Vapaus, November 22, 1951

              , p < Sivu 2 Torstalxia, marraskuun 22 p;---l^ursd^
8 » i
i
m
';(-r..'.''v.Jr:.,?'i-
Kim
Jntfependent Labor
ib CatiaidUatia. £$<•
lidied Koir. 6,1917. Atttttorlzed
l>qp^baiem^ Ottava;
lypiMJÄfiati^^
PupiUJig C C ^ ^ at 100rl02
Telepbones: Business Ofiice 4<426<.
Edftorial Office 4-4265. Manager
E.SukfA. Editot W. Eldund. Mailing
»Odresg Box 69, Suätaxnr, .Ontario.
iUtveitlsing irates tipon applicatlon.
Itanslation, free of chaage. r ;
Canadassa: r l vfc 7X0 S kk. 3^
Tnä(ii0^moiu^ ejkk. 4Z9
Suomessa: ; 1 vk. 8Ä>;«Ttk.4^^^
P ^ t i i l i i i s i ^ New Yoridn ^iiheesta
SYNTYMÄ-
Vili i i ä k i , ix)dc»^
90 vuotta i i ^ ^
,', Mrs. »HUdi RaJvo Sodbuiysta täyt­tää
tänään, marrask. 22 pnä, 60 vuot­ta.
; yhdymme önnitteluiiiin.
sänoi myös seuraavaa;
ihjöis-Amerikka,. ja vaikka me tyk^
kanssamme neuvotellaan, me ca-
| « K^Kis j ^ ^ ^ ettli täytjy olla asialli-
'neri (pröper) suhde voiman ja vastuunalaisuuden välillä; ja että ai«
sylläpitää;»^
(il* e d i u U v M ^ U ^ e i l M i t i a mblipitc^ Kirjeet
piUlM f a / a i l l M , Ja« nubdplllria,'200 M B u a . Tiblo
oHMooa UfcetcUrJi Ud^^
Va.päus on viirheaaoina saanut vas­taanottaa
iiseitä kiittäviä lausuntoja
kerran viikossa ju^älstayan "Eng­lanninkielen
opiskelunurkätx" jöhdos-
;ta. Tämä sellaisietiaan osbit^ä, että
yapatiiim lukijat' J suo­malaiset
yleensä, haluavat vaikeissa­kin
olosiilitälisä iipi^
.Ja liiyös seH, että lehtemme ^ englan­ninkielen
pplskelunurkkaa käytetään^
asian edistämisien hyväksi.; ; ; : ' y;
Seuraavassa oh pari iiutta esimerk­kiä
niistä kirjeistä, joitä lehtemme
bn täinäh (englanninkielen opiskelu-hiirkan
-jöhd(»ta saanut. Nbniiherkki
" J " kirjoitti iiefci kun löiteihnie tie-doitti,
että tällaista osastoa ryhdy­tään
•••• julkaisemaan nim:' seuraavaa:
" . . . Minä :luulen, että se otetaan
klitoiiisuudiella vastaan. Jse on meille
•varjoillekin siirtolaisille' (eiki vain
uusille: tulokkaille) 'hyvin tervetullut
Esä lehdessämme."
Mrs. Eila sSomero, Qöldenista B
C:sta kirjoitti aivan äskettäin: r
^. h Samalla lausun mitä pärhaim-mat
• kiitokset englanninkielen kurs­sin
johdosta. Se auttaa paljon eng­lanninkielen
: opiskelussa varsinkin
sellaisia. Jotka eivät voi sitä muuten
opiskella . . . " : : \ v - > ^ - , , J v -.o^-.-
LeJljorpuolue on . Jouiiunut. inaksa-maan
jöh^jäima iaiätun. Lokakuun
m '.tn-:
7 j.
V i i '
perustavaa laatua oleva virhe, joka johtaa kgkp Canadan ulkopoli-
HiUcan vaarallisille teille. On mielenkiintoista •^havaita, että,Ottawari
hallitus tunnustaa "voiman ja vastuunalaisuuden välillä vallitsevat
• -suhteet" siinä määrin, että Yhdysvalloille myönnetään maailman
johtaja-asema, jonka edesotf^misia luvataan tilkea vaikka katso-
,' täänkin tarpeelliseksi protestoida "ehkäisysodan" vaaran johdosta.
Mutta voitaisiinko tätä "suhdannekäsitystä" sovdtaa VrnlH
^; maahan nähden, kiiin Yhdysvaltoihin? ^anokaamme vaik­kapa
Neuvostoliittoon tai Kiinaan nähden? > Meillä on ollut pitkän
" Siikaa, sellainen tilanne esim. Korean kysymyksen yhteydessä, että
X YK:ssa ori valtavan suurella 'ylivoimalla"^ äänestetty Yhdysvaltain
/ - ohjeliiiian puolesta, mutta se "pieni vähemmistö", joka on äänestetty
'|j. / . kumoon tai on pidättynyt äänestämästä (Neuvostoliitto, Kiina, Intia;
; Kansandemokratian maat jne) edustavat' kuitenkin ihmiskunnan
enemmistöä. Eikö ihmiskunnan enemmistö edusta sellaista "voi-
'^•^ maa", että se on otettava lukuun maailman "johtokysymystä" määri­teltäessä?
Toisinsanoen pääministeri St. Laurent myöntää kun hän
Voiman perusteella, että
ehdotti ja sai hyväkV
suurvallan yksimielisyy­teen
tähtäävään eittoamisöikeuden. Pääministeri St. Laurentin yllä­mainittu
lausunto on siis kaikessa virheellisyydessään sangen mielen-
Itiintoineh myönnytys Y K : n tarpeellisuudesta sen alkuperäisessä muo­dossa.
