1959-01-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
' Si\ai,2 ' 'Lauantaina, lammik. 3 p .— Saturday, J^an. 3, 1959
V A P A U S
(LIBERTT)—. Independent Labor
Organ. of -Finnish Ganadians,. Es-tabllshed
Nov. 6; 1917. Authorized
as second class -mall by the Post
Ofljje Department, Ottawa. Pub-lisbad
thrice . weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm.St. W., Sudbury, Ont.; Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:'Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appllcatton.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk; 8.75
3 kk. a.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: > 1 :yk. 8.50 6 kk. 4.75
Uudenvuoden näk3miiä maassamme
if^iHtusministerien^ ja A^anhojen puolueiden puhe-rniesteh
enemmän tai vähemmän "varovaisesta toivorikkau-desta"
huolimatta on ilmeistä, että maamme talouskehitys
nyt alkaneen vuoden aikana on kaikkea muuta, vaan ei lu-
, paaya. Me toivoisimme olevamme näissä asioissa auttamattomasti
väärässä, mutta tosiasiat ovat äärettömän itsepintaisia,
ja niitä ei voida jättää huomioonottamata silloin, jos
mielimme järjestää elämämme ja toimintamme kestävälle
talouspohjalle.
Tosiasia — "sellaisena kuin me sen näemme — on kaikessa
alastomuud'essaan tämä: Kansakuntamme edessä on uur
delle vuodelle lähdettäessä suuri työttömyys, joka tekee epävarmaksi
vielä työssäolevienkin ase'man, ja yhä jatkuva inflaatio,
mikä varkaan tavoin huonontaa sekä työläisten että
farmarien felintasoa ja kuluttaa jatkuvasti pikkuihmisten
säästöjä. Arvovaltaisista piireistä on arvioitu., että maaliskuun
tienoissa on maassamme ehkä miljoona työtöntä — siis
enemmän työttömiä kuin viime vuonna. Kaiken lisäksi on
todettavissa, että työttömyyskaudet venyvät entistä pidemmiksi,
ja että yhä useammat työttömät jäävät työttömyysvakuutustakin
paitsi, sillä heillä ei ole ollut riittävästi ansiotöitä
koko työttömyysvakuutusta \aadakseen. Sanomattakin
on selvää, että tämä aiheuttaa suurta huolta, puutetta ja kärsimystäkin
näille työttömille itselleen ja heidän omaisilleen,
joista yhteenlaskien muodostuu yli 3.fl00,000 ihmistä käsittävä
kansalaisryhmäl Mutta näiden inhimillisten puutteiden
ja kär.simysten lisäksi tällainen joukkotyöttömyys vähentää
edelleen koko kansakunnan ostovoimaa ja siten puolestaan
pahentaa ns. "ylituotannon" ongelmaa. Vaikka tarkoitukseni-"
me ei olekaan tässä yhteydessä kosketella ulkomaankaupan
ongelmiamme — ja ulkorna?,nkaupalla on suuri osuus talouselämässämme
— niin muistaa kuitenkin tulee, että kotimaiset
markkinamme, ovat sittenkin kaikkein suurimmat meidän
omille tuotteillemme ja niiden kotimarkkinain jyrkkä
supistuminen vähentää suure.^ti tavaraimme myyntimahdollisuuksia,
siten pahentaen voimakkaasti yllämainittua "yli-tuotannon"
pulmaa.
Mikäli on puhe inflaatios.ta. niin .^iinä suhteessa on, kokonaan
. harhauttavaa asettaa ky.symy.s e.^-im. Toronton Vapaa
Sanan tavoin porvarilehtie.n malliin siten, että kumpi
011 pahempi, joukkotyöttömyys \'äi inflaatio'' Tosiasia nimittäin
on. että hallituksen nykyinen ohjelma on kehittänyt
"sekä joukkotyöttömyyden että inflaation. Nykyisen talouspolitiikan
ansioita on suuromistajille varattu mahdollisuus
jatkuvasti suurempien \uittojen keräämiseen, mikä yhdessä
ylettömän suurten varustelumenojen kanssa muodostaa perussyyn
rahan arvon alcnemi.selle eli jatkuvalle inflaatiolle.
Saumattomasti tähän turmiolliseen talousohjelmaan kuuluu
se, .että työttomyyde.stä ja yleensä kansakunnan ostokyvyn
Vähenemisestä johtuvaa kaupan vähenemistä korvataan
• enimmäisvoittojen tavoi.ttclussa jatkuvilla hintojen korotuksilla.
Kuvaava esimerkki tä.^tä saadaan autoteollisuudesta:
Autojen myynti on numerollisesti vähentynyt vuosi vuodelta
näiden kriisivuosien aikana, mutta ky.svnnän vähenemisestä
huolimatta, jonka porvarillisen teonl^n mukaan pitäisi
johtaa autojen hintain alenemiseen, on autojen hintoja
täällä, korotettu joka vuosi! Tulos on sitten tämä: Autoteol-lisuustyöläisiä
on joukkomita.ssa työttömänä tai osa-aikatyöss
ä — m u t t a suurten autoyhtiöiden voitot lisääntyvät kaikesta
huolimatta vuo.sl toisensa jälkeen!.Ja tämä on vain y^ksi esimerkki
monista.
. Kysymys on siis koko talouspolitiikkamme virheellisyy-,
destä ja sen korjaamisen tarpeesta.
:S * « •
Mutta meiltä voidaan kysyä, että onko uuden vuoden
talouskuva todella näin huono? Eikö ole mahdollisuutta, että
tilanne korjaantuu; kuten liittohallitijksen työministeri ja
eräät muut poliitikot ovat varovai.sesti asiaa selittäen meille
luvanneet?
Me tietysti toivoisimme, etta olisimme vaära.ssä, kuten
jo ylempänä, huomautimme. Mutta tassa yhteyde.ssä on huomioitava,
että silloin ovat erehtyneet myös l4jkuisat porvarillisetkin
piirit, jotka myöntävät tilanteen olevan huononemaan
päin, vaikka ne "'normaahsissa'' oloissa pienentelo-vät
ja väheksyvät porvanlh-sen järjestelmän toistuvasti ai-,
heuttamia talouspulia ja -kriisejä. ,
.Ottakaamme tässä esimerkiksi Montrealin .pankin liike-toimintakatsaus
joulukuulta. Sivuuttamalla nyt eräitä muita
tärkeitä kohtia mainitun julkaisun vuodenvaihteen arvios.sa
sanotaan- työttömyydesta puheen ollen mm. seuraavaa:
" . . . Tämän vuoksi työttomyy.s aiheuttaa vakavan probleeman
tänä talvena Siinä sanotaan, että pääomasijoitukset ovat
maas.samrae. ensi vuonna entistä pienemmät, mikä kansan
kielellä tarkoittaa, että uusia työmaita avautuu entistä vähemmän,
joka tarkoittaa, väestön lisääntymisen, olosuhteissä
työttömyyden lisääntymistä. Montre^^^^ sanoo,
että Canadan talouselämän nousu riippuu Yhdysvaltain^
•talouselämäJi elpymisestä, mutta rajaiieteläp^^ tul^e
i.jatkjivasti.?Jobin;;po.s.t»a..siitä,-';ctteivffiitään'' ulospääsyä nykyi-'.
sestä talouskräsistä ole vielä nähtävissä.
Toisena esimerkkinä voidaan mainita torontolai.sen suur-lehden
(Daily Starin) toimituskirjoitus joulukuun 8 päivältä
1958. Siinä kuvataan nyt alkaneen uuden vuoden olosuhteita
seuraavasti:
"Mitä on Canadan talouselämän näköpiirissä v. 1959? Ä s kettäisten
arviointien mukaan, -vuoden 1958 toLsen neljän-nek.
sen aikana alkanut lievä noususuunta tulee jatkumaan
tulevan (1959) vuoden ajan. Multa älkää odottako vv. 1955
—56 nousukautta.
