1952-04-19-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
" ' ' V J »C!Pr ' j -
-i- aidcpeadent i^fiogr
tf' Ptoiit«h>Cftyiftfllanit. ES»
tabUsbed Nov. 6, 1917. AutboTized
«8 eeeoind dftsp toall b? tbe FDst
Office Dejnxtmenti Ottava^ Pub*
PBldlahliis CdBäpaOrl^d; st 100^102
.SIm W., 6adbui7, Oat. Canada.
Canadassa: i vlc 7JOQ 0 kk. 3/»
YbdjTsrallolaa: 1 v& SJOO 6; kk. 420
Suomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
vaiko r
Meidän velvollisuutemme ei ole Xeuyostoliitön kömmunistre
puolustaiminen, eivätkä he mejd^ puolustustaiiime fnäytäitftrtitse-v^
i^äta^
; jsbtatiaiw hyväksi lietsomalla valheisHnjä vääristelyyn pe-;
rustwai "tonimuni^ niin silloin on syytä td^^^^
r^^fcmasian\hunis^ {-••^\;,:y:y;'>,.v '/-/-'v--^ 7 - 'f
iyiuUteii tuntuu si^^ että Vapaa Sana käsittäee m pifttaaV
inatUmialla ^t lukijoitaan^ ikäänkuin he olisiyat poliittisesti kupl-
|cita^^mu«m^ Sanan
toimittikst^sa ei e^^ osata erottaa reumatismia kpmmunismistav Mai-liittulehtt
kirjoitti viime torstaina toimituspalstallaan;
Kommunistit työskenteleyäUpääniäärän^^^h^ on
oltartia-vain 'yksi ... 'Yksi
kpmmunistinen maailma taikka ei maailmaa ollenkaan' on Moskovan
ttrhrs^^ tunnuslause ja jokaisen vapaan kansalaisen velvollisuus
.maailmassa on tavalla taikka toisella tehdä tyhjäksi tuo
iMimrum Tuleeko se tehtävä tyhjäksi sodan^^\^
rauhan kautta, sen-vain näyttää tulevaisuus."
; vastaan, jotka sen selityksen mukaan oinaayat tunnuksen, että
*''yk3iJkoiMttunis^^ ei miaailmäaollenkaani'' ja jättää
sitten kaikkivalti^ ^all Streetin dollarin huomaan sodan tai
•Mutta as^tulasi huomioidaan, että Va-
^ vSana j^ittää It^allistö^ ja
Alex Vyaa&aeu KapuskastoglBta;
tiy ttÄä 71 vuptta tiistaina huhtilqjun
22::.pnä.
Manda Pakkala Sointulasta täyttää,
huhtikuun 21 pnä 73 vuotta. .
Yhtlr^ne »ukiilalstert Ja tuttavien]
onnitteluihlj)!
if ja
yi'
^.''.'-•..-•.-.^i-f-.'--'.-^!-;
f - - f
* t ' f vt'..
iii".
f ; - . i l -
Neuvostoliittoon palautetaan voimakeinoin kapitalistinen järjestelmä.
Totta on, etteivät rie esitä päämääriään näin suoraan.- Mutta kaikissa
puHeissaan jä edesottamisissaan ne pitävät lähtökohtana sitä, että sor
siallsmi Ja kapitali^i eivät voi plää rauhanomaista rinnakkaiseloa,
että jomman kumman täytyy asevoimiin tuhoutua ja kapitalisteina
hieidän luonnollisena tavoitteenaan on tietysti isosialismin tuhoaminen
:'>sodassa.':---. .'••>^-:- |
Vapaa Sana tietää'täniäh, mutta kääntää asiat päälaelleen ja yritf-- ,
tää syyttää Neuvostoliittoa ja kommunisteja yleensä niistä rikoksista,,
mihin Wall/Streetin sotakapitalistit ovat vajonneet, korviaan myöteiif
Toisdtapuoleii Vapaa Sana tietää, ettäAeuvostoliiton ja kansa4^
demokfatlafnaiden; s^kä, kojnmunisti^te^ puolueidep Jt^t^n^kannai^j
miikaan sosialismin ]a^ .kapitalismin rhuHänomaineiQt ri^pai^l^iSQlo p^j
oiahdbiHsta, ei vain nyt ja huomenna, vaan "pitkän aikaa", kuten oijl
esimerkiksi maailmaii etumai^sena kommunistina pidetty,mies, J. Staj'
Iin moneen kertaan selostanut.. Vapaa Sanan; toimitus' tietää, etta
Neuvostoliitto [on Lokakuun vallankumouksesta alkaen horjumatta'
seurannut tätä. kahden erilaisen järjestelmän rauhanomaisen. rinnak|'
kaisolon ohjelmaa. Tämä kysymys tuli hyvin terävästi e.siin Leninin:
kuoltua, jolloin Trotski edusti kantaa, että Venäjän^ täytyy Vyhtyä;
levittämään toisiin maihin sosialismia asevoimin; T .f^litU, ettäj
sosialistisen ja kapitalistisen maailmanosan rauhanoniäjnen rinnakkais-:
olo ei ole mahdollista, tiedetään myös, että Trotskin "teoria" kärsi
silloin murskaavan tappion ja Neuvostoliiton hallituksen (sekä kommunistisen
puolueen) harkituksi ohjelmaksi jäi edelleen katsantokanta,
että "kommunismi ei ole vientitavaraa", että sosialismia ei levitetä nyt
eikä tulevaisuudessa "valloitussotien" avulla, ja että sosialistisen ja
kapitalistisen maailman osan rauhanomainen rinnakkaiselo on mahdollista.
Juuri tästä penisperiaatteesta johtuu, että •Neuvostoliiton ohjelmana
on rauhan ohjelma, samalla kun WaU Streetin miehet pitävät
kirkuvia palopuheita sotaohjelman hyväksi ja yrittävät kaikin mahdollisin
keinom valmistaa uutta "kommunistivastaista" akselia, joka,
asevoimin kukistaisi sosialistiset hallitusjärjestelmät maailmasta.
Kun me kaikesta huolimatta uskomme, että Vapaa Sana tietää
reumatismin ja kommunismin ^välillä vallitsevan eroavaisuuden, niin
me enuhe voi päätyä muuhun kuin siihen, että se^y^^ tahallisesti
syöttää omille lukijoilleen niin paksua päjuköyttä ettei mikään vastuuntuntoinen
poryarilehtikuän painu niin alas.
smeltin stio-Tieri^dellnen nimi. Va-;
paudeäsa crt näitp.' kaloja Jo.skus sa-,
nottu kuprc;k!->i muttat monet väittä-,
vät, että no eivät oie^ kuoreita! Jot-;
kut väittivät' nlldett olevan nonsse-.
Ja, kalamies:
Vastaus:' Enfine VöI^ antaa asiaan;
parempaa g^t^ä^^ljte''-mitä Plenlj
Tietosanakirja antaa: "Kuore 'Osrae-.
rus eperlanus) lohen heimoon kuu-»
luva ohutsuamiilnen kala, josta on!
kaksi rotua." Suomessa nimitetään
pieniä kuoreita slniäisiksi ja isoja,
norseiksi. '••''v\:.'':^y. .
• Toisen lähteen mukaan on amerikkalaisen
kuoreen tieteellinen nimi;
Osmerus mordax. Joten Sudbiuryn seu-;
dulla, .piyydytetyt kalat kuuluvat tähän
Jcuorelden toiseen rotuun. Joka
eroaa hli&an Suomen kuoreista.
Mita muut saji^^
MIKSI ODOTTAA?
•Onko se todellakin meidän äsei-demme
pelko mikä on pidättänyt venäläiset
Ixyökkäämästä? Miksi he eivät
hyölcänneetsijloin kun me olimme
helkltoja, Jos he kerran lainkaan^
hyökkäävät?
"Vastaus tähän bn, että Venäjä el
aijokaan ruveta sotaan meidän kanssamme."
— Howard Huggett, COP:n
maakuntäkcftöuksessa To r o n tossa'
huhtlk. 11 pnä.
f -r
- f
f,-
5« «
«läaUinen mestarituote
Kertoessaan Britannian toryhallituksen valkoisesta kirjasta, jonka
perusteella Britannia lupaa kommunistivastaista liittolaisavustusta
Italialle ja Länsi-Saksalle sekä samassa hengenvedossa Ranskalle apua
siin^tapaiiksessa, jos Länsi-Saksan imperialismi hyökkää uudelleen
Ranskan kimppuun, New York Timesin kirjeenvaihtaja Raymond
Daniell leimaa tämän asiakirjan "diplomatian mestarituotteeksi''.
Ja mestarituote se onkin tavallaan. Siinä luvataan kaikkia kaikille
niin että asioita voidaan tulkita miten tahansa. Esimerkjksi Globe
and Mail sanoi torstaina, että antaessaan Länsi-Saksan jä Italian
taantumushallttuksilie lupauksen sotilaallisesta avusta, Britannia esiintyi
"rohkeasti" mutta selitti samassa hengenvedossa mahdolliseksi, "ettei
Churchillin hallitus ole tehnyt mitään uusia sitoumuksia" Mutta
antakaamme Globen puhua laajemmalta:
, "Se (Britannian sotilaallisen tuen lupaus Länsi-Saksalle jne) saa
lämpimän vastaanoton vapaassa maailmassa, erikoisesti AVashingto-nissa,
OBoimissa ja Pariisissa. Se on tuydellinen vastaus (Wa5hingto-nin)
kongressin murinalle, että Britannia pysyttelee erillään Euroopan
sekasotktista, ja että se ei tee mitään yhtenäisyysasian edistämiseksi.
