Vapaus, June 27, 1964

              Sivu 2 . Lauantaina, kesäk. 27 p. — Satufday, June tl, 1964
VÄ PA U S (LFBERTY)
I N D E P E N D E N T L A B O R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
, " Established Nov. 6,4917 ,
Sditör; W. Eiduttd > Manager: E. Bulul
' Teiephope: Office 614-4264 — Edltdrial 674^4286
Published thriceVweekly; - Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. W«it, Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing add^ess: Box 69
Advertlsing rates upon appllcation, translations frce Qf, charge.
Attthorizeä^ sebottd clässmaU by thp Post Office Öe^ai^öuit,'Otta«Ä,
and for payment of postage i n cash '
CANADIÄN:eANGUAGE:RRESS^
TILAUSHINNAT
Canädassa: l vk. $9.00,' 6 kk. i4.75 USA:ssa
3 kk^..2.73 Suomessa:
1 vk. $10.00 « kk. $5.26
1 vk. 10.50 6 kk; 6.7S
Vaarallisia puuhia
Sanomalehtien kirkuvat otsikot ovat viimepäivinä ker­toneet
meille, että " U S A on valmiina sodan riskiin" Aasiassa
XToronto Daily Star kesäk. 23 pnä>, että " U S A varustautuu
-Kiinan pysähdyttämiseksi.(kesäk..20 Rnä)_ja että "Vietnamin
pääministeri sanooj että taistelussa punaisia vastaan on nyt
ratkaisun hetki".
Vaikka joissakin canadalaispiireissä, tarkoitamme ennen­kaikkea
sanomalehtien toimittajapiirejä ja heidän toimitus-kirjoituksiaan,
on meitä lohduteltu sillä, että kysymys on
"pääasiassa "blutfauksesta", jonka savuverhon avulla pyritään
'tbddlisuudessa johonkin muuhim kuin sotatoimien laajenta­miseen,
niin tällaiset puheet ja kirjoitukset tuntuvat kovin
ontoilta, sillä tunnettu tosiasia on, että pokeripelissäkin, mis­sä;
"bluffausta". useimmiten yritetään, saa epäonnistunut
"bluffaaja" aina tunnetut s
Tosiasia on, että Yhdysvalloilla on Geneven sopimuk-
-Sesta välittämättä ja sitä karkeasti rikkoen tällä kertaa yli
- 14,000 sotilasta Etelä-Vietnamissa, missä sotatoimet ovat tuot-
» taneet jenkeille pelkkiä tappioita ja arvonalennuksia. Yhdys-
,'. valloista on — taas vastoin v. 1954 allekirjoitettua Geneven
'sopimusta — annettu Laosin hallitukselle pommituskoneita
; samalla kun yhdysvaltalaiset vakoilukoneet suorittavat tie-i
dustelulentojaan Laosin ilmatilassa.
; .^Yhdysvaltain seitsemäs laivasto on sillä maailmankolkal-
; la alinomaisessa taisteluvalmiudessa ja uutistiedot kertovat,
että Yhdysvallat rakennuttaa uusia sotilaslentotukiasemia
> Etelä-Vietnamiin ja keskittää asevoimiaan uusien sotaseik-i
kailujen järjestämiseksi.
, 1 3 Yhdysvaltain lähettiläänä Etelä-Vietnamissa ollut Henry
: Gabot Lodge "kiintyi" yhfäkkiä niin suuresti oman puolu-
• e ^ a , republikaanipuolueen presidenttiehdokkuuteen, että
hän; erosi toimestaan, voidakseen auttaa kamppailua ''Kulta-
- veden" (senaattori Barry Goldwater) tappiolle saattamiseksi,
• vaikka hän ei ole aikaisemmin osoittanut minkäänlaista hen­kilökohtaista
kiintymystä koko juttuun. Merkillepantavaa
oritmyös se nopeus, jolla mr. Lodgen paikka täytettiin ja eri­koisesti
se, että hänen tilalleen nimitettiin Yhdysvaltain ase-
• v<Änien -päällikkönä toiminut kenraali Maxwell D. ^Taylor.
Huolimatta $iitä, minkälaisia meriselityksiä tästä lähettiläs-vaihdoksesta
on annettu ja annetaan, sillä on poliittisesti
puhuen selvä sotilasluontoinen maku.
Tämän lisäksi tulee muistaa, että.Yhdysvaltain Tyynen­meren
laivaston päällikkönä toiminut amiraali Harry Felt
On julkisesti sanonut, että hän olisi valmis riskeeraamaan so­dan
Kiinaa «vastaan. Toisaalta Yhdysvaltain asevoimien ko­mentajana
Etelä-Vietnamissa toiminut kenraali Paul Harkins
puhui muutama päivä sitten aivan kuin edesmennyt kenraali
MacArthur— rauha hänen tomulleen kuitenkin— että Kii­nan
vastaisen sodan riskeeraus on itsensä kannattava toimen­pide.