». Jos tämän h'säksi pidämme mielessämme sen, että päämini^^
me katsoi tarpeelliseksi varoittaa niitä Wall Streetin sotatarvetehtaili-joita,
jotka "vapaan maailman aseistumisen kasvun rinnalla" vaati­vat
entistä äänekkäämmin "ehkäisysodan" aloittamista Neuvosto-liiitoa,
Kiinaa ja Euroopan Kansandemokratioita vastaan, niin yllä-plevaakin
kummallisempi on hänen lausuntonsa siitä, että "on tar-peellista
ylläpitää sotilaallista voimaa, ehkä sukupolven ajan". Senkö
«vuoksi meidän täytyy ylläpitää "sotilaallista voimaa", että me saisim-f
.f| N-roe paimentaa niitä,"" jotka tämän sotilaallisen voiman kasvun perus-
V'' I * o . 3f e t € « l la vaativat ehkäisysodan aloittamista?
iiri.
rl »(
Selvästikin tässä on jotakin perusteellisesti ristiriitaista. Paras
menettelymuoto näitä "ehkäisysodan" suunnittelijoita vastaan bn se,
että ryhdytään vähentämään asevoimia ja aseistusta, koska sillä pää­ministeri
Laurentin katsantokannan perusteella täytyy olla hillitsevä
j a rauhoittava vaikutus "ehkäisysodan" suunnittelijoihin ja kannat­tajiin
nähden. .
Tälläkin asialla on vielä toinen puoli. Yhdysvaltain valtiosih­teeri
Acheson, jolle pääministerimme luovuttaa voiman perusteella
•maailman' johtaja-aseman, jota Canada tukee ja kannattaa, puhui
myös marraskuun 19 päivänä. Valtiosihteeri Acheson puhui Pariisissa,
•YK:n Yleisneuvoston poliittisen komitean kokouksessa, missä hän
SO muiuuttia kestäneessä puheessaan antoi yksityiskohtaisen selostuk­sen
ns. "kolmen vallan aseistariisumissuunnitelmasta", joka edelly^-
jtää "huolellista askel-askeleelta suoriteUayaa aseiden paljastusta"
;(CP) eli luettelointia. Mr. Achesonin kerrotaan erikoisesti vedonneen
Neuvostoliittoon, että se hyväksyisi tämän "laajan ja selvän tien"
aseiden laskemisen hyväksi.
verrataan pääministeri St. Laurentin samana päivänä New
pitämää puhetta valtiosihteeri Achesonin puheeseen Y K :n
Yleisneuvoston poliittisen komitean kokouksessa,-niin näiden puhei­den
väliltä näkyy suuri ristiriita. Maailman johtajan osaa tavoitte­leva
ja atomipommien avulla vaativa Yhdysvaltain edustaja pitää
pitkän luennon lännen aseistariisumisehdotuksesta. Hänen "luut-nanttinsa"
puhuu ehkä miespolven ajan kestiivästä asevalmiudesta.
ja tämä tapahtuu samana päivänä! Tällaisen ristiriidan selittämi­seksi
voidaan antaa ehkä useitakin vastauksia, mutta ne kaikki päät­tyvät
samaan — tarkoituksena ei ilmeisesti olekaan aseistariisuminen,
yäan jonkihlainien'^ele yleisen mielipiteen rauhoittamiseksi. Jos kerran
siten, että Yhdysvalloille kuuluu "voimansa" perusteella maail­man
johtaja-asema, kuten pääministeri St. Laurent selitti, niin silloin
tämän johtajan ohjelman mukaan voidaan järjestää yleismaailmalH-aselstariisuminen.
Jos tätä ohjelmaa ei voida toteuttaa, niin sil-loin
Yhdysvaltain ehdoton "johtaja-asema" on vähemmässäkin las-
){) ly, kussa kyseenalainen tai sitten sen ohjelman tavoitteena ei olekaan
aseistariisuminen, vaan ainoastaan "aseiden luettelointi" yleisen mie-että
Canadan ei pitäisi kansallisten
J ; ' • -Nyt jos vei
^^'^''2^lfC-.Yorkissa pitä
W * J A i Yl«»i«;npnvn<;to
JVMALA VARJELKOON
BRITANNIA "YSTÄVISTÄÄN" .. ..
; Lontoo. — Britannia tutkii uutta
suunnitelmaa Iranin öljykriisin rat­kaisemiseksi
siten, että sikäläinen öl.
jyteollisuus pantaisiin maailman pan­kin
alaisuuteen ^ Äeutersih uutistie-to
marraskuun 20 pltä. (Siinä ei kui­tenkaan
sanota - sitä tosiasiaa, että
"Maailman pankki" on asiallisesti
trSArn rahamiesten koiitröllia^.)
