Vapaus, June 14, 1955

              Tiistaina, Itcsäk. U p- — Tuesday, Jum 14,1955
VAPAUS TdepboMs: Sua. Ofilice OB, 4-<264;
BOitorUU OfXice 0 6 . <««28». Manager
£. Suksi. edltQrW>Sfc}und. MaiUng
addrm: Box €9. Bi)öbtirf, Oai6rio.
tabUsb«d Ko7. e, mi, . AutborizeC
M eecosd d a n jaaU by the Post
OSac9 Depajtmeat, ottava. Pub-
Tluindays aod SsturdaTs by Vapaus
PubIi<hjjD« Conipany Ltd., at l«0'102
Elm 6t, W., Sudbury, OaU Canada.
Adrerticing rate» AKiUcstlon.
Tranalatlon free « f eharge.
Canadajssa: l vk. 7JOQ 6 Ick; S.fS
3 kk. 220
YMyavaltoiSsa: 1 vk. SJOO 6 kk. 4 2 0
Suomesaa: 1 vk. « A ) 6 kk. 4.75
Tyovaki havisi^ eiakoon tyavaki
Suuren rahan vohnalla pitkästi j a leveästi puhunut^^k^^
vjpoojuc käytti sodanjälkeistä 'hyvän ajanhäntää hyväkseen ja
sai odotetusti uuden otteen Ontarion maakunnan h a l l i t u s k i s t a —
v a i k k a sen saama ote o n k in odotettua Jujempi> ainakin.meidän näkö­kannastamme
katsoen.
Pinnallisesti i(atsoen näyttää siitä kuin lämä vanha hyvä O n ­tarion
maakunta olisi tuomittu ikuisesti torypolitiikkojen kahleisiin
j a samalla siltä, että työväenliike on painettu maan rakohon;
Kaikeksi onneksi tämä on kuitenkin vain "pinnallinen" j a siis
kokonaan harhaanjohtava ilmiö. Meillä onkin täysi syy sanoa, että
"työväenliike hävisi, eläköön työväenliike", sillä toryjen 'suuresta
vaalivoitosta" huolimatta on helppo nähdä, että heidän hallitusval­tansa
on rakennettu hiekalle.
. ' Palauttakaamme mieliimme vaalien edellä sanomalehdissä jul­kaistut-
suuret vaali-ilmoitukset sekä pitkät radio^ j a televisio-puheet.
Jo niiden perusteella v o i t i i n nähdä, että torypuolueella on " r a h a a kuin
roskaa'' muihin puolueisiin verrattuna ja kuten sanotaan ''rahalla
on taivaallinen voima". Sillä voi ostaa vaalityön tekijöitä puhujista
jarkirjoittaji.«rta ainaJastenhoitajiin: asti/^^^^^^^^ >^
/ M u t t a jos katsomme pintaa syvemmälle, n i in silloin näkyy tory­jen
''suuren vaalivoiton" takaa seuraavaa; Suuri osa ( y l i kolmasr
osa) väestöstä — pääasiassa työläisiä ja^farmareita — jätti äänioi­keutensa
käyttämättä j a sen lisäksi, vaikka töryt saivat yii\'oimaisen
enemmistön lainlaatijakunnan paikoista, heidän hallituksensa takana
o n v a i n vähemmistö (48 prosenttia) annetuista äänistä. Juuri tämä
tosiasia osoittaa, että Frostin toryhallitus istuu loppujen lopuksi ver­rattain
heikolla poliittisella oksalla. Vähemmistön muodostama
"enemmistöhallitus" ei koskaan voi olla-todella voimakas.
Mitä taas työväenliikkee."5e^n tulee, niin Ontariossa on kaikki
mahdollisuudet työväenliikkeen vaalivoitolle. Jos olettaisimme, että
"kotipuoluelaisiksi"'-; jääneet työläi.set j a farmarit olisivat menneet
vaaliuurnalle, niin varmaa on, että monta työväenehdokasta olisi
tullut v a l i t u k s i — lukeutuen heihin Thibault j a "Garlin Sudburyn
piirissä, Salsberg Torontossa jne.
/ M väärin syyttää '"kotipuoluelaisia" toryjen
vaalivoitosta, sillä vastuu siitä kuuluu ensikädessä järjestyneelle työ­väenliikkeelle:
N i i n kauan k u i n työväenliikkeen riveissä on hajaan­nus
j a keskinäinen kinastelu, ei voida odottaa, että kaikki työtä­tekevät
j a työväenliikkeen kannattajat kä>'\'ät äänestämässä. Mutta
jos työväenpuolueet yhdistävät voimansa, niin siiloin saavat työväan-ehdokkaat
nyt äänestämässä käyneiden lisäksi myös tuhansien " k o t i -
puoluelaisten" kannatuksen, j o t k a tähän asti ovat olleet välinpitä­mättöminä
sivustakatsojina. Toisin sanoen, jos C C F olisi esim.
Sudburyssa pannut työväenluokan edut puoluepyyteiden yläpuolelle,
n i in ^yhtenäinen työväenehdokas olisi varmasti tullut valituksi jo
näissä vaaleLssai sillä yhtenäisyyden avulla olisi helposti saaty siihen
tarvittavat lisä-äänet. Mutta kun näin ei tapahtunut; niin siitä
lankeaa suuri edesvastuu C C F : n hajoittajaehdokkaalle, joka ei yrittä­nytkään
tehdä muuta kuin vaikeuttaa työväenehdokkaan valintaa.
