, että maan laatu on maanviljelykselle, sopimatonta. Vuoden 1961 sensuksen mukaan Ontariossa on 121.000 farmia, joista peräti .50,000 on taloudellisesti tuottaihattomia; 30,000 sellaisia farmia, jotka myivät (vuodessa) vajaan $1,200 ai"vosta maataloustuotteita ja 20,000 .sellaista, jotka myivät vajaan S2,500 arvosta erinäisiä maataloustuotteita. Hallituk.sen lilastomiesten mukaan nämä.ovat niitä taloudellisesti kannattamattomia maita, joiden avustamiseksi ei luvata mitään, ko5>- ka katsomuksena on, että sitä parempi on mitä pikemmin ne saadaan "yhdistetyksi" siten, että al-kiiperäi. sel asukkaat joutuvat suurelta osalta jättämään farminsa. Hallitus suostui sekin a.selepoon. mutta rikkoi lupauksensa parom.- mista t.vöchdoista. Yleislakon jälkeen ilmoitti kenraali Barrientos, että 7000 työläisiä eroteltaisiin ja ;;assa. että palkat pidettäisiin alhaisina. ! Virallinen .^ntaran uutistoimisto Tärnä suunnitelma merkitsisi työt-1 tiedoitti 45 indonesialaista ilmavoi-tömyyden lisääntymistä, nälkää ja mieii iipscioiia pidätetyn .logjakar-kurjuutta. Ammattijärjestö onkin tassa. tänniaii neuvotteluissa \\' 1921; mutta Irlannin vallankumousliike vaikuttaa hyvin läheiseltä Vietnamin tämänhctkiselie Vallankumousliikkeelle.;: „••',•;:••'.•••'. "Meillä on nykyaikaisten aseiden lituksen ministereille j_a iuhatpäi-i käytön avulla mahdollisuus riistää i muksen. jonka mukaan näiden maiselle väkijoukolle pitämässään pu- v satojentuhansien ihmisten elämä, j den välinen kauppavaihto lisääntyy hoessa Merdeka-palalsissa Djakar-semissuunnitrlman olevan "imperialistien" ja heidän indonesialaisten a.^enttiensa työtä. Sukariio antoi jiilistuksen.sa hai- ' N-liiton ja Pakistanin kauppa kasvaa Karachi. — Pakistan ja Neuvostoliitto allekirjoittivat kauppasopi-mutta siitä huolimatta Kaakkois-' 200 prosenttia, ilmoittaa Associated .\asiasta tulevat raportit viittaavat ; Press of Pakistan. Pakistan toimit-siihen, että me emme ole voiton taa Neuvostoliitolle riisiä ja tuo puolella sodassa. Onko tämä verenvuodatus tarpeellista? Jos he haluavat elää elämänsä omalla tavallaan. Neuvostoliitosta kuljetusvälineitä sekä tierakennus- ja maatalouskoneita. PÄIVÄN PAKINA POTEMKININ NYKYKUUSSEISTA Monot meistä muistamme historiasta Poteinkin.nimen. Vain aniharvat tietävät, että hänen.risti-niininään oli dri.qori Aleksandio- . vits tai että hän oli arvoltaan ruh- -tinas ja ammatiltaan marskin iir- _voinen ammattisotilas. Kaikinmo muistamme kuitenkin tiedot "l'otomkin kulisseista". Kuten muistetaan Poteinkin oli keLsarinna Katariina M kaikkivaltiaana suosikkina Veniijän sisä- ja ulkopolitiikkaa johtamassa. Ilisto-riakiijoisba selitetään kuitenkin, että kun Katariina vieraili Etelä- Venäjällä 1787, niin Poteinkin näytteli hänelle kukoi.Uavia kyliä esittäviä kulis.soja; Niinpä nämä "Poteinkin kuli.s.sit" merkitsevätkin kauncmajilau.sla, jonka tarkoi-.-. tuksena on salata todellisuudessa vallitsevat epiikohdat. Tällaisia "Poteinkin kuli.sseja" näytellään nyt kuulemma myös Etelä-Vietnamissa vallitsevien todellisten epäkohtien .salamisek.si. Näin ainakin kerrotaan Kennedyn dynasti.