' Rooma. — Texasilainen miljoneeri
Glenn McCarthy lähti tänään Parii­siin
missä hänen odotetaan viimeiste­levän
kaupan öljykeskuksien suhteen
yli 6,000.000 < eekkerinelah laajuisella
alueella Punaisenmeren tienoilla
Egyptissä... — A P : n uutistieto, marr
rask. 20 p. --L-
"YSTÄVIEN" KESKEN
TAPAHTUU SELLAISTAKIN^
• . . . Erillään siitä tosiasiasta, että
Iran on nyt huononlainen riski, Y h ­dysvallat,
syyllistyisi selvästi epäystä­välliseen
toimintaan Britaimiaä vas­taan
jos se hankkisi Mossadeghille
hänen tarvitsemansa lainan... Tä­mä
katsantokanta on varmaan paina,
vana tekijänä WashIngtonin päätök-sissä
'Iranin suhteen. Tästä huoli­matta
näyttää siltä, että viimeksiku-luneen
kuuden viikon keskusteluissa
mr, Mossadegihln kanssa Yhdjrevaltain
iiallitus ei ole antanut brittiläisille
(tarkoittaa brittiläisiä öljykapitaliste-ja
— Vap.) sitäl tukea minkä he an­saitsevat
kiistassaan Iranin kanssa./.
— Globe and Mailin toimituskirjoitus
marrask. 21 pnä. \
PIRISTYSRYYPPY
EI PIRISTÄ
On vihdoinkin aika päästä eroon
siitä harhakäsityksestä, että kykenette
ajamaan paremmin kun olette saaneet
pari virkistysryyppyä. Kaksi ryyppyä
lisää 5-kertaisesti teidän mahdoUi-suuksianne
joutua otmettomuuteen,
osoittavat äskeiset yhdysvaltalaiset
tutkimukset. Kolme tai neljä unssia
whiskyä saattaa aiheuttaa samallai-sen
pimennyksen kuin Jos pantaisiin
harmaa lasi tuulilastane eteen tai p i ­täisitte
aurinkolaseja UtaMmyssä. Te
ette yksinkertaisesti kykene näkemään
selvästi. Ettekä kaiken lisäksi kykene
toimimaan tarpeeksi pikaisesti Jos
näette vaaran lähestyvän. Pienten a l ­koholimäärien
todellinen vaarallisuus
on siinä, että ne pettävät Hunisä. E s i .
merkiksi ihmiset, jotka eivät aja hiu­kan
humalassa ollessaan, eivät voi
totea mitään vaaraa otettuaan "aino­astaan
pari ryyppjä". — Vancouver
Sun. ,
25 pn: vaalit toivat konservatiivit i a ^
«taisin valtaan ... Kolmas labor-puolueeh
iiallitus ikphtasi vieläMn
kunniattomammari lopun kuiri sen
edeltäjät vuosina .1924 ja 1929—31.
Mistä Johtuu täamä tappio? Lafaör-puolueen
nykyiset Johtajat eivät' voi
MacDonaldin, Snowdenin ja. Thoma­sin
thvoin vedota siihen, että heidän
valtakautensa oli liian lyhyt työväen
ohjelman 'toteuttamista varten. At-tlee
ja Morrison olivat 'hallituksessa
yli 6 vuotta, kauemmin kuin rnikään
muu oikeistosiiven työväenhallitus
missään suurimmassa. Länsi-Euroopan
maassa. Sinä aikana heidän tuke­naan
oli ehdoton enemmistö Iparla-mentissa
ja hallituskoneisto oli hei­dän
, kontrollissaan. Mutta Britan­nian
'Etansa odotti turhaan Attleen ja
Morri£onin vaalilupausten täyttämis­tä
— cUä maa nostetaan ylös toivot-tcmuosaiaiia^
ta; parannetaan työläis­ten
aschaa, lopetetaan monopolien
valta, icehitetään ystävyyttä Neuvos­toliiton
kanssa, vakiirmutetaan rau­ha.
V:'/;:. i-^ "--i-^v B^;''
: ; Ei yhdessäkään näissä uiko-: tai
sisäpoliittisessa kysymyiisessä. l a -
: ; borjohtajat; täyttäneet lupauksi­aan.
He
1945 antamat lupankset Saksan ja
Japanin suhteen.
ulkopoliittisissa asioissa. laborhalli-tus
seurasi orjamaisesti Yihdysvaltain
vai tiodepartmentln johtoa tukiieri va-rauicsitta
Yhdysvaltain hyökkäävää ui
kopolitiikikaa." Laljorpuolueeh johta^
jat eivät kärsineet vaalitappiota sen
vuoksi, ettei heillä ollut riittävästi
aikaa ohjelmansa toteuttamista -var-'
ten. tai siksi, että joku olisi estänyt
heidät toteuttamasta sen, vaan siksi
kuri he pettivät vapaaehtoisesti. an­tamansa
lupaukset, aiheuttaen .petty-myksiä
niille, -jotka luottivat heihin.
Tämä oli pääsyy ucplmännen labör-hallituksen
kaatumiseen — asiallisesti
se toteutti 'konservatiivien ohjelmaa.
• Konservatiivipuolueen johtaja käyt­ti
tätä,tehokkaasti (hyväkseen näissä
vaaleissa. Hän kaappasi aloitteen­teon
alusta pitäen. Churchill yältte-;
li laborhailituksen ohjelman arvostq-r
lua sellaisenaan. Tosiasiassa hän
myön-si, että laborhallitus oli toteutta­nut
hänen ohjelmaansa, mutta .— ja
tämä oli hänen pääsyytöksensä
Uian kömpelösti, (Hän sanoi tämän
erisimmäisessä vaalipuheessaan L i ­verpoolissa,
lokakuun 2. pnä, jolloin
hän lausui: .'"^^
: "Sosialistit Jsenrasivat konserva­tiivien
heille osoittamaa ohjelmaa,
miitta tekivät sen kömpelösti' ja
hitaasti (tardily)".
