Vapaus, September 11, 1951

              ''m 'm
m
m
•mw-mmm
M i
mmmtmm
Oqw of Fttml5b CanadisDS. Es*
«atdUbed Nov,«, 1017. AiitSmized
M Mcond da» juall by the Post
Ottice Departmeot. Ottava. Pub-
Vam tlufce i^kly; Tuesdays,
iAntadays and Saturdays tv Yapans
PtblUbiBg Cosopany Ud., at 100-102
EbD Bt W., 8udIniiy,.Ont;,, Canada,
Telepbones: BaaineM OftBoe <M0M.'
mUffM Of/Joe 4-4265. Mtosger
BukcJ. EdiUtrVr, JEUtidd. BSUUng
addrea» J M (69, Sddlmiy*» Onttffo,
AdTfriistngnteiiaMii appUcatta»
TII.AU8BINNAT:
C«Hadaa»i 4 vk,'74)0 6 t k , 3.75
^jravaUolna; S Tic^'84)0 « kk, 430
SuomesBa^ . 4 vk« 8.50 0 kk« 4.79
a s i l !
1: i i PPiI
i l mi
P
Mm' ilp
:
•iii
ipSfi
i i i i
m
Mli
' ' " i l
•mm
CSJ, min. Toivpia ja,pisti SnciUiii^
stionienliielinen mutta paIu;i1aisenmiennenpoIiti]coiW
kirjaa kärkyn, että?''ä]ä'sano 'mäT^Aof&^imtai^l^^
pn tapahtunut A^ancouverissä ilmestyvän ; '/Ajan
Sanan toimittajan pastori E ; Snellmanin suhteiBnpniinha^cs^ 'tulee'
^paatunut:farisealainen, joka lyö rintoihinsa ja huutaa kiiUKitaepäjur
> malalleen siitä kun hän ei ole yhtä syntinen kuten muut ihmiset!
Raamatussa sanotaan: "Minä sanon teiller rakastakaa viholli;-
slanne ja rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä vainoavat, että olisitte
; Isanne lapsia, joka on taivaassa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa
' kaillekhi. Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä
t palkka siitä on tuleva? Eivätkö puplikaanitkin tee samoin . . ] ."
: ,(Matt.5:44—47)
Mutta |>olitikoiva pastori Snellman on unhoittanut täoiän, ku­ten
hän on ui^oittanut 'Katekismuksen käskyn valehtelemista vastaan
fa sen, että Jeesuksen pitäisi olla Rauhan Ruhtmaah.
, ' Viidestoista päivä elokuuta ilmestyneessä '/Ajan Sanassa" pastori
" • 'Snellman julkaisee pitkän toimituskirjoituksen, jonka oitsikkona k»-
' ineilee "Viidennestä kolonnasta". Pastori Snellman myöntää, ettei
Mn tunne Canadan Suomalaista Järjestöä^ mutta kaikesta siitä huoH-
' .matta^ ja suoranaisiin ^valheisiin turvautumalla^ hän yrittää kuitenkin
xi^yiifikeiniai^^ leipoa mainitusta järjestöstä jonkinlaisen
, ^'ivUdennen kolonnan" sanomalla, että/'nuo, jotka ottavat tämän jär-m
Ajistötf toimintaan osaa^^
' mtiodon kannalla/'
Millä valtuuksilla pastori, Snellman heittää tällaisia valheellbia
hujauksia Canadan suomalaisten johtavaa kulttuurijärjestöäkin
: Valheen "valtt!uksillä"! Hän valehtelee silmää räpäyttämättä,'tosin
jonkun nimettömän "kertojan" housuilla tuleen-fstuen, että 'Clinton
. itaalille "on viety siirtolaisia tutkittavaksi, ja VAADITTU,' ETTÄ HE
l LIITTYVÄT 'TYÖLÄISTEN' RIVIIN . . / \ Lapsetkin tielävät, ,
^ eiiä tuo on pötyä. Me lausumme tämän valhttelusyytöksen'täisin '
'harkitusti ja hänen oman kirjoituksensa perusteella missä todetaan,
t että Suomen'luokkasodan jälkeen välit kärjistyivät täkäläisten'siirto-
;;v Iäistenkin kesken Suomen; kansalaissodan tapahtumien perusteella.
; Tämä väite on totta. Se historiallinen tilanne johti siihen, f ttä työ--
I i väenjärjestöissä ^^^^^^^ ol-l
le^t'valkokaartissa — aivan samalla tavalla kuin^ porvarillisissa jär- ,
" jestöissa vihattiin niitä jotka olivat olleet punaisten puolella.' Tästä
> historiallisesta tapauksesta johtui, että tunneseikat säivaf määfäayän
vallan niin puolella kuin toisellakin ja myös työvä^
yritettiin "suojella" omat järjestöt Suomen työväen teurastuksen
•Js:osallistuneita valkokaartilaisia vastaan. Kysymys oli siis järjestöön
. pääsyn ESTÄMINEN eikä järjestöön väkisin vetäöiineni Silloisten
v| tutkijakomiteain tarkoituks^ ei ollut raalikU ketään ,0int6ni^ ^
f 'muillekaan työväenbaaleille, yaan kun henkilöi jättijäsenhakemukr f
t ^söisay niin asia alistettiin harkittavaksi sellaiseen järjestödimeen,,joka
L i tiedusteli, onko järjestöön pyrkijä-kuulunut valkokaartiin.' 5Tällaisia -
olivat ne kauheat "tutkijakomiteat", mistä pastori Snellman näkee
1 niin suurta vaivaa. Ne olivat historiallisten tapahtumain johdosta
l heilahtaneiden tunteiden ilmaisuja. Tärkeintä on kuitenkin tämä.
