Vapaus, July 11, 1967

              Si^al•2 Tiistai, heiniäk. 11 p. — Tuesday, July 11, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R Ö R G A N
P F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W . E K L U N D ^AANAläER: fc. §ukbk
. ' T6Let>HdME: O F F I C E ^ A N D E O I T O R I A U 6 7 4 ^ 2 64
Publlshed thrlce weefiiy: Tuesdays, Thursdays and Sätu^dÄys by Va]>au8
Publishing Co. LUnltied, 100-102 E lm St. West. Sudburyt Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69- .
AdltfTtls&g ratCÄ u ^ n application, translSition ttee of cbkrge.
Authorized as secoi^ 6lass mall by the Post Otflce fxpattment, Ottawa,
and for payment of postage in (Sash.- . j ^ , . '
. CANADIAN LANGUAGEiPRESSi CLUB
^ '.'TILAUSHINNAT:'
dänadässaM Tk:^O.0O, 6kk.$5.25 nSA:n: 1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
3kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6fck.
Ristivetoa Bomijiftsa
Kuten oin uoitistiedoissa aikaisennnin kerrottu, Länsi-
Saksan kristilliisdemokraattineti ikaatelörl Kutt Georg KiesSkl-geir
ja sosialidemokraattinen uikdministeri Willy Brandt pe­ruutti
vat Washinigtan-'matkansa niiden erimielisyyiksdiein j eh­dosta
mitä on kehittynyt "suuressa 'kokioömiushallitulksessa*'.
Näitä rivejä kiirjoitettaessa on vielä cpäselväö, itiilten ke-hittjrvä
kriisi selvi'ää. tai selviääkö lainkaan, sillä tähän men-nes^
"on saatu palopaikalta nähtäväksi ehemmän savua Scuin
Varsiftäisia liekkejä.
Ilmeistä on kuitenkin, että kristiiMisdemakraattisen puo­lueen
johto, etupäässä kansleri Kiesiinger ja hän^eai taifcahaan
oleva voimamies, Josef Strauss, ovat päässeet taibaisin "voi­man
tuntoon" ja aikovalt panna sosialidemokraattiset halli­tuskumppaninsa
mataliksi, jos mr Brandt ja kumppamält eivät
suostu pöiniaimaan suurpääoman kastahjöita ulos riehuvasta
kriisitulesta.
Nyt ilmeisesti kehittyvämi kriisin välittömänä aiheuittaja-
(tia pn, kuten sanottu, uusi talousarvo^ niissä maan talous­vaikeudet
ehdotdtaan ratkaistavaksi täyaiTi suurporvarillista
Hmjaa ja ohjelmaa Seuraten.
Kansleri Kiesinger ja hänen johtamansa kristillisdemo-ikraattinen
puolue ehdottaa, että veroja tulee korottaa ja ns.
sosiaalisen huoltotyön menoja pienentää, jotta saataisiin va-tustelukilpailuun
tähtäävän lähes $40 miljardin suuruinen
inehoerä maksetulrtei, mikä on lähes.$2 miljardia edellisen
vuoden menoerää suurempi. Ösititain tähän verojen korot-lafniseen
ja sosiaalisen huoltotyön huanomtamisehdotukseen
vaikuttaa se kun kuluneen talousvuoden aikana 'horjuvan ta­louselämän
hyväksi otettuja lyhytaikaisiia velkoja joudutaan
maksamaan pois.
Meille kerrotaan öttä sosialidemokraattinen Wiilly
Brätfidit on valmiina hyväksymään varojen koroituiksen, mutta
sosiaalisten huoltomenojen vähentäminen on sentään jo liian
paljon, sillä sosialidemokraattisia kansanedustajia arveluttaa
se bun budjettikeskustelun yhteydessä cn mainittu esilm. sota­veteraanien
eläkkeiden pienentäminen ja hallituksen varojen
vähentäminen sairashuotltopalvelun kohdalta.
Näihin talouskysymyksiin liittyy vielä puhtaasti poliitti­siakin
seikkoja. Äskettäiset mielipidetutkimuikset oyat osoit­taneet,
niin on Lähsi^Säksasta aikaiSemimissa yhteyksissä ker-fotitu,
että sosialidemokraattien käaisansuosio ön lastenut jota
vastoin kansleri Kiesingerin poliittiset osakkeet ovat kohon­neet.
