Vapaus, October 12, 1954

              « i i :
Mv?
Sivu 2 Tiistaina, lokakuun 12 p. — Tuesday, October 12,1054
il
•f
m
• i i i i i i i i s s
OUUMEKVl) — Xndepesulent L t l n r
MdUlted Vov.e, 1917. Atiti»rf»d
M Moond tlam jnall tqr tbe Post
OfOce D e p a r t m n t ^ . O t t a v » . 'Ptfb-
M u d tbiloe weekly: Tuesdajm
llniradajr* and Satotdajn
Telepbonei: Bna. «VIics OS> 4-42M
BUtoilaJ Qfflee OB. 4-4265. Manager
E.8ak>L Edi(orW,EUand.SCamng
•ddicM: Sox 60; Sndbmy. OnCaxto. Advertmng n t e> t^oA. appUeatiAD'
Itouulatlon free of cbaige.
V i^PLAVsanmuv:
daadtthNi: Ltk. 7J(» « kk. $.79
3 kk. 229
I b d i m n o l M f t : 1 f k . 8JOO 6 kkcjl.30
SnoBieMft 1 «k. SA> 6 kk. 4.75
• • » I
Sudburyn-McKimm yhdistämisestä
Sudburynja 'McKim-kifntienyhdistämiskysymjjs on^^s^
kallisten ''kaupunginisien'^ keskuudessa niinrbullunkiirisia käänteitä^
: että se voitaisiin sivuuttaa röhönaurullay ellei tämä kysymys olisi niin
tärkeä koko nikkelialueen asukkaille. Tosiasia nimhtäin on> että jos
näiden .kuntien' yhdistäminen^ sisältyen siihen McKimJin kuuluva
Cliff> tehtäisiin demokraattisella oikeudenmukaisella tavalla,
rSudburyn ja-McKimin kuntien veromeiioj
ja pikkuliikemiesten kohdalla laskea puolella ja silti parantaa pahasti
jalelle jäänyttä kunnallispalveluaipme.
Mutta sen sijaan^ että kunnanisämme johtaisivat tietoisesti tais­telua
tähän tohfottuun*tulokseen, he toimivat kuin sokkosilla — ja
kaiken tämän palkkioksi joutuvat esimerkiksi 'McKim-kunnan asuk-
;ikaat ensi vuonna (siis tästä v^ huomattavasti kor­keampia
veroja olemattomien korkeakoulujen ''menojen'' peittämi­seksi!
eräisiin oleellisiin kohtiin. 'Kysymys Sudburyn piirin kuntien yhdistä­misestä
esitettiin toistakymmentä «vuotta sitten alunperin työväen­liikkeen,
- ja'nimenomaan 'työväenliikkeen vasemmaA siiven toimesta.
Tätä yhdistämistä perusteltiin silloin sillä, että niin saadasnlmyös
iiikkeliteollisuus kunnallisverotuksen alaiseksi, kuten gvat muutkin
teollisuuslaitokset Ontarion muissa kaupungeissa.
r ' Kului sitten joitakin vuosia ja niinalko! tämä ajatus saada yhä
enemmän kannatusta laajojen'joukkojen keskuudessa, kunnes Sud­buryn
vapaamielinen pormestari Bill Beaton näki valon ja ryhtyi
: k^^ tilanne kehittyi siihen, että Sud-v;
buryn kaupunginvaltuusto esitti Ontarioii maakunnan kunnallislauta­kunnalle
ehdotuksen Sudburyn jaMcKimin yhdistämistä varten. Mut­ta
kun tässä "yhdistämisesityksessä" oli ilmeisesti toimittu Incon^
vaatimusten mukaisesti siten, ettei siihen sisältynytkään Copper Clif'
f in yhdistäminen ^^dburyyn ja McKimiin/ niin Sudburyn^ kaupungin­valtuusto
"meni puuhun"-ja kielsi muutama kuukausi sitten lapsensa
selittäen; että se joutui minitunybdislämisanomuksente,kemäänulko-^
puolisesta painostuksesta! Viime viikon lopulla hyväksyi' kaupungin
kontrollilautakunta kuitenkin uuden ehdotuks nimittäin sen, että
Ontarion kunnaflislautakunta unohtaisi, että Sudburyn kaupunginval­tuusto
on aikaisemmin oman lapsensakieltänyt ja järjestäisi täällä eri­koisen
kuulustelun, missä asiaan kiintyneet henkilöt ja järjestöt voi­sivat
esittää lausuntoja joko yhdistämisen puolesta tai vastaan.
Yhdistämiskysymys on siis siinä vaiheessa, että Sudburyn kon-trpUilautakunta
on päättänyt pyytää tällaista julkista kuulustelua.
Myös tiedetääuj että Ontarion kunnallislautakunta on ollut pitkän ai-.
kaa tällaisen kuulustelun järjestämisen kannalla. Meidän lehtemme
Vapaus r - - i i k ^
tervehtii lämpimästi tällaisen kuulustelun jä
hyvinkin muodostua tärkeäksi askeleeksi Sudburyn ja MeKimin (mu­kaanlukien
Copper Cliffin ja Frcodin kylän) yhdistämiseksi. Kuinlcä
^tärkeää osuuttaf meidän* jokapäiväisessä elämässämme tämä
minen voi viedä, se näkyy seuraavasta:
• ' Sudburyn ja McKimin kunnallispalvelu — katujen päällystä­minen,
likaviemärit, vesijohdot, katukäytävät, koulut, puistot jne. —
ovat syvässä kuopassa, jos niitä verrataan esimerkiksi Etelä-Ontarion
kauptinkien;ja kuntien antamaan palveluun. Mutta siitä huolimatta
meidän kuntiemme asukkaiden ja pikkuliikemiesten ^toimesta:joudu­taan
maksamaan ennätysmääräisiä kunnallisveroja >^ ja Sudbury
kaupunki on sittenkin vararikkotilan partaalla!
Kaikki tämä johtuu siitä että nikkeliteollisuuden ei tarvitse mak­saa
kunnallisveroa, kuten sitä maksavat Etelä-Ontariossa kaikki teol- •
lisuuslaitokset-— mukaan lukien Port Colbornessa sijaitsevat
laitokset!. Ajatelkaamme näitä tilastoja:
! K^ pro­senttia
kunnallisverojen kokonaismäärästä —T- siis 80 senttiä dolla­rista.
