Vapaus, July 10, 1952

              'K Karjalais-suomalai
Neuvostotasavallasta
(KKONIKKAA) ,
50 uutta metsätyöÄisasntusta
• puudosin piirin metsätteoU-Suus-on
alettu Tsheraoporozhsko-jen
ir.suätyöläisasuiuksen rakennus­työt
Vuoden loj-puim mennessä tan-
Kohoa at kymmenet asuintalot,
kauppa, ruokala, leipomo, seka kult­tuuri-
ja elinlaitoksia. j
Karjalan metsissä asuinrakennus^
työt ovat saaneet laajat mittasuh-'
tttt Eoäanjalkeisten ,vuo3.en aika-j
na on rakennettu ja parhaillaan on;
refeenniiksen a!a:suia 50 untta met-|
sät; öläisasutusta.. Kuluvan vuoden
aikana on jo luovutettu käyttöön y l i
20 tuiiatta neliömeträ asuinpinta-!
alaa, mika on kaksi ja puoli kertaa .
enemmän kuin vuoden 1951 ensim­mäisen
neljänneksen aikana.
«Vuoden lopputm mennessä Karja­lan
met5:in. tulee rakeimsttua asim-toja,
joiden yhteinen pinta-ala käsit­tää
lähes 125 tuhatta neliömetriä A -
sutukset saavat kaupunkimallisen u l -
konäyn.
Metsätöiden mekanisaattorit saa­vat
yU 30 kauppaa ja ruokalaa. 15 sai­raalaa
ja laakmtaasemaa. 23 uutta
leipomoa, uusia klubeja j a radlosol-muja.
Tullaan rakentamaan myös­k
i n 20 koulua j a 33 lastentarhaa ja
-seimiä.
Asuin- sekä. kulttuuri- ja elinlai-tosten
rakentamiseen on myönnetty
kymmenien miljoonien ruplien suu­ruinen
määräraha.
Metsätyöläisten fcesälepo
Kesän aikana tasavallan monet
metsätyoläiset viettävät lomansa k y l -
Pääsette matkustamaan canadalaisesta
satamasta
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
T-i^x-i^iä-:*:-'^:i-r^':-::si,:;-.*>'-J^i-
MOOTTORILAIVA
"STOCKHOLM"
LÄHTEE HALiFAXfSTA
SYYSKUUN 25 PNÄ 1952
© Tämä kulkuvuoro canadalaisesta satamasta tarjoaa
erinomaisen tilaisuuden niille henkilöille, joilla on vai-ketrksia
saada Yhdysvaltain kauttakulkuviisumia, erit­täinkin
niiden henkilöiden jotka ovat äskettäin tulleet
Canadaan. ,
© Tilatkaa hyttipaikanne heti osoitteella:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. Box 69 Sudbury. Oiitario
VIIMEISIMMÄT UUTUUDET
Näitä allamainittuja levyjä on vain rajoitettu
määi;ä. Tilatkaa heti ennen kuin ne loppuvat.
© T R I O L A - L E V Y J Ä ©
4034 Olympialaisia odotellessa. Jenkka, laaL Pentti Kaartinen
Kotisaaren pouliama, vabSSl, laal. Erkki Meri .
T.8031 On laatalla pienoinen kahvila. Kippari-Kvartetti
Takkipoika porskuttaapi, Kippari-Kvartetti
T-803fi En nähtes itke. Jenkka, VUho Vartiainen
Hymykuoppa, valssi. Veikko Tnomi
T-8037 Lemmenlanln savotalla, valssi. Ki|>pari-Kvaftettl
Tytön hpfvi, valssi, Kippari-Kvartetti
T-8007 Hopeahfnkset, valssi, lanL Veikko Tnomi
. Kun tiet eroavaV tango, lanL Veikko Tuomi
. . . . . . j •. .. , ,. «
T-4009 Sinulle kuuluu lempeni, harmonikka soolo, V: Vesterinen
Foranik, valssi, harmonikka duetto,
Vesterinen Ja Pihlajamaa
-O R Y T M I - L E V Y J Ä ©
; R-GI24 Lännen Lokarin veli, jenkka. Matti Louhivuori
Lentävä kalakukko, jenkica. Matti Louhivuori
6014 Tähden lehto. Jenkka, laul. Henry Tbeel
Surun lapsi, valssi, lai^L Henry Theei
© DECCA-LEVYJÄ ®
S130 Omituiset Olympialaiset, Jenkka, Reino Helismaa
Ala selitä, polkka, Beino Helismaa >
S151 Heijallerii, valssi. Justeeri Ja Laulurastaat
Hulivili-Hilkka, jenklca. Justeeri ja Laulurastaat
SD-5091 Cowboy-Serenaadi, valssi, lani, Tuire Orri Ja
; Tapio Rautavaara
Reissumies ja kissa, slow-rox, lauK Tapio Rantavaara
SD.5139 Reppu Ja reissumies Jenkka, Taiöl. Matti Louhivuori
Neljän tuulen tiellä, laul. Matti Louhivuori .