Kuvaavaa muuten on, että Suuren Rahan samaistettu sa­nomalehdistö
on Canadassakin rientänyt taktillisesti tuke­maan
näitä jenkkien sotaisia eleitä ns. "pienemmän pahan
teorian" perusteella, eli vetoamalla siihen, että jos Yhdys­vallat
ei lähde soitellen sotahan Kiinaa vastaan, kommunis­tit
(tarkoittaa kaikkia diktatuurikomennon vastustajia) saa­vat
voiton ennenkaikkea Etelä-Vietnamissa ja Laosissa —
ikäänkuin Washingtonilla olisi joku "korkeimman" määräys
huolehtia siitä, miten eri kansakunnat omia sisäisiä asioitaan
järjestävät!
Nämä puheet Kiinan-vastaisista sotavalmisteluista, ja
jälleen uusitut vakuuttelut siitä, että tiukan tullen "Kiina
perääntyy"f"ovat vakavana muistutuksena kenraali MacArt-hurin
samanlaisista "vakuutteluista" Korean sodan päivinä
ja myös siitä, mitä silloin tapahtui. Onko Pentagonin sota-hulluilla
nyt tarkoitus aloittaa uusi versio Korean sodasta?
Tähän viittaa Washingtonin liivintaskudiktaattorin, Ete-lätVietnamin
"voimamiehen", pääministeri Ngu-yen Khanhin
ylläviitattu puhe kesäkuun 22 päivältä, jolloin hän uutistie-tojen
mukaan selitti, että Etelä-Vietnamissa on ratkaisun
hetki kommunisminvastaisessa sodassa ja sanoi: "Ratkaisun
hetki on lyönyt, jatapahtumat tulevat kehittymään nopeasti
ja kovaotteisesti taistelussa vapauden puolesta etelässä ja
pohjoisen (siis Pohjois-Vietnamin) vapauttamiseksi."
Kaikki tämä viittaa siihen, että Yhdysvaltain sotaisim-mat
piirit leikkivät tulella ja voivat syöstä koko ihmiskun­nan
atomisodan liekeissä tuhottavaksi! Aasian ja Afrikan
maiden pääkaupungeista sekä useista Ejjroopan maista on jo
kuultu varoituksen ääniä USAn sotatoimien laajentamissuun­nitelmia
vastaan.
Yhdysvaltain ystäväUisenä naapurimaana olisi Canadan
liittohallituksen velvollisuus yhtyä julkisesti ja diplomaatti-tietä
niihin, jotka vaativat, että sotatoimien laajentamisen
asemesta Yhdysvaltain pitäisi vetää laittomasti Etelä-Viet­namiin
ja viimeksi Laosiinkin lähettämänsä asevoimat ko­tiin
ja ryhtyä neuvottelupöydän ääressä keskustelemaan suh­teidensa
parantamisesta Kiinan ja Kuuban kanssa;
400 ääntä 1 vastaan!
; v; . , ; • • ' K : : - ' ! • , v, ,•, , • •
Kun "kuivassakin puussa" tapahtuu sellaista, että Red
Ensign-lipun puolustajaa vastaan annetaan 400 ääntä yhtä
vastaan, niin sitä voitanee pitää yhtenä ajan merkkinä!
Näin tapahtui Sudburyssa pidetyssä Ontarion pormesta­rien
ja kunnanesimiesten kokouksen viimeisessä istunnossa,
kun Toronton entinen pormestari ja nykyinen kontrollilau-takunnan
jäsen Allan Lamport yritti saada kannatusta eh­dotukselleen
vaahteranlehtilippua vastaan ja Red Ensign-lipun
puolesta.
"Ilmeistä on, että kokouksen jäsenet eivät halunneet ot­taa
asiaa keskusteitä vakseen. Mutta mr. Lamport ei anna
Mikojan nyt '
Indonesiassa
Djakarta. — 2,000 ilidoneslalals^:
ta työläistä toivotti ^envostölUton 1
ensimittiUsen varapSStninisteriii
AAastSB, . Mlkojänlii ISinplinSstt'
tervetulleeksi Djakartaan maa-nantal-
aamuna;' Mikojan saapui
Indonesiaan ll-pälvälselle viralli-.
se!16 vierailulle.
Lentokentällä Mikojan sanoi, että
Indonesian ja Neuvostoliiton kan­sat
ovat aseveljiä taistelussa impe­rialismia
ja • kolonianismia vastaan
samoin kuin taistelussa maailman
t'auhan j a hyvinvoinnin puolesta, A
- r Jatkamme taisteluamme siksi
kunnes imperialismi on nujerretty,
sanoi varapääministeri.
Mikojan vierailee nyt toista ker­taa
Indonesiassa-kahdon vuoden a i ­kana.
