1955-06-14-06 |
Previous | 6 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Tiistairtd, Jtcsäk. 14 p. — Tuesday, June 14,1955 POHJOISNAPALENTOJEN HISTORIAA PERHEEN NUOREMMILLE Jo neliin vuosiESdan ajan on i h - aoinen koettanut parhaaneapyatyäk-ijeen tunkeutumaan pohjoisen napa- ' alueen Jäämassojen läpi ja «iten luoda lyhyemm^o jliteyxtien maaliman toiselta puolen toiselle, Jegcndaamen «Xfliotdsväylän". Ja noin puolen vuoskcaUan ajan on Ihminen tarkas»- tellut pallokarttaa ja päätynyt eii-hen tulokseen, e t t ä »e on nishdoIUsta by ja Pany, amerikkalainen M o r t o n , l a i v a l l a Seattleen Ja sieJtä Foint Ho- j l^glter ItehUU TyÖIl muuan toinen englantilalJien/Jjigle-J^ field, ruotalaiOCT Nordenakjold, nor-jenain TVaLi^-rlghtiin, Alaiiisflsta, J a ] * " ** Jalainen Nanaen-Ja t ä t e n edelleen a i - ! «ieJtä h ä n yntti yhdessä erään tove- ; Dear Setä, na Ällhen aaakka Jkunnes amiraali i riraa. kanssa lentoa yh pohjounayan . Rupesin kirjoutamaan taa« kun äi".; Robert »Peary todistettavasti kulki jHuippuvuorille, mutta lentokon* vioit- L^anoi, ef^^n ole kirjoittanut pitkään tuikultenkin Jo heti retken alussa s i k - j aikaan. K a i se aika meni kun Olen «1- paljon, e t t ä heidän oli pakko luop- j ollut ulkona kun on kesäiset liinat, pua koko yrityksestä. Samanaikai- | piah loppuu koulu ja pääsen lomal-eestl lenteli- sveit«lälnen luutnantti ? le.; En tiedä mihin äiti vie kesäksi Kiinan teollinen muoto muuttuu kansan rakentaessa onneaan Kirj. VI. PJankov TEOLIXVEN KIINA. Oli tavallinen. työpäivä, mutta * mainen tällainen 370 km. pituinen ikasta teollisuutta; Tuotantovällnel-korkeajähnitelinjä rakennetiiin h i l - j den-tuotanto kehittyy K i i n a n kansan-jattain KoiJlis-Kiinaan — pohjoisesta j tasavallassa paljon nopeaixunin kuin se i •etelään. Kiina tuottaa nykyään sähr . kev>-t teollisuus. yli pohjoisnavan. Ensimmäinen niistä miehistä. Jotka käsiUivät, e t t ä arktiset alueet voidaan helpoimmin valloittaa Ilmateitse; oli ;CIJ1UI epätavallisesti. Vielä eivät ehti- j kövoimaa 2.5 kertaa enemmän kiun r . : Samaan aasaan raskas teollisuus ainoastaan ilmateitse. Ovathan poh- j mmian brasilialainen munkki nimeltä Mittelhoetaer Huippuvuorten «euduii- !' h ä n ei ole slita vielä sanonut mitään Joi£naj>a-alueiden kuuluisat tutkijat | Guimzo, Joka vuonna 1709 koetti saa-pu* j€l»tineet ristiin rastiin Grönlannin. Canadan ja^ maantieteellisen nlinhyvin kuin magneettisenkin pohjoisnavan väliset tienoot, mutta usein hcnkenoi kaupalla ja aina vähän vähä Juuttuen kuukausimääriksi kiinni jäihin, joten ei ole ollut edes mahdollisuuksien puitteissakaan edes suunnitellakaan minkäänlaisia kaupallisia yhteyksiä meritse, vaan ilma Ja "ilmailu on tarjonnut ainoan tien : - - l y h y e m m ä n tien Euroopasta Poh-jolÄ- Amcrikan mantereelle. Mutta vasta niin myöhään kuin vuonna 1952 muuttui tämä unelma to-dellisuudek^. Silloin nimittäin lensi Scandinavian 'Airlines System-nimisen • l e n t o y h t i ö n kapteeni Paul A. Jensen Douglas DC-6B-merkkiBcn koneen, nimeltään "Ariid Viking". Los Angelesista, Califomiasta, Kööpenhaminaan. Ja muutamia viikkoja myö- ; hemmin kapt, Jensen lensi toiaen S-A-S:n koneen, "Hjalmar Vikingin" Jälleen ^samaa reittiä jLos Angelesi/tta :Xö($penhaminaan, 'Noin puolta vuotta* myöhemmin lensi kapt. Mikael Aschim samaan lentokoneen - Oslosta Tokioon, Ja näin muuttui tuo legendaarinen poh joisnapareitti vähitellen aivan yhtä tavalliseksi Ja Jokapäiväiseksi lentolinjaksi kuin mitä kaikki muutkin ovat. Mutta aina ei suinkaan ole ollut yhtä iykainkertalsta. Jo niinkin varhain i k u in vuonna 1587 tutkimuacnat-kailijat koe ttivat vallOi ttaa arktisU /vyöhykettä. .T^ vuonna pääsi muuan englantilainen tutkija, John Davis, aina läntiseen Grönlantiin saakka. Hänen Jälkiään seurasivat ' myöhemmin hollantilaiset Willem Barents j a Henry Hudson, Ja heidän Jäljessään taas saapuvat poJiJosnapa-alueelle englantilaiset Phlpps. Scoreo-da Portugalin silloista kuningasta Juan V:ttä innostumaan asiaan eri-,; koi.Trakenteisen leijan avulla. Täst^ ei kuitenkaan kehittynyt koskaan m i t ä ä n valmiimpaa; Ja niinpä suunnitel-- ma saikin levätä icahdensadan: vuoden ajan eli. siis siksi, kunnes amriraali Byrd. lensi v. 1926 Huippuvuorilta pohjoisnavalle. Kolme lÄivää myö-j hemmin lensi norjalainen Amund-sen mukanaan amerikkalainen Ells-worth Ja italialainen iNobile Huippuvuorilta navan y l i Alaskaan. Tämä pieni "Norge"-nimlnen lentokone on siis tavallaan uranuurtaja napalento- Jen historiassa, koska se yfitti navan mantereelta mantereelle lennossaan mukanaan kaksi matkustajaa,' Mutta jo tätä aikaisemminkin oli tehty yrityksiä. Jotka tähtäsivät napa-alueitten tutkimiseen ilmasta käsin. Ensimmäinen,'joka todella yritti tätä oli eräs ruotsalainen, nimeltään And-ree, joka koetti ilmapallolla purjehtia Huippuvuorilta pohjoisnavalle; V. 1906 eräs amerikkalainen lehtimies, Walter Wellman, koetti ^purjehtia niinikään ilmapallolla pohjoisnavalle, mutta epäonnLstui - myös. Toinella yrityksellään h ä n pääsi noin 60 mailin päähän Huippuvuorilta eräälle Jäälautalle. Ensimmäisen moottorikäyttöisen lentokonelennon napa-alueelle suoritti vuonna (1914 eräs venäläinen luutnantti Nagurski, joka lensi Farman-merkklsellä vesitasollaan Cross-Iah-teen Novaja - Semljan saarelle. Täält ä käaln h ä n teki useita pitkiä lentoja suoraan pohjoiseen päin seki* pitkin Euraasian mantereen pohjoista rannikkoa aina niin pitkälle kuin Beringin mereen asti. Sitten vuonna 1922 Roald Amundsen osti ykslmoottorisen Junkers-lentokoneen. Jonka • h ä n vei la ollakseen valmiina tervehtLmäan j E n sitäkään vielä tiedä kuka koulusaj pohjoisnavan yli saapuvaa Amund- I pääAee seuraavalle luokalle, senla. VaÄtä V, -1923 Amundsenille | Nyt on puolen päivän aika Ja äit: Suomalaisia pitkäsoittolevyjä Rytmi-ja Triola levymeifcilli Kaksinkertaistettu soittoaika yhdellä ÄÄNILEVYLLÄ on mahdollista uusilla 17 cm (7") levyillä, jotka pyörivät 45 kierrosta minuutissa. • Jokaisessa levyssä on 2 tavallista kappaletta kummallakin puolella, yhteensä siis 4 kappaletta, • Ääni on huomattavasti korkeampUaatoista kuin soitettaessa tavallisilla 78 kierroksen levyillä Ja äänentoisto on puhdas neulan- . rapinasta. Tämä Johtuu siitä, että nämä levyt on valmistettu homogeenisesta plast-alneesta.vinyliitistä sekä siitä, että niissä on erittäin hieno ura. • VtnylUtti on kulutusta kestävää, särkymätöntä ainetta. Joten äänilevyjen ikä on pitkä. • Näiden äänilevyjen säilytys vie. vain murto-osan siitä säilytystilasta, mmkä tavalliset 78 kierroksen levyt vievät, sillä ne ovat pieniä Ja ohuita. e Niitä voi soittaa automaattisella levyvaihtajalla. Rytmi neliapila pitkäsoitto-levyjä HINTA $2.25 KPL. (Ostajan maksettava lähetyskulut) RN 4001 liX 4(M>4 Vanha riimu. foksi,Metro.Tytöt Jussista saan miehen armaan, f oksi, Metro-Tytöt Egon. (ango, Metro-Tytöt Italiassa, Italiassa, tango, Metro-Tytöt ; v Täyslktiu, tango, Olavi Virto Alä. tyttöni itkei tango, Olavi Virta Sokeripala, foksl. Olavi Virta Sinun silmiesi tähden, foksl, Olavi Virta Triola pitkäsoitto-levyjä • HINTA $2.70 KPL. (Ostajan maksettava lähetyskulut) Kylltkkl-valssi. Olavi V i ru Kuin Ennen, tango, Olavi Virta KuuUmosandelma, tango, Olavi Virta Mua älä hylkää, Olavi VirU Ramona valssi, Olavi Virta Lago Maggiore. tango, Olavi