Vapaus, June 14, 1955

              I» iaukaJdea fcnmi
» t e mriat, imati.v
Ida» tevMof des kTtnoi iyoflien tasavallan presidenttejä
»etö^itastijuuat iu3»t«
ÄteUlä, kuiat ko,Tfita«;j
tea «läomä. "Kukat OTK
Banovat Kiinan työjjuBj.'
ae piemme vasta tuBet* 1
nitä: elämä on," Tallaisi
avat puolustaa eiäajäi
OD rauhaa!
5ta myytiin välaieATixaaj |
m 118,560 paria luistlaiia I
11,051. Niistä mjTtunia^l
91,909 paria.
yhdy
Biamieheksi
lattaviUesi halpoja en.
ai tehtaiden tuotteita,
« n puseroita, jumppe:
I j a yjn.
»STI HANKIT SIO
äSÄ K U N YBITAT
jKirj- ^ A U ^ Martminaki
Svaa m toä kränä pidettävät Sooneo
\ « » « e n t i » »»alit ovat J o klin-
Littineet hooniota 'tepaltpn''
tiUäkin poolells. On cslmerfcllui
Lutettu Bitä **iirjqntt»* kun
eooffen SoriaiJdrmokraaytiseD
pooloeeo jäsenet eivät enää by-
Liksrneet '^•Isoa Väiskiä^ piresl-leotin
ehdokkaaksi. Varmnndella ^
tcJdaan myös ennustaa, että vaa-jjpn>
pagandan tehostuessa Isiem-ise
nuassa, lUottnvat: sen inai-
Ljppt myös tänne. PauU Mar-.:
tininäen mielenkiintoinen artik^
keU Suomen tasavallan. presi-dentUen
historiasta auttanee
iston johdosta käytävää keskus-lieto.
S ole oikein käyttää sanaa "enteel-
" puhuessaan valtiollisen elämän
itumista, mutta se tulee vaisto-i
nrieleen, kun ryhtyy tarkäs-
Blenaan viel^ suhteellisen nuoren
sbmen tasavallan valtionpälvämies;^
ettei tätä kehitystä eaatu johdetuksi
vieläkin mlejettömämpiin ja tuhoi­sampiin
uomiin.
Lukijan mielessä välähti nyt ehkä
ajatus, että kirjoittaja liioittelee, p a i -
sutelee. ottaa asia yksipuolisesti. Mo-kasodan
päätyttyä, mutta' todellisuu­dessa
sen juuret ulottuivat syvem­mälle
ja kauemmaksi. Aktivisuplirit
ohvat esittäneet-^n jo iriaaihnanso-dan.
alkuvaiheessa, taajempaa kan­natusta
se kuitenkin sai liikemlespU-net
asiat unohtuvat vuosien j a vuo-J reissä Ja vanhoillisten politiikkojen
sikymmenien kuluessa, monta tärkeää 1 keskuudessa vasta sen jälkeen, kun
tapahtumaa jättävät politiikat ja i näiden siihenastisen suojeUjan, Ve-valUpmiehet
.-varovasa ja viisaasti jnäjän Nikolai l i : n valtaistuin oli l u -
tavalliselle kansaUe kertomatta, peit-i histunut vallai^umoukseu myrskyis-tävät
ne "luottamuksellisten" neu-i sä.
voitelujen, •'arkaluontoisten-' asioi- j Toukokuun 14 päivänä, päivää en- i
den kyltillä, jonka takaa vasta his- nen tynkäeduskiinnah kokoontumis- j
1 Valentine difoeU
voitti ^bjoismaisen
näytelmäkilpailun
Helsinki. ^ (S-S) ^ r«ii4eia-mainen
näytelmäkllpaltu. Jonka
Järjestämisestä sovituin Tsk'^
holman: Teat^crikonsnsslss» kakrf
fii vuotta sitten, on ratluUtD; |»
cen yhtckpobjoismainen nilttsj»
nimitettiin Toktiolmafisa loisen»
helluntaipäivänä. T&ml kunnia-'
kas palkinto annettiin %V»lentlne
Iit allekirjoittaneelta:
^TER "TEOLA"
st Toronto, Ont
R A. VESA
, A«« LL* B»
, Solicitor, Notary
MALAINEN
IKIMIES
GE. 3392
orth Ave» Toronto
MAANEJÄ
iSSAMME
romaani
HINTA SID. $3.25
laleen: Wardin per-iten
he olivat kos-erinomaisia
nuoria
akseen elämäänsä
n taloudenhoidosta
paljon tärkeämpää,
öhön, ihmisiin ja
HINTA SID. $3.25
min parhaat omi-jkausdraama
Poh-ÄSKY
HINTA SID. $2.75
m m C E BAKASv
lailmanmaineensa.
IPÄiSSKY lumoaa
ateensa tehokkuu-eltäjänsä.
Uä kertaa aiheena
lantti,, vanhan, y l -
i leppymättomintä
värilliseen naiseen
se että koko hänen
aani -
A
HINTA SID. $2.00
uden suuriin mes-illoittaa
lukijansa
fn pääteos, on lii-,
mukaisesti kerrottu
•akkauden kaikki-
TÖ
HINTA SID. $1.60
lulsuuden sairaan-
1. Nyt sisar Hele-.
toiseen suosittuun
ikärpäsen purema
näyttelijätär.
HINTA SID. $2.00
e Caldwemn mu-i
tyylistä ja oiva]'
äjansa Richelieun
In ja jännittävyy-
)0 toisiinsa loista-
L
EHNTA SID. $2.00
liluromaanl.
UNTA SID. $2.00
n
ilevaisuudessa^^
nNTA SID. $2i)0
D. LTD.
toria ne paljastaa.