Hän johtaa 30 jäsenistä val­tuuskuntaa,
johoiTkuuluu parlamen­tin
jäseniä ja kauppa- ja talousalan
virkailijoita.
Indonesian tiedotusministeriö j u l ­kaisi
sunnuntaina lausunnon, jossa
sanottiin, että Neuvostoliiton en^
simmäisen varapääministerin Anas­tas
Mikojanin vierailulla on "huo­mattava
merkitys lujitettaessa Neu­vostoliiton
ja Indonesian perinteet'
Iistä ystävyyttä'.
''MeiUä ei ole yhtdsiä kj^akap^^^
totesivat molempien maiden pääministerit
''M«illä ei ole yhteisiä kiistakapuloita totesivat molempibli maiden
Ttikhölma. — Kunnfaldakäukäet tetvellttvät Nettvostolitton pMStniiiiste-tlä
Ruotsin kuninkaallisen laivastoo torpedoaluksen lipuessa Skeppshol-faieniin
erikoisesti tilaisuutta varten rakennettuun laituriin. Tuhdtmää-
Hn yleisöä oli kerääntynyt heikoista näköiinahdollisuuksista huolimatta
kiilvlsen keskipäivän tunteina vastaanottamaan vierastaan,'Jö&ä on tuonut
luotsiin äuii.lelit!ihlfehi8 enemmän kuin mikään aikaisempi ;tat>9litnma
koköll^uätefnlilstttrian aikana. -
' LfiirKiiaäpnrit ovat hyvii nät^purelta. Tämän venälfilsett santinlas'
kun Haluan pitää vleraUuni ibottonb, saäöi j^äSministerl Nikittt Uhishts-hev.
— Eikä meUlä ole mitään Uisteltavaa, bän jatkoi vastatebsaan Ruot­sin
päämiilisterin Tage iBrlanderln tervehdykseen.
Englanti myy
busseja Kuuballe
Lontoo.— Kuuba tilasi viime maa­nantaina
500 bussia Leyland Motor
Corporationilta. Sopimus allekirjoi
tettiin Lcylandin tehtailla Pohjois
Englannissa. Ensimmäiset 80 Kuu-bata
aikaisemmin tänä vuonna tilaa­mista
450 bussista oh jo valmistunut
j a ne lähetetään Kuubaan 28. kesä­kuuta.
Jumalankieltäjälle
sakin tuvutui^ta
poliisin avfijDa?
Baltimore. — Sorron, viikival-lan
ja pahoinpitelyn uhriksi
ateistisuutensa vuoksi joutunut
mrs. Nadalyn Itfnrray tiistaina
ioutui muuttamaan kyn^menkun•
ta vuotta asumastaan talosta Ha
väljiin.
"Me pakenemme hengemme
pelastamiseksi", sanoi tämä nai
hen, jonka vetoomuksen. perus-tecUa
Yhdysvaltain ylioikeuF
kielsi viime vuonna rukoustilal
snnksien pidon kouluissa. :
Pakoon ajetun 44-vnotiaan mrs
Murrayn mukana lähti hänen iii-tinsä,
Bonna Mays, hänen vel­jensä;
John D. Mays Jr., kaksi
poikaansa, 9-vuotias Garth ja 18
vuotias Bill, sekä viimeksimaini­tun
17-vuQtias morsian Susan
Abramovitz.
Naisen veljeä ja nuorinta poi
kaa lukuunottamatta ovat kaikki
edellämainitut vapana takausta
vastaan. Suuri osa heitä vastaan
nostetuista syytöksistä — poliisi-virkailijan
vastustahiisesta — pe­rustuu
viime lauantaina heidän
kodissaan olleeseen kahakkaan.
. Pulska, harmaita hiuksia jo
saava vaaleaverinen mrs. Mur
ray näytti sanomalehtimiehille
ruhjevammaisia käsiään ja a jet
tunutta rannettaan syyttäen, et­tä
poliisi pahoinpiteli häntä " ai
nakin 250 ihmistä käsittäneen
väkijoukon katsellessa sitä hur
raten J a huutaen 'tapa hänet',"
kuten hän selitti.
PäiVän ohjelma vietiin läpi ruot
salaisen arvokkaasti ja suunnitel­man
mukaisesti _ paitsi että iltapäi­väksi
tarkoitetut pöliiftisel keskus^
telut b l i siirretty seuraavaksi aamu
päiväksi.
Tasan kello 12 saapui hiöottoritor-pedoalus
T 195 tuoden neuvo!;toliit-tolaisen
seurueen mukanaan.