Virta Kerro mulle, Jenklu, Jonna Ikävalko Miksi näin? Jenkka, Jorma Ikävalko Juokse sinä hununa, ftdcsi. T. Rautavaara . Hiljaisten hetkien muistoksi, Walter ja Pihlajamaa Kesäillalla, laula, T. RauUvaara Kuhertelevat hanurit, Walter ja Pihlajamaa Merenkyntäjä Mikko-Andersson, kansani. T. Rautavaara Pariisi yöllä, valssi. Pihlajamaa Unohtunut kltaravalssl. T. Rautavaara San Jorge, Walter ja Pihlajamaa Viulun tenho, laula. T. Rantavaara Kukkia VaariUe, valssi. Kalevi Taoni Petetyn ralli, jenkka. Jorma Ikävalko Yölintu, valssi. OUvi VirU Koikarien kuningas, foksi. T. Rantavaara Rantalavan laalu. valssi. Veikko Tnomi Päin seiniä, jenkka. Jonna Ikävalko Kiitos kaikesta. Ungo. Veikko Taoml Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED Box 69 Sudbuzy. Ontario NE 104 NE 107 NE 108 NE 109 NE 111 NE 113 tarjoutui toinen tilaisuus yrittää tätä napalentoa. Tällä kerralla starttipai-kaksi oli valittu jälleen Huippuvuoret ja varusteina oli kaksi Domier- Wile vesitaim. Kummassakin koneessa oli kolme miestä, j a toisen koneen päällikkönä oli Itse Amundsen jä toisen Well8worth. Noin 3 tunnin lennon jälkeen puolet bensiinisiä oli kulutettu Ja retkikunnan oli laskeuduttava. Toinen kone oli hylättävä Jääaavikoiden keskelle, jotta siitä saadulla polttoaineella olisi päästy takailin, ja senjälkeen oli käsipelillä •hakattava j ä ä h ä n kiitorata, jotta kone olisi voinut Jälleen nousta ihnaan. Muutamien arveluttavan rohkeiden yritysten Jälkeen kone pääsi nousemaan ja palasi Jälleen noin 8 tunnissa onnellisesti Huippuvuorille,. K u n amiraali Byrd ja Floyd Bennet sekä Roald Amundsen olivat onnistuneet, seurasi heitä Sir Hubert Wilklns lentämällä Alartcasta Huippuvuorille 20 tunnissa v. 1928. Samana vuonna; hätkähdytti italialainen kenraali Umberto Nobile koko maailmaa lentämäl-lävzeppelllnillään Roomasta Huippuvuorille, Yhdeksän vuotta myöhemmin alkoivat venäläiset jälleen osoittaa mielenkiintoa arkista vyöhykettä kohtaan: V, 1937 lensi TJakalof Moskovasta yli pohjoisnavan Vancouveriin, Ja samana vuonna eräs toinen venär Iäinen. Gromof nimeltään, lensi niinikään Moskovasta San Jacintoon Los Angelesin lähistöllä. Kolmas lento vie minut Ramsay Lakelle... Joskus piakkoin mennään Työn Puistoon Kaisa on siellä ja M n on aina laittanut hyvää ruokaa. Ensi kerralla kirjoitan lisää. , . . • ^ Walter Kangas. Sudbury, Ont Marieen Gaught The First Fish Dear Setä, How are you? I am f me I want to teli you about the firaiday of fishing season I caught the first trout. Mom-my caught two llsh the first day of! meille. neet tähdet sammua taivaalla, kun .^nshanin teatterien Ja klubien ikkunoihin ilmestyi valo. Pääkaupii^In näyttelijät valmistautuivat siellä esityksiin. Valot näkyivät myöriiin taloista. Äidit valmistivat aamiaista, r.ytot kiinnittivät kukkia tukkalaitteisiinsa, nuoret pukeutuivat juhlapukui- •hlnsa. Vanha työmies Mhin Thai myöskin kiinnitti takkinsa rintaan mitaleja, joita oli saanut uutterasta työstä. Hänen asuntonsa ikkunoihin uuden . uutukaisessa kivitalossa kantautui kaduntäyteisen kansanjoukon iloinen laulu. Työsankari Mhin Thai oli tu.=>kin ehtinyt yhtyä kansanjouk-. iioon, kun mustasilmäinen koulutyttö juoksi punainen liina kädessä hänen luokseen; — Tämä on teille, — sanoi tyttö. Itse olen sen kirjaillut. Kiitos teille onnelliajsta elämästä, jota luotte 1949. sallii varustaa tekniikalla kaikkia Polttoaineteollisuus laajenee no-^' muita talousaloja ja lisätä lakkaamat-peasti. Ei ole sellaista maakuntaa, \ ta niiden tuotantoa. Kaikkialla KIl-jossa ei avattaisi uusia Jiiilikaivokäa. i nassa pannaan nyt käyntiin uusia Pukienissa*on maan Buurimmat avo- i tekstiihtehtaita; jalkinetehtaita, par louhokset. Jossa nuorten puutarhojen.| peri- ja ravintoaineteollisuuden tuo-peittämien tasaisten rinteiden keskel- j tantolaitoksia. jotka varustetaan kola kaivinkoneet nostavat kiviliiiltä 60 1 timaisella koneistolla. Tänä vuoima m. vahvuisesta kerrostiimaata. Louhos [ K i i n a ; tuottaa pumpulilankaa 2fi ker-avattiin viisivuotissuunnitelman en- j taa ja tehdasvalmisteista paperia 4,5 simmäisenä vuonna ja nykyään se j kertaa enemmän kuin vr'1949. päättyi tuhoon.. Se oli suunnattu Venäjältä Meksikoon, mutta päättyi to^ dennäköLsesti jossain keskellä mittaamattoman suuria napajäätiköltä: K o ko syksyn ja talven etsittiin kadonnutta konetta niiltä alueita, missä v i i meksi sen kansaa oltiin oltu radioyhteydessä, mutta turhaan. Mm. W i l - kins osallistui etslntätyöhön, joiden aikana muuten tehtiin se havainto, ett^ talvikausi on otollisin ajankohta napalentojen suorittamiseen, joten etsintä aiheen aikana saatiin siis hyvin arvokkaita kokemuksia. ^Toisen maailmansodan Jälkeen ovat nllnhjrvin Yhdysvallat Neuvostoliitto kuin Englantikin suorittaneet lukuisia tutkimuslentoja pohjoisnapa-alueelle, mutta ensimmäinen Ja ainoa lentoyhtiö, Joka jatkuvasti nykyisin kuljettaa matkustajia Euroopasta täl-^ le mantereelle j a takaisin y l i pohjoisnavan, on Scandinavian Airlines sys-tem, jonka pohjoisnapareitti kulkee Los Angelesin ja Kööpenhaminan välillä Winnipegin kautta. — E. K . the trout season and Sylvia has caught a few since. We caught a few suckers also. . Dolly, OUT horse, runs after Sylvia everywhere she goea and whinnies at her beeause she gives her bread. Haloo mummo j a Aino-täti. Terveisiä meiltä kaikilta. Good-bye Setä, Koulutyttöjä houl(utuslintuina Tukholma. — Kaksi 15-vuotiasta oppikoululaistyttöä, joita 15—17-vuo-tiaiden nuorukaisten ryhmä oli käyttänyt houkutuslintuina, ryösti eräältä 35-vuotiaalta kauppiaalta ainakin 160 kr. huhtikuun 15 päivän iltana eteläisen asema-alueen lähellä. Ryöstöön osallistui yhteensä 10 nuorta ^ Joukossa kaksi koulutyttöä: Sovittuaan poikien kanssa siitä, että joku mies rj*östettäislin, asettuivat tytöt yhteyteen erään ohikulkevan miehen kanssa polkien pysytellessä taustalla. Tytöt vilkuttivat miehelle, jolloin, tämä tuli kadun yli heidän luokseen tiedustellen, mitä asiaa heillä oli. Kun hän oli käveUyt tyttöjen kans-' sa Jonkin matkaa^ kuuli h ä n yhtäkkiä askeleita takaansa Ja näki poikien tulevan perässään. YhdeUä pojista oli mukanaan lankku Ja muut käyttäytyivät hyökkäilevästi. Pojat ihtnet-telivät ulikaavassa äänensävyssä, mitä tekemistä miehellä oli muka tyttöjen kanssa ja siinä samassa yksi pojista kaatoi miehen. Miestä pahoinpideltiin sitten nyrkiniskun kasvoiliin ja kun hän makasi maassa, potkivat pojat häntä rintaan. . — Jos huudat apua, saat lisää iskuja uhkasi eräs nuorukaisista Ja koska mies pelkäsi lisäpahoinpltelyä, kertoi hän mitä hänellä oli lompakossaan. Siellä ei kuitenkaan ollut rahaa. Jolloin pojat tutkivat hänen taskunsa päästen käsiksi 160 kruunuun, pariin savukepakettiin Ja eräisiin pLtkuta-varoihin. YKSI AINOA POMSn Hiroshimassa -pyyhkäisi käytännöllisesti, katsoen kaupungin ja surmasi 200.000 ihmisolentoa yhdellä iskulla. Nyt vastuunalaiset tiedemiehet kertovat meille, että vetMKjmmi voi aikaansaada hävityksen, joka on 1.000 —2.000 kertaa suurempi kuin Hiroshimaan pudotetun pommin aikaansaama. Se voi tuhota kaiken Ilman mitään poikkeusta 20—30 kilometrin säteellä ja aiheuttaa kuoleman kilo-metrhi säteellä. Marieen Maensivu, . Markstay, Ont The Warm Weather Is Affecting Taina Dear Setä and ali the readers and writers of this page: How have you ali been since the