1967-07-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Si^al•2 Tiistai, heiniäk. 11 p. — Tuesday, July 11, 1967 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R Ö R G A N P F F I N N I S H C A N A D I A N S ( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917 EDITOR: W . E K L U N D ^AANAläER: fc. §ukbk . ' T6Let>HdME: O F F I C E ^ A N D E O I T O R I A U 6 7 4 ^ 2 64 Publlshed thrlce weefiiy: Tuesdays, Thursdays and Sätu^dÄys by Va]>au8 Publishing Co. LUnltied, 100-102 E lm St. West. Sudburyt Ontario, Canada. Mailing address: Box 69- . AdltfTtls&g ratCÄ u ^ n application, translSition ttee of cbkrge. Authorized as secoi^ 6lass mall by the Post Otflce fxpattment, Ottawa, and for payment of postage in (Sash.- . j ^ , . ' . CANADIAN LANGUAGEiPRESSi CLUB ^ '.'TILAUSHINNAT:' dänadässaM Tk:^O.0O, 6kk.$5.25 nSA:n: 1 vk. $11.00,6 kk. $5.75 3kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6fck. Ristivetoa Bomijiftsa Kuten oin uoitistiedoissa aikaisennnin kerrottu, Länsi- Saksan kristilliisdemokraattineti ikaatelörl Kutt Georg KiesSkl-geir ja sosialidemokraattinen uikdministeri Willy Brandt peruutti vat Washinigtan-'matkansa niiden erimielisyyiksdiein j ehdosta mitä on kehittynyt "suuressa 'kokioömiushallitulksessa*'. Näitä rivejä kiirjoitettaessa on vielä cpäselväö, itiilten ke-hittjrvä kriisi selvi'ää. tai selviääkö lainkaan, sillä tähän men-nes^ "on saatu palopaikalta nähtäväksi ehemmän savua Scuin Varsiftäisia liekkejä. Ilmeistä on kuitenkin, että kristiiMisdemakraattisen puolueen johto, etupäässä kansleri Kiesiinger ja hän^eai taifcahaan oleva voimamies, Josef Strauss, ovat päässeet taibaisin "voiman tuntoon" ja aikovalt panna sosialidemokraattiset hallituskumppaninsa mataliksi, jos mr Brandt ja kumppamält eivät suostu pöiniaimaan suurpääoman kastahjöita ulos riehuvasta kriisitulesta. Nyt ilmeisesti kehittyvämi kriisin välittömänä aiheuittaja- (tia pn, kuten sanottu, uusi talousarvo^ niissä maan talousvaikeudet ehdotdtaan ratkaistavaksi täyaiTi suurporvarillista Hmjaa ja ohjelmaa Seuraten. Kansleri Kiesinger ja hänen johtamansa kristillisdemo-ikraattinen puolue ehdottaa, että veroja tulee korottaa ja ns. sosiaalisen huoltotyön menoja pienentää, jotta saataisiin va-tustelukilpailuun tähtäävän lähes $40 miljardin suuruinen inehoerä maksetulrtei, mikä on lähes.$2 miljardia edellisen vuoden menoerää suurempi. Ösititain tähän verojen korot-lafniseen ja sosiaalisen huoltotyön huanomtamisehdotukseen vaikuttaa se kun kuluneen talousvuoden aikana 'horjuvan talouselämän hyväksi otettuja lyhytaikaisiia velkoja joudutaan maksamaan pois. Meille kerrotaan öttä sosialidemokraattinen Wiilly Brätfidit on valmiina hyväksymään varojen koroituiksen, mutta sosiaalisten huoltomenojen vähentäminen on sentään jo liian paljon, sillä sosialidemokraattisia kansanedustajia arveluttaa se bun budjettikeskustelun yhteydessä cn mainittu esilm. sotaveteraanien eläkkeiden pienentäminen ja hallituksen varojen vähentäminen sairashuotltopalvelun kohdalta. Näihin talouskysymyksiin liittyy vielä puhtaasti poliittisiakin seikkoja. Äskettäiset mielipidetutkimuikset oyat osoittaneet, niin on Lähsi^Säksasta aikaiSemimissa yhteyksissä ker-fotitu, että sosialidemokraattien käaisansuosio ön lastenut jota vastoin kansleri Kiesingerin poliittiset osakkeet ovat kohonneet. Tämän johdosta kristillisdemokraattiseni pUolUeen johto pyrkii ilmeisesfti käyttämään hyväkseen sille edullista tilaisuutta selittämällä, että jos nyt jäörjestet niin "Kiesinger saisi puoIUeineen suuren vaalivoiton". Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurin toivein "suujeenkalkoonruk^^^ seen" liittynyt sosialidemokraattihen puolue jäisi pitämään tyhjän säkin suuta. v • -/vv:': Muitta siihäiiintapaukessa, vaikka Kieä^ ikristillisdemökraattineh putolueensä ei saisikaan vaaleissa ehdotonta enemmistöä, se voisi'kuitenkin lujittaa poliilttHsta äsemaäinsa j a ikaiken lisäksi syyttää "hallituskumpparteitaan" sosialidemtoöcräatteja siitä, eftteivät he suostuneet tilanteen-vaaitimiien "kovien läiäkkeiden" käyttöön, arvelevat kristillisdemokraattiset johtajat.^ Kdunisteleimätta puhuen tämä on hyvänlaist^^ Kun Sosialideinokräaittipuolueen parlamenttiryhmän järjestäjä Helmut Schnt^idt arvosteli Kiesingerin boidjettiesitystä ja ilmaisi mielipiteen, että hallituksen tulee ;täll€dsissa asioissa kuunnella parlamentin mielipidettä ja toivomuksia, niin (kansleri Kiesinger antoi julkiseka puhuja tyypillisen vastauksen: "Ennen kuin minä tdteutah parlamentin päätök-salä, miniä tulen antamaan tilaat halukikadmmiUe hfehlkilöilUte"/^ tarkoittaen hän tällä ilmeisesti sita, että parlamentti voidaan Utusia ennen kuin hallitus kuuntelee, mitä siBä ori Sanottavaa. Kaiken tämän lisäksi revanshi- ja värusteluohjetoastaan tunnettu kristillisdemlokraiattinen fihan^iministeri Josef Strauss sanoi kolmisen viibkoa sitten budjettisuunnitelmassaan parlamentille tiedon antaessaan, että hän tultee jättä-iriiään erohakemiiköeri, jos ei maan raha--äsioita panna kuntoon suurpääoman sanelun mukaan, mikä tarkoittaa, kuten nähdään, yhtäältä verojen korofttamista ja toisaalta sosiaalisen huollon huonontamista. Kuinka paljon tässä kaikessa on ppliittista^^m^^ ta puolelta ja toisela ja kuinka paljon todellista fcissamhännän vetoa kansallisesti tärkeiden etukysymysteri pohjalta, sen näyttää Bhitulevaisuus. Ilmeistä kuteinkin on, että jös sosialidemokraatit tulevat tässä budjetti jupakassa lyödyiksi matalaksi, heidän unelmiainsa hallitusministerien tänkeimpien paikkojen saannista voi siii^tya pitkäksi ajäiksi tuorinenunaksi Paljonko on 1 ^ Kuluvan vuoden engimmäiSen kolmen kuukauden lietto-voittojen perusteella on arvioiitU, että Grerieral Motors Oorpo-fatioh hankikii yli 2 miljardin dolläirin nettovoiton (verojen y.m. maksun jälkeen) "tänä vuonna. yksi keino tämän tähtitieteelllisen summan erittelyksi on se, jos 10-vuotias poika r y h ^ y laskemaan tätä suimnläa kaksi lukua sekunnissa vauhdilla ja sUorittaa tätä lukua 8 tuntia joka.päivä, 5 päivää viikossa ja 50 vJikkoä joka vUosi, hän on 77 vuoden ikäinen ennen kuin pääsee miljardiin. Laskumiesten erään toisen tutkrrnuiksen perusteella miljardin suuruus ilnienee seuraaivasta: Jos Generail Mioitorsin arvioidusta vuosiy oi tosta saatavat dollarin setelit ladot tai-, siin GM:n tehtaalta pääksyttäin yhteen, tämä dollarllinjäA toinen pää ulottuisi kuiihunaäti, 237,857 mailiin päähän inäasta. , ^ 'i Muistettavaa on .kuitenkin se, että kysymys on "nettovoitosta" sen jälkeen kun yhtiö on maksanut vemnsa. laitostensa kuoletukset ja johtokuntansa jäsenten kuukausipalkat, ^114 miljoonaa. Tämä sania yhtiö kieltäytyy maksamasta canadälaisille Ministeri Ele Alenius: Helsinki, — (KU). — Nykyisen hallltukseii tavoitteena el voi olla vain sed edeltäjien lyhytjännitteiden