Tämän johdosta kristillisdemokraattiseni pUolUeen joh­to
pyrkii ilmeisesfti käyttämään hyväkseen sille edullista ti­laisuutta
selittämällä, että jos nyt jäörjestet niin
"Kiesinger saisi puoIUeineen suuren vaalivoiton". Käytännös­sä
tämä tarkoittaa, että suurin toivein "suujeenkalkoonruk^^^
seen" liittynyt sosialidemokraattihen puolue jäisi pitämään
tyhjän säkin suuta. v • -/vv:':
Muitta siihäiiintapaukessa, vaikka Kieä^
ikristillisdemökraattineh putolueensä ei saisikaan vaaleissa
ehdotonta enemmistöä, se voisi'kuitenkin lujittaa poliilttHsta
äsemaäinsa j a ikaiken lisäksi syyttää "hallituskumpparteitaan"
sosialidemtoöcräatteja siitä, eftteivät he suostuneet tilanteen-vaaitimiien
"kovien läiäkkeiden" käyttöön, arvelevat kristillis­demokraattiset
johtajat.^
Kdunisteleimätta puhuen tämä on hyvänlaist^^
Kun Sosialideinokräaittipuolueen parlamenttiryhmän järjes­täjä
Helmut Schnt^idt arvosteli Kiesingerin boidjettiesitystä
ja ilmaisi mielipiteen, että hallituksen tulee ;täll€dsissa asiois­sa
kuunnella parlamentin mielipidettä ja toivomuksia, niin
(kansleri Kiesinger antoi julkiseka puhuja tyypillisen
vastauksen: "Ennen kuin minä tdteutah parlamentin päätök-salä,
miniä tulen antamaan tilaat halukikadmmiUe hfehlkilöilUte"/^
tarkoittaen hän tällä ilmeisesti sita, että parlamentti voidaan
Utusia ennen kuin hallitus kuuntelee, mitä siBä ori Sanottavaa.
Kaiken tämän lisäksi revanshi- ja värusteluohjetoastaan
tunnettu kristillisdemlokraiattinen fihan^iministeri Josef
Strauss sanoi kolmisen viibkoa sitten budjettisuunnitelmas­saan
parlamentille tiedon antaessaan, että hän tultee jättä-iriiään
erohakemiiköeri, jos ei maan raha--äsioita panna kun­toon
suurpääoman sanelun mukaan, mikä tarkoittaa, kuten
nähdään, yhtäältä verojen korofttamista ja toisaalta sosiaali­sen
huollon huonontamista.
Kuinka paljon tässä kaikessa on ppliittista^^m^^
ta puolelta ja toisela ja kuinka paljon todellista fcissamhännän
vetoa kansallisesti tärkeiden etukysymysteri pohjalta, sen
näyttää Bhitulevaisuus. Ilmeistä kuteinkin on, että jös so­sialidemokraatit
tulevat tässä budjetti jupakassa lyödyiksi
matalaksi, heidän unelmiainsa hallitusministerien tänkeimpien
paikkojen saannista voi siii^tya pitkäksi ajäiksi tuorinenunaksi
Paljonko on 1 ^
Kuluvan vuoden engimmäiSen kolmen kuukauden lietto-voittojen
perusteella on arvioiitU, että Grerieral Motors Oorpo-fatioh
hankikii yli 2 miljardin dolläirin nettovoiton (verojen
y.m. maksun jälkeen) "tänä vuonna.
yksi keino tämän tähtitieteelllisen summan erittelyksi on
se, jos 10-vuotias poika r y h ^ y laskemaan tätä suimnläa kaksi
lukua sekunnissa vauhdilla ja sUorittaa tätä lukua 8 tuntia
joka.päivä, 5 päivää viikossa ja 50 vJikkoä joka vUosi, hän on
77 vuoden ikäinen ennen kuin pääsee miljardiin.
Laskumiesten erään toisen tutkrrnuiksen perusteella mil­jardin
suuruus ilnienee seuraaivasta: Jos Generail Mioitorsin
arvioidusta vuosiy oi tosta saatavat dollarin setelit ladot tai-,
siin GM:n tehtaalta pääksyttäin yhteen, tämä dollarllinjäA
toinen pää ulottuisi kuiihunaäti, 237,857 mailiin päähän
inäasta. , ^ 'i
Muistettavaa on .kuitenkin se, että kysymys on "nettovoi­tosta"
sen jälkeen kun yhtiö on maksanut vemnsa. laitostensa
kuoletukset ja johtokuntansa jäsenten kuukausipalkat, ^114
miljoonaa.
Tämä sania yhtiö kieltäytyy maksamasta canadälaisille
Ministeri Ele Alenius:
Helsinki, — (KU). — Nykyi­sen
hallltukseii tavoitteena el voi
olla vain sed edeltäjien lyhytjän­nitteiden
taloiis- ja ulkomaan-kauppajpolitiikatt
seurausten kor^
jääminen. Oh sainäUa pyrittävä
estämäSn tSllalst^n tilanteiden
jatkuVä tdIistttiUltt«il. tällä het­kellä
hälUtukJsbn velvollisuutena
on kailikein kiireellisimmin kes­kittää
huomionsa työttömleii on­gelmiin.
