Vapaus, May 6, 1965

              Sivu 2 Torstaina, toukok 6 p. — Thursday, May 6, 1965
INDEPEI^DENT LABOR ÖRGAN .
O F FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstabUshed Nov. 6, 1917
E D I T Ö R : W. EKLUrjD ' MANAOfeR: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D C D I T O R I A L 674-42^4
publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co. Limited,100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada.
V V ^ , Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon applicatlon, träns^ free of cliärge. .
Autiiorized äs second class m?iii theViPosi.Qff ice Department, Ot(aWa,
. . « ö ä l?r payment pf pestjige in cash.
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Canadassa: f vk. $9.00. 6 kk. $4.75 : ÖSArssa
3 kk. 2.75 ; . Suomessa:
1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
7
i;
20 v u ^ ^
Tänä lauantaina, toukokuun 8 päivänä, tulee kuluneeksi 20 vuot­ta
siitä ikimuistpisesta päivästä, jolloin liittolaiset saivat täydellisen
; voiton Natsi-Saksan asevoimista. ' 7; ; =
Tämä historiallinen voitto saavutettiin vapauttarakastavan maail­man
yhteisin voimin, missä o l i johtava asema Britannialla, Neuvosto-
: liitolla ja Yhdysvalloilla. Tämän suuren voiton hintana dli kuitenkin
kuusi vuotta kestänyt sanoinkuvaamaton kärsimys, miljoonien ihmis­ten
kuolema sekä koko Euroopan mantereen laajuinen hävitys.
Saavutettu voitto avasi tien demokraattiselle kehitykselle jä nos-
' tatti koko ihmiskunnan toiveita siitä, ettei koskaan enää tule sodan
•• vaaraa, .(^ikä ainakaan sodan hävityltä ja kuolemaa.
^< Sodasta kärsinyt ja arpeutunut maailma tervehti suurin toivein
., myös MK:n perustamista kansainvälisen yhteistoiminnan fooi-umina
/ j a takftetia-'Siitä, että Saksan militarismi, mikä oli kahdesti syössyt
; ihmiskdi^ti^s^^^^^ ei voi koskaan enää uhata ihmiskunnan rauhaa.
V •^Mä-h^ luultiin
' niin«sutnaUa><olämän ja veren hinnalla tehdyiksi, ovat edelleen rat-
: kaistevanar.^ Lirt^ sodanaikainen yhtenäisyys on bajoitettu ja
F^bqiDaineuir^ kylmä sota on noussut tilalle epäilyttävine sotaliit-töiflP^
m: Vanhojen natsien komennossa on syntynyt Saksani uusi ar-meif^
U^(i on se vaara, että saksalaisarmcijalle annetaan ydinaseita-
.' k i n . . -'^ •• •
Kyynilliset poliitikot lietsovat revanshihenkeä ja Saksan rauhan­sopimusta
ei ole vieläkään allekirjoitettu. Fasistinen aate on nostanut
rumaa päätään täällä Canadassakin hyökäten arvovaltaisten. kansa­laisryhmien
kimppuun. ^'
Näin selittää Canadan kansallisuusryhmien neuvosto nykytilan­netta
pääministeri Pearsonille tämän voiton päivän johdosta lähettä­mässään
aivoimessä kirjeessä. Siiiiä kiinnitetään huoniiota Vietnamin
sotaan ja sen aiheuttamaan suureen vaaraan sekä siihen tosiasiaan,
'• että .kuluneen 20 vuoden aikana o h maailmassa tapahtunut syvällc-ulottovi|
r muutoksia. On syntynyt kymmeniä uusia, itsenäisiä maita,
jotka ovat jo ottaneet niille laillisesti kuuluvan paikan kansojen per­heessä.
Rauhantahto on voimistunut ja laajentunut siinä määrin, että
caubanliikkeeseen kuuluu nyt kaikkien yhteiskuntapiirien edustajia,
•• vaatien aseistariisuntaa ja rauhallista rinnakkaiseloa. Kaiken- tämän
^ perusteella Canadan Kansallisuusrybmien Neuvosto esittää pääminis-
' teri Peai-sohille seuraavia ehdottilcsia:
"Me pyydämme Teitä mr. pääministeri tänä voiton vuosipäivänä,
jota kunnioitetaan kautta maailman, puhumaan Vietnamin interven­tion
lopettamisen puolesta; ulkomaalaisten joukkojen pois vetämisen
' puolesta siten, että se kauan kärsinyt kansa saa tilaisuuden ratkaista
^omat kysymyksensä itse haluaniallaan tavallai
[ "Me keholtamme Teitä käyttämään tätä tilaisuutta hyväksenne
fehdottaaksenne kansainvälistä konferenssia, mikä johtajsi Saksan rau- >
^hansopnnUksen allekirjoittamiseen, sekä kumniankin Saksan olemas-
|saolon tunnustamiseen ja vallitsevan epänormaalisen ja todella vaa-i
rallisen tilanteen lopettamiseen.
l "Kunnioittaen liittolaismaiden kymmeniämiljoonia kaatuneita,
ime keholtamme Teitä toimimaan kylmän sodan lopettamiseksi ja
I palaamaan kovien : ponnistelujen: perusteella voitettuun sodanaikai-
Iseen yhtenäisyyteen, mikä oli ratkaiseva tekijä sodan voittamiiseksi,
jja mikä yksin auttaa myös rauhanajan ongelmiien ratkaisua.