Sen tulisi rohkaista Länsi-Saksaa ja Adenauerin hallitusta, sillä se lu- <
paa Bonnin tasavallalle Britannian täydellistä apua Neuvostohyök-
I^ystä vastaan. Ranskalle se antaa samanlaisen turvan siinä tapauksessa,
jos Saksan militarismi nousee uudelleen ja hyökkää länttä vastaan.";',
: '
Jos Diplomatialla tarkoitetaan puhetapaa, jolla peitetään todelliset
tarkoitukset, kuten on selitetty, niin silloin ylluolcvaa voidaan todella
pitää diplomaattisena mestarituottcena.
Se piisi verrattavissa jotenkin siihenkin, jos esimerkiksi Yhdysvaltain
hallitus olisi luvannut "antaa" Triesten Jugoslavialle ja sitten tehnyt
samanlaisen "lupauksen" Italialle. Mutta mikä tietää, vaikka
tällainenkin diplomaattinen mestariteko olisi tapahtunut, sillä kapitalististen
ystävien rälisissä suhteissa ei sellainen suinkaan ole mahdo->
KAKSI yALINNAN
MAI|bOI4JSUV^
jos te olfctte kyllästynyt elämään ja,
ihaluätte' lopettaa sivistyksen, auttakaa
koimännen maailmansodan syt-;
tyrnistä^.' dps te olfBtte sivistynyt ihmi-;
heh.pUhukaa raiiha maassa ja Ihmi-;
^liÖe^S tahfe ajatufa^ piioliesto^^^
Ow>B. Casey, PrWce (Rubert, ip. C.^
rDIstrict Union-News, M-Äf.
TOEONTON
VAPAA'SANAKO? ••'
Mitä ienemmän luemme sanomalöi-,
tiä (alkuperäinen teksti oir tosin päl-
'vBiehtlä— Vapaus) sitä enemmän tu-iemme
niyötämlellsekisi Bazacln ka-rakteerilie
joka t&nol: "Journplisml
on helvetti, paheen, petoksen jä valheen
pohjaton kuilu", — Canadian
Jewish Weekly, Toronto.
J. E. tiScOvdrm byökSiäys rautatie-työläisten
union ^CanadiaA Brother-hood
of Raliwäy Eroployees) ja CC-
• L:n i)resldentti Aaron 2foäheirta yadr
taan osoittaa kuinka -vakavassa krli-;
slseSi, CCL on. Viime vuonna/tapah-;
tmmt Cpnröjiv erp o|i e n s i o ^ l n^
tieto sUtä. eUi kaikki; ei iole: hyvin
CCL:n koriceimma-ssa johdossa, mut-,
ta oikieistpsilpl, .pa£kka.sl rivinsä ja
saavutti silloin hetJtelllsen "^litöiäi-ayyden".
McGuiren hyÖJBkäykseh perusteella
on nyt selvää, e t t ä r t ä p i ä oli
väJiaikaUnen 'Järjestely, että kaukana
siitä. Jotta yläportaalla vallitsee yhte-nälsj-
ys, CBRiEm ja CCL:n. huipulla
käydään. katkeraa, fierlaatteetonta
kamppailua johtajapaikolsta: Täniä
tai.ste!u kulkeutuu todennä&öLsesti
näiden ktrmmankin .Järjestön; kon-venticneihin
ensi syksynä.
MoAer on haastanut afcOuiren oikeuteen
syyttäen, että McCuire on
herjannut häntä.. .Ontarion ylioikeuden
tuomari a^IcDougall antoi huhtikuun
1 pnä Mosherin puolesta este-tuomion,
mikä kielsi McGuiren toistamasta
syyteasiaan kahdeksan päivän
aikana.
Lehtitietojen mukaan McGuire
syytti, että Mofiher on useita kertoja
yrittänyt •"myiydä työläiset huonommilla
palkka- ja työehdoilla", että
vuoden il930 rautatietyöläisteri työ-suhderieuvotteJuissa
hän . "esitti
myyntiehdotuksen (petoksen), rautatieyhtiön
korkeille virkailijoille siten,
että työläiset olisivat saaneet 44 tun-
-nin toröviikon ilman palkaiikorotasta",
että Mosher. "yritti erottaa CBRE ui
kansainvälisistä uriiolsta" palldtaneu-vottdujen
aikana, että Mpsher nosti
COP:n työväen ppliittiseksi kädeksi
muut kuin vajaa idisi proscrÄtia Jäsenistä,
että Mosher, vaikka täppeli-kto:
sa?Win, lib^ra^^^^
tc^ria^lissien.takana senaattori palkkaa;
jettä, 'Mlliard yrittää, ahmia- hai
tuunsäCCL^ lupakirjalla .toimivat
patkslij^^^ääLfft*; Jaettä Mosher, voi-
^aks^h: pgs^iry. CCL:n presidenttinä,
"teki -ly^JLiikäiseo ^sop^uksen" Mil-lardin^
käns^ tirilo-osaiätojen
li/EcGälrenf' sammnalehdille antama
laiiisimto jättää^s^ vaikuielmah. että
hän, taistelee progressiivisen unio-oh
jeUnan. -puolesta; Tämä on luohnolll-sföti
kaukana totuudesta, minä pien
osallistunut COL:n useisiin konvent-iojielhin
ja McGuire on aina ollut
ponieva punaikauhuri lietsoja. Hän
kannatti täyd^lsesti Mine-Mill- U-E
(sähkiatyölä^^^
imion erottamista ja niiden reittäus-tä
Ja tilki loppuun saakka oikeistolaista
CCPmpoJitiUtkaa^ • .
erottaminen
(Mosher erotti McGuiren CCL :n sihteerin
toimesta antamatta erotetulle
minkäänlaista puolustusmahdollisuut.
ta. Tämä; erotus tehtiin aikana, jolloin
IKifoGuire-oli sairasvuoteessa
dän kohtauksen vuoksi.—'Vapaus) ja
Conroyn eroaminen^ nostattavat kysy-myksai.
että mitä tapaiituu C C L - ^
Ja mihin se on menossa, Mosher,
AflUard. McGuire Ja Conroy kiista, on
paljastanut sisäisen mädännäisyyden
>majä ja sen v i ^ ^ nipesi erottomaan
'unipU^ j ä ^ Nyt pn, lUf
biice^tosllpi joutamassa tämän o i i ^ l -
man uhriksi. ,J!fyt erotettiin
Kenen vuoro tulee seuraavalla: ker-
'riaiia? \ f : ^ ^ ; ' : V ,V
O0L:n kriisin ibnateiiilla: öii s^cu-
^';^|slg^\^Uiitta" ko-
Uen'spi^ou^ o^aV siltä
teqid^ 3 ^ s^Dgta sdväu Tpj^ellineit
k(^ffäiä^iisfat.''ta^^ ko^
deii fei^iep^ tmjj^
ansiot 53.03 döU^ria
iQUfini. — Tila tJtoliisen toimiston
Jutt^aii|einien tietojen, mukaan olivat
Canadi^ tärkeimpien teplUs^
ty$j^ten keskim^r^iset viikkflan
vitnjj belmik. 1 p i i f i ^ l j ^ dollaria ^^^^^
sie doUaila eiiemiiain kuin
vuoden helniikuussa.
TVöllisyys oli teollisuusaloilla alhair
sempi-hämlSc.vl pnä^^k
Itissa;- kahta zUaakttntaa lukuunbtta-mia:
tta2- N * oUmt *5rthc*^^^I^
länd- Jä-i^dTi ^ik:' "Pl^Sstä' vähan-täniisiäjiiii^
räikj^^
I>an, riÄeiin^Jitbiäen Ja me
. IVadiinctoii. — Presidentti Truman
allekirjoitu viime viikolla lahi. Joka
määrää- viime sodassa otetuille sotavangeille
maksettavaksi 'liyvityksen",
mikäU heitä ei ole kohdeltu oikeuden
mukkisestl.^ ^'Hyvitys" on $iio päivältä,
i- : ; : h / y : \ v
GenevessÄ^^^ v^ tehdyn päjätöksen
mukSLan tiudee väx^eja kohdella tnhl-mUlisesti
Ja mikäli Heidät inäärätään
psoitaä i^x^u^^taxp^^-^ että
ipBF,:n rivijäsenet lyhtyiävät nykyls-;
ien' neuvottelujen aikana ,y(hteistpi-;
mititaian.yUäpitää|Eseen JatJcuv^ pai.'
rutetasta jptte voteiyat väitt^
hxiptu>n sppiomuksm. Lisäksi se psolt-;
taa, että. CBRE:h Ja CC^in lähdössä:
tauvitaan uutta verta^ivijä^
laii*äesto . - 7 - mJehiäi • Jpttei panevat;
rtypläiäten edut kaikega muun yläpuch
ja korruptionm&ä on ollut luonteen- lelle.
omaisena piirteenä OCL:ssa sdtä lähtien
kun sen johto ryhtyi "tukemaan
kahden vanhan puolueen ^taohjel-
Nykyaikana tarvitaan taistelukun'-
, toista Johtoa, mitä työläiset pdotta-
'vat ••'
McCarrania vastaan
nostettu miljoonan
vahingonkorvausjuttu
.Las Vegas, Nev. r-Las Vegas Sun
lehden julkaisija H. M. dreenspun on
nostanut senaattori McCarrania Ja 13,
muuta henkilöä — niiden joukossa
varakuvernööri Clifford A. Jones'la —
vastaan miljoonan dollarin vahingpn-korvausjutun\"
salaliittoutumls^ta estääkseen,
ilmoittamisen' hänen leh-dessään..;'-
Syytöksessä väitetään, että senaattori'
McCarran oli viime maaliskuun
22 p^ puhelinsoitolla tiedottanut Marion
B. «Icltsllle Ttiunderbh-d Hotelliin,
että elleivät kaikki uhkapelika-siinot
lopeta Las Vegas Sim lehdessä
ihnottamistaah, niin hän^ senaattori
McCarran, lakkaa antamasta tukeaan
laillistetuUe .uhkapelille ja että sen
jälkeen Hicfes^'ot?l''^lfteya'en kastlno-
Jen omistajiin" kanssa jä ilmotukset
vedettiin pois Sun-lihdestä.