f CSJ ja muut työväenjärjestöt ovat jo kohta kaksikymmentä• vyotta
; sitten luopuneet näistä tutkijakomiteoista<jätuominneet'nevirheelii-'^^
*>siksi, koska työväenliike tuntuu olevan kristillisempää toiminnassaan
kuin joku^ politikoiva pappi/ t.s. työväenliike katsoo, että virheitäkin
' te^neiirä työläisillä on oikeus korjata ne ja liittyä tasavertaisina mui-
V deiti kanssa työväenliikkeen riveihin, Ainoa mitä CSJ ja muut täkä-i
Iäiset työväenjärjestöt jäseniltään vaatii on se, että he ovat NYT re-s/
hellisiä työväenliikkeen asialle ja pyrkimyksille. Mutta voiko pastori
Snellman panna kätensä sydämelle ja sanoa, että kaikki porvarilliset
järjestöt men^ täten jäseniksi aikoviin, nähden? Ovatko ne
kaikki luopimeet jäseniensä edesottamisten penkomisesta?. Jos on
asia siten, kuten eräässä hyvin tunnetussa suomalaisten järjestössä,
ettei ^inne oteta "tunnettuja kommunisteja" vieläkään jäseneksi, niin
cikö.herra pastori silloin hauku väärää puuta? ' . f,
; Tosiasia on, että GSJ on suurin, vaikutusvaltaisin ja laajalla
joukkojärjestön pohjalla toimiva valistus- ja ktilttuurijärjestö, jonka
^ vertaista ei ole maanmiestemme keskuudessa. .<Se ei; kysy jäsentensä
poliittisia tai uskonnollisia miepiteitä. Pastori Snellmanin tiedoksi
voidaan myös sanoa,: että toisin mitä hänelle on ''kerrottu^^ GSJ, ii
lyastusta tämän maan hallitusmuotoa, vaan tulee ja puolustaa kaikkia
dembkraatiisia oikeuksia joita sotaiset politiikotj yrittävät kansalta
riistää. CSJ on teoillaan osoittanut, että se tukee väatiniattomalla
sarallaan tämän maan demokraattista hallitusjärjestelmää jä demok­raattisten
oikeuksien laajentamista. Tällä järjestöllä on kunniakas
menneisyys —se osallistui esim. Rautakorko-Bennettin sortokomentoa
jä nälkiinnyttämistä vastaan järjestettyyn Canadan kansan valtavaan
liikkeeseen, joka päättyi siihen, että työväki sai takaisin siltä osittam
riisteyt deniokraattiset oikeutensa ja nyt voimassa olevan työttömj^s-vakuutuksen.
CSJ osallistui siihen fasismivastaiseenlkansanliikkeer
seen, joka vastusti toisen maailmansodan edeirä Saksan ja, Japanin
aseistamista. Satoja CSJ:n jäseniä ja jäsenten poikia palveli tämän
maan asevoimissa'silloin kuin Hitler, 'Hirohito, Mussolini ja heidän
apunaan Tannerit, uhkasivat hävittää tästäkin maasta demokraattisen
hallitusmuodon.
Nämä ovat tosiasioita, joita ei mikään valhemäärä voi toiseksi
muuttaa. Ja näiden tosiasiain vastapainoksi pastori/Snellman voi
esittää omat edesottamisensa. Missä oli tämä politikoiva pastori sil­loin
kuin tätä maata yritettiin pelastaa toisen maailmansodan käuhuil-
' ta, jdssa kuutisenkymmentätuhatta canadalaista nuorta miestä koh­tasi
ennenaikaisen kuoleman? Missä oli tämä "tuhannen prosentin"
canadalainen silloin kuin hänen "viideskolonnalaisiksi" syyttämänsä
Canadan Suomelaisen Järjestön jäsenet taistefrvat, haavoittuivat ja
kaatuivat Canadan asevoimien riviessä ja koko jäsenistö sai vastaan*
ottaa useita virallisia kiitoksia ponnisteluistaan tämän maan sotatoi­mien
hyväksi? Tehtyään valheellisia«yytöksiä pian 40-vuotispäivään-'^
sä viettävää CSJ vastaan, pastori Snellman on velvollinen antamaan
(vastauksen näihin hysymyksiin.
' Kysymys ei suinkaan ole*'pastorin ja maallikon" «irälisestä väit­telystä
sen paremmin kuin on kysymys "kommunistin ja porvarin" vä­lisestäkään
tukkanuotan vedosta. Se punakauhun lietsonta, mihin
pastori Snellman on antautunut vie vastustamattomalla voimalla fa­sistiseen
ajatusten kontrolliin ja mustamaalaukseen, missä ei säästetä
ketään "toisin" ajattelevia. Parhaana esimerkkinä on tästä se, että
samassa kirjoituksessa missä panetellaan CSJ:ä, leimataan Suomen
' mimsteri Toivolakin "viidennen kolonnan" poltinraudalla. Minbteri
JfftJPAMSAJBBNEEJii
v M d d f i o .TBtavenime J c ^ ^ l b a U t o -
j u t a n ; Jonkaliäi» oU.^ktiullttt^KOff
reaiBsa olleelta ^klinaUlselta vapaaeh­toiselta.
T U m i n vapaaehtoinen rjrh-,
mft, o U korealaisessa-v^kyldJNEä valmis­tamassa
ateriaansa; päfiasiajua fmii-let$
Ur (tattarista*, p a i k a l l e tnU'Jol.
talän korealaisia talonpoikia tuodra
beiUe lahjaksi s i a n l i h a a , muttai v a ­paaehtoiset
kleltäytyivMvChdottamas-t
i vastaanottamasi « i t ä selittäenii e t ­tä
he «diivat,.tulleet K o r e a a n a u i t a -
maan kansaa Ja saattamaan .Ame­rikan
i m p e r i a l i s t i t liävldön, mikä ftar-kolttaä
samalla heldäVom^n. äsken
voittamansa vapauden p ii
He ovat' tulleerVapaaehtolsina eivät­kä
halua, mitään vastapalkUota. Tä-lonpoiat)
inttivät puolestaan, " £ i ",
sanoivat v a p a a e h t o i s e t . v M e seu­raamme
VapausarmeiJan k u n n i a k k a l -
ta t r a d i t i o j a ; me emme o t a edes neu­l
a a i t a i l a n g a n pätkää kansalta. M e
olemme i B S a o T ^
s o t U a i t a l " ' , .
.*No n i i n 4iyvä;on'V sanoiivat t a l o n ­pojat,
."mutta katsokaa, me ;.myös
olemme K i m I r - s e n ajanjakson t a -
l o n p o i k i a l Me olemme olleet viisi
v u o t t a - . v a p a u t e t t u i n a . ' ; Me; olenune
saaneet maareformin, Ja tällä - p o h -
JoisosaUa iqrakkääjillä el ole o l l u t t i ­l
a i s u u t t a n i i n 'suureen rosvoukseen
k u i n muualla.'^ Lopuksi talonpojat
v o i t t i v a t väittelyn, seuraamalla Mao
T s e - t u n g i n mUltaarisia 'perusaattei-t
a . He s u o r i t t i v a t strategiseuH^erään-tymisen
vieden l i h a t menessään. s i t ­t
e n he tiillfat t a k a i s i n säkkeineen.