K Paavi Paavalin äskettäisen pääsiäisvetoomuksen sanojen mukai­sesti:
i:/
"Tulkoon päivä, jolloin kansojenvälinen kiistely lopetetaan, ei
jaseyoimien avulla vaan kohtuullisuuteen pyrkivien neuvottelujen va-hossa,
ja anftakbot kaikki sota- ja sissisotaoperatiot tietä rakentavalle
tyhtei
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Vsinö K J V I , Toronto, Ont. täyttä^
lauantaina, toukokuun 8 pnä 73
vuotta.:
Mary Kaven, R. R. 3, Sudbury.
Ont, täyttää maanantaina, töukor
kuun 10 pnä 70 vuotta.
Topi Leskinen, Pioncer Manor,
Sudbury, Ont., täyttää maanantainuj
toukokuun 10 pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tult^
vain onnentoivotuksiin.
H e l s i n k i — VaiiI|QiJ[$ii ]^^iiä|Jk>ideii nmtulsesti oU Suomen eri kau­pungeissa
j a muissa asufiutikeskuk^ssa suuria vapi^^j^UUi ja -kulkueita,
vaikka sää o l i k in kylmyyden epäsuotuisa. Mutta erikoista Suo­men
kaikissa vappujuhlissa dU ^ v«pni|a sei :ett^ ^^fjeoMikkeen eri
piirejä edustaneet pnhiijlit l|oros^yat jp)i(>. tftvajila t j ^ Ä e U a yhteistyön
ja j^iepäto^Xden n i f i l^
A A R N E SAARINEN:
Helsingissä, Kaisaniemen kentäl­lä
pidetys^ vappujuhlassa, näissä
oli noi^ 17,000 osanottajaa, esitti
Rakennustyöläisten Liiton puheen­johtaja,
kansanedustaja Aarne Saa­rinen
voimakkaan vetoomuksen työ-yäenliikkieen
yhtenäisyyden puoles­ta
korostaen sitä', että työväenliik­keen
keskeisinipänä ongelmana dn
hajaannuksen voittaminen, joka i l -
menee tänäänkin siinä, että Helsin­gissä
työväki kokoontuu (vappua
viettääkseen) kolmessa eri paikas­sa,
vaikka heidän todelliset etunsa
ja yhdensuuntaiset pyrkimyksensä,
sekä porvariston politiikka antaisi­vat
kaikki mahdollisuudet ja suo­rastaan
vaatisivat V. kokoontumaan
yhteiseen suureen ja vaikuttavaan
tilaisuuteen.
Tämä on sitäkin valitettavampaa,
sanoi Saarinen edelleen, kun ha­jaannusta
ja erillään oloa. ei voida
perustella tämän päivän tosiasioil­la
ja tilanteella, vaan vuosikyinme-niä
sitten saaduilla kokenniuksilla ja
omaksutuilla asenteilla. Näin SK-DL:
n piireissä.
Multa työväen yhtenäisyyskysy-ihys
Hallitsi vappupuheiden yleissä­vyä
myös molempien spsdiem. ryh­mien
vappujuhlissa.
Vasemroiston ammatillinen ja
myös poliittinen yhteistyö tulee lä­hivuosina
muovaamaan uudelleen
sisäpolitiikkamme kasvot, lausui
maisteri Olli J . VoU (TSPL) Lah­dessa
käsitellessään puheessaan va­semmiston
yhteistyökysyrnystä. Pu­huja
sanoi tämän olevan varmaa,
; löytyköön laajemman työväenliik­keen
yhteistyön edestä vielä mitä
esteitä tahansa". Uän arveli, että
SKDLn ja sosdem. puolueen piiris­sä
esiintyvät keslcinäisct epäluuloi-set
asenteet tulevat olemaan väis­tyviä.