British CoIun|bii£m
luonnonkaasu..
otetaan käytäntöön
Vancoover. - — iferitlslK Columbian
harvinaisen riklcaat luonnonkaasuva-rastpt
tijUäan lähltTijievalsuudessa ottamaan
käyttöön rakentamalla $iOO.-:
000,000 maksava kaasuputki Peace
Riveriltä.Albertan ja British Columbian,
ra jalti^ Canadan länsirannikplle
Ja luoteiseen . osaan Yhdysvaltoja.
ParhaiUaah käytetään huomattavia
summia British Columbian kaasu-kenttien^
tutklmlseen. Tähäiustlsien
arvioiden mukaan on Peace Riverin
kaasukentillä triljoona 200 miljoonaa
kuutiojalkaa luonnonkaasua.
Kun luonnonkaasu txilee halvemmaksi
kuin sähkö Ja kivihUU on odotettavissa,
että se tulee synnyttämään
teollisuuslaitoksia näille alueille.
'•"^nta.
Columbian yliopisto
Lontoo. .— Moskovan radio syytti
äskettäin, että New Yorkin Columbian
yliopisto on muuttunut sotilaalliseksi
harjoitu^saroiOuksi sen jälkeen
kun kenraali £isenhowerlsta tehtiin
sen presidenttiä. Biellä kpuluter
taan kadetteja YhdymlUUi armeijaa
varten.
Huhtikuun 12 ja ,18 päivien väU-senä
aikana on Tyienlssä . pidetyn
Naisten Kansainväliseti pempl^attl-sen
Liiton aloitteesta kansainvälinen
I a st e n suojelukonlerenlssi. . Kalldssa
maissa suoritettiin laajoja valmistelutöitä.
On perustettu kansallisia las-tenfiuojeiukomitebita,
^ jotka keräsivät
konferenssia silmäliä pitäen tietoja
maansa lasten asemasta. jSa^^
niohlssä maissa on pidetty lastensiip-
Jeliikönirefehsseja, - Joihiri ön osiallistu-
Ititit^^pi^us^^^
eri JärJMtiSJen edustajia "limmiicuujx
lopulla Wienissä pidettiin kansaihvä-llseh
lastensuojeluiconferenssin H valmistelutoimikunnan
:' kokpus, jossa
kuultiin selostus.suoritetusia työstä ja
hyväksyttiin konferenssin työjärjes-
Valmlstelutolmlkunhan antnahassa
tiedoituksessa, samoinkuin liäistiBn.
Kansainvälisen Demokraattisen' Liiton
Julkaisemassa kirjasessa, esitetään
yksityiskohtaisia tietoja, Jotka antavat
totuudenmukaisen kuvan lasten
asemasta monissa maissa. Nuo tiedot
osoittavat, että kapitalistisissa maissa.
Jotka amerilckaiaisteh imperialistien
painostuksesta harjoittavat kiihkeää
varustautumista valmistellen kolmatta
maailmansotaa, laajojen joukkojen
asema kurjistuu JatkuvastL.Ta-mä
vaikuttaa ennenkaikkea lasten
asemaan.
Napiolissa pidetyn Italian lasterisiio-
Jeluiconferehsshi osanottajat kertoivat
kotim^mnsa lasten valkeasta asemasta.
12 mUJoonasta Italialaisesta lapsesta
— neljääntoista Ikävuoteen laskettuna
— 8 miljoonaa on lääkärinhoidon Ja
yhteiskunnan avim tarpeessa, mutta
vain 1,S miljoonalla on mahdollisuus
saada nUtä. 40 prosenttia lapsista
jää lukutaidottomiksi. Italiassa lasketaan
oI6i(;an 4 mUjoonaa osittain ja
kokonaan työtöntä ja vain 10 prosenttia
heistä saa vähäistä a,vustusta. Sa-
Ria^n aikaan kuti halUtiu tuhlaa 612
mlljiaardia liiraa vuodessa asevarusteluun,
maan kouluissa on 70,000
luokluhuoneen vajaus, vaikka 80,000
opettajaa on työtöimä.
Samankaltainen tilaime on havaittavissa
myös toisessa maassa, joka jo
useita vuosia on saanut kokea "Marshall
suunnitelmaan" Ja,AtlantiiMUt-toon
osallistumisen seurauksia, nimittäin
Raiiskässa. Viinie vuoden Uun-mliniun
15 päivästä Joulukuun 15
vään ellnkustaxuiukset nousivat'tuM-sa
maassa 30 prPsimtilla. SotunenPt
tekivät vuoden 1951 budjetissa SOprb-senttia,
mutta Jälleenrakennusm&är&r
rahat -~ vain 2 prosenttia ja terveys
denhbltomenot — 1,1 prosenttia. Kai=
ke9 tämiUa Uskiksi tuberkella ifbrasr
tavien lukumäärä lisääntyy vuomttala
6d/)00 hengellä'ja Jokaisesta tuhannesta
tuberkellln kuolevasta on lapsia
161. Ykslpomaan Seinen departme^-
tln 425,()(]Q lapata 39 'piWnttia tarvitsisi
jatkuvaa lääkärlnvalvbntaa.
Jota he kuitenkaan eivät saa: ;
'Amerikan Yhdj-svallolssa sotilasme.
not tekevät v. 19S2 76 prosenttia Ijnd'-
getin ylelssumtnaäta. Scpll maixiita.
että V. 'Id51 USAussa oU 71jB86 aUxisi-kouluopettajan
vajaus. |'Eräässä kon-gresslmietlnnSssä
sanotaan "Joka' neljäs
perhe asuu, hövelissä, mökkipä-hascssa
tai puoliksi luhistuneessa talossa".
Sellaisissa olosuhteissa asuu
10 miljootma 600 tuhatta perhettä^
Siirto- ja puolisiirtomaissa miljoonien
lasten" kohtalo on vielä traagil-lisenipl.'
-o
»larokossa. ranskalaiset vailaiipJtä-jät
ylläpitävät 14,000 poliisia ja vain
181 lääkäriä. ' Se merkitisee
\iis\a.Jo)^^ asukasta kohti, kun
•taas yksfiäiikäTi! tulee. 45^000 'asu-
"kj^ta kohti käupims^^
flsukasta;maMejdulla: Vuonna ii950;
"Algeriassa 'miljoona tiiiiätta ;koU-iulkäJstä
iasiia'^i'vd^ isäjfdä- 3am-liia?',-
ijfeissa^ jildfeÄ^-raiM
lu6nnonirikka,uksia sUrlomaa
jat lyöstäjiät. lapset kärsivät puutetta
ovat aliravittuja ya:«ilrästävattra^^
maa. kuumetauteja Ja muita; salrauk-sia.
V, V
: Algeriassa, Marc^iossa ja Tunisiassa,
joissa valtaenemmistö. väestö puhuu
arabiaa, rjablartkifItä opetetaan yie-raanaklelenX,,;
Madagas^rln saarella
jaka on Ranskan aliismaä. vain 184,-
(W> lästa'80ö,0()Oi:sta käy kpulua. missä
opetus tapahtuu rahäcafesi, efeä^ lasten
omalla, madagasgarin kielellä.
Ankaraa riistoa kärsivän kantaväestön
köyhyydestä Ja sahraaloiden puut.
tee.';ta johtuen kuolevaisuus ka-svaa
Madagasgarilla jatkuvasti.
Indonesia omaa valtavat luonnonrikkaudet,
: mutta 3 miljoonaa lasta
on siellä vailla kouhmkäyntlmahdol-lisuuksia.
Pienet lapset joutuvat raatamaan
tehtaissa' ja plantaashellla.
Taflandlssa myös käytetään lapsityövoimaa.
7—S vuotiaat laiset työskentelevät
sampinkuln allcuisetkto .l2-a4
tuntia (päivässä.. Iranissa lapset kutb-'
vat mattoja,
Turkissa on hyvin laajalle levtanytj
trakbma. malaria, tuberjkell Ja syfilis.)