-iaii eli hallitusluionee-seen kuuluvan"senaaltori Edward "M. Kennedyn (D. Mass.) sanoneen. Mutta puhukaamme tästä asiasta suulla suuremmalla, eli APn Ne\v Yorkista viime tiistaina lähotlämän uutistiedon tekstillä. "Senaattori Edvvard M. Kennedy sanoo Saigonin hallituk'^en suh-tauluvair välinpitämättömästi o-, män kansansa noin 1,000,000 henkeä käsittävän sotapakolaisen suhteen Ktelä-Vietnami.s.sa." (Tiissä yhteydessä lienee paikallaan palauttaa mieleemme, että näiden "sotapakolaisten" joukossa on tuhansia sellaisia naisia, lapsia ja vanhuksia, jotka on kuljetettu va.sloiii heidän omaa tahtoaan Saigonin hallilusalueille niiltä paikkakunnilta. Jotka on "vallattu" V-i(Mlaingiltaj ja. tuhoti u maan tasalle, kuten on uutistiedoissa kerrottu, Toiseksi voidaan huomioida se, että Washingtonin joidenkin l)olitiikantokijäin ajatuksena on Jotta näiden 'pakolaisten" uudelleen asuttamisen ja avustamisen avulla saaliiisiiii sittenkin parcm-. pia tuloksia kuiii"|)nltetun maan" ohjelman solataktiikalla. Ilmeistä on. ettäsenaattori Kennedy lukeutuu tähän ryhmään. Näillä reunahuomautuksilla jatkamme siis edellämainitun uutistiedon lainausta niistä saigonilaisten "Po-temkin kulisseista"): . ••Look"-julkaisun artikkelis.saan mr. Kennedy sanoi äskeisellä Etelä- Vietnamin matkalla todenneensa, että'Saigonin virkailijat antavat petollisia näytteitä pakolaisten huolenpidosta. "Ilallitusvirkailijat vakuuutti-vat minulle, että pakolaistilanne on hyvässä kontrollissa — mutta siitä huolimatta minä tarkastin yhden 60 ihmisiä käsittävän kämpän, missä ei ole mukavuuslaitoksia . , . "Rakennustyöt oli aloitettu seit scmällä pakolaiskämpällä minun vierailuani odotettaessa. Mutta ne (rakennustyöt) lopetettiin kun matkani viivästyi hetkoUisosli. Ne aloitettiin uudelleen kun minä ,sain lopulta tilaisuuden matkan suoril^taa." Tällaisia ovat ne yhdysvaltalaisten "neuvonantajain" ohjeiden ja määräystei mukaisesti toimivien Saigonin viskaalien nykyaikaiset •'Potemkin kulissit". Senaattori Kennedy kirjoittaa niistä edelleen: "Vierailuni aikana osoittautui monta muuta seikkaa näiden kämp pien asioista petokseksi. Ihmiset _antoivat suosionosoituksia edustajistomme tullessa kämpälle kiitos siitä alemmille virkailijoille jotka liikkuivat suosionhuutojen johtajina pakolaisten keskuudessa 'Meidän paikalla ollessamme jaeitiin (pakolaisille- peitteitä, jotka otettiin pois meidän lähdettyämme sieltä. Rakennusten maalaukset olivat tuoreita ja kämppien tiet juuri raivinkoneiden tasoittamia. "Asiallisesti puhuen näiden virkailijain käyttäytyminen oli enemmän tyypillistä niille, jotka yrittävät salata ponnistelujen puuttumisia, kuin miehille, jotka tekevät parhaansa vaikeissa olosuhteissa . . . " Saa nyi sitten nähdä, tulevatko "Saigonin kulissit" kilpailemaan kuuluisuudesta keisarinna Katariinan huipultamiseksi laadittujen "Potemkin kulissien" kanssa? — Känsäkoura,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 29, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-01-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660129 |
Description
Title | 1966-01-29-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantai, tammik. 29 p. — Saturday, Jan. 29, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Efitablished Nov. 6, 1917
EblTOR: W. EKLUND MANAGER; E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EOITORIAL 674-4264
Published thrlce *Äekly: Tuesdaya, Thursdays anä Saturdays by yapaas
Publishing Co. Limited, 100-102 Elih St. West, SudbUry, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertialng rates upon applicatlori, translatlon Iree of charB«.
AuthoriBed aa secondclass mail l)y the Post Office Department. OttBWa.
and for payment of postage In cash.