: ';• T
Sosialidemokraattien ja kommu­nistien
yaalienjälkcisen hallitusyh-leistyön
mahdollisuuden toi esille
puheessaan pankinjohtaja fil. tri
Mauno Koivisto puheessaan sosiali­demokraattien
vappujuhlassa Tam­pereella
ja Nokialla. 7 ;
BjAIlTlNl
ENEMMÄN YIIDISMV^Ä-S-ÄVIÄ
KlINEROmVIA
n s ^ e n Liiton ja
Sosialisdcmotoalliscn • n ^ n . Puolueen
sosialidcBOkraatleJa yhcari^ yhdistäviä asi­oita
- o n mato,kuiiniu;! -kuin„erottavia
tähdensi, vappapii|)oes8»229Äessaan ' Sg>siali-deraoiiraatllsen
Liiton . . n c ^ n % •. pubeen-joiilajä
Pekl(ä'Marlip. • / .(IÄI,, .
H ä n saMl aalteclllsiss-ataieQsissa j a moni^-.
sa ylitciskupnisen u j u p u^distiispoli-tiliian
kysjTijisiäji ajscB ajattelun', ole­van,,
samankaltaisia. E r t » i a . Erottaviksi te­kijöiksi
i B n arvioi suhaiua suhtautumisen
p r e s i d c n l l l Kekkosen jofcloi a johtamaar ui-kopoiitiikkaai!
scliä S Ä 2 . S A k : h a n ja
T U L ; ä ä n . •==•.. •'•
P A A S I O l
Ei JUUBllXm ,:
leHtenune liittyy tänä historiallisena voiton päivänä näi-
^int||^i|y^|^^ edistäviin toivom Toinen maailmansota, nyt
.liäyiflAfömdleva,' vaikka onneksi kevätjäiden tavoin omaan mahdotto-m
u u V ^ S ^ I ^ ^ kylmä sota. sekä Kongoon, Vietnamiin ja Domi-
'nikaaniseen tasavaltaan järjestetyt interventionit huutavat kuin i h -
.miskunnah herännyt omatunto: "Riittää j o ! " On vihdoinkin tullut
kansoille aika nauttia niistä voiton ja rauhan hedelmistä, minkä hy-välcsi^
qlemigne yksilöinä, kansakuntina ja kansoina niin paljon uhran-
•nect. • . •
JMlMm edustusoikeusra
Kuten on meidänkin lehtemme uutisosastolla kerrottu, Mine-Mill
unionin toimesta esitetään ensi viikolla Ontarion maakunnan työmi­nisterille
anomus, että järjestettäisiin uusi — rehellinen ja rehti — '
äänestys siitä, minkä union Incon työläiset edustajakseen haluavat.
Saatujen tietojen mukaan on y l i toinen puoli Incon työläisistä al­lekirjoittanut
Mine-Millih jäscnanomUskortin ja maksanut sisäänkir-joitusmaksuksi
$1.00 henkeä kohti. Maakunnallisten työsuhdelakien
mukaan on tällainen äänestys järjestettävä silloin, jos vähintään 45
prosenttia työläisistä vaatii edustusäänestyksen järjestämistä.
Meidän lehtemme liittyy kaivpsniiehiin ja pajkalUsiinhyvänt^^^
don ihmisiin yleensä, jotka toivovat, että Incon työläisille annettai­siin
viivyttelemättä tämä edustusäänestysoikeus. Tosiasia nimittäin
on, että. nykyinen edustustilanne Incon työläisten kohdalta on kestä­mätön.
; • On ensinnäkin muistettava, että viimeksipidetty edustusäänestys
suoritettiin olosuhteissa, missä Mine-Mill uniolta oli riistetty miltei
kaikki 'toimivapaudet. Se oli verrattavissa käsirysytappeluun, missä
toinen osapuoli on sidottu käsistä ja jaloista niin, että päällehyök-kääjä
saa lyödä ja potkia uhriaan mielensä mukaan. Mine-Milliltä o i i
silloin takavarikoitu toimipaikat ja varat. Vaikka sillä oli virallinen
edustusoikeus, niin valloitus- ja hajoitustyöhön turvautuneella teräs-unioUg
oli aluksi käytettävissä myös Mine-Millin osasto No. 598 haali
ja muut toimipaikat, joiden hyväksikäyttö kiellettiin Mine-Milliltä.
Kaikesta tästä huolimatta olisi Mine-Mill voittanut, jos e i olisi
hyväksytty niitä äänestyslippuja, missä ei ollut äänestysvirkailijain
nimikirjoituksia. Ja näiden kyseenalaisten äänestyslippujen varassa
IRVOKASTA MUTTA
SILTI KUVAAVAA
Ostettuaan ilmeisesti paikallisen
T V : n mainosaikaa CBCn televisio-ohjelmaesityksen
kummaltakin
puolelta, terästyöläisten union
johtajat pyrkivät tiistaiiltana
antamaan sellaisen kuvan, että IW
W:n tulisieluinen laulaja, Joe H i l l
oh muka terästyöläist,cn valloitus-ja
hajoitustoiminnan puolella täällä
Sudburyssai
Tämä oli kaiketi yksi niistä ki
koista, joista terä.styöläistcii union
johtajat ovat hajp.tustyönsä yhtey
dessä niin tunnet! ujaT Heidän mic
lestään on kaikki luvallista työläis
ten rivien hajoitustyössä. kuten: sa
nolaan olevan rakkaudessa ja sodas
sakin. Siksi voidaan myös odottaa,
että pian voi tulla juttuja ' ikkunoi
dcn särkemisestä" ja "uhkauksis­t
a " terästyöläisten uniojohtajia vas
taan. jonkun sankarin auton ,poltta
misyritys jne. Siis tekaistuja juttu­ja
yleensä, joiden tarkoituksena
on jymäyttää pahaa-aavistamatto
mia henkilöitä, kuten nyt yi-itettiin
mainoskikan muodossa valjastaa Joe
H i l l terästyöläisten union hajoitus
työvankkureitten vetäjäksi.