Skcppsholmenin laiturin alue oli
iuhiallisesti koristeltu korokkein,
lipuin ja punaisin matoin; Merika­deteista
muodostettu kunniakomp
pania oli valmiina tervehtimään
viera.sta. Asiaan kuuluvien alku.se
remonioidcn jälkeen tervehti Ruot­sin
pääministeri Tage Erlander vie­rastaan
lausuen mm.:
Ruotsilla j a Neuvostoliitolla on
erilaiset poliittiset aatteet ja eri­lainen
yhteiskuntajärjestelmä. Te
herra pääministeri, olette usein
huomauttanut, että Neuvostolii­ton
johtava periaate on rauhan^
omainen rinnakkainelo eri mai­den
ja kansojen kesken. Ruotsin
puolueeton ulkopolitiikka noudat­taa
samoja tavoitteita. Ruotsin po-.
litiikka perustuu oleellisesti kan­sainväliseen
yhteistyöhön Y K n
puitteissa ja Y K : n peruskirjan
määrittelemiin periaatteisiin. N c l - -
jänkymmenen vuoden ajan Ruot­silla
ja Neuvostoliitolla on ollut
viralliset yhteydet, ja olemme tä-.
män ajan kuluessa nähneet, miten
hyvät naapuruussuhteet ovat ke­hittyneet.
Vastauspuheessaan N. S. Hrush-
Ishev sanoi m.m.:
Olen iloinen voidcssani esittää
Ruotsin Jumsalle Ja.Ruotsin balUt
tukselle parhaimmat toivotukset
Neuvostoliiton kansoilta j a maan
hallitukselta. Tanskaan tekemäm­me
vierailu o l i varsin hedelmälli'
neh Ja voisi sanoa» että kinnemme
Itsemme melkein skan^inaave^si.
~ Ruotsin kansan ahkeruus-sen saa­vutukset
teollisuuden ja maatalou
deh aloilla tunnetaan hyvin ^Neuvos­toliitossa.
Olemme iloisia äaädcs-satnme
nyt lähemmin tutustua maa­hanne
ja kahsaanne sekä katsoa, mi
ten elätte ja ahkeroitte. Toivomme
että vierailumme aikana keskustcl
laan avoimesti siitä, mita on vielä
tehtävä, jotta valtioittemme väliset
rauhanomaisen rinnakkainolon peri­aatteille
rakentuvat suhteet kehit­tyisivät
vastedeskin lujittuen kansor
jemme j a yleisen rauhan asian hy­väksi.-/
•
Syvän vakaumuksemme mukaises­ti
Neuvostoliiton ja Ruotsin välillä
voivat vallita hyvät suhteet — sel­laiset,
jotka muodostuvat sellaisten
naapureiden välille, joiden mielen
täyttää hyväntahtoisuus toisiaan
kohtaan. Meillä ei ole, kuten .sat^o
taan, mitään yhteistä kiistakapulaa.
Juuri tästä syystä olisi suotavaa, et­tä
maittemme maantieteellistä lä
heisyyttä täydentäisi läheinen he
delmällinen yhteistyö inhimillisen
toiminnan eri aloilla,
Neuvostoliitossa suhtaudutaan
ymmärtäväisesti Ruotsin harjoit-^
tamaan : puolueettomuuspnlitiik-kaan,
sen pyrkimykseen ylläpitää
hyviä suhteita kaikkiin valtioihin.
Meitä ilahduttaa, että monissa
kansainvälisen jännityksen lieven­tymisen
puolesta käytävän taiste­lun
kysymyksissä, tur%'allisuudcn
j a rauhan varmistamisen kysy­myksissä
valtioittenune asenteet
; ovat joko lähellä tofsiaan tai sa­manlaiset.
Ja. me olemme vakuut­tuneet
siitä, että vierailumme a i ­kana
käytävä mielipiteiden vaihto
kansainvälisistä kysymyksistä on
periksi. Hän esiintyi ensin pai­kallisessa
TV:ssa ja mainosti
ennakolta Red Ensign-ehdotus-taan
ja ryhtyi sitten pormesta­rien
ja kunnanesimiesten ko­kouksessa
ampumaan "raskail­la
panoksillaan".
Mutta kokouksen puheenjoh­taja
heitti jakoavaimen Red
Ensign-lipun kannatusrattai-siin
ennen; kuin ne pääsivät
kunnolla pyörimäänkään ja ju­listi,
että mr. Lamportin ehdo­tus
on "sääntöjenvastainen",
eli sellainen esitys, mistä ei voi
eikä saa keskustella.
Mr. Lamport vetosi, pyysi ja
paatosti. Mutta kun puheen;;
johtaja piti kiinni kannastaan"
niin Toronton entinen pormes­tari
vaati äänestystä puheen­johtajan
säädöksestä. Asiasta
suoritettiinkin äänestys seiso­maan
nousten. Ääniä ei ku­kaan
laskenut aivan tarkasti,
eikä sitä juuri tarvittukaan,
sillä puheenjohtajan puolesta
nousi seisomaan noin 400 edus­tajaa
ja mr. Lamportin ja hä­nen
Red Ensign-ehdotuksensa
puolesta vain yksi edustaja —
mr. Lamport. .