- Mutta eihän meidän tarvitse jää­dä
todistamattomien väitteiden ja
uskomusten varaan. Tutkikaamime
asiaa. Suorittakaamme pieni tutus­tumismatka
läpi itsenäisen Suomen
historian mielenkiintoisimpien vai­heiden.,
kiinnittäkäämme erityisesti
huomiota sellaisiin tekoihin j a ta­pahtumiin,
joili^ on ollut merkitystä
tämän maan työtätekevälle kansalle,
ja todetkaamme, minkä asenteen
historiaa, joka lyhyydestään-huo- ^valtion päämies kullohikin on ottanut
iatta on tulvillaan äkkinäisiä heir
iieliija. suiu-uudenhulluutta lähen-lieviä
"ilmalentoja"' joiden jälkeen
oremmän tai pienemmän tärähdyk-n
»aneina on tultu jälleen todel-yuuden
kovalle maape^lle ihmette-oään
sitä tyrmistyttävää asiantun-ajuksen!
arvostelukyvyn ja todel-sen
valtiomiehen syvän edesvastuun
Bteen puuttumista n i i n pienissä
oin suuria^kin. kysymyksissä. ,
Oli tavallaan enteellistä, että itse-iisen
Suomen ensimmäiset vaition-j^
iehet olivat luokkasodan jälkei-n
tynkäeduskunnan valitsemia ver-
5ttomän luokkapoUtiikan edustajia,
enaattori P. E. Svinhufvud, jonka
ilitiikan suuret linjat saneli Suomes-i
olevien saksalaisten miehitysjouk-jjen
komentaja, kenraalimajuri von
•r Goltz. Suomen kumngas Fried-
£h Karl. joka maailmanpoltiikan
luren heilahduksen takia ei ehtinyt
les astua Suomen maaperälle valtio-liestaitoaan
osoittamaan. Ja kol-lantena
-Venäjän tsaarihallituksen
aireluksessa maineensa jasotilasar-onsa
saanut kenraali C. G . Maimer-onka
käsityksiin valtionpää-lirtien
oikeuksista j a velvollisuuksis-i
keisarillisen Venäjän itsevaltainen
allitusjärjestelmä oli. jättänyt lähr
mättömät jäljet ja jonka ihan-m
sodan jälkeisen ajan yaltioUises-kehityksessä
kangasteli fasismi.
Paiiaenteistä oli sekin, että itse-n
Suomen hallitusmuotoa ryh­tiin
valmistelemaan tällaisissa
loissa. Se löi leimansa "Suomen
igaskunnan" hallitusmuotoehdo-ja
sillä oli oma vaikuCiikser'
myös myöhemmin hyväksytyn t a -
ivaltaisen. hallitusmuodon eräisiin
tiin. kuten tuonnempana tulenune
emään.
Näitä alkuvaiheen ilmiöitä ja tar
itumia tarkastellessaan ei enää
ettele, että maamme ensunmäis-vuosikymmenien
valtiollisen ke-
•ksen valtavirtana oli vanhoilU-lus
ja taantumus, jonka synkän t a -
a juoksua vain väkivallan, ter-ja
sodan vaiheet silloin tällöin
:eyttivat. Eikä pidä unohtaa, että
ollut porvariston — v a r s i n k a an
n oikeistolaisimman osan — vika.
tämän kansan etuihin ja eUntärkei-s
i in kysymyksim.
Moni "sädekehä" ehkä haalistuu lä­heltä
tarkastellen moni teko jota on
puolusteltu "isänmaan onnen n i m e s ­sä"
paljastuu kenties henkilökohtai-ri3n
vallantavoittelun luokkaitsekkyy-;
den heikkouden tai tyhmyyden sane
lemaksi. Jos näin käy n i in se johtuu
tosiasioista joita ei ole syytä salailla,
joiden ei saa antaa vaipua unohduk
seen, sillä meidän on käytettävä hy
väksemme myös menneisyyden koke
muksia niin kielteisiä kuin myön
teisiäkin — osataksemme oikein mää
ritellä kantamme tämän päivän tär­keisiin
k>'symyksiin.
Mielenkiintoisia Kohteita ei tältä
tutustumisretkeltämme tule puuttu
maan. siitä ovat Suomen tasavallan
tähänastiset valtionpäämiehet ja
heidän • taustamiehensä" pitäneet
huolen.
Itsenäisen Suomen ensimmäinen
valtionpäämies valittun keväällä 1918
välittömästi luokkasodan päätyttyä
valsoisen puolen voittoon. Touko
kuun 18 päivänä 109 edustajaa kä
slttävä tjmkäedustus valitsi huuto
äänestyksellä senaattori P. E. Svin
hufvudin 'korkeimman vallan hai
ti jaksi", eräänlaiseksi valtion hoita­jaksi.
Välttämättömien taloudellis
ten ja sisäpoliittisten järjestelyjen
ohella valtionhoitaja Svinhufvildto
ja uuden oikeistohallituksen ponnis
telujen pääkohteena oli Suomen ta
savallan muuttaminen kuningaskun
naksi. joka olisi lujin sitein kytketty
keisarilliseen Saksaan.
Se oli synkkää aikaa tämän "maan
työväestölle, tuo kevät j a kesä 1918,
Lähes 90.000 "punaista" näki nälkää
valkoisen terrorin kynsissä maan lu
kuisilla vankileireillä. Tuhannet kuo
livat porvarillisen terrorin julman
liitolalsen — nälän — uhreina;
Mutta maan porvaristo, valtionhoi­taja
j a hallitus etunenässä, näki mie­lessään
ruusuisia tulevaisuudenkuvir
telmiä. Kuningaskunta ja saksa­lainen
kunhigas. joka pitäisi tämän
uppiniskaisen kansan kurissa.