Toromossa sen sijaan kotienomistajat maksavat vain 40 pro­senttia
kunnallisverojen kokonaismäärästä, eli 40 senttiä dollarista.
Tästä johtuu, että Sudburys&a joutuvat kotienomistajat maksamaan;
paljon korkeampaa kunnallisveroa kuin Torontossa — vaikka Toron­tossa
on paljon parempi kunnallispalvelu. Ero on siinä, että samalla
kun liikelaitokset (joissa vie johtavaa osaa teollisuuslaitokset) maksa­vat
Torontossanoin 60 prosenttia kunnallisveroista eli kuusikymmentä
senttiä dollarista; mutta Sudburyssa maksavat liikelaitokset (Incon
päästessä ilmaiseksi) ainoastaan noin 1S prosenttia kunnallisveroista
eli 15 senttiä dollarista.
; koko
verotettavan omaisuuden arvo on vajaa 50 miljoonaa dollaria: Samaa
veroperustaa käyttäen olisi Copper Cliffin omaisuuksien yhteinen ve­rotettava
määrä myös noin 50 miljoonaa dollaria, sisältyen tähän In-con
sulatto. ^
.Yksistään näistä tilastoista: näkyy, että jos Incon omaisuuksia
verotettaisiin samalla tavalla kuin, verotetaan kotienomistajia ja pik-kuliikemiehiä,
niin meidän kaikkien kunnallisveroja voitaisiin vähen­tää
puolella ja silti päällystää enemmän katuja, rakentaa Japsille leik­kikenttiä
ja puistoja, rakentaa tarvittavat likaviemärilaitteet ja vesi­johdot,
jotta tämän rikkaan nikkelialueen aäukkaat pääsisivät osapuil­leen
samalle tasolle; missä ovat Etelä-Ontarion asukkaat.
Juuri tästä On kysymys. -Mikään "yhdistämispäätös" ei'ole sen
paperin arvoinen, mille se on kirjoitettu, elleiMcKimin ja Sudburyn
yhdistämistä toteuteta siten, ettärsiihen>^isältyy myös Copper Clif-fin
Ja Froodin kylän yhdistäminen jotka asiallisesti puhuen ovat Mc
Kimin alueella.'Näiden kuntien yhdistäminen; ja kysymys Incon omai­suuksien
verottamisoikeudesta, on yksi ja sama asia. ;Niitä ei voida
eroittaa toisistaan.
-Toisaalta on erikoisesti korostettava sitä tosiasiaa,, että Incol ta
<ei vaadita V liikaa", eikä mitään sellaisia maksuja, mitä eivät muut­kin
suorita. Päinvastoin on asia. Ainoa mitä vaaditaan ön se, että Inco
maksaisi kunnallisveroa samanlaisesti kuin kaikki muutkin, ja aivan
omanlaisten veroperusteiden mukaisesti. Ja jos Inco pantaisiin mak-
/ samaan kunnallisveroa samanlaisen arvion mukaan kuin sitä maksa-yat
kotienomistajat ja pikkuliikemiehetkin, niin se tarkoittaisi sitä,
että meidän yleinen verotaakkamme pienenisi ja niinmuodoin Incokin
selviytyisi suhteellisesti paljon pienemmillä veromenoilla, mitä kotien-omistajat
ja pikkuliikemiehet ovat vuosikausia maksaneet.
,, Asiaan liittyy vielä toinenkin tekijä. Yhdysvaltalaisten rahamies-
{liirlen julkisesti lausuttuna tavoitteena on se, että he ottavat Onta­rion
kaiy^ niin paljon ja niin pian rikkauksia kuia voivat,
jä jättävät sinne mahdollisimman vähän, sillä kaivoskeskuksista tulee
kuitenkin lopulta haamukaupunkeja. Heitä kiinnotsaa vain luonnon-rfesurssimme
ja enimmäisvoittojen saaminen niistä. Näin on tapahtu­ivat
ajkoinaanCobaltissa ja monissa muissa kaivoskeskuksissa. Sellai-
SYNTYA^-
PÄIVIÄ
L i i » L a h l l . Waters town8b!p. Ont.
tSyttääf M V. t ä n ä ä n , loicak. 12 pnä.
IleloiJ Mäki, Rlrkland Lalce, Ont
t ä y t t ä ä 50 vuotta lokakuun 13 pn.
Yhdymme «ukuJalstcn^ Ja tuttayien
onnitteluihin i
Mitä muut sanovat
Salaliitto Aasian
KEBBANKIN PAIKALLEEN .
SAKOTTV
Niissä uutistiedoiasa, missä,kerro­taan
sanomalehti— ja näköradlo-ra-portterien
''kuoleman vabdl«ta7päyt-t
«ll}ätäi* Marilyn Monroen ja hänen
aviomiehensä Joe Dlmagggion:;£6tmr
non edustalla siinä mielMBä, e t t ä aai^
sivat joitakin Juorumuruja tämän on­nettoman
parin elämästä, on jotakin
miltei siveettömyyteen vUttavaa. Se
irvikuva, e t t ä toistasataa tällaista i h ­mistä
seisoo "yhdeksän rinnatusten"
rivissä, on todellisessa mielessä reuna­huomautus
sille: sivistykselle, josta
olemme n i i n kovin Iterskuneet.
Mutta mikä tässä,asiassa on nöy­ryyttävää
on se, että sanomalehtl-mlesammatti
laskee niin alas jotta
vahditaan ja- ahdistetaan ihmlsparia
julkisesti siten, etteivät edes heidän
kasvojensa ilmeet j ä ä heidän yksltyis-äsiakseen.
Vielä pahempaa on speku-
Jointi siitä, e t t ä koko tämä juttu fsaat..
taa olla mainoskepponen pian valmis­tuvan
olc^tlMffan hyväksi, ja että
muökätessaan näin suiu-en yleisön
uteliaisuutta Ja sensatiohalua,,: sa-ncenalehdet,
radio ja televisio" ovat
vapaaehtoiseati antautuneet: mainos­miesten
väilkappaleiksl; Siitä ei Sän­n
ä t ä lainkaan ylpeillä. — Globe and
Mailin toimItusklrjoitiis,lokak.:8 pnä.