Toiset heistä ryhtyivät keskusteluun
k i h i a l a i s t e n k o k k i e n kanssa Ja sinä
a i k a a toiset äkkiä tyhJentivät c ^ k k i n -
sä sisäUfin m i l l e t t i p a t a a n : Säkissä' o l i
s i a n l i h a a ; mikä oh leikelty n i i n p i e -
n i f o p a l a s i i n , että sitä oli mahdoton
onkia p a l o t t a i n pois padasta. Vapaa­ehtoiset
Ja talonpojat saivat lopuksi
sydämellisesti ^ n a u r a a . asialle, — - - P e ­kingissä
olevan ulkomaisten kielien
koulun^ englanninkielenopettaja, pro­fessori
D a v i d Crook.
ISJIiar iMiMV&iliimii takeninen
SE 0l5J LUJIN "KUt:TAISlK|'< KETJUIN SJE^OttU
AGHESDN»M "TOtÄALISElN DIPLÖAAAT/MN"
TOf eAA Ö. V. kUUSlNENkiRJÖItUkSfeSSAAN
MoskoTS, — T n v d » " J o l k a bi
,flok. 29 pnä O . V.jgumbfn a r t l k -
keUn, Jonka otsakkeena o n : r S o -
danlletsojaln ' fntcfnatlonaje".
F r a n k f m t xivm : BIafnissa^:pU(ettan
englantilafaten Ja a m e r i k k a l a t i f e ir
mlebitysTfranonuisfen snojeioksen
alaisena)>robJois^Atlaiitln UltOarJa
eräiden : m u i d e n 'valtloldeir .^«ikefs-t
o i o s i a l l s t i en kongressi J» penistet-t
i U i ns; ^ s o s I a l M i n e n Internationa­l
e " , K n o s l n e n k i r j o i t t a a . Sen l o -
p o l l i n e n muodostaminen a n n e t t i in
M o r g a n P b l l U p s i n , , E n g l a n n i n «La.
bonr P a r t y n sihteerin,: tehtäväksi
j a hänet myös v a l i t t i i n t o o n l n t e r -
nationalen jpoheenJohtoJaksL,
taistelevat . " k a l k k i a Imperialismin
muotoja väistään^!
- K o n g r e s s i n asiakirjoissa Y h d y s v a l ­l
a t s a m o i n k u i n m u u t k i n i m p e r i a l i s t i ­set-'
v a t t i o t . l u o n n e h d i t a a n ^''vapaiksi
demckratloiksi"^', s a n a l l a k a a n e l m a i ­n
i t a siitä, että maaUmassa.on olemas--
£a s e l l a i n e n ilmiöv k u i n ' A m e r i k a n I m ­perialismi.--
ThdeUä a i n o a l l a v i i t t a u k ­s
e l l a kumotaan ^tieteen; j a politiikan^
k a i k k i t o s i a s i a t ; aikamme r k a i k k e i n
O N K O H A N S I L L X S I T T EN
E N X A M I T X X N V X L I X ?
' Anderum, Ind.' Syysk. 5. — S h e r i f fi
Joe L . Brogdon pyysi tänään l a h j o i ­t
u k s i a - " k a u n i i t a v h a u t a j a l s i a : v a r t e n "
miehelle, Joka asui: 40 vuotta k a u n t in
vankilassa sen vuoksi k u n hänellä ei
ollut inuuta k o t i a.
Andersonin tunnettu asukas, 72-vuor
t i a s . M i k e ; . B e r t i n e t t O ' k u o l i sydänhal-vaUkseen
eilen. ' Häh puhui, huonoa
englantia r v a i k k a hän t u l i Y h d y s v a l ­t
o i h i n kahdeksan kielen kääntäjänä.
V. 1910 tapahtunut tapaturma v a i k u t -
ti::hänen muistiinsa. . Hän el .voinut
«määtytekenneim ;eikä p ä ä e^
t i t u u t t i l n siksi k u n hän ei ollut k a n ­salainen.
.. S h e r i f f i antoi hänelle huoneen v a n ­k
i l a n alakerrasta. - - A P : n uutistleto.
Tilbmari on
kieltäyt^yt
eröariiasta
M u t t a mikä on tämä I n t e r n a t i o n a ­le?
Ehkäpä kysymys on k u n n i a t t o ­masti
eläneen J a k u n n i a t t o m a s t i k u o l ­leen
toisen m t e m a t i o n a l e n h e n k i i n b e -
rttttämiseötä? Tai ehkä tamä''lntema-tlonale
on J o k i n a i v a n u u s i keksmtö?
Vastatakseen tähän k y c Q r m j ^ e n lon
ensin selvitettävä t u o n v i n t e m a t i o n a -
l en suhtautuminen nykyisen k a n s a i n ­välisen
p o l i t i i k a n k a i k k e i n tärkeim­p
i i n kysymyksim; J u l i s t u k s e s s a i n -
temationlensa päämääristä J a tehtä­vistä
oikeistososialistit kh-Joittivat;:et.
tä se m u k a "taistelee k a i k k i a i m p e r i a ­l
i s m i n muotoja vastaan". i
(Mutta s a n a l l i n e n U n kieltäytyminen
imperialismista sulaa h e t i noiden " I n ­ternationalistien'!
h u u l i l l a , k u n * o t e ­t
a a n esille kysymys amerikkalaisesta
imperialismista. Politiikassaan o i ­keistososialistit
palvelevalsesti; k a n ­nattavat
Amerikan: hallituiksen k a i k ­k
i e n imperialistien suuntUtelmlen to­teuttamista,
kuten CMarahallin s u u n .
nitelmaa; A t l a n t h i sotilasliittoa,, S a k ­san
J a J a p a n i n jälleenaseistamlsta J j i .
e. Samaan - a i k a a n he k u i t e n k i n - J u l -
keavat vakuuttaa työläisille, että Jie
Rauhanpuoluein
puheet laäjäil^taän
Honoinlu. — Pederaalituomari D e l -
bert E..iMatzzger on kieltäytynyt J u l i s -
t a ^ s t a itseääni kelvottomaksi käsit­telemään
ikommunistijuttua. Tämä
76-.vuotlas federaalisen oikeuden j o h ­t
a v a tuomari tiedoltti Y h d y s v a l t a in
syyttäjälakimlehelle <Hoard K . H o d -
dlckflle. että hän on kieltäytynyt
"minkään syyn vuoksi", mitkä h a l U -
tuksen esittämässä .valallisessa todis­tuksessa
viime viikon keski v l l k o na
esitettiin häntä vastaan, poistamasta
Its^eään tuomarin Istuimelta.