Ajatus kuningaskunnasta oli ko­honnut
julkisuudessa esiin vasta luok-
Kuuluisan suomalaisen kirjailijan
edesmenneen
HELLA WUOUJOEN
paljon kysytyt teokset ovat
JÄLLEEN SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
HEUL.\ WUOLUOKI:
KOULUTYTTÖNÄ TARTOSSA
298 sivua Hinta sid-$L50
Tekijä kirjoitti muistehnansa ollesasah poliittisena vankina sodan
aikana "hyvyyden tarpeessa", kuten hän sanoo ja jatkaa: 'Takento
sellini harmaudesta kuulustelijain kiusaksi nuoruuteni tuoksuvaan
varu-ikkauteen . . . pakenin suin jräin heidän kiduttavista käsistään
elämäni kevääseen, karkasin katmeuteen, vapauteen, jossa he eivät
kyenneet vangitsemaan minua".
Hella Wuolijoki palaa ajatuksissaan viljavimman Viron sydämeen,
äitinsä luokse, lapsuutensa laulaviin k y l l in ja taivaansinisille pella-yapeUoille.
Sieltä hän sihrtyy Tarttoon, sen aikaisen Vhron hehneen,.
Jossa olivat koulut j a yliopisto.
HELLA WUOLIJOKI: . ^
YLIOPISTOVUODET HELSINGISSÄ
*M shrua Hinta sid. $1.50
. HeUa WuoliJ9€n kertojaääni soi yhä edelleen säteUevän hyvän-
"iuiisena ja temperamentlkkaana. Mikä hengen titaani onkaan Ih-
?«nen, joka ilman muistiinpanoja saattaa palauttaa mieleensä näin
Mrettöman määrän kiihkeitä tapahtumia, omalaatuista persoonalli-
5 w f t s i a vaihtuvia ympäristöjä ja yksityisiä esineitä j a kertoa kai-r
»w« ""^pulppuilevan vapaasti, kertaakaan toistamatta sanojaan!
{•.•J^J^'^ silmien eteen kohoavat elävinä omine tottumuksineen ja
3^f'™'neen ne helsmkiläiskodlt, joissa nuori vhrolalnen ylioppilas
joutuu asumaan ja vieraUemaan j a joiden tasaiseen rauhaan hänen
•ups olemuksensa tuo uusia, yllättäviä ajatuksenaihelta.
HELL.\ WLOLUOKI:
-MINUSTA TULI LIIKENAINEN
n ^ r ^ ^ ^ f . — ^ u s u u tämän teoksensa esipuheessa mm.: "Tämä
i ^ ^ n f'"P"^^'"^^"* aikojen draamassa käsittää suunnilleen kym-maaiin,!
elämästäni, vuodesta 1908 vuoteen 1918, ja vain yhden
den a i t a ^ ^ " ja yhden vallankumouksen. Näiden kymmenen vuo-rääpin^?^
irtaannum vanhasta kotimaastani. Ne oUvat elämäni
t a w !?- ™un-03vuosia. Otm ankarasti osaa kahden kansan koh-tuskat."
kastMa i *ä**^ osan alkupuolella tekijä paljastaa — haus-
Ja rii/iB„ u kertoUlen — Niskavuori-näytelmien ympäristön
"»ioen henkilöiden vasttoeet todellisuudessa,
T I L A T K A A OSOIITEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
^ % • SVDBIJBT, ONTABIO
ta, julKaistiin lehdissä 47 tunnetun!
kansalaisen. julkilausuma — allekir- i
joittajina mm.; sellaisia nimiä kuin j
J . R. Danielson-Kalmari, E. Nevalm-na.
E. Estlander, J . K . Paasikivi. E.
Schybergson jne — jossa vaadittiin
kuningaskunnan muodostamista ja
kansanedustuslaitoksen muuttamista
siten, että "tärkeiden yhteiskunta-rj-
hmien erikoisedustus" tulisi turva­tuksi.
Pari päivää myöhemmin, tou­kokuun
16 pdivänav valkoisen' armei­jan
ylipäällikkö, kenraali Manner­heim
esitti hallitukselle pitämässään
puheessa armeijan nimessä vaati­muksen
"että Suomen valtiolaivan
peräsin ua'jotaan lujiin käsiin, joihin
eivät puoluekiistat ylety ja joiden ei
tarvitse kompromisseja tehden pilk­kahinnasta
kaupitella hallitusvaltaa".
Tämän katsottiin merkitsavän sitä,
että armeija vaati monarkian muo­dostamista.
Suomessa olevat saksalaisen Ost-see-
Divisioonan johtajat: antoivat
oman panoksensa nuoren* tasavallan
kaatamiseksi. Valkoinen hallitus
pyysi nimenomaan, että nämä jou­kot
eivät poistuisi Suomesta vielä
luokkasodan päätyttyäkään, ja nii­den
komentaja kenraalimajuri von
der Goltz oli jonkin aikaa Suomen
politiikan todellinen johtaja — val­tionhoitaja
Svinhufvudin välityksellä.
Hän esitti toistuvasti "toivomuksia"
Suomen muodostamisesta kuningas­kunnaksi
. Heinäkuussa Saksan kor­kein
sotilasjohto, joka näyttää läm­pimästi
tukeneen Suomen kuningas-puuhia,
nimitti von der Goltzin "Sak­san
kenraaliksi Suomessa", eräänlai­seksi
Suomen käskynhaltijaksi, joka
tämän jälkeen sai entistä selvemmin
poluttisia tehtäviä ja taisteli entistä
kiivaammin monarkian puolesta.
Kaikki "kunmkaaantekijät" näyttä­vät
olleen yksimielisiä: siitä, että Suo- häioämässa
men kuninkaan pitäisi olla saksalai­nen.
Luokkasodan aikaisen valkoi­sen
hallituksen kaikki jäsenet olivat
keisarilliseen Saksaan nojautuvia,- ja
sama oli asianlaita keväällä 1918 muo­dostetun
Paasikiven hallituksen suh­teen.'