Juuri kuluneella viikol­la
onkin hallituksessa käsitelty
uutta tjröilisyyden lisäohjelmaa
..sjrksyä ja talvea varten. Muttfl
on iäulstettikväi että monet OVat
Vdkebksisiiä ihVöft kksäilä, tdttel
2. valtiovarainministeri Ele Ale-niiiB
puhuessaan SKDL:n Vaasan
liiiHä inäaiiiintajahlassa teUvällä
sunnuntaina.
Vaikka me SKDL:8sä tiedämme,
että työllisyystöiden järjestäminen
ön vain lalousjärjesteMämrte seu-raufiilmiöiden
paikkaamista, oh
työllisyystöitä järjestettävä niin
kauan, kunnte kyetään tuivaamaan
pysyvien työpaikkojen saaminen
kaikille työtä haluaville tässä maas­sa,
jatkoi ministeii Alenius ja huo­mautti,
eitä tämä on SKDL: n va­kava
kanta asiassa. Mutta me olem-ine
menneet hallitukseen mukaan
viime kädessä sen vuoksi^ että
maassamme ryhdyttäisiin vihdoin
haijoättamuan todella uutta pitkän
aikavälin yhteiskuntapolitiikkaa, sa­noi
Alenius.
Meillä on nyt ollut vasemmiston
ja keskustan yhteistoimintahallitus
y l i vuoden. Monet ihmiset ovat
odottaneet tältä hallHuksclta huo­mattavien
yhteiskunnallisten uudis­tusten
j a parannusten nopeata to-teuttamlsita.
Kun niin ei ole tapah­tunut
j a kun maassa päinvastoin
on jouduttu kokemaan taloudelli­sia
vaikeui^sia, ovat monet olleet
pettyneitä. Taloudellinen kasvum­me
on ollut pienempi kuin aikai­sempina
vuosina, ja. ennen kaik­kea
maassamme on ollut paljon
työttömiä. Työttömyys on aina va­kava
asia koko yhteiskunnan mut­ta
nimenomaan asianomaisten it­sensä
kannalta katsottuna. Miten
se kaikki on mahdollista tällaisen
hallituksen aikana? Eikö mitään
perustavaa, muutosta ole sitten ta­pahtunut
tai edes odotettavissa?
On syytä nimenomaan todeta, et­tä
viime talven työttömyys j a koko
nykyinen tilanne on jo u s e a n ^ e l -
lisen vuoden kehityksen seurausta.
VaJlceuteitime perustiivai viime
kädessä talousjärjestelmämme
heikkouksiin ja taloutemme ra­kenteellisiin
puutteellisuuksiin,
Me saamme nyt raskaasti kokea
myös aikaisemman talouspiolitii-kan
lyhytjännitteisyyden ja ulko^
maankaappapolitUkkamme tulok­sia,
joiden korjaaminen ei ole
ollut nopeasti tehtävissä.
^ Muuten meidän maassamme on
mielfestäni tapahtunut verrattain
huomattavia muutoksia. Ne ovat
ennen kaikkea poliittisia. Tärkein
niistä on työväenliikkeen nykyisen
yhteistoimifinan aikaansaaminen,
:jonlcameridtystä erityisesti haluan
korostaan. Sen mukana ori tapah­tunut
uuden poliittisen vajriiaryh-mittymän
syntyniineri maamme ke^
hityksön eteenpäin viemiseksi. Näi­den
muutosten yhteydessä on sa­malla
syntynyt edellytyksiä uuden
pitkäjännitteisen talouspolitiikan
toteuttamiselle maassamme. Tällai­sella
hallituksella, pitäisi himiltäiri
olla poliittisen perustansa vuoksi
ratkaisevasti paremmat mahdolli­suudet,
kuin esim. porvarillisilla
hallituksiUa ryhtyä toimenpiteiS:lin,
j o i l la ei väin korjata nykyistä ti­lannetta,
vaan samalla estetään täl­laisten
Uianteiden jatkuva toistu­minen.
Se ori epäilemättä vaikea
tehtävä, mutta se on tämäii halli-tukseri
velvollisuus.
Meidän mielestämme uuden po-l
i l i i k a i i peiHislähtökohtaha täjrtyy
dlla tuotantovoimiemme mahdolli­simman
täysi käyttö, ennen kaik­kea
työvoimahime täystyöUisyyg.
Se merkitsee, öttä taloufielämässä
tarvitaan lähänastisita eiietnmäii
suunnitelmallisuutta.
Me emme elä enää aikaa, j o l l o in
maamme oli etäinen maailmankolk­ka,
vaan me olemme osa nykyai­kaista
ankaran karisainvälisen k i l -
ixaiHu): maailmaa. Siinä meidän on
selviydyttävä omaa tuotantoammei
omia taitojamme ja suunnitelmal­lista
talouspolitiikkaamme määrä-tLetoJscsU
kehittämäliä. Tärinä on
ainoa hyväksyttävä vaihtoehto.