Toryjohtaja, ei nuhdellut laborjoh-tajia
siitä, etteivät he seuranneet M K
nen ohjelmaansa ja periaatteitaan,
vään siitä.että .he toteuttivat korisej-i-;
vatiivipuolueen ohjelmaa tfehottomast
ti. Radiopidieessaan: viikkoa myö­hemmin
Churchill kielsi senkin, että
w)«|alfrti«f«ia bppeto-kofcoelm
» täJitditä sen naiden vaar
iira edeiiäien lacasnJUi bn kobbel^,
risa' esiäaäSaäiää Joiaiavuofcda.'?? ^
'^The Economist, Cityri löiti osoitti:
• /''Eitsftmriäisen kerran; laboristit ei­vät;
esitä mitään selviä ehdotuksia
edelleen kanisallistuttamisen suhteen
Ei ble koskaan ollut seiveriipää
tunnustusta, että poliittinen puolue on
kuluttanut itsensä loppuun."
Luonnollisesti konservatiivi- ja l a -
iborpuolue: olivat ylläpitävinään •pe­räänantamatonta
taistelua esittäen
riiolemaiin puolin syytöksiä j a vieläpä
häväistyksiäkin, kuten konsanaan
Di^kensiri päivinä. Morrison sanoi
Daily Heraldissa julkaisemassaan ar- ;
tikkelissa konservatiiyien ohjelmasta,
että se on "villainen, joss^iri määrin
merkityksetön asiakhrja". Churchillin
lehti Daily Telegraph vastasi siihen
heti. että läboipuolueen vaaliohjelma
pn "epämääräisten •periaatteiden jou­tavanpäiväinen
uudelleen lausunta".
Laborjohtajat. jotka vuosi vuoden jäl­keen
ovat toteuttaneet konservatiivien
ulkopolitiikkaa, esiintyivät nyt sen
arvostelijoina ^ ja naamioituivat rau­han
ystävfksi;' Eräässä puheessaan
Bevan huudahti:
"Knn . . . minä ajattelin sitä
. mahdoUisuritta. että Churchill ja
hänen ; koUeglorisa: edustaisivat
meitä kansainvälisissä konferens­seissa,
: riilrian • sydämeni laski." '
Morrison sanoi "vapisevansa" (rau­han
asian suhteen, jos parlamentissa
olisi määräävänä voimana "konserva­tiivien
tenipperamenttl ja sotainen
•kiihkeys". ' Mutta ei Morrisonin va-
.pisemlnen eikä. Bevanin sydämenlasku
estänyt (laboristien) sotaslhteeri
Wood!rorwWhyattia-suoraan sanomas­ta,
että jos Churchill rvoittaä. laboris-tit
jatkavat kuitenkin aseistauturiiisen
tukemista. i ^^^'•:'^'•,"•'•vV^:'^-•;•6^^^
Laboristien ja konservatiivien sana­kiistassa
oli viimeksimainituilla i l -
metoen etumatka. -The •New York
Times Magazine osoittautui ol|van
oikeassa kun se huhtikuussa 1931 kir-tf^
sta. t&lasla^iaa koaservatlivit
^/$;^»n^^ä00tta:[ 'msriä voin iett^
''''(1'nuiä tahsiiäiik ' paremmin'. kuin'
vaa^laolnn .senraavissa vaaleissa.'!
-Juurt tätä'laulua brittUäislUe va-
UtsiJotUe tarjoiltiin. vAttlee ja Mor­rison
eivät .vain ottaneet kqnserva-tiivieri
bhjelmari pääkohtia vaalima-nifestiinsa—
mutta väittelivät myös
•sellaisia kysymyksiä joita konserva­tiivit
eivät ohjelmaahsa halunneet —
kuten Atlantiri, paktin hyökkäyssuun­nitelmat,
liittoutiuninen Länsi-Sak­san
ja Japanin militaristien kanssa
ja Korean sota. Attleella ei ollut
rohkeutta esittää ^ Britannian valitsi­joille
maaiimari kriitillisimpiä ja tär-tcäbää
inuuta kuin «nurista i a irvls-tellä.
Sidottuna "herrasmiesten BO-pimuksella''
Churchillin, be olivat xno-xaalisesti
konservatiivien; v a i ^ i r ia
viioieiseen päivään asti.
S^oriparijan edistyessä tuU yhäs e i - '
vemmäkEi. ettei icy^ymjns ole kahden
puolueen välisestä taistelusta, vaari
saman puolueen kahden fraksion k i l ­pailusta
amerikkalaisen • "kaksipuolii-eeliisuusjärjestelmän"
«puitteissa. , -
Attlee-Morrisori puolue ei tullut työ­väen'.
eteen työväenpuolueena, sosia-^
Usriiiri ja rai^anpuolueena, vaan hal­litsevan
, luokan .toisena, rixaineerisa
nieriettäneeiiä^ucilueena Ei ole ihme
vaikka' monet <yalitsijat käänsivätkin
selkänsä lahoiristeille. Vaalitulokset
osoittavat," että Viaikka väestön työ-.
SITA— ^
keimpiä -kysymyksiä^ The Economist • väenluokari Osa.'ensitilalla unionistit,
antoi kannatuksensa iaborpuolueelle,
suuri osa horjuvia aineksia. Pääasias­sa
keskiluokkyaiset, "kääris
ei voinut olla''kyyriillisesti huomaut­tamatta:
' "Kaksi ^ pääpuolaetta triritun
olevan yhtä lujasti . yksimieiisiä
. kuin aikaisemminkin yhdestä pää-
, icysjrmylisestä —r että ; valitsijoille
ei saa antaa mahdolUsuutta tehdä
päätästä,JBritannian Iiansari edessä
: olevista todeliisista kysymylcsistä."