taloiis- ja ulkomaan-kauppajpolitiikatt seurausten kor^ jääminen. Oh sainäUa pyrittävä estämäSn tSllalst^n tilanteiden jatkuVä tdIistttiUltt«il. tällä hetkellä hälUtukJsbn velvollisuutena on kailikein kiireellisimmin keskittää huomionsa työttömleii ongelmiin. Juuri kuluneella viikolla onkin hallituksessa käsitelty uutta tjröilisyyden lisäohjelmaa ..sjrksyä ja talvea varten. Muttfl on iäulstettikväi että monet OVat Vdkebksisiiä ihVöft kksäilä, tdttel 2. valtiovarainministeri Ele Ale-niiiB puhuessaan SKDL:n Vaasan liiiHä inäaiiiintajahlassa teUvällä sunnuntaina. Vaikka me SKDL:8sä tiedämme, että työllisyystöiden järjestäminen ön vain lalousjärjesteMämrte seu-raufiilmiöiden paikkaamista, oh työllisyystöitä järjestettävä niin kauan, kunnte kyetään tuivaamaan pysyvien työpaikkojen saaminen kaikille työtä haluaville tässä maassa, jatkoi ministeii Alenius ja huomautti, eitä tämä on SKDL: n vakava kanta asiassa. Mutta me olem-ine menneet hallitukseen mukaan viime kädessä sen vuoksi^ että maassamme ryhdyttäisiin vihdoin haijoättamuan todella uutta pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikkaa, sanoi Alenius. Meillä on nyt ollut vasemmiston ja keskustan yhteistoimintahallitus y l i vuoden. Monet ihmiset ovat odottaneet tältä hallHuksclta huomattavien yhteiskunnallisten uudistusten j a parannusten nopeata to-teuttamlsita. Kun niin ei ole tapahtunut j a kun maassa päinvastoin on jouduttu kokemaan taloudellisia vaikeui^sia, ovat monet olleet pettyneitä. Taloudellinen kasvumme on ollut pienempi kuin aikaisempina vuosina, ja. ennen kaikkea maassamme on ollut paljon työttömiä. Työttömyys on aina vakava asia koko yhteiskunnan mutta nimenomaan asianomaisten itsensä kannalta katsottuna. Miten se kaikki on mahdollista tällaisen hallituksen aikana? Eikö mitään perustavaa, muutosta ole sitten tapahtunut tai edes odotettavissa? On syytä nimenomaan todeta, että viime talven työttömyys j a koko nykyinen tilanne on jo u s e a n ^ e l - lisen vuoden kehityksen seurausta. VaJlceuteitime perustiivai viime kädessä talousjärjestelmämme heikkouksiin ja taloutemme rakenteellisiin puutteellisuuksiin, Me saamme nyt raskaasti kokea myös aikaisemman talouspiolitii-kan lyhytjännitteisyyden ja ulko^ maankaappapolitUkkamme tuloksia, joiden korjaaminen ei ole ollut nopeasti tehtävissä. ^ Muuten meidän maassamme on mielfestäni tapahtunut verrattain huomattavia muutoksia. Ne ovat ennen kaikkea poliittisia. Tärkein niistä on työväenliikkeen nykyisen yhteistoimifinan aikaansaaminen, :jonlcameridtystä erityisesti haluan korostaan. Sen mukana ori tapahtunut uuden poliittisen vajriiaryh-mittymän syntyniineri maamme ke^ hityksön eteenpäin viemiseksi. Näiden muutosten yhteydessä on samalla syntynyt edellytyksiä uuden pitkäjännitteisen talouspolitiikan toteuttamiselle maassamme. Tällaisella hallituksella, pitäisi himiltäiri olla poliittisen perustansa vuoksi ratkaisevasti paremmat mahdollisuudet, kuin esim. porvarillisilla hallituksiUa ryhtyä toimenpiteiS:lin, j o i l la ei väin korjata nykyistä tilannetta, vaan samalla estetään tällaisten Uianteiden jatkuva toistuminen. Se ori epäilemättä vaikea tehtävä, mutta se on tämäii halli-tukseri velvollisuus. Meidän mielestämme uuden po-l i l i i k a i i peiHislähtökohtaha täjrtyy dlla tuotantovoimiemme mahdollisimman täysi käyttö, ennen kaikkea työvoimahime täystyöUisyyg. Se merkitsee, öttä taloufielämässä tarvitaan lähänastisita eiietnmäii suunnitelmallisuutta. Me emme elä enää aikaa, j o l l o in maamme oli etäinen maailmankolkka, vaan me olemme osa nykyaikaista ankaran karisainvälisen k i l - ixaiHu): maailmaa. Siinä meidän on selviydyttävä omaa tuotantoammei omia taitojamme ja suunnitelmallista talouspolitiikkaamme määrä-tLetoJscsU kehittämäliä. Tärinä on ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Ori selvää, että uuden 0olitiiilcan loteuitaihiseen tarvitaan laajaa sekä vasemmiston keskinäistä eitä va- «emmistOn ja k^kustan välistä yh-ieiMoimtntaa. Sitä S K D L on halun-hut edistää. Meidäi» pyrkimyksenämme on ollut j a on tehdä maastamme kukoistava maa; jossa kansamme kaikki jäsenet voisivat elää tikastaj monipuolista elämää. SO merkitsee, että kailsäkuhiiaHa oh jatkuvasti voimakkaasti kasvava talous, korkeatasoinen yleinen sosiaalihuolto ja että se keskittää huo-tnattavat voimavarat kulttuurinsa edistämiseen. Vasta korkeatasoisen sosiaalihuollon vallitessa kansa voi tuntea elävänsä terveellä pohjalla ja luottaa tulevaisuuteensa. Meidän on luotava yhteiskunnastamme myös uudenaikainen kouluiusyhteis kunta, jossa jokainen voi kehiUää itseään taipumustensa mukaan ja Israelin salamahyöickäys (BUz-krleg) Egyptiä vaStaan> alh^iitti maailmassa ^valtavan reaktion, mikä öli jaettavissa maittain, iniitiä ihyöS yicäilOld&ti osalta kolmeen ryhmäuii: 1) huolestuneet ja tuomitsevat, 2) hämmentyneet j a 3) ihastuneet. TosiasioideQ, perusteel-j o ^ j o k i i i i iM Voi Judiest^aii ahtaa taltblisd yliieisktthnaii HyVäKsi. Se on velvollisuUtsmihe nuorisoamme j a tulevia polvia kohtaan. SKDL pyrkii j U i i r l täriiänsUUntai-setr politiikan tOteutitamiseen. Jokainen valistiiiiiit työväehliikkeeii' ihminen ymmärtää^ että se ei-ole helppoa. Miaamme takmscilämaä koskeva päätäntävaltahan ei suinkaan ole hallituksella, ^ edes eduskunnalla, vraan viime kädessä yksityisillä t u o t a n t o l a i t o i n ja liike-taitosten omistajilla j a pääorifiien baitijöiiia. Sen vuoksi, onkin nyt pyrittävä lisäämään yhteiskunnan omaa päätäntävaltaa talouselämässä. Siinä taas on erityisen tärkeää huomion kohdistaminen pääomavirtoihiii. Ilahduttavaa on, että myös sosiali-demokiaattien taholta on useassa yhteydessä puhuttu pääomavirtojen ohjauksen välttämättömyydestä. OHklh iiUh, että vain tällä pohjalla voidaan saada pysyv&ä pe-hiskerjadftta aikaan yhteiseta Suo-iäemine kansantaloudessa. Jos tyBVBebtlike tässS asiassa on yhtä ialeitS ja iiiyös toimii sen mokaan, tulee nykyideh yhteistoiminta silloin antamaan todella kanaksi kantavia tuloksia yhteiskuntamme uudistusten tiellä. la ollaan jo linjojen suhteen aika lailla selvillä, mitä thieltä kukih oikein on. Puuttumatta hyökkäyksen poliittiseen ja sotilaalliseen puoleen, oiri syytä panna kuitenkin eräitä tosiasioita merkille. ' Länsi-Saksa oli kaikkein haltioi-tutledn. Tofin Boniiin viraBlisesti juUstoma kanta osoitti puolueetto-miiutia, mutta s m sijaan Länsi- Saksan lehdistä Osoittautui yhtä ruskean-mustaksi koin Hitlerin päi^ vinä. Spriger-konserni, joka hallitsee ylivoimaisesti Länsi-Saksan lehdistöä, varoitti, «ttä "puolueettomuudestaan" huolimatta Länsi-Sak-san- on annettava selvästi ymmärtää kenen puolella sen sympatiat ovat. Vieläpä eräänlaisena yksinäisenä sutena huutava Der Spiegel-lehti, joka oh yrittänyt levittää länsisaksalaisiin jonkinlaista järkeä ja mahdollJsuuksien ja mahdotto-riiuuksien oivaltamista, harhautui h i in vauhdikkaisiin sotakuvauksiin, bltä koko Länsi-Saksan lehdistö häytti olevan täydellisesti "glei-chgestiltet" (yhdenmukaistettu). Tosin on myönnettävä, että lehden päätoimittaja säilytti päänsä kylmänä — enemmän kuitenkin pelosta, että arabimaat tunnustavat Saksan Demokraattisen tasavallan — j a juonsi sodan synnyn jo vuosisatojen takaiseen koloalismiin riäillä alueilla. Lisäksi lehti julkaisi luettelon Israelin hyökkäyssodan onnitt2lijoii.ta,jtMden joukossa oli hlm. entisiä korkeita SS-upseereita. Salamasodan Länsi-Saksassa aiheuttama haltioituncisuus rupesi nopeasti kuitenkin vaimentumaan. Syyt ovat taloudelliset. Kysymys on öljystä ja raha.sta. Länsi-Sak- Varapuhetnies Paavo Autio: KEKKONEN ON VAKUUTTAVIN EHDOKAS OPPOSITIOLLEKIN Helsinki, (KU).