last time I wrote to this page? Pine I hope I have been fine. -The Tveather here has been very nice and warm. r hope the nice weä-ther wlll last for a long time. When it rains, there isn't much you can do except stay in the house. It won't be yery long before school is out again. I can hardly wait for it to finish. I guess everyonemust feel.the way I do. With the warm veather here I don't feel like studyr, mg for exams. It won't be long before the end of June is here, . I hope I pass. If I do then F l l be in grade eight. Have you boys and girls any peta at home? I have a black cat; His name is Blackie. One day. last .NO.T, vember when I was coming home from School I foimd a little black kitten. -I went to a few houses to ask if ihey had lost it, but they hadn"t so I brought it home with me. It sure is playlul. Sometimes when I walk past hlm, he will Jump at my feet and then fun away He doesn't uaj hls claws very much but he useshis teeth. He will wrap his paws around your hand and then start biting. I guess. I had iietter stop for novr and write more next time cheerio. Taina Jackson. Hamilton, Ont. «iiiiniiiiiiininiiiuiiiiiiiininiiininiiniininnDinininnniniiiiiiiiiiiiiiiuo^ Toimittajaseiä juttelee Bunnnntioiiiiinini , —. Rahalla saa TOlta. — Sakkola. vaikka Raudusta Haloo tytöt j a pojat! Sedän postilaatikkoon oli viikon kuluessa saapunut kaikkiaan kolme kirjettä,, joista kiitos Walter. - M a r ieen ja Taina. Walter kirjoitti taas kirjeensä suomen kielellä. Viime torstaina päättyi Ontarion maakuntavaalit ja entinen hallitus puolue pääsi uudelleen hallituspu-kille. . Ainakin vanhemmat perheen nuorempien kirjeenvaihtajat tietävät, että hallitus huolehtii kouluasioista, teiden rakentamisesta seka kunnostamisesta, verotuksesta ja monista yhteiskunn.allisista kysymyksistä. Vanha hallitus, joka nyt tuli uudelleen valittua, ei ainakaan sedän mielestä ole täyttänyt velvollisuuksiaani joten setä toivoi, että olisi tullut suu-i rempl muutos. Mikäli lapset ovat kysymykse.ssä tämä hallitus on suhtaunut hyvin huonosti* kouluasioihin. Esimerkiksi opetusministeri on usein lausunut, etta voimistelu-, käsityö- ja musiik-iHsalit kouluissa ovat tarpeeitomui ja miden rakentamiseksi ei ole myönnetty apurahoja. Samoin on asianlaita urheiluun nähden. Tämä hallitus ei ole lainkaan rohkaissut nuoria urheilemaan puhumattakaan siltä, että se olisi myöntänyt rahallista apua. • : •. • Näissä vaaleissa oli useimmissa vaalipiireissä ehdokkaina sellaisia miehiä, jotka olisivat toimineet näiden asioiden edistämiseksi. Esimerkiksi täällä Sudburyssa Nels Thl-bault ja Robert Carlin olisivat toimineet tämän alueen väestön etujen puolesta paljon paremmin kuin ne jotka tällä kertaa tulivat valituksi. Kesäkuu alkaa olla puolivälissä Ja koululaiset kamppailevat loppukokeiden kanssa. Setä toivoo, että Taina ja kaikki lapset kesalhnoista huolimatta viihtyvät vielä nama viimeiset kaksi viikkoa läksyjensä parissa Jä pääsevät siirtymään seuraavalle luokalle srks)llä. — Tolmittajasetä. Lapsukaisen sanat sattuivat syvälle vaniian metallityömiehen sydämeen. Vielä selvemmin ja kirkkaammin piirtyi hänen tietämykseensä tämän päivän merkitys. Juhlavaksi teki tämän päivän se, e t t ä Anshanin sulatto-molla saatiin valmiiksi tekniikan v i l - } meisten aaavutusten mukaan varus-f tettu 7. masuuni, isovalssi ja putki-, i tehdas — Kiinan kansantalouden ke-h 1 tyken ensimmäisen viisi vuotissuun-nitelman tärkeät kohteet. Kansan vuosisataisen toiveen toteutumtaeh maan. teollistamia3n suhteen synnytti iloa ihmisten sydäme.5sä, kun tuhatlukuisen kansanjoukon silmien edessä lähti uudelta masuunilta kukin koristettu ensimmäinen rautajuna, kun kuumat teräskiskot alkoivat kiitää Lsorvalsain rullapohjalla ja putki valssissa alkoivat muodottomat teräs- ( harkot muuttua sanomattomiksi putkiksi...-' - M l i i n Thai katseli masuunin las-kuaukosta virtaavaa metallia ja puki ilonsa sanoihin: — Kas se on gaolaania! H ä n . v a s taili näin vuonna 1945 kuulemaansa ulkolaisten ilvasteluun, ettei Anshanin sulattoa saada käyntiin.ilman japanilaisia insinöörejä, e t t ä kiinalaiset kykenevät vain kylvämään gaolaania, eivätkä keittämään terästä! Kuomin-tangiiaiset eivät tosin puhelleet tällä taialla, mutta hävittäen tehdasta Dunbeista paetesraan he sanoivat,: ett ä tehtaan kunnostamiseen tarvitaan vähintään 20 vuotta. . Mutta todellisuudessa kävi kokonaan toisin Kansanvallan voiton jälr keen kiinalaiset työläiset kävivät tarmokkaasti • käsiksi tehtaan kunnostamiseen j a voittaen suuria vaikeuksia herättivät tuotantolaitoksen henkiin. Kahden -vuoden kuluttua oK kolmasosa entisestä koneistosta pantu käyntiin ja tehdas tuotti metallia palj o n enemmän kuin japanilaistan aikana. Kahden seuraavan vuoden kuluttua oli koko laitos kimnostettu ja vieläpä rekonstruoitukin. Nykyään siihen kuuluu yli 50 tehdasta Ja kaivosta ja ko.nibinaatti laajenee yhä lakkaamatta. Rakennustöisai on noin 60,000 henkeä. Anshann kombinaatin tuotteita käyttävät lukemattomat uudisrakennukset, joita on noussut summattomalle alueelle — I t ä - K i i n an meren rannikoilta Himalaijien harjanteille asti, Amurilta Hehnijoelle asti. Anshanin kombinaatti on näytellyt suurta osaa Kiinan metallurgisen teollisuuden kehityksesaä. Nyt on metallurgisia tehtaita Taijuanissa, Daissa, Tsuntsinlssa^ ym. kaupimgeis-: sa. Käyntiin on pantu 40 uutta metallurgisen teollisuuden tuotantolaitosta j a toisia rakennetaan. 600-miIjoonainen Kiinan kansa muuttaa maansa muotoa sanomattoman nopeasti. Sen käsissä on ehty-; mättömiä maanrikkauksia talouden kaikkien alojen kehitykselle. Sitä osoittavat geologiset tutkimukset, j o i ta on viiden viime vuoden aikana suoritettu enemmän kuin vanhassa K i i nassa" suoritettiin 30 vuodessa. Kiinassa on rakennettu paljon höyry- ja vesivoimalaitoksia, sellaisia voimakkaita automatisoituja voimalaitoksia kum Fusunin, Dihuan, P i n - manin, Tsuntsinin ym. voimalaitokset. "Zenminzibao" lehti tiedoittaa, että yksinomaan «ime vuonna Kiinassa rakennettiin toistasataa sälikövoima-laitosta, jotka siirtävät voimavirtaa korkeajännitelinjoja pitkin suunnattomien matkojen piäähän. , Ensim-toimii täydellä tehollaan. Paineilma-porat, hiiiijyrsLmet, siirtohihnat, s ä h - követurit ja monenlaiset muut koneelliset laitteet ovat tulleet kallojen, hiilikelkkojen j a ainaisesta pimeydestä näkönai menettäneden kaivoshe-vosten tilalle ja yhdessä niiden kans-. sa on jäänyt unholaan myöskin kaivosmiesten näännyttävä työ. Kiinassa tuotetaan nykyään kivihiiltä 2,6 kertaa enemmän kuin ensimmäisenä vuonna maan vapauttamisen jälkeen. Vuoriöljyn tuotanto kasvoi jo viime vuoteen mennessä vastaavasti yli 5- kertaisesti. K i i n a n teollinen muoto muuttuu.- Kivihiilir ja metallurgisen teollisuuden tuotantolaitolssia kasvaa Etelä- Kiinaan" ja Sisä-Mongoliaan. Uusia teollisuuskaupunkeja syntyy Luotes- K i i n a n aavikoille. Täällä, vielä h i l jattain tavattoman takapajuisella seudulla on nyt luotavana paljon spau-rempi teollisuuskeskus kuin Koillls- Kiinassa. Sen rakentaminen alkaa edistyä paljon nopeammin Lants-choun — Sintsanin rautatien raken-. tamisen jälkeen. Näiden teoUisuusseutujen kehitty-: misen kansaa aljcaa kasvaa lakkaamatta metalliteollisutis, joka on jo nyt ylittänyt vuoden 1949 tuotantotason raudan tuotannossa 12,4-kertai-sesti ja teräksen tuotannossa 13,7- kertaisesti. . Sähkövoiman, polttoaineen ja metallin tuotannon nopea kasvu on luonut otolliset ehdot K i i n a n koneteol-. lisuuden kehitykaalle. Sansin maakunnassa Jo toimi; suuri tekstiiliko-notehdas. Yhä enemmän laajenee Taijuanin konetehdas. Joka rakentaa rautavalsseja, kaivinkoneita, nostureita, höyrsrvasarolta jne. K i i n a n työstökoneteollisuus kasvaa j a laajenee lakkaamatta.' Tämän teollisuusalan tuotantoarvo on nyt 8,5 kertaa qutu*empiikuin'v. 11949.