LÄHETA2VIME LEVYJÄ K A I K K L A L L E CANADASSA.
Hinta $1.25 kpl.
fOstaJan maksettava lähetyskulut)
POSTITILAUSTEN TULEE KÄSITTÄÄ VÄHINTÄIN
KOL5IE LEVYÄ.
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 Eha St: W. - - P. o. Box 69 — Sudbury, Ontario
pylöissä pa lepokodeissa. Trailä het­kellä
, lepää' Riian ineriparantolassa
uittotyöläinen Ivan Zavjalov. Äsket­täin
matkusti KirbVin saarille lepoko-t.
in Karhmnäen me^teolliseuuspiir
r.n metsän kaataja Mihail PrdhOrts-huk
Ja traktorlstl Andrei Konstanti-nov.
iPuuäosln metsäteolUsuu^iirin
autonkuljettaja* N. I>emka on saanut
parantolapaikan Kialovotskiin;
Tasavallah metsäi^Ölälsten lapsUle
avataan 5 ploneerilelria. Joissa tulee
lepäämään satoja k o u l a l a i s i a . " J u s h .
karelles" j a vsege8WW trustien työ­läisten
j a toimitsijain lapsille järjes­tetään
kesäkuun l 5 päivästä Matrosln
ja Tiksin asutuksissa parantolatyyp-piset
ftlrit.
Vanhempien luokkien lapset viettä­vät
kesälomansa Sortavalan läheisyy­dessä
Metsäi• Ja mttotyölälsten am­mattiliiton,
keskuskomitean lepoko­din
(yhteydessä toimivalla parantola-tyyppisel^
Iä leirillä^ lECarfihevan kyläs­sä
aloittaa tolmlntaiisa ploneerilelrl
kesäkuun 25 päivästä, jonne saapu­vat
lepäämään Fi^udosin metsäteoUl-suuspllrin
työläisteh jä toimitsijain
lapset. Ensikertaa. aukeaa pioneeri-lejri
TThtuan metsäteollisuuspiirin K e -
pan työläisasutuksessa "evkarelles"
trustin metsätyöläisten lapsia varten.
Parantolapaikkoja
Yhä suuremmassa määrin käyttä­vät
tasavallan työtätekevät hyväkseen
Karjalals-Suomalaisen Parantolatoi-mistin
apua. Jos viime vuonna oU
realisoitu 1188 parantopaikkaa, niin
tänä vuonna niiden luku on jo ko­honnut
1683.
Yhteiskunnallisen huollon Ministe­riö
lähettää tänä vuoniui parantoloi­hin
150 Isänmaallisen sodan Invaliidla
ja eläkettänauttivaa. < .
Toimisto on antanut parantolapaik­koja
myöskin Kehiin, Puudosin, V a l -
keanmeren ja tasavallan toisten pii­rien
maatalousarttelien jäsenille.
Petroskoi r^enfntr .
Petroskoissa ovat käynnissä suuret
rakennustyöt. Parhaillaan päätellään
sisustustöitä K a r i ÄJanrin ja Kuibys-
-hevin katujen varrelle rakennetuissa
taloissa. D^erzhinskin ja Maksim
Gorjkin ' katujen varrella rakenteilla
oleviin taloihin teihdään vesikattoja.