Istanö>ulissa; lasketaan olevan 35,0ptf,
hubllbtonta lasta ja Ankiarassa ai,()0O.
vuonna 1951 TUrkissa syntyi SOOjObO-lasta,
mutta puolet niistä fcublL TeJr-i
Teydenhpit<8häärä?^hat tekevät aino»
astaan 4 yrosenttii budgetfa'^^
sotilasmenot — 50 ^rpsienttiet; j I
litiomaculsta edist^ii^
Töistä niuodöstetun - IcansäinväUseh
b ölhouskoniitefui. veiooi&iiksissa sanotaan
(qauun mUassa: • •Tiasternme^elä-
-mää ja tulevaisuutta uhk{kuw
Ä "täyttää s^dämouOTes^
tomuudella. • :" '^y.'''\:'r:''^y.'^-y
Lapset VMcsiyät sodanyaln^^
5e]m:airicsista. -Ter^
rakennus- >jä siyistysmääj^ahbja supistetaan
sptlläanä^äi^pijen ka^a-essa^
i ^ ^
vata (lapsilleen rUtiäyäÄ^
Iistä rayliil»Jk
mätön heidän kehitykselieeii. Useim-ml.
ssa siirtomaissa onissä elintarvikkeita
.el ote rilttäJvästl, vallitsee nä-linhätä.^
ohori kuolee triljoonia lapsia.''
••'•„-••'•
Ihmlstauiig^iitö anbkkslminan omaisuuden
—lasten — pelastamiseksi, me
Icehoitanune , kaikkia h^vähtahdon
naisia: tja <miehiä. kaikkia Järjestöjä,
jotka- ovat tekemisissä lasten kanssa
M.alljiitumaan kans lasten-t;^
öhön, hiin siltä on maksettava' kor-vauai
' -X
naiset ovat niin kauaiita ^
tenkin niin tyhmiä?
• Nainen: iie^oiemaie^^^^
että.miehet:rakastaisivaf^
tyhmiä sen vuoksi, että voS?' kastto vuorostamme miehj^
• ••/'••i:.•
, OLI SOR£A
:^^U:,Mljm;o^^^
Jussi: Minä olen samaa
jnyitta^valitettavasUoL^^
rakastunut, että en kyeann^H
semaan nltii ••'rm
ppolan mir
[lötsuttu p<
Ijgjes saöoi maa
[JO kutsunut i
jsöiisterin Jan 1
[teeB kiin.EgyP
[piji Puolan lia]
[jnjtKssä olevat
jgairossa ei kat5<
Suomi on c
Iranin öljyj
;,''Teheran. — 1
Bissiö ilmoitti .t
solminut sopimi
jiaaJcaöljymääräi
{•Itoskaan ja N
(misen ilmoiteta
[kuluttua. Osta,
[inuJcsen ' espan.
« w a i S A N ( ) A
Talon ^jonäntä meni avaaoajui,!^
kuultuaan ovikellon soivaSS^
ssnoii pieni poika jousipys^ jai
kädeissä.
n i r kysyi poika arkaillen ^
••Kyllä varmaan, jos vain voml
tehdä", vastasi emäntä ~ 1»
-Missä se on? •
n ; Poika katseli epäröiden vam^
•- ja sanoi sitten: "Se on teidän>3
sanne reidessä.'
. niletsingin Tjr^nsan 'Saimain
'firlnälnen:: kirjoittt^
pxukV,^fT«r;yej^ ja
kodk» hajntaan
Uetää m^ä':jtästä maastja Sjoonteen
ptdaimeet sij^lsUset^
qaän maan.; b^^^ jäljennämine
jainn tähän fc^
; H aU^ainc^ n i ^ ^
työikään, ollut lAmerikbissa. mutta
sieUä. bU jilöl pe^
on ipälannut. Toi rbuta porsaiän koti-hln.
;ffiLn lähti -r- henkeä täynnä kuin
vaarin ikaJ^atynnyrl. ifäJd tmtai^
kiiilaJwubleniise^, <na h dollisestl
myös oJoaa^ta.pU^^ tai al-nakln
farmista, -joka tapaiiksessa Itsenäisestä'
yrittäjästä kPtUn palattuaan
— sitten Joäcun vuoden kuluttua,
kun:kukk;aro halkeaa taaloista^.
iMutta kuten sanottu, tuli kotibir
eikä liigaa lähteä uudeUeen. Eikä
keholta ketään liiuutakaan,. .^!be-
Kyllä hän o l l ^ a^
tä oU yastaano^tam v^el^n- sukulainen,
jo&a hanfldd'liäneile siedet-t
Ä ' » f J : ' ' Ä t a ' ^ « ^ : M ^ ^
kauden kuluttua han oli saanut tar-kä
halveksimnasta, •jptkiä.i slirtdaista
kohtaan bsbitfetrfati^''«vb
.pU. saantit,,;t^^ .$lb-to-ialsten
keskuudessa, vallitsevasta (ca-tbudesta
sekä jialsväen, pini.t^sta.
Eivätkä: loiulramiä:^ v^
yia kbken^ siirtolaisetkaan kats^e
mieieUään uusi||,.;
tomuiis ja ^mönei; määräävät,
ettiä. hryäkin suomalainen —r
tai. mlnicämaalalnen vain — ammat-^
timles joutuu rakkaaseen metsätyö-höii.
ja sehän jos mikään vaatii raavaan,
miehen volihla ja kykyä voimiaan
vjäikiperälsesti. /
Amerkat yhdistää tavallinen suomalainen
mielellään liltrambdemiln
tekniikkaan. Tuttavani kertoi, että
Canadaisa oltiin sekä, teollisuudessa
että metsätöissä tavattoman takaa
jti^iä;: Suomeen verratöma. AJÖ
minalkuisla koneita laitteita ja h{
menetelmiä, — sellaisia, jotka tää
on hyljättiy ijo ajat ennen sotia.
Ja, hän kertoi, täällä ei die spji;
simmä.ssä'Tään kirkonkylässä
UDKnähtuiiut ilmap kuin siinä
;piingissa," jossa, lian oli kirtial
ikyl^ oli, imutta ei paljon inaas
Toki myös Jokunen ilotalo, mutta
säkin oUVoUut, hävyttömän iasta
taksat. Ja Ihmisen henkinen elä
on siellä johdettu — arvatlaas aäa I
omaan autoon ja. jääkaappiin,
ovat kaiken" kimnianhimon itohde
tarfcoitus. Hengenviljelystä fad&Ä
vat khkot.,:-.v --v..^'^ i
. Eivät nykysuomalaiset siellä tsa
oloaan kotoiseksi.
Kun pn vUlcko oltu tässä Biasa.
maassa, niin jokaisen ipyritiaiykseä |
oh äniaitarnatkarahat takaisin S» i
meeh. Tuttavani tuli takaisin
mässä, ijossa oli nelisei&ymmenatj
italstripalaavaa. ' He olivat "
klrplUeet • Canadaan lähtöään.
NsJsten kanssa
Näillä on. '•]pienet palkat, be ei*
1
I
<
^juioanatokarahoja säästöön. He itfc
vät Ja' ikävöivät Suomeen toivoo»
^faineii löydetty
hirtettynä
.''foroiito. — Viime sunnuntaina i -|
molttl>Hugh Gillis poliiseille. eSi
liänTen huoneessaan on nainen tat
leena. v poliisien saavuttua he lo;*
Vät -noin 35 vuoden ikäisen nais: 3
kuristettuna- kuoliaaksi
GUlls on aisetettu sj-ji-teeseen mi-hasfcä.
Poliisit eivät ole ilmoittanaJ
naisen nimeä;
kysytoys^, mtta lybtdäah^te^^
turvatjtaisiin kääkien lasten oikeus
elämään, tervevteen ja slvistjikseen.
Naisten .konferenssi
lokak. 17-rl9 pnä
Toronto. — Canadan Naisten Kai-grföshi
äskettäin julkaisemissa uutis-
.tiedoissa_ kerottim mm. että^Canadc
Naisten Kongressin kansallinen i a -
ferenssi pidetään täällä, tulevan löä»
.kuiin 117—19 pnä. Konferenssin nl-mlstumista
varten on laadittu iuadc
supjelukonferenssiiri,^^^^^ kehitellään kuiflcaudrai 'työskentelyohjelma.
ja
Vfuicouveiissa ilmestyy mimeograa-filla
painettu kuukausilehti "Ajan Sana",
pastori E. Snellmanin tolmltta-muia.
Ld«^en msiallsk. numerossa
oli pltkanlaMen toimitusklrjoitus nimeltä
"Siirtolainen Ja uskonto".
Siinä pastori tekee mm. sejlalsen
väitteen, että
^on itsestään selvä asia. että
Jokaisen suomer&lelisen sanomalehden
Ja ijulkaisun tulisi kaikessa;
toiminnassaan edistää yhteishy-vää.
Jos julkisen sanan palvelijat
todella tätä, jpeämäärää, noudat-:
tavat, niin he iqyösi samalla ker-
, taa-toinUyat lukljakmman etujen
puolesta. ^Ulä. silloin syntyy lu-,
kljassa sellainen oikea mieliala.'
.-Joka ymmärtää, että valtion edut.
. ovat ylUeiset l ^ e n omien etujen-
"•• sa kanssa . . ."
Faktori esittää siinä väitteen, että
esim. työmiäien Ja'Valtion edut olisi
v;^t samat Ja, että valtio edistäisi yhteistä
hyviää. ;:
Me .pirydämme esittää eriävän mieli-
.plteemme pastorin vältSäten ijohdosta.