- l a i n a n kaupiuikien ja kylien asukkaat juhlivat nyt yhä useammin uusien teollisuuslaitosten avaamista. Viisivuotissuunnitelman mukaan on rakennettava j a rekonstruoitava. noin 600 teollisuuslaitosta. 156- suurimpaa teollisuuslaitoata rakennetaan Neuvostoliiton välittömällä avulla. Näiden uudisrakennusten luvussa on mustan ja värimetallurgian kivihiili-j a vuoriöljyteollisuuden tuotantolaitoksia, sähkövoimalaitoksia, auto- ja trakloritehtaita, lentokone- ja kemiallisia tehtaita, veturitehtaita ja muita tuotantolaitoksia. K i i n a rakentaa ensi vuorosax ras- Raskas teollisuus turvaa myöskin KIITOS Sydämelliset kiitokseni teille, Rouynin j a Norandan ystävät,'siitä yllätyksestä jonka järjestitte minulle Suomimatkani Johdosta. Kiitos herkullisesta kahvipöydästä ja ai-vokkaasta lahjasta, jonka minulle annoitte. Kiitollisuudella teitä muistaen, MISS SAIMI LAINE 121 George Ave. Noranda, Que. KIITOS Kiitän teitä sudburylaiset ja st. catharinesllaiset sekä Don-haalin Finlandia kuoroa Ja sairashuolto-komiteaa kukista, kuin myöskin yksilöitä kukista. Kiitos lahjoista, korteista Ja käynneistänne, kun kävitte minua katsomassa ja ilahduttamassa sairaalassa ollessani, joista sain voimia päästäkseni yli pitkän Ja kovan sairauteni. Teitä kalkkia toveruudella kiittäen, JOHN TOLVANEN 48 Cleveland St., Toronto 7, Ont, VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN MAKSAMME PAIVAN KORKEIMMAN KURSSIN. Pienin sumina 5.000 Smk. $17.50 ynnaläheiyskulut $1.15 Jokainen seuraava LOOO markkaa $3.50 • Rahalähetyksenne toimltetaaan vastaanottajalle 10—14 päivän sisällä. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan allekirjoit- 'tama kuittL - VAPAUS TRAVEL AGENCY P. O. BOX 69 SUDBCBT, ONTARIO kaatelulaitosten rakentamisen, varustaa konevoimalla ja väkilannotteilla maataloutta j a avaa sille laajat kehitysmahdollisuudet. Tämän ansiosta talonpoikaisto vapautuu luonnon armoista, eikä ole riippuvainen niistä kuten aikaisemmin, yuonna 1952 B l i i - nassa saatiin runsaudeltaan maan fstcflu ««kate p»pniii.; «en i» amUm tevMoldeB €fa lamaim 2 ^ Näin rakentaa : onneaa: kansa. Kukitetut meta^ilastijuna^ Kiinan rautateillä, kukat kaivostyöläisten elämää. "K elämät", — sanovat Kiinan eet. "Nyt me olemme vas tuntemaan, mitä elämä on." ibmJset .osaavat puolustaa Elämä se on rauhaa! Canadasta myytiin vlig 15 eri maahan 118,560 paria arvoltaan $261,051. Niistä mj dysvaJtoitain 91,909 paria. historiassa tuntematon vilja- Ja puuvilla- sekä muiden maatalouakasvien sato. Seuraavana vuonna kohosi v i l - jasato vielä 1^250,000 tonnilla Jangtse-kiangin ja Huanghon laaksoissa vallinneista miltei ennentuntemattomis-ta tulvista huolimatta. Vuonna 1954 kasvoi viljasato vielä 10 — 20 prosentilla. Maan teollistaminen kohottaa . herkeämättä Kiinan kansan hyvinvointia, mikä onkin maan hai- . Hiuksen tärkein tarkoitusperä. Jo viisivuotissuannltelman ensim'; maisena vuonna kasvoi maassa leivän kulutus 5,4-kertaisestI; rasva- aineiden kulutus — yli 7- asiamiehf Imyymällä tuttavillesi halp [rooppalalsten tehtaiden t ^knten naisten puseroita, j 'reita, housuja yjiL HELPOSTI HANKIT PÄIVÄSSÄ K U N YRI] Tilaa mallit allekirjoittar IMPORTER "TEC L 235 Robert st Torou PETER A. VE . B>, A.« LL* B. Barrister, Solicitor, N SUOMALAINE! LAKIMIES GE. 3392 1028 -Dänforth Ave.. T KÄÄNNÖSROMAANE. KIRJAKAUPASSAMM VOITTOISA SYDÄN L L O Y D C. DOUGLAtSIN uusi, herkflcä romaani 309 S I V U A HINTA SID. $ Syksyn ensimmäinen myröty toi Hannah Parmaleen: Wardin i heeseen.: Myöhemmin Marciansein ihmetteli, miten he olivat i kaan tulleet toimeen ilman h ä n t ä , Wardit olivat erinomaisia nu( ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahia saadakseen elämää selvyyttä ja järjestystä. Eikä kysymjrs ollut'vain taloudenhoidc ja-raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämi — elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin ; Itseensä. •;. • FRANK G. SLAUGHTER: ' ' •• HELLÄT KÄDET 319 SIVUA HINTA SID. $: Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääikäriromaanin parhaat oi naisuudet, mutta se on samalla intohimoinen raikkausdraamaP^ jois-Amerikan, «telävaltioista, ALAN PATON: LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY 286 SIVUA HINTA SID. $5 Alan Paton tuli hyvin tuimetuksi romaanistaan I T K E R A K / TETTU MAA, Jolla hän vähässä ajassa'loi maailmanmaineer Patonin toinen romaani L H A N MYÖHÄÄN VESIPÄiSSKY lume lukijansa yhtä väkevästi Ja ehdottomasti. Rakenteensa tehokki dessa j a teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä. Kehyksenä on JäUeen Etelä-Afrikka, mutta tällä kertaa aihet on valkoisen miehen tragedia. Nuori pollisiluutnantti, vanhan, peän buiuisuvun Jäsen, rikkoo-maan ankarinta Ja leppymättömij lakia, jonka mukaan valkoisen miehen suhde värilliseen naise rangaistaan Julistamalla pannaan sekä syyllinen itse e t t ä koko hät sukunsa. , . ' . • Lumoava ranskalainen rakkausromaani- VIIMEINEN SUUDELMA K I R J . ALPHONSE DAUDBT 230 SIVUA HINTA SID. $2 Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suuriin mi tareihin. Jonka taide on valloittanut ja yhä valloittaa lukijai kautta maailman. "Viimeinen suudelma", Daudefn pääteos, on 1 kuttayan herkästi, sielukkaastl j a samalla Johdonmukaisesti kerroi tarina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", Ja raikkauden kaik) nielevästä intoliimosta. HELEN D. BOYLSTON: CAROLA TEATTERITYTTÖ 192 SIVUA HINTA SID. $1 Helen D. Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden sairaa hoitajien elämää kuvaUevilla HELENA-kirjoillaan. Nyt sisar He: nan ystävät saavat tilaisuuden tutustua {kirjailijan toiseen suosittu sankarittareen Carola iPageen. Carola on teatterikärpäsen purei nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär. TAYLOR CALDWELL: VAPAUDEN MIEKKA ' 349 SIVUA HINTA SID. $2 "Vapauden, miekka" on uusi eriiiomainen näyte Caldwellin m kansatempaavasta kertomustekniikasta, elegantista tyylistä j a oivs hsesta tyyppikuvauksesta. Khrjailija vie sUnä lukijansa Bicheliei aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin^ juonitteluiliin Ja Jännittavy dessä vertaansa haSceviin seikkailuihin; Joita punoo toisiinsa loist vasti kuvattu rakkaustarina. • RAKETTI SAmAN ROMAANIT • HUIMAA JÄNNITYSTÄ J A C K VANCE: 172 SIVUA AVARUUDEN ROSVOT Tieteellinen seikkailuromaani HINTA SID. $2.< ARTHUR C. CLARICE: ILMOJEN SAARET Merkillisiä seikkailuja. — Tieteellinen seikkailuromaani. 164 S I V U A , HINTA SID. $2.( ROBERT A . HEINLEIN: I^KETTILAIVAN KADETTI TieteeUlnen seikkailuromaani — SeikJkailuJa tulevaisuudessa ^ 213 SIVUA HINTA SID. $2i) Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHmG CO. LTD. BOX 6» ^ SUDBUBY, ONl
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 14, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-06-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550614 |