Konservatiivit ovat
erimielisiä meri-tiel(
ysymyl(sessä
Edmonton, "r-Canadan konservatii­vipuolueessa
on ilmaantunut vakava
halkeama mikäiU Sc. {Lawrencen meri­tie
on kysymyksessä. Kun konserva­tiivien
därij eston presidentti George
Hees oU täällä puhumassa, uudisti
h ä n täällä aikaisemman liittovaltion
hallitukt» m arvostelemisen tässä ky-,
symyflisessä: Hän sanoi Yhdysvaltain
pakoittaneen : Canadan hallituksen
suostumaan diktaattorimaisiin ehtoi­hin
meritien rakennuttamisen suh­teen
'ja e t t ä tehdyn sopimuksen mu-kaanCanadar
o n luovuttanut meriti­ensä
'Aontrollin Yhdya/aUoille, joka
saaitaa <kieltää: minkä maan laivat ta­hansa
käyttämästä t ä t ä canadälaista
meritietä, josta ; aiheutuu vahinkoa
maan ulkomaankaupalle.
Mr. Hees on konservatilivipuolueen
toiseksi iiuomatulnmies;']oka on puo-luelkoneiston
kontrollissa. Hänen St.
Lawrencen imeritiea&iaom : ilmaise­mansa
mielipiteet ovat täydelleen
vastakkaiset puolueen johtajaa, evers­ti
Drewn mieliipiteltten kansaa; K un
Drew; palasi Jc&u aika sitten kesä­lomaltaan
Euroopasta; esitettiin hä­nelle
m i t ä mr. Hees oli sanonut ar-vostellemaan
hallitusta meritiesopi-mulceen
johdosta. Sen johdOBta\ mr.
Drew sanoi hänen mielipiteensä ole­van,
e t t ä Canadan 1 j a : Yhdysvaltain
olisi toimittava yhdessä meritleasiassa
j a vihjasi samalla «lihen,: e t t ä hän
hyväksyy asiasta laaditun sopimuk­sen.
Kaiken tämän perustella väitetään
asioita tuntevissa piireissä, e t t ä tästä
osianta «yntyy taistelu konservatiivien
keskuudessa ja että tässä taistelussa
Drew ja Hees joutuvat vastakkain.
Tämä taistelu saattaa johtaa vaati­mukseen,
että I>r€wn on erottava
puolueen johtajan toimesta, kuten on
jo vaadittu ealm.' B . C : n maakunnas­sa.
Torontolaisen Globe and Mail-lehden
väitetään olevan tässä taiste­lussa
George Heesin kannalla koska
mr. Hees on toiminut lehden antami­nen
;vlh;?elden mukaisesti St. Lawren­cen
vesltlekysymyksemä.
Varakkaat paremmassa
asemassa Englannin
terveyshuollossa
Scarborough,i — Täällä äskettäin
pidetyssä Labour Partyn ^ puolueko­kouksessa
päätettiin, e t t ä kun puolue
pääsee jälleen hallitukseen tullaan
sen toimesta poistamaan se varalckal-den
etuoikeus mikä on nykyään käy-tännösfii
maafi sairaaloissa. Vaikka
terveydenhoidon pitäisi oUa maksut­toman
ja saraaUaisen toalkiiie, . on
maan sairaaloissa vuoteita varakkaita
varten, jotka pääsevät heti sairaalaan
jcun.maksavat tästä etuoikeudesta.
Maan uselmmlsni sairaaloissa on eri-
Icoisia sairasvuoteita n ä i t ä "maksavia
potilaita" varten, jotka saavat pikai­sen
palvelun kun maksavat siltä. Sel­laiset
sairaaloihin pyrkivätVoptilaat,
jotka elvat kykene maksam&an, saa­vat
odottaa vuoroaan, mikäli hätä-tilatapaukset
eivät ole JEyaormyksessä.
(Keovostolilton febdisto kansafn-
Tällsist» ky«]rmyfcslstä)
/ Kommmtoiden 8EA'ro;n
dosumista Neuvostoliiton US^äistö
iurostaa. e t t ä uuden a o t a l i i^ luomi­sen
tar^icoituksena on kansanvapau^.
tustuslttkkeen tt(kahduttamlnen:^Aa^
ri'as3a ja.agressiiyisten proivokatioiden
järjestäminen Aasianmaita vastaan.
Yksistään niiden: maiden - luettelo;
jotka ovat allekirjoittaneet Manilan
sopimulcsen <Yhdj'svallat; i/Englanti;
Banska, Australia. Uusi 'Seelanti; Pai:
kistan, "niafmaa ja 'Hllppiimt); osoltx^^
taa sitä,' Idrjolttaa "MoskayzOaJa'
pravda'', että kaikki vapauttaan: Ja
riippumattomuuttaan Ä kunnioittavat
Aasian maat-kieltäytyivät osallistu­masta
Manilan konferenssiJn,kielfcäyi
tyen siten yhtymästä Yhdysvaltojen
seik&ailusuunitelmiin.
Mitä sitten Manilan sopimttopssa
on sanottu?
"Ensinnäkin siinä on aanottu", kir­joittaa
"Izvestija") " e t t ä Washington
tahtoo saada; itselleen vapaat kädet
agressilvisten. tekojen sucärittamiseen
Aaa^n s i i n ä : osassa j a sillä hetkellä.
Jota amerikkalaiset kenraalit pitävät
/y>plvana. Sopimuksen neljäs pykälä
antaa ' S E A T O : n osanottajille ''o&eu-denr
ryhtyä sotatoimiin ei vain: 'so­pimuksessa
mainitulla alueella", vaan
myöskin ''alueella, jonka sopimuspuo­let
suvaitsevat tulevaiaraudessa. yksi-,
mielisesti osoittaa". Sopimuksen
kahdeksannessa pykälässä. on* sanotr
tUi että "sopimuksesfii mainittua alu--
ettta" voidaan laajentaa' millä het­kellä
hyvänsä Joko-vetämäUä välit­tömästi
muita maita SEATOrn; taik-;
k a " m u u l l a tavalla", /kuten tämän
sotaliiton Järjestäjät paljon merkltr
sevästl sanovat. Mitä tulee niihto
syihin,. joiden .vuoksi SEATO:n' agresr,
slivinen sotakone: : voidaan, panna'
käyntiin • n i i n niitä voidaan aina löy­t
ä ä hyvin helpolla. Sopimukam sol-mljat
eivät ole sen vuoksi suotta.:sa-;,
noneet, e t t ä tällaisena sj-ynä voi olla:
el vain "aseellisen: hyölöiäyksen'' uh--
ka, vaan myöskin "mikä muu teko
taikka tilanne tahansa". C -
Lehti' jatkaa,' e t t ä i "toisin sanoen Jo
sopimuksen viraillinenranamuotökin;^
jossa seni:todellista tarkoitusta, on
tahallisesti^stimutettu JuridlsjBlla;:l£OU'Tf
kuttelulla, osoittaa, e t t ä jWashingtön,
pitää Manilan sopimusta agreroion^^Ja •
hillititömän siirtomaasorron aseena".
