Vapaus, January 7, 1956

              lauaittaSnd, iatrm&i. 7 — SaUääay, Sati: 7,19S0
Raii«lnai yaalH
tettujen vaalisn tuUrfläist^; RansTcän pa^ninisteri Faure sanoi «lä*
neensä "/vaaksa jtujrvaj|i^uj|U3H^5a.l5en vOokSj toto .fetnmiOJistik
'edu^itistavoli isallislu}] Bsalpidetty.teinotekoiscsti pienenä-''
sHIe kuuluvasta asemista jotta voiCaiäi» maata hallita^ ainakin väli-
* ailcaasesti.Ranskagr^kansaA iahtoa t^tmaten siten kuin merentakaiset
- |^mi^et.^aiism't<mäMrä^^
y^ziVis^ '3*teydessä Ott myös syytä palauttaa mieliin, huolimatta
siitavmitä:me'kommunisteiksi ^^^j^^^
. J^uureif l(ahan lehdet ilqit^jvat siitä kun' kömfmum'5^ja,'6ii ^i^tty
Ji^einotitlaMsesti" pois kansalliskokouksen jäsenyydestä/. $e^antoi
Hinte milfa^ uriikottaiseit aiheen'julistaa, että 'Ranskan kommunisti*
»en; pödliie menet
iuömittu; ^ ' ' '
">3iaanantaina pidetyt vaalit osoittavat muun^
jkommunisti^h >1&annatuksen suuresta vähenemistä pidetyt puheet
yiiM olleet'sMur^t liioiteltuja", sillä, kuteit imtisUedoissa on *er.
>o^u ^J^nskatt'suurin, puolue, 'kommunistiguolue. Voitti näissä vaa-'
J ^ 4 , ^<?{,P^^^ kuin vuonna J95I ja sai nyt'siis 150
edu^japaikkäa kansalliskokouksessa.'' ^ . ^ ,
''/JEikä tässä Kaikki. Kommunistit ehdottivat-Mendes-Francen
.^htamilte ^ki^skuslalaisiUe, joihin Ranskan sosialistipuoluekin kuiduu,
'et^'nj(i^pn"ijka ryhtyä järjestämään maan asioita kuntoon muodos-
' Jia^^a'uuiä^jeeii^Jcansanrint^ ^mmunistien, IsosiaKstien'
'ji^i^kustapqtyarien toinnsta. ^ ' ' „ '
;'Lvi'MeriUlepatttavaa onkin, 'että kommunistien kannatus ulottui
^ pa^ob^pitCMmäne.kuin'Jopmmunisti valintaan— sillä
.^uurinämä Icansanrintamahaltitukseen halutut puolueet saivat rans-
'^^feten «nemmistön^kannatultsen. - ^
yyTäati?L'on^uärenJRahatilehdissäpuhuttupaljon pötyä siitäkin,
«ttei''Hanskassa ^IdainukanytkHn muodostaa lujaa ja vohnal^asta
' hallitu^t§,^jokä^ kytkenee ^aaii pulmakysymyjtset ratlcaisemaian.' Tösi-l
asia kuiUi^in on tässäkinUarua kummempi. Jos kommunistit, sosialis­mit
ja Mendcs-ffancenjoMaiilat k«slcusta]aiset pääsisivät sopimukseen
m^hjllmaliy^jmxykiststä /a voisivat muodostaa .uuden kansanrintama-ft|||
i]^'|uk$en', niin täimän kokoomuksen takana olisi jselvä ja ratkaiseva
^ *n«nihistö> kaikkiaan 294 edustajaa. / ^ ' ' ' ' S "
' ^"Tr^Toisaalta^nyt suoritetut vaalit osoittavat, että ranskalaiset ei-ärät.
haluaEnempää |atkaa' 'kylmän sodah" ulkopolitiikkaa, mikä on
j$»sol^uttmvrt erittäin ^äedul|iseksi Ranskan länsalle ja vältiolfe^ 'fg:
** •'^^Kywiin^s ^nkm nyt yaalien jälkeen siitä, yritetäänkö Ranska^;^
*^!haiHfla*imaatf ^sulSrint^ puoliteitä syrjimällä, siis kaikkia dejöatHi
|ij^»'K]utertj;ön'uätts^*^ölssa ^kerrottu, huomatut algerialaiset jti||vv
U^umiehet fsitti viikon alussa Ranskan kansalliskokoukselle osoitetun
:olme i^Obtaa 1(äsittävabiyaaUmuksen^^
H^lc^.^NäTOa &1 algerialaista virkailij'aa, jotka tämän vaatimuksen
.fe»^ät i|fektrT6ittane^t,'u erota toimestaart joslieidän vaatimuk-
>, il^f j|MWSirSuqs|uta. • ^ ^ . > "
^I^^^^^Samqlla saatiin tietää, ^että Algeriassa on jviinaeaikoina eronnut
I joukkomitassa kuntien ja piirien hallintoja protestiksi Ranskan siirto-
Jmaakohjehtoa vast^äinl.; - • * - . . ' i
^ '^'l^äissäyhteydessä^on hyvä muistaa> että nämä algerialaiset vir-
^ktilijat,,jotka ^vat nyt näitä protesteja ja' vaatimuksia esittäneet,
*oyat «nemmän tai «vähemmän paremmassa yhteiskunta-asemassa pi-
^dettyjä, ^^emämaan", Ranskan luotettavia toimenhaltijoita. Ja kun
^'hbldn ^eroavat suhtc:^Uis6n hyväpalkkaisista toimistaan tai uhkaavat
lerota protestiksi^ sitä"terforistista.*toimintaa vastaan, jota Ranska har-y
johtaa Algerian .patrioottista kansanlfikettä vastaan, niin silloin tulee
3pafeostakin mieleön, että Algerian kansallinen vapausliike on jo saanut
f niin; suuret mittasuhteet, ettei sitä enäaSoida ainakaan pitemmäksi
laikaa^u^kahduttaa. .>' ' ^ ,
Vallitsevaa tilannetta kuvaa- kuitenkin parhaiten se, jos verra­ltaan
toisiinsa sitä, mitä alg^rialaiseit vaativat <ja mitä ranskalaiset por-
1 varipoliittkot heille lUpaavat. TJutistiedossa kerrotaan, että k.o. 61 joh-
I tavaa algerialaista nraatii nyt Ranskan kansalliskqlcoidcselta:
$•.,-^1. Että Ranskan on.tunnustettava Äl^ria kansakunnaksi. (Ny-l
kyään selitetään ranskalaisten siirtomaaherrojen ja 'heidän hallituk-
; sensa toimesta, että algeriala^et ovat muka kansallisuudeltaan rans-
; kalaisia, jätettä koko Algeria'«n ivain osa' Ranskasta. Ovatpa Taiiska.
r laiset; siirtomaaherrat Jyö^
t että Algeriasta valitaan oikein "^omat" edustajat Ranskan kansallis-i
kokoukseen! y
' 2. JEttä Ranskan kansalliskokous järjestää välittömät neuvottelut
* Algerian tulevaisuudesta Algerian edustajain kanssa.