—Suuren vaa-\ lilUton muodostaminen ja eräät viime. aikojen mielipidetutklittuk-set puhuvat vakuuttavaa kieltä presidentti Kekkosen uudelleeh valinnan varmuudesta. Näkyy yhä selvemmin, miten asiattomin perustein oikeisto-oppositio käytti vähemmistölle suotuja oikeuksia estäjikseen, eduskuntaa p9ät-tämä. stS tasavajaan nykyisen tiire-sidchtin toiihikauden Jatkainisc» ta, totesi varapuiiemles Paavo Aitio pMhuessaaii sunnnataina Raisiossa. Hän sanoi, että olisi ollut alun perin Viisaampaa, jos eduskunta olisi hyväksynyt yksimielisesti tässä asiassa hallitus-puoluciden esityksen, lu>ska lopputulos on mahdollisimman selvä , jo etukäteen. Edelleen varapuhemies Aitio sanoi, että kökooriiuspuolueen oppo-sitlotoverit näyttävät valitsijanues-vaalikysymyksessä huomattavasti vai-ovaisemmilta. Nc tarvitsevat vieläkin miettimisaikaa. Ilmeisesti ne ovat Kekkosen uudelleen valinnan kannalla^ mutta ujosteleyal »ulia suurten seuraan. EIhkä niitä miellyttäisi mennä vaaleihin omilla vaaliliitoillaan ja saada ehdokkaakseen se sama Kekkonen, jonka valitsemiseksi on jo muodostettu laajapohjainen vaaliliitto. K Iin nyt kansanpuolueet tämän kuukauden aikana harkitsevat, ehkä n i i l l e valkenee sekih, miten erinomaisen poikkeuksellista ja culoa olisi, jos presidmtti Kekkonen olisi useamman vaaliliiton ehdokkaana. Eikö se myös yhä enemmän todistaisi vaalin tarpeettomuutta? Varapuhemies Aitio korosti, ettei valitsfjamiesvaaletssa ole kysymys vain presidentin henkilöstä, vaan haliiiuspuolueiden yhteistyön lujit-tariiisesta ja hallituksen sisäisen työrauhan turvaäriiisesta. Hän piti erinomaisena asiana Sitä, että hallitusyhteistyö on viime aikmnake-hittyhyt suotuisaan suuntaani • Vähitellen aletaan oppia nedvot-tehijeri ja sovittelujen tie sen alkuaikojen sartfelu- ja määräystyyliri s i jaan, jota itseään meitä viisaaihpi-na ja kokeneempina pitäneet halli-tuskumppaiiimriie pyrkivät harjbit-tamaan.: .;.. Vähitellen aletaan päästä yhteis-ymmäi- rykseen siinäkin, että vähintään yhtä tärkeää kuin on seuraus-ilmiöiden kbrjaamiineh on itse syiden etsimiricn ja poistaminen. Varapuhemies Aitio totesi pääministeri Paasion puuttuneen viime : aikoina puheissaan pääomavirtojen ohjaukseen. Puhuessani eräissä yhteyksissä yhteiskunnan pelisääntöjen muuttumisesta olen pyrkinyt puuttumaan samaan asiaan. Olen halunnut kiinnittää huomiota ciihen, etti meillä maan hallitus ja valtiovalta yleensäkin hallitsevat loppujen lopuksi varsin suppeaa taloudellista sektoria. Niin raha kuin valtakin ovat muissa käsissä. Pelisäännöt «vät siis ole valtiovallalle myönteiset, mutta kuir tcnkin se kantaa kaikesta vastuun. Eikö olisi välttämätöntä, että näitä pelisäänlöjä pyrittäisiin riiuutta-maän? Eikö olisi lopultakin puututtava Ynni. vakuutuslaitosten toimintaan edes sikäli, että pakolliset vakuutukset siirrettäisiin yaliion halfintaan? Eikö myös muiden suurten rahalaitosten toimintaan pitäisi puuttua? tällä hetkellä valtiovalta voi osittain ohjata vain Suomen Pankin, Postisäästöparikin ja Kansarieläke-iaitokscn - varojen käyttöä.' Eiliö "pääomaviriojen ohjauksen" kannalta olisi välttämätöntä sellaisen investointi pimitin muodostaminen, jonka avulla olisi mahdollista ohjata myös muiden rahalaitosten varojen käyttöä? Eikö valtionjohtoi-seri teollis just oiminnan pitäisi saada nykyisiä huomattayampi jalan-sija ja eikö ulkomaankaupassamme olisi päästävä nykyistä tehokkaampaan tuonnin valvontaan? lausui varapuhemies Aitio. san öljyn tuonnista öljyä tuottavien arabimaiden osUus ön 60 %. Atlantin liitoit taloudellinen sisarjärjestö, OECH), teki stiUhhitelttiail, jonka mukaan länsimaJdeti pitäisi laatia öljyn tuontia koskeva hätäohjelma, jonka mukaan arabimaiden öljyboikotti tehtäisiin tyhjäksi. Länsi-Saksan hallLtu?. ilmoitti kuitenkii), ettei siUä ole varaa Huonontaa poliittisia j a taloudellisia suhteitaan arabimaihin jä torjui samalla USA:n ja Englannin ultimaatumin luontoiset vaatimukset öljyn hantännan ja jakelun hätäohjelmasta nykyoloissa mahdottomana. Liittohallitus lähetti kiireesti kehitysministeri Wischneswskhi Syyriaan neuvottelemaan. Lisäicsi Länsi-Saksi on sijoittanut arabimaihin yhteensä 2,6 miljardia markkaa. Miltei yhtä haltioituneena esiintyivät aluksi Englannissa' opposition johtaja Heath ja ihastusjär-jestyksessä seurasivat Wilsoti ja Brown; Nyttemmin tunteet ovat kovin ha«leniuneet, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Englannin lehdistö kävi ensimmäisinä päivinä Israelin salamasotaa kuin konsanaan cmaansa. Vieläpä sellainen pätevien asiantuntijoiden v a r a ^ toimitettava lehti kuin Econoniist kirjoitti 10. 6. numerossaan, että "luultavasti, vaikka ei varmaan, Israel in etenemisen nopea vauhti on pelastanut puiman"; Viikkoa myöhemmin eli 17. 6. sama lehti kirjoitti alakuloisesu, että "Hiljaisuus punnan yllä. Punnan vaikeudet eivät ole millään tavalla ohi ja kaupankaan numerot eivät ole ollenkaan hyväl". Tass kului viikko j a 24. 6. ilmestyneessä Economistissa ei ollut riviäkään punnasta. Sen sijaan Lontoon pörssistä saapui samaan ?ikaan tieto, että punnan 'kurssi oli painunut alhaisimmalle tasolle yhdeksään kuukauteen ja Englannin kesku.<:pankin oli ollut pakko suorittaa suuria tukitstoja .punnan romahduksen eslämiseksi.'