Tällainen oli voimien koetus
ja siitä saatu tulos lippukysy-myksessä
pormestarien ja kun­nanesimiesten
kokouksen vii­meisessä
istunnossa täällä Sud­buryssa.
Ei siis ole lainkaan ihme
vaikka mr. Lamport antoikin
Vihapäissään lausunnon, että
hän tulee ehdottamaan Toron­tolle
eroamista koko tästä "te­hottomasta"
ja mitään aikaan-saamattomasta
yhdistyksestä!
oleva mielenkiintoinen ja hyödyl-
•• "Unen.''-'"
Kiitän teitä vielä kerran omasta
puolestani, vaimoni Nina Petrovnan
ja kaikkien seurueemme jäsenten
puolesta lämpimästä vastaanotosta
Ruotsin maai>erällä.i'
Tutustuttukan JUtilnptikkaanBa
Hagassa saapui nettvostollittolai:
nen seurue Tukholman kunin­kaanlinnaan,
missä Rnotsin ku>
ningas Ktutaa Aadolf tarjosi lou­naan.
Pääministeri Hrushtshovin osalta
olikin vierailu pääroinisterih virka-rakennuksessa
päivän viimeinen; v i ­rallinen
ohjelmakohta. Nina Hrusht-sh^
va sen sijaan kävi vielä myöhem­min
iltapäivällä laskemassa seppe­leen
venäläis-ruotsalaisen tiedenai­sen
ja kirjailijan Sofia Kovalevska-jan
haudalle Tukholman pohjoisella
kirkkomaalla. Professori Kovalevs-kaja
oli 1800 luvun huomatuimpia
matemaatikkoja, joka venäläissyn
tyisenä kuitenkin toimi suuren osan
elämästään Tukholman korkeakou­lussa.
Myös kirjailijana hän t u li
tunnetuksi ja julkaisi aikanaan
suurta kiitosta saaneet teokset ' S i ­sarukset
Rajevski" j a "Taistehi on­nesta'-'.
ENSIMMÄISET NEUVOTTELUT
Pääministeri Hrusbtshevln ja
pääministeri Erianderin väliset
ensimmäiset neuvoUelut pidettiin
maanantaina iltapäivällä valllo'
neuvoston uudessa huoneistossa
Kanslihusetlssa ja niissä käsitel­tiin
vapaan tunnelman vallitessa
molempia maita kiinnostavia
kauppapoliittisia ja taloudellisia
kysymyksiä. Keskustelut kestivät
tunnin verran.
Pääministeri Erlander sanoi kes­kustelujen
päätyttyä, että hänen ai
kaisemmat vaikutelmansa ovat saa­neet
vahvistuksen. Hrushtshev o l i
nimittäin hyvin perillä Ruotsin la
loudelliscsta kehityksestä lelmaavis
ta olosuhteista. Keskustelujen aluk­si
käsiteltiin Hrushtshovin Ruotsin-vierailun
ohjelmaa ja hänen käynti­kohteitaan,
mum. Oxelösundin rauta'
tehdasta ja Götaverkeniä. Tästä
keskustelu liukui Rupotsin ja Neu­vostoliiton
kauppaan, taloudelliseen
kehitykseen ja eri teollisuuden haa­rojen
kehitykseen, lähinnä paperi-ja
kaivosteollisuuteen.
Keskusteluissa oli läsnä parisen­kymmentä
henkeä. Neuvostoliitto­laisista
mainittakoon Hrushtshevin
lisäksi ulkoministeri Gromyko kult
tuuriministcri Romanovski, päätoi
mittaja Adzhubei, varakauppami
nisteri Kuzmin j a apulaismaatalous
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Miimuut
m.
^^tmkftVvoUokkaat U H "
pääiytty^. vaikka M
päättäväisiä l i l ^
Muititatteto &^t>plä, miurint<t alifctehde
toialset vannoivat pufkavansa toisen maailmanso
(liittolaismaat) eivät muuhun enää pystyisikään? l Ö ^ . .
tolai&etoliv&tkaan siitä, että tämä suuri kartem(suut^tyä^^
työmaineen tullaan hävittämään!
ttarr Alfred Krupp von Bohlen und Halbach, Joka NUmbergln sotarikosr
oikeudessa tuomittiin 12 vuodeksi vankilaan, op vastikään Julkaissut ^ u ^
sunnon Ja antanut Jollakin yksityiskohtaisia 'tieto?äsift& Hävitettäväksi-ju­listetusta
laitoksesta. MuuUmiatositietoJa tästä elävästä häamuyhtlöl0l4|:
palveluksessa on 1U68 työläistä. Yhtiön liikevaihto v. 1962 oU 474;-^^^^
000,000.000 puntaa (yli tuhat miljoonaa dollaria i) Ja hänen pääoma8iJoitu||^'
sensa — hän itse on omistaja — on 250,000,000,iMir puntaa. — ^'Cassandrtt?