'
Luokkasoaan aikana Saksan kans­sa
oli solmittu .t'::auhansopimus", joka
saksalaisen prof. Schucfcingin lausun­non
mukaan teki Suomen "valtioksi,
joka suhteessaan Saksaan oli asettu­nut
puoli-itsenäiseksi". Mutta var­memmaksi
vakuudeksi valtionhoitaja
Svinhufvud pyysi vielä Saksan halli­tuksen
kannan ilmaisua hallitusmuo-,
tokys3miyksessä. Ja heinäkuun : 17
päivänä saattoi ulkoministeri Sten-roth
tiedoittaa:
"Vapaaherra Bruck ilmoittaa kei­sarillisen
hallituksen nimessä Sak­san-
hallituksen katsovan, että Suo­men
: ja molemminpuolisten etujen
kannalta on monarkisen hallitusmuo­don
voimaansaattaminen tarkoituk­senmukaista."
Ainoa, joka ei ottanut käsittääk­seen
tätä "tarkoitukserunukaisuutta",
oli tynkäeduskunnan tasavaltaa kan- ;
ChorelliUe näytelmästä *'Slnrok-seV.;
Suomatalskansallisess» kii­vas
» arvostettiin vielä parem­miksi
Jussi Talven 'Ennen pit-kääperjantaita"
Ja V. V. Jär-nerin
"Duvan med olivbladet".
(.Maak.)
Tunteina'ton Satilas
ilmestyy HoHlannissaldn
Helsinki. _ (S-S) ~ Väinö
Linnan Tuntemattoman sotilaan,
hollantilaisesta käännöksestä on
juuri tehty sopimus tunnetnn
amsterdamiaiaisen kustannus­liikkeen
Allert de Lang'en Icanssa.
Tätä ennen on tehty sopimuk­set
romaanin julkaisemisesta
ruotsiksi, tanskaltsi, norjaksi, v i ­roksi
(Ruotsissa) ^ englanniksi ( i l ­mentyy
sekä Enilannissa että
Amerikassa), saksaksi ja rans­kaksi,
joten teoksesta nyt j o on
tulossa kaikkiaan 9 vieraskielistä
laitosia. (HS) .
USA tunkeutuu
Kambodshaan
Hanoi. — Yhdysvaltain soUias-valtuuskunta
matkustaa Kam-bodzaan,
Indokiinaan, kesäkuun
puolivälissä valvomaan Amerikan
"avun" toimittamista täUe maal­le,
kertoa Phnom Penh-lehti.
Päätös 30-henklsen amerikkalai­sen
sotilasvaltuuskunnan lähet­tämisestä
sisältyy äskettäin Y h ­dysvaltain
ja Kambodzan välillä:
solmittuun sotilaalliseen sopimuk-muk^
een. Valtuuskuntaa Johtaa
amerikkalainen, kenraali. .
Tiedonannossa sanotaan, että
ns. avun tarkkailemisen varjolla
Yhdysvallat yrittävät puuttua
Kambodzan sisäisiin asioihin ja
karkoittaa ranskalaiset upseerit
Kambodzan armeijasta.
Scelban hallitus
Rooma. : _ i Italian hallituspiirien
taholta myönnettiin viikko sitten kes­kiviikkona,
että yhteishallituksen kes­kuudessa
on vakavia erimlelisj-yksiä
sen johdosta, että. esiintyy tähän
mennessä vahvistamattomia huhuja
varapäämmisteri Saragatin ja kah­den
muun sosialidemokraattisen m i ­nisterin,
eroamisesta hallituksesta.
- Sosialidemokraattien Sisilian vaa­leissa
kärsimän tappion ja heidän
väitetyn : erouhkauksensa välillä el
katsota olevan oikeassa suhteessa toi­siinsa.
Puolueen Johtomiehet ovat
kokoontuneet keskustelemaan tilan­teesta
ja: tekeniään päätöksen asiassa.
Miten ihmisen esi-isat
ilmestyivät maapallolle
Tietoja esibistoiialUsten esi-isiemme
varhaisesta elämästä ja kehityksestä
(G. Debezin mnkaaD)
Edistyksellisen Ueteen opeille i h -
miaen alkuperästä loi perustan Fried­r
i c h Engels. Hänen tutkimustensa
ydin voidaan ilnmlsta seuraavilla sa­noilla:
Itse työ on luonut Ihmisen.
Uudenaikaisen tieteen anstost*
Gordon Pirie voitti
Balington. Saksa. _ Brittiläinen
juoksija Gordon Pirle voitti täällä
viime lauantaina suoritetun 1,500 m.
juoksun keskinkertaisella ajalla 3.49.6.
Olympialaisten 1,500 metrin juoksun
voittaja Josy Barthel oli ihnoltettu
J Pirien kilpailijaksi, mutta sattuneen
loukkaantumisen takia ei hän voinut
osallistua.
nattawa vähemmistö, johon kuuluu
maalaisliittolaisia, nuorsuomalaisia
ja ainoa eduskunnassa vielä oleva
sosialisti. Tämä ryhmä kutistui h i l ­jalleen
oikeiston painostuksen aUa.,
mutta pani jatkuvasti kalkin keinoin
vastaan.
Kesäkuun 11 päivänä hallitus an­toi
eduskunnalle monarkiaa varten
tarkoitetun hallitsijavaltaisen halli-tusmuotoesityksen,
joka oli merkin­nyt
eduskunnan vallan huomattavaa
supistamista. Tynkäeduskunnan e-nemmistö.
hyväksyi sen, mutta vä­hemmistö
esti sen kiireelliseksi julis­tamisen,
joten se jäi lepään yli uu­sien
vaalien •— vaalien, joita hallitus
ei aikonut aivan lähiaikoina suorit­taa.