•Neuvostoliiton lehdistö korostaa, et-i
teivät V Manilan konferenssin osanot­tajien
hyväätarkolttavat julistukset
h e i d ä n r olomattomasta " halustaan'
"noudattaa Y K : n periaatteita''—jaj \
"aaojella rauhaa" voi johtaa harhaan
.ketään. "Pravda" kirjoittaa. , että
"tutustuminen Manilassa solmittutm
sopimukseen osoittaa, että kysymyk-
.sessä on Yhdysvaltojen uusi yritys k y ­h
ä t ä sellainen ajtallltto, joka voisi
hetkellä millä hyvänsä Ja millä ta­hansa
, tekosyyllä;; aloittaa agressllvl-set
tehonsa, Kaakkols-Aaslan missä
osassa tahanqa".
. SElATOm agressiivinen olemus pai-'
Jastuu erikoisen selvästi niinsanotus-jsa
"Yhdysvaltojen varaukseasa", joka
on otettu sopimukseen j a jossa koros­tetaan
s i t ä ; e t t ä sopimus on suunnat-;
tu '^kommunistlsia" maita vastaan.
"IzveaUJa" lcli^oittaa.yettä"tämä va-;
raus h e r ä t t ä ä suorastaan henkiin ku­luneen
korulauseen 'komlntemmvas-taisesta
sopimuksesta', saattaen mi­tättömäksi
koko YJidysvaltojen ky­häämän
liiton 'puolustukselUasn' suo­javärin.
Samoin vkuin sopimuksen:
toinen pykälä, joka uhkaa julmalla J
omankädenoikeudella 'hajoitustoi-'
mlntaa' (toisin sanoen Aasian kanso-,
jen kansaillsta vapautusliikettä), Y h ­dysvaltojen
varaus osoittaa altä, että
Washlngtonln tarkoituksena on käyt­tää
SFATO:ä välineenä, jonka avulla
se yrittää kääntää 'historian kehitys-:
pyörän taaksepäin Aasiassa Ja heit­t
ä ä Aasian imperialistisen herruuden
aikakauteen."
SEJATO-.n peruatamista koskevan
sopimuksen liitteenä cn pöytäkirja,
josta selviää; e t t ä tämän sotilaallisen,
järjestön toimivalta ulottuu Kambo-diaan.
Laoslm ja Vietnamiin. "Novoje
vremja'* kirjoittaa, että "sopimuksen
tämä asettamus on suoranaise.=aa ris­tiriidassa
Geneven neuvottelukokouk­sen
päätösten kanssa. Jotka edellyt­tävät,
ette}&ät Vietnam, Laos j a K a m -
bodla tule osallistumaan minkäänlai­siin
fotaliit töihin. SEATO :n omaval­tainen
ulottaminen Indo-Klinan
maihin- el merkitse,' mitään muuta
kuin Geneven .sopimuksen nkkomis-ta".
'
Yhdysvaltojen lehdistö on julista­nut
koko maailmalle, e t t ä S£IATO 6n
muka perustettu Aasian kansojen e-'
duksi. 'Pravda" kirjoittaa; etiä "voi-;
matta pidättää kansojen taistelua
slirtomaasorrosta' vapautumisen puo­lesta
imperialistien on pakko luovia ja
•tekeytyä toisinaan näiden kansojen
ystäviksi.: Mutta Aasian itansat ovat
jo alkaneet ymmärtää Imperlalistls-'
ten maiden politiULkaa; Kansat n ä k e ­vät
hyvin; etteivät silrtomaavaltaajat
ja agressorit huolehdi Aasian maiden.
eduia".a". •XlteratumaJa gazcta" kir­joittaa:
"^Kysymss - « i ole, mistään
muusta Jcufn' amerilckalalsten impe­rialistien
edt^sta, siitä, e t t ä voitaiäin
siirtää mtatuklasemia ja hyökkäystu-kikohtlä
Yhdysvaltojen agressionpe.^
.'u^Eeitä vielä tuhat mailla^ tnonnem-maksii
tarttua K a a i i o l s - A a s i a n m a i ­den
Tikkauksiin; tukahduttaa niiden
kansojen tahtoa j a : sotkea maapallon
näiden maiden kansat salajuonien Ja
lEceiden seikkailujen pauloihin."
: Intian; Burman, 'ilndoneesian^^Ja
Kiinan kansambä^vallan yhteiskun­tapiirit
Ja sanomalehdistö el ole sat­tumalta
tuominnut yksimielisesti M a -:
nilan sopimusta: raulian Ja turvalli­suuden
^tjbtenaAaidas^
svezda" toteaa, että "Aaflfan Julki­nen
elämä kliitnittää huomiota siir
hen, e t t ä Manilan konferenssi pidet-:
tim samaan aikaan Icuin Yhdysvallat
j ä r j e s t i ; uusia ,;provoTcatioita,K^
Idässä. V Uusia amerikkalaisia' lentoa
koneita jaj sotalaivoja o n ^ l ^
puolustamaan kiinalaista;, Taivanin.
f d a r t a . . . K i i n a n •katisalta. •Samaan
aikaan Icuomintangilaisetiosvojoukot
t e k e v ä t ; Ylidysvaltojen v sotaministe-riön
käskystä hyökkäyksiä Kiinan
rannikolle; pommittavat Ja tulittavat
raimikkokaupmikeja ja kyliä.
Se, m i t ä ; tapahtuu TaiTamila;-TO^^
lottaa melkoisesti IManilassa hiljat­tain
päättyneiden neuvottelujen sisäl­töä.
Ner ovat sellaialä toslasloltai jot-.
ka vielä kerran keholttavat Aasian
kansoja terästämään valppäiittaan
vihollisten < agressihrisia' hankkeita
vastaan."