Description
Title | 1955-06-14-06 |
OCR text | Sivu 4 Tiistairtd, Jtcsäk. 14 p. — Tuesday, June 14,1955 POHJOISNAPALENTOJEN HISTORIAA PERHEEN NUOREMMILLE Jo neliin vuosiESdan ajan on i h - aoinen koettanut parhaaneapyatyäk-ijeen tunkeutumaan pohjoisen napa- ' alueen Jäämassojen läpi ja «iten luoda lyhyemm^o jliteyxtien maaliman toiselta puolen toiselle, Jegcndaamen «Xfliotdsväylän". Ja noin puolen vuoskcaUan ajan on Ihminen tarkas»- tellut pallokarttaa ja päätynyt eii-hen tulokseen, e t t ä »e on nishdoIUsta by ja Pany, amerikkalainen M o r t o n , l a i v a l l a Seattleen Ja sieJtä Foint Ho- j l^glter ItehUU TyÖIl muuan toinen englantilalJien/Jjigle-J^ field, ruotalaiOCT Nordenakjold, nor-jenain TVaLi^-rlghtiin, Alaiiisflsta, J a ] * " ** Jalainen Nanaen-Ja t ä t e n edelleen a i - ! «ieJtä h ä n yntti yhdessä erään tove- ; Dear Setä, na Ällhen aaakka Jkunnes amiraali i riraa. kanssa lentoa yh pohjounayan . Rupesin kirjoutamaan taa« kun äi".; Robert »Peary todistettavasti kulki jHuippuvuorille, mutta lentokon* vioit- L^anoi, ef^^n ole kirjoittanut pitkään tuikultenkin Jo heti retken alussa s i k - j aikaan. K a i se aika meni kun Olen «1- paljon, e t t ä heidän oli pakko luop- j ollut ulkona kun on kesäiset liinat, pua koko yrityksestä. Samanaikai- | piah loppuu koulu ja pääsen lomal-eestl lenteli- sveit«lälnen luutnantti ? le.; En tiedä mihin äiti vie kesäksi Kiinan teollinen muoto muuttuu kansan rakentaessa onneaan Kirj. VI. PJankov TEOLIXVEN KIINA. Oli tavallinen. työpäivä, mutta * mainen tällainen 370 km. pituinen ikasta teollisuutta; Tuotantovällnel-korkeajähnitelinjä rakennetiiin h i l - j den-tuotanto kehittyy K i i n a n kansan-jattain KoiJlis-Kiinaan — pohjoisesta j tasavallassa paljon nopeaixunin kuin se i •etelään. Kiina tuottaa nykyään sähr . kev>-t teollisuus. yli pohjoisnavan. Ensimmäinen niistä miehistä. Jotka käsiUivät, e t t ä arktiset alueet voidaan helpoimmin valloittaa Ilmateitse; oli ;CIJ1UI epätavallisesti. Vielä eivät ehti- j kövoimaa 2.5 kertaa enemmän kiun r . : Samaan aasaan raskas teollisuus ainoastaan ilmateitse. Ovathan poh- j mmian brasilialainen munkki nimeltä Mittelhoetaer Huippuvuorten «euduii- !' h ä n ei ole slita vielä sanonut mitään Joi£naj>a-alueiden kuuluisat tutkijat | Guimzo, Joka vuonna 1709 koetti saa-pu* j€l»tineet ristiin rastiin Grönlannin. Canadan ja^ maantieteellisen nlinhyvin kuin magneettisenkin pohjoisnavan väliset tienoot, mutta usein hcnkenoi kaupalla ja aina vähän vähä Juuttuen kuukausimääriksi kiinni jäihin, joten ei ole ollut edes mahdollisuuksien puitteissakaan edes suunnitellakaan minkäänlaisia kaupallisia yhteyksiä meritse, vaan ilma Ja "ilmailu on tarjonnut ainoan tien : - - l y h y e m m ä n tien Euroopasta Poh-jolÄ- Amcrikan mantereelle. Mutta vasta niin myöhään kuin vuonna 1952 muuttui tämä unelma to-dellisuudek^. Silloin nimittäin lensi Scandinavian 'Airlines System-nimisen • l e n t o y h t i ö n kapteeni Paul A. Jensen Douglas DC-6B-merkkiBcn koneen, nimeltään "Ariid Viking". Los Angelesista, Califomiasta, Kööpenhaminaan. Ja muutamia viikkoja myö- ; hemmin kapt, Jensen lensi toiaen S-A-S:n koneen, "Hjalmar Vikingin" Jälleen ^samaa reittiä jLos Angelesi/tta :Xö($penhaminaan, 'Noin puolta vuotta* myöhemmin lensi kapt. Mikael Aschim samaan lentokoneen - Oslosta Tokioon, Ja näin muuttui tuo legendaarinen poh joisnapareitti vähitellen aivan yhtä tavalliseksi Ja Jokapäiväiseksi lentolinjaksi kuin mitä kaikki muutkin ovat. Mutta aina ei suinkaan ole ollut yhtä iykainkertalsta. Jo niinkin varhain i k u in vuonna 1587 tutkimuacnat-kailijat koe ttivat vallOi ttaa arktisU /vyöhykettä. .T^ vuonna pääsi muuan englantilainen tutkija, John Davis, aina läntiseen Grönlantiin saakka. Hänen Jälkiään seurasivat ' myöhemmin hollantilaiset Willem Barents j a Henry Hudson, Ja heidän Jäljessään taas saapuvat poJiJosnapa-alueelle englantilaiset Phlpps. Scoreo-da Portugalin silloista kuningasta Juan V:ttä innostumaan asiaan eri-,; koi.Trakenteisen leijan avulla. Täst^ ei kuitenkaan kehittynyt koskaan m i t ä ä n valmiimpaa; Ja niinpä suunnitel-- ma saikin levätä icahdensadan: vuoden ajan eli. siis siksi, kunnes amriraali Byrd. lensi v. 1926 Huippuvuorilta pohjoisnavalle. Kolme lÄivää myö-j hemmin lensi norjalainen Amund-sen mukanaan amerikkalainen Ells-worth Ja italialainen iNobile Huippuvuorilta navan y l i Alaskaan. Tämä pieni "Norge"-nimlnen lentokone on siis tavallaan uranuurtaja napalento- Jen historiassa, koska se yfitti navan mantereelta mantereelle lennossaan mukanaan kaksi matkustajaa,' Mutta jo tätä aikaisemminkin oli tehty yrityksiä. Jotka tähtäsivät napa-alueitten tutkimiseen ilmasta käsin. Ensimmäinen,'joka todella yritti tätä oli eräs ruotsalainen, nimeltään And-ree, joka koetti ilmapallolla purjehtia Huippuvuorilta pohjoisnavalle; V. 1906 eräs amerikkalainen lehtimies, Walter Wellman, koetti ^purjehtia niinikään ilmapallolla pohjoisnavalle, mutta epäonnLstui - myös. Toinella yrityksellään h ä n pääsi noin 60 mailin päähän Huippuvuorilta eräälle Jäälautalle. Ensimmäisen moottorikäyttöisen lentokonelennon napa-alueelle suoritti vuonna (1914 eräs venäläinen luutnantti Nagurski, joka lensi Farman-merkklsellä vesitasollaan Cross-Iah-teen Novaja - Semljan saarelle. Täält ä käaln h ä n teki useita pitkiä lentoja suoraan pohjoiseen päin seki* pitkin Euraasian mantereen pohjoista rannikkoa aina niin pitkälle kuin Beringin mereen asti. Sitten vuonna 1922 Roald Amundsen osti ykslmoottorisen Junkers-lentokoneen. Jonka • h ä n vei la ollakseen valmiina tervehtLmäan j E n sitäkään vielä tiedä kuka koulusaj pohjoisnavan yli saapuvaa Amund- I pääAee seuraavalle luokalle, senla. VaÄtä V, -1923 Amundsenille | Nyt on puolen päivän aika Ja äit: Suomalaisia pitkäsoittolevyjä Rytmi-ja Triola levymeifcilli Kaksinkertaistettu soittoaika yhdellä ÄÄNILEVYLLÄ on mahdollista uusilla 17 cm (7") levyillä, jotka pyörivät 45 kierrosta minuutissa. • Jokaisessa levyssä on 2 tavallista kappaletta kummallakin puolella, yhteensä siis 4 kappaletta, • Ääni on huomattavasti korkeampUaatoista kuin soitettaessa tavallisilla 78 kierroksen levyillä Ja äänentoisto on puhdas neulan- . rapinasta. Tämä Johtuu siitä, että nämä levyt on valmistettu homogeenisesta plast-alneesta.vinyliitistä sekä siitä, että niissä on erittäin hieno ura. • VtnylUtti on kulutusta kestävää, särkymätöntä ainetta. Joten äänilevyjen ikä on pitkä. • Näiden äänilevyjen säilytys vie. vain murto-osan siitä säilytystilasta, mmkä tavalliset 78 kierroksen levyt vievät, sillä ne ovat pieniä Ja ohuita. e Niitä voi soittaa automaattisella levyvaihtajalla. Rytmi neliapila pitkäsoitto-levyjä HINTA $2.25 KPL. (Ostajan maksettava lähetyskulut) RN 4001 liX 4(M>4 Vanha riimu. foksi,Metro.Tytöt Jussista saan miehen armaan, f oksi, Metro-Tytöt Egon. (ango, Metro-Tytöt Italiassa, Italiassa, tango, Metro-Tytöt ; v Täyslktiu, tango, Olavi Virto Alä. tyttöni itkei tango, Olavi Virta Sokeripala, foksl. Olavi Virta Sinun silmiesi tähden, foksl, Olavi Virta Triola pitkäsoitto-levyjä • HINTA $2.70 KPL. (Ostajan maksettava lähetyskulut) Kylltkkl-valssi. Olavi V i ru Kuin Ennen, tango, Olavi Virta KuuUmosandelma, tango, Olavi Virta Mua älä hylkää, Olavi VirU Ramona