• •
Tasavaltalaiseen vähemmistöön
kohdistettu painostus kävi yhä k i i ­vaammaksi.
Kuninkaalle ja kunta-gasvällalle
keksittiin mitä ihmee'lli-simpiä
avuja j a hyveitä. Siltä oli
muodostuva Suomen uuden suurval-ta-^
aseman perusta.
— Sitä, varten markka on pyöreä,
että se kiertää. — Nokia.
holta käytettiin useaan otteeseen pe
rusteluna juuri uuden Suur-Suomen
luomista. Saksalaisen kuninkaan
avulla ja Saksan tuella vallattaisiin
Itä-Karjala ja Kuollan niemimaa.
Mutta uusi hallitusmuoto oli kaiken
edellytyksenä. Ilman sitä hallitus ei
voisi vastata tilanteesta, vaan eroaisi.
PaUiostus ja suostuttelu alkoivat
vaikuttaa. Osa nuorsuoipalaisista siir­tyi
monarkian puolelle. Siinä sivussa
hallitus oli myös laittomasU vangi­tuttanut
pari kansanedustajaa turva­takseen
enemmistön puolelleen. Ja
syyskuun 28 päivänä eduskunnalle a n ­nettiin
uusi s hallitfiljavaltalnen halli-tusmuotoebdotus.
— Mutta vieläkin
oU vastustavalla kannalla olevaa vä-henmiistöryhmää
jäljellä sen verran,
että hyväksytyn lain kiireelliseksi j U '
listamlnen jälleen estettiin. Hallitus
ei eronnut. Valtionhoitaja etunenässä
lähti selvän laittomuuden tielle
kuningaskuiman luomisessa.
Ruotsi—Suomen kuninkaati Kustaa
III :n vallankaappausten . Jälkeen
vuonna 1772 säädetyii hallitusmuodon
38 pykälässä sanottiin mm:
" . . . jos valtaistuin jäisi avoixhekal
miespuolisen KuningashelmOn suku­puuton
kautta (josta ; onnettonjasta;
tapauksesta armollinen jumala meitä
varjelkoon) nhn ovat Valtakunnan
Säädyt velvolliset saapumaan Tukhol­maan
. . . sekä valitsemaan liuden
kuningassuvun." ,
Tämä oli se Ikivanha pykälä, jota
nyt ryhdyttiin "tulkitsemaan", jotta
kuninkäanvaali voitaiisin joka ta­pauksessa
suorittaa "laillisesti"', T y n -
käeduskunta hyväksyi tällalseh tul­kinnan
58 äänellä 44 vastaan, j a haUi-tus
saattoi vihdoinkin ruveta täydellä
todella valmistelemaan kuninkaan-vaalia.
Itse vaalitoimitus oU pelkkä muo­dollisuus.
Valtionhoitajan Jä hallituk-
Hallituksen ta- f sen toimesta asiaa oli tutkittu jo plt-^
kän aikaa, ja lopuksi oli päädytty — ei
siihen ehdokkaaseen. Jota 'olisi halut­tu,
vaan siihen jonka saksalaiset oli­vat
valmiit luoyuttamaan. K i m akti­vistien
aikaisemmin ajattelema Meck-lenburgin
herttua Adolf Friedrichin
ehdokkuus oli hyljätty j a keisari W i l ­helm
II:n poikaa prinssi Oskaria ei
annettu sen paremmin kuin Preussin
prinssiä Friedrich WIlhelmläkään,
päättyi hallitus, lopulta Hessenin
prinssiin F r i ^ l r i c h Karliin. Tämän
prinssin ylitnääräisille valtiopäiville
kutsuttu tynkäeduskunta sitten 64
äänellä 41 vastaan valitsi lokakutin 9
päivänä 1918 Suomen kunhikaaksi.
Tämä tapahtuma merkitsi Suomen
tasavallan ensimmäisen kuningasmie­lisen
päämiehen uran hu4)pukohtaä.
Pian sen Jälkeen suuren maailman
tapahtumat aiheuttivat "kuningas­kuiman"
romahduksen Ja tekivät val­tionpäämiehen
vaihdon välttämättö­mäksi.
Jatkuu
meidän on mahdollista hahmotella l i ­kimääräinen
kuva apman kehittymi­sestä
, ihmiseksi. Meidän on kuitenkin
tällöin pidettävä selvänä mielessäm­me,
että kjsymys on kauan sitten s u ­kupuuttoon
kuolleista apinalajeista.
SUURIA MUUTOKSIA JA
NIIDEN SEURAUKSIA
Joitakin miljoonia vuosia' sitten
maapallon mantereilla kohosi vuori­jonoja,
j a ilmastossa tapahtui suu-^
riat muutoksia. Metsät, joissa eli l u ­kemattomia
apinoita, harvenivat ja
muuttuivat metsäarolksi ja aromaikr
si. Apinat menettivät nyt pääravin­tonsa,
troopillisten puiden hedelmät.
Monet tuhoutuivat, mufta toiset löy­sivät
uuden ravinnon, lihan. Monien
apinoiden ruoansulatuselimet oUvat
rakenteellaan sellaiset, että ne saat­toivat
vähitellen tottua liharavintoon.
Tämä ravinto oli pyydettävä saaliik­si,
mutta apinat olivat ruumilnraken-teensa
puolesta huonosti petoelähnen
elämään sopivia. NUllä olb kuitenkin
suhteellisen korkealle kehittyneet a i ­vot
ja hyvin liikkuvat viisisormiset
etiu-aajat (kädet), joissa yksi sormi
taipui toisia sormia vastaan, Tämä se
oli, jolca antoi ihmisen esi-lsille mah­dollisuuden
siirtyä eläinten ruoanet-simlstavasta
täydellisesti poikkea­vaan
käytäntöön, metsästykseen työ­välineiden
avulla: Niin alkukantaisia
kuin nämä : ensimmäiset työvälineet,
esim. sauvat ja kivet, olivatkin, niin
ne näyttelivät kuitenkin suurta osaa.