H a l l i t u k s e n t a h o l t a p y r i t t i i n M e t z z -
ger enottamaan tuomarin tehtävästä
"ennakkomielipiteen j a ennaikkoluu-l
o n " .vuoksi oikeusdepartmenttia vas­taan;
seitsen^n H a w a l i l l a vangitun
oletetun kommunistin Jutussa. K i r j a l ­lisen
todisteen esitti tuomaria vastaan
itse yllporkuraattori J . H o w a r d M c -
O r a t h .
Oikeusdepartmentln syyttäjälaki-mlehet
ovat äärimmäisen v i h a i s i a een
johdosta ;että k tm olkeusdepartment-t
i - a s e t t i vapaaksipääsemlsen' takaus-vaatiniuksen
ktdlekln syytetylle $75,-
P o r t A r t h u r , O n t . — ' Järvlenjpaän
rauhanneuvoston puolesta puhul^J.^ E . '
Laakso G F P A : n radioasemalta vT&e
lauantaina, k e l l o 5 ^ i l l a l l a . Hän esit­t
i vetoomuksen vUden v a l l a n r a u h a ur
sopimuksen allekhrjoittamlsen piio-lesta,
^korostaen niitä suunnattomia
menetyksiä mitä ihmiskunta on Jou­tunut
kärsimään menneiden sotien
setirauksena: Hän totesi, että sota-talous
muodostuu • summattomaksi
taakaksi kansan harteDle Ja sotava­rustelu
klertämättömästi Jqhtaa' so­taan.
- -"Hlstirlldat . kansojen välillä
vol&aan r a t k a i s t a rauhallisesti neu­vottelun
k a u t t a , s o d a l l a e i mitään r a t ­kaista.
Anomuksen a l l e k i r j o i t t a m i n en
on painostus r a u h a n neuvottelujen -Ja
sopimuksen puolesta, j a n y t on yhdes­toista,
h e t k i siihen.
•Etukäteen oi> v a r a t t u C F P A : n aiikaa
rauhanneuvoston ohjelmaa varten Ja
sen edustajat tulevat esiintymään r a - i
diossa kahtena lauantaina, nim. t.k;
15 p:nä j a 22 p:nä. K u m p i k i n radio-esitys
on sovitettu samana aikana,
kello 5,25 i l l a l l a.
Suomalaisia kaupungissa Ja ympä­ristöllä
keholtetaan kyntämään ra-^
d i o n päälle mainltttma a i k a n a j a k e -
holttamaan naapureita tekemään sa'
mom. -Muistakaa ensi lauantaina;
kello 5 ^ ikuulette rauhaimeuvos^dn
ohJe1mänX7FPA:n r a d i o a s e m a l t a . — 'A
T H .
Julkelmman i m p e r i a l i s m m ; olemassa­olosta'.
'Vielä enemmänkin. , Otettuaan
;ielitäväfc8een mainostaa A m e r i k an
p o U t l l k k a a F r a n k f o ^ f a i i n t e m a t U.
n a l e n J o t a j a t menivät n i i n p I U u l.
Ie, että tae kmraavat a m e r i U u l a l s .
t e n i m p e r i a l i s t i e n . r o s v o s a u i u i l t e l -
•matr s u o r a s t a a n . : v i/^oslallstlsiksl'*
p y r k l m y k s i k d . Tämä o n uskoma-t
o n t a y m n t t a t o t t a . : ^ ; K^
DsA^ i ä n e . a s e t u B e l g i a n oifcdsto.
sosialistien Johtajar Spaak, Joka
• matkostettoaan äskettäin valtame­r
e n taakse t o i t o t t i , että A m e r i k a s ­t
a "vählteUen häthtnvat mllJonää-r
i t T J a " A m e r i k a n k a p i t a l l a n i s a a .
vnttaa sosialistisia l^ämääriä".
T u o l l a i s i l l e H e r k u l e e n i patsaine
s a a k k a kohoaa oikelstososlaUdemo.
k r a a t t l e n levittämä a m e r l k k a l a i -
snnden Talhemalnostns. A ^ i e r l k an
i m p e r i a l i s n d n ' m a i n o s t u I a w l l ^ ^
>:. k a o n l s t e l n ' "sosialismiksi'? on t a r^
. k o i t e t t u -ensi. sijassa Euroopan so­s
i a l i s t i s t e n työläisten harhantto-mlseen.:
Tämä p o r v a r i l l i s t e n sosi-a
l l s t i e n propagandatehtävä o n k a i - :
kesta päättäen InJIn "knUbOsIn"
k e t j u i n sidottu herra Aehesonin
s "totaaliseen diplomatiaan".
Tämä propagandav ei; kuitenkaan
voi peitUlä amerikkalaisten imperiar
l i s t i e n juonia hehlän puuhaillessaan
Länsi^^^Euroopan maissa^ yhtä suora,
v l l v a i s e s t i k u i n k o l o n a a n k l n . E i ole
l a i n k a a n ihme, että k a l k i s s a Länisi^
'Euroopan ' m a i s s a V työväen - l a a j o i s sa
Joukoissa nopeasti kasvaa' suuttumus
yhä -lisääntyvää amerikkalaisten l ä ­hettien,
k a i k e n l a i s t e n neuvonantajien,
kehiottelijataiir^^vakollijain. senaatto­r
i e n , sotnaspoUisien ^ s a n a l l a sanoen
A m e r i k a n i d u t o k r a t i a n ' k a i k k i e n a h -
noitten agenttien- tuhraa' vastaan. O i -
kelsto9osiaU8tfen>epätoivoisesta ame-^
r l k k a l a i s u u t t a ^ ^puolustavasta- propa-~
g a n d a ^ v l n i o l i n t t t t a ^kuuluu yhä'
päättävämndn' ^ tJa voimakkaammin
kansanjoukkojen ääni:v"Poi8amerfk.
kalaiset i m p e r i a l i s t i t ! Lähtekää k o -
tUnne J e n k i t r
Edelleenj^-Kuuslnen huomauttaa, et-,
t ä sikäli kum-Länsi-Euroopan maiden
suvereniteetti ehkäisee A m e r i k a n l a a ­jentumissuunnitelmien
' toteuttamista
Euroopassa/' oikeistososialistien' m t e r -
n a t l o n a a l l on.-julistautunut Ranskan,
E n g l a n n i n , I t a l i a n . B e l g i a n , H o l l a n ­n
i n , Skiandinavian m a i d e n J a muiden
kansojen kansallisen suvereniteetin
iq^ettamlsett ansiolmlstolmlstoksl.