I. 3. Että kaikki poliittiset vangit vapautetaan viivyttelemättä.
V Ja kaikkien näiden vaatimusten taustana näkyy algerialaisten
;| i^inmaanystävien aseellinen taistelu (mihin heidät on pakoitettu kiel-
; tämällä muut keinot vaatimustensa läpiajamiseksi) ranskalaisia mie-
? ihitysjoukkoja nrastaan^-^^^^
* kun he lähtevät pois suuremmista kaupungeista ja Hnnoituspaikojs-
' taan maaseutua kohti.
^ Ranska.n hallitusviranpmaisten toimesta on tietysti luvattu yhtä
* hyvää ^ ja kahta kaunista algerialaisille, »mutta ei,^luonnoUi^5tikaan
; itsemäärämisoikeutta ojnas$a maassaan, mitä algerialaiset ennen muu-ta
haluaval^^j^ vaativat. Jäässä tilanteessa: ransk^l^ten'aseilila Al-
* geriassaonikirfjittynyt yhä>;kestämättömammäksi^ ' '^V
^ Niinpä jO^«n^Ransk^ viisaimmat porvaripolntikot a^t' jo tun-
! nustaneet, että-j^^!^ syvaÖiskipää pitäisi Algeriassa' fehda. Esi-l
merJaksi entinen pääministeri, keskustaporvari Mendes-France lupaili
;'^aal^heissaan, että jos hän tulee valituksi, nini >hän "itse lähtee rat-
/'kaisemaan Algerian ongehnia^' siten asiallisesti tunnustaen, ^ttä siellä
* on' eräitä hyvin tärkeitä ratkaisemattomia puhnia.' ' '
* ' Hän lupasi järjestää ^'täysin vapaat vaalit" viipieistään puolen
/ vuoden kuluttua siltä kun Algerian kansalliskokous -on hajoitettu, ja
l että uudet kunnallisvaalit pidetään noin kolmen kuukauden kuluttua.
?^jÄle|ides-'Franc6 lupasi ^iopqttaa kaikenlaiset provokätiöt", jotka ny- -
f kyisin päivä päivältä huonontavat ilmapiiriä Algeriassa ja herättää
*^ vihaa kahden yäestöryhmiän välillä." > ,
•• Mutta kaSdcien näiden lupausten mitätöimiseksi Mendes-France
t vetosi f^AIgerian^^^ saadakseen sen roivältamaan
Ranfekan ^*^^ttämättamän aseman" Algeriassa. Toisaalta hän yrittii
sanont
«evla vanoja—Jukeutoen nllftin tSiSS"
tat ia, vanmmemsH «kä valtion
ObIQcatiot, yoemnnmnittttt ja tm-
X«Jani)H» »lEe&b^Ja/o
näl^n^ ti^ktoffiteb^aanrr;^
t^nggiKlfnj^
lKzäamaan~ vielä-to
dasta Ttantgmt?Ha..Tantä toin^
k)ritäu[as;<rakennetaaii iEfiiuten enti-ien
kpnetebtaan perustalle, ^ i
Suomelle Porkkalan
^ ^ ^ ^ ^ 1*^***^ " ^ " i ^ ^
Varsovan vä&ilttkii~ j
PUolai<rr^^äaiEanpiutl]Ei:7 Varsova kas^,
73a vuosi vuodelta. Kaupungin k a i ­heissa
piireissä rakennetaan paljon
isulntalojä, Juillituslaitokala, teatte^
reita/ elokuva^ttereita, kouluja j a
kirjastoja. 6wiaan'^ aikaan ^kasvaa
myinkin kai9>ui^in \^kiiuku. ' ;
Tällä heidellä'asuu^am
(BK miljoonaa henkeä.^ ' ^ -
Intia |a Mexico
etb^hiuva tieossa
M^dco C I ^ ' 2^xkon j k - l ^ U an
;esken;on syniymäa^ «IpkuTasopimus
9 o n odotettavissa, että äe allekirjoi­tetaan'
viioden' 1956 alkupäivinä.
mukaan tulee Mexico lähettämään
fntiaan 50 elokuvafilmiä vuodessa
näytettäväksi.
HebfnfcL ^ iV8) ^ Ennakolfi^r^
aavfstainatloiDaC^
katti koiidto, lafttelfa ja «ifiaiäs!
rakcnnpksta. Igqvattaa^^y^
J i J ^ PörkUan mokaro
Knunsj» 'SEvesdan mukaan Nen4?t
TostoUiito loovntiaa konrsulaetf^^^:
tw,f^ 900 anUnvakoDniu^^
fc(»s3 viOO,:siiiue^paa. taltainäsfa"
Ja satkMsfä j » l*toia8ta.^äli|^^
tämSfc'Ja ;<viliamie8varastoa^' säli«£:%
fcöasenuD^
vankc^JäasipaläiV stäaesi^^liisio-^ \
mon,'8,000 fcmitionietriä erilaisi»' !
.varastotiloja, 9 laitnria nostane!-'
nfen J» maine'tarpeellisine lait-;
teineen snnria aluksi» varten, yl^
V 40r Inu kestopäällysteityjämaaoff. .
teitä, taotaiien, kaksi oatta sO-iaa,
Ientokentän> sairaaloita,; kon-'
luja, kaapparakennnksfa laajan
kallioon iuUtatun varasfosoojan .