«Hyvää ei kuulu punnasta nytkään. ,SUlä jos i;rabimaat (sanotaan, että i r a k olisi jo menetellyt näin) vetävät 160 miljoonan punnan saatavansa poiS; Lontoosta, niin punta onicin sitten kypsä kärsimään oman .Waterloon-sa. Ainoa englantilajsleh|i,; jolca jäilyUi päänsä kylmänäi o l i Financial Times, joka totesi,!että; Englannilla on nykyoloissa, .vähäisiä mahdollisuuksia vaikuttaa, iähi-idän tapahtumiin, varoitti ,salap)a$odan Englarimllä aiheuttamilta Vafiroista sekä korosti^ että arabimaiden saatavat Lontoossa muodostavat juuri sen yaa'an. kielen, mihin''i>iintaari perustuva pankkijärjestdbä'nojaut u u . ' ^^ ,'Libra. ' Buots^Iaiiien nimitetty lähi-itään United Nations. — Y K : l i pääsihteeri U Thant ilmoitti joku päivä sitten, että Nils-Gorän Gussing on nimitetty paikan päällä tutkijaksi, sotavankien ja evakuoitujen asemaa Keski-Idässä. Mr. Gussing. ruotsaiäinen, nimitettiin U Thantin henkilökohtaiseksi edustajaksi turvallisuusrieuvos-tön päätökseri mukaan joka tehtiin kesäkuun 14 päivänä. ' PÄIVÄN PAKINA SYNTYAAÄ. PÄIVIÄ Alma Ranta, "Pikku-Penage" järvellä, täyttää tänään, heinäkuun 11 pnä 65 vuoUa. • K a l l e Kujanpää, Toronto, Ont, täyttää keskiviikkona, heinäkuun 12 pnä 70 vuotta. Joel Niemi, Cobalt, Önt., täyt^ tää torstaina, heinäkuun 13 päivä-nä 78 vuotta. Yhdymm". sukulaisten ja tutta-vain örinentoivatuksiin. työläisilleen samaa palkkaa, minkä se maksaa yhdysvalta>- laistyöläisilie. Tämä sama yhtiö on jo "ennustanut" eittä autojen hihnat nousevat ensi vuonna. Ja tätilä sama yhtiö on yksi niistä VKolmes^ta suuresta" joiden voititoja Canadan edustajain kerrotaan Getievessa Kennedyn kierroksen tullineur vötteluissa puolustaneen "halpoja euröoppalaisautoja vastaan", kutön on solitdtty. " K u n oikein kovalle ottaa, niin koiranenkin munii", tavattiin ainakin ennen vanhaan sanoa; N i in myös tapahtui, että tämäkin äijän-kanfipura sai v i i k on yalh-teessa tilaisuuden ainakin päällisin puolin tutustua Expo 67 maailmannäyttelyyn Montrealissa. ^ Näkemämme ja kokemustemme pohjalla voimme rnyös varauksitta sanoa, että se on nökemlsen j a tutustumisen arvoinen näyttely. Kahdelle ihmiskäsin tehdylle saarelle,, sekä Montrealin salamaa suojelevalle Cite dii Havren nie-' ntielle. sijoitettuun maailmannäyttelyyn pirtUnpuolisinkLri tutUslUmi-nen vaatisi aikaa ainakin viikon — mutta parissakin päivässä pääseo jos aikansa hyvin järjestää, sel« ville tämän maailmannäyttelyn arvokkuudesta ja siitä, että siellä olisi todella mukava viettää miiu-tamiai päiviä lisää. Vaikka vietlelys on suuri, niin tarkoitus on tä.ssä yhteydessä välttää mahdollisimman paljon yksityiskohtia, j a sen sijaan korostaa enemmän niitä seikkoja,' joista saattaa olia vähän hyötyä Expossa •myöhemmin vierailevillev Todettakoori kuitenkin seuraavan: Ensimmäinen vaikutelma Expo 67 näyttelysaarille saavuttua on suorastaan ihastuttava. Leveään St; La(wrence jokeen tehdyt keinotekoiset saaret siltoineen, kanaaleineen, Umajunineen ja e r i - koiscsU arkkitehtuurisesti monivi-vahleisine rakennuksineen, antau Exposta uuluuUa uhkuvan ja hyvin miellyttävän kuvan. Nkytteiyn aiheena on "Ihininen ja hänen maailmansa" (Mari and : His World) ja j u u r f sitä se tulkitseekin monelta eri taholta ja -näkökannalta. . Siellä on useiden canadalalsten rakennusten lisäksi yli 70 maan päviljdngit, edustaen ne eri maanosien, eri Votujeii ja erilaisia yh- ; telskuntäiriiiiotoja omaaävia sekä liidtoriälilsesti eri kehitysvaiheessa OlfeVia karisöjä ja hlaita. "Pikkuntiaat" eivät lubnnolllses- :^tikaiah l)ysty kilpalleiriaah häyt-teiyssäkääh suurmaiden kanssa, iilutta esimerkiksi caiiädalalspavil- Jonglt antavat arvokkaah panoksen— riäytteiyiie. E i ainakaan Car " nadan pääpavlljönkia pitäisi kerienkään vUvuultaa vUtusturiiatta. Ile Sairite-Helerie saarella -^oleva Pohjoisriiaideh yhteiriert päviljori-ki antaa Vai-sinkin meille suoma-lasille kaunista ja ai-vokasta nähtävää. Tämän jaoston teenMina pn " t u o v a Suomi" ollen näytteillä viisi valtavan suurta taideteosta, Nykyhetkeri suurmaiden, Yhdys-vaitain ja Neuvoetoliiton paviljongit ovat luonnollisesti jatkuvasti tupaten täynnä yleisöä. Tosiaisinssa : niiden edustoilla on -kolme henkeä rinnan pitkät jonot, joissa ihftii-set joutuvat ödottätnaan sisäänpää syä puoli tuntia ja kauemmarikin. Sama pätee esim. Tshekkoslova-kiaitl paviljongin kohdalta. Allekirjoittaneen katsantokannan mukaan, mitä tahansa sillä arvot sitten Heneekin, Tshekkoslovakialla on monessa suhteessa ai-mtkin "yleisöön menon" iiannalta > parhaiten onnistunut näyttely, missä on hyvässä "kertovassa muodossa" syvyyttä, historiallisia perinnettä, kulltuurisaayutuksia; elämänkatsomusta sekä nykyelämää. Neuvostoliiton avarassa ja käytännöllisessä paviljongissa on epäilemättä eniten ja arvokkainta nähtävyyttä. Siellä voisi henkilö olla tuntikausia ja silti löytää a i na jatJtuvasti jotakin uutta ja mielenkiintoista. ; Yhdysvaltain ulkomuodoltaan ipailoraaineri. suuri paviljonki on arkkitehtuuriselta kannalta erikoisuus j a paljori lupaava. Valitettavasti itse näyttely pn odottamattoman köyhä. Siitä huolimatta US A n näyttelyssä; on myös jotakin eii-koisla, jnitä kannattaa mennä kat- :sörtiaan.: Rakennusalan yleisesti kiintyneille Jsansalaisillemme on Cite du Havressa oleva "Habitarit 87" erit\ täin niielenkiintoinen nähtävyys; Se on 158 asuntoyksikköä käsittävä iiudentyyppirien asunto- eli apart-menttitalo, missä "laatikkomaisuuden" asemesta on arkkitehtuurisesti järjestetty niin, että kaikki .isunnot saavat ilmaa, aurinkoa ja vähän verantatilaakin. Se on i l meisesti kallis mutta sittenkin viimeistä huutoa oleva asuntokom-pleksl nykyaikaisine kalustoineen. Lapsille ja lastenlapsille pn varattava lllaisuuJs huvitella huyillc-lualueella. Tilan säästämisen vuoksi on nyt vain tyydyttävä sanomaan seuraavaa: Ken taliansa aikoo mennä Expo 67 maailmannäyttelyyn ja siellä kannattaa käydä hankkikoon hän etukäteen Expo-aluocn kartan j a tutkikoon sitä niin, että hän tietää jo etukäteeri missä paikoissa hän ensisijaisesti haluaa käydä. Se säästää paljon jalkavaivoja. Toiseksi, varsirikin jos henkilö on näyttelyaiueen kalttaan tutustunut, pitää "matkustaa" siellä olevien ilmaisesti käytettävissä plevalla "Expo Express" ilmaju-nalla ja tehdä siitä huomiota missä etukäteeri kartasta valitut paikat ovat. Hyötyä on myös siitä, .'jos matkustelee vähän 'maassa kulkevilla "perävaunu - junissa" missä matkustajille selitetään eri riähtävyyksiä. Lisäksi On "mlni-r a i V i l m a j u n a mistä peritään tosin pieni inaksu. Tunnin tai kahdenkin "huviajel u " aluksi opettaa käyttättiään Tiy- 'vaRsiTliäitä laitoksia ja säästää varsinkin vanhemmilta henkilöiltä monta aiheetonta askella — ja siellä joutuu kävelemään sittenkin aivan omllisi tarpeiksi. Pääsy paViljonkelhin ori vapaa, mutta ruoat jä juomat Ovat riielko kalliita. Siitä kaiketi johtuu, että yleisö näyttää syövän aika paljon omia voileipiään. Sisäänpääsy on aikuisilta $2;5Ö päivältä ja läpsii- ••ta>l;25;. :, . ''^ ^ Joka haluaa lyödä "kaksi kärpästä yhdellä i s k u l l a " hari voi järjestää matkansa niin, että käy sekä Toronton suurjuhlilla että £x-possä. Hintojen ja kustannuseroa-vaisuuksien vuoksi lienee viisainta vioraitla ensin SCAUL:n j a CSJn yhteisillä urheilu- ja musiikkijuhl i l l a , missä on yleensä halvat hin-niU, ja sitten vasta Expossa—-mir käli varat periksi antavat ja siellä pitäisi olla nriuutaml? päiviä jos suinkin on mahdoilisuiittä':"" I iKärisäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 11, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-07-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670711 |