CANAOIÄNiLANGUAGE-BRESS
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75
3 kk. 2.75
TILAUSHINNAT:
USA:ssä 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.26
Suomessa: 1 vkr 10.50. 6 kk. 5.76
Bolivian kaappauksen
takana oli eversti Fox
Kun ariSieijajuntta marräskuussb 1964 nousi kapinaan Bolivian presidentti
Victor Paz Estenssoroa vastaan ja presidentti totesi pelin menetetyksi,
hän tarttui kon^ivääriin ja Ipoistui kiireesti presidentinlinnasta.
Häh ajoi suult-ässa luodiihkestävässä autossaan kovaa vauhtia kohti Perun
rajaa, jonka onnlstiiilän ylittäihään. Ntän oli nyt maanpakolainen Perussa
mutta vapautensa ja henkensä hän toki oli pelastanut.
esittänyt vastasuunnitelman tina-teollisuuden
taloudellisten vaikeuksien
voittamiseksi. Siinä ehdotetaan
mm. malmikerrosten tarkempaa
tulkinrisla, uusien kaivosten avaamista
sekä Neuvostoliiton tekemien
Ontarion maatalouskysymyksistä
Kuvernööri EarlRowen viime tiistaiha Ontarion 27:nnen
laiiiläätijäkunnan avajaisistunnolle esittämässä 24 sivua ja 10
eri osaa käsittävässä ohjelmapuheessa annetaan ; alustavia
vihjeitä Siltä, minkälaisia lakiehdotuksia hallitus ön suunnitellut
tämän istuntokauden käsiteltäväksi, ja mitä tärkeitä
kysyittykäiä ön toisaalla aikomus pitää vihreän veran alle
kätkettynä niin, ettei niistä tulisi edes mielipiteiden vaihtoa,
päätöstenteosta puhumattakaan.
Tässä yhtej^dessä meitä kiinnostaa kuitenkin ensisijaisesti
oh jelmapuheen maatalouskysymyksiä koskeva kohta,
sillä se koskee yhtäältä maaseudulla asuvia satoja kansaläi-siänrnie,
ja toisaalta esittää jotakin uuttakin pitkän aikaa
unhoitetun väestöosan kohdalta yleensä maakunnassamme.
Vaikka tällaiset öhjelmapuheet on tavallisesti laadittu
niin "pyöreiksi" ettei niissä ole juuri minkäänlaista "kulmaa"
tai "nurkkaa", mistä kiinni saisi, niin ne antavat kuitenkin
yleispiirteisen kuvan siitä, minkälaisia lakiehdotuksia
on eri kysymyksistä odotettavissa. Päästäksemme siis
selville, mistä kaikesta on tässä yhteydessä kysymys, me
Voimme hyvällä syyllä tutustua yksityiskohtaisesti ohjelma-puheen
maatalousasioita käsittelevään kohtaan, missä sa-
•. nottiin: •
—- Kunnioitettavien jäsenten käsiteltäväksi esitetään
kaikkikäsittävä satovakuutusohjelma, mikä vastaa Ontarion
farmarien tarpeita ja ontariolaisia tuotanto-olosuhteita. Se
tulee perustumaan sovitteluun Canadan (liitto-) hallituksen,
. liitt(Dvaltion satovakuutuslakeihin suunnittelemien muutosten
kanssa.
— Kaikki maatalousohjelmat tullaan yhdenmukaistutta-maan
Pohjois-Ontariossa. Tässä mielessä nimitetään vanhempi
(johtava) kaksikielinen hallinnonjohtaja, jonka päämajaksi
tulee Sudbury.
— Toimintaa laajennetaan Pohjois-Ontariossa. Ryhdytään
tarpeellisiin toimenpiteisiin niin, että voidaan varata
riittävä eläinlääkäripalvelu karjan ja siipikarjan kasvattajien
"käyttöön. New Liskeardinkoefarmi (Agricultural Farm)
varaa lisäohjelmia kasvatettaessa nuori ihmisiä ja aikuisia
hyväksikäyttämään kaikkein uudenaikaisinta maataloustekniikkaa;
mikä soveltuu Pohjois-Ontarion olosuhteisiin.
Hallitus on syvästi huolissaan siitä, että Ontarion farmarien
edessä on jatkuva puute maatalouteen sopivasta työvoimasta.
Tämän tilanteen korjaamiseksi viime kesänä järjestetty
koeohjelma tulee laajennettavaksi.
— Nimitetään alueelliset kehitysvirkailijat jotka työskentelevät
maatalousministeriön edustajain ja ARDAn pai-kalliskomitean
kanssa.