Uuden agressiivisen valtioryhmän
jäx^iestäjät hautovat mielessään suun­nitelmia
mu:<lenkin Aasian maiden
vetämlsäksi-sUh.en. Sitä osoittaa xnm
sopimuksen seitsemäs pykälä. Jossa
on oinottu, e t t ä SEATO:obn voi yh­t
y ä «^-mikä maa 'tahansa". "Komso-molämja
pravda" kirjoittaa, että
^1'vaikka uusi sopimus bn vasta ' alle-;
kirjoitettu, eikä sitä ole-ratiflptout
vielä kukaan sen osamittajista, Was-i
i i n g t on ^ suuimittelee sen laajenta­mista
atlixen ubkaukalen Ja proyoka-,
tk>lden a n i l l a'
jotam niistä )KiftaMmis'-'Aaslan'maista;;
J obka eivät osalUstuneet irlanllan kon­ferenssiin."
MiAta n ä m ä suunnitelmat eivät saa
osakseen m i t ä ä n myötätuntoa. ; I n ­tian
pääministeri'Nehru on aUvoatel-lut
SEATO:a sanoen sen vaarantavan
ratihanaslaa: Aasian maiden lehdis­t
ö protesteeraa Jyrkästi sitä vastaan,
e t t ä sr,ATO:n Jäsenmaat voivat "e-p
ä i l t ä v ä n hajotustoiminnan" teflco-
Ktin olel rauhan
puolella on . . '
"Ainakin mionlle sydän eanoo
iiäiD: On liyv» oU», on länunio Ja
byv» olot. imn olst raahaa poolel-
I»; lum olet mokana siinä työssä,
kannatat sitä teet sen fayväksi ja­takin
tonniakin koin koliotat ol-kapäitisL
On niin liycä oUa siksi,
että Hiloin tiedät, ett»; sinunkin .
piekd elämänliekkisi paloi ihmii-kiiiuuui
«turinunan aatteen aitta-'
rUla, että sinonldn Tällaiset voi­masi
lUttyivät niilUn henkisiin
Toimiin, joiden on määrä kerran '
mnnttaa 'tämä maapallo ihmisten
asninsijaksi, elämän pnatarhaksi
Uunisyyden lunU jaksL Tunnet
OleraSi Uimisen veli, siinä kaikkL
EQ» se ole taiteilijalle ja luovalle;
^ ilimlselie -paras/ hehkuva tunne.?
K i r j a i l i j a Hagar Olsson.
syyllä (Siltä on suoraanfnnottu sopi­muksessa):
puuttua minkä tahansa
maan' sisäisiin aslolhiin kansan va­pautusliikkeen
- iukahdutiaJmlseksi ja
taantumuka^llisten hallitusten > tuke­miseksi"
Aasian kansoille on selvin­nyt
paljon siixtomaaivaltoJen politii­kasta.
Juuri siksi monimiljoonaiset
Joukot puolustavat päättävästi rau-liaa
j a kansallista riippumattomuut-,
t ä ä n SBA^rpia j a sen kaltaitta agres-;
siivisla' ryhinittymiä vastaan.
Neuvostoliiton Ulkoministeriön äs­kettäisessä
lausunnossa on sanottu,
ettei"Neuvostoliiton halittua voi .ar­vioida
Manilan" konferenssia ja so-pimultsen
«olmlmfsta - Kaakkois-Aa­sian
puolustamisesta miksikään
muuksi, kuih Aasian ja Kauko-Idän
turvalliauUtta -vastaan'; tähdätyksi
teoksi Ja samalla myöskin Aasian
kansojen vapautta ja kansallista rii-pUmattomuutta
vastaan; suunnatuksi
teoksi. Tämän uuden sotaliiton luo­misen
alkuunpanijat, Kaakkois-Aa-slarna
Ja Tyynen meren vyöhykkeessä,
ottavat.ltselleenXaiken vastuun teos­taan.
Jotka ovat huutavassa ristirii­dassa
rauhan lujittamisen tehtävien
kanssa."
SITÄ
Englannin ja N - l i i t on unioiden
ystävälliset suhteet lujittuvat
Kirj; B. Nik
w - Suokaa anteekäi huono lausun­tani
— sanoi huonolla venäjänkielel­lä
satamatyöläinen : skotlantilaisen
Ducdee'n kaupungin työväen kokouk-:
sessa'Neuvostoliiton kaivostyöläisten
valtuuBkunnalle,r joka viime;.vuoden
Icpulia-kävi Englannissa Englannin Ja
Neuvostoliiton : ystävyysjuhlissa.: , y~
Aloin; vasta hiljattam >opetella; v e n ä ­jää,
mutta ei kulu kovinkaan pitkää
alkaa, k im opin sen täydellisesti. Ehkä
kysynette miksi olen p ä ä t t ä n y t cgier
telia-maaime kieltä? Sen olen tehnyt;
siksi, e t t ä volsjn enemmän lukea. Ja
enemmän t i e t ä ä manne: j a kansanne
eläftiästä. Olen vakuuttunut siitä, e t tä
Engl annin kansan tblevaisuus. sen
chni on ystävyydessä kansanne
kanssa.
' Sodanjälkeisinä vuosina on muo­dostunut
luja ystä;T?ys skotlantilaisten
ja neuvostoliittolaisten kalvostyöläis.,
ten väliUä. Neuvostoliiton kivihllll-tecllisuuden
työntekijäin ammattiyh­distyksen
kutsusta viime kesänä kävi
Neuvostoliitossa skotlantilaisten kaU
Vöstyöläisten valtuuskunta. " T u l e m ­me
aina muistamaankäyntiämme em­mekä
unohda kogkaan; s i t ä vieraan­varaisuutta,
ystävyyttä :'ja kunnioitus­ta.
Jota saimme osaksemme Neuvosto­liitossa",
sanovat valtuuskunnan Jäse­net
kirjassaan 'Scotland Miners in
the Soviet Union", jonka ovat jul­kaisseet
niatkaselostuksenaan. Kirja
öii julkaistu 80.000 kappaleen painok­sena.
Valtuuskunta oli 10 p ä i v ä ä Neuvos­toliiton
suurimmalla kivihiilUaakloIIa
— Donetsin alueella. Siellä valtuus­kunta
sai nähdä, ettei "siellä säälitä
varoja eikä voimia luodakseen kalvos-tytHäisllle
hyvät Ja turvalliset työeh­dot
. i . Tapahtukoon tulevaisuudessa
m i t ä ; tahansa/ mikään ei voi rikkoa
Skotlannin Ja Neuvcstolllton kaivos­työläisten
yhtenäisyyttä^', sanoi val­tuuskunnan;
,nimissä sen Johtaja.