Selvää kuitenkin on, että jonakin kauniina päivänä tulee työtä­tekevien
yhtenäisyysvaatimus niin voimakkaaksi, että työväen .rivien
hajoittaminen tulee mahdottomaksi yritykseksi. Silloin loppuvat
myös toryjen "suuruuden päivät",
^ Niin valittettava seikka kuin toryjen vaalivoitto onkin, työväen­liikkeellä
j a .sen jäsenillä ei kuitenkaan ole .syytä toivottomuuteen.
Torypuolue j a sen hallitus edustaa menneisyyttä — työväenliike
nykyisyyttä, jolle kuuluu tulevaisuus. Muistaa sopii, että vuoden
1929 puhjenneen suuren taloskriisln aattona sai torypuolue saman­laisen
"suurvoiton"; njikä ei estänyt "sitä seuraavissa vaaleis'fea kärsi­mästä
murhaavaa vaalitappiota, Kroa on silloisen ja nykyisen
tilanteen välillä kuitenkin siinä, että työväenliike on sittenkin nyt
paljon kehittyneempää kuin 25 vuotta sitten.
Sanavapaus Yhdysvalloissa
"Vapaan maailman" keulakuvana ja itseoikeutettuna johtajana
itseään pitävän Yhdysvaltain hallituk.sen edustajat lyövät toisinaan
rintoihinsa ja sanovat, että totta totisesti siellä vallitsee sana-vapaus,
koska N e w Yorkissa ilmestyy kommunistinen D a i l y AVorker lehti.
M u t t a totuus on tässäkin tarua kummempi.
Meidän mielessämme ei ole tällä kertaa se tosiasia, että \'hdys-valtain,
kuten Canadankin, kaikki suurlehdet ovat suuren rahan
painttina. Niillä harvoilla j o i l la on paljon rahaa, on yltäkyllin sana­vapautta;
mutta miljoonilla muilla on vain "teoreettinen" oikeus
omistaa sanomalehtiä; sillä käytännössä he eivät siihen varattomuu.s-syistä
pysty. Tämä sellaisenaan rajoittaa suuressa määrin sana­vapautta,
mutta kuten .sanottu, meidän mielessämme e i ole tämä.
Selvyyden vuoksi voisimme mainita esimerkiksi sen tosiasian, että
canadalaista .sanavapautta rajoittaa .samanlaiset omistussuhteet mutta
siitä huolimatta on kieltämätön totuus;, että Canadassa vallitsee
tällä kertaa paljon suurempi ja laajempi sanavapaus kuin Yhdys\'al-loissa.
Canadassii ei ole meidän tietääksemme tällä kertaa yhtään
ainoata sanomalehden toimittajaa tai raportteria tiilenpäitä luke­massa
poliittisten mielipiteittensä l a k i a — eikä ketään o l l a uhkailtu
sen paremmin karkoituksilla kuin muillakaan vainotoimenpiteillä "vää­rien
ajatusten" takia, kuten on tapahtunut joukkomitassa rajan etelä-
.•puolella.- ,
K u n rajan eteläpuolella vietettiin, kesäkuun 7 päivänä Inter-
American lehtiyhdistyksen järjestämää sanavapauden päivää, niin
yllämainitun D a i l y AVorkerin toimittaja .Man M a x huomautti aivan
oikein, että jos sanavapaus kielletään joiltakin amerikkalaisilta, niin
s i l l o in ei ole enää muillakaan amerikkalaisilla sanavapautta. Samassa
yhteydessä mr. *Ma.x korosti aivan oikein, että jos mielitään sana­vapaudesta
puhua maljoja kallisteltaessa illallispöydissä; niin silloin
on sitä periaatetta toteutettava myös käytännössä.
Viitaten Kansainvälisen Lehli-instituutin neljännen kokouksen
päätökseen; e f l a mainittu instituutti ryhtyy toimenpiteisiin missä t a ­hansa
sanavapautta loukataan. 'mr.^Iä.\ selittää tälle instituutille
lähettämässään kirjeessä, että Yhdysvaltain vasemmistolehdistö on
joutunut vainon j a terrorin kohteeksi — ja että niinmuodoin on
osalta amerikkalaisilta Imelletty tämä oikeus, rajoittaen se siis kaik­kien
amerikkalaisten sanavapautta.
Eikä tässä ole kysymys mistään teoreettisesta N^äitöksestä, vaan
käytännöllisistä sortotoimenpiteistä..Mr. Nfax osoittaa' kirjeessään,
että lc>7nmenen yhdysvaltalaista sanomalehtien j a julkaisujen l o i m i t -
tajaa ja kirjeenvaihtajaa on tuomittu vankilaan pahamaineisen
Smith-lain perusteella. Nämä lehtimiehet eivät ole tehneet mitään
rikosta. Heitä ei ole syytettykään mistään rikoksista. Heidät on
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
2,000 ibnoHtautunut jo
Fanoy fUkMrl, Port Arthurista, Helsingin i(ol(oul(seen
t3ytt^ kessuun 12 päivänä 73 vuotta.
KoMtaa, FtkMi, Port Artbursta,
täytti maanantabsa, kesäkuun 13 pnä
72 vuotta. •! . ^ . ^ . . .
uxtie xaine, white pishsiBta. täyt- kojen ja unioidcn edtistajia, kirjailijoita jne.
ti elle». keiäkuun .13 pnä 76 vuotta. i _ ^^^^^ ^ ^ ^ ^
i Kokoukseen osallistuu parlametxtaarildioja,!^^
Vhdynune isukuJaisten ja tuttavain s;
onnentoivotuksiin. --f
Mitä muut sanovat
TAEKOITUKSETO.V
»Vanha Sisyphua on eräs olento
kreikkalaisessa mytotog^a^sa, jpnlca
Jumalat ovat tuominneet vierittär f
mään suuria kiviä ylämälceen. Joka |
kerta kun hän oli pääsemässä hui­pulle.