Description
Title | 1967-07-11-02 |
OCR text | Si^al•2 Tiistai, heiniäk. 11 p. — Tuesday, July 11, 1967 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R Ö R G A N P F F I N N I S H C A N A D I A N S ( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917 EDITOR: W . E K L U N D ^AANAläER: fc. §ukbk . ' T6Let>HdME: O F F I C E ^ A N D E O I T O R I A U 6 7 4 ^ 2 64 Publlshed thrlce weefiiy: Tuesdays, Thursdays and Sätu^dÄys by Va]>au8 Publishing Co. LUnltied, 100-102 E lm St. West. Sudburyt Ontario, Canada. Mailing address: Box 69- . AdltfTtls&g ratCÄ u ^ n application, translSition ttee of cbkrge. Authorized as secoi^ 6lass mall by the Post Otflce fxpattment, Ottawa, and for payment of postage in (Sash.- . j ^ , . ' . CANADIAN LANGUAGEiPRESSi CLUB ^ '.'TILAUSHINNAT:' dänadässaM Tk:^O.0O, 6kk.$5.25 nSA:n: 1 vk. $11.00,6 kk. $5.75 3kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6fck. Ristivetoa Bomijiftsa Kuten oin uoitistiedoissa aikaisennnin kerrottu, Länsi- Saksan kristilliisdemokraattineti ikaatelörl Kutt Georg KiesSkl-geir ja sosialidemokraattinen uikdministeri Willy Brandt peruutti vat Washinigtan-'matkansa niiden erimielisyyiksdiein j ehdosta mitä on kehittynyt "suuressa 'kokioömiushallitulksessa*'. Näitä rivejä kiirjoitettaessa on vielä cpäselväö, itiilten ke-hittjrvä kriisi selvi'ää. tai selviääkö lainkaan, sillä tähän men-nes^ "on saatu palopaikalta nähtäväksi ehemmän savua Scuin Varsiftäisia liekkejä. Ilmeistä on kuitenkin, että kristiiMisdemakraattisen puolueen johto, etupäässä kansleri Kiesiinger ja hän^eai taifcahaan oleva voimamies, Josef Strauss, ovat päässeet taibaisin "voiman tuntoon" ja aikovalt panna sosialidemokraattiset hallituskumppaninsa mataliksi, jos mr Brandt ja kumppamält eivät suostu pöiniaimaan suurpääoman kastahjöita ulos riehuvasta kriisitulesta. Nyt ilmeisesti kehittyvämi kriisin välittömänä aiheuittaja- (tia pn, kuten sanottu, uusi talousarvo^ niissä maan talousvaikeudet ehdotdtaan ratkaistavaksi täyaiTi suurporvarillista Hmjaa ja ohjelmaa Seuraten. Kansleri Kiesinger ja hänen johtamansa kristillisdemo-ikraattinen puolue ehdottaa, että veroja tulee korottaa ja ns. sosiaalisen huoltotyön menoja pienentää, jotta saataisiin va-tustelukilpailuun tähtäävän lähes $40 miljardin suuruinen inehoerä maksetulrtei, mikä on lähes.$2 miljardia edellisen vuoden menoerää suurempi. Ösititain tähän verojen korot-lafniseen ja sosiaalisen huoltotyön huanomtamisehdotukseen vaikuttaa se kun kuluneen talousvuoden aikana 'horjuvan talouselämän hyväksi otettuja lyhytaikaisiia velkoja joudutaan maksamaan pois. Meille kerrotaan öttä sosialidemokraattinen Wiilly Brätfidit on valmiina hyväksymään varojen koroituiksen, mutta sosiaalisten huoltomenojen vähentäminen on sentään jo liian paljon, sillä sosialidemokraattisia kansanedustajia arveluttaa se bun budjettikeskustelun yhteydessä cn mainittu esilm. sotaveteraanien eläkkeiden pienentäminen ja hallituksen varojen vähentäminen sairashuotltopalvelun kohdalta. Näihin talouskysymyksiin liittyy vielä puhtaasti poliittisiakin seikkoja. Äskettäiset mielipidetutkimuikset oyat osoittaneet, niin on Lähsi^Säksasta aikaiSemimissa yhteyksissä ker-fotitu, että sosialidemokraattien käaisansuosio ön lastenut jota vastoin kansleri Kiesingerin poliittiset osakkeet ovat kohonneet. Tämän johdosta kristillisdemokraattiseni pUolUeen johto pyrkii ilmeisesfti käyttämään hyväkseen sille edullista tilaisuutta selittämällä, että jos nyt jäörjestet niin "Kiesinger saisi puoIUeineen suuren vaalivoiton". Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurin toivein "suujeenkalkoonruk^^^ seen" liittynyt sosialidemokraattihen puolue jäisi pitämään tyhjän säkin suuta. v • -/vv:': Muitta siihäiiintapaukessa, vaikka Kieä^ ikristillisdemökraattineh putolueensä ei saisikaan vaaleissa ehdotonta enemmistöä, se voisi'kuitenkin lujittaa poliilttHsta äsemaäinsa j a ikaiken lisäksi syyttää "hallituskumpparteitaan" sosialidemtoöcräatteja siitä, eftteivät he suostuneet tilanteen-vaaitimiien "kovien läiäkkeiden" käyttöön, arvelevat kristillisdemokraattiset johtajat.^ Kdunisteleimätta puhuen tämä on hyvänlaist^^ Kun Sosialideinokräaittipuolueen parlamenttiryhmän järjestäjä Helmut Schnt^idt arvosteli Kiesingerin boidjettiesitystä ja ilmaisi mielipiteen, että hallituksen tulee ;täll€dsissa asioissa kuunnella parlamentin mielipidettä ja toivomuksia, niin (kansleri Kiesinger antoi julkiseka puhuja tyypillisen vastauksen: "Ennen kuin minä tdteutah parlamentin päätök-salä, miniä tulen antamaan tilaat halukikadmmiUe hfehlkilöilUte"/^ tarkoittaen hän tällä ilmeisesti sita, että parlamentti voidaan Utusia ennen kuin hallitus kuuntelee, mitä siBä ori Sanottavaa. Kaiken tämän lisäksi revanshi- ja värusteluohjetoastaan tunnettu kristillisdemlokraiattinen fihan^iministeri Josef Strauss sanoi kolmisen viibkoa sitten budjettisuunnitelmassaan parlamentille tiedon antaessaan, että hän tultee jättä-iriiään erohakemiiköeri, jos ei maan raha--äsioita panna kuntoon suurpääoman sanelun mukaan, mikä tarkoittaa, kuten nähdään, yhtäältä verojen korofttamista ja toisaalta sosiaalisen huollon huonontamista. Kuinka paljon tässä kaikessa on ppliittista^^m^^ ta puolelta ja toisela ja kuinka paljon todellista fcissamhännän vetoa kansallisesti tärkeiden etukysymysteri pohjalta, sen näyttää Bhitulevaisuus. Ilmeistä kuteinkin on, että jös sosialidemokraatit tulevat tässä budjetti jupakassa lyödyiksi matalaksi, heidän unelmiainsa hallitusministerien tänkeimpien paikkojen saannista voi siii^tya pitkäksi ajäiksi tuorinenunaksi Paljonko on 1 ^ Kuluvan vuoden engimmäiSen kolmen kuukauden lietto-voittojen perusteella on arvioiitU, että Grerieral Motors Oorpo-fatioh hankikii yli 2 miljardin dolläirin nettovoiton (verojen y.m. maksun jälkeen) "tänä vuonna. yksi keino tämän tähtitieteelllisen summan erittelyksi on se, jos 10-vuotias poika r y h ^ y laskemaan tätä suimnläa kaksi lukua sekunnissa vauhdilla ja sUorittaa tätä lukua 8 tuntia joka.päivä, 5 päivää viikossa ja 50 vJikkoä joka vUosi, hän on 77 vuoden ikäinen ennen kuin pääsee miljardiin. Laskumiesten erään toisen tutkrrnuiksen perusteella miljardin suuruus ilnienee seuraaivasta: Jos Generail Mioitorsin arvioidusta vuosiy oi tosta saatavat dollarin setelit ladot tai-, siin GM:n tehtaalta pääksyttäin yhteen, tämä dollarllinjäA toinen pää ulottuisi kuiihunaäti, 237,857 mailiin päähän inäasta. , ^ 'i Muistettavaa on .kuitenkin se, että kysymys on "nettovoitosta" sen jälkeen kun yhtiö on maksanut vemnsa. laitostensa kuoletukset ja johtokuntansa jäsenten kuukausipalkat, ^114 miljoonaa. Tämä sania yhtiö kieltäytyy maksamasta canadälaisille Ministeri Ele Alenius: Helsinki, — (KU). — Nykyisen hallltukseii tavoitteena el