Konservatiivit. osoittivat, että Att-leen
ja Morrisöiiin hallituksen tulok­sena
on ollut tuulispään tavoin tpis-timeet
kriisit: doilarikriisit. polttoai-nekriisit,
transporttikriisit, ulkopoliit­tiset
kriisit, raaka-ainekriisit. impe-
Tiumin kriisit, Iranin Icriisit ja .Egyp­tin
kriisit ' . ..
• Tähän hyökkäysten isarjaan labo-ristit
eiyät.löytäneet pätevää vastaus­ta.
He eivät-uskaltaneet myöntää
valitsijoille, «ttä Britannian vaikeuk­sien
ja laboi^allituksen heikkojen
saavutusten pääsyynä on se -hyökkää­vä
ulkopolitiikka, mikä on heikentä­nyt
maan ekonomian ja huonontanut
sen kansalnvÄlteiä suliteita, mitä oh-jeimaa
la43Örhallitus on toteuttanut
yhdessä konservatiivien ja Wäshing-tbnln
kanssa. Vastauksena konser-vatäiyien
javWashingtonin kanssa.
Vastauksena konservatiivien hyök­käyksiin
laborjohtajat eivät voineet
>U / ^ f ^ i ^ v v ? ^ : ; Join
Ottawa. — VUme kesäkuussa toi-mitetim
väenlaskun mukaarx oli Prince
Edward Islandin maakuruiassa 97,787
asukasta eli 2,740 henkeä enemmän
kuin 10 vuotta aikaisemmin. Maa­kunnan
väkiluku oli tkorkeimanillaan
vuoden .1891 toimitetussa väenlaskus-sa.
jolloin se oli. 109.078 henkeä. Sen
niukaan on maakunnan väkiluku vä­hentynyt
60 vuodessa kaikkiaan 11.291
hengellä.
Atfleen hallitus olisi alulle pannut n:S.
talousreforminsa. Hän sanoi, että ne
sosiaaliset reformit,. joista laboristlt
ottavat kunniaa itselleen, pantiin asi­allisesti
alulle sota-ajan kpkopmus-hallituksen
toimesta — jonka pää-miehenä
hän oli.
Konservatiivijohtajat esittivät va­litsijoille
tosiasiallista ainehistoa, että
.\ttleella ja Morrisonilla ei ollut omaa
ohjelmaa että he eivät kykene niuu-hun
kuin omaksumaan konservatii­vien
ohjelman ja sekoittamaan sen­kin.
Laboristlt eivät voineet torjua
tätä tuomitsevaa syytöstä Anderse­nin
sadun mukaan kuningas oli alas­tomana.
• « •.. •. •• • •
Tässä on tapaus mikä (mainiosti
kuvaa sitä kuoliota miitä; laborjohta­jat
löysivät itsensä näissä vaaleissa.
Heidän virallinen vaaliohjekirjansa
"Campaign Quotations" (vaalikam­panja
lainauksia) selittää Chiu-chillin
sanoneen F.dinburghissa helmikuussa
11950 että laborhallitus oli "horjumat­ta
seurarmut veljellisen yhteistoimin­nan
linjaa Yhdysvaltain suhteen ja
läheistä yhtenäisyyttä meidän mili-taarisissa
järjestelyissämme."
Tämä lainaus oli ilmeisesti aiottu
^todistukseksi siitä että Churchill itse
on turmustanut laborhailituksen u l ­kopolitiikan
oikeaksi. Näyttää kui-terikiri
siltä että laborpuolueen viral­lisen'
käsikirjan laatijat olivat teh­neet
pienen "erehdyksen": He olivat
jättäneet toryjohtajan lausurmosta
pois sen ydinkohdan. Mitä Churchill
asiallisesti sanoi oli se että laborhal­litus
on
"horjnmatta seurannut minun Fnl-tonissa
viitoittamaani UnjaaYh--
dysvaltaln Suhteen Ja läheistä yh­tenäisyyttä
meidän militaarislssa
järjestelyissämme."
Kurjat sotajuonet kuten yllämainit­tu
auttaa vain näkemään laborjohta-jain
poliittisen vararikkotilan. Hei­dän
vararikkotllansa näkyi mitä sel­vemmin
laboristien omasta vaaliohjel­masta.
Konsenvatiivi- Ja liberaalipuolueen
lehdistö totesi laboristien vaaliohjel­man
onttouden. Lil)eraallnen Man­chester
Guardian liuomautti:
'Laborpooloe on loppunnkualut-tannt
Innoituksensa eiltä sillä ole
selkänsä. Tämä/selittää kdnserva-,
tiivipuolUeen \ sj^mäari ratkaisevari
enemmistön vaalialueilla missä vuo­den
' 1950 vaaleis-sa voimasuhteet oli­vat
melko tasaiset.
l Vaalikampanjan; aikana kumpikin
puolue Juiistl pjevansä päättäväisesti
rauhan säilyttämisen ipuolesta.": Tämä
oli tunriiistiis Britäriniän kansanjouk­kojen
rauhantahdolle. Voidaan kat­soa,
että hionen valitsijain mielipi­teisiin
vaikutti "yksinkertainen seikka:
Jos laboristeilla ei todellakaan ole
tarjottavana mitään sen parempaa
mitä konservatiiveilla on, niin hallit­takoon,
sitten maata herrojen eikä
palvelijain toimesta. , . • .