Jumalat vierittivät kivet ta­kaisin
mäkeä alas. ,
Sisyphukscsta elikä tulisi A-luokan j
työslhteerl Eisenhovirerin hallituksel-l
Jc. Hänellä on enemmän kokemusta |
sellaisessa hommassa kuin James Mit- [
chellilla OJSA: ri nykyisellä työminis­terillä
— Vapaus) Ja yksi asia
ön nielko selvä kuitenkin, että Josj
työväestö tulee voittamaan, paran-j
nuksla työlakeihin, ei pidä odottaa
mitään apua (nykyiseltä) liikemies­ten
hallitukselta. — GIO News,
Baahaonetivoston sihteeristön ke­säkään
6 pnä antaman tiedonan­non
makaan on Helsingissä tesä-
Icnon 22'29 päivinä kokoontuvaan
.Maaliman Bauhankokaukseen i i -
moittaatimut kesaknan ensim­mäiseen
päivään mennessä jo
2,000 osanotUJaa 75 maasta, eri
puolilta maailmaa. Monet sellaf-set
ryhmittymät, jotka eivät ole
lUttyneet Alaailman Rauhanneu­vostoon,
näkevät nyt kokouk­sessa
ensimmäisen kerran mah-doIIIsDUden
yhteiseen keskuste-laon.
Uodet neavotteint sunr-valtojen
välillä ovat tulleet har­kittaviksi
ja uudet tärkeät ongel­mat
otettu tutkitUvikxl, sanotaan:
tiedonannossa. On olemassa voi­mistuva
käsitys siitä, että yleisen
mielipiteen eri suuntien yhteinen
kolcous voi tehokkaasti valmistaa
pohjaa ja edtetaa hallitusten lä­hentymistä.
Helsingin kokouksen
osanottajisU ja vahnistel oista
ATOMIVOIMALAITOKSIA
KOHOAA MYÖS LÄNNESSÄ
> H e ^ n k l . — (VS) — Eilen olivat
Energiakomitea Ja Ekono järjestäneet
yhteistoUnin Teknillisellä Korkeakou­lulla
esitelmätilaisuuden, Jonka pääai­heena,
oli tarkastella niitä mahdolli­suuksia.
Jolta atomienergialta saa­tetaan
odottaa yhä kasvavan voiman-,
tarpeen tulevana osatyydyttäjanä.
Alufitavan esitelmän piti apul. pro.
P. Jauho selostaen eräitä ydinfysiikan
yleisiä peruskäsittetai Joiden tuntemi­nen
on välttämätöntä atomivoima-tuotannon
tiettyjen vaikeuksien ym­märtämiseksi.
Selostettuaan lyhyesti
atomin yleistä rakennetta esitehnöit-sljä
esitti joitakin lukuja, Jotka oli­vat
omiaan hämmästyttämään aina­kin
maallikkoa; mm. saatiin tietää,
että uraanikayttdisen atomivoima-laitoksen
"polttoaineesta", luonnon­uraanista,
ainoastaan 0.71 — 0.72 pros.
on ydlnhalkaisun kannalta käyttökel­poista
isotooppia V 235:ttä, sekä et­tä
nykyisissä atomireaktoressa saa­daan
ydinmassasta vain n. yksi tuhan­nesosa
muutettua energiaksi. Toinen
yhtä suuresti ulkopuolista hämmäs­ty
ttävä asiatieto oli, että loppuosa
uraania siis yli 99 pros. muuttuu kui­tenkin
kaikeksi onneksi uusikia, luon­nossa
esiintymättömiksi alkuaineiksi
rteptumliuniksl ja edelleen plutoniu­miksi.
Joka viimemainittu taas Jälleen
on käyttökelpoista iiraanimiilun polt­toaineena.^
Edelleen. on maapallolla
uraania huomattavasti runsaammin
esiintyvä 'thorium käyttökelpoista
raalca-atnetta atomtreaktorllle; Jolloin
sivutuotteena aiadaan juuri tuota
harvinaista uraani 235:ttä. Näinollen
maapallon ydlnpolttoalnevarastot n i i ­den
käytän seurauksena — Jatku­vasti
kasvavat!
Tämän: jälkeen esitelmöi ruotsalai­nen
vieras. toLm.joht. H . Brynielfison
aiheesta "Atomienergian mahdolli­suudet
slvillienerglatuotannossa". T o ­dettuaan
enain, että maapallon uraa-nivarat
ovat rohkeidenkin arvoldcn
mukaan verraten pienet, seka mainit­tuaan,
että uraanin hinta on vielä
kansainvälisillä markkinoilla verraten
korkea cyll 40.000 mk/kg — VS) hän
siirtyi tarkastelemaan maapallon
muiden energiavarojen Icayttöonoton
nykj-stä laajuutta Lähtien laskel­masta,
jonka mukaan maapallon-asu-kaluku
vajaan sadan vuoden k u ­luttua
on todennakbisyysmatematii-kan
mukaan noin 6 miljardia henkeä
hän esitti tuota väkilukua vastaavan
energlatarvearvon ja huomautti, etta
maailman veslvolraavarat olivat jo
huomattavalta osaltaan rakennetut ja
että sellaisia energialähteitä kuin oljy
Ja kivihiili on yhä kasvaviapa maarm
alkanut virrata kemiallisen teollisuu­den-
mm muoviteollisuuden raaka-al-nelksi,
siis poLs varsinaisen voiman­tuotannon
piiristä Johtopäätökse­nään
esitelmöitsijä totes^, että jo lähi­vuosikymmeninä
on pakko täyttää
osa energmntarpeesta atomivoimalai-tokalUa
Pääasian lännessä näyttää muodos­tavan
kysymys atomlvolmasähkön
hinnasta vertalltima höyry-ja vesi­voimalaitosten
tuottaman virran hin­taan
Naita hintakysymyksiä pohdit­taessa
onkin jouduttu tilanteeseen;
Jossa E n g l a n n i n enaimmaisen a t o m i -
voimalaitoksen lasketaan valmistuvan
ensi vuonna, U S A : n ensimmäisen v .