>
"Canadan lalou.selämän voimakkaina' pylväinä tulevat
olemaan kuluttajayleisön ja hallituksen kulutus. Ulkomaankaupan
näköala on ^sekava johtuen se länsi-Euroopan liike-elämän,
hiljenemisestä ja myö.s siitä, kun ei ole varmuutta
missä määrin Yhdysvaltain liike-elämän vilkastuminen auttaa
Canadan ulkomaankauppaa. Investoinnin kokonaismäärä
(koneisiin ja välineisiin sekä asuin-, liike-" ja hallitusrakennuksiin)
vähenee edelleen v. 1959.^
"Työttömyys tule^eolemaan suurena ongelmana; oh mahdollista
että 10 prosenttia lyövoimamäärä.stä on toimettoma-,
mana maaliskuussa, jolloin kausityöttömyys saavuttaa kor-
/
SYNTYMÄPÄIVIÄ
otto Heino, Port Arthur, Ont.,
täyttää maanantaina, tammikuun 5
päivänä 83 vuotta.
Mrs. Josefiina MäkeE, Wliitcfislv,
Ont.. täyttää .sunnuntama, tammikuun
4 pnä 80 vuotta.
Loviisa- Anderson, Fort Williiini,
Ont,, täyttää' tiistaina^ tammikuun
ö päivänä 76 vuotta.
Emmi Airola, Port Aithur, Ont.,
täyttää tammikuussa 73 vuotta.
John Poutanen, Lockerby, Ont.,
täyttää perjantaina, lijmmifcuun 9
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Miksi Diefenbalcer ei vieraillut Neuvostoliitossa?
iKirj. Leslie Morris
Tukliohna. — Ruotsissa oli työttömiä
joulukuun 15 päivänä kaik
Jiiaan 43 681. mikä tietää 13.7 pro
sentin nousua marraskuusta. Viimeksi
kuluneen kuukauden aikana
on 6,478 henkilön ollut jätcltävii
työpaikkansa. ^
Heikkenevät .suhdanteet ovat pahimmin
koetelleet rakennusalaa Ja
metsätöitä, mutta eräät muutkin
alat ovat lisänneet työttömien määrää,
mikä ei kaikesta huolimatta ole
kohonnut niin korkeaksi kuin oli
pelätty. '
Viime vuoden joulukuuhun v(>r
riittuna työttömiä on 12,8.5.9 eli ."iK.T
pros. enemmän.
! — Paratii.^^ilintiija loyt>'>' luonnon
! tilas.sa ainoa.slaan kahclt-.s.sa p.iika.s.va
maapalloa — kotimaa.sa-an tJuclt-s.s;!
! Guinfässa ja Paratii.siliiitujen .^a;i-i
cella. Viimeksimainittu on pu-ni .saa-i
vi Lansi-Intiassa.
John Dielenbaker oiv palannut takaisin
kotimaahansa. Viidenkymmenen
päivän aikana hän vieraili
Commonvyeallhin maissa: nuikanaan
vaimonsa §ekä veljensä. Hän keskusteli
poliittisten johtajain kanssa,
vieraili eiäiiitarhoissa, hänet valokuvattiin
lukeniattomat keriat, hän
kohteli hyvin kaikkia vanhalla die-lenbakenniaisella
tavalla ja kutsui
retkeään '•maailinanniatkaksi".
Se ei kuitenkaan ollut sellainen.
Jos John DielLMibaker olisi aikonut
tehdä niaailnianinatkan, niin
miksi hän tarkoituksenmukaisesti
vältti vierailemasta .sellaisiiisa maissa,
joi.ssa saavutetaan suurinta taloudellisia
edistystä ja joissa olisi
Canadalle kaikkein -parhaimniat
markkin;iTnahdollisuu(lcf.' —
. Miksi hän ei vii-railhit Neuvostoliitossa,
jossa on käynnissä suurimmat
taloudelliset ja sosiaaliset uu-distuk.
sel mitä ihmiskunnan histo-ria.
ssa tunnetaan"
Miksi hän ei lialiinmit oppia jo
tain 7 Auotissuunnitelmasta, jolla
' tulee olemaan äärimmäisen ' suuri
; vaikulii> kaikkiin . iiiaihiii. min
i niyiiskin omaan maaharnme'.'
j Mik.-i liän ei kiiyitäiiyi liyväk
1 seen malkaan^a jxiist.iak^een sen
j vähin.uon niitä aiheullaa -i' kun ei
; tuiiiuisti'ta Kniiaa, j o s ^ a \ iisiiuliaii
• tmen teodali.smi miiitiiii sosialisti
i sen teollistamisen tiellii ja joss.i
I ilvnii.>et o\ . i t \uo(le-.sa kaksinker-
; laistaneet t.ei ii-tiinlantimsa'
; Nämä (liamaalliset t.ip.iiik.set
ova.t lärkeilii j o k , l i k e l l e . c . i i K i i i a l ai
sei le.
I ''»'k-i k i i i K l c - ( i > , i iiiajii pinta alasta
tullaan suun-sti e d e l j r c i i nniiitta
maan kuude->
vuotein )l»ti.'i
\ i K K l e ^ - . i
.Siiiinnilf
\..>ta i;!.')!»
Im.i-.1,i la
kentaa kommunistinen yhteiskunta
keskustellaan Neuvostoliiton Kom
munistipuoluten 21. Arlimääräisessä
kongressissa, jok» alkaa Moskovassa
tammikuun 27 päivänä. .
Se on "kommunismin rakenta-i
jäin kongressi".
Vuosisatojen aikana nerokkaat
ihmiset ovat uneksineet ajasta
jolloin ihinisen materiaaliset tarpeet
tyydytetään niin, että he voisivat
elää täydellistä, luovaa elämää.
Monet ovat kärsineet marttyyrikuoleman"
tämän unelman^ puolesta.
Sir Thomas More uhrasi elämänsä
Utopialle.
Nyt näistä unelmista on tullut
lihaa ja verta, selvää todellisuutta,
käytännöllisiä numeroita. Ensimmäisen
kerran ihmiskunnan historiassa
run.sauden saaminen kaikille
kansalaisille ei ole haave, vaan käden
ulottuvilla.
. Toteuttaessaan sosialistista periaatetta
"kullekin kykynsä mukaan"
neuvostoihmiset pian siirtyvät kommunistiseen
periaattee,seen — "kullekin
tarpeensa mukaan".
Tämä on kaikkien aikojen suurin
uutinen.
* * *
Kuinka Canadan kapitalistit suhtautuvat
tähän? Löytääkö se si-jiuvsa
murhien, tulipalojen, auto
>lipaturmien ja Dullesin lausuntojen
pääotsikoiden seassa?
Hyvin vähän. Totuus salataan
ihmisiltä.
Luonnollisesti on hyvin vastahak
o i s i a päivälehdille antaa tilaa
. \ e i i v o s , t o l i i t o n suunnitelmalle koronaa
realipalkkaa 40 prosentilla
s i l l o m kun ne vastustavat pienintäkin
palkannousua täällä ja väit-tiiväl
työläisten palkkojen aiheut-t.
ivan inflaation.
On luonnolli.sesti vastahakoista
dellisesli ja huolimatta siitä, että
sqdan takiarmenetettiin kaksi viisivuotissuunnitelmaa,
niin' Neuvostoliitto
vuoteen 1950 mennessä,^ peitti
kauheat materiaaliset menetykset
ja siirtyi uusiin menestyksiin.
Yhdysvallat ja Canada olivat ainoat
maat, jotka selviytyivät sodasta
rikkaimpina kuin yhtyessään
sotaan, joka pääasiassa johti sodanjälkeiseen
elpymiseen — joka ei
johtunut voittoilusysteemin uudesta
ihmeellisestä laadusta.
Nyt nämä kaksj maata, jotka ovat
"kapitalismin näyteikkunoita", sivuuttaa
maa, jossa ei ole kapitalisteja,
yksityispankkeja ja monopoleja,
jo.ssa tavalliset ihmiset hoitavat
yleisiä asioita ja maan talouselämää.
He ovat todistaneet maailmalle
tulevansa toimeen j l m a n kapitalLs-teja
— vieläpä tulemaan toimeen
paremminkin: ilman työttömyyttä,
toistuvia taloudellisia kriisejä, rikkaita
ja köyhiä.