"ramä; merkitsee sitä, että Jokaisen
el-amerikkalalsen•;:maanx '.'sosialistit'^
o v a t : ottaneet -'tehtäväkseen yrittää
':^olttaa":onfiin kansansa haluttomuus
myydäf suveremteettinsa.; > Mutto^^
mä onVvarmastt y l i v o i m a i n e n tehtä­vä,
K u u s i n e t t ' l a u s u u . "
Mistä he'löytävät sellaisen k a n s a -
kutman, jolur i k e i r a n >saavutettuaan
suveremteetin» o n valmis siitä luopu­maan?
i J a m S i i n h e t a h t o v a t vaihtaa
riippun^attomien^ kansakuntien sinre-remteetln?.'
ruuträ maailmanjärjes­tykseen",-
Joka olisi m u k a hiotava a-merikkalaisten^^
inonopoUstlen Johdol­l
a . M u t t a <niiierikkalalsten:monopo-l
i s t i t eivät' p y s t y Itseikään salaamaan
sitä, että ihe pyrkivät tuhoamaan tois­ten
fcansakuritl^nsuverenlteetto/jot.
t a saisivat pyst^tää oman suvereni­teettinsa
k a i k k i e n t n a l d e n yläpuoleOe.
" S o s i a U s t b e n " intematlonalen
s n h t a n t u i ^ l i M^e . s U r t o m a a k a n s o^
Ja r l l p p D ^ d t e n k a n s o i n k a n s a i n,
seen lÖkl^^SMn b n va'rsbi k u v a a,
vaa, että' s en ijnllstnksessa viUte-tään-
tarkoin koko sanaa " r i i p p u ­mattomuus?,
^^yynä o n se, että
O. V. KUUSINEN
glirtomaakansojen^^ : / r ^
mnnden tunnuslause ei miellytä a -
^ merikkalaisia Imperialisteja.
K u u s i e n l u o n n e h t i i - s i t t e n oikeisto­sosialistien
joukkojen^rauhanpuolustuslllkkeeseen
J a paljastaa heidän osuutensa a k t i v i s ­t
i n a uuden maailmansodan lletsojain
a p u l a i s i n a . V i i m e k s i k u l i m e l n a v u o s i ­n
a , JoUom a l k o i m i l j o o n a i s t en joukko­j
e n l i i k e kaikissa maissa r a u h a n puo­lesta,
oikeistososialistit ^ i k i k i a l l a ovat
esiintyneet Jyrkästi k a i k k e a r a u h a n -
t a i s t e l u a ; vastaan, " H e ovat^eltäneet
puolueensa : jäseniä kaimattamasta
r a u h a a puolustavia tunnuslauseita,
Näm o l i a s i an l a i t a vuoteen 1951 s a a k ­ka^
' m u t t a nyt oikeistososialldemok-r
a t l a n taantumukselliset j o h t a j a t ovat
muuttaneet tekniikkaansa
: : B a n h a n puolustamisen aate valtasi
: n i i n : s n n r e t Joukot, että.olkelstoso-
^ siaUstIt . oUvat Jontna kokonaan
^ eristetyiksi. SUtä syystä he Jouk­k
o j a hamätäkseen koettavat" v e r -
houtha r a u h a n Ifpnilä. Näin me­n
e t t e l i heidän kongresslnsakin
F r a n k f u r t i s s a . He tunnustivat s a -
n o i n r a u h a n pnolostamisen tärkey.
den, m u t t a teoin he edeUeen v a i -
noavat rauhanpuolustajain l i i k e t ­tä,
l a u s u u K u u s i n e n . ,
SECRAKUNTA KASVOI
K a k s i pappia tapaa toisensa «dtn»!
a j a n kuluttua.
I p a p p i : — A j a n henki onnatol 1
llstjnen. Mhiun kirkkoni kä* mA
päivältä tyhjemmäksL ^*
n pappi: _ Minulla ei ole k . |
suhteessa valittamista. Kirkkoani
pysynyt ilahduttavan täysmii-Jl
Onpa seurakuntani sanankuuHta^l
rä kasvanutkin. ^ ^ T ^'
I p a p p i : — Missä seurakuhnasa,;
L virkaansa hoitaa ^ ^
n pappi: - Olen vankUasaanuifl
P A R A S T A N I I N '
Muuan pappi piti jyrisevää s i u . !
n a a a j a n pahuudesta ja ihmlstenijl
"slstä riitaisuuksista. Hän huni. I
- - Mitä meidän ori tehtävä? Mäj
on aloitettava j
Antaakseen kysymykselleen
hän p i t i melkoisen paussm. K«shnl
h i l j a i s u u t t a kuului kirkosta äini: '
— A l o i t a itsestäsi. '"^
"Kirkko Hain edellä",
sanoi postimestari \"
: J o k u aika sitten eroitettiln T H I J.
t a a n Ste. Gennainen kylän postinS;
t a r l W i l f r l d Begin. ]oka oli prtttaöö
erään haptistipapin postin kautta
hettamiä saarnoja kylän katolisen «|i
p i n käskäystä. K u n postlmestan^
syytettynä virkarikoksesta, puolnä
•hän itseään silla, etta "minä olenU.
t o o l l n en Ja isä Roy (joka oU kääe^
polttamaan saamat) on meidän p&
pimme. K i r k k o on lain edellä:" 8^
kesta huolimatta erotettiin pbstlnÄ,
taffl, virastaan ja asetetaan sjjVit,
seen yhdessä papin kanssa. '
Suuria osuusliikkeitä
Iso-Britanniassa
Korean sodan todellisena syynä,
Qn tu^gst(£n^ nfifä l)SA himoHsee^
000, n i i n tuomari Metzzger laski heir
dät vapaiiksi $5,000 takauksella, mutta
painostuksen i l l e jouduttuaan korotti
k u n k i n takaussumman $7,500:een.