1957 j a C a n a d a n v. 1958. Esitelmöit­sijä
totesi Neuvostoliitossa atomivoi-malaitoksen
jo olevan kaynnssa, mut­ta
v a l i t t i rf-eltä muutoin saatavan e r i t ­täin
niukasti taman a l a n tietoja s i i r ­tyen
senjälkeen selostamaan U S A :n
laivaston atomlvedenalaisia; hyppäys
tuntui olevan verraten, kaukana I l m o i ­tetusta
aiheesta.
Lopu/csr kertoi toimjoht. Bryniels-son
Ruotsn lähiajan suunnitelmista^
Ensimmäinen auurempi 20,000 k wn
atomivoimalaitos on lähivuosien o h ­jelmassa,
mutta sita ei ole k u i t e n k a an
vielä ennätetty ryhtyä siirtämään p a ­p
e r i l t a todellisuuteen. Tulevan voi­malaitoksen
päätarkoituksena on
enemmänkin kokeilutyöt, kuten a i ­neenkoetukset,
sekä plutonimmn v a l ­mistus.
Jo tällä hetkellä Ruotsissa
t o i m i i k u l t n k l n p a n pienempää, labö-ratorioluontoiata
reaktoria, joista esi­telmän
yhteydessä nähtiin mielen­k
i i n t o i s i a valokuvia. — A I R . •
Kiperä ristiriita
At antin liitossa
A t l a n t m - s o t a l u t o n piirissä on puh­j
e n n u t omalaatuinen ki'iisi joka
osoittaa, etta po. l i i t t o ei suinkaan
ole n i i n lujalla pohjalla kuin pyri­tään
esittämään. K r i i s i n on aiheut­tanut
Ranska, j o k a omin valtuuksmsa
j a neuvottelematta Atlantm-liiron
johdon kanssa i r r o i t t i divisioonan h i ­ton
alaisuuteen kuuluvia ranskalai­sia
joukkoja j a lähetti ne " r a u h o i t ­tamaan"
levotonta Pohjois-Afnkkaa.
Tapahtuman Johdosta on A t l a n t i n -
l i i t on Euroopassa olevien jouickojen
amerikkalainen yhpaalhkko kenraali
Gruenther käynyt tiukassa aaniiajis-s
a pääministeri Fauren . puheilla.
K e n r a a l i tiedusteli, oliko Faure neu­votellut
asiasta l a i n k a a n yleisesikun­nan
kanssa, johon pääministeri vas­tasi
kreltuvästi Ja antoi viileän sä­vynsä
kautta ymmärtää, etta näissä
aseissa ei R a n s k a n h a l l i t u l t a suures­t
i k a a n kiinnosta A t l a n t i n l i i t o n johto­miesten
mielipide.
A m e r i k k a l a i s i a Fauren kanta on
ärsyttänyt suuresti Ja he huomaut­tavat,
etta taman esimerkin mukaan
k u n k i n A t l a n t i n l l i i i t o o n kuuluvat
maan h a l l i t u s voi l i i k u t e l l a , sotajouk-kojaan
mielin maarin puttaamatta
l a i n k a a n sotaUiton korkeiden johto­miesten
kaavailuista.
I kerrotaan tiedonannossa senraa-
• , vaa:^ •:•
[ N'iitten poluttlsten henkilöitten
iJQukossa, jotka saapuvat Helsinkiin,
t.ov.it p a r l a m e n t i n jäsen Ja Y K : n R a -
ivit-semis-; j a Maatalousjärjestön p u -
! rieenjohtaja-herra Josue d e C a s t r o , se-
I naactori A r i V i a n a j a m a r s a l k k a E d -
Igar de O l i v e i r a B r a s i l i a s t a , Puolan
j.parlamentm j a h a l l i t u k s e n Jäsen, p r o -
j f e,s£ori Oscar Lange. S y y r i a n parla-
.•nentin jäsen/entinen pääministeri ja
'.an.sanpuolueen jäsen h e r r a A l i B o u -
/.a. entinen p a r l a m e n t i n jaseo, A u s -
'.»•ahan ammattiyhdistysliikkeen ja
•yovaenpuolueen veteraanijohtaja F .
.V:ea.ss, Indonesian K a n s a l l i s e n puo­lueen
parlamenttiedustaja Sleeh
Umar Ja • Indonesian haUitusta kan­nattavien
puolueitten j a järjestöjen
/nteistoimintalukkeen puheenjohtaja
cJussein K a r t a s a m i t a.
Ranskassa o n R a n s k a n parlamentin
lunniapuheenjohtaja, Edouard H e r -
.'lot suostunut R a n s k a n valtuuskun-
.lan kunniapuheenjohtajaksi j a hänen
henkilökohtaisena edustajanaan H e l -
.«ngissa toimii Lyonin pormestari.