Skotlannin kaivostyöläisten ammatti­yhdistyksen
;puheen johtaja E. Mof f at
valtuuskunnan, lähtiessä kotimaahan­sa.
; Britannialaisten ystäviensä kutsus­t
a viime keväänä kävi Skotlannissa
Neuvostoliiton kaivostyöläisten val­tuuskunta.
Skotlantilaiset kalvcstyö-lälset
ottivat sangen sydämellisesti
vastaan neuvostokansan edustajat.
Toukokuun 3. päivänä ^ Skotlannin
pääkaupungissa Edinburghissa pide­tyissä
skotlantilaisten; kaivostyöläis­ten
tavanmukaisis^Juhlissa-^Neuvos-,
toliiton : ^ i v o s t y ö l ä i s t e n edustajat
kulkivat /kunniavieraina kaivostyö­läisten
J a heidän perheittensä 65-rtu-hantisen
mielencsoittiskiilkueen kär­jessä.
Lukuisissa kohtauksissa kaivos-
Ja tehdastyöläisten kanssa vallitsi a i ­na
sydämellinen: ystävyyden henki.
Konserteissa esitettiin: venäläisiä, uk­rainalaisia
ja skotlantilaisia kansan­lauluja.
Neuvostoliiton; kaivostyöläis­ten
valtuuskunta lahjoitti Skotlannin
kaivostyöläisten ammattiyhd^yksel-le
rauhanviirin. Matka teki valtuus­kunnan
kaikkiin jäsenUn "sellaisen
vaikutuksen,;että Skotlannin kaivos­työläiset,
samoin kuin Neuvostoliiton­kin
kaivostyöläiset; ovat .vankasti
p ä ä t t ä n e e t taistella kulttuuri- ja
kauppayhteyksien laajentamisen puo.
lesta kalkkien maiden kanssa; rauhan
Ja kansojen ystävyyden: lujittamisen
puolesta, ^
Joku aika sitten Eng';aimin suurim­man
kivlhiiUteoIlisuusalueen — Dur-ihamhi
kaivostyöläiset lähettivät Neu­vostoliiton
kaivostyöläisille kutsun
saapua vuosijuhlaansa, jota he viet­t
ä v ä t heinäkuussa 1955.
Viimeksi kuluneen viiden vuoden a i ­kana
Neuvostoiiitoasa on käynyt 23
englantilaisten ^ I ä i s t e n valtuuskun­taa,
mm. konerakennustyöläisten, kai­vostyöläisten,
sähkötyöläisten, rauta­tieläisten,
tupakkatyöläisten. palokun-talaisten,
opettajain ym. valtuuskun­tia,
Samana aikana kävi Englannissa
Englannin erilaisten : ammattiyhdis­tysten
kutsusta 17 Neuvostoliiton amr
mattiyhdlstysten valtuuskuntaa. Eng­lannin
Ja Neuvostcliiton ammattiyh­distysten
: ystävyyssuhteet lujittuvat
vuosi vuodelta.
Heinäkuussa 1954 pidettiin Englan-nm
rakennustyöläisten yhtyneen am­mattiyhdistyksen
vuosikonferenssi.
Tähän ammattiyhdistykseen kuuluu
noin ilOO,«)0 Jäsentä. Konferenssi;hyr
väksyi yksimielisesti päätöslauselman,
jossa korostetaan Englannin ja Neu­vostoliiton
: ammattiyhdistysten val­tuuskuntien
vastavierailun suurta
merkitystä.
Neuvostoliitossa ; käydessään Eng­lannin
ammattiyhdistysten valtuus­kunnat
pääsevät varmuuteen suurista
uudistuksista Neuvostoliiton kansojen
elämän kaikilla aloilla, neuvostokan­san
uskollisuudesta rauhan asialle.
Unohtumattoman vaikutuksen ;tekee
valtuuskmitlin aina käynti sankari-kaupungissa
Stalingradissa, - jon^a
hitlerlläiset hävittiyät perustuksiaan
myöten j a joka on nyt nostettu • t u h ­kasta
ja raunioista neuvostoihmisten
pormistuksto.
Viime keväänä srctn neljä viikkoa
Neuvostoliitossa vierailleeseen englan­tilaisten
ammattiyhdistj-sten valtuus­kuntaan
kuului kaivostyöläisiä, sähkö-miehlä.
konerakennustyöläisiä, auto­teollisuuden
työntekijöitä, laivakor-jaamolden
työläisiä ja slviili-llmalai-vaston
työntekijöitä. Lausunnossaan
Neuvostoliiton-matkasta, jonka ovat
allekirjoittaneet valtuuskunnan kaik­ki
jäsenet, he sanovat, että valtuus­kunta
sai Neuvostoliitossa nähdä sitä,
mitä se halusi nähdä, j a tuli vakuut-
EI TSBSSTS
Muuan rouvasibenkilö oli Jo pitem.
män alkaa katsellufr merimiestä, jim.
ka käsivarret olivat täynnä tatuee-rauksia.
— Lähtevätkö, nuo, pesussa pois?
kysyi h ä n vilidoln. '
Merikarhu Jota moinen kysymy,
hiukan pisteli vastasi:
— En Uedä^ rouva ne ovat oDeet
minulla vasta kolme vuotta.
Canadan 'teollisuuden
tuotanto vähentynyt
Ottawa. — Tilastollinen tounisto il­moittaa,
e t t ä Canadan teollisuustuo­tanto
laski heinäkuun Ja vuoden sät-^^
semäii ensimmäisen' kuukauden aika­na
kolmella prosentilla edellisen vuo.
den vastaavaan •; aikaan verrattana;' ^
Tehtaiden tuctanto vähentyy heinä-kuuiäsa'
seltseinällä'prosentilla, pää­asiassa
kestotav^raln tuotannossa.