valssi, Olavi Virta Lago Maggiore. tango, Olavi Virta Kerro mulle, Jenklu, Jonna Ikävalko Miksi näin? Jenkka, Jorma Ikävalko Juokse sinä hununa, ftdcsi. T. Rautavaara . Hiljaisten hetkien muistoksi, Walter ja Pihlajamaa Kesäillalla, laula, T. RauUvaara Kuhertelevat hanurit, Walter ja Pihlajamaa Merenkyntäjä Mikko-Andersson, kansani. T. Rautavaara Pariisi yöllä, valssi. Pihlajamaa Unohtunut kltaravalssl. T. Rautavaara San Jorge, Walter ja Pihlajamaa Viulun tenho, laula. T. Rantavaara Kukkia VaariUe, valssi. Kalevi Taoni Petetyn ralli, jenkka. Jorma Ikävalko Yölintu, valssi. OUvi VirU Koikarien kuningas, foksi. T. Rantavaara Rantalavan laalu. valssi. Veikko Tnomi Päin seiniä, jenkka. Jonna Ikävalko Kiitos kaikesta. Ungo. Veikko Taoml Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED Box 69 Sudbuzy. Ontario NE 104 NE 107 NE 108 NE 109 NE 111 NE 113 tarjoutui toinen tilaisuus yrittää tätä napalentoa. Tällä kerralla starttipai-kaksi oli valittu jälleen Huippuvuoret ja varusteina oli kaksi Domier- Wile vesitaim. Kummassakin koneessa oli kolme miestä, j a toisen koneen päällikkönä oli Itse Amundsen jä toisen Well8worth. Noin 3 tunnin lennon jälkeen puolet bensiinisiä oli kulutettu Ja retkikunnan oli laskeuduttava. Toinen kone oli hylättävä Jääaavikoiden keskelle, jotta siitä saadulla polttoaineella olisi päästy takailin, ja senjälkeen oli käsipelillä •hakattava j ä ä h ä n kiitorata, jotta kone olisi voinut Jälleen nousta ihnaan. Muutamien arveluttavan rohkeiden yritysten Jälkeen kone pääsi nousemaan ja palasi Jälleen noin 8 tunnissa onnellisesti Huippuvuorille,. K u n amiraali Byrd ja Floyd Bennet sekä Roald Amundsen olivat onnistuneet, seurasi heitä Sir Hubert Wilklns lentämällä Alartcasta Huippuvuorille 20 tunnissa v. 1928. Samana vuonna; hätkähdytti italialainen kenraali Umberto Nobile koko maailmaa lentämäl-lävzeppelllnillään Roomasta Huippuvuorille, Yhdeksän vuotta myöhemmin alkoivat venäläiset jälleen osoittaa mielenkiintoa arkista vyöhykettä kohtaan: V, 1937 lensi TJakalof Moskovasta yli pohjoisnavan Vancouveriin, Ja samana vuonna eräs toinen venär Iäinen. Gromof nimeltään, lensi niinikään Moskovasta San Jacintoon Los Angelesin lähistöllä. Kolmas lento vie minut Ramsay Lakelle... Joskus piakkoin mennään Työn Puistoon Kaisa on siellä ja M n on aina laittanut hyvää ruokaa. Ensi kerralla kirjoitan lisää. , . . • ^ Walter Kangas. Sudbury, Ont Marieen Gaught The First Fish Dear Setä, How are you? I am f me I want to teli you about the firaiday of fishing season I caught the first trout. Mom-my caught two llsh the first day of! meille. neet tähdet sammua taivaalla, kun .^nshanin teatterien Ja klubien ikkunoihin ilmestyi valo. Pääkaupii^In näyttelijät valmistautuivat siellä esityksiin. Valot näkyivät myöriiin taloista. Äidit valmistivat aamiaista, r.ytot kiinnittivät kukkia tukkalaitteisiinsa, nuoret pukeutuivat juhlapukui- •hlnsa. Vanha työmies Mhin Thai myöskin kiinnitti takkinsa rintaan mitaleja, joita oli saanut uutterasta työstä. Hänen asuntonsa ikkunoihin uuden . uutukaisessa kivitalossa kantautui kaduntäyteisen kansanjoukon iloinen laulu. Työsankari Mhin Thai oli tu.=>kin ehtinyt yhtyä kansanjouk-. iioon, kun mustasilmäinen koulutyttö juoksi punainen liina kädessä hänen luokseen; — Tämä on teille, — sanoi tyttö. Itse olen sen kirjaillut. Kiitos teille onnelliajsta elämästä, jota luotte 1949. sallii varustaa tekniikalla kaikkia Polttoaineteollisuus laajenee no-^' muita talousaloja ja lisätä lakkaamat-peasti. Ei ole sellaista maakuntaa, \ ta niiden tuotantoa. Kaikkialla KIl-jossa ei avattaisi uusia Jiiilikaivokäa. i nassa pannaan nyt käyntiin uusia Pukienissa*on maan Buurimmat avo- i tekstiihtehtaita; jalkinetehtaita, par louhokset. Jossa nuorten puutarhojen.| peri- ja ravintoaineteollisuuden tuo-peittämien tasaisten rinteiden keskel- j tantolaitoksia. jotka varustetaan kola kaivinkoneet nostavat kiviliiiltä 60 1 timaisella koneistolla. Tänä vuoima m. vahvuisesta kerrostiimaata. Louhos [ K i i n a ; tuottaa pumpulilankaa 2fi ker-avattiin viisivuotissuunnitelman en- j taa ja tehdasvalmisteista paperia 4,5 simmäisenä vuonna ja nykyään se j kertaa enemmän kuin vr'1949. päättyi tuhoon.. Se oli suunnattu Venäjältä Meksikoon, mutta päättyi to^ dennäköLsesti jossain keskellä mittaamattoman suuria napajäätiköltä: K o ko syksyn ja talven etsittiin kadonnutta konetta niiltä alueita, missä v i i meksi sen kansaa oltiin oltu radioyhteydessä, mutta turhaan. Mm. W i l - kins osallistui etslntätyöhön, joiden aikana muuten tehtiin se havainto, ett^ talvikausi on otollisin ajankohta napalentojen suorittamiseen, joten etsintä aiheen aikana saatiin siis hyvin arvokkaita kokemuksia. ^Toisen maailmansodan Jälkeen ovat nllnhjrvin Yhdysvallat Neuvostoliitto kuin Englantikin suorittaneet lukuisia tutkimuslentoja pohjoisnapa-alueelle, mutta ensimmäinen Ja ainoa lentoyhtiö, Joka jatkuvasti nykyisin kuljettaa matkustajia Euroopasta täl-^ le mantereelle j a takaisin y l i pohjoisnavan, on Scandinavian Airlines sys-tem, jonka pohjoisnapareitti kulkee Los Angelesin ja Kööpenhaminan välillä Winnipegin kautta. — E. K . the trout season and Sylvia has caught a few since. We caught a few suckers also. . Dolly, OUT horse, runs after Sylvia everywhere she goea and whinnies at her beeause she gives her bread. Haloo mummo j a Aino-täti. Terveisiä meiltä kaikilta. Good-bye Setä, Koulutyttöjä houl(utuslintuina Tukholma. — Kaksi 15-vuotiasta oppikoululaistyttöä, joita 15—17-vuo-tiaiden nuorukaisten ryhmä oli käyttänyt houkutuslintuina, ryösti eräältä 35-vuotiaalta kauppiaalta ainakin 160 kr. huhtikuun 15 päivän iltana eteläisen asema-alueen lähellä. Ryöstöön osallistui yhteensä 10 nuorta ^ Joukossa kaksi koulutyttöä: Sovittuaan poikien kanssa siitä, että joku mies rj*östettäislin, asettuivat tytöt yhteyteen erään ohikulkevan miehen kanssa polkien pysytellessä taustalla. Tytöt vilkuttivat miehelle, jolloin, tämä tuli kadun yli heidän luokseen tiedustellen, mitä asiaa heillä oli. Kun hän oli käveUyt tyttöjen kans-' sa Jonkin matkaa^ kuuli h ä n yhtäkkiä askeleita takaansa Ja näki poikien tulevan perässään. YhdeUä pojista oli mukanaan lankku Ja muut käyttäytyivät hyökkäilevästi. Pojat ihtnet-telivät ulikaavassa äänensävyssä, mitä tekemistä miehellä oli muka tyttöjen kanssa ja siinä samassa yksi pojista kaatoi miehen. Miestä pahoinpideltiin sitten nyrkiniskun kasvoiliin ja kun hän makasi maassa, potkivat pojat häntä rintaan. . — Jos huudat apua, saat lisää iskuja uhkasi eräs nuorukaisista Ja koska mies pelkäsi lisäpahoinpltelyä, kertoi hän mitä hänellä oli lompakossaan. Siellä ei kuitenkaan ollut rahaa. Jolloin pojat tutkivat hänen taskunsa päästen käsiksi 160 kruunuun, pariin savukepakettiin Ja eräisiin pLtkuta-varoihin. YKSI AINOA POMSn Hiroshimassa -pyyhkäisi käytännöllisesti, katsoen kaupungin ja surmasi 200.000 ihmisolentoa yhdellä iskulla. Nyt vastuunalaiset tiedemiehet kertovat meille, että vetMKjmmi voi aikaansaada hävityksen, joka on 1.000 —2.000 kertaa suurempi kuin Hiroshimaan pudotetun pommin aikaansaama. Se voi tuhota kaiken Ilman mitään poikkeusta 20—30 kilometrin säteellä ja aiheuttaa kuoleman kilo-metrhi säteellä. Marieen Maensivu, . Markstay, Ont The Warm Weather Is Affecting Taina Dear Setä and ali the readers and writers of