Irvokkainta siinä oli; että Joe
H i l l i n elämää todellisuuspohjalta
kuvaavassa TV ohjelmassa ylistet
tiin muun ohella äärettömän voi
tnakkaasti . ...kapinatyttöä". jonka
symhoolina on Yhdysvaltain kom
munisfisen puolueen yksi tunnetuin
johtohenkilö, äskettäin kuollut E l i
zabeth -Flynn, puhumattakaan nyt
siitä, että suurella kuniiioiluksella
ohjelman yhteydessä mainjttu suuri
B i l l Haywood on "kommunistisuu-tensa"
lakia haudattuna Moskovas
sa. • ,y :
Näyttää siltä, että terästyöläisten
union hajöittajamestarien langat
ovat menneet hieman sekaisin. Jo­katapauksessa
voidaan todeta, että
yrittäessään nyt vetää Joe Hill-ku-vauksen
puolelleen, terästyöläisten
union suuret johtajat antoivat ala
käden kautta tunnustuksen, että In
Sosialidemokraalllen ~ n ^ n j a kommu-
Aistien •yiitels!cliiilntakysy3lB;;akysymyksessä
e i o l e paljon uiitla odOjo • odotettevissa,
l i u o m a u t t i sojlalltienti»cn9fcaeinokraattisen
p u o l u e e n pjliccnio|itajc6)Ä-Jitaja kansaur
e d u s t a j a lafael Paasio B o i s i o puhuessaan
Helsingissa J M y m ä e l l ^ l I o ^ e l l ä.
Pulieenjohlaja-Paasio/ oiz^sio huomautti
kuitenkii), c|lä oppositdrizooositioasemassa
löytyy yhla ja loisia sJsta ' hyödyllistä
konimunisllen Ja sosiali-ilfii^ialidemokraat-t
i c n ylitcisloiininnan avu U V B avulla ja ettei
sosiallde,iiioki'?alelllaVole=3lö-,. - ole tätä• 'vas-,
taan miläiin s a n o i t a . .ec^a.
iifluiuiinnn
HUONONLAjy^UEMl SAALIS,
Michael Us saiivuttl -iilen i l l i a l l a uuden, Massey-haalin ennätyksen
(Torontossa).
Hän ei saanut vedetyksi a i n o a t a k a a n henkilöä kuulemaan esitystä
uudesta uskönostäan, mikä on m u o t o i l t u ihmiskunnan pelastamiseksL
jQseph Gartan, ? . 5 0 O i s t u i n t a käsittävän .Massey Hallin a p u l a i s l i i k -
keenhoitaja sanoi, että se oli l i a a l i n historiassa ensimmäinen k e r t a , j o l ­l
o in Ulaisuuteen EI TULLUT Y H T Ä Ä N AINOATA O S A N O T T A J A A -
Us sanoi,' että SOO kutsua o l i lähetetty ja että tilaisuutta oli nnainos-tettu
sekä rajiiöjsa että, sanonnalcshdissä.
• KtoaUn VW on tullut Taivaan äänenä
Kaikeii.^uf)jijn nip^n. --.^-''v .'. '\
Us selittää formulaansa''- y l e i s m a a i l m a l l i s e k s i demokratiaksi. Järjes­telmäksi,
missä Jumajaiii lait o v a t kansaUisten lakien yläpuolella.
V Edelleen iariiiistumattothana^^ M Toronton W e s t e r n -
sairaalan niiessaii-aanhoitajain a p u l a i n e n paljasti tänään, että h ä n o n
Micheal Us, jä että hBn on v a l m i i n a uusimaan ristiretkensä hieman pie­nemmässä
mittakaavassa... — Uutistietp, toukokuun 3 pnä,
m
F A G E R H ö L H i
V A R O V A I S U U T T A ;
••Soslalldeniokraalllsla et-ta puoluevä­keä
liian varman vaaiiv-vilBaalivoitpn "odp;
juksesta varollll eduskuiriujla^kunnan puhe­mies
pääjolilaja K , ' A , _ .A.-A. Fagerholni
puliucssaan • sbslaliiicnrmobftdemokraattien'
Vappojulila8sa.Tammlsas3B2iQisaaressa. • • ..