Valtuuskuntaan k u u l u u lisäksi iovl&o
jri puolueitten parlamenttiedustajia,
ia-aanissa o n vuosien 1 9 4 7 - ^ paämi-u
s t e r i Tetsu Katayama ottanut v a s -
.aan osallistumiskutsun j a hänet on
)yydetty valtuuskunnan Johtajaksi.
Jnilessa radikaahpuolueen varapu-aeenjohtaja
Alejandro -iRios V a l d i v ia
i u u l u u n i i t t e n parlamentin jäsenten
joukkoon,'jotka ottavat^ osaa. Intian
valtuuskuntaan kuuluvat Travancore-
Cochm Lakiasäätävän neuvoston p u -
neenjohtaja V. Canadharan, sosialis-rinen
p a r l a m e n t i n jäsen, t r i C h o i t r am
Didvani j a kongressipuolueen veteraa­ni,
t n S a i f u d d i n K i t c h l e w.
. A m m a t t i y h d i s t y s p i i r i t ovat vahvas­ti
edustettuina kokouksessa, jossa j o h - !
cavat brittiläiset ammattiyhdistysmie­het
j a Labour-puolueen jäsenet tule-
.'at kohtaamaan J a p a n i n ammattiyh-j
i s t y s l i i k k e en pääneuvoston jäseniä ja
Intian, Indonesian, Ranskan, I t a l i a n,
Brasilian j a C h i l e n ammattiliittojen
edustajat tulevat tapaamaan toisiaan
vhdessa R u o t s i n j a Sak.san L i i t t o t a s a ­vallan
ammattiyhdistysmiesten kans-f.
a. •• ••
Kirkonmiehet Idasta ja lännestä t u -
jestelylsta. Lukuisat kokoukseen osaJ-listumiseen
kiinnostuneet ovat koros­taneet
näkökohtaa, että kokous voi
o l la menestyksellinen amoastaan sima
määrin kuin se tekee mahdolliseksi
vapaan mielipiteitten vaihdon seka
todellisen j a perusteellisen keäniste-l
u n . Nämä edellytykset on o t e t tu
huomioon Maailman; Rauhanneuvos­ton
toimikunnan taholta toteutettaes- j
sa väliaikaisia suunnitelmia: se. on
esittänyt esimerkiksi, että:
1: Esityslistasta j a työmenetelmästä
voivat lopullisesti päättää v am y h t e i ­s
e s t i ' k a i k k i , io«£a osallistuvat kokouk­seen.
. ' • . • • .
2. Nykyiset tapahtumat tekevät
Välttämättömäksi, etta Joistakin k yr
symyksista tullaan keskustelemaan,
kuten aseistariisunnasta: j a atomi­aseista,
sotilasliitoista, turvallisuudes­ta
j a kansojen välisestä yhteistoimin­nasta,
riippumattomuudesta j a r a u ­h
a n säilyttämisestä.
3. Kokouksen tyo tulee järjestettä­väksi
siteni etta se tarjoaa mahdolli­suudet
perusteelliseen keskusteluun
erikoiskysymyksistä; Siksi on esitet-,
ty, etta koko kokousta pidetään' vuo­rotellen
taysi-istuntoina j a ryhmien
kokouksina, Jotka saattavat tapahtua
jaostojen tai alajaostojen muodossa.
Taysiristunnot omistetaan puheille
työjärjestyksen e n kohdista j a jaosto­j
en seka alajaostojen työ e r i l a i s t en
ongelmien yksityiskohtaiselle tarkas­telulle.
Kokouksen tarkoituksena ei ole
saada aikaan joukko päätöslauselmia
enemmistön a a n i l l a , vaan mahdollisen
perustan etsimmen sopimukseksi eri­l
a i s t en näkemysten j a eturyhmien
SITÄ
JA
TÄ
, KAKSITASOISTA
I —Jotkut ovftt Arvioineet. <t
! tomobiilien käytSntfiön tuleniij
j Jifiänsyt klroUemista encsnmäi
• 50 prosentilla,
I — Asia «aattaa hyvinkin oil
i m u t t a toisaalla voidaan vj
panna merkille, että siltä on
nut varsin huomattava hei
kauksien vähentyminen. E i o
tään pahaa, ettei siitä koituisi;
hyvää!
6UUBEN!t£t>ISTA HOMM
Pikkupoika juoksi hengäst;
kotiinsa ja julisti:
— Kuulehan isä. minä myit
koirani kymmenestä tuhannesi
larlsta.
— Vai, kymmenestä tuhai
mutta missä ne rahat ovat?
— E n minä hyväksynyt rahaj
tein vaihtokaupan. Minä sain i
tani viidentuhannen dollarin i
MATKUST.^NUT SUOMEEN
Kuten järjestöväen piireissä tiede­tään,
ratkaisi C S J : n t p k ja SCAUL:n
liittotoimikunta täkäläisten maan­miestemme
edustukset kahdessa
maailmanlaajuisessa mitassa tunne-tufisa
suurtilaisuudessa siten, että pe­riaatteellisena
ja käjlännöllisenä ran- v 4 e o o « W , , i « cl
hanpuolustajana tunnettu d S J :n sih- ^^^^ vUsl tuhannen d
teeri G. Sundqvist menee rauhanpuo­lustajain
kokoukseen Helsinkiin ja
urheiluväen keskuudessa hyvin tun­nettu
nuori naisvoimistelija menee
myöhemmin kesällä Varsovassa pidet­tävään
nuorison kansainväliseen fes­tivaaliin.