Ori selvää, että uuden 0olitiiilcan
loteuitaihiseen tarvitaan laajaa se­kä
vasemmiston keskinäistä eitä va-
«emmistOn ja k^kustan välistä yh-ieiMoimtntaa.
Sitä S K D L on halun-hut
edistää. Meidäi» pyrkimykse­nämme
on ollut j a on tehdä maas­tamme
kukoistava maa; jossa kan­samme
kaikki jäsenet voisivat elää
tikastaj monipuolista elämää. SO
merkitsee, että kailsäkuhiiaHa oh
jatkuvasti voimakkaasti kasvava ta­lous,
korkeatasoinen yleinen sosiaa­lihuolto
ja että se keskittää huo-tnattavat
voimavarat kulttuurinsa
edistämiseen. Vasta korkeatasoisen
sosiaalihuollon vallitessa kansa voi
tuntea elävänsä terveellä pohjalla
ja luottaa tulevaisuuteensa. Meidän
on luotava yhteiskunnastamme
myös uudenaikainen kouluiusyhteis
kunta, jossa jokainen voi kehiUää
itseään taipumustensa mukaan ja
Israelin salamahyöickäys (BUz-krleg)
Egyptiä vaStaan> alh^iitti
maailmassa ^valtavan reaktion, mi­kä
öli jaettavissa maittain, iniitiä
ihyöS yicäilOld&ti osalta kolmeen
ryhmäuii: 1) huolestuneet ja tuo­mitsevat,
2) hämmentyneet j a 3)
ihastuneet. TosiasioideQ, perusteel-j
o ^ j o k i i i i iM Voi Judiest^aii ah­taa
taltblisd yliieisktthnaii HyVäKsi.
Se on velvollisuUtsmihe nuorisoam­me
j a tulevia polvia kohtaan.
SKDL pyrkii j U i i r l täriiänsUUntai-setr
politiikan tOteutitamiseen. Jo­kainen
valistiiiiiit työväehliikkeeii'
ihminen ymmärtää^ että se ei-ole
helppoa. Miaamme takmscilämaä
koskeva päätäntävaltahan ei suin­kaan
ole hallituksella, ^ edes edus­kunnalla,
vraan viime kädessä yksi­tyisillä
t u o t a n t o l a i t o i n ja liike-taitosten
omistajilla j a pääorifiien
baitijöiiia.
Sen vuoksi, onkin nyt pyrittävä
lisäämään yhteiskunnan omaa pää­täntävaltaa
talouselämässä. Siinä
taas on erityisen tärkeää huomion
kohdistaminen pääomavirtoihiii.
Ilahduttavaa on, että myös sosiali-demokiaattien
taholta on useassa
yhteydessä puhuttu pääomavirtojen
ohjauksen välttämättömyydestä.
OHklh iiUh, että vain tällä poh­jalla
voidaan saada pysyv&ä pe-hiskerjadftta
aikaan yhteiseta Suo-iäemine
kansantaloudessa. Jos
tyBVBebtlike tässS asiassa on yh­tä
ialeitS ja iiiyös toimii sen mo­kaan,
tulee nykyideh yhteistoi­minta
silloin antamaan todella
kanaksi kantavia tuloksia yhteis­kuntamme
uudistusten tiellä.
la ollaan jo linjojen suhteen aika
lailla selvillä, mitä thieltä kukih
oikein on. Puuttumatta hyökkäyk­sen
poliittiseen ja sotilaalliseen
puoleen, oiri syytä panna kuitenkin
eräitä tosiasioita merkille. '
Länsi-Saksa oli kaikkein haltioi-tutledn.
Tofin Boniiin viraBlisesti
juUstoma kanta osoitti puolueetto-miiutia,
mutta s m sijaan Länsi-
Saksan lehdistä Osoittautui yhtä
ruskean-mustaksi koin Hitlerin päi^
vinä. Spriger-konserni, joka hallit­see
ylivoimaisesti Länsi-Saksan leh­distöä,
varoitti, «ttä "puolueetto­muudestaan"
huolimatta Länsi-Sak-san-
on annettava selvästi ymmär­tää
kenen puolella sen sympatiat
ovat. Vieläpä eräänlaisena yksinäi­senä
sutena huutava Der Spiegel-lehti,
joka oh yrittänyt levittää
länsisaksalaisiin jonkinlaista järkeä
ja mahdollJsuuksien ja mahdotto-riiuuksien
oivaltamista, harhautui
h i in vauhdikkaisiin sotakuvauksiin,
bltä koko Länsi-Saksan lehdistö
häytti olevan täydellisesti "glei-chgestiltet"
(yhdenmukaistettu).