H ä n kehoin koioslettJJolstettuun • varor
v a i s u u l c c n , koska myös HÖ^QTÖS porvarilli­sella
laholla on puliutlituJlu u t t u varmasta
• s ö s i a l i d c n i o k m l l l s c s l a w ' aXa vaalivoitos­ta,
• .
sai teräsunio ainoastaan toistakym­mentä
ääntä enemmän kuin Mine-
M i l l .
Kaikkien väärinkäsitysten välttä­miseksi
lienee syytä sanoa, '• että
meidän lehtemme Vapaus ei ole
Mine-Millin lehti yhtään sen parem­min
kuin se on terästyöläistenkään
union lehti. Tosiasia on, että leh­temme
lukijakuntaan kuuluu niin
Mine-Millin kuin esim. Soon teräs-työläistenkin
union jäseniä. Emme
liioin kannata kannibalistista val­loitus-
ja hajoitustoimintaa yhden
union toimesta toista uniota vas­taan.
, . — • '
Mutta olevaista ci saa toivomuk­silla
olemattomaksi. Ja täkäläisen
tilanteen perustana on se, -että In­con
työläiset eivät saaiieet viimeksi-pidctyn
äänestyksen yhteydessä va­paasti
ilmaista todellista toivomus­taan
ja että itse äänestyksen tulos-cin
on kyseenalainen seikka.
Tämän perusteella me yhdymme
varauksetta niihin sudburylaisiin —
a iieitä on yhä lisääntyvä määrä
ammattiyhdistysliikkeen ulkopuo-ellakin
—• jotka toivovat, että ny­kyinen
epävarmuus, epäily ja kiis­ta
pitäisi ratjMista siteii, että Incon
työläisille myönnetään oikeus itse
päättää siitä, miiikä union he edus­tajakseen
haluavat.
Se ei ole paljoa pyydetty. Mutta
sen vähempikään Cli tässä tilantees­sa
riitä.
KOIVISTO:
HALLITUSYUTEiSTVÖTA
AIKA IIABKITA
Tri Koivisto huomautti, että so­sialidemokraattien
on hyvissä ajoin
alettava vakavasti harkita vaalien
jälkeen tapahtuvaa tähänastista
paljon pidemmälle menevää^ yhteis­toimintaa
kommunistien kanssai
Hän tähdensi ettei tällaista harkin­taa
olisi suoritettava ainoastaan
cduskuntatasolla, kuten tähän asti,
vaan myös hallitustasolla.
T r i Koivisto totesi puheessaan
sosialidemokraattien ja kommunis­tien
välillä olevan edelleen ratkai­sevia;
periaatte^liisia eroja. Hän
tähdensi, etteivät nämä erot ole niin
suuria, etteikö käytännön yhteistoi­minnasta
voitaisi keskustella ja so­pia
aina yhteisen hallituksen muo­dosta
niistä myöten.
Atoinipoin|nitiim^^
lähtövalmiinaLiSfma
Länsi'!
con kaivos- ja sulattotyöläisiä ei ole
voitukaan jymäyttää pahamaineisen
punakauhukampanjan avulla.
Sudburylainen.
B e r l i i n i , - IlampurillinuQurilaisen Die
W e i l i n sotilaspollillisen k ä j l n s n ' kirjecnvaib
. t a j a n j u l k a i s l i i s s a j u n u a u a Bundeswehrin
. . i l m a v o i m i a liäsillelcvässä . BzaSssä artikkelis-s
a kcrrolaaii, cllä crilllä ällUllä Länsi-Sak
s a n . l e n t o k e n l i on slartJnBlstarttivalUHiijz
:itomipoji)incin.vaiiislcttu_ulJ9 ettuja ''Star-f
igliter".liävJlläjipoa)raittsJiiioiittaji^.,,
• N ä m ä ; L i i n s l ' S a k s a n , i l n n l i , • . ilnaavoittjiien
y k s i k ö i kuuluva! k i r j c e a a o l - r j c e n v a i h t a j an
m u k a a n NAtO;n E u r o o p a ^ q o c a o p a n sotavoi-niienyliliäalllkönkSSkyvÄVvUkyvallah
atei
s u u t e e n , A l o m l p o m m l l t a ^ f i l J i a ittajia vartioi
l e h d e n •. kuvauksen muksalurcnukaan saksa-lais-
amenkkalaineii'vartioi J i i J - ^ r t i ö m i ^
K f l i k l i i c n konelilcn lentäjStälraritäjät- ovat o
p e t e l l e e t ulkoa 5 senltiiJngienttiä paksun
. p i i i k a n , s a l a i s i a . a s l a p a p c r e ^ i 9 ( 5 ) e r e i t a , joissa
a n n e l i i a n larkal ohjeet ' x x " i s t 'xaulaesiri-p
u n " ' iläpiiolella olevasta Blzösta maalista,,
lentoreitistä ja korkeudcstsizofcJesta: sekä tie-d
b t vihollisen j i m a t e j i i n t J ntjt~juntapisteistä
j n e , • •
Dominiluiaiiisen tasavallah
kommnni^Ut ovat, h|rmt|isia v o i -
mamielMÄ JäUiläistenkin keskuu­dessa.