Harkkoraudan Ja teräksen tuotanto
vähentyi vuoden: seitsemän ensimmäli
sen kuukauden aikana: kaikkiaan 25
prosentilla edelliseen vuoteen verrat- '
tuna.
tuneeksi neuvcstokansan vilpittömästä ?
pyrkimyksestä-rauhan ja ystävyyden '
lujittainiseen kansojen kesken.
i Paitsi muita Neuvostoliiton ammat­tiyhdistysten
Valtuuskuntia viime
vuonna kävi:. Englannissa myöskin
Neuvostoliiton kevyen ja ravirttbaine- i
teollisuuden^ työntekijäm valtuuskun» ^
ta. Eräässä% kokouksessa iBristolissa
.Neuv^stöliltonedustajat kysyivät, että
mikä :nykyään eniten huolestuttaa
englantilaisia työläisiä? Vastaten, sii­hen
'labom-istisen puolueen Bristolin
Järjestön puheenjohtaja Collins sanoi,;:
e t t ä "pääkysymys, joka nykyään
huolestuttaa Englannin työtätekeviä; ;i
on kysymys^ raiihan säilyttämisestä Ja '
lujittamlsKta. Kansamme tleää/että -
klihkoaselstautuminen huonontaa '
maan väestön valtaosan elinehtoja; ;
Englantilaiset luottavat Venäjään, he:^'
haluavat rauhaa .ja kiihkoaseistauta- •
mlsen lopett'amlsta".
Ammattiyhdistysten valtuuskuntien
vastavierailu edistää ystävyyden lU:;>;
jittumista Englannin: Ja Neuvostolii­ton
työtätekevien kesken, joka on ka^ •?
raistunut jfh tinaisessa taistelussa bit-lerllälslä
valloittajia vastaan. Tämän
taistelun kulussa muodostettiin <£ng-.
l ä n n i n ja Ncuvostollitcn anunattiyh-distyskomitea..
jolla on ollut suuri
osansa ystävyyssuhteiden lujittami­sessa
Englannin ja Neuvostoliiton am­mattiyhdistysten
kesken sekä myöskin
kansainvälisen ammatDUsen yhteis-,
työn ja yhtenäisyyden lujittamisesi;;
'Englannm-Ja Neuvostoliiton amniatr;!:
tlyhdistyskomitean tolmhinan uudis­taminen";-
sanoi; Neuvostoliiton lAmr
mattiyhdlstysten keskusneuvoston pu­heenjohtaja
N . Shvernik Neuvostolii.
ton ammattiyhdistysten .edustajako­kouksessa
kv, kesäkuussa> ;"vastaisi
epäilemättä Englannin ja Neuvosto­liiton
/työtätekevien elinetuja."
, Neuvostoliiton ammattiyhdistykset,
joihiii kuuluu yli 40 miljoonaa työläis-t
ä ja vhrkaiUjaa. puoltavat kiihkeästi
työväen- Ja ammatillisen lilkkön
kansainvälistä yhtenäisyyttä työtätfr.
keVien elinetujen j a oikeuksien saor;
Jelemiseksi; taistelun käymiseksi ylei­sen
rauhan ja kansojen ystävyyden
puolesta.
Englännhi Ja Neuvostoliiton am-;
mattiyhdlstysten yhteistyön cdeHeen
kehittämisellä ön suuri merkitys Eng-l
a n i i in ja NeuvostoUiton kansojen/JS-;-;
tävyyden • luojlttumiselle taistelusa
kansätoVällsein jännittyneisyyden lie­ventämisen
puolesta,^ kollektUvisen
turvallisuuden takaamiseksi Euroo­passa,
raulMin puolesta koko maaU:
massa.
PÄIVÄN RÄKINÄ
"Viel' elää isäin henki rr
»0r|V, jset '/ttilevaisuudenpiirustukset" on nyt käynnissä olevien kaivoskes-
' ' 'luiksieb; myös Sudburyn piirin suhteen.
f;
Miitta meitä tavaflisia ihmisiä kiinnostaa Sudburyin ja-AfcKimin
tulevaisuus. -Me emme halua että kaikki se mitä tänne rakennamme,
jäisi; arvottomana rappeutumaan sitten kuin Wair Streetin varrella
loistovirastoissa olevat rahamiehet sanovat, että enää ei kannata kai­vaa
nikkeliä. Meidän tulee huolehtia, että kunnistamme tulee jpysy- /'
yiä ja kukoistavia kaupunkeja ja kyliä meille itsellemme ja jälkipol­vellemme.
Tämän vuoksi ,on patrioottinen velvollisuus vaatia^ että '
mahdollisimman suuri osa niistä rikkauksista^ mitä nyt kuljetetaan '
Wall Streetin miesten kassaholveihin, käytetään nikkelialueen raken­tamisen
ja kunnostamisen ;h}rväksi^
; Luulisi, e t t ä ne karvaat marjat mit-^
kä Suomi ja Suomen kansa sai poi­mia
Ja meleskellä kahdessa sotaseik^
kallussa Ja niiden seurauksena; olisi
ajanut, k a i k k i ' maailmanvailoltushöy-ryt*'
kUhkehnpienkin suiur-Suomir
hullujen päästä,
Kim ei kuitenkaan n ä y t ä tapahtu­neen.
Vaikka olosuhteiden >pakosta onkin
hlulmn hillittävä hurjaa luontoa ja
mahtavien voimasanojen lateluun tot-pmutta
suurta suuta.niin s i l t i k in pik.'
kuhiljaa pyritään e l ä t t ä m ä ä n Ja kas­vattamaan
uutta .sota-: j a : valloitus-
Intoa.
T ä t ä ajatellessa ja edellämauiittu*
j a hullun /vinkeitä lehdistä seuratesi
sa i t u l e e mieleen raamatun viisaus;
"Kenen Jumala tahtco hukuttaa, h ä -
^net lyö h ä n sokeudella."
• V a i k k a Suur-Suomen luojat ottl-
Vatkln kaksi kertaa sellaisen kylvyn,
e t t ä ; ruomat selfissä vielä kauan - tun-:
tuvat, j a saattoivat koko Suomen kan­san
sanomattomiin kärsimyksiin,
n ä y t t ä ä heidän : keskuudessaan' yhä
vielä elävän "isäm henki".
Tietenkin t ä t ä "henkeä" Jonka tun-^
iaushuutona Aatu-valiuiJan palvini'Ja
kalle-Sustaan lolstoaikoina • oli:
••Päin inhaa itää . — pyritään
'eianjUnään Saksan militarismin hen­kisen
perinnön nykyisten tialtijain.