Tosin on myönnettävä, että lehden
päätoimittaja säilytti päänsä kyl­mänä
— enemmän kuitenkin pe­losta,
että arabimaat tunnustavat
Saksan Demokraattisen tasavallan
— j a juonsi sodan synnyn jo vuo­sisatojen
takaiseen koloalismiin
riäillä alueilla. Lisäksi lehti julkai­si
luettelon Israelin hyökkäyssodan
onnitt2lijoii.ta,jtMden joukossa oli
hlm. entisiä korkeita SS-upseereita.
Salamasodan Länsi-Saksassa ai­heuttama
haltioituncisuus rupesi
nopeasti kuitenkin vaimentumaan.
Syyt ovat taloudelliset. Kysymys
on öljystä ja raha.sta. Länsi-Sak-
Varapuhetnies Paavo Autio:
KEKKONEN ON VAKUUTTAVIN
EHDOKAS OPPOSITIOLLEKIN
Helsinki, (KU).—Suuren vaa-\
lilUton muodostaminen ja eräät
viime. aikojen mielipidetutklittuk-set
puhuvat vakuuttavaa kieltä
presidentti Kekkosen uudelleeh
valinnan varmuudesta. Näkyy
yhä selvemmin, miten asiattomin
perustein oikeisto-oppositio käyt­ti
vähemmistölle suotuja oikeuk­sia
estäjikseen, eduskuntaa p9ät-tämä.
stS tasavajaan nykyisen tiire-sidchtin
toiihikauden Jatkainisc»
ta, totesi varapuiiemles Paavo
Aitio pMhuessaaii sunnnataina
Raisiossa. Hän sanoi, että olisi
ollut alun perin Viisaampaa, jos
eduskunta olisi hyväksynyt yksi­mielisesti
tässä asiassa hallitus-puoluciden
esityksen, lu>ska lop­putulos
on mahdollisimman selvä
, jo etukäteen.
Edelleen varapuhemies Aitio sa­noi,
että kökooriiuspuolueen oppo-sitlotoverit
näyttävät valitsijanues-vaalikysymyksessä
huomattavasti
vai-ovaisemmilta. Nc tarvitsevat
vieläkin miettimisaikaa. Ilmeisesti
ne ovat Kekkosen uudelleen va­linnan
kannalla^ mutta ujosteleyal
»ulia suurten seuraan.
EIhkä niitä miellyttäisi mennä
vaaleihin omilla vaaliliitoillaan ja
saada ehdokkaakseen se sama Kek­konen,
jonka valitsemiseksi on jo
muodostettu laajapohjainen vaali­liitto.
K Iin nyt kansanpuolueet tä­män
kuukauden aikana harkitse­vat,
ehkä n i i l l e valkenee sekih, mi­ten
erinomaisen poikkeuksellista ja
culoa olisi, jos presidmtti Kekko­nen
olisi useamman vaaliliiton eh­dokkaana.
Eikö se myös yhä enem­män
todistaisi vaalin tarpeetto­muutta?
Varapuhemies Aitio korosti, ettei
valitsfjamiesvaaletssa ole kysymys
vain presidentin henkilöstä, vaan
haliiiuspuolueiden yhteistyön lujit-tariiisesta
ja hallituksen sisäisen
työrauhan turvaäriiisesta. Hän piti
erinomaisena asiana Sitä, että hal­litusyhteistyö
on viime aikmnake-hittyhyt
suotuisaan suuntaani •
Vähitellen aletaan oppia nedvot-tehijeri
ja sovittelujen tie sen alku­aikojen
sartfelu- ja määräystyyliri s i ­jaan,
jota itseään meitä viisaaihpi-na
ja kokeneempina pitäneet halli-tuskumppaiiimriie
pyrkivät harjbit-tamaan.:
.;..
Vähitellen aletaan päästä yhteis-ymmäi-
rykseen siinäkin, että vähin­tään
yhtä tärkeää kuin on seuraus-ilmiöiden
kbrjaamiineh on itse syi­den
etsimiricn ja poistaminen.
Varapuhemies Aitio totesi pää­ministeri
Paasion puuttuneen vii­me
: aikoina puheissaan pääomavir­tojen
ohjaukseen. Puhuessani eräis­sä
yhteyksissä yhteiskunnan peli­sääntöjen
muuttumisesta olen pyr­kinyt
puuttumaan samaan asiaan.
Olen halunnut kiinnittää huomiota
ciihen, etti meillä maan hallitus
ja valtiovalta yleensäkin hallitse­vat
loppujen lopuksi varsin sup­peaa
taloudellista sektoria. Niin
raha kuin valtakin ovat muissa kä­sissä.
Pelisäännöt «vät siis ole val­tiovallalle
myönteiset, mutta kuir
tcnkin se kantaa kaikesta vastuun.
Eikö olisi välttämätöntä, että näi­tä
pelisäänlöjä pyrittäisiin riiuutta-maän?