Oli aika jolloin kapitalismi esitti i
edistyk.sellistä osaa ihmiskunnan j
kehityksessä- Se .sai aikaan suuren i
joukkotuotannon joi.ssakin maissa, i
.Mutta .sen päivät ovat menneet ikui- \
.seksi ajoiksi. Nyt nuoret itsenäiset
maat, jotka ovat nousseet ylös
feudalismibta, eivät tarvit.se kulkea
kapitalistista tietä kuten Canadan
ja Yhdysvaltain täytyi kulkea aika
naan. N^ lähtevät kulkemaan sosialismin
tietä — niillä ei ole muuta
tietä valittavanaan. ~^
Maailmassa ei ole enää tilaa~kir
pitalistisille maille. Maailma on
siirtymässä sosialismiin.
Siitä .syystä ei ole mikään ihme
jos 7 vuoti.vsunnnitelma on aiheuttanut
pelkoa kapitalistien ja hei
dän päivälehtiensä sydämissä.
SITÄIIJlllllliJJIiiJili^^
J A r
lllllllllllllllllllllJIHilillllTÄTÄ
PERHERIITA
Eiä.s nuori, liikemies .palasi kerran
1 kotiin.sa löytääksen nuoren poikansa,
i istumassa katukäytävällä hyvm ;pa-hanluUUsen
näköisena.
. -- Mikä . vikana Jussi?
— Paljonkin. Jouduin juuri riitaan
vaimonne kanssa!
tisen maailman markkinoille. Ilär
nen - hallituksensa .saattoi .aikaan i
n i i n paljon kärsimyksiä farmareil-1
l e j a työläisille Canadassa, että vii-)
den vuoden kuluttua hänen hallituksensa
heitettiin pellolle. .
Historia toistaa itsensä — mutta
nyt on aika, jolloin työläisten ja
farmarien on ryhdyttävä, tilanteen
vaativiin toimenpiteisiin ' s en varalta
etteivät liberaalit pääsi-si takai- nvv^A KAUPPA.*
sint,|iallitukseen. { pji^i^y j y ^ . j . ••Myin koirani juuri
$50,000. hinnasta.":
Canadan työväenluokalla ei ole
mitään pelättävänä 7-vuQti.ssuunhi-telmasta.
Sen pitäisi t e r v e h t ä ä sitä j ki.s.saa.
koska se osoittaa, että. mekin voim-.
me ratkaista ongelmamme sosialistista
tietä.
Jos tämän maan resurssit käytetään
yleiseksi hyödyksi, kuten Neu- ; rr,
vostoliitos.ia tehdään, me voimme
antaa riittävä.sti kaikille kansalai- ,
sillemme.
Pääsyy miksi pääministeri si-vuiTtti
sosialistisen maailman johtui
siitä, että hän ja kapitalistit,
joita hän edusti, pelkäsivät .sosialismin
esimerkkiä, pelkäsivät 7-
vuotissuunnitelman seurauksia.
Tästä syystä hän yhtyi häpeälliseen
sotilassopimuk.seen Yhdysvaltain
kanssa, kieltäytyy tunnusta-
I masta Kiinaa, avaama.sta kaupan
i .Neuvostoliiton kanssa j a o a t k aa
; kylmää solaa.
"Saitko käteisrahan?"
•En. kuin kaksi $25,000 arvoista
De Gaullen
keisarikausi"
alkaa 8.1.59
tiedoittaa. että samalla kun reali-pi Peittääkseen' pelkoaan ne huuta-
Sps. demien lehdistössä
romahdusmainen tilaaj
Helsinki. — Leskisläistä puoluejohtoa
tukeva sosi;^idemokraatti
nen lehdistö on viime aikoina saa
nut kokea niin merkittävää tilaaja
katoa, e t t ä koko ns. T lehdistön taloudellinen
asema on muodostunut
kestämättömäksi samalla kun mainitun
lehdistön poliittinen merkitys
on supistunut huomattavasti li
miö on yleinen aina pi:olueen pää
lehteä myöten.
Vielä jokin vuosi sitten oli S. Sosialidemokraatin
levikki noin 35,000,
mutta kuluvana vuonna on lehdon
koko painosmäärä jäänyt huomattavasti
alle 20.000:n- eikä tämän hetken
tilausmäärä ensi vuotta ajatellen
ole lainkaan rohkaiseva. Vaan
ennakoi jatkuvaa lehdeen painos
määrän supistumista. S. Sosiaiide
r e t t ; i \ i s t ä s v i s t i i ole MIOSIi i n i i l ie\ik
! kitaikaslukseen.
! . l'uolueeii I uiit-iirKieliiien !cliii-*<f,
m e n e l t ä i i N l iila;ii.ikunl:.ns,i iniltfi ^
kokonaan .\iii(im;i;.n ilmestyi m.a
nitlu l\mci iHiliiiin heiikiloki)hl;.i
' neli äanenkaiiii:itl."ja" •! p a i v ä i s e i i ä ,
.Xiiieta: I J I . K I C I I •!'> ol.-iislfhi I I iijm:
senä. 111111'a• iiirni! 111 Mttcn S\i'nsk:i
DiMiiiiki .itiiuk.H I ItuDls.ilamen Dc-inokiaatli'.
j.i menetti 2 p . i i \ ä i s e nä
i lilaajakuntaiis;i iniii että leliilen ki) '
, ko painos oii tänä \unnn,.i ollut vain i
palkat nousevat .Neuvostoliitossa
viikkotyöaika lasketaan 35 tuntiin
(epäterveellisissä töissä 30 tuntiin)
samaan. aikaan kun Canadan työttömien
määrän uskotaan nousevan
e i i s i maaliskuussa miljoonaan.
Kun teollisuustuotanto Canadas
>a laskee ja kuvan "vakiintumiseen
pahiamisesta" murskaa inflaation
todellisuus, niin ei ote helppo ra
poilteerata sitä, että ensimmäinen
vat. että Neuvostoliitto on syyllistynyt
yhdenlaiseen ja toisenlaiseen
" h y ö k k ä y k . s e e n K u n sosialistiset
v.dtiot ryhtyvät yhteistoimintaan
puolustustuksessa ja taloudellisen
edistyk.sen hyviiksi ne huutavat:
•'Kpäsuora hyökkäysi '
Kun ne ehdottavat rauhallista ta
loudellista kilpailua sosialtsmin ja
kapitalismin välillä, ja ryhtymistä
toimenpiteisiin kehittämään 12
osialistiiu'!! maa saavuttaa Yhdys i maan sosialistisia markkinoita .sekä
Tämän maan pitäisi kiinnittää
kauppansa sosialismin nou.sevaan '
tähteen. Sen tulisi vapauttaa it-.
sen.sä Yhdysvaltain •paperitiikeristä".
Sitä mukaa kuin Neuvostoliitto;
siirtyy voitokkaasti kommunismiin.,
niin sen sosialistiset veljesvallat •
suorittavat loppuun sosialismin ra-;
kentamisen ja tulevat aikanaan ]
siirtymään kommunismin yltäkyl- ,
läi.seen kauteen. Canadan on pak-:
ko osallistua historian marssiin oi ;
lessaan tekemisissä maailman kanssa.
Me emme voi pysyä eristet
tyinä.
•Meidän e'i taivilse..-«4ottaa kunnes
jokainen c;inadalairii'n on va- ;
kuuttunut sosialismin etevämniyy-destä
kapitalismiin ennenkuin jotain
voitaisiin tehdä. Yksi mikä
voidaan tehdä njl on .seurata tarkasti
T-vuotiTouiinnitelmaa, lukea
vallat kokonaistuotannon ja henkilökohtaisen
tuotannon määrässä
muutamia vuosia jälkeen 7 vuotis
suunnitelman |)äättymisen.