On kuitenkin merkillepantavaa.
että joissakin vaalipiireissä, missä
Bevanin ryhmän "vasenunistolai-
; ; set" laboristlt: olivat ehdokkaina,
laboirpuolue ei ainoastaan säilyt.
tänyt asemiaan vaan saavutti yie-
•y, lä lisää kannatusta.'' •
On totta etteivät Bevanin ohjelman
suhteen; mutta he ainakin demagogi-sesti
arvostelivat asejstumisohjelman
suuruutta ja .mielenosoituksellisesti
tuomitsivat konservatiivit. Tämäkin
•johti jo äänestäjät hylkäämään korir
servatiivien ehdokkaat.
jedcel
-siTMmetko tuon o i i ä i e n ;^
-»-"'^--Sodalla feSS?
; Hän.ori se m i d ^
' tapaa" rahan anij]
dasbi-tavasta;
-m , ^ A I R A L L E E N SANÖTI|I,
.Tal^tejä vierailee koulussa.^
ki^' l^WW6iyksiä. Hän k>-syy: ,v
:iMinkälaiset kädet on sqjänäj'
• poika, ; ;
"Mat^i; sepällä on isommat
kuiniminulla?;' •,
"Sljisl;etta seppä tekee työtä uit;
te kyseiette'% tuli vastaus,'n
•:>:!*'••' ',"}•'*•"'''• V
•r^ Ori; riyviri ilaliduttavaa tav:
mies 'johonka voi luottaa.
— Ett •tiedä, minusta on ilalu^tl
vämp?ia;:|a.vata henkilö joka malc
käteisellä.
• I • miljoonan
Philip Murray valittiin kahdennentoista ja ehitä yjimelscn kerran CIO:n
päämieheksi. Tämä valinta tapahtui New Y o r k i s i äskettäin pidetyssä
. CIQ:n kolmannessatoista edustajakokouksessa, ndssä edelleenkin seu­rattiin
suurin piirtein TYiinianin: liallitulisen uiko- ja sisäpolitiikkaa,
mikä on jo suuresti alentanut työtätekevien elintasoa.
Philip Murray on nyt 65-vuotias mies, jonka sariol^ari sairastaneenkin
huomattavassa määrässä ja työväenllikkeeif huoiiritsijain taholta on
lausuttu sellaisia 'olettamuksia, että hänen uudeleen vallintansa tapalv-tnl
siinä mielessä. Jotta voitaisiin välttää avoi|( taitstelu ^Inruununperi-jäln"-
keskuudessa siten, että Murray itse nimittää (johtokuntansa
siunaamapa) ennen virkakautansa loppuniistä vallailulsen seuraajansa.
•Laborjohtajat tasoittivat itse tietä
konservatiivien voitolle. Enemmän­kin,
on runsaasti merkkejä siitä, että
he tarkoituksellisesti halusivat vaali-häviötä.
Haluttomina politiikkärisa
muuttamiseen, mutta samalla kertaa
tahtoen välttää edesvastuxm siitä, se­kä
peläten nojpeasti kasvavaa unio-nistien
tj^tymättömyytfö ja sotavas-taisen
mielialan leviämistä riiaassa,
he,jpäättivätettei;TOvi olla k
hailitukse^a''jä'il^^ ennenai^'
kals'et vaalit. '\;;:y\^i
; Lontoon :^iJittisissa piireissä el
^ ' ölliit'; salaisuutena' se, että " monet
iatMrpuoIueeri johtajat olivat ha­lukkaat
heittämään pallon Chur­chillille
ja iähföivat<paiata taksin
opposition penkeille voidakseerisl-
; ten tyynnyttää laborpuolueen tyy-
• tymättömiä nnsllla demagogisilla
iskolauseilla ja lupauksilla tehdä
seuraavalla kerralla paremmin".
On kuitenkin epäilyttävää, että on­nistuuko
öikeigtblairien johto tässä.
-Kuusi vuotta -vallassa ollut kolmas
lafcorpuolueen hallitus ei voinut olla
jättämättä opetuksiaan Britannian
työläisille. Vilmekslkuluneen ivuoderi
aikana laborpUolueessa bn kasvanut
kriisi. Scarboroughn -konferenssin
aikana oikeistosiiven •johtajain asema
611 hiuskarvan varassa, ja vasta vii­meisten
ttmtien aikana heidän tuki­jansa
kykenivät ohjaamaan iskuri sl-4
•vuun Nyt, vaaleissa kärsityn tappion
jälkeen, Attlee.-Morrlson hallltiiksen
ohjelman tuhoisat seuraamukset' ovat
kaikkien nähtävissä Voidaan tuskin
epäillä, etteikö laborpuolueen alajär­jestöt
ja unionistinen liike vaadi sei-alla
Edmonton, Alta. — Yli 450 miljoc
nan dpDarin arvosta sanotaan ole
van viljaa lumen alla kahdessa aa
vikkomsiakunnassa odottamassa koi
jäamista^kevään aikana. Tästä mää
rästä arvellaan olevan noin 200 mB
jonajpi dollarin arvosta Saskat6hewa,
nin im^akunnassa, 232 miljoonan dol­larin'"
aryosta Albertan vainioilla Jj
noin kahdeksan miljoonan döUarii
airvosta Manitobassa. Suurin osa
tästä^,yyjastä kyetään vielä korjaa.
maan. niuttä sen arvo silloin kun
se korjataan on hyvin kryseenalalneu.