E r p n ^asbhigtontssa annetun
tiedonannon iQiiks|an Staqto p o -
mingdssa — Dominikaanisen T a ­savallan
ipääkaupuDgissa, pidetys­sä
s u u i r ^ a joukkoin)#nosQitalt-sessa
pU nähty p«i(tl " 5 3 kona-muoistica
harjoittamaa johtajaa"
— j a heidän aiheuttamansa " v a a -
rait** johdosta on sinne kuulemma
lähetetty 15,000 hiraiBalsiiii a s t i
asustettua; jenkklso^ibs^a,
Sellaisia "kommunisteja", j o i s ­ta
kukio W8shingtonin virallisten
mnisöUtysten mukaan v^st» 2 8 5
Jei^iikfsoMlaiita, vanpstikaaa
kasva muualla kuin Dqminikaäni-sessa
tasavallassa.
! Kun. Dominikaanisen Tasaval­lan
väliaikaiseksi presidentiksi
valitusta eversti Francisco C a a -
mano Denolte kysyttiin, että mitä
hän ajattelee Yhdysvaltain u l k o ­ministeriön
väitöksettä, että " 5 3
kommunistien harjoittamaa" h e n ­kilöä
on kapinaliikkeen avainase­missa,
hän vastasi: "Miten v o i t te
uskoa että 53 henkilöä voi k o m e n ­taa
kansaa, missä on niin m o n ia
satoja tuhansia sotilashenkilöltä
j a : missä kansa haluaa vain yhtä
uudistusta — perustuslaillisuu­d
e n olosuhteisiin palaamista?^'
Yhdysvaltain hallituksen a r v i ­ointien
mukaan Dominikaanisen
Tasavallan kapinaliikikeeseen
• osallistuu aktiivisesti 12,000 a s e i s ­tettua
siviiliä; ja 400 a s e v o i m i e n -
miestä. •Väliaikainen p r e s i d e n t ti
Caamanp Deno arvioi k a p i n a l i i k ­keeseen,
osallistuvan 12,000, a s e - .
voimien miestä j a 20,000 aseistet­tua
siviiUä.
Mutta USAn hajllitiis on näkevi­nään
punaista sen johdosta, . k u n
sen propagandistit väittävät k a ­pinallisten
joukossa nähdyn 53
"kommunistien harjoittamaa"
(mitä tahansa sillä tarkoitetaan)
johtajaa! :
6,000 lomiin rikastxziBmstimo :
Timminsiin
R a l p h M. Parsons ComoD Construction
C p , o f Cana(la')til;i) on h i f i • d-n hyväksytty
.TexasGulfSulpliiir;y|iilön nöii-tiön .tbimiesta
n i k c n i i i m a a n • P B . i o n n i a einonia . päivässä
k ä s i t t e l e v ä n likaslimon tt3n po|hjoiseen
T i m m i a s i s l i olevalle K i o i ^ Kidd Creek
kaivosalueelle,
on noususiunnassa
Mosltova^ — Kiinan ja Neuvosto­l
i i t on välinen kauppa alkaa v i i n a a.
vijUcolla. Moskovassa allekirjoitetun
sopimuksen puitteissa hieman n o u s ­ta
aallonpohjasta, johon se viimeis­ten
vuosien aikana on joutunut. M o ­lemmat
osapuolet esittivät sopimuk­sen
allekirjoitustilaisuudessa t o i v o ­muksen,
että vuoden kuluessa r y h ­dyttäisiin
neuvotteluihin kaupan l i ­säämisestä
nyt sovittujen tavaratoi­mitusten
ohella.
Sopimuksen allekirjoitti K i i n an
hallituksen puolesta varaulkomaan-
Icaupparainisteri Li Tsjän ja N e u ­vostoliiton
hallituksen puolesta u l -
konaaankauppaministeri Nikolai p a -
tolitshev. Kiinan kauppavaltuuskun­ta
tapasi matkansa aikana m m .
Neuvostoliiton varapääministerin
Vladimir Novlkovin.
Neuvostoliiton tavaratoimitukset
ulottuvat lentokoneista, auloista j a
traktoreista metalleihin ja K i i n a
toimittaa puolestaan Neuvostoliitol­le
monia elintarvikkeita, kankaita
ja jalkineita sekä kemian a l an
tuotteita.