Tiiiiilä olevat kapitalistit pelkää
vät sosialismin menestystä ja kommunismi
n rakentamista:
Ile eivät enää voi uskottaa 7-
vuotis.suunnitelmaa pelkäksi pödyk-auttamaan
uusia itsenäisiä maita, : , y ö v ä e n l e h d i s t ä 21. kon.t^re.ssin paanun
.-illoin iilNotaan:
nen hvokkiivs'"
Taloudelli-
Diefenb.ikeiin hfiilitus seiii.ia
toryedeltäjänsä U. l i Henettia. jo
Ika. jolloin miljoonia eanadalaisia
30 luvulla eli makaroonilla ja pa-jvuill.
i. lopetti kaiken kaupan Neu-
\ iisis;il.ia k.irip.iietta
.Nlikkelilämen \',ip..us ytujislettiin
l;.ppeem aiit.ilaiseeii K./ii-.iii ' r vo
hein. kun \umck.-im;iiiiillu lehti.,
jolla O M oma kii jap.iiiKiiisa. oli nio ]'
liettänyt lil.iajakann.i-l.i.iii toisen '
puolen, ts. levikki nli pudonnut;.
I - I kuten he tekivät ensimmäi.sestä j vostolliton kanssa. Sensijaan hän
j .T vuotissuiinnitelmasta v. 192fl. \ ' i i - lupasi "räjä\ttää tien maailman
sivuolissiinnnitelma menestyi. täy-'j markkinoille" — tarkoitti kapitalis-löksiä
tammikuussa ja levittää laajoihin
jiiireihiii ja järkevästi uiiti
si:r Iästä sinuennioisesta tapauk
sesta ystävillemme ja naapus-eii-iemme.
.Näin saisimme kannatusta
meidän oman', maamme sellaiseen
I kansallisee<v politiikkaan joka joh-
I taisi Canr.da pois eristäytyneisyy-
I destä ja ohjaisi sen taloudellisen
ja sosi.-ialisen edistyksen virtaan.
Totuus voittaa. Kapitalistit ei
vät voi salata sitä kansalta
Mikä uusi isku 7 vuotissuunni-teliivatla
tulee ulomaan revi.stionis-
1'ariisi. — Ranskan viidennen
tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi
valittu kenraali de Gaulle ryhtyy
.hoitamaan tehtäviään tammikuun
8 päivänä, jolloin nykyinen
presidentti Coty virallisesti eroaa.
Heti virkaan ryhdyttyään de
Gaulle aikoo käyttää ensimmäistä
presidentiM erikoisoikeutta, joka
on pääministerin valitseminen. To-dennäköi:^
impänä ehdokkaana mainitaan
s^aattori .Michel Debre, jo-_
utuu de Gaullen usköllisim-piin
kannattajiin ja on uuden perustuslain
tärkeimpiä aikaansaajia.
Uu.si perustuslaki antaa presidentille,
suuremman vallankäyttöoikeu-den
kuin mitä yksikään Ranskan
valtion päämies on nauttinut vuoden
18.52 jälkeen, jolloin Napoleon
III julistettiin keisariksi.
presidenttinä ollessaan de Gaulle
jää edelleen Ranskan politiikan
pääjohtajaksi. Hän johtaa puhetta
iiallituksen istunnoissa ja valitsee
itse m i n i s t e r i n s ä . Hän toimii pää-iiiiehenä
myös Ranskan kansainyh-teisö.
ssä ja siinä mielessä johtaa
kansainyhteisön neuvoston istun-nois.-^
a puhetta, Tähän neuvostoon
kuuluvat Ranskan ja siihen kuuluvien
alueitten pää% puolustus-, uiko-
ja valtiovarainministerit.
Ranskan sisäministeriö julkaisi
suoritettujen presidentihvaalien. lo- .
pulliset tulokset. 79.471 hyväksytystä
äänestä lankesi kenraali de
Gaullen osalle 62.395, kommunisti
.\Iarianelle 10.3.54 ja ei-kommunis-t
i s e i i \asenimistnn ehdokkaalle pro-fe.-
sori Cluitelellle 6,722 ääntä-. De
(Jaulien prosentuaalinen
netiijsta 'iänistä oli 78.5
osuus an-j
joka väittää jo ylittäneensä SS:n le
Vikin. Samalla se on vaatinl^t puo
' lueen päälehteä antamaan jiilkisuu-teen
viralliset levikkinumerot, mut
i ta S. Sosialidemokraatti ei ymmä.-
Tonmto. - Ontarion maantirmi-^
ihpkraatin asemaa vaikeuttaa vielä .-6;fHHt-—-7-,o(M>—4vHpp>Hi-^>l-rt--rt+iW^^^ «lllf^DII IfllAnOCt*! lOnll
lisäksi , pääkaupungissa ilmestyvä j;, i,..hli jniiini iiiuiitminaan lipäiväi- ; V l l l O I IUJJCI • I I V Q C I I T U U U U J I U I / U U
opposition vaatimuksia jukeva lehti seksi
Kj -opiol.iinen .Savon Kansa lakkisi
ä s k e i s i n ilnieslyniästä kokonaan;' " i - " ' ' ' Y^iicmko ii-doitti jnku^paivä
kun sen levikki oli |.>ii(!oiiiuit 1.200 ,>:i;(:i. v.i-.t viKinna .19(i0 Ontario.ssa
kappaleeseen. :i)rcr:i;iM kiiv.anJoon iiusi nienrtohnn
Vaasassa ilmeslMivt l'«'lil.'nma.in ^ ,j.„„..,,,„j,,„ ,, joknrtu ovat ky-
Kansa jouduttiin " \ h d i s t ä m ä an
nuinislipuolueen 21L/ kongressin
Jälkeen, johti heidät tekemään Neuvostoliitosta
he*idän hyökkäyksensä •
päämaalilaulun. Kuinka tapaukset
ovat paljastaneet heidän poliittisen
teille, jotka Neuvostoliiton. Kom v; raiikkonsa.
ly
väskyl;iläis»'i'n Tvon \'oimaan siksi,
että pohjanmaan Kansan levikki oli 1
pudonnut fjOO kappaleesecii j
Tällä hetkellä jiolidilaan Hämeen '
.siihen menrie.s.sä kulutta-.'l i n n a s . s a ilmesl.vvan Hämeen Kaii-j
tyÖttÖmvvsvakuutustUlv ^ ' " i J-' l^miiierelaisen Kansan Leh ,
den. yhdistämistä, sillä hami'eiilin ;
nalaisen. lehden levikki • roikkuu n.
.:',,0()().: ssa ei k ä K .'in sa n I -e h ti kää n.
vaikka: sitä pidetäiinkin jniolueen
toisena piiii-ääneMkfinnattajana, näy-.
' keimmiarl tasonsa 1959. Sen lisäksi
tämä aiheuttaa li.säkär.si-myksiä,.
sillä osa työttömi.stä
on
ivansa ja henkilökohtaiset sääs-
I tönsa. .. •
} "Myös inflaatio uhkaa .yleise-
I n a vihollisena . . . Samalla kun
kulutustavarain -hinnat ovat 1 t:''p:'''!-'>''van icviki.s.saan \ l i hi.ooo.n
viimeksikuluneen kahden vuo-
{denr aikana kohonect ^ keskimäärin
2 tai 3 prosenttia, nyt
on varoittavia merkkejä, että
tämä hintojen ylöspäin *|\ont-taus
voi helposti kehittyä tuhoavaksi
laukaksi.
"Edessämme on siis kahden-lai.
sia mahdollisuuksia. Me
Dlemme karistaneet pois osi?,
talouslamasta, ja jos tämä paraneminen
jatkuu, Canada voi
saavuttaa jotakin • todellista
kasvua vuonna 1959. Mutta
työttömyystilanne \'iittaa siihen,
että meillä tulee jälleen''
olemaan yltäkylläisyyden kes-keliä
huoniTfttava. määrä kurjuutta:"
^ .
Kaiken ylläolevan .perusteella
voimme siis varustautua siihen/?
että canadalaisten edessä
on suuri turvallomuustilanne
työsuhteiden kannalta katsoen.