, Aayifckomaakuntien farmarit jou­tuivat
toisena peräkkäisenä vuonna
kärsimän myöhästyneen kasviäau-den
ija varhaisen talventulon johdos,
tä; jotka yhdessä viljan kuljetusvai­keuksien
•• kanssa ovat aiheuttanm
viljarikiasvatlajille valtavia tappteita
vehnän; kauran ja ohran suhteen,
Kesä,h''aikana näytti siltä kuin olid
saätu;runsas ja hyvälaatuinen sato
korjatuksi talteen ja myydyksi ennen
talven tuloa. • Nyt ori kuitenkin noin
•74 sadosta farmeilla, joko korjaamatta
tai tUajiäislssä säiliöissä.
Parmareille ei ole nyt niitä käteisii
varoja, jotka he tavallisesti saavat
-syksyll|ijkui^ ovat toimittaneet vii-
Vamä *ele\^ättöreihin. 'Ne -onnelliset.,
jotka ovat saarieet viljansa puiduhi,
eivät ilcyikene toimittamaan sitä dfr
vaattpreihin. jotka ovat jo entuudes­taan
täynnä viljaa.
Täljftäri tilanteen johdosta ovat iai-marlep,
järjestöt esittäneet liittoval-tlön'liaUltuksUle
vaatimuksia, että
farmareille, pitäisi varata rahaa viL
jaansa"vastaan, että he kykenisivät
elämään - talven yli siihen saaJda
kunnes saavat viljansa korjatuksi J»
myydyksi tulevan kevään aikana, tai
myöhemmin. Lännen liikemiehet o-vatmyöskln
huolissaan koskia aavikon
koko liike-elämä perustuu viljaan ji
siltä saataviin rahoihin. ; '
vitysbä niiltä, jotka ovat vastuussa
lokakuun 25 pri häviöstä.
Attleen hallitus ' on eronnut Ja
Churchill on jälleen vallassa.
Monet ääriestiyät ilmeisesti konser­vatiiveja
siinä toivossa, että Britan-nlari
ohjelma muuttuisi ja että järki
ja äly tulisi paremmin kuulluksi. Mut­ta
huomioonottaen sen, että AttleeJa
Morrison toteuttivat asiallisesti kon-.
servatiivien ohjelmaa, nuorentanjlses-ta
ei.ole suurtakaa toivoa.
Kun vuori synnyttää hiiren
Wall Streetin sotaiset kenraalit ei­vät
kaki sieUä missä he kyykkivät! Se
näiksv tällä kertaa parhaiten siltä
eversti "Hanleyn" propaganda-ankas­ta,
jonka Toronton Vapaa Saim rien­si
• palvelustoalussaan otsikoimaan:;
"Pöyristyttävä tieto koriiujen veri­töistä",
'^-^r./;-:/.: ^z-.
Ja "pöyristyttävä" — todella maa­ilmaa'
mullistava tapaus on se kun
suuri :vuori yrittää synnyttää pienen
hiiren, joka sekin jää epäonnisttmeeksi
etujensa vuoksi sitoa kohtaloaan "voimaan
tain maailmanlaajuiseen johtaja-asemaan". Sensijaan, varsinkin kun
on täysi syy pelätä "ehkäisysodan" suunnittelijoita, Canadan tulisi
omaksua Y K : n kautta täysin itsenäinen raiihaii ja ystävjyden oh- '
jelma KAIKKIA MAITA KOHT.\AN.
nahkamunaksi.
Jos lukija erehtyy luulemaan, että
allekirjoittanut viittaa ylläolevalla sii­hen
tosiasiaan, että amerikkalaisten
kontrolloimasta SyngmanRheen hal­lituksesta
pantiin kaakinpuuhun Joi.
takin sellaisia veijareita, jotka olivat
joukkomitassa ja ilman aikojaan t a -
pattarieet korealaisia patriootteja, niin
se vain toteaa, että täkäläiset maan­miehemme
ovat aikaansa seuraavia
ihmisiä, jotka tietävät missä mUlohi-kin
meimään. Mutta allekirjoitta­neen
tarkoitus oli puhua suilla suu­remmilla.
Alkakaamme siis alusta.
Amerikkalainen eversfl James M .
^Hanley, jonka suurista "kyvyistä'', ei
perustuvaan "Yhdysval- tämä maaihna ole aikaisemmin kuul-
" lut riritäEto, julisti viikko jri^^
kiviikkona, että korealaiset ja kiina­laiset
vapaaehtoiset ovat. raakamai­sesti
tappaneet 13.400 Y K : n JoukkoL
hln kuulunutta sotavankia, lukeutuen
tähän 6.227:'airierikkaläista sotavan-
"Pöyristyttävää!" eikö olekin? ,
Mutta kim koko sivistynyt maail­ma
pöyristyi tällaisesta sotaprovoka-tlosta.
niin "itte" kenraali • Ridgway
joutui sekaaritiiriiaari asiaari — ja niin
ruvettiin saamaan Vselityksiä'J|.