Sverdlovin kadun kolmikerroksisessa
asuintalossa suoritetaan ulkorappaus-ta.
Toukokuun puolivälissä myönsi
Työtätekevien edustajain Petroskoin
kaupunkineuvosto maa-alan IKirovih <
kadun verralta ^ u p u n g i n asuinhal-llnnolle
nelikerroksista asuintaloa
varten j a Leninin ja Puna-Armeijan
katujen kulmauksesta Klrovin Rauta-tiehalllnnon
kolmikerroksiselle asuin­talolle.
Kirjastoja täydennetään
Tasavallan kirjastoja täydennetään
jatkuvasti.
Toukokuun 17 päivänä tasavallan
yleisai kirjaston työntekijät suorit­tivat
kuusi tuhatta nidettä käsittä­vän
kirjakokoelman muodostamisen,
joka tullaan lähettämään Kemin- ja
Valkeanmeren pilxlklrjastoille, -Sorta­valan
parantolan lastenkirjastollle.
Suojärven kaupunklkirjastolle, kuin
myöskm joukolle ammattililttoklrjaa-toja.
Hämmennys, vehkeily Ja lopputulos;
Kenraali Tshuikovin vastaus Itä-Saksan
SUOjelustoimenpiteistä tehtyihin kyselyihin
Berliini; — Venäläisen valvontako­mission
päällikkö kenraali Tshuikov
torjui äskettäin länsiliittolalsten vas­talauseen
Itä- j a Länsi-Saksan; vyö­hykerajalla
toimeenpantujen turvalli­suustoimenpiteiden
takia. Hän vas­tasi
länsiliittolalsten noottiin touko­kuun
25. päivältä, "jossa Itä-Saksan
hallituksen toimenpiteitä sanottiin
neljähv^lansopimuksen ja Saksan
jfhdlstamlsajatuksen vastaisHtsi.
On hyvin . tunnettua, kirjoittaa
T%huikov, että. läntiset mlehltysvaltiot
jä niistä riippuva Länsi-Saksan h a l l i ­tus
ovat torjuneet neuvostohallituksen
ehdotuksen Saksan rauhansopimuk­sesta
j a yleissaksalaisen hallituksen
p^mstamisesta, siltä huolhnatta, että
n&tnä ehdotukset salvat tukea Saksan
kansan suurelta osalta. Sensijaan U -
SA, Iso Britannia ja Ranska ovat alle­kirjoittaneet
erillisen sopimuksen re-vanshlhaluisen
Adenauerin hallituk­sen
kanssa. Tämä sopimus on ristirii­dassa
neljänvallan sopimuksen kans­sa,
orjuuttaa Lansl-Saksan j a vetää
sen Atlantin-blofckllrr, joka valmistelee
uutta sotaa. Täten ovat länsivallat
nostaneet esteitä Saksan yhdistämi­selle
ja Saksan kysymyksen rauhalli­selle
ratkaisulle, vaikka he nyt yrittä­vät
siirtää syyn niskoiltaan.
Turvallisuustoimenpiteet ovat tar­peellisia
Länsi-Sakisästa j a Länsl-Ber-lilnistä
käsin harjoitetun terroristi-,
sabotaashi-. j a vakoilutoiminnan ta­kia.
Erikoisesti Länsi-Berliini on
kehto tällaiselle toiminnalle. Jota Joh­tavat
Amerikan, Englannin ja Rans­kan
tiedustelupalvelut, hän kirjoittaa.
Tämä on osoitettu oikeudenkäynneis­sä
» jolta Äskettäin on pidetty Itä-Ber­liinissä
Ja Drcsdenissä. Itä-Saksan
hallitus on sen vuoksi katsonut tar­peelliseksi
ryhtyä erflcolstohnenplteli
slfn suojellakseen väestön etuja, eri­tyisesti
sen jälkeen, kun erillissopimus
allekirjoitettiin Bonnissa. Toimenpl-te6b
kumotaan kilitenkln heti, kun
voidaan päästä yksimielisyyteen va-.
paista ylelssaksalaisista vaaleista.