this page: How have you ali been since the last time I wrote to this page? Pine I hope I have been fine. -The Tveather here has been very nice and warm. r hope the nice weä-ther wlll last for a long time. When it rains, there isn't much you can do except stay in the house. It won't be yery long before school is out again. I can hardly wait for it to finish. I guess everyonemust feel.the way I do. With the warm veather here I don't feel like studyr, mg for exams. It won't be long before the end of June is here, . I hope I pass. If I do then F l l be in grade eight. Have you boys and girls any peta at home? I have a black cat; His name is Blackie. One day. last .NO.T, vember when I was coming home from School I foimd a little black kitten. -I went to a few houses to ask if ihey had lost it, but they hadn"t so I brought it home with me. It sure is playlul. Sometimes when I walk past hlm, he will Jump at my feet and then fun away He doesn't uaj hls claws very much but he useshis teeth. He will wrap his paws around your hand and then start biting. I guess. I had iietter stop for novr and write more next time cheerio. Taina Jackson. Hamilton, Ont. «iiiiniiiiiiininiiiuiiiiiiiininiiininiiniininnDinininnniniiiiiiiiiiiiiiiuo^ Toimittajaseiä juttelee Bunnnntioiiiiinini , —. Rahalla saa TOlta. — Sakkola. vaikka Raudusta Haloo tytöt j a pojat! Sedän postilaatikkoon oli viikon kuluessa saapunut kaikkiaan kolme kirjettä,, joista kiitos Walter. - M a r ieen ja Taina. Walter kirjoitti taas kirjeensä suomen kielellä. Viime torstaina päättyi Ontarion maakuntavaalit ja entinen hallitus puolue pääsi uudelleen hallituspu-kille. . Ainakin vanhemmat perheen nuorempien kirjeenvaihtajat tietävät, että hallitus huolehtii kouluasioista, teiden rakentamisesta seka kunnostamisesta, verotuksesta ja monista yhteiskunn.allisista kysymyksistä. Vanha hallitus, joka nyt tuli uudelleen valittua, ei ainakaan sedän mielestä ole täyttänyt velvollisuuksiaani joten setä toivoi, että olisi tullut suu-i rempl muutos. Mikäli lapset ovat kysymykse.ssä tämä hallitus on suhtaunut hyvin huonosti* kouluasioihin. Esimerkiksi opetusministeri on usein lausunut, etta voimistelu-, käsityö- ja musiik-iHsalit kouluissa ovat tarpeeitomui ja miden rakentamiseksi ei ole myönnetty apurahoja. Samoin on asianlaita urheiluun nähden. Tämä hallitus ei ole lainkaan rohkaissut nuoria urheilemaan puhumattakaan siltä, että se olisi myöntänyt rahallista apua. • : •. • Näissä vaaleissa oli useimmissa vaalipiireissä ehdokkaina sellaisia miehiä, jotka olisivat toimineet näiden asioiden edistämiseksi. Esimerkiksi täällä Sudburyssa Nels Thl-bault ja Robert Carlin olisivat toimineet tämän alueen väestön etujen puolesta paljon paremmin kuin ne jotka tällä kertaa tulivat valituksi. Kesäkuu alkaa olla puolivälissä Ja koululaiset kamppailevat loppukokeiden kanssa. Setä toivoo, että Taina ja kaikki lapset kesalhnoista huolimatta viihtyvät vielä nama viimeiset kaksi viikkoa läksyjensä parissa Jä pääsevät siirtymään seuraavalle luokalle srks)llä. — Tolmittajasetä. Lapsukaisen sanat sattuivat syvälle vaniian metallityömiehen sydämeen. Vielä selvemmin ja kirkkaammin piirtyi hänen tietämykseensä tämän päivän merkitys. Juhlavaksi teki tämän päivän se, e t t ä Anshanin sulatto-molla saatiin valmiiksi tekniikan v i l - } meisten aaavutusten mukaan varus-f tettu 7. masuuni, isovalssi ja putki-, i tehdas — Kiinan kansantalouden ke-h 1 tyken ensimmäisen viisi vuotissuun-nitelman tärkeät kohteet. Kansan vuosisataisen toiveen toteutumtaeh maan. teollistamia3n suhteen synnytti iloa ihmisten sydäme.5sä, kun tuhatlukuisen kansanjoukon silmien edessä lähti uudelta masuunilta kukin koristettu ensimmäinen rautajuna, kun kuumat teräskiskot alkoivat kiitää Lsorvalsain rullapohjalla ja putki valssissa alkoivat muodottomat teräs- ( harkot muuttua sanomattomiksi putkiksi...-' - M l i i n Thai katseli masuunin las-kuaukosta virtaavaa metallia ja puki ilonsa sanoihin: — Kas se on gaolaania! H ä n . v a s taili näin vuonna 1945 kuulemaansa ulkolaisten ilvasteluun, ettei Anshanin sulattoa saada käyntiin.ilman japanilaisia insinöörejä, e t t ä kiinalaiset kykenevät vain kylvämään gaolaania, eivätkä keittämään terästä! Kuomin-tangiiaiset eivät tosin puhelleet tällä taialla, mutta hävittäen tehdasta Dunbeista paetesraan he sanoivat,: ett ä tehtaan kunnostamiseen tarvitaan vähintään 20 vuotta. . Mutta todellisuudessa kävi kokonaan toisin Kansanvallan voiton jälr keen kiinalaiset työläiset kävivät tarmokkaasti • käsiksi tehtaan kunnostamiseen j a voittaen suuria vaikeuksia herättivät tuotantolaitoksen henkiin. Kahden -vuoden kuluttua oK kolmasosa entisestä koneistosta pantu käyntiin ja tehdas tuotti metallia palj o n enemmän kuin japanilaistan aikana. Kahden seuraavan vuoden kuluttua oli koko laitos kimnostettu ja vieläpä rekonstruoitukin. Nykyään siihen kuuluu yli 50 tehdasta Ja kaivosta ja ko.nibinaatti laajenee yhä lakkaamatta. Rakennustöisai on noin 60,000 henkeä. Anshann kombinaatin tuotteita käyttävät lukemattomat uudisrakennukset, joita on noussut summattomalle alueelle — I t ä - K i i n an meren rannikoilta Himalaijien harjanteille asti, Amurilta Hehnijoelle asti. Anshanin kombinaatti on näytellyt suurta osaa Kiinan metallurgisen teollisuuden kehityksesaä. Nyt on metallurgisia tehtaita Taijuanissa, Daissa, Tsuntsinlssa^ ym. kaupimgeis-: sa. Käyntiin on pantu 40 uutta metallurgisen teollisuuden tuotantolaitosta j a toisia rakennetaan. 600-miIjoonainen Kiinan kansa muuttaa maansa muotoa sanomattoman nopeasti. Sen käsissä on ehty-; mättömiä maanrikkauksia talouden kaikkien alojen kehitykselle. Sitä osoittavat geologiset tutkimukset, j o i ta on viiden viime vuoden aikana suoritettu enemmän kuin vanhassa K i i nassa" suoritettiin 30 vuodessa. Kiinassa on rakennettu paljon höyry- ja vesivoimalaitoksia, sellaisia voimakkaita automatisoituja voimalaitoksia kum Fusunin, Dihuan, P i n - manin, Tsuntsinin ym. voimalaitokset. "Zenminzibao" lehti tiedoittaa, että yksinomaan «ime vuonna Kiinassa rakennettiin toistasataa sälikövoima-laitosta, jotka siirtävät voimavirtaa korkeajännitelinjoja pitkin suunnattomien matkojen piäähän. , Ensim-toimii täydellä tehollaan. Paineilma-porat, hiiiijyrsLmet, siirtohihnat, s ä h - követurit ja monenlaiset muut koneelliset laitteet ovat tulleet kallojen, hiilikelkkojen j a ainaisesta pimeydestä näkönai menettäneden kaivoshe-vosten tilalle ja yhdessä niiden kans-. sa on jäänyt unholaan myöskin kaivosmiesten näännyttävä työ. Kiinassa tuotetaan nykyään kivihiiltä 2,6 kertaa enemmän kuin ensimmäisenä vuonna maan vapauttamisen jälkeen. Vuoriöljyn tuotanto kasvoi jo viime vuoteen mennessä vastaavasti yli 5- kertaisesti. K i i n a n teollinen muoto muuttuu.