T Y « JA K I E L I EDISTIVÄT
IHMISEN KEHITYSTit
Inhimillisten aivojen kehittymistä
edistivät työ Ja puhe. Korkeammalle
kehittyneet aivot taas puolestaan
auttoivat työprosessien Ja kielen täy­dellistämistä.
Ilmeisesti monet apinalajit ottivat
ensimmäisen askelen kohti ihmis-muotoista
olemassaoloa ryhtymällä
käyttämään metsästyksessä sattu­malta
löytyneitä työvälineitä. Vain
yksi laji siirtyi kuitenkin tietoisesti
valmistamaan käsin käytettäviä vä­lineitä
ja selviytyi siten olemassa­olon
taistelussa. Nämä apinat olivat
metdäti esi-isiämme. Niiden Ja mui­den
maasta esiinkalvettujen ihmis­apinoiden
välillä on luonnollisesti lä­heinen
sukulaissuhde, mutta ihmisen
esilsät kuuluivat erityiseen lajiin, jota
ei enää ole olemassa.
Työ antoi leimansa Ihmisen ulko­naiselle
olemukselle 'ja määräsi hä­nen
ruumiinrakenteensä perusominai­suudet.
Mutta alkuihmisen työ oli yh­teistyötä.
Yksin M n ei olisi pystynyt
pyytämään saalista ravinnokseen eikä
taistelemaan luonnonvoimien kanssa,
ylcsin hän ei myöskään olisi pystynyt
suojautumaan niitä lukuisia vaaroja
vastaan, jotka häntä uhkasivat. I h ­misten-
työyhteisö muodosti perustan
heidän yhteenliittymiselleen kaikilla
muilla elämän aloilla.
Ihmisten kohoamisessa luonnon
yläpuolelle oli suunnaton merkitys
sillä seikalla, että kukin sukupolvi
välitti seuraavalle ne kokemukset.
Jolta oli saatu taistelussa luonnon
'kans.sa. Tämä oli mahdollista vain
kielen yleisen kehittymisen an­siosta.
PITIIECANTHROPUS, SINAN-THROPUS
J A NEANDERTHALIN
IHMINEN
MHtä on vanhin tieteen tuntema
ihminen? Se on niin sanottu plthe-canthropus
(kreikkalaisista sanoista
pithekon apina ja anthropus <«
Ihminen), Pithecanthropuksen pää­kallo
J a sääriluut löydettiin ensi ker­ran
viime vuosisadan lopulla Jaavan
saarelta, joka noin miljoona vuotta
si tten el ollut mikään saari, vaan
kuului Aasian mannermaahan.
Kiinasta löydettiin vuosina 1929 ja
1937 Peklnghi läheltä alkuihmisten
luiden jäännöksiä, jotka rakenteel
taan olivat lähellä pithecanthropus-ta.
Niitä kutsutaan nimellä sinan-thropus
(latinalaisesta sanasta slna
Kiina). Ne ovat eläneet suunnil­leen
samalla aikakaudella kuin pithe-canthropus.
Viime aikoina on alkuih­misten
Jäännöksiä löydetty myös Ete­lä-
Afrikasta.
Ihmiskunnan seuraavan kehitysas­teen
edustaja sai nimen Neandert*-
lin ihminen Saksassa sijaitsevan
Neandertalin mukaan, joka oli en-elmmälsiä
lö>'töpaikkoja, 'Tämän ro­dun
edustajien jäännöksiä on löy­detty,
paitsi Länsi-Euroopasta, myös
Afrikasta, Aasiasta Ja Neuvostolii­tosta
(Krimiltä ja Ushb^istanlsta).
Amerikan mantereella el tämän a i ­kakauden—
noin 100,000 vuotta sit­ten
— alkuihmisiä ole esiintynyt.
Pithecanthropus Ja Neanderthalin
ihminen olivat Jo ihmisiä tämän sa­nan
varsinaisessa merkityksessä,
vaikka niiden kallon j a luurangon
rakenteessa esilntyyicin vielä paljon
apinaa muistuttavia piirteitä. Ne val­mistivat
Jo työkaluja, käyttivät tulta
Ja kulkivat pystyasennossa. Muuta­mien
kymmenien tuhansien vuosien
kulutttu Neanderthalin ihmisestä ke­hittyi
nykyinen ihmistyyppi.
Ihmisen ruumiinrakenteessa on ta­pahtunut
suuria muutoksia hänen
kistorlalllflen olemassaolonsa aikana
Tämä ei kultenkoan merkitse sitä.
että tulevaisuuden ihminen eroaisi
nyk>isestä ihmisestä yhtä paljon kuhi
nj-kymen ihminen Neanderthalin ro­dusta,
sillä alkuihmisillähän olivat
niiden eläimellisen alkuperän piirteet
vielä Icimaarantavina. Niiden i;uu-mllnrakenne
muuttui ulkonaisen
luonnonympäristön vaikutuksesta
paljon suuremmassa määrin kuUinyr
k5'lsin. Nykyinen Ihminen sitä vn.s-toin
muuttaa jopa ympäristöäänkin
tarkoitusten mukaan. Tästä syystä
sellainen olettamus, että tulevalsuu-^;
den ihminen olennaisesti eroaisi ny­kyisestä
ihmisestä tai olisi suorastaan
jotakin toista lajia, ei ole oikea. ;
ERI RODUISTA
Mutta mistä ovat sitten tulleet eri
rodut, mongoolit; eurooppalaiset: jiV
neekerit? Pitkän aikaa oletettiin, et tli
Ihminen olisi kehittynyt samoihin
aikoihin maapallon eri alueilla ja et­tä
eri ihmisrodut polveutuisivat: eri­laisista
apinalajeista. Tämän käsityk­sen
on nykyinen tiede kumonnut.