London Daily Mirror-lehdessä, kesäk. 4 pnä 1964. -
: • •.• • ;• • : / : Z .• : 'P<:',r::-'-y--:^''^- • ^ . ^ -
. . . VIHELLÄMME HAVTAUSMAAIXA" ' '
— Kääntäkää T V päälle. Kuunn-elka^ sodanlietsojia.. Heitä on kummassa­kin
puolueessa, demokraatti-"ja^ republlkaanipuolueessa. Demokraatit Ja re­publikaanit
näyttävät kilvoittelevan keskenään siitä, kummat voivat supr,
sitella nopeammin sotaa. Häpeäkseen demokraatit Ja republikaanit suosit­televat
menoa Pohjols-Vletnamiln. He suosittelevat menoa LaosUn. - .„
Mainitut maat oVat sattumalta itsenäisiä maita. Minä en pidä niistä,
mutta niillä on kansainvälisen lain mukaan sattumalta samanlaiset itse­näiset
oikeudet kuin Yhdysvalloiliakin. Se pitää.sattumalta paikkansa^ua-baankin
nähden huolimatta siitä melkoisesta sotakilhoituksesta, mitä on
Kuubaa vastaan harjoitettu. Kansainvälisen lain mukaan on sattumaa
vieläkin totta, että Kuuballa ön samat kansainväliset oikeudet kuin on Y n -
dysvalloillakin.
Mutta niin pian kuin juovumme sodanlietsontajuoman ryypystä, me
olemme taipuvaisia ajattelemaan, että Yhdysvaltain,sotilaallinen mahti voi
ratkaista maailman ongelmat. Suurena-vaarana on se, että Yhdysvaltain
sotilaallinen volma^ voi työntää maailman kolmanteen maailmansotaan. M i ­nun
mielestäni me viheltelemme hautausmaalla Jos luutamme voivamme
hyöjiätä Pohjols-Vletnamiin Ja Laosiin. —. Senaattori Wayne Morse, USAn
senaathi Istunnossa toukok. 20 pnä pltämäs^äi^, puheessa.
Bokaron terästehdds
rakennetaan NLn avulla
Shastri jatkaa Nehrun teräspotitiikkaa
Noin 60 neuvostoliittolaista teräs-asiantuntijaa
odotetaan saapuvaksi
lähiaikotna Intiaan neuvottelemaan
yksityiskohtaisesti Bokaroon suun­nitellun
Intian valtion omistaman
neljännen miljoonatonnisen teräs­tehtaan
rakentamisesta. Tehtaan en­simmäisen
vaiheen on laskettu läh­tevän
käyntiin vuonna 1968 1,5 mil­joonan
terästonnin kapasiteetilla.
Tehtaan kapasiteetti nostetaan 4
miljoonaan tonniin vuonna 1970.
Tehtaan kustannukset nousevat u l ­komaisten
hankintojen osalta 1.600
miljoonaan ruplaan. Tehtaan pää
suunnittelu tulee olemaan neuvosto-liittoiais-
intialaista yhteistyötä Bhi-lain
esimerkin mukaan. Neuvosto­liitto
antaa tarvittavat luotot,- t oU
mittaa pääkoneet sekä teknillisen
asiantuntijajoukon.
Tietoa neuvostoliittolaisten teräs-asiantuntijoiden
saapumisesta . In­tiaan
pidetään osoituksena siitä, et­tä
USA "yksityisyrittelijöineen" on
lopullisesti suljettu pois Bokaron
terästehtaan rakentamista koske­vasta
suunnitelmasta. Samalla se on
osoituksena myös siitä, että speku­loinnit
Intian politiikan muuttumi­sesta
suhteissa Neuvostoliittoon
Nehrun kuoleman jälkeen ovat a i ­heettomia
ja että uusi pääministeri
Kuninkaallinen vauva. Kolmen kuukauden ikäistä vau­vaa
sylissään pitävä kuningatar Elizabeth II heiluttaa
kättään Buckinghamin palatsin parvekkeelta. — TNS-kuva.
Kalliita tuplaikkunoita
Eräs 77-vnotia8 hamiitonilainen leskirouva todisti alkuviikolla Milto-nlssa
oikeuskuulustelussa, että hän on antanut noin kuuden vuoden aika­na
yli $5,000 John Major-nimiselle, 32-vuotiaalle miehelle, joka oli aluksi
myynyt hänelle alumiiniset tuplaikkunat.
Mrs. Selma Lilhook sanoi miehen luvanneen maksaa hänelle saaman­sa
rahat takaisin, mutta oli tähän mennessä maksanut todistajan kerto­man
mukaau vain $385.