Krasnaja Zvesdanv kirjeenvaihtaja
eversti Bözhenko kertoo käynnistään
Porkkalassa seuraavaan tapaan: ~
INäinä päivinä 'tämän kirjoittajalla
oUviilaisuus-käydä Porkkalan alueel­l
a V Ja .tutustua Suomelle' palautetta^,
vaan - laivastoa Luovut^
tuaan. .vuokraoikeuksistaan ^Porkka­laan,
Neuvostohallitus; kuten tunnet­tua,
luovuttaa korvatdcsetta Suomelle
Tfeuvostoliiton Porkkalan alueeUa,»»
kentamat agtSlturafc^nukset» kunnaf-lisrakennukset,
varasto- Ja mnut^lilat
yfffn^trjkiiit*) -fatiflffiafr^ttfffr Tfl-ttnppi-neenia
muut laitteeti
inlnnähtävänä^todistuksena maamme
jfa' Suomeq^lKs^ken*^ vallitsevista ';siio*
tulsista Ä^jjAdste;^:^
}; :Käinä päivinä Porkkalassa l^fisken-nellään;
tukikohdin a l u e e n ? l a ^ j ^^
blev1«a'läitl^elflen'^^
joaiseg.wTpiist<^^ suoxitetaui
bWisutulenlriuve^
vien>kohteiden.luettelointi,"Jotta Jä-hituleyaisuudessa
^voitaisiin gsaatt^
päätökseen: joukkojen poistamineät^jä
Porkkalan :tu^ilu>hd^ luovuttaminen
Suomelle. Sinä aikana, m i n ^
vostojoukot ovat olkleet Porkkalassa^
ne ovat/fakentqneetsiime Äpnia ter-keltä,
välttämättömiä laitteita; tuo­neet;
.huomaitavjla: aineellisia -arvoj
Kaikkiaan'täime oli rakennettu y l i
900 rakennusta; jouloolsa^ y l i 100 suur­t
a asuintaloa; 30 kivistä j a betonista
Jäähdyttämöä:;Ja'viiiannesvarastoa;^8
kaupparakennusta. 9 laituria ; suuria'
aluksia'varten,v>raket)2iettu-yUr40\lan';
maanteitä Jne . -
J o s •' nousemme • eräälle' monilukui­sista
kukkuloista; s e n huipulta aukeaa
näköala laajalle, vaHcolseninmimaiton
l^pkpf |ma virhepäätelmiä ja
perusteettomia väitteitä
peittämSUe aukealle^ 8e o n lento*
kenttä; ftotilaanmie 8^ ponnistd'
Ia paljon ttinSabyvin ktvikkolsenau-mä
kenttfl"'' ybdes^ monien - 'muidäi;
kWteida> kanssa luovutetaan Suo­melle.
MAASALASSES VABASTO
Porkkalan varuskunta sai- tehdä'
paljon työtä varastoV rakentamis^-
s L T u n n e l i a ''muistuttava v>varasto,
jossa o n paljon sivulcdikoja? Ja; käjrtä-viä,
on rakennettu suunn^ttommi^^uu^
r m i v graniittikallioon, vjoka kohoaa
muutaman kymmenen metrin korkeu­teen
maan pinnasta:- Monet -sadat voi-makkaat^^
sotilaiden j a ^ merisotilaiden
kädet ovat'työskennelleet;täällä'gra^
iiiitm- laiuiistamiseksL 'Sotilasraken-tajien
poimistuläin;^^
erinomainen-suojattu varasto. Jossa
on )tjiidetu8laitteet^;^lämn^
Ja: sähkövalo;: sen/]^:eä£uskä3^vän pi"*
tuus o n 110 m J a leveys^ m. «Tätä
perustavaa'laatua > o
taista laitosta pidetään eslmerkillises-l
A B t a o / ^ TammOsmm 1 pxA 9 -
jiuöt«ttlio' ^upungin p||jffis$iiK«^,
rista. lettä/postissm jQ»'«itt Iftfi»
puiman arvosta postima^j^^oalEa^
donnntl ^ ou joi^bikoBh |9 pnä
]8}>etett/xansi-Losiioan )ppsittontlo-slin^
imitta, se ei ole viäftJ^n'saa-punot
perille.
myöhemmin.
Sama koskee niyos työaikaa; Reaa-;
llpalkkaa<;la>skettae&sa e i : työpäivän
pituudella ole mitään ;merkityäta:'Jos
työläinen saa esmi. 250,000 mk; f.vuor:
sipalkan, n i i n hän voi tietysti ostaa
silla: a~.van< samanamäaran: kulutusr
tarvikkeita j a palveluksia tekipä hän
päivittäin työtä 8 t a i 10 tuntia,
/Lyhyempi työpäivä on'kylIä työ-läi&
estä miellyttävämpi, koska sif^*;.
le, jonka nahkaa nyljetään, on
~: aina;;pareny>i/
nylkemiileiijtäpäfat^ii..; U
Suomen Sosdem-lehden "tieteefHisiä" väitteitä^
tymäeväuoJsan kujrjistumista vasaan
K i i j . Eino Nevalainen
Knten saattoi odottaakin^ on
Suomen leoUIraastyääi»Usn ase-maakäsUfelevä
intklmos <Tyd-
' yaenlookan aisema 'igitoiUessa vv.
1009-1954. JToIk.' ISonununlsti)
Saanat osakseen varsin erilaisen
vastaanoton eril^relssä. Tahan-net
i työläiset o\nUsett^^Jo hanklci- ;
ntft» slt^ laetaan, ,sUtä keskos-ieAaan-
Jansen VksIiyiskohdIsU
vi^tcUääiikln tyopäikoOJa, mntta
siinä esitetty ^perossuunta näyt­tää
vastaavaa H työläisten omiai
IcokemnksUn petostnvla käsityk­siä."