Kaikkien työläisten, lyö.^sä-olevien
ja työttömien, sekä .samalla
farmarjen ja ' muiden-pilckueläjäin
täytyy jatkuvan^
inflaation'; vuoksi maksaa kaikista
tavaroista'ja palvcluksi.s-ta
entistä korkeampi' hinta. Se
tarkoittaa, että "suurinta osaa,
koko: kan.sasta-.uhkaä elinlä.son
huononeminen samalla klin
suurpääomati miehet yrittävät
kohottaa voittojaan vieläkin
korke*ammalle tasolle.
ra.iaii. . : .•
V i e l a jokm aika sitten ilmestyi
puolueen tnrkulainen lohti Sosialis-ti-
nimisena. .Mutta kiui lehti sitten
alkoi pelata omaa nimeaan ja muut-vinyksf>-
S;i Uudfii nienetetnian niu-
, r;.ian ajokortu nn voimas.Sa kolme
v u i t ! , i j.i tulee unsi(tav;iksi ajurin
-Viltymai)aivana Nain ollen ajokor-
;i!i S . I : M ; I I j;i uu.siminen tulee jonkun
verran hi-lponiniaksi. koska korttien
i uu^iiniMPn jakuanitui ymp.nri vuoden
I -''.k-.x sila lai.sittap.ssii larvu-c odottiia
, oiiki.ssa |onois.sa. kuten nvkvisin.
.Samalla huomioulaan .se uusi nie-tH'!('
lma. joka astiui voimaan helmi-
Kuun 1 pna Tiunati menetelmän muk
a a n : jos autoili)ii saa 12 niiiini.spis-tetta
virheellisen ajann.senjohdo.sta.
han menettää aiokoittin.sa mania-t
vksi ajaksi
Kim kolmen vuoden ajan voimassa
olevat kortit astuvat.voimaan, autoi-tui
Turun Paivalehdeksi, on lilaap. | „j^, ,,,kuvasi, pitaa .s.iman nume.on
iiiiii kaita h kuin lian asuu Oiitarip.s^
Niiin olleii on helpompi pitiiii .ti-inaara
piidonniil niin, elia se ..on
talla hetkellä vain noin 2.500. Lehti
juottaa puolueelle tappiota joka päivä
ja niinpa on viime aikointr aletta
puhua .sen yhdistämisesia-^nrKilai-secn
lehteen.
: Kaiken kaikkiaan on sosdoih. puolueen
lehilislon levikki pudoniuit
niin, e t t ä kun:se vielä viionna_1950
• oli lehtien trntamien omien tietojen
mukaisesti laskettuna yht, 137,512,
on se" kuluv!ina\A'uoiina ollut vaiii
61,000, mikäli 1'äiviin Sanomia; ei
oteta liLkiiun Klin liisiä on ollut
seuniuksena: kesken vuolta -lapahtu-nccl
lehtien "ylidislämiser', ei ole
_suinkaan ilimele|tavä; r mistä johtuu
.so.s.dcm. lehtien, tilaajien epävarmuus
.seuraavan vpodcn filauk-
•Sia tehdessään.
Kun verrataan, .sosdem. lehdistön
lovikkiii niiii<lon puolueiileiivlelKli.s-löjen
levikkiin, voidaan todeta, eitä
sosdem. puolue on tiiliä hetkellä
.•^l;ittam:illom;isti heikoin. Olisi
litiiMut, että piioltie.j(dilo olisi jo ai-koja..
sjlten: tehnyt k(,'|iilyksc.stäoike;
at johtopäätökset. Se oi ole kuiten-kiian
tehnyt :mil!iän l e h d i s t ö i K s i i ka.s-vojenpe.
scmisek.si.yaikka puolueen
lehtiä onkin ii.seiinma.ssadapauksea-sa
vaikea erolliiti rsokoomilk.sen lehd
i s t ä . - Aivan samalhi t.-ivoin kuin
puoluejohto jatk;i;i h ä r k ä | ) ; i i s l ä po-litiikkaiinsii
ylei.sesti, jatkaa ,se sitä
vinyös :;oman V leluiisliijisil: kohdalhiy
..Silläkinvuhalla, että scuriiiiik.scira olisi
ns< T-lchdi.stön täydellinen ,tuho
— DLI'. '
sa.
) l a s t o ja
t.a.. . •
kaiki.sia Ontarion autoihjoi.s-
Outäriossa on :alhi korl.ia n -l.OOO.-
000 ;iuioil!ja;v la heiran oii uu-i!tav;v |
ajokorMinsa ja a.utojeii.sa numerolaa- ',
lat viitr.eistrian, maaliskuun 18 iiäi- ;
vaa:.i menne.ssa, selostaa nir. Yarem-^ j
k.). .•\j'iluvat ja numeiolaaiat voi i;u- !
.s!-i .ilk.irn tammikuuii 5 pnä.
Mr* Yaremkfi on seln.sianut, että
kaikki ajo!uv:it ja minieioiaatat on <
uusittava maalisknuh 1(5 päivään ;
mennessä, .silla tara miiaiapaivää ei 1
aiota muuttaa Samalla lian huoma
iit li. ettei viime vuoniiakaaii an- \
nf-ttu vlimaaraista aikaa niiden :uu.si- !
mi.srksi. - . . i
.•\iokortnaaii ja numeroi.iattoja uii- >
sio.s.saan on ;nuoiliian annettava to^ i
dLsius siit.;i^jiJ.frr. luinellaon riittävästi
l.ii)aturiiiaviikiiutusta Uit hauelta
peritään • ylimääräinen §5.00. joka
luovutetaan hallituksen alaiseen rahastoon,
losia maksetaan nuto-on-net
toniuuksicn uhrille, jo.s .syyllisellä
Cl ole v.iioja tai vakuutusta maksaa
korvaustuomiota; Vakuutu.syhliot lahottavat
todisteensa kaikille vakuutellulle
auioilijoille ja nama todisleei
on vielavamukana kun ajokorttia ia
mimerolaattoja uusitaan.
New.iriarketissa Ontariossa, toimivan. nuorten kauppakamarin
puolesta paaiettii.n lahcltaa joulutervehdys Nikita
Hrushtshoville, silla naiiiH avomieliset nuoret katsoivat
olevan eduksi, etta Hrusht.shevilla. olisi tietoja heidän
järjestönsä loiiTvinnasta, Kuvassamme nuoret ovat joukolla
postittamassa joulutervehdystään. •
PÄIVÄN PÄKINÄ
Onnellista uutta vuotta!
i
Kaverimme,- toverimme j a virka,
vei jemme Känsäkoura^ kirjoitteli
tällTT palstalla Vuosi sitten, kuten
tavtillista, tähän aikaan vuodesta
u. s e a t : kristallipallojen Jirkistiijät:
tekevät ennusteluja siitä mitä uusi
V U O S I tuo luUe.s.saan.
Jvtiverimine tiesi kertoa, että tuleva
;vuosi (1!)58) tulee;.näiden en-nustelijain
- luukaan olcmatm :cpä-va
ka a: j a . r a u h ;m t i 1 a ho i • j u va, Sa mo-jen
kristallipallojen tirkistäjäin
mukaan .silloin ero.ssa -olleet Ingrid
Ikugman-ja: Roberto,Rosselini. tule?
vai jiilleen toisensa löytämään.
: .Näinä enniisteliil useiden nui^
joiikos.sa ovat ,nyt osoittautuneet
vääriksi ja kaverimme oli tuhannesti
oikeiissa .'^•linä, e t t ä h ä n arvosteli
silloin — vuosi s i t t ^ e p ^ tälläi-,
siä mihinkään:'peruätuiifiittomia ennusteluja
ja arvailuja. '
Hiiliiamme (ä.ssä lisätä a.s!aan
oniiiif vaatimattoman ja Ijeikon ää-nemmo,
'
Rauhan puolesta-laistelijain .tise-ma
oi ole / m i e l e s t ä m m e yhtään hiventäkään
huonompi k u i n vuosi, sit-ten.
Päinvastoin, voimme ottaa
vastaan tulevan vuoden- 19.59 suu-r
m toivein'rauhanvoimien: voitosta;:
.«illä näkyvis.sämme on tulevaisuii-de,
s'sa häämöttävä ihmiskunnan
enenuiiistön, ' työtätekevden,- voittoa
ja heidän oikeutetun asemansa:saa-v
id t a m i ne n, ,1 a; in ie I i p i t ee m m e e i
perustu mihinkään kristallipallojen,
tirkistelcmisecn, tai tähdistä:,ennus-;
telemiseen.