Majoria sekä hänen veljeään 28-vuotiasta Murray Williamin ja 41-
vuotista Stanley sekä seitsemää muuta Hamiltonin alueella "liikennöi­vää"
miestä ja naista syytetään siitä, että ovat vehkelUeet pettääkseen
70—94vuotiaita ihmisiä.
Mrs. Lilhook sanoi antaneensa ensimmäisen kerran rahaa lainaksi
syytetylle V. 1957, jolloin mies myi hänelle alumiinitnplat. Eräässä
tapauksessa mies oli pyytänyt häneltä rahna joulukuusien ostoa varten
ja luvannut niistä saatavista voitoista toisen puolen mrs. LilhooklUe. Yh­den
kerran hän sanoi antaneensa miehelle $305 kengänkillloltusUikkeen
avaamista varten ja kerran $900, kun mies sanoi tarvitsevansa lakimiestä
vankilasta pois pysyäkseen.
Kantajan tytär Edna sanoi Stanleyn Majorin olevan velkaa äidilleen
S850 ja William Majorin $400.
Shastri jatkaa edeltäjänsä linjaa.
Intian j a U S A n Väliset tuloksetto­mat
neuvottelut pitkittivät Bokaron ^
terästehdassuunnitelman toteutta­mista
y l i kahdella vuodella. U SA
oli vaatinut Bokaron tehtaan luotto­jen
ja koneioimitusten ehdoksi, että
terästehC^ä rakennetaan yksityiseen
oraistukseÄi.'Tähän Intia ei suos­tunut
ja jo ennen Nehrun kuolemaa
Intia i l r a o i d i antavansa terästehdas-tilauksen
Neuvostoliittoon.
Terästehtaan tarvitsemat kotimai­set
tilaukset toimittaa Intian valtion
omistama, raskaan konerakennus-tecUisuurfetf
yhtymä, joka sijaitsee.
Ranchissa ja joka on rakennettu
myös Neuvostoliiton avulla.
Sitä ja Ula
• UUTINEN
Mrs. Bradley Fowlerille myönnet­tiin
avioero hänen kerrottuaan, o i - ,
keudessa. että hänen miehensä o li
avioliiton aikana puhunut hänelle:
vain kolme kertaa. Mr. FowlBr 'tuo­mittiin
huolehtimaan kolmen lapsen-elatuksesta.
.
RESEPTI
Muuan tunnettu lontoolaislääkä-r
i oli lähdössä kevätlomalle j a lä­hetti
sitä ennen 200 varsin nimek­käälle,
"johtäjantautia' potevaUe
potilaalleen seuraavansisältöisen
kirjelmän:
' Myykää autonne ja kävelkää töl^
mistoonne. Ostakaa koira, joka kis­koo
kovasti hihnasta;. Auttakaa ko­tiapulaistanne
tai vaimoanne kaksi
kertaa ^ v ^ ^ b ^ ruokaostosten teossa
Hakekaa polkupyöränne ullakolta,
öljytkää se ja täyttäkää kumit. T uU
kaa tapaamaan minua vasta sitten
kun olette ,ajanut siUä 1,500 kilo^.
metriä-".-..'
EI PALJON BYOTYA
— Uudenaikaiset: tanssit eivät ole
tansseja — J a kun ne on oppinut elr
vät ne ole: enää muodissa. ^
OJENNUS
— Miksi potkaisitte koiraani?
— - T a h d o i n näyttää sille, että sää­reni
ei ole mikään lyhtypylväs.
PÄIVÄN PAKINA
Umm LUOKKAAN LÄNSIMAAT?
Jos esimerkiksi meidän lehdes­sämme
tai jossakin muussa työ-^
väenlehdessä kirjoitettaisiin, että
"länsimaat", eli nämä kapitalisti­set
maat kuuluvat johonkin milli­hän
kuin 'sivistysmaiden" ryh­mään,
niin meitä syytettäisiin vä-himmässäkin
tapauksessa "väärän
todistuksen antamisesta lähimmäi­sistämme".
Mutia kun sellaista sananselitys­tä,
tosin alakäden kautta ja ikään-:
kuin huomamatta, saadaan lukea
Suuren Rahan, eräästä johtavasta
canadalaislehdcstä, niin sitä ei voi­da
sentäänsuoraita kädeltä leima­ta
yksityisomistuk.sen pyhyyden
loukkaamiseksi.
Torontojaincn aamulehti, Globc
and Mail käsitteli keskiviikkoises­sa
johtavassa toimituskirjoitukses-saan
Yl^n turvallisuusneuvoston,
päätöstä, jonka mukaan suorite­taan
teoreettinen ja käytännölli-
" n e n tutkimus- talouspakotteiden
- sovcltamisasjasta : Etelä-Afrikkaa
vastaan.