, '
' 'Aivan toisella tavalla ovat asi­aan
sohtantnneet ne. Joiden mie­lestä
kapitalistinen Järjjestelma
on 'paras mahdollinen Jä Jotka
sen vUokd,eivät eitää edes s i l i^
Jhnenevien epäkohtien arvosteloa;:'
Alaksi heidän taholtaan pantiin
liikkeelle 80slem,-lehdistön rää-väsulEinunat
pa1(Inolts|Jst, mutta
kun .näiden henkflökohtaiseen
parjaakseen perastnva todistein
ei ole tehonnut edes noiden leh-iieu
lakljoihln, on nyt vyörytetty
estin raskaampi tykistö, ''tieteelli­nen"
vastatodlstus. Sitä edastaa
nun. Tarun Päivälehdessä (18.
12.) J» Häme^ Kansassa (21.
12.) Jolkajsttt kirjoitos.' Siinä el
esiinny tekijän nimeä,'mntiii jäl­jistä
pääteUen ^ on laadittu
Sosdem. puolueen Ja.sen määrät­tävissä
olevien Järjestöjen lehdis^
töä Ja pghnjia'InottemakselU-
8^** tafdaspoliittlseUa aineistol­la
varostayassl Kansan mark-klnatiitklmaäceskaksessa.
:M:ainitun kirjoituksen s sisältämät
henkUökoihtaiaetpai\}aukset* voidaan
jättöä oinaan arvoonsa, muäba itse
asiaan kolidistuivia / vastaiväjtteltä on
sen sijaan syiytä tarkastella. Aluksi
kirjoittajat moittivat tutkimusta s i i -
t^; Kettä rieaaUp^^
olö otetto huomlook t y t o t e k U i U^
nan Rakennemuutoksia'-^ eikä loeski-määräistä
työaikaa. H e eiVät näy tie­tävän,
e t t ä ^ o h i k u n tutkitaan koko
teorisuustyöiväiestön! nitxieliis^^ja^^»r^^
Upalkan * k e h l t Q ^ . e i mahdollisilla
rakennemuiutdksilla ole ^ oieuoaista;
merkity^täv Tältä kannalta on aivan
samantekeivääi; mltkät ryhmät: teoUi-
Giiusväestöstä iovatiyössä; mitkä-t^^^
töminä, mhikälaiset ovat eri IkSxyh-hilen
• suhteet;'' lisääntyykö naistyö-:
Iäisten stäiteeilinen luku ival ei> jne.
Tärkeintävkeskimääräisen rvuosipal-:
kan. ja r-tulon laskemisete>t: on, kuln-r
k a paljon teollisuustjröläiset-yhteensä
saavat paUckaa; kuinka -paljon heitä?
yhteensä on työssk^ j a miten suuri
työlqrkyisten teolhsuustyölälsten k o ­konaisluku
on.^Suomen te011isiradess£^
tapahtuneilla rakennemuntoksilla; o n
kyllä sellais&iaan suuri meikitys,
mutta siihen ivoldaan; palata Joskus
^Kuitenkin,työpäivän; pituus^v
asian yksinif^taistaimseksi si>vuutii|^i
ityöläisten talouderista asemaa tut-:
•kittaessa silloin;, kun otetaan ;hud-mioon
työn tuottavuus Ja työn vol-niaperaisyysi'Sillä:
viimeksi -maimt^
tu osoittaa työläisten voimarikulutuk-senpäivässä;
viikossa ;jiie;^'t^^
pituudesta riippumatta, . '
Näiden, kirjoittajien tietämättö­myydestä
johtuvien syytösten llsälcsi
kirjoituksessa esitetään alnoasttutn
- yksi • tarkemmin selitetty: vastaväite,
Joka kirjoittajien mielestä riittää
muräCtaamaan koko'tutkimiiksen; j a
<e on. etta reaalipalkkaa laskettaessa'
.on käytsttiy elinkustannusindeksin
asemesta tukkuhintamdekslä. ^
Alkeellisinkin rehe'lisyys vaatisi,
että kirjoittajat olIswat ainakin vUr
tanneet niihin syihin, joiden «vuoksi
elinkustannusindeksiä ei ;:voi käyttää
reaalipakkaa laskettaessa, jos h a l u ­taan
paast^ edes 'lähelle totuutta,
'. Silla nuo syyt on. tutkimuksessa ver­rattain
perusteellisesti selitetty (SS.
32-^6).: Elinkustannusindeksin kel­vottomuus
'tähiui tarkoltiikseen ja
yleensä kaikkiin muihin tarkoituk­siin,
paitsi tyo'äIsten Iiamaamiseen
~- johtuu toisaalta silta, e^ta. sita on
viimeisten 15 vuoden a l k a ^ järjestel­mällisesti
väärennetty msn. pisteos-tollla,
ts. pidättelemäUa keinotekoi­sesti
suhteellisen harvojen punnus-tavaroiden
^hmtojen nousua. J a esjä-anaUä
siten elinkustannusindeia^
kohoaminen Vaikka työläisten välttä-onättömyysmenot
ovat nopeasti l i ­sääntyneet
muiden 'kulutustarvikkeir
den hintojen ; ja maksujen nousun
johdosta.
•jettien mi&aan; tunnustaen siten har­joittaneensa
vuoäkamia aelivää hui­jausta,
koska se.tähän asti 'on usko-tellut>
virallisen-elirtkustannusindek-smsoveltun
«ui reaalipalkan; 1 ^ ^
seen j a on sitä siihen myös käyttänyt.
Tietysti osittainenkin parannus on
ilahduttavaa, mutta se e i nrielä tee
elinkustanxntsindäcslä;;;; käyttökelpoi­seksi.
Sen nälätä marxilaisuuden ar?