Siltä on meillä varmoina viitteinä
se, että työläiset ovat vuoden
kuluessa sativuttaneethuomattavia
voittoja — niinkin mahtava yhtiö
kuin ;yhdy.svaltalainen International
Niekel on joutumat polvistumaan
työläisten tahdanlujui^dcn edessä
ja antamaan työläisilleen joitakin^
myönnytyksiä! Tälle ja. tämän ^kaf'
lai.sine tapahtiiniillo ; pcruslainnSe
toiveeinino tulevaisiiudcsta!^/^^ : >
vt*' 1
. Mutta maailmas.sa: on ojemassa
muitakin ihmisiä kuin vain me. ,
: Kiiuntclilnme viikonlopulla.radio^
t;i, -Siellä eräs saarnamies sanoi,
e t t ä vain jumaiaii sanaan luottamalla.
vor.nme turvata tulevaisuutemme
r-r . ".Uimalan sana säilyy
iänkaikki.sesti : . . : maailma tulee
hajoamaan tilkiiaineisiinsa . . ."
Toisin sanoen kuolevien ihmisten
noin 40O vuotta Kristuksen, jälkeen
kirjoittamassa Raamatussa .siino
taan;- kuten ,tiodemiehetkin :,selittavat,'
että tämä _;'maailma tulee hajoamaan
a.lkuaineisiinsa."
Mitä siinä sanotaan "tuonpuoleisista",
siltä emme Halua niaallik-kona
puhua sinne eikä tänne. '
Mutta tällainen ennustus vuoden
iaattona ::iiUaa hienian lolulultoman
kuvan-varsinkin silloin,-jo.s.vSen:ta^
kana on ioko tietoisesti tai vaisto
niaisesti - ajatus eitä-sotahullut kenraalit
voivat atomi- ja vetypoinmeil-
Itian iKijoiltaa maailmanune tilkii-tekijöihin
nyt jo, _ vaikka siihen
luonnollista,. rauhan tietä kulkien
ipenisi vielä miljoonia vuosia!
Paljon mielellämme odottaisi m-möT
ottä saisimme nähdä tulevaisuudenkuvana
sen ajan,'jolloin työ
miehen^ ja hiilien rinnallaan seiso-
, van n.tisen kohtalo olisi miellyttävämpi
kuin tuo ennustettu maailman
loppi! "alkuaineisiinsa" • ja-nieille
niin rakkaaksi käyneen elämän
päättyminen. : ''••.-.•-"^
.:Me piiolesttimme ennustamme,,-
että tulevana.vuonna, niinkuin lyhyen
muistimme jokaisena aikai-seinp.
in.ikin, työmies j a hänen toverinsa
saavat tthiijuuden katsoa kohti
valoisampn.» ja ansaittuaan tule-vafsuutLi
Tätä kirjoittaessa on radio paii-'
liannut . . . onnea ja menestystä
kaikille . . . Mutta miten se on saa-vutollavissa.
Silläkö, että jätämmeii
kaikki herran haltuun yrittämättä
itse tehdä mitään ongelmiemme^
ratkaisemiseksi?
Ki rakkaat ystäviit, tuhannesU e i!
Kaikki viimevuotiset tapahtumat
ovat osoittaneet, että maatamme rakentaneet
ja kaiken tehneet työläiset
ovat saavuttaneet sen, mikä Heidiin
kolltalon«^a nykyään on, vain
oikeuksiensa vaatimisen' kautta,
vain sillä, että ovat päättäväisesti
toimineet ristäjänsä etuilua vastaan!
/,'' _
Vieläkin pniicllisempaa^ uutta
vuotia tqille, maatamme rakentaneille!
— Nemo. ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 3, 1959 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1959-01-03 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus590103 |
Description
| Title | 1959-01-03-02 |
| OCR text |
' Si\ai,2 ' 'Lauantaina, lammik. 3 p .— Saturday, J^an. 3, 1959
V A P A U S
(LIBERTT)—. Independent Labor
Organ. of -Finnish Ganadians,. Es-tabllshed
Nov. 6; 1917. Authorized
as second class -mall by the Post
Ofljje Department, Ottawa. Pub-lisbad
thrice . weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm.St. W., Sudbury, Ont.; Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:'Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appllcatton.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk; 8.75
3 kk. a.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: > 1 :yk. 8.50 6 kk. 4.75
Uudenvuoden näk3miiä maassamme
if^iHtusministerien^ ja A^anhojen puolueiden puhe-rniesteh
enemmän tai vähemmän "varovaisesta toivorikkau-desta"
huolimatta on ilmeistä, että maamme talouskehitys
nyt alkaneen vuoden aikana on kaikkea muuta, vaan ei lu-
, paaya. Me toivoisimme olevamme näissä asioissa auttamattomasti
väärässä, mutta tosiasiat ovat äärettömän itsepintaisia,
ja niitä ei voida jättää huomioonottamata silloin, jos
mielimme järjestää elämämme ja toimintamme kestävälle
talouspohjalle.
Tosiasia — "sellaisena kuin me sen näemme — on kaikessa
alastomuud'essaan tämä: Kansakuntamme edessä on uur
delle vuodelle lähdettäessä suuri työttömyys, joka tekee epävarmaksi
vielä työssäolevienkin ase'man, ja yhä jatkuva inflaatio,
mikä varkaan tavoin huonontaa sekä työläisten että
farmarien felintasoa ja kuluttaa jatkuvasti pikkuihmisten
säästöjä. Arvovaltaisista piireistä on arvioitu., että maaliskuun
tienoissa on maassamme ehkä miljoona työtöntä — siis
enemmän työttömiä kuin viime vuonna. Kaiken lisäksi on
todettavissa, että työttömyyskaudet venyvät entistä pidemmiksi,
ja että yhä useammat työttömät jäävät työttömyysvakuutustakin
paitsi, sillä heillä ei ole ollut riittävästi ansiotöitä
koko työttömyysvakuutusta \aadakseen. Sanomattakin
on selvää, että tämä aiheuttaa suurta huolta, puutetta ja kärsimystäkin
näille työttömille itselleen ja heidän omaisilleen,
joista yhteenlaskien muodostuu yli 3.fl00,000 ihmistä käsittävä
kansalaisryhmäl Mutta näiden inhimillisten puutteiden
ja kär.simysten lisäksi tällainen joukkotyöttömyys vähentää
edelleen koko kansakunnan ostovoimaa ja siten puolestaan
pahentaa ns. "ylituotannon" ongelmaa. Vaikka tarkoitukseni-"
me ei olekaan tässä yhteydessä kosketella ulkomaankaupan
ongelmiamme — ja ulkorna?,nkaupalla on suuri osuus talouselämässämme
— niin muistaa kuitenkin tulee, että kotimaiset
markkinamme, ovat sittenkin kaikkein suurimmat meidän
omille tuotteillemme ja niiden kotimarkkinain jyrkkä
supistuminen vähentää suure.^ti tavaraimme myyntimahdollisuuksia,
siten pahentaen voimakkaasti yllämainittua "yli-tuotannon"
pulmaa.
Mikäli on puhe inflaatios.ta. niin .^iinä suhteessa on, kokonaan
. harhauttavaa asettaa ky.symy.s e.^-im. Toronton Vapaa
Sanan tavoin porvarilehtie.n malliin siten, että kumpi
011 pahempi, joukkotyöttömyys \'äi inflaatio'' Tosiasia nimittäin
on. että hallituksen nykyinen ohjelma on kehittänyt
"sekä joukkotyöttömyyden että inflaation. Nykyisen talouspolitiikan
ansioita on suuromistajille varattu mahdollisuus
jatkuvasti suurempien \uittojen keräämiseen, mikä yhdessä
ylettömän suurten varustelumenojen kanssa muodostaa perussyyn
rahan arvon alcnemi.selle eli jatkuvalle inflaatiolle.
Saumattomasti tähän turmiolliseen talousohjelmaan kuuluu
se, .että työttomyyde.stä ja yleensä kansakunnan ostokyvyn
Vähenemisestä johtuvaa kaupan vähenemistä korvataan
• enimmäisvoittojen tavoi.ttclussa jatkuvilla hintojen korotuksilla.