Kaiken lisäksi teenune sen"yhteishyvän"
edistämisen vuoksi sUlä tämän
laiden tarieoituksena on"yhtels-hjnrän"
edistäminen, eikä mlkäiän
muu. . ,
Lähteäksemme puhumaan asiasta
alusta lähtien, on ensiksi saatava
selville mitä me-^arkoltamme "yhteis-'
häivällä".. SeUahien yhtelshyvä'Vmi-san
valtavan öiennmistöh etujen. Ja
"yhtel£li3fvän" yas.taifit%' Ottaaksesn^
me erään varsin yk^bi^cortalsenV esimerkin
käsitel^äl^emm^ vobnine
mainita kys^^lksen vaidiuudeneläk-
:keistä., .•:
-Valtio, SO. liittovaltion hallitus, va^
tustl. niin Ik^uan kuin si^xddJn mah-doUista
vuihti^udeneläic^
töön ottamista, koäka se oli yauipn,
sp. valliassacdevan luokan Ja -yähem-inlstöci
etoJen vastoista. Kun kovan
painos|tulkseh ja alituisten yaattmusr^
ten J<Aido6t«^-eläkkeet saatiin
käytäntöön-niin ne määrättUn niin|
alhaisiksi llcuin suinkin mal^llista.l
, . kä olisi- vvaltion etujen;^ mulcaista Ja
«Englannissa vallitsee koulupula Ja | mitä pastorimme, suosittelee on to-määrärahoja
koulujen Takentamiseqi dellisuudcssa harvojen Ja vallassaoll-supi&
tetaan Jatkuvasti Jata jlitelshyvää" Ja on siten kon-oikeln
xJälkärajaaii, fnlntään,2p dpl-l
laribi (kuukaudessa. Se summa,' oll
lilan pieni elämistä jjä lilan' 5Um>i
kuol&nista varten, siitä Johtuikin,
että k a i ^ n suuret Jpukujt zrhtjiyät
vaatimaan eläkkeiden "Ikbrp^
kun hinnat kohosivat alituisesti. Niinpä
i^tä!^ sitten kprotettlta
niin'vähän .kuin suinkin mahdollista
koska eläkkeMen korottaminen :ÖU
valtion, 90. valassaoUjain etujen vastaista.
Jos valtio olisi edustanut suurten
Joukkojen "yhteishyvää" hito:
eläkkeitä olisi kx>rp4«tiu w e im —
vaatimusten 'Ja kansan etujen mukaisella.-,
tavalla. - -t
Tämän ^JLmerkin lUuIisl ylittävän
tod^tamaan. letta kalptallstbien valtio
eiicä ken ; ^ 1 ^ edusta kansin
vidtmaxiJiapB^^ "yhtelshyväi"
vaan vallasjlaplevanluokan.!so. rahamiesten.
yMei^yvää, plcmen vähem^;
mlstön'etujiä. ;
JatSuTaicsemaie yhä edelleen van-huudeneläkkleideh
alalla. Voimme todeta
BC:nniaakuntahallituksen korottanee
» vanhuudeneläkkeitä kyni-niehellä
dollarilla siten;- että-maakun-tamaksaa
40 dollarin lisäksi' kymr
menen dollaria ikuukaudessa Maakuntahallitus
katsoi, olevansa pakoi-tettu
tähän toimenpiteeseen poliittisista
syistä, eikä ".yhteishyvän" takia,
koska maakuntavaalit pidetään
tulevan kesäkuun 12 pnä. Hallitus ei
harrasta tässä asiassa mitään "yh-teishpvää"
vaan pefiiästään sitä, että
tämän kymmenen dpUaiin^ myöntäml-nefn
lisäsi nykyisen hailitulKen mahdollisuuksia
pysyä vallassa vaalien:
JällEeenkin. Tämä kymmenen dollaria
annettiin peUcästään harkittuna:
lahjuksena, että' hällitos saisi yhä
edelleenkin hoitaa biaakunnan asioita
rahajnihtlnai^eniyähe^^ •yhteishyvän"
katmai^] icatspen.' •
'iKailckihan tietävät, että Ontarion
maakuni^/^idb j ^ p n r £ k k ^^
B.C:n maakuntaa "IKaiiten lisäksi on
Ontario• n^ftftjhihYlsto^tui»-Ja^ineno:^
arviossa bUiit k^tenai peräla^äisenä
tiaxv^i(aä^ miljoonien
dol^ieia''Jrlijaaa^ kUn inaakunnan
tulot ovat.^oUef t^«aenbja .s^
Täten oUsi Öntairion haJliiaikseHa pal-j
jon, paronpi tilaisuus edistää edes
Jpsstdn istä^ kansan valtavan e-nemmistän
'>hteishyvää" fculn B.C:n
hallitukfiella. Ontarion hallitukselle
vuoden päässä, eikä vallassaolijc
pienen- vähemmistön "yhtcisiiyi^
edellyttänyt hakkeiden korottaffiiä
: Kaiken edelläolevan perusteella a-kdmme
tulleen todistetuksi. etUlai^
talistisen valtion ja sen hallituksc |
"edut ovat 'yhteiset" vailassaoKiaJ
pienen joukon kanssa, mutta ei
-san suuren enemmistön sulitesn-
V Näin ollen on myöskin kansan
teishyvän" mukaista, että tyi
ja' (heidän lehtensä, sellainen im
esim. tämä.meidän lehtemme, offlj
vat kansan etujen mukaisen eam
tumiseri hallituksiin. Pastori Sat^
manin kanta edellj-ttää. että pt»
olla tyytyväisiä haUrtuksiin. nut^^
on kansan etujen vastaista 1^
edeUä on *jo selvinnyt. S i i t »^
meidän lehtemme yhä cde!l«^
.>aatif .esim. Ontarion vanhuudci^
keiden, pikaista koroumista aini»
kymmenellä dollarilla, P " ^ "^
kaari nytlilkulsista muista vaatioi*
sista.
byrä
JärjesMfsii
asitettibi vihne vuonna Ja tänä vuonna
ennen lältilaatijakunnan kokoontumista
vaatimuksia vanbuudeneläk-keiden:
kprottamisesta kormmenellä
dpllairllla.: asfiltä esItettUn uiilpiden,
odP:n ja LPP:n tolm^
kpska vaitio, tässä tapauksessa Ontarion,
hallitus, ei hanusta kaiu^
suuren enmimlstiän ' "yhtdshyvää"
niin ei sekmoUa^ .^mkeitä y ^ -
ka IriSyJicmpl ':6jC:n'inaakUTitahallitib
sen cni^Aä3A BIVOL. että
''<}ai£Ami'''vsuiKC'ov^' puHfti''(kolmen
I^torimme valitti jnyöskin
dessään sitä, että suomalaiset 6^
ole tässä maassa tarpeeksi
ktrklkolhmislä Hoska "uskoi
harastUkset täällä Kanadassa
saaneet vähän kannatusU". ,
Me vohnme sanoa pastoriLe ^\
syy siihen on häne^ä itse»^
Canadan Suomalaisessa J
kuten' hän vihjaa. Meidän
rlmme ori nähkääs samanlain» I
kai>ainien kuhi monet muutkia
malalset papit. He eivät «Ijta
tään kaiisan todellisesta
västä" vaan saarnaavat sellaisen
teishyvän" oppia mistä olemm*"
puhuneet Ja mikä on kansaa
vastafsla. Hän scUttSä -yWe^|
vän" asiaa Ihan samaan tapa» '
•plni selittäisi Jumalansana^
Byy on siis siellä, eikä t ä ^ ^ ^
I
I
H Ä H ™
,V1
«Tarkoin v
aatteet, jo
ja sovitus i
laulajat se
valioluokkJ
vasti tarkk
kauneinuni
Nyt ilmi
jen ystä
lähetyfc
T-5053
A-207
A-20d
A-208
T^5035
Tr5012
T-5011
T-5059
T-5060
T-5032
T-504
1-5061
\ T-5052
T-508
T-5033
T-5025
T-5054
T-5010
T.503
T-5047
T-5040
T.5041
T-5034
T-5018
T-5019
T.5020
T.509
T.5022
. T.5037
T.5043
LÄHET,
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 19, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1952-04-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus520419 |
Description
| Title | 1952-04-19-02 |
| OCR text |
" ' ' V J »C!Pr ' j -
-i- aidcpeadent i^fiogr
tf' Ptoiit«h>Cftyiftfllanit. ES»
tabUsbed Nov. 6, 1917. AutboTized
«8 eeeoind dftsp toall b? tbe FDst
Office Dejnxtmenti Ottava^ Pub*
PBldlahliis CdBäpaOrl^d; st 100^102
.SIm W., 6adbui7, Oat. Canada.