•vostelijab olistvab voineet he'posti i t ­sekin
todeta, jos ohstvat osanneet
lukeatuon.^koqjatun ; elinkustannus^
indeksin-avulla suorittamaansaizeaa-^
lipalkkalaskelmaa.^^^^^^.; M
eivät ole siihen pystyneet, 'on-^p teUt
taivä tässä* Sitä Varten lainataan^ T u -
i m i • Päivälehdsstä •analnittu/ladceäma
alkulauselneenr ' r. * '
"AiTa olevasta asetelmasta näkyy
vuodesta f "lOZO. lahtien (lyhennel^-
nä) Nevalaisen laskemat numerot ser
kämiQ^nsmlllaltodelIista' kehitystä
paremmm csolttavat luvut: '
• <TeolIisaustyöväen kesfcimääiälsen-v
voosipallcan reaallarvio '
' Toisaalta elinkustannuidndeksi on; ;T
.sopimaton, reaalipalkan laskemlf^
seen sen perusteiden virheelllsyyr;;,
den vuolisi, mm. siksi, että indek- >
sibudjetti 'on.: laadittu; sellalstenp
. paheiden kolotoksen: mukaan,-
joiden vaositnlot: ovat olleet 'kesr: ^
Idmäärin kaksikertaa snnremmat
knin; teoUisuustyoIäistenkeski-: \
määräinen vuosfpalkka. ' " '"t}
Täfaian: viimeksi mainitun -virheen
^ n markkinatutkimuskeskus l i y t päät-tänsrt
korjata pikku; hi''<jaa laatvnalla
oman ellnkustaimusindeksinsa p i e|
nempttulolsten sperheiden ^vuosibud^'
saada'muhamettUäisiäymmärtämään^^^
ty9s?ceptdeeii«hellisestija 1^^
ja kurjuudelta. fToismsanoenj^;;^^
jonka sanotaan olevan paremmm tietoinen Algerian ongel^
muiden virkaveljieiisä, antoi vaalien;edellä:ynmiärtää/
.ptkkuparannuksiaMnon'valmis Algeriassa
o m a l l a ehdolla, että Ranskan ylJvalta ja riistomahdoUisuuä jää en^^
lialleen.' " < i
Ainoastaan Kanslian työväenluokka Qn.jolid(mmukaisesti;p
Algeriah itsemä^ämisorkeutta — ja kuten nyt suoritetut vaalit
£ o H ^ o
100
123
187
168
113
190
1198
208
243
247
245
259
100
122
178
147
153
158
153
164
190
m,
192
210
Näiden soslalIdem'okraattIstenteo-reetikolden
"todeUista kehitystä p a ­remmin
osoittavien lukujen";; koko to­distusvoimaisuuden
ymmärtämiseksi
onisyytä palauttaa'mieliin eräs pieni
tapahtuma vuodelta 1945. ~
j^£^dnitj;imarvuomia kerrotaan^
trHiÄdan esittäneen kaikessa y k ­sinkertaisuudessaan;^
että työläisten
reaalipalkat voidaan heti nostaa s a ­malle
:tasolte,>; j o l l a , ne .olivat olleet
ennen sotaa, v. 1938. Tästä väitteestä
on riittänyt; ilonaihetta :sosdem>paki-noltsijome
ija ;puhujille; aivan näihin
saakka.^5rt on^ kultenkm jo aika
tehdä; hänellekin oikeutta. ;On todet­tava,
että Huhta-Matti'oli sittenkin
todellinen taloustieteellinen, mate-
; maattinen;; nero ; näihin v sosialldemb-,
kraattisiiri tutkijoihin; verraten; siUä
he eivät tyydy vain Matin tavoin
väittämään, että työläisten reaah-palkks^
olIsI::voItU: vuonna 1945 nostaa
vuoden 1938 tasolle,'' ;vaan todistele­vat,
että tuo reaalipalkka*^ o l i vuon­na
1945 ei enempää eikä vähem­pää
kuin 46% fJoO X 1 7 8 = 145.9%)
1 122
suturempi;\kuin vuonna 1938 j a että
se-sitten aleni'vuoteenVl948 mennes­sä
y h 11% ma. : ^
Tolsin sanoen he uskottelevat, että
v: 1945 suomalainen teolUsuustyölal-nen
käytti rav^l^ajnelta, vaatteita,
ja&Ineita L= jne." :.46%^eneminäns- k u in
par^ampana.sotaaedeltäneena vuo-'
t«na,'huolImä^|i,:;slItia,;etta Jokainen
vielä hyvin: muistaa, miten; 19^5 mel­skein
kaikki, työläisten kulutustarvik-keef^
olivat säännösteltyjä,' korttian­nokset^
m i n pieniä, etta niillä' vain
valvom sai henkensä ^säIlymaan, että
korvikkeiden käyttö oli- aivan yleis­ta,
vaatteita Ja jalkineita, Jotka ne­k
i n olivat etupäässä/korviketavaraa,
ei' jaettu juuri lainkaan, suuri osa
elämiseen .välttamättön^ta ruoka-ja
muista tarvikkeista oli ostettava
salakaupasta kymmenkertaisinvhln-noin-"
jne:- Samoin nämä herrat väit­tävät
tuossa iJaskelmässaan; etta seu-raavienneljän
vuoden aikana työläisr
ten.asema huononi merldttävasti sitä
mukaa kuin: rahapalkat kohosivat,
kulutustarvikkeita';alkoi.ilmaantua
kauppaani runsaammin, tarkempien
tain^ikjden i .sMniiöstelystä ^luovut^
t i in Ja "mustapprssi" hävisi, koska
kaikkia tpiv^oita saj ostaa.
Täytyy'todella halveksia äärettö-
(Jatkuu 3. sivulla)
sä kunnossa j a se o n valmis luovut-tettavBteL,'.
. - - ,
8XBK0LÄITOS
'£rään t o l s ^ kukkulan takana' si*^
Jaitsee: toinenr lafto£&' j i ^ ^ on~iDyfis
neuvostoihmisten kattoi töitä — säh­köasema;;
^ Mj^S^ i s e ' on siJoitetitr'gra-niitttkanioon;
^yös' s en 'raiiaikäaii'^
sefflion nbrf(ittu i k l j o n - - ^
vaa. 'Sähköasema on my8s'iätfc^
kohde. Jon^l^ebvostoliittb luovtittaa
Itorvatikärtta SuomeU6. ' ' '
1 ^^t, y 5... ; j .. V " i ;
SUVBI LEIPOMO
;s Saapitessamme • leipomoon^^^^^ j
Jaitsee valoisassa; avaraka rakennuk-sesSa.^
matruusi ; ? . ^ i ^ r w o ^ ' j ö h tm
työvuotn/lhyöri; leivinuunien' v i e r ^ i ^ , ;
joissa? valmistui jo-ru^dstuneltailei­piä.