Kuvaava esimerkki tä.^tä saadaan autoteollisuudesta:
Autojen myynti on numerollisesti vähentynyt vuosi vuodelta
näiden kriisivuosien aikana, mutta ky.svnnän vähenemisestä
huolimatta, jonka porvarillisen teonl^n mukaan pitäisi
johtaa autojen hintain alenemiseen, on autojen hintoja
täällä, korotettu joka vuosi! Tulos on sitten tämä: Autoteol-lisuustyöläisiä
on joukkomita.ssa työttömänä tai osa-aikatyöss
ä — m u t t a suurten autoyhtiöiden voitot lisääntyvät kaikesta
huolimatta vuo.sl toisensa jälkeen!.Ja tämä on vain y^ksi esimerkki
monista.
. Kysymys on siis koko talouspolitiikkamme virheellisyy-,
destä ja sen korjaamisen tarpeesta.
:S * « •
Mutta meiltä voidaan kysyä, että onko uuden vuoden
talouskuva todella näin huono? Eikö ole mahdollisuutta, että
tilanne korjaantuu; kuten liittohallitijksen työministeri ja
eräät muut poliitikot ovat varovai.sesti asiaa selittäen meille
luvanneet?
Me tietysti toivoisimme, etta olisimme vaära.ssä, kuten
jo ylempänä, huomautimme. Mutta tassa yhteyde.ssä on huomioitava,
että silloin ovat erehtyneet myös l4jkuisat porvarillisetkin
piirit, jotka myöntävät tilanteen olevan huononemaan
päin, vaikka ne "'normaahsissa'' oloissa pienentelo-vät
ja väheksyvät porvanlh-sen järjestelmän toistuvasti ai-,
heuttamia talouspulia ja -kriisejä. ,
.Ottakaamme tässä esimerkiksi Montrealin .pankin liike-toimintakatsaus
joulukuulta. Sivuuttamalla nyt eräitä muita
tärkeitä kohtia mainitun julkaisun vuodenvaihteen arvios.sa
sanotaan- työttömyydesta puheen ollen mm. seuraavaa:
" . . . Tämän vuoksi työttomyy.s aiheuttaa vakavan probleeman
tänä talvena Siinä sanotaan, että pääomasijoitukset ovat
maas.samrae. ensi vuonna entistä pienemmät, mikä kansan
kielellä tarkoittaa, että uusia työmaita avautuu entistä vähemmän,
joka tarkoittaa, väestön lisääntymisen, olosuhteissä
työttömyyden lisääntymistä. Montre^^^^ sanoo,
että Canadan talouselämän nousu riippuu Yhdysvaltain^
•talouselämäJi elpymisestä, mutta rajaiieteläp^^ tul^e
i.jatkjivasti.?Jobin;;po.s.t»a..siitä,-';ctteivffiitään'' ulospääsyä nykyi-'.
sestä talouskräsistä ole vielä nähtävissä.
Toisena esimerkkinä voidaan mainita torontolai.sen suur-lehden
(Daily Starin) toimituskirjoitus joulukuun 8 päivältä
1958. Siinä kuvataan nyt alkaneen uuden vuoden olosuhteita
seuraavasti:
"Mitä on Canadan talouselämän näköpiirissä v. 1959? Ä s kettäisten
arviointien mukaan, -vuoden 1958 toLsen neljän-nek.
sen aikana alkanut lievä noususuunta tulee jatkumaan
tulevan (1959) vuoden ajan. Multa älkää odottako vv. 1955
—56 nousukautta.
>
"Canadan lalou.selämän voimakkaina' pylväinä tulevat
olemaan kuluttajayleisön ja hallituksen kulutus. Ulkomaankaupan
näköala on ^sekava johtuen se länsi-Euroopan liike-elämän,
hiljenemisestä ja myö.s siitä, kun ei ole varmuutta
missä määrin Yhdysvaltain liike-elämän vilkastuminen auttaa
Canadan ulkomaankauppaa. Investoinnin kokonaismäärä
(koneisiin ja välineisiin sekä asuin-, liike-" ja hallitusrakennuksiin)
vähenee edelleen v. 1959.^
"Työttömyys tule^eolemaan suurena ongelmana; oh mahdollista
että 10 prosenttia lyövoimamäärä.stä on toimettoma-,
mana maaliskuussa, jolloin kausityöttömyys saavuttaa kor-
/
SYNTYMÄPÄIVIÄ
otto Heino, Port Arthur, Ont.,
täyttää maanantaina, tammikuun 5
päivänä 83 vuotta.
Mrs. Josefiina MäkeE, Wliitcfislv,
Ont.. täyttää .sunnuntama, tammikuun
4 pnä 80 vuotta.
Loviisa- Anderson, Fort Williiini,
Ont,, täyttää' tiistaina^ tammikuun
ö päivänä 76 vuotta.
Emmi Airola, Port Aithur, Ont.,
täyttää tammikuussa 73 vuotta.
John Poutanen, Lockerby, Ont.,
täyttää perjantaina, lijmmifcuun 9
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Miksi Diefenbalcer ei vieraillut Neuvostoliitossa?
iKirj. Leslie Morris
Tukliohna. — Ruotsissa oli työttömiä
joulukuun 15 päivänä kaik
Jiiaan 43 681. mikä tietää 13.7 pro
sentin nousua marraskuusta. Viimeksi
kuluneen kuukauden aikana
on 6,478 henkilön ollut jätcltävii
työpaikkansa. ^
Heikkenevät .suhdanteet ovat pahimmin
koetelleet rakennusalaa Ja
metsätöitä, mutta eräät muutkin
alat ovat lisänneet työttömien määrää,
mikä ei kaikesta huolimatta ole
kohonnut niin korkeaksi kuin oli
pelätty. '
Viime vuoden joulukuuhun v(>r
riittuna työttömiä on 12,8.5.9 eli ."iK.T
pros. enemmän.
! — Paratii.^^ilintiija loyt>'>' luonnon
! tilas.sa ainoa.slaan kahclt-.s.sa p.iika.s.va
maapalloa — kotimaa.sa-an tJuclt-s.s;!
! Guinfässa ja Paratii.siliiitujen .^a;i-i
cella. Viimeksimainittu on pu-ni .saa-i
vi Lansi-Intiassa.
John Dielenbaker oiv palannut takaisin
kotimaahansa. Viidenkymmenen
päivän aikana hän vieraili
Commonvyeallhin maissa: nuikanaan
vaimonsa §ekä veljensä. Hän keskusteli
poliittisten johtajain kanssa,
vieraili eiäiiitarhoissa, hänet valokuvattiin
lukeniattomat keriat, hän
kohteli hyvin kaikkia vanhalla die-lenbakenniaisella
tavalla ja kutsui
retkeään '•maailinanniatkaksi".
Se ei kuitenkaan ollut sellainen.
Jos John DielLMibaker olisi aikonut
tehdä niaailnianinatkan, niin
miksi hän tarkoituksenmukaisesti
vältti vierailemasta .sellaisiiisa maissa,
joi.ssa saavutetaan suurinta taloudellisia
edistystä ja joissa olisi
Canadalle kaikkein -parhaimniat
markkin;iTnahdollisuu(lcf.' —
. Miksi hän ei vii-railhit Neuvostoliitossa,
jossa on käynnissä suurimmat
taloudelliset ja sosiaaliset uu-distuk.
sel mitä ihmiskunnan histo-ria.
ssa tunnetaan"
Miksi hän ei lialiinmit oppia jo
tain 7 Auotissuunnitelmasta, jolla
' tulee olemaan äärimmäisen ' suuri
; vaikulii> kaikkiin . iiiaihiii. min
i niyiiskin omaan maaharnme'.'
j Mik.-i liän ei kiiyitäiiyi liyväk
1 seen malkaan^a jxiist.iak^een sen
j vähin.uon niitä aiheullaa -i' kun ei
; tuiiiuisti'ta Kniiaa, j o s ^ a \ iisiiuliaii
• tmen teodali.smi miiitiiii sosialisti
i sen teollistamisen tiellii ja joss.i
I ilvnii.>et o\ . i t \uo(le-.sa kaksinker-
; laistaneet t.ei ii-tiinlantimsa'
; Nämä (liamaalliset t.ip.iiik.set
ova.t lärkeilii j o k , l i k e l l e . c . i i K i i i a l ai
sei le.