Eikö olisi lopultakin puututta­va
Ynni. vakuutuslaitosten toimin­taan
edes sikäli, että pakolliset
vakuutukset siirrettäisiin yaliion
halfintaan? Eikö myös muiden
suurten rahalaitosten toimintaan
pitäisi puuttua?
tällä hetkellä valtiovalta voi osit­tain
ohjata vain Suomen Pankin,
Postisäästöparikin ja Kansarieläke-iaitokscn
- varojen käyttöä.' Eiliö
"pääomaviriojen ohjauksen" kan­nalta
olisi välttämätöntä sellaisen
investointi pimitin muodostaminen,
jonka avulla olisi mahdollista oh­jata
myös muiden rahalaitosten va­rojen
käyttöä? Eikö valtionjohtoi-seri
teollis just oiminnan pitäisi saa­da
nykyisiä huomattayampi jalan-sija
ja eikö ulkomaankaupassam­me
olisi päästävä nykyistä tehok­kaampaan
tuonnin valvontaan? lau­sui
varapuhemies Aitio.
san öljyn tuonnista öljyä tuotta­vien
arabimaiden osUus ön 60 %.
Atlantin liitoit taloudellinen sisar­järjestö,
OECH), teki stiUhhitelttiail,
jonka mukaan länsimaJdeti pitäisi
laatia öljyn tuontia koskeva hätä­ohjelma,
jonka mukaan arabimai­den
öljyboikotti tehtäisiin tyhjäk­si.
Länsi-Saksan hallLtu?. ilmoitti
kuitenkii), ettei siUä ole varaa Huo­nontaa
poliittisia j a taloudellisia
suhteitaan arabimaihin jä torjui
samalla USA:n ja Englannin ulti­maatumin
luontoiset vaatimukset
öljyn hantännan ja jakelun hätä­ohjelmasta
nykyoloissa mahdotto­mana.
Liittohallitus lähetti kiirees­ti
kehitysministeri Wischneswskhi
Syyriaan neuvottelemaan. Lisäicsi
Länsi-Saksi on sijoittanut arabi­maihin
yhteensä 2,6 miljardia
markkaa.
Miltei yhtä haltioituneena esiin­tyivät
aluksi Englannissa' opposi­tion
johtaja Heath ja ihastusjär-jestyksessä
seurasivat Wilsoti ja
Brown; Nyttemmin tunteet ovat ko­vin
ha«leniuneet, mutta päinvastai­sessa
järjestyksessä. Englannin leh­distö
kävi ensimmäisinä päivinä Is­raelin
salamasotaa kuin konsanaan
cmaansa. Vieläpä sellainen päte­vien
asiantuntijoiden v a r a ^ toi­mitettava
lehti kuin Econoniist kir­joitti
10. 6. numerossaan, että "luul­tavasti,
vaikka ei varmaan, Israe­l
in etenemisen nopea vauhti on pe­lastanut
puiman"; Viikkoa myöhem­min
eli 17. 6. sama lehti kirjoitti
alakuloisesu, että "Hiljaisuus pun­nan
yllä. Punnan vaikeudet eivät
ole millään tavalla ohi ja kaupan­kaan
numerot eivät ole ollenkaan
hyväl". Tass kului viikko j a 24. 6.
ilmestyneessä Economistissa ei ol­lut
riviäkään punnasta. Sen sijaan
Lontoon pörssistä saapui samaan
?ikaan tieto, että punnan 'kurssi
oli painunut alhaisimmalle tasolle
yhdeksään kuukauteen ja Englan­nin
kesku.<:pankin oli ollut pakko
suorittaa suuria tukitstoja .punnan
romahduksen eslämiseksi.'«Hyvää ei
kuulu punnasta nytkään. ,SUlä jos
i;rabimaat (sanotaan, että i r a k oli­si
jo menetellyt näin) vetävät 160
miljoonan punnan saatavansa poiS;
Lontoosta, niin punta onicin sitten
kypsä kärsimään oman .Waterloon-sa.
Ainoa englantilajsleh|i,; jolca
jäilyUi päänsä kylmänäi o l i Finan­cial
Times, joka totesi,!että; Eng­lannilla
on nykyoloissa, .vähäisiä
mahdollisuuksia vaikuttaa, iähi-idän
tapahtumiin, varoitti ,salap)a$odan
Englarimllä aiheuttamilta Vafiroista
sekä korosti^ että arabimaiden saa­tavat
Lontoossa muodostavat juuri
sen yaa'an. kielen, mihin''i>iintaari
perustuva pankkijärjestdbä'nojau­t
u u . ' ^^
,'Libra. '
Buots^Iaiiien nimitetty
lähi-itään
United Nations. — Y K : l i pääsih­teeri
U Thant ilmoitti joku päivä
sitten, että Nils-Gorän Gussing on
nimitetty paikan päällä tutkijaksi,
sotavankien ja evakuoitujen asemaa
Keski-Idässä.