voi olla vain sed edeltäjien lyhytjännitteiden taloiis- ja ulkomaan-kauppajpolitiikatt seurausten kor^ jääminen. Oh sainäUa pyrittävä estämäSn tSllalst^n tilanteiden jatkuVä tdIistttiUltt«il. tällä hetkellä hälUtukJsbn velvollisuutena on kailikein kiireellisimmin keskittää huomionsa työttömleii ongelmiin. Juuri kuluneella viikolla onkin hallituksessa käsitelty uutta tjröilisyyden lisäohjelmaa ..sjrksyä ja talvea varten. Muttfl on iäulstettikväi että monet OVat Vdkebksisiiä ihVöft kksäilä, tdttel 2. valtiovarainministeri Ele Ale-niiiB puhuessaan SKDL:n Vaasan liiiHä inäaiiiintajahlassa teUvällä sunnuntaina. Vaikka me SKDL:8sä tiedämme, että työllisyystöiden järjestäminen ön vain lalousjärjesteMämrte seu-raufiilmiöiden paikkaamista, oh työllisyystöitä järjestettävä niin kauan, kunnte kyetään tuivaamaan pysyvien työpaikkojen saaminen kaikille työtä haluaville tässä maassa, jatkoi ministeii Alenius ja huomautti, eitä tämä on SKDL: n vakava kanta asiassa. Mutta me olem-ine menneet hallitukseen mukaan viime kädessä sen vuoksi^ että maassamme ryhdyttäisiin vihdoin haijoättamuan todella uutta pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikkaa, sanoi Alenius. Meillä on nyt ollut vasemmiston ja keskustan yhteistoimintahallitus y l i vuoden. Monet ihmiset ovat odottaneet tältä hallHuksclta huomattavien yhteiskunnallisten uudistusten j a parannusten nopeata to-teuttamlsita. Kun niin ei ole tapahtunut j a kun maassa päinvastoin on jouduttu kokemaan taloudellisia vaikeui^sia, ovat monet olleet pettyneitä. Taloudellinen kasvumme on ollut pienempi kuin aikaisempina vuosina, ja. ennen kaikkea maassamme on ollut paljon työttömiä. Työttömyys on aina vakava asia koko yhteiskunnan mutta nimenomaan asianomaisten itsensä kannalta katsottuna. Miten se kaikki on mahdollista tällaisen hallituksen aikana? Eikö mitään perustavaa, muutosta ole sitten tapahtunut tai edes odotettavissa? On syytä nimenomaan todeta, että viime talven työttömyys j a koko nykyinen tilanne on jo u s e a n ^ e l - lisen vuoden kehityksen seurausta. VaJlceuteitime perustiivai viime kädessä talousjärjestelmämme heikkouksiin ja taloutemme rakenteellisiin puutteellisuuksiin, Me saamme nyt raskaasti kokea myös aikaisemman talouspiolitii-kan lyhytjännitteisyyden ja ulko^ maankaappapolitUkkamme tuloksia, joiden korjaaminen ei ole ollut nopeasti tehtävissä. ^ Muuten meidän maassamme on mielfestäni tapahtunut verrattain huomattavia muutoksia. Ne ovat ennen kaikkea poliittisia. Tärkein niistä on työväenliikkeen nykyisen yhteistoimifinan aikaansaaminen, :jonlcameridtystä erityisesti haluan korostaan. Sen mukana ori tapahtunut uuden poliittisen vajriiaryh-mittymän syntyniineri maamme ke^ hityksön eteenpäin viemiseksi. Näiden muutosten yhteydessä on samalla syntynyt edellytyksiä uuden pitkäjännitteisen talouspolitiikan toteuttamiselle maassamme. Tällaisella hallituksella, pitäisi himiltäiri olla poliittisen perustansa vuoksi ratkaisevasti paremmat mahdollisuudet, kuin esim. porvarillisilla hallituksiUa ryhtyä toimenpiteiS:lin, j o i l la ei väin korjata nykyistä tilannetta, vaan samalla estetään tällaisten Uianteiden jatkuva toistuminen. Se ori epäilemättä vaikea tehtävä, mutta se on tämäii halli-tukseri velvollisuus. Meidän mielestämme uuden po-l i l i i k a i i peiHislähtökohtaha täjrtyy dlla tuotantovoimiemme mahdollisimman täysi käyttö, ennen kaikkea työvoimahime täystyöUisyyg. Se merkitsee, öttä taloufielämässä tarvitaan lähänastisita eiietnmäii suunnitelmallisuutta. Me emme elä enää aikaa, j o l l o in maamme oli etäinen maailmankolkka, vaan me olemme osa nykyaikaista ankaran karisainvälisen k i l - ixaiHu): maailmaa. Siinä meidän on selviydyttävä omaa tuotantoammei omia taitojamme ja suunnitelmallista talouspolitiikkaamme määrä-tLetoJscsU kehittämäliä. Tärinä on ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Ori selvää, että uuden 0olitiiilcan loteuitaihiseen tarvitaan laajaa sekä vasemmiston keskinäistä eitä va- «emmistOn ja k^kustan välistä yh-ieiMoimtntaa. Sitä S K D L on halun-hut edistää. Meidäi» pyrkimyksenämme on ollut j a on tehdä maastamme kukoistava maa; jossa kansamme kaikki jäsenet voisivat elää tikastaj monipuolista elämää. SO merkitsee, että kailsäkuhiiaHa oh jatkuvasti voimakkaasti kasvava talous, korkeatasoinen yleinen sosiaalihuolto ja että se keskittää huo-tnattavat voimavarat kulttuurinsa edistämiseen. Vasta korkeatasoisen sosiaalihuollon vallitessa kansa voi tuntea elävänsä terveellä pohjalla ja luottaa tulevaisuuteensa. Meidän on luotava yhteiskunnastamme myös uudenaikainen kouluiusyhteis kunta, jossa jokainen voi kehiUää itseään taipumustensa mukaan ja Israelin salamahyöickäys (BUz-krleg) Egyptiä vaStaan> alh^iitti maailmassa ^valtavan reaktion, mikä öli jaettavissa maittain, iniitiä ihyöS yicäilOld&ti osalta kolmeen ryhmäuii: 1) huolestuneet ja tuomitsevat, 2) hämmentyneet j a 3) ihastuneet. TosiasioideQ, perusteel-j o ^ j o k i i i i iM Voi Judiest^aii ahtaa taltblisd yliieisktthnaii HyVäKsi. Se on velvollisuUtsmihe nuorisoamme j a tulevia polvia kohtaan. SKDL pyrkii j U i i r l täriiänsUUntai-setr politiikan tOteutitamiseen. Jokainen valistiiiiiit työväehliikkeeii' ihminen ymmärtää^ että se ei-ole helppoa. Miaamme takmscilämaä koskeva päätäntävaltahan ei suinkaan ole hallituksella, ^ edes eduskunnalla, vraan viime kädessä yksityisillä t u o t a n t o l a i t o i n ja liike-taitosten omistajilla j a pääorifiien baitijöiiia. Sen vuoksi, onkin nyt pyrittävä lisäämään yhteiskunnan omaa päätäntävaltaa talouselämässä. Siinä taas on erityisen tärkeää huomion kohdistaminen pääomavirtoihiii. Ilahduttavaa on, että myös sosiali-demokiaattien taholta on useassa yhteydessä puhuttu pääomavirtojen ohjauksen välttämättömyydestä. OHklh iiUh, että vain tällä pohjalla voidaan saada pysyv&ä pe-hiskerjadftta aikaan yhteiseta Suo-iäemine kansantaloudessa. Jos tyBVBebtlike tässS asiassa on yhtä ialeitS ja iiiyös toimii sen mokaan, tulee nykyideh yhteistoiminta silloin antamaan todella kanaksi kantavia tuloksia yhteiskuntamme uudistusten tiellä. la ollaan jo linjojen suhteen aika lailla selvillä, mitä thieltä kukih oikein on. Puuttumatta hyökkäyksen poliittiseen ja sotilaalliseen puoleen, oiri syytä panna kuitenkin eräitä tosiasioita merkille. ' Länsi-Saksa oli kaikkein haltioi-tutledn. Tofin Boniiin viraBlisesti juUstoma kanta osoitti puolueetto-miiutia, mutta s m sijaan Länsi- Saksan lehdistä Osoittautui yhtä ruskean-mustaksi koin Hitlerin päi^ vinä. Spriger-konserni, joka hallitsee ylivoimaisesti Länsi-Saksan lehdistöä, varoitti, «ttä "puolueettomuudestaan" huolimatta Länsi-Sak-san- on annettava selvästi ymmärtää kenen puolella sen sympatiat ovat. Vieläpä eräänlaisena yksinäisenä sutena huutava Der Spiegel-lehti, joka oh yrittänyt levittää länsisaksalaisiin jonkinlaista järkeä ja mahdollJsuuksien ja mahdotto-riiuuksien oivaltamista, harhautui h i in vauhdikkaisiin sotakuvauksiin, bltä koko Länsi-Saksan lehdistö häytti olevan täydellisesti "glei-chgestiltet" (yhdenmukaistettu). Tosin on myönnettävä, että lehden päätoimittaja säilytti päänsä kylmänä — enemmän kuitenkin pelosta, että arabimaat tunnustavat Saksan Demokraattisen tasavallan — j a juonsi sodan synnyn jo vuosisatojen takaiseen koloalismiin riäillä alueilla. Lisäksi lehti julkaisi luettelon Israelin hyökkäyssodan onnitt2lijoii.ta,jtMden joukossa oli hlm. entisiä korkeita SS-upseereita. Salamasodan Länsi-Saksassa aiheuttama haltioituncisuus rupesi nopeasti kuitenkin vaimentumaan. Syyt ovat taloudelliset. Kysymys on öljystä ja raha.sta. Länsi-Sak- Varapuhetnies Paavo Autio: KEKKONEN ON VAKUUTTAVIN EHDOKAS OPPOSITIOLLEKIN Helsinki, (KU).