. Ihminen on kehittynyt tietyillä
alueilla. Tämä on nykyisin sekä neu-^
vostoliittolaisten että muiden edis­tyksellisten
tiedemiesten käsitys.
MLssä osassa maapalloa apinat siis
alkoivat valmistaa työvälineitä: missä
ne muuttuivat eläimistä ihmisiksi?
Tiedemiehet ovat todistaneet, että se
cl ole voinut tapahtuu Tyynen mereii
saarilla tai Austraallassa. Siellä ei
ole eikä ole ollut ihmisapinoita, jotka
kuitenkin ovat ihmisen ainoat mah-;
dolllset esi-isät. Myöskään Pohjois-;
ja Etelä-Amerikka eivät tule kysy­mykseen.
Etelä-Amerikassa on tosin
apinoita, mutta ne eivät ole edes
kaukaista sukua ihmiselle. >Näln ollen
Jäävät jälelle vain Aasia Eurooppa ja
Afrikka. Aasian j a Euroopan pohjois­osissa
apinat eivät ole koskaan voi­neet
elää. näiden seutujen kolean 11"
manalan takia. Siksi sieltä ei myös­kään
ole koskaan löydetty ihmisen
vanhimpia kivisiä työkaluja. ,
Sellaisten vanhojen apln^ajlen
jäännöksiä, Jotka voLslvat olla mei­dän
esi-lsiämme, on tavattu Länsi-
Euroopasta, Georgiasta, Intiasta, K i i ­nasta
Ja Afrikan maista. Nykyisin on
vaikea sanoa, mitkä näistä vanhoista
apmalajeista ovat lähimpänä ihmis­tä,
koska useimmat löydöt ovat hyvin
vähäisiä — yksityisiä hampaita, leu­kaluun
kappaleita ja harvemmin raa­jojen
luita,
V Kuuluisa venäläinen eläintieteilijä.
Akatemian jäsen P . P . Sashkln osoit­ti
jo vuonna ,1928; että ensimmäiscten
ihmisten on täytynyt esiintyä Aasias­sa.
Myöhemmin tämä teoria on vah­vistettu
uudelleen. On hyvin toden­näköistä,
että Ihmisiä ensimmäiseksi
kehittyi Aasian sisäosissa, mahdolli­sesti
Transkaukaslan ja Keski-Aasian
eteläisillä reuna-alueilla,
MAANTIETEELLISTEN
OLOSUHTEIDEN VAIKUTUS
Alkuihmiset, jotka asuivat suhteel­lisen
pienellä alueella, eivät eronneet
toisistaan ihon, hiusten tai silmien
värin tahi, kasvonpiirteiden suhteen,
kuten maapallon nykyiset Ihmiset,
Nämä eroavaisuudet ovat syntyneet
siten, että alkuihmiset jo hyvin var­hain
hajaantuivat vanhan maailman
laajan alueen Joka puolelle. Ilmasto
Ja muut olosuhteet olivat eri seu­duilla
erilaiset, ja ihmisen ulkonai­nen
tyyppi muuttui näiden olosuhtei­den
vaikutuksen alaisena. Kuumassa
ilmanalassa iho muuttui yleisesti
tummaksi, koska se siten parhaiten
suojasi ihmistä auringon säteitä vas­taan.
Pohjoisessa, Jossa aurinko pais­taa
harvoin, iho päinvastoin menetti
Tiistaina, kesäk. 14 p. — T^esday, J«ne 14.1955
osan väriBincpstft, pjgmeotistä, j» min «eunai »mlaytmien teJtt^alr*
muuttui valkoiseksi. 9SoaiA muit^, xo'
(Uttmtomerkkejä muodostui samoin
tnsflntieteeUisten olosuhteiden vaiku­tuksesta.
KAISSIIIIMISBT BULTTVUBT.
KCfllTirKSEEStT KVKeNEVM
Ihmiset levittäytyivät yli Aasian.
Afrikan ja Euroopan, j a sitten heitä
siirtyi myös Austraallaan Ja Amerik­kaan.
Puhekielet mtiuttulvat ja ke­hittyivät,
mutta tämä muutos Ja ke­hitys
kulki kullakin alueella omaa
tietään. Ihmiset elivät niihin aikoi­h
i n suhteellisen pienissä ryhmissä,
joilla oli vain hyvin heikkoja yhteyk­siä
toisiinsa, Ja satojen tuhansien
vuosien kuluessa eri kielten sanava­rasto
ja kielioppi muuttui. Myöhem-flen
mentymioim, « u i
pan iak vaUidpn iJettt.
LaajojJle alueille balaanttHMlde»
ihmlAten kutttuur) in^blt^ «»IittelU^
sen tiitaasU. OConet rj^upUt pttimi
kiinni alkuperäisest& meta&s^vtalou- '
desta, kun taas toiset «amaan aikaan '
Jo siirtyivfit karjanhoitoon ja iOaaÄ-l
viljelykseen. ^ Mutta roumllnnken»
teen. kielen Ja kulttuurin eroaräl-^ ^
suukoista huolimatta kaikki ibml«et
ovat samalla tavalla fculttutirikehl>'
tykseen kykeneviä! fii pelkästään his­toriallisten
esimerkkien nojalla, taan "
myös nykyisyyden perusteella voimme^
tulla vakuuttuneiksi aUtft. ett& iräikki'
rodut Ja kansakunnat ovat kyvyiltään ä
yhdenvertaisia. / • %'
ARVOKKAAT ROMAANiUUTUUDET
saatavana kirjakaupastamme
WALTER SCOTT: ^
Lammermoorin morsian Hb>u*Sd. 12,25
Walter Scottin mestarlromaani "Lammermoorin morsian", tuskien -<
suloinen kukka, nuoren lemmen Ikuinen ylistyslaulu, lienee kkjaill-^^^^^
Jan historiallisista romaaneista kalkkein suosituin,
WALTER SCOTT:
IVANHOE ;
"Yhä vielä viheriöivät vihreät meteät, Ja kuninkaan täplikOs hirvi ,
juoksentelee siellä. Ja rcimat rosvot kaatavat turoshlrvon, ja %M .