J a viereisessä sälissä, missä ' s i ­j
a i t s i iutksisuuzmattraäan-suurtatalri
kinapataa,::hyöri matFunsi-Pai^vm;
KoujiilaJset mSltrtoiin aijoitta^'
maan aiheesta "teiksi he tykkäävät
näkftadiosft^". «^vuotias poika klr- '
ioitti: V- ' ' ,
ruinä t ^ ^ a » T7ustä siksi kiin
meiilä ei olelsitä. Jos Se on. niinsli-
Johtama työvuoro.
— I«Ipamomme •— sanoi meille
huoltomajuri Vitali Andrejevitsfiirlva-^;
nov —•• valmistui 1951. Otin s e n s i l -i
l o in vastaan.valoin tutustua'leipomo-tekni&
kaan j a Oliin olenikin-ollut- tässä'
iyössä'täliän-saakka.: .Tehtaamme on
h3rva tehdaä. m'eS:ani80itu.
Voimme 'valmistaa' 15 tonnia leipää
vuorokaudessa, Iiuutenvettä^i^
rlmme tulevat olemaan tyytyväisiä sli-:^
hen —' tehdas o n hyvä. Le^koot
ystavämme'tässäleip^ terveydeksen­sä.
. . . JA JKAHDirrrxHd
: Suunnilleen samantapainen keskus::
t e lu syntyi myös Jäähdyttämön johta­jan.
väap^fSavinin kanssa.-Jäähdyt-t&
möon^suiinnattoman suuri lait^^
johon kuuluu ll;Jäähdytinkoppia](äs
sa/on?eritoislaItteet. sekä koneosasto,
jossa ^on. voimakkaita ;,kompressofeja.
300 tonma erilaisia tarviketta,:—-sa-^
nol' vääpeli; Savinov. J a ; haluten, sasr.
da meidät vakuuttuneiksi-holtamansa:
bei» kyllästyy.",
nCOUBSTDBIISEN SYTTimiN '
•. Qpgttaiajtaio»^
käyttlaina mustaa-värikynää k u n h an
pliriisti hevosen^ iläunän. navetan tai.
mitä tahansa.' Iiopjulta asia rupesi
ihuolestuttamaan opettajaa: Hän kut­sui-
pojan v a n h s m n a t j a k o u i u n tar­kastajan
s ^ psykiatrin neuvotteluun.
Ziopulta he päääivät asian ytimeen...
Pojalla ei 'ollut jnuuta kuin musta
värikynä. ' J . .
- - ^ (1 ' i .
keskusläzmnityksineen,:. ;Se on ^ lO-luokkamen;
,'koulu; - Sen :vieressä' on
asuinrs^ennuksla.opettajia varten se.
kä oppilaiden asuntola
UUSIA SAUTA- JA aiAANTErrX" •
Porkkalassa on suoritettu laajoja ,
tier^ennustöitä: ;Nimpä e s i m e i i ^^
rakennettUn Kelan aseman j a Bat-vikissa-
sijaitsevan', laituri: No.' 1 :n\,toi-siinsa
yhdistävä rautatie. Tätä r a ­t
a a voi käyttää itavarain kuljetukseen
Jäähdyttämöön.; Sitäpaitsi o n raken-'
nettu paljon maanteitä.v/^Eräs niistä,
j o ! ^ on 14 km pituinen, yhdistää toi-siiixsaDragan
ja^;^kkonummen.'ToI-n
e n k o v a p i n t a i n e n m^anitie, joka on '
1€ Iqnn p i t u i n ^ , kuB^ee linjaa BIs-kon—
Böl0—Pikkala. Tämän maan­t
i en vax?elle on rakennettu kaksia sär
laitoksen .ansIopuolistaSavInov. lisäsi^
Bakensimme :tämän itse itseänune
varteni; Nyt luovutamme sen Suomela
le — jätämme hyvän maiston itses-tämme.
7;.Arvelisin,' että naapurit Qvat
melUe kiitollisia. '
KONEPAJOJA JA VERSTAITA '
' J a ' näinl^ kaikkialla.' -Missä'tahan^
kavlmmkiään, kenen tahansa 'kanssa
keskustelbzimjäcaanrrr-Lneuvostomeii-mlöhe^
i^jiirteoälsen. sotUasperheen^; M^^^
senet, -jotka muodostavat Porkkalan
lalvastötäkQEdhdan varuskunnan;;val-mistautuvat
kohteidäi^Ja laitteiden;
luovuttamiseemsl^mä laitteet ovat
kooltaan rja^itarkoitukseltaan erilaisia:
Pelkästään suurien kohteiden luefte-lemisesta
muodostuisin jo:^itkä luettelo.'
Neuvostoliitto, luovuttaa suomen tasa'^;
vallan; ikay ttöön ?; ^rvauksettav:rauta-tlekonepaj^
n'-verstalneen; vlalvankörri
jauspajoja^ 'jotka, sijaitsevat kahdessa
sudessa; 'sotilaldemme.: rakentamassa
kivlrakenntd£sessa;^elja; s u m i a varas-,
toa, joiden kunkin pinta-ala'on 1,000
neliömetriä'ja jotka sijaitsevat?Hillin'
kylän seuduilla, neljä samanlaista j a
yhtä sUurta< varastoa Batvikin; kylän
s e u d u i l l a . ' ' - -
SAIRAALA-: JA KOULUKAUPUNKI
7 Sinä aikana,- Jonka' neuvostojoukot
ovat:olleet Porklkalassa, tänne o n kas­vanut
;kOkonäinenpiem;sairaalakaÄi-f
pimkL ' Luk;u'unottamatta 110 -vuo­teen
sairaalarakennusta siinä <m vielä
muutama' apurakeimus. Tukikohdan
alueelle..on'rakennettu pienoiskoulu-kaupunki,^
jonka'keskustassa o n kaur;
xä& ka^ikerroksinen kivirakennus
i t a a , k u z^invkantokyky on 60 .tonnia.