—Suuren vaa-\ lilUton muodostaminen ja eräät viime. aikojen mielipidetutklittuk-set puhuvat vakuuttavaa kieltä presidentti Kekkosen uudelleeh valinnan varmuudesta. Näkyy yhä selvemmin, miten asiattomin perustein oikeisto-oppositio käytti vähemmistölle suotuja oikeuksia estäjikseen, eduskuntaa p9ät-tämä. stS tasavajaan nykyisen tiire-sidchtin toiihikauden Jatkainisc» ta, totesi varapuiiemles Paavo Aitio pMhuessaaii sunnnataina Raisiossa. Hän sanoi, että olisi ollut alun perin Viisaampaa, jos eduskunta olisi hyväksynyt yksimielisesti tässä asiassa hallitus-puoluciden esityksen, lu>ska lopputulos on mahdollisimman selvä , jo etukäteen. Edelleen varapuhemies Aitio sanoi, että kökooriiuspuolueen oppo-sitlotoverit näyttävät valitsijanues-vaalikysymyksessä huomattavasti vai-ovaisemmilta. Nc tarvitsevat vieläkin miettimisaikaa. Ilmeisesti ne ovat Kekkosen uudelleen valinnan kannalla^ mutta ujosteleyal »ulia suurten seuraan. EIhkä niitä miellyttäisi mennä vaaleihin omilla vaaliliitoillaan ja saada ehdokkaakseen se sama Kekkonen, jonka valitsemiseksi on jo muodostettu laajapohjainen vaaliliitto. K Iin nyt kansanpuolueet tämän kuukauden aikana harkitsevat, ehkä n i i l l e valkenee sekih, miten erinomaisen poikkeuksellista ja culoa olisi, jos presidmtti Kekkonen olisi useamman vaaliliiton ehdokkaana. Eikö se myös yhä enemmän todistaisi vaalin tarpeettomuutta? Varapuhemies Aitio korosti, ettei valitsfjamiesvaaletssa ole kysymys vain presidentin henkilöstä, vaan haliiiuspuolueiden yhteistyön lujit-tariiisesta ja hallituksen sisäisen työrauhan turvaäriiisesta. Hän piti erinomaisena asiana Sitä, että hallitusyhteistyö on viime aikmnake-hittyhyt suotuisaan suuntaani • Vähitellen aletaan oppia nedvot-tehijeri ja sovittelujen tie sen alkuaikojen sartfelu- ja määräystyyliri s i jaan, jota itseään meitä viisaaihpi-na ja kokeneempina pitäneet halli-tuskumppaiiimriie pyrkivät harjbit-tamaan.: .;.. Vähitellen aletaan päästä yhteis-ymmäi- rykseen siinäkin, että vähintään yhtä tärkeää kuin on seuraus-ilmiöiden kbrjaamiineh on itse syiden etsimiricn ja poistaminen. Varapuhemies Aitio totesi pääministeri Paasion puuttuneen viime : aikoina puheissaan pääomavirtojen ohjaukseen. Puhuessani eräissä yhteyksissä yhteiskunnan pelisääntöjen muuttumisesta olen pyrkinyt puuttumaan samaan asiaan. Olen halunnut kiinnittää huomiota ciihen, etti meillä maan hallitus ja valtiovalta yleensäkin hallitsevat loppujen lopuksi varsin suppeaa taloudellista sektoria. Niin raha kuin valtakin ovat muissa käsissä. Pelisäännöt «vät siis ole valtiovallalle myönteiset, mutta kuir tcnkin se kantaa kaikesta vastuun. Eikö olisi välttämätöntä, että näitä pelisäänlöjä pyrittäisiin riiuutta-maän? Eikö olisi lopultakin puututtava Ynni. vakuutuslaitosten toimintaan edes sikäli, että pakolliset vakuutukset siirrettäisiin yaliion halfintaan? Eikö myös muiden suurten rahalaitosten toimintaan pitäisi puuttua? tällä hetkellä valtiovalta voi osittain ohjata vain Suomen Pankin, Postisäästöparikin ja Kansarieläke-iaitokscn - varojen käyttöä.' Eiliö "pääomaviriojen ohjauksen" kannalta olisi välttämätöntä sellaisen investointi pimitin muodostaminen, jonka avulla olisi mahdollista ohjata myös muiden rahalaitosten varojen käyttöä? Eikö valtionjohtoi-seri teollis just oiminnan pitäisi saada nykyisiä huomattayampi jalan-sija ja eikö ulkomaankaupassamme olisi päästävä nykyistä tehokkaampaan tuonnin valvontaan? lausui varapuhemies Aitio. san öljyn tuonnista öljyä tuottavien arabimaiden osUus ön 60 %. Atlantin liitoit taloudellinen sisarjärjestö, OECH), teki stiUhhitelttiail, jonka mukaan länsimaJdeti pitäisi laatia öljyn tuontia koskeva hätäohjelma, jonka mukaan arabimaiden öljyboikotti tehtäisiin tyhjäksi. Länsi-Saksan hallLtu?. ilmoitti kuitenkii), ettei siUä ole varaa Huonontaa poliittisia j a taloudellisia suhteitaan arabimaihin jä torjui samalla USA:n ja Englannin ultimaatumin luontoiset vaatimukset öljyn hantännan ja jakelun hätäohjelmasta nykyoloissa mahdottomana. Liittohallitus lähetti kiireesti kehitysministeri Wischneswskhi Syyriaan neuvottelemaan. Lisäicsi Länsi-Saksi on sijoittanut arabimaihin yhteensä 2,6 miljardia markkaa. Miltei yhtä haltioituneena esiintyivät aluksi Englannissa' opposition johtaja Heath ja ihastusjär-jestyksessä seurasivat Wilsoti ja Brown; Nyttemmin tunteet ovat kovin ha«leniuneet, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Englannin lehdistö kävi ensimmäisinä päivinä Israelin salamasotaa kuin konsanaan cmaansa. Vieläpä sellainen pätevien asiantuntijoiden v a r a ^ toimitettava lehti kuin Econoniist kirjoitti 10. 6. numerossaan, että "luultavasti, vaikka ei varmaan, Israel in etenemisen nopea vauhti on pelastanut puiman"; Viikkoa myöhemmin eli 17. 6. sama lehti kirjoitti alakuloisesu, että "Hiljaisuus punnan yllä. Punnan vaikeudet eivät ole millään tavalla ohi ja kaupankaan numerot eivät ole ollenkaan hyväl". Tass kului viikko j a 24. 6. ilmestyneessä Economistissa ei ollut riviäkään punnasta. Sen sijaan Lontoon pörssistä saapui samaan ?ikaan tieto, että punnan 'kurssi oli painunut alhaisimmalle tasolle yhdeksään kuukauteen ja Englannin kesku.<:pankin oli ollut pakko suorittaa suuria tukitstoja .punnan romahduksen eslämiseksi.'