"Ösnusioiminltalehden'' vainhoU-Usundestaibi
todnettn ':.vakfloIn'en
palstantäyttäjä: D r ew Pearson, Jpr
k a o n soiteUnt WaU: S t r e e t i n r a h a -
mlesteBusotamarssla " d e m o k r a t i an
: puolesta", myöntää i n y t avoimesti
; j a mitään häpeämisen mökkejä
'osoittamatta, että Korean -sodan
/'T:.fodelllsena> syynä o n se^. kqn^ .38.
l e v e y s p i i r in pohjolsr Ja eteläpnolel-
- l a : ' o n sotateoUIsnndessa MpeäsU
^ t a r v i t t a v a a tnngstenla, minkä Y h ­dysvallat
haluaa keinoja k a l h t a -
m a t t a korealaisilta -n»vota. S e n -
' raavassaon"OsuustoimbtaIehdes.
: t a " : s a k s i t t u D r ew Pearsonin s y n -
< nintunnnstus kokonaisnndessäan:
^Yhteiiä syynä siihen, että K o r e an
aseleponeuvotteluissa ei ole päästy
puusta pitkään o n se, 'että K o r e an
n i e m i m a a l l a o n r i k k a i t a tungsten a l u ­eita.
(Tungsten on alkuperäisellä
nimellä > w o l f r a m i nimistä alkuainet­t
a , mutta nykyään se ' t u n n e t a an
tungstenln nimellä m e i k e i n kalkissa
sivistyskielissä).
Tungsten o h n ^ n tärkeätä m e t a l l i a,
että i l m a n : K o r e a s t a tuotua tungste-n
i a el A m e r i k a s s a k a a n voitaisi r a ­kentaa
sellaisia' k u i n j e t - k o n e i t a eikä
pommeja j o t k a " voisivat m u r t a a v a h -
v l m m a n k l n : p a n s s a r i n . J a mikä o n
tärketatä Juuri nykyisenä kehitys­vaiheessa
on se. että i l m a n tungste-n
l a e i s e l l a i n e n k p i n atomi-energian
kehittäminen voisi tulla kysymyk­seenkään.
T u n g s t o n l a on K o r e a n niemimaalla
sekä 38 leveysasteen p o h j o l s - että ete­läpuolella.
Sillä p i i r a k a n muotoisella
alueella. Jota ^Koreassa olevat ame­r
i k k a l a i s e t 38, leveysasteen pohjois­puolella
k o t r o l l o l v a t . o n p e r i n r i k k a i ­t
a tungstenvarastoja. Tästä johtuu
mm. se, että: Y h d y s v a l t a i n Koreassa
olevien sotavoimien yUkomentajalle
k e n r a a l i R i d g v a y l l e o n a n n e t t u mää­räys
pitää hallussaan edellämainittu
alue h i n n a l l a millä hyvänsä,.
T u l k o o n vielä m a i n i t t u a , että r i k ­k
a i n tungäf^nkaivanto kenties koko
maailmassa „ o h ' ' S a n g d o n nimisellä
id.
p a i k k a k u n n a l l a noin 60 m a i l i a ete­lään
38 leveysasteelta.' J a tässä On
tojnen syy s i i h e n , että kenr. B i d g w ay
h a l u a a kontrolloida, myöskin 38 le-^
yeysasteen pohjoispuolta, jotlja v i h o l ­l
i n e n ' : e l .pääsisi l i i a n lähelle S a n g -
d o n l n kaivosaluetta. y
N i i n tärkeätä anetalUa on tungsten
j a n i h i kova puute siitä on A m e r i -
kassakm, e t t a nyt j o o n tästä maasta
viety Koreaan huomattava määrä
kalvantokoneita, J o t t a tungstenln tuo­tantoa
voidaan m o n i n k e r t a i s t u t t a a .'
Ei ole mikään salaisuus se, että
tässä maassa t a r v i t t a i s i i n n o i n 2 m i l j .
paunaa tungstenla enemmän k u m m i ­tä
slta o n ykslnpä s i v i i l i t e o l l i s u u k -
sissakm. Normaalioloissa Yhdysval­loissa
kulutetaan tungstenia 14 m i l j.
paunaa vuodessa j a s l t a käytetään
erinäisten m e t a l l i e n palolttelemiseeri.
Tämä määrä tungstenia t a r v i t a a n s i ­viilituotannossa
J a s i i h e n lisäksi s i t ­ten
se mitä tätä tärkeätä metalha
t a r v i t a a n sotatarpeiden tuottamisessa.
Meidän sotatankkimme eivät voisi m i ­tään
vihollisen varustiiksille K o r e an
r i n t a m i l l a ellei meillä olisi tungste­n
i a , jonka_ a v u l l a v a i n voidaan t u ­h
o t a vahvimmatkin varustukset. Tä­mä
selittääkin sen minkä vuoksi A m e ­r
i k a s t a on viety kaivoskoneita K o -
: I s o n - B r i t a n n i a n osuusliikkeiden m
kevalhto kohosi viime vuonna endnK]
maisen k e r r a n y l i 600 mlljoonah p & j
nan, osoittaen 11.8 .prosentin Mft^ {
tä. edellisen vuoden myynteihin
r a t t u n a . Suurin keskimääiälned |
mjrynti jäsentä kohden todeti
Skotlannissa, jossa osuusliikkeet n>^) 1
vät tarvikkeita keskimäänn 32.5sbj]^|
l l n g i n . arvosta - viikkoa ja Jäsaml
kohden. Viime vuoden aikana kobo^ 1
osuuskauppojen jäsenmäärä W$8\
hengellä, ollen vuoden lopulla 10^1,i|
543 jäsentä. Viime vuoden lopulla I
toiminnassa 11 sellaista suurlUietti;]
j o i d en jäsenmäärä oh y l i ; sadanta^ |
hannen. 50,000—100.000 jäsentä omii'!]
v i a osuuskauppoja oli kaikkiaan 27. Jj
Kauppasopimus Suomen:
jä Sveitsin välillä
. H e l s i n k i . (VS) — Helsingissä 8Ttit||
sln ja Suomen valtuuskuntien kesta |
käydyt kauppaneuvottelut p ä ä t ^ jj
elök. 24 päivänä 1951, jolloin aliekfri!
j o i t e t t i i n uusi tavaranvaditosoplanij
sj'yskuun 1 päivän 1951 ja elokuun ö j
P a l v a n 1952 väliseksi ajaksi Knmjj
m a n k l n maan vienti on arvioita»j
mUJ, f r a n g i k s i . Suomen vienti lutö,
tää selluloosaa, sahatavaraa, pspeitf. j
j a k a r t o n k i a sekä muita puunjalflBtos.!
teollisuuden tuotteita y.m. Tiiöi^j
Sveitsistä sisältää koneita ja laittdij
ta, k e m i a l l i s i a ja farmaseuttisia tiBtij
t e l t a , tekstiilejä ja kelloja ym, '1
— Toronton vapaaehtoinen palfKJ
k u n t a maksoi vv. 1825-56 $75 pattij
k i o n sille, j o k a toimitti ensimmäisflä;j
paloruisikun tulipalopaikalle. •
reaan j a minkavuoksi siellä jrito-lj
tään pitää tungsten alueita ajneritt»^|
l a i s t en käsissä j a lisätä tuon tSitda;]
m e t a l l i n tuotantoa.