Tshuikov vastaa myöskin vastalau­seen
siihen osaan, jossa moititaan s i ­tä,
että lukuisia valvonta-asemia Itä-ja
Lansl-Saksan välisessä maantie- ja
rautatieliikenteessä on poistettu. Näi­den,
asemien kautta kulki kuukaudes­sa
vain kymmenkunta ajoneuvoa^ m i ­kä
osoittaa, että sulkeminen on oikeu­tettu,
hän sanoo.
Heinänteko on jo
alkanut Suomessa
Helsinki.—^ Niittokoneiden sirinä
täytti ilman etelä-Suomen maaseu­dulla
jo heinäkuun ensimmäisellä v i i -
koila. Heinän ilmoitetaan olevan
tyydyttävän ja varsinkin kaksivuoti­nen
apila on hyvää. Yleensä näyt­tää
sato muodostuvan p^remmakfil
kuin viime vuonna.
Toislama, hemäkuiin 10 p. Thui^sday, July 10^,1952 > ISivu is 1 ^
Ridgway ei ollut
terVetitlliii '
Kööpenhaminaati >
Ködifehhiuftliui, — (Heinäkuun 3
päivän edellisenä yönä ennen kenraa-
11 fttdg«ayta odotettua vierailua, 11-
mitUJri talojen seiniin kaikkialle jolls-teitä
"Ridg^äy, mene kotiin". Julis­teiden
kiinnittämistä tai moaloamii-ta
suorltett i n Järjestelmällisesti
iMtn 36 mielttst$äl ryhmissä yhtaikaa
monilla ptiolilla kaupunkia, joten pö­l
i s i ei saanut^allkseenkOin;20 j u ­listeiden
levittäjää. < •
kiinan kompuolue
täyltänyt 31 vuotta
'('ekihg. — K i i n a n kommunistisen
puolueen keskuskomitea, sai viime vii­kolla
pa^luecn p'eriistamisehl3l-vuosl::
päivänä lukuisia onnittelu ja. Kiinan
Demokraattisen Liiton keskusjohto
lähetti' (Mao Tsetunttille tervehdyksen
jossa sanotaan, että K i i n a n kommu­nistisen
puolueen historia on: K i i n an
kansan historiaa ja että kompuolu-cfen
johdolla on K i i n a n kansa: saa­vuttanut
voiton, Joka on töhnyt mah­dolliseksi
lähteä rakentamaan uutta
Kiinaa.
otettu fakav^okköo^: ^
maiset 'ovai j[o vnisqx ibrtaiv: takavä«|
Kltblneei /s vaunäBlaii!llista äoho-pealla
käsiteltyä vehnää/io&aoU lä*
hetetty ^vlnhi^l.fcäytettävjqis^^
ja .on Värliett:^ yoalkhpiue^^
tarköitiiyeliä esiää ^.I^yttÖ ravlt)-
noksl. &oskä se.ön VärattttslemeäviM
Jaksi. ^ *
JTe^tiibt '<83) tekin. mÄ^
maahamnuuttolaln fmiiKa^^
vallat ottaa vastaan'560 sUrtoIalfita^
Sudmes^viiÄsieiäU^'
Naisten Kansainvälisen Demok. Liiton vetoomus
vuotta Nivalan
Uusi koriieakonlu
"Petroskoi, Leninin katu 79. Peda­goginen
Instltuuttrv
Jokapäivä saapuu tällä osoitteella
kirjeitä tasavallan eri piireistä jä
maamme monista kaupungeista. Nuo­riso
on suuresti kiinnostettu tänä
vuonna aukeavaan uuteen korkeakou­luun.
Kesäkuun 20 päivä aloittavat
siellä opiskelunsa kirjeopiskelun avul­la
oyll 200 kirjeenvalhto-ylloppllastay
Syyskuun 1 päivä aloittavat työnsä
sen «varsinaiset osastot.
Instituutin edustajat ovat olleet t a ­savallan
piireissä, missä he kertoivat
nuorisolle uudesta korkeakoulusta.