Tämän .vuoden kesällä tukikdlidan -
alueella;.rakenndt.tiin vielä;yksi 12 km
pituinen-maantie; Näitä' teitä raken- ;
nettiin ^ vaikeissa; olosiihteissa;^ murto- :
niaahan j a kivikkoön;^^
inämätiet ovat,^voIdaan?päätellä äitä,''
;että vvielapär :nämä^^^^^^
Suomessa.satoi: kovastlKltmta,n i i l lä
voitUn esteettäJiikennöidä., 'v
Palasinnne Jo illansuussa kiertokäyn- '
iiUtä Porkkalan ::aliteellavkun y h f ä k - :
kiä kuusitiheiköstä syöksähti h i r v i . Se .
;seisoi:muutaman>sekunnin maantiellä
j a kiinnittämättä huomiota .lähesty.-
vään vautoon .poistui metsän tihelk- :
köön- , . . \. '
. — Se, e i pelkää, on tottunut, -r sa­noi
autonkuljettaja. ^ikä s en o l -
kastaan tarvitse; mitää^ pelätäkäan.
Tuldtohdassamme; ;c>n^; W met­sästämästä
niitä, j a kun^asla o n siten, <=i
ei "kukaan kajoa slQifen 'sormellalan-kaan."
, ^ , . .
-•.Suotaen'kansa pitää oikeutetusti
Neuvostoliiton.^ja Suomen jVälisen.ys- ;
tavyys"s:yhteIstolminte- j a avunajjto-soptouksen
voimassaoloajan!pidentä­mistä
-sekä;sopimusta Neuvostoliiton
luopumisesta -vuokraoikeudestaan
Porkkalaan vuoden 1955'^merkittävänä
tapahtumana maittemme- elämässä: ^
Neuvostoliiton'-ja Suoman kansojen
väliset monipuoliset sujtiteet lujittuvat ;
j a kehittyvät. Nämä ^Neuvostoliiton
jav Suomen .väliseen .sopmuätseen.pe-,
rustuvat suhteet näyttelevätr tärkeätä
osaa' Pohjols-Euroopan f ;-maIden;?tur-vallisuuden
lujittamisessa;' On .kul-itenkin
tunnettua, että Neuvostoliiton ;
ja Suomen kaiisojen; vällsenvystävyy-den
lujittuminen ei.ole mieleen eräil­le
-kansainvälisille pilreile, jotka mie­luimmin
kylväisivät riitaa: Neuvosto- ;
liiton Ja Suomen vählle. Tällä ei* ole
mitään-yhtelsiä ::Su(}men':kansan ;etu- ;
j en kanssa- Itse elämä on saanut
Suomen- -kansan, laajat; piirit..vakuut-;
tuneiksi siitä. ^ etta Neuvostoliiton
kansan jar^uomen kansan välinen ys­tävyys
.edistää maittemme välistä <mo-lenuaiiqiuolista:
v-kukolstust vastaa^,
niiden etuja. - - .s
PÄIVÄN PAKINA
thmisten "paM" jn "hyYeel"
• •: Olkoon-: meistä <: kaukana •• ajatuskin
suti^ ettei öle lainkaan iväi^
ta'< olpjpfmie yk**l^fliwVff^i5iT\ftii Itvn^fil-na;.:
ettei .muka: ole nUtään^^e^^
<van" j a "pahan;*, "oikeuden''ja "vää­ryyden"
vÄ'äk.'
; Päinvastoin näillä s e i b p l l l a a^
r i merkitys.
Mutta sanottuamme, tärnänr mei­dän
täytyy totuiiden j a oikeuden n i ­messä
sanoa myös se, että o n yainää-rettöman
väbä» "ätidottomasia hyviä"
Uunisiä, /joiden "äämänvar^ ei.ole
mitään' sanoiol^n'^ varaa, ^ama'
tee toisenakin piiolen<— pahhddn
osoittivat, ^mä ainoa oikeudenmukainen ratkaisu saa nopeasti lisää, fitfmVhinfi, Piirryn»". 4^g3nnt|TftinPJt
i'lkina-ininSaintkutsctf;a! RRAann<s:kkna<s:s<»a .« ' ' '"^ - ^ - ' " ^ i , 1 vBÖ&oiiiotoen tuimusti 001^1 ^ " i ^ ^
rosvo javmurhamie3;'saattaa-visseissä-tilanteissa
Olla erittäin hellä Ja autr
tavainen ]ähinq>i§^%ohtaan^-^^-^^^^^^^>
' Wämä ajatiikset tulivat mieleen l u -
Messamme "Kotimaan' ISepän" k u ­vausta
"Moraalisen Vtarostumlsen
(MORA) Helshjgls^ esittömästa.uäiy-täbnästä
sdittäenrasiaavmm; seuraa­vasti:
.. Eikä siellä panta kynttäää v a ­k
a n alle. E i o m a ^ s y n n i n kohbalta
eikä Jumalan uudesbsyWttäväiK'W-män
kohdalta. Neekerien kirJoitta-ma^':
ja;tiBnma3io^ten;i^:rt^^
Sä'Tpapaus^näj^^ robu-talsteliijoft
r ^ ^ i m s d ^ ^derainde]^^
Ja'naiset tmuxo&ti^nat suoraan ehUsen
-vihansia englanti^edsla -väst^Lan'^^']
maila omat Itsekkäät pnrteenSä^i^
Sa fvallan- j a voitonhimon ...