Mr. Gussing. ruotsaiäinen, nimi­tettiin
U Thantin henkilökohtaisek­si
edustajaksi turvallisuusrieuvos-tön
päätökseri mukaan joka tehtiin
kesäkuun 14 päivänä. '
PÄIVÄN PAKINA
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Alma Ranta, "Pikku-Penage" jär­vellä,
täyttää tänään, heinäkuun 11
pnä 65 vuoUa. •
K a l l e Kujanpää, Toronto, Ont,
täyttää keskiviikkona, heinäkuun
12 pnä 70 vuotta.
Joel Niemi, Cobalt, Önt., täyt^
tää torstaina, heinäkuun 13 päivä-nä
78 vuotta.
Yhdymm". sukulaisten ja tutta-vain
örinentoivatuksiin.
työläisilleen samaa palkkaa,
minkä se maksaa yhdysvalta>-
laistyöläisilie.
Tämä sama yhtiö on jo "en­nustanut"
eittä autojen hihnat
nousevat ensi vuonna.
Ja tätilä sama yhtiö on yksi
niistä VKolmes^ta suuresta"
joiden voititoja Canadan edus­tajain
kerrotaan Getievessa
Kennedyn kierroksen tullineur
vötteluissa puolustaneen "hal­poja
euröoppalaisautoja vas­taan",
kutön on solitdtty.
" K u n oikein kovalle ottaa, niin
koiranenkin munii", tavattiin aina­kin
ennen vanhaan sanoa;
N i in myös tapahtui, että tämä­kin
äijän-kanfipura sai v i i k on yalh-teessa
tilaisuuden ainakin päällisin
puolin tutustua Expo 67 maail­mannäyttelyyn
Montrealissa. ^
Näkemämme ja kokemustemme
pohjalla voimme rnyös varauksit­ta
sanoa, että se on nökemlsen
j a tutustumisen arvoinen näyttely.
Kahdelle ihmiskäsin tehdylle
saarelle,, sekä Montrealin salamaa
suojelevalle Cite dii Havren nie-'
ntielle. sijoitettuun maailmannäyt­telyyn
pirtUnpuolisinkLri tutUslUmi-nen
vaatisi aikaa ainakin viikon —
mutta parissakin päivässä pääseo
jos aikansa hyvin järjestää, sel«
ville tämän maailmannäyttelyn ar­vokkuudesta
ja siitä, että siellä
olisi todella mukava viettää miiu-tamiai
päiviä lisää.
Vaikka vietlelys on suuri, niin
tarkoitus on tä.ssä yhteydessä vält­tää
mahdollisimman paljon yksi­tyiskohtia,
j a sen sijaan korostaa
enemmän niitä seikkoja,' joista
saattaa olia vähän hyötyä Expossa
•myöhemmin vierailevillev
Todettakoori kuitenkin seuraa­van:
Ensimmäinen vaikutelma
Expo 67 näyttelysaarille saavuttua
on suorastaan ihastuttava. Leve­ään
St; La(wrence jokeen tehdyt
keinotekoiset saaret siltoineen,
kanaaleineen, Umajunineen ja e r i -
koiscsU arkkitehtuurisesti monivi-vahleisine
rakennuksineen, antau
Exposta uuluuUa uhkuvan ja hy­vin
miellyttävän kuvan.
Nkytteiyn aiheena on "Ihininen
ja hänen maailmansa" (Mari and
: His World) ja j u u r f sitä se tul­kitseekin
monelta eri taholta ja
-näkökannalta. .
Siellä on useiden canadalalsten
rakennusten lisäksi yli 70 maan
päviljdngit, edustaen ne eri maan­osien,
eri Votujeii ja erilaisia yh-
; telskuntäiriiiiotoja omaaävia sekä
liidtoriälilsesti eri kehitysvaihees­sa
OlfeVia karisöjä ja hlaita.
"Pikkuntiaat" eivät lubnnolllses-
:^tikaiah l)ysty kilpalleiriaah häyt-teiyssäkääh
suurmaiden kanssa,
iilutta esimerkiksi caiiädalalspavil-
Jonglt antavat arvokkaah panok­sen—
riäytteiyiie. E i ainakaan Car
" nadan pääpavlljönkia pitäisi ke­rienkään
vUvuultaa vUtusturiiatta.
Ile Sairite-Helerie saarella -^oleva
Pohjoisriiaideh yhteiriert päviljori-ki
antaa Vai-sinkin meille suoma-lasille
kaunista ja ai-vokasta näh­tävää.
Tämän jaoston teenMina pn
" t u o v a Suomi" ollen näytteillä
viisi valtavan suurta taideteosta,
Nykyhetkeri suurmaiden, Yhdys-vaitain
ja Neuvoetoliiton paviljon­git
ovat luonnollisesti jatkuvasti
tupaten täynnä yleisöä. Tosiaisinssa :
niiden edustoilla on -kolme henkeä
rinnan pitkät jonot, joissa ihftii-set
joutuvat ödottätnaan sisäänpää
syä puoli tuntia ja kauemmarikin.