Kuten muistetaan, Turvallisuus--
neuvosto hylväksyi mainitun tutki­muspäätöksen
äänin 8—0. Äänes­tyksestä
pidättyi kolme maata.
Ranska siksi kun se c i olisi halun^
nut edes tutkimuksen suorittamis­ta
mahdollisista pakotteista rotu­syrjinnän
lopettamiseksi Etelä-
Afrikassa; Neuvostoliitto ja Tshek­koslovakia
siksi, kun päätöslausel­ma
oli niiden mielestä kovin ham­paaton.
Tutkimuspäätös edustaa,
kuten on kerrottu kompromissi-päätöstä,
josta Afro:Aasian mai­den
edustajat sanoivat, että se on
"paren)pi kuin ei mitään".
Myös muistettaneen Yhdysval­tain
edustajain sanoneen päätös
lauselmasta keskusteltaessa, että
tällainen tutkimuspäätös talouspa
kottcidcn soveltamisen tiimoilta
voidaan kyllä tehdä, mutta mihin-
- kään pakotteisiin ei Washington
ryhdy rotusyrjinnän lopettamisek­si
Etelä-Afrikassa.
Lehti piti ilmeisesti mielessään
näitä seikkoja, ja myös sitä tosi*
asiaa, että niin Lontoo kuin Wash-ingtonkin
"vastustaa" Etelä-Afri­kan
rotusyrjintää jotenkin samaan
tapaan kuin tekovanhurskaat vas*
tustavat sunnuntaisin ja ihmisten
nähden syntiä yleensä, mutta ovat
valmiina tilaisuuden tullen vaikka
minkälaisten syntien tekoon.
Tältä pohjalta ja "yskän ym­märtäen''
Globe and Mail esittää
sarja n verukkeita, miksi talouspa'
kotteita ei voida menestyksellises­ti
käyttää Etelä-Afrikkaa vastaan
ja esittää siunatuksi lopuksi seu­raavan
yhteenvedon väitöksistään:
"Kaiken tämän perusteella ko­mitea
voinee esittää tasapuolisen
raportin — raportin, mikä näyttää
kaiken todennäköisyyden mukaan,
kuten olemme sanoneet) että ta­loudellinen
boikotti Etelä-Afrik­kaa
vastaan ei ole käytännöllinen
toimenpide. Mitä muuta voisi ko­mitea
tehdä? Mitä muuta voi Yh­distyneet
Kansakunnat järjestö
. tehdä? Yksikään sivistynyt ihmi­nen
ei voi tukea Etelä-Afrikan
apartheidin (rotusyrjinnän) bar-baarimaisuutta.
Mutta olisi type­rää
otaksua, että apartheid voi­daan
poistaa etukäteen epäonnis­tumaan
tuomitun sodankäynnin
menetelmällä."
KU ten nähdään. Globe and Mail
sanoo, että yksikään sivistynyt ih­minen
ei voi tukea Etelä-Afrikan
rotusyi-jintää "mutta" . . .
TässlÄ se "mutta" sitten onkin.
Lehti väittää, että maailman kan­sojen
suuri enemmistö on vääräs­sä
katsoessaan,, että Etelä-Afrikka
järkiintyisi t a l o u s pakotteiden
avullK. Ja miksi, siksi kun Yhdys­valtain
j a Britannian imperialistit
tukevat sittenkin taloudellisella
kanssakäymisellä ^ Etelä-Afrikan
routsyrjintää, e l i kuten Globe sa­massa
t o i m i tuskirjoituksessaan
myöntää:
"Sitä paitsi, Etelä-Afrikan ta-lousboikotti
saisi vähiten kanna­tusta
niiltä mailta, jotka ovat suu­rimpia
kauppatuttavia sen kanssa.
Britannia ja Yhdysvallat eivät < tu­le
osallistumaan mihinkään talous­pakotteisiin
Etelä-Afrikkaa vas­taan.
Ranska ei liioin yhtyisi sii­hen
eikä mikään muukaan tärkeä
länsimaa . . ."
Näin siis löytyi lopulta Etelä-
A f r i k a n rptusyrjintäkomennoUe
kannattajia jotka Globen mukaan
kieltäytyvät kerta kaikkiaan ryh­tymästä
talouspakotteisiin rotusyr­jinnän
lopettamiseksi Etelä-Afri­kassa.
Tämä sittenkin, vaikka Globe
myöntää, että Etelä-Afrikan bar­baarisen
niin se käyttää sanaa
barbaarisen rotusyrjinnän kannat­tajat
eivät ole sivistyneitä ihmisiä!
Toivotaan nyt yksityisesti.ja yh­teisesti,
että oman maamme, Cana­dan
hallitus sanoutuisi kerta'kaik-kiaap
irti Etelä-Afrikan barbaari­sesta
apartheidista. — Känsäkoura