«Hyvää ei kuulu punnasta nytkään. ,SUlä jos i;rabimaat (sanotaan, että i r a k olisi jo menetellyt näin) vetävät 160 miljoonan punnan saatavansa poiS; Lontoosta, niin punta onicin sitten kypsä kärsimään oman .Waterloon-sa. Ainoa englantilajsleh|i,; jolca jäilyUi päänsä kylmänäi o l i Financial Times, joka totesi,!että; Englannilla on nykyoloissa, .vähäisiä mahdollisuuksia vaikuttaa, iähi-idän tapahtumiin, varoitti ,salap)a$odan Englarimllä aiheuttamilta Vafiroista sekä korosti^ että arabimaiden saatavat Lontoossa muodostavat juuri sen yaa'an. kielen, mihin''i>iintaari perustuva pankkijärjestdbä'nojaut u u . ' ^^ ,'Libra. ' Buots^Iaiiien nimitetty lähi-itään United Nations. — Y K : l i pääsihteeri U Thant ilmoitti joku päivä sitten, että Nils-Gorän Gussing on nimitetty paikan päällä tutkijaksi, sotavankien ja evakuoitujen asemaa Keski-Idässä. Mr. Gussing. ruotsaiäinen, nimitettiin U Thantin henkilökohtaiseksi edustajaksi turvallisuusrieuvos-tön päätökseri mukaan joka tehtiin kesäkuun 14 päivänä. ' PÄIVÄN PAKINA SYNTYAAÄ. PÄIVIÄ Alma Ranta, "Pikku-Penage" järvellä, täyttää tänään, heinäkuun 11 pnä 65 vuoUa. • K a l l e Kujanpää, Toronto, Ont, täyttää keskiviikkona, heinäkuun 12 pnä 70 vuotta. Joel Niemi, Cobalt, Önt., täyt^ tää torstaina, heinäkuun 13 päivä-nä 78 vuotta. Yhdymm". sukulaisten ja tutta-vain örinentoivatuksiin. työläisilleen samaa palkkaa, minkä se maksaa yhdysvalta>- laistyöläisilie. Tämä sama yhtiö on jo "ennustanut" eittä autojen hihnat nousevat ensi vuonna. Ja tätilä sama yhtiö on yksi niistä VKolmes^ta suuresta" joiden voititoja Canadan edustajain kerrotaan Getievessa Kennedyn kierroksen tullineur vötteluissa puolustaneen "halpoja euröoppalaisautoja vastaan", kutön on solitdtty. " K u n oikein kovalle ottaa, niin koiranenkin munii", tavattiin ainakin ennen vanhaan sanoa; N i in myös tapahtui, että tämäkin äijän-kanfipura sai v i i k on yalh-teessa tilaisuuden ainakin päällisin puolin tutustua Expo 67 maailmannäyttelyyn Montrealissa. ^ Näkemämme ja kokemustemme pohjalla voimme rnyös varauksitta sanoa, että se on nökemlsen j a tutustumisen arvoinen näyttely. Kahdelle ihmiskäsin tehdylle saarelle,, sekä Montrealin salamaa suojelevalle Cite dii Havren nie-' ntielle. sijoitettuun maailmannäyttelyyn pirtUnpuolisinkLri tutUslUmi-nen vaatisi aikaa ainakin viikon — mutta parissakin päivässä pääseo jos aikansa hyvin järjestää, sel« ville tämän maailmannäyttelyn arvokkuudesta ja siitä, että siellä olisi todella mukava viettää miiu-tamiai päiviä lisää. Vaikka vietlelys on suuri, niin tarkoitus on tä.ssä yhteydessä välttää mahdollisimman paljon yksityiskohtia, j a sen sijaan korostaa enemmän niitä seikkoja,' joista saattaa olia vähän hyötyä Expossa •myöhemmin vierailevillev Todettakoori kuitenkin seuraavan: Ensimmäinen vaikutelma Expo 67 näyttelysaarille saavuttua on suorastaan ihastuttava. Leveään St; La(wrence jokeen tehdyt keinotekoiset saaret siltoineen, kanaaleineen, Umajunineen ja e r i - koiscsU arkkitehtuurisesti monivi-vahleisine rakennuksineen, antau Exposta uuluuUa uhkuvan ja hyvin miellyttävän kuvan. Nkytteiyn aiheena on "Ihininen ja hänen maailmansa" (Mari and : His World) ja j u u r f sitä se tulkitseekin monelta eri taholta ja -näkökannalta. . Siellä on useiden canadalalsten rakennusten lisäksi yli 70 maan päviljdngit, edustaen ne eri maanosien, eri Votujeii ja erilaisia yh- ; telskuntäiriiiiotoja omaaävia sekä liidtoriälilsesti eri kehitysvaiheessa OlfeVia karisöjä ja hlaita. "Pikkuntiaat" eivät lubnnolllses- :^tikaiah l)ysty kilpalleiriaah häyt-teiyssäkääh suurmaiden kanssa, iilutta esimerkiksi caiiädalalspavil- Jonglt antavat arvokkaah panoksen— riäytteiyiie. E i ainakaan Car " nadan pääpavlljönkia pitäisi kerienkään vUvuultaa vUtusturiiatta. Ile Sairite-Helerie saarella -^oleva Pohjoisriiaideh yhteiriert päviljori-ki antaa Vai-sinkin meille suoma-lasille kaunista ja ai-vokasta nähtävää. Tämän jaoston teenMina pn " t u o v a Suomi" ollen näytteillä viisi valtavan suurta taideteosta, Nykyhetkeri suurmaiden, Yhdys-vaitain ja Neuvoetoliiton paviljongit ovat luonnollisesti jatkuvasti tupaten täynnä yleisöä. Tosiaisinssa : niiden edustoilla on -kolme henkeä rinnan pitkät jonot, joissa ihftii-set joutuvat ödottätnaan sisäänpää syä puoli tuntia ja kauemmarikin. Sama pätee esim. Tshekkoslova-kiaitl paviljongin kohdalta. Allekirjoittaneen katsantokannan mukaan, mitä tahansa sillä arvot sitten Heneekin, Tshekkoslovakialla on monessa suhteessa ai-mtkin "yleisöön menon" iiannalta > parhaiten onnistunut näyttely, missä on hyvässä "kertovassa muodossa" syvyyttä, historiallisia perinnettä, kulltuurisaayutuksia; elämänkatsomusta sekä nykyelämää. Neuvostoliiton avarassa ja käytännöllisessä paviljongissa on epäilemättä eniten ja arvokkainta nähtävyyttä. Siellä voisi henkilö olla tuntikausia ja silti löytää a i na jatJtuvasti jotakin uutta ja mielenkiintoista. ; Yhdysvaltain ulkomuodoltaan ipailoraaineri. suuri paviljonki on arkkitehtuuriselta kannalta erikoisuus j a paljori lupaava. Valitettavasti itse näyttely pn odottamattoman köyhä. Siitä huolimatta US A n näyttelyssä; on myös jotakin eii-koisla, jnitä kannattaa mennä kat- :sörtiaan.: Rakennusalan yleisesti kiintyneille Jsansalaisillemme on Cite du Havressa oleva "Habitarit 87" erit\ täin niielenkiintoinen nähtävyys; Se on 158 asuntoyksikköä käsittävä iiudentyyppirien asunto- eli apart-menttitalo, missä "laatikkomaisuuden" asemesta on arkkitehtuurisesti järjestetty niin, että kaikki .isunnot saavat ilmaa, aurinkoa ja vähän verantatilaakin. Se on i l meisesti kallis mutta sittenkin viimeistä huutoa oleva asuntokom-pleksl nykyaikaisine kalustoineen. Lapsille ja lastenlapsille pn varattava lllaisuuJs huvitella huyillc-lualueella. Tilan säästämisen vuoksi on nyt vain tyydyttävä sanomaan seuraavaa: Ken taliansa aikoo mennä Expo 67 maailmannäyttelyyn ja siellä kannattaa käydä hankkikoon hän etukäteen Expo-aluocn kartan j a tutkikoon sitä niin, että hän tietää jo etukäteeri missä paikoissa hän ensisijaisesti haluaa käydä. Se säästää paljon jalkavaivoja. Toiseksi, varsirikin jos henkilö on näyttelyaiueen kalttaan tutustunut, pitää "matkustaa" siellä olevien ilmaisesti käytettävissä plevalla "Expo Express" ilmaju-nalla ja tehdä siitä huomiota missä etukäteeri kartasta valitut paikat ovat. Hyötyä on myös siitä, .'jos matkustelee vähän 'maassa kulkevilla "perävaunu - junissa" missä matkustajille selitetään eri riähtävyyksiä. Lisäksi On "mlni-r a i V i l m a j u n a mistä peritään tosin pieni inaksu. Tunnin tai kahdenkin "huviajel u " aluksi opettaa käyttättiään Tiy- 'vaRsiTliäitä laitoksia ja säästää varsinkin vanhemmilta henkilöiltä monta aiheetonta askella — ja siellä joutuu kävelemään sittenkin aivan omllisi tarpeiksi. Pääsy paViljonkelhin ori vapaa, mutta ruoat jä juomat Ovat riielko kalliita. Siitä kaiketi johtuu, että yleisö näyttää syövän aika paljon omia voileipiään. Sisäänpääsy on aikuisilta $2;5Ö päivältä ja läpsii- ••ta>l;25;. :, . ''^ ^ Joka haluaa lyödä "kaksi kärpästä yhdellä i s k u l l a " hari voi järjestää matkansa niin, että käy sekä Toronton suurjuhlilla että £x-possä. Hintojen ja kustannuseroa-vaisuuksien vuoksi lienee viisainta vioraitla ensin SCAUL:n j a CSJn yhteisillä urheilu- ja musiikkijuhl i l l a , missä on yleensä halvat hin-niU, ja sitten vasta Expossa—-mir käli varat periksi antavat ja siellä pitäisi olla nriuutaml? päiviä jos suinkin on mahdoilisuiittä':"" I iKärisäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-07-11-02