Canadassa: i vlc 7JOQ 0 kk. 3/»
YbdjTsrallolaa: 1 v& SJOO 6; kk. 420
Suomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
vaiko r
Meidän velvollisuutemme ei ole Xeuyostoliitön kömmunistre
puolustaiminen, eivätkä he mejd^ puolustustaiiime fnäytäitftrtitse-v^
i^äta^
; jsbtatiaiw hyväksi lietsomalla valheisHnjä vääristelyyn pe-;
rustwai "tonimuni^ niin silloin on syytä td^^^^
r^^fcmasian\hunis^ {-••^\;,:y:y;'>,.v '/-/-'v--^ 7 - 'f
iyiuUteii tuntuu si^^ että Vapaa Sana käsittäee m pifttaaV
inatUmialla ^t lukijoitaan^ ikäänkuin he olisiyat poliittisesti kupl-
|cita^^mu«m^ Sanan
toimittikst^sa ei e^^ osata erottaa reumatismia kpmmunismistav Mai-liittulehtt
kirjoitti viime torstaina toimituspalstallaan;
Kommunistit työskenteleyäUpääniäärän^^^h^ on
oltartia-vain 'yksi ... 'Yksi
kpmmunistinen maailma taikka ei maailmaa ollenkaan' on Moskovan
ttrhrs^^ tunnuslause ja jokaisen vapaan kansalaisen velvollisuus
.maailmassa on tavalla taikka toisella tehdä tyhjäksi tuo
iMimrum Tuleeko se tehtävä tyhjäksi sodan^^\^
rauhan kautta, sen-vain näyttää tulevaisuus."
; vastaan, jotka sen selityksen mukaan oinaayat tunnuksen, että
*''yk3iJkoiMttunis^^ ei miaailmäaollenkaani'' ja jättää
sitten kaikkivalti^ ^all Streetin dollarin huomaan sodan tai
•Mutta as^tulasi huomioidaan, että Va-
^ vSana j^ittää It^allistö^ ja
Alex Vyaa&aeu KapuskastoglBta;
tiy ttÄä 71 vuptta tiistaina huhtilqjun
22::.pnä.
Manda Pakkala Sointulasta täyttää,
huhtikuun 21 pnä 73 vuotta. .
Yhtlr^ne »ukiilalstert Ja tuttavien]
onnitteluihlj)!
if ja
yi'
^.''.'-•..-•.-.^i-f-.'--'.-^!-;
f - - f
* t ' f vt'..
iii".
f ; - . i l -
Neuvostoliittoon palautetaan voimakeinoin kapitalistinen järjestelmä.
Totta on, etteivät rie esitä päämääriään näin suoraan.- Mutta kaikissa
puHeissaan jä edesottamisissaan ne pitävät lähtökohtana sitä, että sor
siallsmi Ja kapitali^i eivät voi plää rauhanomaista rinnakkaiseloa,
että jomman kumman täytyy asevoimiin tuhoutua ja kapitalisteina
hieidän luonnollisena tavoitteenaan on tietysti isosialismin tuhoaminen
:'>sodassa.':---. .'••>^-:- |
Vapaa Sana tietää'täniäh, mutta kääntää asiat päälaelleen ja yritf-- ,
tää syyttää Neuvostoliittoa ja kommunisteja yleensä niistä rikoksista,,
mihin Wall/Streetin sotakapitalistit ovat vajonneet, korviaan myöteiif
Toisdtapuoleii Vapaa Sana tietää, ettäAeuvostoliiton ja kansa4^
demokfatlafnaiden; s^kä, kojnmunisti^te^ puolueidep Jt^t^n^kannai^j
miikaan sosialismin ]a^ .kapitalismin rhuHänomaineiQt ri^pai^l^iSQlo p^j
oiahdbiHsta, ei vain nyt ja huomenna, vaan "pitkän aikaa", kuten oijl
esimerkiksi maailmaii etumai^sena kommunistina pidetty,mies, J. Staj'
Iin moneen kertaan selostanut.. Vapaa Sanan; toimitus' tietää, etta
Neuvostoliitto [on Lokakuun vallankumouksesta alkaen horjumatta'
seurannut tätä. kahden erilaisen järjestelmän rauhanomaisen. rinnak|'
kaisolon ohjelmaa. Tämä kysymys tuli hyvin terävästi e.siin Leninin:
kuoltua, jolloin Trotski edusti kantaa, että Venäjän^ täytyy Vyhtyä;
levittämään toisiin maihin sosialismia asevoimin; T .f^litU, ettäj
sosialistisen ja kapitalistisen maailmanosan rauhanoniäjnen rinnakkais-:
olo ei ole mahdollista, tiedetään myös, että Trotskin "teoria" kärsi
silloin murskaavan tappion ja Neuvostoliiton hallituksen (sekä kommunistisen
puolueen) harkituksi ohjelmaksi jäi edelleen katsantokanta,
että "kommunismi ei ole vientitavaraa", että sosialismia ei levitetä nyt
eikä tulevaisuudessa "valloitussotien" avulla, ja että sosialistisen ja
kapitalistisen maailman osan rauhanomainen rinnakkaiselo on mahdollista.
Juuri tästä penisperiaatteesta johtuu, että •Neuvostoliiton ohjelmana
on rauhan ohjelma, samalla kun WaU Streetin miehet pitävät
kirkuvia palopuheita sotaohjelman hyväksi ja yrittävät kaikin mahdollisin
keinom valmistaa uutta "kommunistivastaista" akselia, joka,
asevoimin kukistaisi sosialistiset hallitusjärjestelmät maailmasta.
Kun me kaikesta huolimatta uskomme, että Vapaa Sana tietää
reumatismin ja kommunismin ^välillä vallitsevan eroavaisuuden, niin
me enuhe voi päätyä muuhun kuin siihen, että se^y^^ tahallisesti
syöttää omille lukijoilleen niin paksua päjuköyttä ettei mikään vastuuntuntoinen
poryarilehtikuän painu niin alas.
smeltin stio-Tieri^dellnen nimi. Va-;
paudeäsa crt näitp.' kaloja Jo.skus sa-,
nottu kuprc;k!->i muttat monet väittä-,
vät, että no eivät oie^ kuoreita! Jot-;
kut väittivät' nlldett olevan nonsse-.
Ja, kalamies:
Vastaus:' Enfine VöI^ antaa asiaan;
parempaa g^t^ä^^ljte''-mitä Plenlj
Tietosanakirja antaa: "Kuore 'Osrae-.
rus eperlanus) lohen heimoon kuu-»
luva ohutsuamiilnen kala, josta on!
kaksi rotua." Suomessa nimitetään
pieniä kuoreita slniäisiksi ja isoja,
norseiksi. '••''v\:.'':^y. .
• Toisen lähteen mukaan on amerikkalaisen
kuoreen tieteellinen nimi;
Osmerus mordax. Joten Sudbiuryn seu-;
dulla, .piyydytetyt kalat kuuluvat tähän
Jcuorelden toiseen rotuun. Joka
eroaa hli&an Suomen kuoreista.
Mita muut saji^^
MIKSI ODOTTAA?
•Onko se todellakin meidän äsei-demme
pelko mikä on pidättänyt venäläiset
Ixyökkäämästä? Miksi he eivät
hyölcänneetsijloin kun me olimme
helkltoja, Jos he kerran lainkaan^
hyökkäävät?
"Vastaus tähän bn, että Venäjä el
aijokaan ruveta sotaan meidän kanssamme."
— Howard Huggett, COP:n
maakuntäkcftöuksessa To r o n tossa'
huhtlk. 11 pnä.
f -r
- f
f,-
5« «
«läaUinen mestarituote
Kertoessaan Britannian toryhallituksen valkoisesta kirjasta, jonka
perusteella Britannia lupaa kommunistivastaista liittolaisavustusta
Italialle ja Länsi-Saksalle sekä samassa hengenvedossa Ranskalle apua
siin^tapaiiksessa, jos Länsi-Saksan imperialismi hyökkää uudelleen
Ranskan kimppuun, New York Timesin kirjeenvaihtaja Raymond
Daniell leimaa tämän asiakirjan "diplomatian mestarituotteeksi''.
Ja mestarituote se onkin tavallaan. Siinä luvataan kaikkia kaikille
niin että asioita voidaan tulkita miten tahansa. Esimerkjksi Globe
and Mail sanoi torstaina, että antaessaan Länsi-Saksan jä Italian
taantumushallttuksilie lupauksen sotilaallisesta avusta, Britannia esiintyi
"rohkeasti" mutta selitti samassa hengenvedossa mahdolliseksi, "ettei
Churchillin hallitus ole tehnyt mitään uusia sitoumuksia" Mutta
antakaamme Globen puhua laajemmalta:
, "Se (Britannian sotilaallisen tuen lupaus Länsi-Saksalle jne) saa
lämpimän vastaanoton vapaassa maailmassa, erikoisesti AVashingto-nissa,
OBoimissa ja Pariisissa. Se on tuydellinen vastaus (Wa5hingto-nin)
kongressin murinalle, että Britannia pysyttelee erillään Euroopan
sekasotktista, ja että se ei tee mitään yhtenäisyysasian edistämiseksi.
Sen tulisi rohkaista Länsi-Saksaa ja Adenauerin hallitusta, sillä se lu- <
paa Bonnin tasavallalle Britannian täydellistä apua Neuvostohyök-
I^ystä vastaan. Ranskalle se antaa samanlaisen turvan siinä tapauksessa,
jos Saksan militarismi nousee uudelleen ja hyökkää länttä vastaan.";',
: '
Jos Diplomatialla tarkoitetaan puhetapaa, jolla peitetään todelliset
tarkoitukset, kuten on selitetty, niin silloin ylluolcvaa voidaan todella
pitää diplomaattisena mestarituottcena.