PÄIVÄN PAKINA
Tarkoitusko pyhittää keinot?
Toivolan "kommunistisessa'" syntiluettelossa on kuulemma seuraa­vaa:
. .Ministeri Tpivola on n .s. iLeinon hallituksen lähettämä. Hän
on m3rös Suomen kirkoilta eronnut (täysin laillinen teko Suomessa —>
Vapaus) ja Turun Sanomain toimittajana hän kirjoitti useita epäilystä '
, herättäviä artikkeleja . . . "
Yhtenä painavana seikkana ministeri Toivolaa vastaan pastori
Snellman pitää sitä, kun Toivola oli määritellyt rikoksdisi sen, kud
Manncrhermja Tanner Tähtivät Suomen i'ajojen yli valloitussotaan! : r
Mioisteri Toivola ei tietenkään kaipaa meidän puolustamistam­me,
varsinkin kuin hän näyttää kykenevän pitämään huolen omista
asioistaan; Meidän tarkoituksemme oli vain todeta se mielettömyys
mihin valheellinen ja fasistinen punakauhunlietsonta voi johtaa. Eikä
tässäkään ole kaikki. Pastori Snellman yrittää PELOITTELUN
.\VULLA LISÄTÄ KANXATTAJAPIIRIÄÄN. " Kuten Hitler on ,
opettanut, hän peloittelee ihmisiä sanomalla, että jos sota syt-tyy
Netivostoliiton ja "V^dysvaltain välillä, niin'silloin vie olkileipä rie,
jotka ovat uskaltaneet puhua rauhan ja ihmisyjrden puolesta. Tosi-:
asia on kuitenkin tämä: Jos sellainen onnettomuus tulisi; että kolmas
maailmansota syttyisi, niin silloin tulee KAIKISTA C^^ADAN SUO­MALAISISTA
"vihollismaalaisia", sillä vissien sopimusten mukaan >
Suomi jää siinä sodassa Neuvostoliiton puolelle. Ja jos näin tulisi;
käymään, niin se ei ole mikään ilon aihe sen paremmin uskovaisille 7
kuin uskomattomillekaan suomalaisille tässä maassa. Tästä syystä'
meillä Canadan suomalaisilla on sekä tämän maan ja valtion että
omien ryhma^tujemmektn vuoksi velvollisuus päättävästi toimia rau-^
han puolesta. Se vaatii muun lisäksi sitä, että tuomitaan ja hyljätään
päättävästi sellainen paheellinen punakauhun lietsonta mihin pa.«^ori
Snellman on politikoinnissaan vajonnut. c
F a i h a i l l a a n on käynnissä Itautta
k a p i t a l i s t i s e n m a a i l m a n suuri k i l ^ l l u
''siitä, k u k a voisi mojovammin Ja e h ­käpä
myöskin .tiskottavammiiv mustar
t a . N e u v o s t o l i i t o n Ja . kansandemok­r
a a t t i s t e n m a i d e n o l o i a .Ja elämää. :
Kttä tähän suureen k i l p a i l u u n o t t a ­vat
osaa n i i n «pienet k u i n suuretkin
k a p i t a l i s t i s e n meiningin tukijat, s i i ­t
ä o n hyvänä esimerkkinä: se, että
s u u r t e n päivälehtien < o h e l l a myöskin
s e l l a i n e n . h y v i n m a t a l a l l a t o n k i v a p i k -
kuollo, k u t e n C a n a d a n U u t i s e t , yrittää
s u u r e l l a t o h i n a l l a o l l a a v u k s i . '
. -Niinpä, m a i n i t u n a v i i s i n syyskuun ,6
päivän numeron etusivulla o i k e i n p a ­r
i n / p a l s t a n m i t a l l a k e r r o t a a n kuinka.
•«Itä-Saksan työläiset k a p i n o i v a fV - r
i ; J o k a i n e n : J o k a i tuntee minkälaisella
"myötätimnolla'' C a n a d a n Uuflaet i o h
a i n a suhtautimut k a i k e n l a i s i i n .työ-^
Iäisten esiintymiseen palkkojen Ja
-työolosuhteiden parai^tamlseksl, . e i
voi o l l a epäilemättä; että syvästi J n -
m^laapelkSävälsen tolxnittajan' kynän
varressa on ollut k i i n n i msfösUn sen
V a i d i a n pahamaineisen r i e n a a j a n p u -
U n s o r k k a .
'Mitenkä muuten voisikaan olla
mahdoldsta. että seUähien " l a i n Ja
Järjestyksen" suuri k a n n a t t a j a k u in
Uutteten t o h n i t i a j a . k i r j o i t t a a ylistä­vän
U r j o i t u k s e n työläisten k a p i n o l m i -
sesta: Jä v a r s i n k i n vielä sellaisen • k i r ­joituksen.,
l o l l a . e i ; o l e . minkäänlaista
t o s i a s i o i h in perustavaa pohjaa.^^. !^
K a i k e n lisäksi k y t t ä ä sIHe, että s U -
l ä . " v a n h a l l a v a i n o o j a l l a " o n ollut k a ­v
a l a m e i n i n k i ; s a a t t a a Canadan U u ­t
i s t e n : t o i m i t t a j a n arvokas persoona
naunmalaiseksi, kuten seuraavasta
"kaphiä uutisenV-kohdasta käy s e l v i l ­l
e : . .