Hyljättyjen ja ei-taloudellisten farmien yhdistäminen
• 1 (consolidation) tulee jatkumaan Pohjois-Ontariossa. Tätä ohjelmaa
laajennetaan, missä se on toteutettavissa, myös Itä-
Ontarioon .
— Maatalousministeriö edistää kaikkien sellaisten ryhmien
— farmarien sekä erinäisten palvelu- ja myyntilauta-kuntien^
entistä läheisempää yhteistoimintaa. Tunnustaen
laajalla pohjalla olevan maatalousteoUisuuden ja ruokatava-ratuotannon
tärkeyden, lainlaatijakunnalle esitetään ehdotus
laiksi, minkä mukaan maatalousministeriö (Department of
Agriculture) tulee jatkamaan toimintansa ruokatavara- ja
maatalousministeriön (Food and Agriculture) nimellä."
Kuten tiedetään tällaisen ohjelman arvosta ja merkityksestä
saadan pätevä tieto vasta sitten kun eri kysymysten
ratkaisemiseksi esitetään varsinaiset lakiehdotukset. Mutta
siitä huolimatta voidaan jo nyt todeta, että tähän ohjelmaan
kuuluu sekä-myönteisiä että kielteisiä puolia:
Myönteisenä seikkana voidaan mielestämme pitää, että
maatalous- kuten eräillä toisillakin aloilla, pyritään irtaantumaan
usein liian suppeiksi osoittautuneista "paikallisista"'
ohjelmista ja kehittämään "alueellisia ohjelmia". Erikoisen
lämpimästi on tervehdittävä sitä, että Ontarionkin farma-reil-
e ryhdytään lopulta järjestämään (tai ainakin luvataan)
kaikkikäsittävää satovakuutusta, jotta eivät toistu^isi sää.
ja muista luonnonoikuista johtuvat pulat ja vaikeudet, joista
Ontarion maanviljelijät ovat varsinkin kahden viimeksiku-
Iune6n vuoden aikana kärsineet yhtäältä kuivuuden ja toisaalta
liikasateiden ja kylmyyden takia.
Valitettavan yksipuolisena ja kielteisenä seikkana on pidettävä
ohjelmapuheessa kohtaa, missä sanotaan, että "hyljättyjen
ja ei-taloudellisten farmien yhdistäminen tulee jatkumaan
Pohjois-Ontariossa"
Käytännöllisesti puhuen tämä tarkoittaa sitä, että köyhien
farmarien häätö kolikonnuiLtaan tulee hallituksen siunauksen
perusteella jatkumaan edelleen-. Toisin sanoen ylläesitetyt
myönteiset puolet on ohjelmapuheessa Suunniteltu
pääpiirteissään keskivarakkaiden ja rikkaiden farmarien
avustamiseksi ja tukemiseksi samalla kun köyhät, todelta
avun tarpeessa olevat farmarit saavat kitua, kunnes kyllästyvät
ja jättävät farmimaansa. Totta on, että köyhiä pikku-farmareita
ei pakoiteta "kolhooseihin" kuten on sanottu,
mytta heidät pakoitetaan jatkamaan toivotonta kituelämää
tai luopumaan farmeistaan ja lähtemään teollisuuskeskuksiin,
missä heitä odottaa aivan liian usein työttömyys sen
väitöksen perusteella, että he eivät omaa tarvittavaa ammattitaitoa.
Täkäläisillä kansalaisiliamme on aivan liian paljon kokemusta
siitä, niitä tämä, pian sodan jälkeen käytäntöön
otettu ohjelma, josta aikoinaan keskusteltiin melko laajasti
esimerkiksi Vapauden palstoilla, on käytännössä tarkoittanut.
Tuloksena siitä on useita farmialueita missä on Jkymme-hittäin
kylmillejääneitä farmifaloja. Lisäksi on kymmenittäin
sellaisia farmeja, joissa ei asiallisesti puhuen enää ole
karjaa eikä mitään maanviljelystä. Lapset ovat toimeentulomahdollisuuksien
puutteen vuoksi siirtyneet teollisuuskes-
Estenssoro on tämän vuoksi voinut
paljastaa ja yksityiskohdissaan
vahvistaa, ettS kaappauksen takana
oli Yhdysvallat. Viltor Paz Estens-soro.
joka kuuluu Bolivian kansallis-vallankumoukselliseen
MNR-liikkee;
seen, asuu nyt Perun pääkaupungissa
Limassa talossa, jota poliisi
vakituisesti vartioi. '
Virallisesti sanotaan vartioinnin
tapahtuvan Estenssoron suojelemia
ieksi. Estenssoro väittää, että todellisuudessa
on kysymys hänen luonaan
kävijäin tarkkailusta. Viranomaiset
haluavat estää Bolivian entisen
presidentin juonittelemasta
maansa uutta hallintoa vastaan. .