- Ottaessaan vastaan tämän
vastuunalaisen tehtävän Canadan
rauhanliikkeen yhtenä valtuutettuna
Helsingin suuressa rauhankoKBukses-sa,
mikä pidetään kuluvan kesäkuun
lopulla, G. Sundqvist päätti vierailla
pitkän poissaolonsa jälkeen, synnyin­maassaan
Suomessa ja tutustua sa­malla
Isiemme: maan kehitykseen ja
nykyelämään. Tässä mielessä hän on
jo matkustanut Suomeen.
arvoista kissanpoilcaa.
OLI JO OLLUT SIELi.;
Pikku-Jussi oli alituisesti i
tellut äidiltään mistä hän on
ja äiti oli viimein vastannui
sin tulleen taivaasta. .
Seuraavana päivänä oli o]
sanonut koulussa, että Jos lapsi
kilttejä, niin he pääsevät taivj
Sen johdosta pIkku-Jussi Juli
— Minä olen ollut jo siellä .
luan päästä Jonnekin muualle.
LPP:N LAUSUNTO
ONTARION VAALEISTA
Labour Progressive puolueen 31 eh­dokasta
, viime torstaina suoritetuissa
Ontarion maakuntavaaleissa J a var-vällllä
joistakin vaikeista ongelmista, sinkin J . B . Salsbergin kampanja St.
j o t k a ovat kansojen ratkaistavana.
K a i k k i käydyt valmistavat keskus­telut
j a osanottajien edustavuus t a ­kaavat
sen, etta edellytykset menes­tykselliselle
kokoukselle tällä perus­t
a l l a ovat nyt olemassa.
S i t e n kokous on oleva omiaan aut­tamaan
jännitystä aiheuttaneiden
kansainvälisten ongelmien rauhan-omaLsten
ratkaisujen löytämisessä j a
myötävaikuttamaan kaikkien toivo­man,
kansojen välisen rauhanomaisen
yhteistyön kehittämisessä.
"Nuoren parin" ikä
yhteensä 161 vuotta
Bayreuth, —. T a a l l a v.ihittun kesä­kuun
• ensimmäisena sunnuntaina
morsiuspari, j o l l a on usaa yhteenäa'
161 vuotta,.
Sulhanen on 82-vuotlas j a amma­t
i l t a a n koneasentaja. Hänen mor­siamensa
on 79 vuoden ikäinen.
tuomittu yksinomaan lehtimiestoimintansa, -vaarien ajatuksiensa"
vuoksi. •
Tämän lisäksi on ainakin yhdeksaatoista lehtimiesta ja naista
vastaan nostettu joko karkoitus- tai kansalaispaperien peruuttamis-juttu,
nimenomaan sen vuoksi kun haliitus ei tykkää heidän lehtikir-joituksistaan!
Tämän lisäksi on vasemmistolaisten lehtien lukijoita ja i l n i o i i -.
tajia peloiteltu sillä> että joskus tulee vielä heidänkin vuoronpa, ellei
vät osaa käyttää etsikkoaikaansa hv-väkseen.
Kysymys ei siis ole - v a i n " näiden toimittajien ja lehtimiesten
A-ainoamisesta- vaan myös,siitä, että näiden lehtie ia jiilkaisujen
lukijoilta kielletään oikeus lukea sellaisia lehtiä, mitkä he parhaaksi
katsovat. Ja kun sanottu, jos kansan joitakin osalta kielletään vissejii
oikeuksia, niin silloin tulevit uhatuiksi koko kansakunnan oikeudet.
Kaikkien näiden tosiasiain p r u s t e e l l a Vhdys\altain halliiukseiia
j a sen edustajilla on ylivoimainen tehtävä yrittäessän esiintyä •vapau­den
ritareina" maailman turuilla silloin kuin he kotana sortavat ia
polke\-at maahan sanavapautta.
Andrewn vaalipiirissä, ovat erikoisesti
vaikuttaneet maakunnan, poliittiseen
elämään, koska he käsittelivät perus­teellisesti
niitä kj-symyksiä,v j o t k a a h -
dist-^vat väestöä. . KEskeisimmät k y -
symySsst. ovat seuraavat:: voimmeko
säilyttää vakituisen työpaikan; voim­meko
saada maksuun ostamamme k o ­d
i n : voimmeko odottaa rauhallista ja
t u r v a l l i s t a "huomispäivää? , .
E i mikään muil puolue -käsitellyt
näitä, kysymyksiä perusteellisesti,
koska ne kiertävät kehittyvän tälou-dellisen
k r i i i s n uhkaa. Juuri Joukko-i
j m i t t a i n e n työttömyys J a ' s u l j e t u t : t e h -
I — Sargassomereksi sanotaan sita j t a a t uhkaavat Jokaista työläistä ja
levät kohtaamaan iitoisensa / kpkouk- A t l a n t i n valtameressä .olevaa ^aluetta j f a r m a r i a ' Oritariossä; K u n tätä k y -
laessa: esimerkiksi pastori,' t r i H . R . "^^^ s i j a i t s e e ' K a n a r i a n Warista Iän- symystä ei käsitellä ^ kuten tapahtui
Williamson B r i t a n n i a n Baptisti-Lä- teen. Talle alueelle keräävät k i e r t a - kaikkien muiden puolueiden kohdalla
hetysseurästa, professori Hromadka merivirrat suuret maarat meren — n i i n se o n samaa k u i n tyhjien v a a -
Tshekkoslovakiasta, K i r k k o j e n M a a i l - Pohjasta urtautuneita marja ym. l e - lilupausten tekeminen. L P P r n e h d o k -
manneuvoston jasen. Venäjän orto- "via. kaat osoittivat ainoan ulospääsytien
cloksisen k i r k o n metropoliitta N i k o l a i,
Intian Rämeshwaramin temppelm
jUpappi Rajagopal Sastrigal seka k a ­tolisen'
ja protestanttisen kirkon
pappeja.