USAn naisia
e i avaruuteen
Ilouston, Texas. — Houstonin a-varuuskoulutuskeskuksen
edustaja
sanoi että kaikki naisten esittämät
anomukset päästä koulutettavaksi
astronautiksi on toistaiseksi liyVäi-ty.
•
Edustaja sanoi, että Y h d y s v a l t a in
kansallinen tiedeakatemia, j o k a v a -
lit.sce ehdokkaat alustavasti, e i o l e
hyväksynyt niitä neljää haista, j o t ka
ovat olleet koulutukseen p y r k i v i en
40a^^inöörin, geologin, a s t r p n o m ih
ja fyysikon joukossa. Koulutuskes-:
kuksen toiminnasta vastaa kansalli­nen
ilmailu- ja avaruushallitus N A ­SA.
Lehtituesta esitys
Ruotsissa ;
Tukholma. — Ruotsin hallitus a i k oo
toukokuun puolivälissä ehdottaa v a i - .
tiopäiväryhmille neuvotteluja puotoeil-le
myönnettävästä valtion tuesta, k i i - -
joittaa tukholmalaislehti Dagens N y ­heter.
Tarkoituksena on, että ehdotus
esitetään valtiopäiville jo ensi s y k -
sjmä.
\ Viisijäseninen valtionkomitea jätti
\o\an aika sitten ehdotuksen puolue-iehdille
myönnettävästä avustuksesta.
Neuvottelujen uskotaan liittyvän tähän
ehdotukseen.
PÄIVÄN PAKINA
KUIN KISSA
Saatuaan Wasbingtonista poliit­tista
nokkarautaa ja isällisiä nuh­desaarnoja
"hyvistä käyttäyty­mistavoista"
sen vuoksi kun hän
esitti julkisesti ajatuksen, että Y h ­dysvaltain
"pitäisi lopettaa sopi­vana
hetkenä Pohjois-Vietnamin
ilmapommituicsen", pääministeri
Lester B. Pearson , "kiertää ja
kaartaa nyt kuin kissa kuumaa
puuroa" puhuttaessa Yhdysvaltain
sekaantumisesta Dominikaanisen
Tasavallan asioihin.
Kuinka heikoilla oksilla päämi­nisteri
Pearson tässä yhteydessä
on, se näkyy ehkä parhaiten siitä;
vastauksentapaisesta, minkä hän
antoi maanantaina uuden demo­kraattisen
puolueen, edustajan H.
W. Ilerridgen esittämään arvoste­luun
alahuoneen istunnossa,
Mr. Herridge ;8anoi kaunistele­matta,
kuten koulupojatkin tietä­vät,
että laskemalla mcrijalkavä-kcä
siellä maihin Yhdysvallat
loukkasi Dominikaanisen Tasaval­lan
itsemääräämisoikeutta.
Puolustaakseen Yhdysvaltain
imperialismin veriruskeita synte­jä,
pääministeri .Pearson sanoi:
"Kansainvälisessä laissa tunne­taan
hyvin — tosiasiassa se oh
hyväksytty Amerikan Valtojen
Järjestön päätöglauseJmissa —- et­tä
hallitqksella oh oikeus suojella
omia kansalaisiaan kapinatilan-teessa
ja kahakoissa, kim lain ja
järjestyksen voimat näyttäy'41
hetkellisesti
Tosiasia
d y s v a l t a i n
. " o i k e u t t a a '
m i s e n
i noaen pois,"
lon, .(ioon, että Y h -
yritt»JivOrritti aluksi
insa fian^nsa lähettä-noöen
Tasaval-
; t a a n sillä pcriislcella, • ,BI l a , • että sen
.. t ä y t y y muis suojella omiimo. omia kansa,-
l a i s i a a n ,
. M u l t a i i i i l ä s a n o v a t t o s : « o l z tosiasiat?.•.
Että se oli vain valhrllBV valheellinen
v ä i t ö s jenkkien iiiailiinno<>nnQnnousun. oi­keuttamiseksi,
Ilse: Yhdsbri Y h d y s v a l t a in
..•presidentti 01) lon my6nt;3'^ö^cyöhtähxt sa-nomailii',
cilä ledelliscna jsnoasena tarkoi­t
u k s e n a on cslaä DominiHiniocninikaaiUsen
.' t a s a v a l l a n v ä e s i piiiodosobo«odostamasta.
• i t s e l l e e n jollaisia liallllus«uJiQitusta, min-.
k ä s e itselleen haluaa, .' ' '-.