Joitakin kuukausia sitten sai neuvostoliittolainen
lehtimies V. Ko-bysh
haastattelun Estenssorolta Limassa.
Victor Paz Estenssoro sanoi
siinä mm.:
--"Bolivian kaa^pau); oli suunniteltu
ja järjestetty \Vashingtonis-sa.
Sitä oli valmisteltu katian ja
tarkkaan . . . Kaappatikse^ järjestäjä
öH eversti Eduard J. Fox,
USA:n Boliviassa olevan lähetystön
iFAiailuattashea. Hän on Boli-vivM
nykyisen presidentin Rene
Barrientostn vanha ja hyvä ystä- ,
vä. Ihnan hänen lupaansa ci Bar-rientos
^en enempää kuin vallassa
olevan sotilasjuntan johtaja kenraali
Ovandokaan voi liikauttaa
pikknsormeaahkaan. Sotilasjuntan
'ätiMiftanta v^nen vastarinnan :
murskaaminen vei 300 työläisen
hengen ja aiheutti 1,000 henkilön
haavoitiumisen. USAn lähetystö
hyväksyi sen."
•^Kysymys on .siis USAn välittömästä
hyökkäyksestä Boliviaa vas
taan — ja minä vastaan täysin
tästä lausunnosta. Amerikkalaiset '
eivät ole .suorittaneet murhateko
ja vain Dominikaanisessa tasaial-lassa
vaan myös Boliviassa. Se on
saatettava maailman tietoon."
Mitä sitten on US.\n l u o l i a , pysty- '
tetty sotilasdiktatuuri merkinnyt
väestölle? ,
Kun Pazin puolueen kolme jäsen-,
tä pidätettiin elokuun alussa selitii
sisäministeri eversti Oscar Quiroga.
että "pidätetyt ali.stL'ttai.si.in aivopo- •
suun. USAn pienessä diktaluuriv a! •
tiossa Etc!:'-.^merikassa . puhutaan |
julkises i . että aivopesua käytetään
poliitliiiin \;i:ikoihin. Voiclaim v;iin
arvailla, mitä menetelmin poliisi
käyttää ; I Uäessään poi.staa vanki- :
ensa vakaumuksen,
i Eräs toinen ilmaus US.-\n tuke ,
j man diktatuurin raakuiKU"Sta oli s
tuliaseiden käyttö naisten toimeen- ;
panemaa mielenosoitus.a vastaan |
tarjousten hyväksymistä. Neuvosto-
Catavin ja Siglo Veinien kaivosaUi. I 1'illo tarjoutui 1960 rakentamaan
eella heinäkuun alussa. Naiset osoit- i tinansulatusuunin Boliviaan ja anta-'
livat mieltään palkkojen alennuksia
Ja erottamisia vastaan. Poliisi ampui
väkijoukkoon, aiheutti yhden kuoleman
ja useita haavoittumisia.
Eräänä toukokuun yönä vangitutti
ilmavoimien kenraali Rene Bar-rieritos
27,000:n tinakaivostyöläis-
011 suo.iituiv joluajan. Juan Lechin-in.
Hänet kuljutottiin 047 .nieiivki-seliä
iontokoneoiia maanpakoon
l-aia^uayihin. Sen jälkeen Barrien-ios
erotti kaikki jolitavat amnialti-yhdi.
stystoimilsijat ja teki siion lopun
vapaasta ainniattiyJKlistysliik-
Kcostä: 3ö nuuita ammatliyhdi.sty-s-johtajaa
karkoteltiin Paraj-iuayihin;
Barrientos mitii.öi kaikki, ne pal-
K a n k o i o l i i k : o;, loila tinakaivo.Uyö-iiii.
set olivat saanoel vuoden HHH
elokuun 31 päivän jälkeen, ja antoi
valtion tinakaivo.syhtyniille vapaat
kädet erottaa työläisiä. Tinatyoliii-
.siä irtisanottiin joukoittain.