^ ^ ^ ^ ^
siinä kamppailevia puoluemieliä; toFr
nen ME{A:n ihengessä
teisessä' 'm<?]^'sa-! yp^m^^rBTnSSn' vas­tustajan
oikeinpyrkimyksen Ja antaen
sille tunnustiäcsen.'^ ^amaUa k u i n hän
koettaan osoittaa' l#aäa^ että: hänen
.tyylinsä 'Viedä.a-sjäansa eteen päin
ivlhan (ja katkeriiudefi'voimalla ei Voi
omiistua^kofiairoTtafennnanmenestySc-sek&
i;;-toinen-< h e r i s t e^
moittii toista: puoluetta imperialistien
kätyriksi; vftEhtoo: Ja riuhtoo Ja punoo
juonda-saai&ikseen» torikaxisan^-^ylly^
tetyksidemaijQgiSten: ottein" kakistar
maan haUitus,yniin.tiu>iai katsellessa
j a kuunnellessa ;totesIn;<vmiten tavat­toman
ajankcditainen/^ näytehnä
o n . . . " ' _ ' ' ' -
' iRaijoitettu t i la e i saUi pitempää l a i ­nauspa,
ittutta-yräicilevastakin^ näkyy
jo että ''kmnmankin'* — eslmerldksi
älr^miäila;-hallussaan pitayien m a l -
d r a l ' j a därtomaidfen tolsaalb kanso-
^ pi»iaekien' pltäi^ "ryhtyä
^mmärtämfiän tdis&osa hytviä t a i t o l -
tuksia" Ja luopua ka&exäaisesta " t o -
rlkansan^^yHSrtl&miseslä.*
Toisin sanoen,^ a$iat>rO(vat jo siksi
hyvällä t(daUa»^~ etfä niistä voidaan
ehkä:nenäliinaa suun edessä, p i t ^
tndtista^ mtbta''mi^iän'^'%^<^tusta"
j ä ' j o & d n l v ^ s t n ^ t a ' e i iairVitse e i -
^^^«SaajÄdä.^'-' ^ ;„ '
'^'Ja-^Jufurt tästä on~aSRA-n " i h a n -
'feensta" ohjelmaa ' arvosteltu'^ nUn
työväenliikkeen kum silrtomaakan-sojenkln
toimesta. Se o n p i n n a l l i ­sesti
"puolueetonta. Se esiintyy"ava-ramlellsen
:;ve]jeyden -lipunkantajana:
Mutta nimH^dessään se-toimii ziim
inomaan siten, ;Wta kaikki yolevataen
Ikustuisitai jos ei'aivanikuistuist n i in
ainakin pitkittyisi: siksi paljon ettei
juuri;; mitään korjauksia -saataisi - yh-;'
teiskunhaUisiIn epäkohtiin.
r Kysymys .«inimittäin^o
inhimillisistä hyveistä t a i pahelsta>
vaan val'its€tvista luokkasuhtesta. *
/«Siirtomaita ei pidetä ns.^emämalden
haOussa 'sen vuokä, kuten- iiiln::usem-väärist^
len seUtetäan, että "emä-suaat;
voisivat johdattaa; ne jos^cus it-;
senäjslkst 'ixädksi?; I K ^ on .-^llan
m u u s t a ' ; - slirtcottäiden halvaiTtyö­voiman
ja/suiui;en l i l b n n o n r i ! ^ ^ -
sien riistämisestä, l ; k u n i l ^ ^
p^us-näytelmässi- Joku ^ e r i j l k n t i l ^^
paUtiikko4-/^tu^hy„'hezdälö puhun
^jgng^annin':': k a n s a im
himosta",'iiim hän puhuu kokonaan
a^an vierestä, sillä vähän hyötyivät
englantilaisel' työläiset" ja jJTaimaiit
siirtohialsta^i ' I S u ^ ''englantilaiset
npppräkaat tjeollisua&- ja liikemies^
pi?^-t^o;8tfr#ritonineets^^
t u m a l ^ " imuria v o i t t o j a ' j s i juuri
heidän ^^toJensa^fa^v^JESt siirtomaita
pidef«än'^sorretnssa?ja:riiste^s^ase.t:
'massa. . ' , ^ ' ' '
' K a i & s t a tästä Jiuolimatta Jok^a sihr-:
toma^ta r i ^ v ä pohatta ytA oUa l i y -
'-vmkin-antedias; hnozxma-vmnen-ja^hd-
*ä ^ e e n fea.''Hän vtiL kSydä Jtir-kcssaldn
ja^jopa 'lunlla,^'että hän cp)
kristityistä ^ p m s . 'i&Cutte, r k a i k ^
tästä >fattcaimatta häneSä^^on- s l h i o -l
nädhan t^äiAm'^taäa^!^ ^fj^':
te'—;saada'^ sieltä paäimUlleen
rempIa'^voittoJa'^mitä liän saisi kotl^
maasta. EUei hän'sitä saa, hän myy '
sltrtcmaissa; olevat laitoksensa Ja si^
tjoittaa rahansa kotimaahan, t a i sitr <'
ten, ban lakkaa v ä h i t e l ^ olemasta:
uppinikas' pohatta .^i-mlhln yksikään j
suurlnkas ei ole vielä: suoslostavantaiir ;
timut , , , i
Samanlatoen tilanne vallitsee'
fayalkaisten työnantajain j a työläisten '
välillä, ^ ;
:'. Ottakaamme: esimerkiksi;irpkka:in- i
coi>^^fi>palveltiksessa>on lähes 20,(k9^^f
eanadalaista työläistä. Mutta sen laf-;
toksen om&tajain valtaivan suuri
enemmistö <tbän kourallinen M M - '
määrältään) muodostuu Wall Streetin
varrella olevista aahamiehlsta jbtka'
tpSkinr t!etäW missä heidän omista- •
mansa kaivokset* k a i t s e v a t , m i i ^ !
laisissa o&stihtelssa.heidän työläiseuh^
^^työäkentetevät j a minkälaisia'vaf-
S^uk^ta on-t^cräisiUäkunnilla^
ha^dkn'' ainoana^* tavoitteenaan^ aa'
enäimäisvoittqjen saanti nikkeUteoI-liäUudÄsta.
- ' •
Nähi o n ,asia siitäkin faUoUmatbi ;
.Vfi&ka näma^^mprikkftlal^t rahaby:^
I1U dlls^l^p^ke^elämässasn aivui^
ole Äinkaan s l i ^ kuinka "hyviä"- t a i
"iahoja*'<ne ovat jvaan valläsevistaV
nurinkurisista oloista. Joiden olemas­saolon'
istuttaminen hyväksi MRA
on/'paD"neeton^. ' ' ' - '
Jos huolimatla l a i n k a a n S i i ^ ndten
iimbstamut^' rSotimaan*' "ntifrTmprttl
'^äep^" on <&SBA''jona sivmnemim
sanoen ttmlnm: olevan'fmuaat iSSlf''
tfirarat ef'tuteTknäkuua saamaan s e n ;
pav^tnmm f^öläfsten ja^ i a i m a t i |a
suDrten Joiikkojen k nm
sojadcaän'tayvSk:Qmiätä Ja kam^--^
tisi^;isi-'Kän^tkov^' ^^^Ä?^' .^..'.."..^