•Ensin sanottiin, että eversti Hanley-ta
on "nuhdeltu"; Sitten se kiellet­tiin
ja "selitettiin", että asian johdos­ta
"suoritetaan tutkimus''. ;
Kaiken tämän johdosta eversti Hari-ley
antoi oman "selityksensä". Hän
sarioi mm.: ''.'Minkä tahansa armeijan
yksilöjäsenet voivat suorittaa/ Jtil-muustöitä
taistelutilanteessa, tai sik­si
kun 'he ovat huonoja yksilöitä, mut­ta
meidän vihollisemme tekee niitä
määräyksistä". Nyt me lainaamme
hänen "seUtystään-^UPfri-IViklon ta]
rlnan (marraski 19 p.) inukaan: ;
"Hän (Hanley) sanoi, ettei hänellä
ole mitään todisteita kommunistien
julmuuksista ;• sotavankileireillä. To-distusalriehlstot
Osoittavat, että mur­hatut
vangit on tapettu ennen vanki­leireille
vientiä, sanoi 'hän. (Siis tais­telutantereella'
— Känsäkoura!)
'IHänley piibiiisti verityölausuritonsa
julkaisemista. Hän sanoi vieläkin
katÄovaim"sert täipeellisek^^ Ja asialli­seksi
toimeriiilV^eksi torjuakseen, ku­ten
hän sanoi, kommunistien 'pirulli­sen
taitavari** propagandan... kom-mullistit
antavat erikoiskohtelua Joil-lekin
sotavangeille ja vapauttavat hei­tä
propagandatarkoituksessa vlekoi.
tellakseen toisia sotilaita antautu­maan,"
sanoi hän. (Älkäämme mis-
,sään tapauksessa harhautuko tästä
sellaiseen "epäamerikkalaiseen" sjm-tiin,
että ajattelisinune tätä lausim-toa
ja vetäisimme sellaisen johtopää­töksen,
että amerikkalaisia sotilaita
antautuu mieluimmin kuin jatkavat
tätä kurjaa sotaa korealaisia vastaan.
Ajatteleminen on 'vapaassa' Ameri­kassa
kielletty I)
Mutta älkäämme unhoittako ken­raali.
Ridgwayta Ja hänen "tutkimuk­siaan".
. ^'
Korkeaminan upseerin täytj^ Jo
punnita vähän sanojaan. Niinpä ken­raali
Ridgway sanoi. (New York Time­sin
mukaan), että kysymys on "käteis,
sa : olevista amerikkalaisista sotilais­ta",
jotka ovat'joko itse antautuneet
ifai taistelussa joutuneet vangeiksi tai
taistelun tuoksinassa räjäytetty " a -
toomeiksi". Tähän^ viittaa kenraaU
Ridgwayn seuraava selitys: "On mah­dollista
että" Korean taisteluissa katei­siin
joutuneet 6,000 • amerikkalaista
sotilasta on ehkä tapettu kommunis­tien
toimesta sen Jälkeen kun heidät
on saatu vangiksi. Samalla kertaa
hän kuitenkin sanof, että Y K : n tutki­muksissa
on saatu positiivisia todis­teita
365 amerikkalaisen suhteen."
(Tummennus allekirjoittaneen).
Sen jälkeen osoittautui kuitenkin,
että tuolein luku oli liian suuri Ja niin
kenraali Ridgwayn ilmoitettiin olkaisr
«en myös Itseään Ja sanoneen, eitä
todisteita onkin vain 2S4 amerikkalai­sen
suhteen. Kaiken lisäksi UPrn
Tokion tarinassa (marrask. l&p.) ker­rotaan
hämmästyneelle, maailmalle,
että Washitietonlin lähetetään "vah­vistettavaksi
julkaisemista varten kor­jattu
raportti. Virallisissa piireissä
isanottUn. että alkuperäinen lausunto
(eversti'Hanleyn lausunto) pcnistni
osittain 'epätieteelliseen' todistusaine-hlstoön..."
Kun natsit saivat aikoinaan "kula
käskee ja mitä kuuluu" Stalingradissa,
niin Hitlerin miehet rupesivat puhu-,
maan "onnistuneista IrtautumlsUit-kelstä".
E i sopinut mitenkään tan-nöstaa.
että puhdasrotuiset arjalaisrt
saivat selkäänsä niin että rytlsL Näyt­tää
riiyös sUtä, ettei amerikkalais»
keiiraalien sovi enää sanoa valtet»
valheeksi — sitä on sanottava hieni»-
teUeiL.'.'epätIeteellIseen'' todistiaato-riistoon
perustuvaksi lausnnnokd!
Kuten nähdäänr-amerikkalaiset «o-talsefkenraaUt
eivät todellakaan ka­ki
missä kyykkivät.
Onmyös "pöyristyttävää", että täl­laisia
propagandatemppuja käytetään
amerikkalaisia ja canadalalsla ta»-
taan siinä mielessä, että saataidlnp»-
haa aavistamattomat ihmiset hyr»-
syrixaari-Korean sodan jatkamtt^
mitä sodista rikastuvat asetehtaiuja
•ja heidän^ienraalinsa haluavat.
Lopettakaamme tällainen llveDy s-teri.
Jttällopetetaan hyödytön.ttfflö-teurastus
Koreassa, sekä niääräta^
Koreasta poistettavaksi kaikki ni»-
rilaalaiset sotilaat ja tunnust«t»^
niin teoin kuta sanoinkin, ettäkortf-laisilla
on ikuinen oikeus itse Pää»»*
oman maansa «Iäisistä asioista.
U Ml^takaamme, että korea^
taistelevat omalla maakamaiau»-
silloin kuin amerikkalaiset eivv^
dritiVät Täitä pöyrisytiävlä Prc»^
ganda-ankkojaan kuudcntdba^
maiUn päässä kotimaastaon. -
—_ , , j:itiiSoura./;/:.^';;.,'^