Useat Vieljärven, Segeshan yjn. t a ­savallan
piirien koulujen päästökkäät
ovat ilmaisseet halunsa jatkaa opin­tojaan
Pedagogisessa Instituutissa,
tullakseen korkean ammattitaidon o-maavlksl
keskikoulujen opettajiksi^
riederetklknntla , : v.^.
Neuvostoliiton Tledeakateemian
Karjalais-Suomalalnen haaraosasto
jatkaa kuluvana vuonna kala vesistö­jen
rikkauksien j a täaayallan vesistö­jen
kalakannan lisä^u^iskeinojen tut-kimisU.
Tässä tarkoll;tik8essa haara-oasto
järjestää UBeUiia^pUrelbin tle-teelHsten
retkikuntien ^ matkoja.
Yksi tällaisista retkikunnista mat­kusti
touk<Auussa ;^utkijpU8 alueellen.
sa. Retkikuntaan^*uuluvat — ihtlo-logit,
hydrobiologit j a «ydrologit. R eU
fcikuntaa johtaa "^iedeakateemian
vanhin tieteelhnen työntekijä V . (M.
Nadezhln,
Oratorio "Löydetty ronm"
Karjalais-Suom^läteen SNT:n a n ­sioitunut
taiTeen toimihenkilö B . P e r -
gamentyhteistyössärunolllja A.Tito--
vin kanssa on luonut uuden huomat­tavan
musikaalisen luomuksen — o-ratoron
'Xöydetty, onni",
oratorio on kokoonpantu 5 osasta.
Jota esittää kuoro, iiiiiifonlneh orkes­teri,
soololaulajat Ja käunoluklja. Se
kuvaa karjalais-suomalaisen kansan
synkkää menneisyyttä Ja niitä perus­teellisia
uudistuksia Joita on tapah­tunut
tämän kansaii-alueeUa Neu­vostovallan
vuosina, se kuvaa tämän
kansan feaavuttamaa onnea Neu­vostokansojen
veljespezlieessä.
Joku aika tokeperln oli Oratorloii
nasta
Suomen' synkkien pulavuosien e-rääksi
välinäytökseksi muodostui ns.
Nivalan konikapina, Josta kesäk. a l ­kupäivinä
tuli kuluneeksi kaksi vuo­sikymmentä.
. Tämän kuuluisan l i i ­kehtimisen
lähtölaukaukseksi muo­dostui
poliisiviranomaisten pienvilje­lijä
Sigfrid Ruuttuselle antama mää­räys
lopettaa nälveystaudln vaivaam*
hevosensa. Kuin Ruuttunen el tap­panut
ruunaansa, Jonka "näiveystau-t
i " lienee ollut rehunpuutetta, sakoi-tettiin
Ruuttusta 800 markkaa, ja kun
hän ei pystynyt myöskään maksa­maan
sakkoja, uhkasivat viranomai­set
miestä linnareissulla. Naapurit
puuttuivat kuitenkin tapausten kul­kuun
ja keräsivät keskuudestaan sak-korahat.
Ilmoittaen poliisiviranomai­sille
suorittavansa sakot seuraavana
maanantaina^ Ja lauantaina saapui­vat
kuitenkin poliisit Ja pidättivät
Ruuttusen, jonka talonpoikaisjoukko
kuitenkin vapautti.
Tapahtumat kehittyivät sen jälkeen
nopeasti. Nivalan asemalle kuljetet­tiin
kiireen kaupalla sotilas- ja po­liisijoukkoja
tukahduttamaan "talon-polkalslevottlmuuksla",
jotka, sittem­min
raukesivat itäestään. Kapinal­lisilla
sanottiin olleen aseita j a " t u n ­temattomat
miehet" lienevät haluk­kaasti,
aseet mtikanaan seuranneet
kylän laitamilta tapahtumien kehit­tymistä,
mutta nivalalaiset itse väit­tävät,
että Itse kylänsä ainoa ase oli
nimismiehen kädessä, joka pyssy kou­rassaan
riehui "levottomuuksien rau­hoittajana",
Kerrotaan erään kapi­nasta
sittemmin tuomitun nivalalai­sen
Helkki Niskasen lausuneen tälle
lainvartijalle: "Pankaa pois pyssy, sil-:
lä sUtä voitte olla varma, että täällä
voi olla muillakin aseita", tarkoit­taen
"muiden aseilla" talojen seinillä
riippuvia suojeluskuntakiväärejä.