. J a vaikka Amerikan n^n .Vajltojen
J ä r j e s t ö on .• loJolilsuudeaso.buaiud.essa'.• Yh­d
y s v a l t a i n pin.miiiiajin - nsKaan .toimiva,
taantumuksellinen palklallBCQialkkarenki,
• . n i i n s e k ä ä i i . c i . o l k f U l o n i i M i m niiliään. t a ­v
a l l a jenkkien s^kaanlumEcnuJ-tuniista' Do-'
m i n i k a a n l s c n Tasavallan s ns.an asioihin,
s i l l ä s e . k i e l i nimcnomsaioiaiomaanmi­t
ä ä n maata sekeanlumastsiasttiasta.. toisen
m a a n s i
s y y n la",
h o l l i s e s t i
n ä i s t ä
c a n a d a l a i s e l
m a i t a . h ä n Is
i t s e joutuu
p u u n runiion
välistä,- . .•
S o c i a l Crcilli liallyn.
l a i
' m " r m "minkään
o o « « n on luon-n
t f i i tietoinen
nione=»ndcaonet mu^t
slitätSJiia siitä huoli-j
p t BQa jota hän
n s i ^ a n poikki
ipa i eqernapaikkansä
n ^ n johtaja
sr
Rheal Caouette kysyi pääministe-rUtä.
että. tarkpittikp presidentti
Johnson C ^ d a a sanoessaan v i i ­me
sunnuntaina, ett^ läntinen p ä l -
lonpuolisko ei sdii uuden kom­munistihallituksen
psrusfamista.
"Presidentti puhui luonnollises­ti
on)an ngiaansa ja oman hallituk-sensa
puoleste.", vastasi pääminis­teri
Pearson aiyan ollein.
Mutta tämä ei estänyt häntä y h ­tymästä
pienessä mittakaavassa
Washingtonin pahamaineiseen p u -
nakauhukam^njaal^ se^^^^^
että "väikika o^kin SQlvää, että
kommunisteja on rauk?nai Cana­dan
h a l l i t u t ' € i ole saqnut riittä­västi
tietoja, oikeuttaakseen kat­santokannan
— minkä Yhdysval­tain
presidentti Johnson on omak­sunut
•— että kommunistit yrittä­vät
saada kapinan kontrolliinsa."
Vaikka päänainisterimme myön­si,
etteivät meidän hallituksemme
saaj(nat tiedot oikeuta presidentti
Johnsonin omaksuman l$annan hy­väksymistä
"kommunistivaarasta".
n i in mr. Pearson sanoi kuitenkin:
•Olen tehnyt täysin tiel(fiväksi, et­tä,
hallituksen ohjelmana ja tar-koituksena
on tukea Yhdysvaltoj a
Vietnamissa. Minulla ei ole mi­tään
sanottavaa Yhdysvaltain oh­jelmasta
Santo Domingossa, mis­sä
on tällä be,tkellä hyvin vaikea
tilanne."
Mutta kaikilla hyvää tarkoitta­v
i l la canadalaisilla on siltä sanot­tavaa.
Canadalaisel eivät k e r ta
kaikkiaan tunnusta sitä, että " Y h ­dysvaltain
hallituksella on m u k a
jonkinlainen santarmin oikeus se­kaantua
minkä tahansa maan s i ­säisiin
asioihin aina silloin k u n
j e n k k i e n pääomasijoitukset o v at
j o k o todellisesti tai oletetusti v a a ­rassa.
Canadalaisel tuomitsevat
j e n k k i e n sekaantumisen D o m i n i ­kaanisen
Tasavallan sisäisiin a s i ­o
i h i n , kuten tuomitaan j e n k k i en
. l i k a i n e n ,sota Vietnamin k a n s aa
vastaan,
Pääministeri Pearson h a p u i li
s i l l o i n oil<eata ja hyväksyttävää
l i n j a a kun hän sanoi, että Y h d y s ­v
a l t a i n pitäisi lopettaa Pohjois-
Vietnamin ilmapommitus.
Mutta hän on auttamattomasti
väärässä luvatessaan hallituksem­m
e ' tuen jenkkien sotatoimille
Vietnamin kansaa vastaan k u t en
hän oh väärässä kiertäessään j a
kaartaessaan Dominikaanisen T a ­savallan
kysymystä ikäänku|n k i s ­s
a kuumaa puuroa.
Mikään maa — Canada m u ­kaanluettuna,
— ei ole t u r v a t tu
s i l l o i n jos Yhdysvallat saa m i e l i n
määrin lähettää asevoimiaan t o i ­s
i i n maihin.
Mikään maa — Canada m u ­kaanluettuna
— c i voi päättää
omista hallituskysymyksistään s i l ­l
o i n jos niiden täytyy kaikille u u ­distuksille-
ja muutoksille s a a da
etukäteen Washingtonin hyväksy­minen
ja siunaus.
Tämän vuoksi on jenkkien s e -
kaanturhinen JDominikaanisen t a ­savallan
asioihin ehdottomasti
tuomittava. — Känsäkoura.