Sama pätee esim. Tshekkoslova-kiaitl
paviljongin kohdalta.
Allekirjoittaneen katsantokan­nan
mukaan, mitä tahansa sillä ar­vot
sitten Heneekin, Tshekkoslo­vakialla
on monessa suhteessa ai-mtkin
"yleisöön menon" iiannalta
> parhaiten onnistunut näyttely,
missä on hyvässä "kertovassa muo­dossa"
syvyyttä, historiallisia pe­rinnettä,
kulltuurisaayutuksia; elä­mänkatsomusta
sekä nykyelämää.
Neuvostoliiton avarassa ja käy­tännöllisessä
paviljongissa on
epäilemättä eniten ja arvokkainta
nähtävyyttä. Siellä voisi henkilö
olla tuntikausia ja silti löytää a i ­na
jatJtuvasti jotakin uutta ja mie­lenkiintoista.
;
Yhdysvaltain ulkomuodoltaan
ipailoraaineri. suuri paviljonki on
arkkitehtuuriselta kannalta erikoi­suus
j a paljori lupaava. Valitetta­vasti
itse näyttely pn odottamatto­man
köyhä. Siitä huolimatta US A n
näyttelyssä; on myös jotakin eii-koisla,
jnitä kannattaa mennä kat-
:sörtiaan.:
Rakennusalan yleisesti kiinty­neille
Jsansalaisillemme on Cite du
Havressa oleva "Habitarit 87" erit\
täin niielenkiintoinen nähtävyys;
Se on 158 asuntoyksikköä käsittävä
iiudentyyppirien asunto- eli apart-menttitalo,
missä "laatikkomaisuu­den"
asemesta on arkkitehtuuri­sesti
järjestetty niin, että kaikki
.isunnot saavat ilmaa, aurinkoa ja
vähän verantatilaakin. Se on i l ­meisesti
kallis mutta sittenkin vii­meistä
huutoa oleva asuntokom-pleksl
nykyaikaisine kalustoineen.
Lapsille ja lastenlapsille pn va­rattava
lllaisuuJs huvitella huyillc-lualueella.
Tilan säästämisen vuoksi on nyt
vain tyydyttävä sanomaan seuraa­vaa:
Ken taliansa aikoo mennä
Expo 67 maailmannäyttelyyn ja
siellä kannattaa käydä hankki­koon
hän etukäteen Expo-aluocn
kartan j a tutkikoon sitä niin, että
hän tietää jo etukäteeri missä pai­koissa
hän ensisijaisesti haluaa
käydä. Se säästää paljon jalka­vaivoja.
Toiseksi, varsirikin jos henkilö
on näyttelyaiueen kalttaan tutus­tunut,
pitää "matkustaa" siellä
olevien ilmaisesti käytettävissä
plevalla "Expo Express" ilmaju-nalla
ja tehdä siitä huomiota mis­sä
etukäteeri kartasta valitut pai­kat
ovat. Hyötyä on myös siitä,
.'jos matkustelee vähän 'maassa
kulkevilla "perävaunu - junissa"
missä matkustajille selitetään eri
riähtävyyksiä. Lisäksi On "mlni-r
a i V i l m a j u n a mistä peritään to­sin
pieni inaksu.
Tunnin tai kahdenkin "huviaje­l
u " aluksi opettaa käyttättiään Tiy-
'vaRsiTliäitä laitoksia ja säästää
varsinkin vanhemmilta henkilöiltä
monta aiheetonta askella — ja
siellä joutuu kävelemään sittenkin
aivan omllisi tarpeiksi.
Pääsy paViljonkelhin ori vapaa,
mutta ruoat jä juomat Ovat riielko
kalliita. Siitä kaiketi johtuu, että
yleisö näyttää syövän aika paljon
omia voileipiään. Sisäänpääsy on
aikuisilta $2;5Ö päivältä ja läpsii-
••ta>l;25;. :, . ''^ ^
Joka haluaa lyödä "kaksi kär­pästä
yhdellä i s k u l l a " hari voi jär­jestää
matkansa niin, että käy se­kä
Toronton suurjuhlilla että £x-possä.
Hintojen ja kustannuseroa-vaisuuksien
vuoksi lienee viisainta
vioraitla ensin SCAUL:n j a CSJn
yhteisillä urheilu- ja musiikkijuh­l
i l l a , missä on yleensä halvat hin-niU,
ja sitten vasta Expossa—-mir
käli varat periksi antavat ja siellä
pitäisi olla nriuutaml? päiviä jos
suinkin on mahdoilisuiittä':""
I iKärisäkoura.