I ''»'k-i k i i i K l c - ( i > , i iiiajii pinta alasta
tullaan suun-sti e d e l j r c i i nniiitta
maan kuude->
vuotein )l»ti.'i
\ i K K l e ^ - . i
.Siiiinnilf
\..>ta i;!.')!»
Im.i-.1,i la
kentaa kommunistinen yhteiskunta
keskustellaan Neuvostoliiton Kom
munistipuoluten 21. Arlimääräisessä
kongressissa, jok» alkaa Moskovassa
tammikuun 27 päivänä. .
Se on "kommunismin rakenta-i
jäin kongressi".
Vuosisatojen aikana nerokkaat
ihmiset ovat uneksineet ajasta
jolloin ihinisen materiaaliset tarpeet
tyydytetään niin, että he voisivat
elää täydellistä, luovaa elämää.
Monet ovat kärsineet marttyyrikuoleman"
tämän unelman^ puolesta.
Sir Thomas More uhrasi elämänsä
Utopialle.
Nyt näistä unelmista on tullut
lihaa ja verta, selvää todellisuutta,
käytännöllisiä numeroita. Ensimmäisen
kerran ihmiskunnan historiassa
run.sauden saaminen kaikille
kansalaisille ei ole haave, vaan käden
ulottuvilla.
. Toteuttaessaan sosialistista periaatetta
"kullekin kykynsä mukaan"
neuvostoihmiset pian siirtyvät kommunistiseen
periaattee,seen — "kullekin
tarpeensa mukaan".
Tämä on kaikkien aikojen suurin
uutinen.
* * *
Kuinka Canadan kapitalistit suhtautuvat
tähän? Löytääkö se si-jiuvsa
murhien, tulipalojen, auto
>lipaturmien ja Dullesin lausuntojen
pääotsikoiden seassa?
Hyvin vähän. Totuus salataan
ihmisiltä.
Luonnollisesti on hyvin vastahak
o i s i a päivälehdille antaa tilaa
. \ e i i v o s , t o l i i t o n suunnitelmalle koronaa
realipalkkaa 40 prosentilla
s i l l o m kun ne vastustavat pienintäkin
palkannousua täällä ja väit-tiiväl
työläisten palkkojen aiheut-t.
ivan inflaation.
On luonnolli.sesti vastahakoista
dellisesli ja huolimatta siitä, että
sqdan takiarmenetettiin kaksi viisivuotissuunnitelmaa,
niin' Neuvostoliitto
vuoteen 1950 mennessä,^ peitti
kauheat materiaaliset menetykset
ja siirtyi uusiin menestyksiin.
Yhdysvallat ja Canada olivat ainoat
maat, jotka selviytyivät sodasta
rikkaimpina kuin yhtyessään
sotaan, joka pääasiassa johti sodanjälkeiseen
elpymiseen — joka ei
johtunut voittoilusysteemin uudesta
ihmeellisestä laadusta.
Nyt nämä kaksj maata, jotka ovat
"kapitalismin näyteikkunoita", sivuuttaa
maa, jossa ei ole kapitalisteja,
yksityispankkeja ja monopoleja,
jo.ssa tavalliset ihmiset hoitavat
yleisiä asioita ja maan talouselämää.
He ovat todistaneet maailmalle
tulevansa toimeen j l m a n kapitalLs-teja
— vieläpä tulemaan toimeen
paremminkin: ilman työttömyyttä,
toistuvia taloudellisia kriisejä, rikkaita
ja köyhiä.
Oli aika jolloin kapitalismi esitti i
edistyk.sellistä osaa ihmiskunnan j
kehityksessä- Se .sai aikaan suuren i
joukkotuotannon joi.ssakin maissa, i
.Mutta .sen päivät ovat menneet ikui- \
.seksi ajoiksi. Nyt nuoret itsenäiset
maat, jotka ovat nousseet ylös
feudalismibta, eivät tarvit.se kulkea
kapitalistista tietä kuten Canadan
ja Yhdysvaltain täytyi kulkea aika
naan. N^ lähtevät kulkemaan sosialismin
tietä — niillä ei ole muuta
tietä valittavanaan. ~^
Maailmassa ei ole enää tilaa~kir
pitalistisille maille. Maailma on
siirtymässä sosialismiin.
Siitä .syystä ei ole mikään ihme
jos 7 vuoti.vsunnnitelma on aiheuttanut
pelkoa kapitalistien ja hei
dän päivälehtiensä sydämissä.
SITÄIIJlllllliJJIiiJili^^
J A r
lllllllllllllllllllllJIHilillllTÄTÄ
PERHERIITA
Eiä.s nuori, liikemies .palasi kerran
1 kotiin.sa löytääksen nuoren poikansa,
i istumassa katukäytävällä hyvm ;pa-hanluUUsen
näköisena.
. -- Mikä . vikana Jussi?
— Paljonkin. Jouduin juuri riitaan
vaimonne kanssa!
tisen maailman markkinoille. Ilär
nen - hallituksensa .saattoi .aikaan i
n i i n paljon kärsimyksiä farmareil-1
l e j a työläisille Canadassa, että vii-)
den vuoden kuluttua hänen hallituksensa
heitettiin pellolle. .
Historia toistaa itsensä — mutta
nyt on aika, jolloin työläisten ja
farmarien on ryhdyttävä, tilanteen
vaativiin toimenpiteisiin ' s en varalta
etteivät liberaalit pääsi-si takai- nvv^A KAUPPA.*
sint,|iallitukseen. { pji^i^y j y ^ . j . ••Myin koirani juuri
$50,000. hinnasta.":
Canadan työväenluokalla ei ole
mitään pelättävänä 7-vuQti.ssuunhi-telmasta.
Sen pitäisi t e r v e h t ä ä sitä j ki.s.saa.
koska se osoittaa, että. mekin voim-.
me ratkaista ongelmamme sosialistista
tietä.
Jos tämän maan resurssit käytetään
yleiseksi hyödyksi, kuten Neu- ; rr,
vostoliitos.ia tehdään, me voimme
antaa riittävä.sti kaikille kansalai- ,
sillemme.
Pääsyy miksi pääministeri si-vuiTtti
sosialistisen maailman johtui
siitä, että hän ja kapitalistit,
joita hän edusti, pelkäsivät .sosialismin
esimerkkiä, pelkäsivät 7-
vuotissuunnitelman seurauksia.
Tästä syystä hän yhtyi häpeälliseen
sotilassopimuk.seen Yhdysvaltain
kanssa, kieltäytyy tunnusta-
I masta Kiinaa, avaama.sta kaupan
i .Neuvostoliiton kanssa j a o a t k aa
; kylmää solaa.
"Saitko käteisrahan?"
•En. kuin kaksi $25,000 arvoista
De Gaullen
keisarikausi"
alkaa 8.1.59
tiedoittaa. että samalla kun reali-pi Peittääkseen' pelkoaan ne huuta-
Sps. demien lehdistössä
romahdusmainen tilaaj
Helsinki. — Leskisläistä puoluejohtoa
tukeva sosi;^idemokraatti
nen lehdistö on viime aikoina saa
nut kokea niin merkittävää tilaaja
katoa, e t t ä koko ns. T lehdistön taloudellinen
asema on muodostunut
kestämättömäksi samalla kun mainitun
lehdistön poliittinen merkitys
on supistunut huomattavasti li
miö on yleinen aina pi:olueen pää
lehteä myöten.
Vielä jokin vuosi sitten oli S. Sosialidemokraatin
levikki noin 35,000,
mutta kuluvana vuonna on lehdon
koko painosmäärä jäänyt huomattavasti
alle 20.000:n- eikä tämän hetken
tilausmäärä ensi vuotta ajatellen
ole lainkaan rohkaiseva. Vaan
ennakoi jatkuvaa lehdeen painos
määrän supistumista. S. Sosiaiide
r e t t ; i \ i s t ä s v i s t i i ole MIOSIi i n i i l ie\ik
! kitaikaslukseen.
! . l'uolueeii I uiit-iirKieliiien !cliii-* |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-01-03-02