Se piisi verrattavissa jotenkin siihenkin, jos esimerkiksi Yhdysvaltain
hallitus olisi luvannut "antaa" Triesten Jugoslavialle ja sitten tehnyt
samanlaisen "lupauksen" Italialle. Mutta mikä tietää, vaikka
tällainenkin diplomaattinen mestariteko olisi tapahtunut, sillä kapitalististen
ystävien rälisissä suhteissa ei sellainen suinkaan ole mahdo->
KAKSI yALINNAN
MAI|bOI4JSUV^
jos te olfctte kyllästynyt elämään ja,
ihaluätte' lopettaa sivistyksen, auttakaa
koimännen maailmansodan syt-;
tyrnistä^.' dps te olfBtte sivistynyt ihmi-;
heh.pUhukaa raiiha maassa ja Ihmi-;
^liÖe^S tahfe ajatufa^ piioliesto^^^
Ow>B. Casey, PrWce (Rubert, ip. C.^
rDIstrict Union-News, M-Äf.
TOEONTON
VAPAA'SANAKO? ••'
Mitä ienemmän luemme sanomalöi-,
tiä (alkuperäinen teksti oir tosin päl-
'vBiehtlä— Vapaus) sitä enemmän tu-iemme
niyötämlellsekisi Bazacln ka-rakteerilie
joka t&nol: "Journplisml
on helvetti, paheen, petoksen jä valheen
pohjaton kuilu", — Canadian
Jewish Weekly, Toronto.
J. E. tiScOvdrm byökSiäys rautatie-työläisten
union ^CanadiaA Brother-hood
of Raliwäy Eroployees) ja CC-
• L:n i)resldentti Aaron 2foäheirta yadr
taan osoittaa kuinka -vakavassa krli-;
slseSi, CCL on. Viime vuonna/tapah-;
tmmt Cpnröjiv erp o|i e n s i o ^ l n^
tieto sUtä. eUi kaikki; ei iole: hyvin
CCL:n koriceimma-ssa johdossa, mut-,
ta oikieistpsilpl, .pa£kka.sl rivinsä ja
saavutti silloin hetJtelllsen "^litöiäi-ayyden".
McGuiren hyÖJBkäykseh perusteella
on nyt selvää, e t t ä r t ä p i ä oli
väJiaikaUnen 'Järjestely, että kaukana
siitä. Jotta yläportaalla vallitsee yhte-nälsj-
ys, CBRiEm ja CCL:n. huipulla
käydään. katkeraa, fierlaatteetonta
kamppailua johtajapaikolsta: Täniä
tai.ste!u kulkeutuu todennä&öLsesti
näiden ktrmmankin .Järjestön; kon-venticneihin
ensi syksynä.
MoAer on haastanut afcOuiren oikeuteen
syyttäen, että McCuire on
herjannut häntä.. .Ontarion ylioikeuden
tuomari a^IcDougall antoi huhtikuun
1 pnä Mosherin puolesta este-tuomion,
mikä kielsi McGuiren toistamasta
syyteasiaan kahdeksan päivän
aikana.
Lehtitietojen mukaan McGuire
syytti, että Mofiher on useita kertoja
yrittänyt •"myiydä työläiset huonommilla
palkka- ja työehdoilla", että
vuoden il930 rautatietyöläisteri työ-suhderieuvotteJuissa
hän . "esitti
myyntiehdotuksen (petoksen), rautatieyhtiön
korkeille virkailijoille siten,
että työläiset olisivat saaneet 44 tun-
-nin toröviikon ilman palkaiikorotasta",
että Mosher. "yritti erottaa CBRE ui
kansainvälisistä uriiolsta" palldtaneu-vottdujen
aikana, että Mpsher nosti
COP:n työväen ppliittiseksi kädeksi
muut kuin vajaa idisi proscrÄtia Jäsenistä,
että Mosher, vaikka täppeli-kto:
sa?Win, lib^ra^^^^
tc^ria^lissien.takana senaattori palkkaa;
jettä, 'Mlliard yrittää, ahmia- hai
tuunsäCCL^ lupakirjalla .toimivat
patkslij^^^ääLfft*; Jaettä Mosher, voi-
^aks^h: pgs^iry. CCL:n presidenttinä,
"teki -ly^JLiikäiseo ^sop^uksen" Mil-lardin^
käns^ tirilo-osaiätojen
li/EcGälrenf' sammnalehdille antama
laiiisimto jättää^s^ vaikuielmah. että
hän, taistelee progressiivisen unio-oh
jeUnan. -puolesta; Tämä on luohnolll-sföti
kaukana totuudesta, minä pien
osallistunut COL:n useisiin konvent-iojielhin
ja McGuire on aina ollut
ponieva punaikauhuri lietsoja. Hän
kannatti täyd^lsesti Mine-Mill- U-E
(sähkiatyölä^^^
imion erottamista ja niiden reittäus-tä
Ja tilki loppuun saakka oikeistolaista
CCPmpoJitiUtkaa^ • .
erottaminen
(Mosher erotti McGuiren CCL :n sihteerin
toimesta antamatta erotetulle
minkäänlaista puolustusmahdollisuut.
ta. Tämä; erotus tehtiin aikana, jolloin
IKifoGuire-oli sairasvuoteessa
dän kohtauksen vuoksi.—'Vapaus) ja
Conroyn eroaminen^ nostattavat kysy-myksai.
että mitä tapaiituu C C L - ^
Ja mihin se on menossa, Mosher,
AflUard. McGuire Ja Conroy kiista, on
paljastanut sisäisen mädännäisyyden
>majä ja sen v i ^ ^ nipesi erottomaan
'unipU^ j ä ^ Nyt pn, lUf
biice^tosllpi joutamassa tämän o i i ^ l -
man uhriksi. ,J!fyt erotettiin
Kenen vuoro tulee seuraavalla: ker-
'riaiia? \ f : ^ ^ ; ' : V ,V
O0L:n kriisin ibnateiiilla: öii s^cu-
^';^|slg^\^Uiitta" ko-
Uen'spi^ou^ o^aV siltä
teqid^ 3 ^ s^Dgta sdväu Tpj^ellineit
k(^ffäiä^iisfat.''ta^^ ko^
deii fei^iep^ tmjj^
ansiot 53.03 döU^ria
iQUfini. — Tila tJtoliisen toimiston
Jutt^aii|einien tietojen, mukaan olivat
Canadi^ tärkeimpien teplUs^
ty$j^ten keskim^r^iset viikkflan
vitnjj belmik. 1 p i i f i ^ l j ^ dollaria ^^^^^
sie doUaila eiiemiiain kuin
vuoden helniikuussa.
TVöllisyys oli teollisuusaloilla alhair
sempi-hämlSc.vl pnä^^k
Itissa;- kahta zUaakttntaa lukuunbtta-mia:
tta2- N * oUmt *5rthc*^^^I^
länd- Jä-i^dTi ^ik:' "Pl^Sstä' vähan-täniisiäjiiii^
räikj^^
I>an, riÄeiin^Jitbiäen Ja me
. IVadiinctoii. — Presidentti Truman
allekirjoitu viime viikolla lahi. Joka
määrää- viime sodassa otetuille sotavangeille
maksettavaksi 'liyvityksen",
mikäU heitä ei ole kohdeltu oikeuden
mukkisestl.^ ^'Hyvitys" on $iio päivältä,
i- : ; : h / y : \ v
GenevessÄ^^^ v^ tehdyn päjätöksen
mukSLan tiudee väx^eja kohdella tnhl-mUlisesti
Ja mikäli Heidät inäärätään
psoitaä i^x^u^^taxp^^-^ että
ipBF,:n rivijäsenet lyhtyiävät nykyls-;
ien' neuvottelujen aikana ,y(hteistpi-;
mititaian.yUäpitää|Eseen JatJcuv^ pai.'
rutetasta jptte voteiyat väitt^
hxiptu>n sppiomuksm. Lisäksi se psolt-;
taa, että. CBRE:h Ja CC^in lähdössä:
tauvitaan uutta verta^ivijä^
laii*äesto . - 7 - mJehiäi • Jpttei panevat;
rtypläiäten edut kaikega muun yläpuch
ja korruptionm&ä on ollut luonteen- lelle.
omaisena piirteenä OCL:ssa sdtä lähtien
kun sen johto ryhtyi "tukemaan
kahden vanhan puolueen ^taohjel-
Nykyaikana tarvitaan taistelukun'-
, toista Johtoa, mitä työläiset pdotta-
'vat ••'
McCarrania vastaan
nostettu miljoonan
vahingonkorvausjuttu
.Las Vegas, Nev. r-Las Vegas Sun
lehden julkaisija H. M. dreenspun on
nostanut senaattori McCarrania Ja 13,
muuta henkilöä — niiden joukossa
varakuvernööri Clifford A. Jones'la —
vastaan miljoonan dollarin vahingpn-korvausjutun\"
salaliittoutumls^ta estääkseen,
ilmoittamisen' hänen leh-dessään..;'-
Syytöksessä väitetään, että senaattori'
McCarran oli viime maaliskuun
22 p^ puhelinsoitolla tiedottanut Marion
B. «Icltsllle Ttiunderbh-d Hotelliin,
että elleivät kaikki uhkapelika-siinot
lopeta Las Vegas Sim lehdessä
ihnottamistaah, niin hän^ senaattori
McCarran, lakkaa antamasta tukeaan
laillistetuUe .uhkapelille ja että sen
jälkeen Hicfes^'ot?l''^lfteya'en kastlno-
Jen omistajiin" kanssa jä ilmotukset
vedettiin pois Sun-lihdestä.