- Vaikka Suomen kansan elintaso on­kin
ny t korkeampi kuin ehkä koskaan
ennen Ja vaikka ystävälliset' suhteet
suuren - Neuvostoliiton kanssa ovatkin
tehneet Suomessa mahdolliseksi täys.
työllisyyden Ja täydellisen riippumat-t;^
muuden niin sisäisissä kum ulko­maita
koskevissaUn suhteissa; valmis­tellaan
siellä Joissakin piireissä — to-sm
hissun kissun, mutta kuitenkin —
uutta nousua ^^'Inhaa i t ä ä " vastaan.
' r a i ] ä> kerralla tuota sotahengen
nostattamistyötä suoritetaan ns. "Re­serviupseerikerhojen"
rärjossa, kuten
S u o m e n t t y ö v ä e n l d i d e t ovat useita
kertoja kertoneet.''
Suomen hallitus. Jossa on mukana
1»
QdcCartlqm maan voimamiesten • tol-useita
revanssihenUsiä "aseveljiä", ei
ainakaaii'tähän memiessä:ote tarttu­nut
asiaan vklinni - MlUtsevässä mie­lessä;
•vaikka « e kuuluisi sen velvolli­suuksiin
Jo rauhansopimuksen mää-rittc^
Jen mukaankin.' mutta ennen­kaikkea
Suomen kansan etujen valvo­jana;,>
>" , . ' '
MinkälafaiBta aatoista noissa "Re-serviupseerikerliöjen''
kokouksissa Ja
juhlissa puhutaan, telvisa seuraavista
/ Pälkäneen kerlion juhlien 8^
sessa:sanotaan:'r. ...Tilaisuudessa
väläytettiin ^rnySs^ iajatus Icorsun';ra­kentamisesta
kerholle . . . Yrityksen
toimeenpanb:; Jätettiin Jobtokuiman
K a i Jokainen kiaittas, etta. korsuja
yleensä tarvitaan vain sotahommassa.
Myöskin sen. että tavallisen maän-puolustushomman
hoitaa hallitus jä
sen. elimet, jotta eivät mitkään yksi­tyiset
kansalaisryhmät ele siitä vas­tuussa.
Näin ollen onkin siis jotkin maan
ja känsän eduille vahingolliset pi-;
meät touhut kysymyksessä.
Tässä tekisi mieli huomauttaa, e t tä
mikäli Suomessa määrätyt piirit pyr­kivät
taas; aloittamaan korsujen; Ja
muiden monttujen kaivamisen- sotai­sessa
mielessä, niin silloin on myös­kin
parasta alkaa samaan aikaan
joukkohautojen kalvaminen, sillä lop­pujen
lopuksi niitä tarvitaan samassa
mitassa Ja samaan aikaan, kuta. kor-:
sujakin.
i "Jämsän Seudun Reserviupseeriker­hon"
vuosikokousllmoituksessa sano­taan:
'Kokouks.en jälkeen / saksalaisissa
SS-joukoissa Moskovan edustalla tais-teUeen
matkakuvaus . ^ . fisltehnölt-^
sljänä Jyväskylän sotilaspiirin pääl­likkö,
everstiluutnantti U , Herranen.'^
Jos niikään u i t a edellämainittu lai­naus
osoittaa, ettäv • Reserviupseeri­liitto':
pyrkU uskollisesti astumaan
lakkautetun. Suomen kansalle nlto
katkeria . kokemuksia aiheuttaneen
suojeluskuntajärjestön polkemia jäl­kiä.
Jos Suomen kohtalo olisi, "Re­serviupseeriliiton"
Ja sen Imiostajähi
määrättävissä, min ennenpitkää olisi
se taas iQrösty mielettömään' sistaseik.^
kailuun; Joka nyt kolmannella kerral­la
saattaisi merkitä sitä, etiä Suomi
tUUsl lopullisesti pyyhkäistyksi poUt
maailman itsenäisten nuitten kar-
,talta..^:-;:v.:/.;-;^;;;;:.%
" N i t a hullusU el asiat sentkään^oTer
Soomen-kansan enemmistön'muo^;
dostavat Järkevät. työteUäät j a rau­haa
rakastavat ihmiset, jotka eität
•anna'^ kaistapäisten sotavlllitsijäln
johtaa itseään kohnanteen tuhoisaan
sotaan.
Vaikka amerikkalals-hitlerllSlsnUe-,
lisef yksilöt; n i i n sosiaBdemokraattien
kuin porvarienkta puolueisiin ja rjt-;
mita' pesiytyneet, yrittävät kaikin löj*
nota pitää yllä "Lapuan henkeä" )«
Aatun aikaista ryssävihaa, niin onsi»-
t ä h,yvto v ä h ä n tuloksia,
Suomen kansa on Jo ehtinyt vSU-m
ä ä n , e t t ä '*ryssällä" ei ole mii*»»?'
laisia valloitusaikeita Suomea kä>-
taan. Pätavastota se pyrkii yhä lajö-semplto
ystävyys- ja kauppaffla»-
sita molemmlnpiiollseksi hyödyit
J b - t ä h ä n mennessä ovat sodanjäl­keiset
ystävälliset suhteet näiden injj
den 'kesken> aiheuttaneet sen fi^
Suomi on esim. työHlsyyskysymyB»
suhteen yksi kapitalistisen maaUiMf
csan parhaimmista maista.
Tosiasia onkta - Ja sen hflW««-
vat„varmaan Suomenkta työläW»j-e
t t ä Neuvostoliitto on Pa^»'»»*'^
asemesta pyrktayt a u t t a m a a i j^
men talouUaJalolUeen. Se olisi v ö g
jos cllsi omaksunut esto.
laisen voiinapoUtilkan, pa»"»**»* X m e i maksamaan-sotakorvaukset iw
delUstaä. se olisi tullut toimeen
Suomen kauppaa J a myö^kfa
suomen ystävyyttä. Se olisi
kahmaista Suomeii kokonaan. J^^rr
i a l o n n n t , ' ' ' / ' »
. N i i n e t t ä ^»aikka vielä jotkut
vafkin suoinessa. e t t ä -vlel' e l »
heo^ / v . ^ . / i i U n valtava eaeaarf"
kiÄ^'rtta;6nW-omaksua ^
n4aii' u m l —' raiihanomalnen -g*
i n l m m i s u u r e ^ l t ä l «^
=r)i|nL3i|^^
&<:'Ah':"'.. H i l