N i i h m : tiedemiehiin j a sivistyneis­tön
edustajiin, jotka tulevat olemaan
iasna kuuluvat k i r j a i l i j a t Anna Seg-hers,
Jean-Paul; Sartre. Ilja Ehren-burg
ja V a n c e Palmer, elokuvaohjaa­jat.
Gavaicanti, Gerassimov j a R a j
Kapoor, tiedemiehet, t n Leonardo
Guzman C h i l e n radiologisesta Insti­tuutista,
Neuvostoliiton tiedeakate­m
i a n presidentti, professori Nesmeja-nov,
K a l k u t t a n Ydinfysiikan Insti­tuutin
perustaja j a Johtaja t r i M e g h -
nad Saha j a li.saksi Columbian k a n -
salhskirjaston johtaja Daniel Valois-
Arce. . , •
Lopuksi • o n . joukko kansainvälisiä
järjestöjä ilmoittanut osallatuvansa \
kokoukseen. Niitten joukossa ovat i
Y K - y h d i s t y s t e n Maailmanliitto ja j
Naisten Kansainvälinen Rauhan j a !
Vapauden l i i t t o , j o t ka kumpikm ovat
päättäneet lähettää huomioitsijansa.
Viime v i i k k o m a o n käyty neuvotte­l
u j a kokouksen työn Sisällöstä j a jär-
Indonesian pääministeri Ali Sastromid jo jo sai viime vukollä lämpimän
vastaanoton Kiinassa vieraiUessaan. Kurassa nähdään häntä terveh­timässä
Kiinan pääministeri ChOu En-lai.
yhä kärjlstsndstä taloudellisista
keuksista Ja tämä tie on uusi p(
nen suunta Canadan talouden
tämiseksl vapaana Yhdysvaltal
herruudesta Ja rauhallinen ^k
käynti kalkkien maiden kanssa,
politiikan muutos on Canadan k
ulottuvilla Ja'; ainoastaan sen
voidaan turvata väestön yhtei
nalliset tarpeet. Tämä on ma
nallinen kysymys, koska maaku
on lainsäädännölliset mahdoUlB
tehdä uudistuksia Ja painostaa
wan hallitusta ryhtymään sami
siin toimenpiteisiin.:
Maanteistä kerskuminen,
konservatiivit tekeyät — liitto
tuksen toimettomuuden puolus
nen talouspulan uhatessa, kuten
quhar Oliver tekee — tai puhui
kotien: rakentamisesta talous
ratkaisemiseksi, kuten CCF etJi
on valitsijoiden harhaanjohtaa
L P P : n ehdokkaat ovat esltl
uuden kansallisen ohjelman, i&
täydellisesti toteutettavissa. Tu
kuukausien ja vuosien aikana .1
kanta tulee saamaan enemmän
na tusta Ja on, hyvin mahdö
että ennen seuraavia maakuntav
työväen Ja farmarien Järjestölhi
rustuvat uudet poliittiset voimat
vat olemaan tarpeeksi lujat vanl
ten puolueiden kontrollin lopet
seksi Ontariossa ja työläisten js
marien enemmistdn voittam
lalnlaatljakuntaan.
LPP:n 31 ^{idokasta ovat pat
tisia miehiä ja naisia, jotka i
vaaleissa osoittivat tuhansille ihi
le uuäen poliittisen näköalan tyi
ja farmarien yhtenäisyyteen ja I
lisiin poUittlsUn voittoihin. Vaal
levät syventämään vanhollisten
lueiden kriiisä Ja osoittamaan ti
sille C C F : n kannattajille, että C
oikeistolaisten tapa kilpailla poi
puolueiden kanssa heidän määrä
lä ehdoilla,; el tuota tuloksia.
— Canadaan ostettiin viime vu
banaaneja kaikkiaan 2,954 nilljo
paunaa 13 eri maasta, pääaj
kuitenkin Costa Ricasta, Ecuado
Hondurasista Ja Colombiasta.
PÄIVÄN PAKINA
Jutustelua vaalihommi^a
! k u i n . n a u l a n kantaan j a sen jälkeen
! a l k a a sitten porvarin omien etujen
j huoltaminen työkansan kustannuk-i
sella.
M u t t a aikansa kutakin, aanoi pässi
kun päätä l e i k a t t i i n.
Taantumusporvari se j a i sitten
edelleen hoitsmaaan Ontarion m a a -
k u n n a n ohjaksia
R a h a j a sen avulla, suoritettu pro­paganda
tekivät tehtävänsä. Radiot
televisiot j a sanomalehdet suorittivat
j a t t i l a i s k a m p p a l l u n muutamien vnme
v i i k k o j en a i k a n a . . N i i d e n lisäksi J a e t -
t im kasoittain lentolehtisiä Ja j u l i s ­teita,
joissa ihmisten m i e l i i n teroitet­t
i i n , k u i n k a välttämätöntä Ja j o p a j u ­m
a l a l l e k i n otollista o n se, että h a l l i -
tusremmeissa saavat edelleen olla
suuren r a h a n edustajat.