British CoIun|bii£m
luonnonkaasu..
otetaan käytäntöön
Vancoover. - — iferitlslK Columbian
harvinaisen riklcaat luonnonkaasuva-rastpt
tijUäan lähltTijievalsuudessa ottamaan
käyttöön rakentamalla $iOO.-:
000,000 maksava kaasuputki Peace
Riveriltä.Albertan ja British Columbian,
ra jalti^ Canadan länsirannikplle
Ja luoteiseen . osaan Yhdysvaltoja.
ParhaiUaah käytetään huomattavia
summia British Columbian kaasu-kenttien^
tutklmlseen. Tähäiustlsien
arvioiden mukaan on Peace Riverin
kaasukentillä triljoona 200 miljoonaa
kuutiojalkaa luonnonkaasua.
Kun luonnonkaasu txilee halvemmaksi
kuin sähkö Ja kivihUU on odotettavissa,
että se tulee synnyttämään
teollisuuslaitoksia näille alueille.
'•"^nta.
Columbian yliopisto
Lontoo. .— Moskovan radio syytti
äskettäin, että New Yorkin Columbian
yliopisto on muuttunut sotilaalliseksi
harjoitu^saroiOuksi sen jälkeen
kun kenraali £isenhowerlsta tehtiin
sen presidenttiä. Biellä kpuluter
taan kadetteja YhdymlUUi armeijaa
varten.
Huhtikuun 12 ja ,18 päivien väU-senä
aikana on Tyienlssä . pidetyn
Naisten Kansainväliseti pempl^attl-sen
Liiton aloitteesta kansainvälinen
I a st e n suojelukonlerenlssi. . Kalldssa
maissa suoritettiin laajoja valmistelutöitä.
On perustettu kansallisia las-tenfiuojeiukomitebita,
^ jotka keräsivät
konferenssia silmäliä pitäen tietoja
maansa lasten asemasta. jSa^^
niohlssä maissa on pidetty lastensiip-
Jeliikönirefehsseja, - Joihiri ön osiallistu-
Ititit^^pi^us^^^
eri JärJMtiSJen edustajia "limmiicuujx
lopulla Wienissä pidettiin kansaihvä-llseh
lastensuojeluiconferenssin H valmistelutoimikunnan
:' kokpus, jossa
kuultiin selostus.suoritetusia työstä ja
hyväksyttiin konferenssin työjärjes-
Valmlstelutolmlkunhan antnahassa
tiedoituksessa, samoinkuin liäistiBn.
Kansainvälisen Demokraattisen' Liiton
Julkaisemassa kirjasessa, esitetään
yksityiskohtaisia tietoja, Jotka antavat
totuudenmukaisen kuvan lasten
asemasta monissa maissa. Nuo tiedot
osoittavat, että kapitalistisissa maissa.
Jotka amerilckaiaisteh imperialistien
painostuksesta harjoittavat kiihkeää
varustautumista valmistellen kolmatta
maailmansotaa, laajojen joukkojen
asema kurjistuu JatkuvastL.Ta-mä
vaikuttaa ennenkaikkea lasten
asemaan.
Napiolissa pidetyn Italian lasterisiio-
Jeluiconferehsshi osanottajat kertoivat
kotim^mnsa lasten valkeasta asemasta.
12 mUJoonasta Italialaisesta lapsesta
— neljääntoista Ikävuoteen laskettuna
— 8 miljoonaa on lääkärinhoidon Ja
yhteiskunnan avim tarpeessa, mutta
vain 1,S miljoonalla on mahdollisuus
saada nUtä. 40 prosenttia lapsista
jää lukutaidottomiksi. Italiassa lasketaan
oI6i(;an 4 mUjoonaa osittain ja
kokonaan työtöntä ja vain 10 prosenttia
heistä saa vähäistä a,vustusta. Sa-
Ria^n aikaan kuti halUtiu tuhlaa 612
mlljiaardia liiraa vuodessa asevarusteluun,
maan kouluissa on 70,000
luokluhuoneen vajaus, vaikka 80,000
opettajaa on työtöimä.
Samankaltainen tilaime on havaittavissa
myös toisessa maassa, joka jo
useita vuosia on saanut kokea "Marshall
suunnitelmaan" Ja,AtlantiiMUt-toon
osallistumisen seurauksia, nimittäin
Raiiskässa. Viinie vuoden Uun-mliniun
15 päivästä Joulukuun 15
vään ellnkustaxuiukset nousivat'tuM-sa
maassa 30 prPsimtilla. SotunenPt
tekivät vuoden 1951 budjetissa SOprb-senttia,
mutta Jälleenrakennusm&är&r
rahat -~ vain 2 prosenttia ja terveys
denhbltomenot — 1,1 prosenttia. Kai=
ke9 tämiUa Uskiksi tuberkella ifbrasr
tavien lukumäärä lisääntyy vuomttala
6d/)00 hengellä'ja Jokaisesta tuhannesta
tuberkellln kuolevasta on lapsia
161. Ykslpomaan Seinen departme^-
tln 425,()(]Q lapata 39 'piWnttia tarvitsisi
jatkuvaa lääkärlnvalvbntaa.
Jota he kuitenkaan eivät saa: ;
'Amerikan Yhdj-svallolssa sotilasme.
not tekevät v. 19S2 76 prosenttia Ijnd'-
getin ylelssumtnaäta. Scpll maixiita.
että V. 'Id51 USAussa oU 71jB86 aUxisi-kouluopettajan
vajaus. |'Eräässä kon-gresslmietlnnSssä
sanotaan "Joka' neljäs
perhe asuu, hövelissä, mökkipä-hascssa
tai puoliksi luhistuneessa talossa".
Sellaisissa olosuhteissa asuu
10 miljootma 600 tuhatta perhettä^
Siirto- ja puolisiirtomaissa miljoonien
lasten" kohtalo on vielä traagil-lisenipl.'
-o
»larokossa. ranskalaiset vailaiipJtä-jät
ylläpitävät 14,000 poliisia ja vain
181 lääkäriä. ' Se merkitisee
\iis\a.Jo)^^ asukasta kohti, kun
•taas yksfiäiikäTi! tulee. 45^000 'asu-
"kj^ta kohti käupims^^
flsukasta;maMejdulla: Vuonna ii950;
"Algeriassa 'miljoona tiiiiätta ;koU-iulkäJstä
iasiia'^i'vd^ isäjfdä- 3am-liia?',-
ijfeissa^ jildfeÄ^-raiM
lu6nnonirikka,uksia sUrlomaa
jat lyöstäjiät. lapset kärsivät puutetta
ovat aliravittuja ya:«ilrästävattra^^
maa. kuumetauteja Ja muita; salrauk-sia.
V, V
: Algeriassa, Marc^iossa ja Tunisiassa,
joissa valtaenemmistö. väestö puhuu
arabiaa, rjablartkifItä opetetaan yie-raanaklelenX,,;
Madagas^rln saarella
jaka on Ranskan aliismaä. vain 184,-
(W> lästa'80ö,0()Oi:sta käy kpulua. missä
opetus tapahtuu rahäcafesi, efeä^ lasten
omalla, madagasgarin kielellä.
Ankaraa riistoa kärsivän kantaväestön
köyhyydestä Ja sahraaloiden puut.
tee.';ta johtuen kuolevaisuus ka-svaa
Madagasgarilla jatkuvasti.
Indonesia omaa valtavat luonnonrikkaudet,
: mutta 3 miljoonaa lasta
on siellä vailla kouhmkäyntlmahdol-lisuuksia.
Pienet lapset joutuvat raatamaan
tehtaissa' ja plantaashellla.
Taflandlssa myös käytetään lapsityövoimaa.
7—S vuotiaat laiset työskentelevät
sampinkuln allcuisetkto .l2-a4
tuntia (päivässä.. Iranissa lapset kutb-'
vat mattoja,
Turkissa on hyvin laajalle levtanytj
trakbma. malaria, tuberjkell Ja syfilis.)
Istanö>ulissa; lasketaan olevan 35,0ptf,
hubllbtonta lasta ja Ankiarassa ai,()0O.
vuonna 1951 TUrkissa syntyi SOOjObO-lasta,
mutta puolet niistä fcublL TeJr-i
Teydenhpit<8häärä?^hat tekevät aino»
astaan 4 yrosenttii budgetfa'^^
sotilasmenot — 50 ^rpsienttiet; j I
litiomaculsta edist^ii^
Töistä niuodöstetun - IcansäinväUseh
b ölhouskoniitefui. veiooi&iiksissa sanotaan
(qauun mUassa: • •Tiasternme^elä-
-mää ja tulevaisuutta uhk{kuw
Ä "täyttää s^dämouOTes^
tomuudella. • :" '^y.'''\:'r:''^y.'^-y
Lapset VMcsiyät sodanyaln^^
5e]m:airicsista. -Ter^
rakennus- >jä siyistysmääj^ahbja supistetaan
sptlläanä^äi^pijen ka^a-essa^
i ^ ^
vata (lapsilleen rUtiäyäÄ^
Iistä rayliil»Jk
mätön heidän kehitykselieeii. Useim-ml.
ssa siirtomaissa onissä elintarvikkeita
.el ote rilttäJvästl, vallitsee nä-linhätä.^
ohori kuolee triljoonia lapsia.''
••'•„-••'•
Ihmlstauiig^iitö anbkkslminan omaisuuden
—lasten — pelastamiseksi, me
Icehoitanune , kaikkia h^vähtahdon
naisia: tja |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-04-19-02