laskemme rukousnauhamme helmiä Ja särjemme viinipullon Cop« v ':
manhurstln pyhän papin seurassa. Sumuisten' vuosien takaa kunm»'''
Jaa yhä vielä Mustan ritarin kirveenlsku tammipuuta; ja rautaa''i
vasten :yhä edelleenkin meitä vavahduttaa, niin kuin kauan sitten,
kun yksinäinen.torvi soittaa ja Perinnötön ritari ratsastaa Asbby
de la Zouche'n kentälle * ^
Näin kirjoitti englantilainen kriitikko Andrew Lang kaiklUe nUlle '
vanhoille, sappltautlslUe Ja melankolialle. Jotka rohkenivat sanoa,
että Walter Scottin keskiajasta lukijoilleen antama kuva on vlr- >
hcciiinen.vivanhoe" on kuulunut myös suomalaisen lukUakunnah^^:
suosikkeihin.
VICTOR HUGO:
Pariisin Notre-Dame 512 sivua
HlnU^^^s^^
"Pariisin Notrc-Damcn" päähenkilö on oikeastaan keaki-aikaincn
Pariisi, jonka aaltoilevasta Ihmlspierestä kohoaa kaupunkikuvaa
hallitsevana Notre-Damen 'katedraali goottllalsine faolveineen. ja:
tasakattoisia kaksolstomeja reunustavlne miellkuvltukselllslne paho-r
laisvclstokslneen. Vuoroln.kaameana; pöyristyttävänä, vuoroin taas
ylevänä, mutta aina värikylläisenä soluu tässä romaanissa tai)ahtu-'v
main ja ihmistyyppien kirjava virta lukijan silmien ohi vertaansa
vailla olevan kertojaniton värlttämänä,
M I K A WALTARI:
Yksinäisen miehen juna
Lähdin ktanbuliin ^ mai^%iM
Tässä tMksessa Julkaistaan nyt yhteisniteenä kaksi Mika Waltarin
matkaromaanla. < -
"Yksinäisen miehen juna" on kertomus dämykslä tavoittelevan
nuoren miehen matkasta Berliinistä Sofiaan^ ja Konstantinopoliin
sekä sieltä Romaan Ja Pariisiin,
"Lähdin i>tanbaliln'V on kuvaus vuoden 1047 lopulla tehdystä mat^
kasta Turkkiin, missä tekijä kävi etsimässä aineksia hlstoriaUisUn
romaanelhlnsa. lähinhä Johannes Angelokseen". Saman tien hän
käväisi myös Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa.'
ELISARETII TAYLOR:
Nukkuva kaunotair ^••-^,275 'sivua-.
Hinta sld.|2J(0
Nukkuyakaunotar — sadun Prinsessa Ruusunen—-on auto-onnetto­muudessa
lotuneutensa menettänyt Emily, Jolle kirturgl on lahjoit^
tanut uudet kasvot. Mutta Iloinen j a elämänhaluinen nuori nainen
on muuttunut apeaksi ja tahdottomaksi .elämänuskonsa menettä­neeksi
invalUdlksl, Joka vastaan sanom/itta palvelee tyrannimaiseksi
käynyttä sisartaan ja tämän vajaaälyistä lasta.
RICHARD GORDON:
Leivottiin lääkäri TJS^^n^
"Leivottiin lääkäri" on tarina englantilaisen lääketieteen opiskeli­j
an Ja hänen tovereittensa valheista kllnlkolla, luentosaleissa ja
ensimmäisillä sairaskäynnelllä. Hauska kirja. '
E. BULWER LYTTON:
Pompeijin viimeiset päiiväit^S£»:>,
Kuuluisa historiallinen romaani .
Jousi-sarjan neljäntenä teoksena Ilmestyy nyt maailmanklrjallisuU-
-dejx maineikkaimpiin — Ja samalla Jännltt&vlmplln-i^ kuuluva his­toriallinen
romaani. Se on kertomus kahden vuosituhannen takai­sesta
Pompeijista, Jonka hilpeä, loistava elämä päättyi hirvittävään
murhenäytelmään.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
p. o. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
* Meille on saapunut Suomesta kolmas lähetys kirjaa "TUNTEMATON
SOTILAS", jota Oli jo 30 kappaleen tilaukset odottamassa. Lähettäkää
tilauksenne heti ennen kuin tämä lähetys loppuu!
VÄINÖ LINNAN SUURI SOTAROMAANI
TUNTEMATON SOTILAS
ON NYT SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
443 SIVUA HINTA s m . $3.80
ILMESTYNYT
JO 13 PAINOS
föiiten myyty kirja Suomessa
Suomessa Väinö Linnan TUNTEMATON VÄINÖ LINNAN suuri sotaromaani, T U N -
SOTILAS filmataan ja kirjoitetaan näy- TEMATON SOTILAS, on realistinen ku­telmäksi.
vaus suomalaisista rintamamiehistäjatko-
Kirjan kustantamisesta Ruotsin-, Tans­kan-,
Englannin- ja Saksan kielelle, ovat
mainittujen maiden kustannusliikkeet teh­neet
sopimukset.
sodan verisissä taisteluissa. Se on herättä­nyt
aivan poikkeuksellista huomiota Suo­messa
kaikissa piireissä. Siitä puhutaan
kaikkialla.
T I L A T K f A A O S O I T T E E L LA
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
BOX 69 — SUDBURY, ONTARIO
tl
M'