• Eipä ihine että sellaiscsai propa-gandatulvassa
vähemmän valveutu­neiden
työläisten järkirustinki menee
sekaisin,'/-
Monia työläisiä j a l l i t e t t i i n sillä, että
jos äänestää työväenehdokasta n i in
ääni menee hukkaan, sillä työläisten
ehdokas el n y t •vielä ainakaan v o i
saada enemmistöä;
T o i s i a taas sillä, että jos tältä ää­nestysalueelta
v a l i t t a i s i i n k i n parla­m
e n t t i i n Joku muu k u i n kbnasrvatUvl.
h i i n muualta kuitenkin v a l i t t a i s i in
konsen-atilvirien enemmistö j a s i l l o in
Jäisimme aina huonompaan asemaan
. . I Suomessa tehdään p a r h a i l l a a n v a l -
Tällalset naulat ne vetivät k i i n n i • misteluja presidentin vaaleja varten,
e t t a n i t i s i . i Kokomustien köyden päässä riippu-
S a d a t ' j a tuhaimet tyolaisäanestäjät i vat j a revanssisotasuunnitelmia m a -
.jättivat kokonaan äänestämättä j a i hansa pohjassa hautovat oikeistolai-osa
p i i r t e l i ristinsä suurporvarin h y - ) set .^osdem. pomomiehet päättivät
vaksi. , lottaa etusenssln koetellakseen kepillä
N i i n sitten taantumusvoimat s a i v a t ; jaätä j a p a n i v a t Tampereen k u n n a l -
tarpeellisen enenunisjön. | lisjärjestönsä esittämään I s o n Väinön
E a j n . taalla Sudburyssa olisi suuri ! nimittämistä sosdemieh presidehttl-mahdollisuus
valita työläisten ehdo- ; ehdokkaaksi.
kas. samoin S u d b u r y n ympäristöllä, j Tämä ei ollut yDättävä teko vain
N i i n el k u i t e n k a a n tapahtunut, k u n | siinä mielesai. että se. o n iavoln hyök-sadat
työläiset vaUnpitamattömlnä j käys Neuvostoliiton j a Suomen välls-.
ten ystävällisten suhteiden rikkomi­seksi,
mutta ^myöskin siltä puolelta,
i että tavallisesti sosdem. puolueen eh-omlsta
eduistaan Jättivät äänestämät­tä
ja toiset vanhaa esivaltaa kun­nioittaen
ja peläten äänestivät omaa
ehdokastaan vastaan. | dokkaan nimi on-saatettu julklauu-
Niinpä sila saamme taas nelisen i teen vasta sitten, kun puoluekokous
vuotta — ehkäpä viisikin — nauttia ! on sen hyväksynyt.
sUurporvärlri hyväntahtoisuudesta ja | Kiviperäri Pekan sanomat täällä
viisaudesta, Joka ensitilalla huolehtii j Canadassa on kauhistunut kovasti sU-siitä,
että suurrikkalden rikkaudet tä, että Neuvostoliiton lehdet ovat us-entisestäänkin
lisääntyvät ja että työ- kaltaneet esittää mielipiteensä sota-kansaa
pidetään mahdollisimman k i - rikollisena aikoinaan tuomitun VähiÖ
realiä, jota sillä ei olisi aikaa aiyn- Tannerin presidenttiehdokkaaksi n i -
nin teille hairahtua.
Toivotaan nyt kuitenkin, että seu­raaviin
yaaieihin mennessä työläisten'
enemmistön silmät a\'autuvat näke- !
kaikenlaisten tie ym. rahojen saan- mään, että suurporvarilta työläisten
nisoj maakimnalu.
mittämisen johdosta.
Pekka kertCNo Isyestijan sanoneen:
"Tannerln^nimlttäminen ehdok­kaaksi
Oli" mielenosoitukselUnen
Ja fi^^p^ne^ yritys vastustaa
etujen ajaminen loppuu lupaukseen; useimpien suomalaisten vilpitön­tä
halua suhteiden parantamisi
si Venäjään j a presidentti Paa
kiven suurta työtä tällä alaUa.
Pekan mielestä neuvostolilttola
tulisi hyppiä ilosta, että sellaista
taista kaveria kuin Tanner yrite
raijata naapurimaan ylimmälle
kllle.
Suomen sosialldembkraattisen
lueen enemmlatö kuulostaa kulte
olevan toista mieltä kuin taantui
selllset ja Jänkklmieliset pomoi
Tampereen kimnallisjärjestö.
Ammattiliiton Johdossa oleval
monet muut johtavissa asemassa
vat sosialidemokraatit, puhixma
kaan nyt tavalllslaia rivijäsenistä
,vät tykkää Tannerista Ja hänen
vasta" politiikastaan. Joka alkoU
tuotti SuomeUe niin suuria onne
muuksia • ^ "
mav& puoluekokouksessa tor
tuuli oUeen vastainen, ja l i » Välni
vuutettUn ehdrfckaan palkalta ja
hen aisetettiin Fagerholm.
iSuonaen kansalle j a suomen ta
delle olisi luonnollisesti suureksi rt
si. että Paasikiven kaltahien sovla
Ja rauhan mies nraUttalsiin Suo)
presidentiksi.
"Järjetön JKxAotus-, kuten U
panee sotilMt *Truntexnattonjass«
tllffftiBta" Bm^nmaan/ ei VOl kpÄ
tuoda hyvinvointia. Se tuo vain 1
Jutta J a kärsimylödä. ,
isuimen Jtansalla sUtä on ^
omakohtaiset iDokanuks^ ^
taivasU se katsoo niiden kokeoHö
jo riittävän. — Jussin poika.