- Kivihiilir ja metallurgisen teollisuuden tuotantolaitolssia kasvaa Etelä- Kiinaan" ja Sisä-Mongoliaan. Uusia teollisuuskaupunkeja syntyy Luotes- K i i n a n aavikoille. Täällä, vielä h i l jattain tavattoman takapajuisella seudulla on nyt luotavana paljon spau-rempi teollisuuskeskus kuin Koillls- Kiinassa. Sen rakentaminen alkaa edistyä paljon nopeammin Lants-choun — Sintsanin rautatien raken-. tamisen jälkeen. Näiden teoUisuusseutujen kehitty-: misen kansaa aljcaa kasvaa lakkaamatta metalliteollisutis, joka on jo nyt ylittänyt vuoden 1949 tuotantotason raudan tuotannossa 12,4-kertai-sesti ja teräksen tuotannossa 13,7- kertaisesti. . Sähkövoiman, polttoaineen ja metallin tuotannon nopea kasvu on luonut otolliset ehdot K i i n a n koneteol-. lisuuden kehitykaalle. Sansin maakunnassa Jo toimi; suuri tekstiiliko-notehdas. Yhä enemmän laajenee Taijuanin konetehdas. Joka rakentaa rautavalsseja, kaivinkoneita, nostureita, höyrsrvasarolta jne. K i i n a n työstökoneteollisuus kasvaa j a laajenee lakkaamatta.' Tämän teollisuusalan tuotantoarvo on nyt 8,5 kertaa qutu*empiikuin'v. 11949.- l a i n a n kaupiuikien ja kylien asukkaat juhlivat nyt yhä useammin uusien teollisuuslaitosten avaamista. Viisivuotissuunnitelman mukaan on rakennettava j a rekonstruoitava. noin 600 teollisuuslaitosta. 156- suurimpaa teollisuuslaitoata rakennetaan Neuvostoliiton välittömällä avulla. Näiden uudisrakennusten luvussa on mustan ja värimetallurgian kivihiili-j a vuoriöljyteollisuuden tuotantolaitoksia, sähkövoimalaitoksia, auto- ja trakloritehtaita, lentokone- ja kemiallisia tehtaita, veturitehtaita ja muita tuotantolaitoksia. K i i n a rakentaa ensi vuorosax ras- Raskas teollisuus turvaa myöskin KIITOS Sydämelliset kiitokseni teille, Rouynin j a Norandan ystävät,'siitä yllätyksestä jonka järjestitte minulle Suomimatkani Johdosta. Kiitos herkullisesta kahvipöydästä ja ai-vokkaasta lahjasta, jonka minulle annoitte. Kiitollisuudella teitä muistaen, MISS SAIMI LAINE 121 George Ave. Noranda, Que. KIITOS Kiitän teitä sudburylaiset ja st. catharinesllaiset sekä Don-haalin Finlandia kuoroa Ja sairashuolto-komiteaa kukista, kuin myöskin yksilöitä kukista. Kiitos lahjoista, korteista Ja käynneistänne, kun kävitte minua katsomassa ja ilahduttamassa sairaalassa ollessani, joista sain voimia päästäkseni yli pitkän Ja kovan sairauteni. Teitä kalkkia toveruudella kiittäen, JOHN TOLVANEN 48 Cleveland St., Toronto 7, Ont, VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN MAKSAMME PAIVAN KORKEIMMAN KURSSIN. Pienin sumina 5.000 Smk. $17.50 ynnaläheiyskulut $1.15 Jokainen seuraava LOOO markkaa $3.50 • Rahalähetyksenne toimltetaaan vastaanottajalle 10—14 päivän sisällä. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan allekirjoit- 'tama kuittL - VAPAUS TRAVEL AGENCY P. O. BOX 69 SUDBCBT, ONTARIO kaatelulaitosten rakentamisen, varustaa konevoimalla ja väkilannotteilla maataloutta j a avaa sille laajat kehitysmahdollisuudet. Tämän ansiosta talonpoikaisto vapautuu luonnon armoista, eikä ole riippuvainen niistä kuten aikaisemmin, yuonna 1952 B l i i - nassa saatiin runsaudeltaan maan fstcflu ««kate p»pniii.; «en i» amUm tevMoldeB €fa lamaim 2 ^ Näin rakentaa : onneaa: kansa. Kukitetut meta^ilastijuna^ Kiinan rautateillä, kukat kaivostyöläisten elämää. "K elämät", — sanovat Kiinan eet. "Nyt me olemme vas tuntemaan, mitä elämä on." ibmJset .osaavat puolustaa Elämä se on rauhaa! Canadasta myytiin vlig 15 eri maahan 118,560 paria arvoltaan $261,051. Niistä mj dysvaJtoitain 91,909 paria. historiassa tuntematon vilja- Ja puuvilla- sekä muiden maatalouakasvien sato. Seuraavana vuonna kohosi v i l - jasato vielä 1^250,000 tonnilla Jangtse-kiangin ja Huanghon laaksoissa vallinneista miltei ennentuntemattomis-ta tulvista huolimatta. Vuonna 1954 kasvoi viljasato vielä 10 — 20 prosentilla. Maan teollistaminen kohottaa . herkeämättä Kiinan kansan hyvinvointia, mikä onkin maan hai- . Hiuksen tärkein tarkoitusperä. Jo viisivuotissuannltelman ensim'; maisena vuonna kasvoi maassa leivän kulutus 5,4-kertaisestI; rasva- aineiden kulutus — yli 7- asiamiehf Imyymällä tuttavillesi halp [rooppalalsten tehtaiden t ^knten naisten puseroita, j 'reita, housuja yjiL HELPOSTI HANKIT PÄIVÄSSÄ K U N YRI] Tilaa mallit allekirjoittar IMPORTER "TEC L 235 Robert st Torou PETER A. VE . B>, A.« LL* B. Barrister, Solicitor, N SUOMALAINE! LAKIMIES GE. 3392 1028 -Dänforth Ave.. T KÄÄNNÖSROMAANE. KIRJAKAUPASSAMM VOITTOISA SYDÄN L L O Y D C. DOUGLAtSIN uusi, herkflcä romaani 309 S I V U A HINTA SID. $ Syksyn ensimmäinen myröty toi Hannah Parmaleen: Wardin i heeseen.: Myöhemmin Marciansein ihmetteli, miten he olivat i kaan tulleet toimeen ilman h ä n t ä , Wardit olivat erinomaisia nu( ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahia saadakseen elämää selvyyttä ja järjestystä. Eikä kysymjrs ollut'vain taloudenhoidc ja-raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämi — elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin ; Itseensä. •;. • FRANK G. SLAUGHTER: ' ' •• HELLÄT KÄDET 319 SIVUA HINTA SID. $: Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääikäriromaanin parhaat oi naisuudet, mutta se on samalla intohimoinen raikkausdraamaP^ jois-Amerikan, «telävaltioista, ALAN PATON: LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY 286 SIVUA HINTA SID. $5 Alan Paton tuli hyvin tuimetuksi romaanistaan I T K E R A K / TETTU MAA, Jolla hän vähässä ajassa'loi maailmanmaineer Patonin toinen romaani L H A N MYÖHÄÄN VESIPÄiSSKY lume lukijansa yhtä väkevästi Ja ehdottomasti. Rakenteensa tehokki dessa j a teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä. Kehyksenä on JäUeen Etelä-Afrikka, mutta tällä kertaa aihet on valkoisen miehen tragedia. Nuori pollisiluutnantti, vanhan, peän buiuisuvun Jäsen, rikkoo-maan ankarinta Ja leppymättömij lakia, jonka mukaan valkoisen miehen suhde värilliseen naise rangaistaan Julistamalla pannaan sekä syyllinen itse e t t ä koko hät sukunsa. , . ' . • Lumoava ranskalainen rakkausromaani- VIIMEINEN SUUDELMA K I R J . ALPHONSE DAUDBT 230 SIVUA HINTA SID. $2 Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suuriin mi tareihin. Jonka taide on valloittanut ja yhä valloittaa lukijai kautta maailman. "Viimeinen suudelma", Daudefn pääteos, on 1 kuttayan herkästi, sielukkaastl j a samalla Johdonmukaisesti kerroi tarina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", Ja raikkauden kaik) nielevästä intoliimosta. HELEN D. BOYLSTON: CAROLA TEATTERITYTTÖ 192 SIVUA HINTA SID. $1 Helen D. Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden sairaa hoitajien elämää kuvaUevilla HELENA-kirjoillaan. Nyt sisar He: nan ystävät saavat tilaisuuden tutustua {kirjailijan toiseen suosittu sankarittareen Carola iPageen. Carola on teatterikärpäsen purei nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär. TAYLOR CALDWELL: VAPAUDEN MIEKKA ' 349 SIVUA HINTA SID. $2 "Vapauden, miekka" on uusi eriiiomainen näyte Caldwellin m kansatempaavasta kertomustekniikasta, elegantista tyylistä j a oivs hsesta tyyppikuvauksesta. Khrjailija vie sUnä lukijansa Bicheliei aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin^ juonitteluiliin Ja Jännittavy dessä vertaansa haSceviin seikkailuihin; Joita punoo toisiinsa loist vasti kuvattu rakkaustarina. • RAKETTI SAmAN ROMAANIT • HUIMAA JÄNNITYSTÄ J A C K VANCE: 172 SIVUA AVARUUDEN ROSVOT Tieteellinen seikkailuromaani HINTA SID. $2.< ARTHUR C. CLARICE: ILMOJEN SAARET Merkillisiä seikkailuja. — Tieteellinen seikkailuromaani. 164 S I V U A , HINTA SID. $2.( ROBERT A . HEINLEIN: I^KETTILAIVAN KADETTI TieteeUlnen seikkailuromaani — SeikJkailuJa tulevaisuudessa ^ 213 SIVUA HINTA SID. $2i) Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHmG CO. LTD. BOX 6» ^ SUDBUBY, ONl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-06-14-06