US.A oli vaatinut palkkojen alentamista
ja croltiiinisia eräänä keinona
kaivosten : rationalisoinnissa
aina ".siitä lähtien kun US.A yhdessä
Liinsi-Sak.san ja kansaiuvälison kehityspankin
kanssa, on antanut .37
miljooniin dollariii lainan Bolivian
iinateolhsuuUelte..
Työiäiset nousivat niiiUi toimenpiteitä,
vastaan ja . puolustivat ani-
. 11 a 111.1 ä rj f 1 ö j e 11 (J : k e ii k • i a. '1 o u ko •
Kuun 17 pnä lie. lyityivät ylei-slak-rioon.
joka • vähitellen sai kansan-nou.
san lucr.teon. Lakko lamautti.
ka"kki kaivokset, tolitaat, suinen
osan lennälinliikenteestä., pankoista,
kouluista jne. ^
.Ande.s-viio: ten kaivosalueella toimiva
aminanijärjestöjen radiolähe-lin
kehotti nousemaan taisteluun so-ilasdiktatuiiria
vastaan. Kaivostyö.-.
Iäiset olivat asei.^lauUineet. Iloilla
Oli ollut oma milusinsä vuoden 10,52
vallankjjnoiiksei.ta alkaen. .Vrmcija
ryhtyi sotilrskonoita ja nykyaikaisia
.iseita käyltäen. hyiikkävksoen kaivostyöläisiä
vastaan, mutta työläisot
.ö:vät .son •.akai.sin. hyökkäiiivät so-tilassaattueita
vastaan, räjäyttivät
.silloja )a teitä ja katkai-^iv-vt puhe-
Mitä muut sanovat
maan 150 miljoonan dollarin "pitkä-a
kaisen lainan alhaisella korolla,
."uunnitelma merkilsLsi toteutettuna
työllisyyden li.sään!ymislä ja maan
talouden parantumista.
Mutta hallitseva .sotilasjuntta ei
ole halunnut kuulla puhuttavankaan
'ästa:Tiiys1n toteutetavissa olevasta
..suunnitelmasta.
Toukokuun yleislakon . jälkeen
vyöryi maan yli terroriaalto joukko-pidätyk.
sincon ja . karkotuksineen.
Kommunistinen puolue, kiellettiin
ja .se painui maan alle. Si[?lo Vein-lessä
otti armeija haltuunsa ammat- '
tijäijestön kirjaston ja takavarikoi
.sen kirjat "kommunistisena propa-
'iandana'. Kirjastonlioitaja pidätet- '
tiin.
Jriyyskyiissa julkai.si .sotilashallitus |
iisetuksen, Joka^uomitsee rikollisek- •
•il kaiken toiminnan sotilashallitusta
vastaan. Se kieltää mm. lakot ja 1
saattaa hallituksen arvostelemisen i
rikoslain piiriin tapahtuipa se suul-
Jisesli tai kirjallisesti.
Kaivostyöläiset toimeenpanivat
syyskuussa niiolenosoituksen Si^lo
Veintossä -:- poliisi ampui mielen- I
osoitta.!is;a kaksi. Tämä nostatti I i i -|
koluliniiiä muissakin kaivo.syhdys- |
:uiiini.s.';a.Orurossa käytiin viisi tun- |
tia kest.inyl taistelu. Työläisiin koh- j
dislunoon viskivallan suututtamana |
hyökkäsi 200 ylioppilaita Oruron j
Ijoiii.-.iasomaa vastaan, joka pollet- :
iin. Sotila.sviranomaiset pidättivät
JOO työläisiä, jotka lähetettiin si.sä- '
maahan pakkotyöhön. i
Lialla^uassa polttivat kaivostyöläiset
ooliisiaseman. toi.ses.sa kau-pun;
5i.ssa poliisiasema räjäytettiin.
Useita päiviä kestäneen taistelun
Jälkeen . halliliis ilmoitti jälleen
.-.uostuvansa neuvottelemaan työläisien
kanssa. Syyskuun 29 pnä otti-vatkin
kenraalit Barrientos Ja Ovan-do
vastaan kaivostyöläislähetystön
jonka kanssa he neuvoticlivat kahden
tunnin ajan. Kenraalit lupasivat
heille palkankorotuksia. .Jälleen
kerran olivat työläiset pakottaneet
sgtilasjfjhtajat polvilleen.
kaivostyöläinen huomautti.
FALLACY, ELI HA4lHAKXSI |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-01-29-02