: "... B a l k a l l e k u l j e t e t t U n myös-
' k i n auUricuormallinen kiviä. Joita
todennäköisesti t a r k o i t e t t i i n käyt^:^
tää as(!lna>työIälsJoukon h a j o i t t a -
m i s e k s l . — Mutta h e t i k u n p o l i i s i ­päälliköltä'<
digsaatu-kldteinen v a s ­taus
neljän pidätetyn vapauttamls-
• v a a t l m u k ^ n , ' ' - ' ryntäsivät työmie­het
eteenpäin^ valtasivat k i v i k u o r -
man Ja kivittivät p o l i i s i j o u k on h a -
JaUeen sillä 'Semrailksella. e t t ä po-l
i i s i k a p t e e n f menetti henkensä,':. ^
lEdelleen jutussa kerrotaan, k u i n ka
"tbiesJoUkkaiUäeöi m i l t e i k a i k k i huo­n
e k a l u t " polHsin' päämajassa j a sulki
pOliislpäälUkdn' k e l l a r i i n Ja " a u k a i si
vesihanat".
; J a mitäs muuta, v i r k a v a l l a n täytyi
suostua Joukon ^vaatimuksiin. . ^
K a i k k i tao k i v l s o t a k u u l u i t a p a h -'
l u n e e n Itft-Saksan u r a a n i c a i v o k s i l -
l a , missä Neuvostoliiton miehitysjou­kot
kuuluvat-pitävän komentoa,
k u t e n j u t u s t a näkyy, e i <Ztä-€(aksan
vaUanpitäJiÖä >;oIe p a l j o n parempia
t a p p e l u a s e i t a - k u i n entisaikaan Suo­men
I l k a ^ , t j ( l 9 ^ i l a ^
IBAdmläkivUniormaa'' v a i n Uskotaan,
paficasta p a l k k a a n J a se p u o l i mikä:
o n n i s t u u saamaan k u l l o i n k i n sen h a l ­tuunsa
o n t i e t e n k i n p a r e m m a l l a p u o ­l
e l l a , a i n a k i n n i i n k a u a n k u i n kiviä
kuormassa riittää.
' A i n a k i n uutisen. lopussa sanotaan,
e t t a samanlaisia t a i s t e l u j a on käyty
"Itä-Saksan s u u r i m m i s s a terästehtais­s
a (ja monissa muissa suuremmissa
työpaikoissa". Tietenkin " v a i h t e l e ­v
a l l a o n n e l l a ".
Mikäs o n sellaiseen s a k k i i n mennes­sä
atomipommi povitaskussa!
M e l k e i n yhtä pehmeitä k u t a "työ­läisten
kaplnolmlseen" n i i n suurella
niyötätunnolla suhtautuvan Canadan
U u t i s t e n " h i r m u j u t t u " ovat olleet ne
päivälehtien lukemattomat kertomuk­set
rautaesiripusta j a sen t a k a n a v a l ­litsevasta
nälästä j a sekasorrosta.
E s i m . B e r l i i n i n jättiläismäisen nuo­r
i s o f e s t i v a a l in a i k a n a k e r r o t t i i n k u i n ­k
a Itä-Berliinissä e i ole ruokaa, k u i n ­k
a nälkä Ja k u l k u t a u d i t siellä r a i v o a ­vat.
. ^
T' J a k u n f e s t i y a a l e i h l n : osallistuneet
k i r j o i t t i v a t -kokonaan päinvastalste,
n i i n heidänvkirjoituksilleen el annet­t
u ' Julkisuutta.
S a m a l l a .väitettiin, että Itä-Berlii­nissä
p i d e t t i i n yllä rautaverhoa, es-tetum
f a s t i v a a l e i hm osallistujat pää­semästä
esim; Länsi-Berlimiin. näike-määnktUnka
" l l h a v a s t i " sleUä e l e t t i i n.
: S a m a l l a k u i t e n k i n J o u d u t t l h i toisis­sa
uutisissa toteamaan, k u i n k a 1 ^ 1 -
B e r l i i n l n poliisi kävi Jatkuvasti sotaa
estääkseen festivaalinuorisoa pääse­mästä
katselemaan Länsi-BetaUnlä Ja
kuinka se samaan a i k a a n teki > k a i k ­kensa
estääkseen länslvyöhykkeen
nuorisoa pääsemästä itävyöhykkeeHe.
K o k o tnaaihnalle tunnettu tosiasia­han
on. että eshn. Itävallan rajalla
a m e r i k k a l a i s t e n mlehittäjähi toimesta
pidätettiin yU 2,000: festlväalfM-liir
kovaa nuorta. Myöskin kuinka R8J»>,I
kassa. Englannissa j a erittäinkin Jii*(j
r l Länsi-Saksassa estettiin tulua
nuoret pääsemästä festiyaaleihln, -^^j
R a u t a verho o l i sILs kokonaan tolsarj
sa mielessä k i i i n on kirjoitetta -• ,1
J o k a o n vaivautunut tutustnatttf j
työväenlehdissä julkaistuihin 1«*]|
v a a l e i h i n osallistuneiden nuorteajjl
m l i n festivaaliselostukslln, on pä*SrJ
s i i h e n vakaumukseen, että ensi
n u o r i l l a oU Itä-Saksassa täydet
paudet j a ruokaa runsaasti ja
heitä k a i k k i a elähytti suuri p i l ^ l
väisyys toimia rauhan puoles^*-^!
maailman nuorison yhtenSW«^l
puolesta.
K u t e n alussa sanoimme, ** '^jj
vainooja, josta virressäkin v e i a ^J
" k a v a l a , kauhia",.on saattanutC^II
dan Uutisten toimittajan PJI
lolhlnsa, sekä rynnistämään
j a vääryyden puolesta, ^ " ' f ^ i f l
o n pienen apu vääryydenkö h y n ^
mutta apua kuitenkin. .
J o s Canadan Uutisten t6lBi«»J«JJ
h a l u a i s i todella kantaa korten* W*
Iäisten, a s i an hyväksi, el M " ^ " }
vitsisi lähteä etsimään kir^^^^rjl
ta Itä-Saksasta, sfllä P ' » ^ " ^ !
työläisiä löytyy riittävästi Cttoäi^^
A r v o i s a toimittaja voisi <^\^1
J o l t t a a jyrisevän artikkelin
metsätyölälsten puolesta ja . " " ^^
jänkkiluutnanttlen
Cooperin yritjikset t u h o t a ^ j ^ä
Iäisten unlolilkkeestä
saattaa metsämiehet mr. < » 2 ^ l
työnantajain mlcllivallasU rtJPJ»- |
M u t t a se merkitsisi » « » P ^ ^
ohjauksesta. Jota «a~>t*^ j " ! «
ressa kirjassa "valehteUJakri ^ ^
Isaksi'', —. K u l k u r i . - *^
iliilÄiliiliiii