LoppuseWittelyjen yhteydessä pidä-lettllntoIJBtakymmentä
"kapinallista".
Joista kesän kuluessa sekä Oulussa et­tä
Haapajärvellä •»käytyjen käräjien
tuloksena tuomittiin vankeuteen nlva^
lalalset maanviljelijät I^eikki Nikka­nen,
'Arvi ja Mikko Rättyä, Ville A u ­tio
Ja J i i h o K o u t o n t n .
H A l ^ TALONPOIKAIN
LIIKKEELLEI>ANUANA
Levottomuuksien taustana olinläas-
'sa tuolloin vallinnut hätä Ja puute
h i in talonpoikain kuin työläistenkin
keskuudessa. Kapitalistisen yleismaa­ilmallisen
talouspulan kourissa Jou­tui;
satatuhantinen määrä työläisiä
työttömiksi, m.kä puolestaan alensi
romahdusmaisesti maataloustuottei­den
hintoja. Llsfäksi oli ensimmäisen
maailmansodan Jälkeen n. 120j000 en­tistä
vuokraviljelijää saatfettu käsiksi
omaan maatilkkuun Ja samalla velka­taakan
alaisiksi. Joka nykymarkoissa
laskien nousee 6—7 miljardiin mark-ylelnen
kuuntelutilalsuus.; Menes­tyksen
sille takaa kuuntelijalle lähei-rien,,
soinnukas musiikki. Jossa on
laajalti käytetty karjalaisia kansan-
Sävelmiä. . t^tfi;,
kaän. Kuin tuolloin maamme maa­talous
yhdessä teollisuuden kanssa eli
myrskyisää nousukauttaan, neuvoivat
alan' ammattimiehet ja -lehdet otta­maan
velkaa .uudistuksia varten. Jolta
sekä uusilla että vanhoilla tiloUla oli
runsaasti edessä. Pulan tullessa nä­mä
samat "ammattilaiset" eivät pys­tyneetkään
neuvomaan keinoa velko­jen
maksamiseksi. Kuin useimmassa
tapauksessa talonpojat, paitsi sitä,.et-tä
olivat itse pahasti velkautunelta,
olivat sitoutuneet toisia velkaisia t a -
kaan^an, lähti pakkohuutokauppojen
vyöry liikkeelle, Joka tempasi mu­kaansa
tuhansittain sekä kunnollisia
maanviljelijöitä että sellaisia, jotka
olivat antautuneet erilaisiin uhkayri­tyksiin
nopean rikastumisen toivossa
tai kokonaan laimllyöneet tilojensa
hoidon.
Se "rautainen talouspolitiikka". Jo­ta
Kivimäki, Ryti Ja Tanner halli­tuksesta
ja Suomen Pankista käsin
Johtivat ja Joka ei kiinnittänyt huo­miota
sen paremmin talonpoikain
kuin työlälstenltään hädänalaiseen
asemaan, edisti osaltaan levottomuuk­sien
syntyä. Kun toistetut vetoo­mukset
valtiovaltaan eivät Johtaneet
tuloksiin, tarttuivat pakkohuuto­kauppojen
uhkaamat talonpojat itse
asioiden kulkuun. Eri puolilla maa­ta,
varsinkin Etelä- j a Lounais-Suo'
messa, syntyi levottomuuksia vasara-mlesten
pöytiä kaadettiin ja muuten­kin
ilmeni uhkaavaa esiintymistä jo­pa
siinä määrin, että paikoin oli huu­tokaupat
keskeytettävä,
NIVALA JA MÄNTSÄLÄ
Nivalan "konikapina" samoin kuin
talonpoikien liikehtiminen Etelä- ja
Lotmais-Suomessa olivat:: toimistaan
täysin erillisiä Ilmiöltä, vailla muu­ta
yhteistä kuin talonpoikain yleinen
hätä, joka saattoi ärtyneet mielet hel­posti
tulistumaan. Ero on myös sillä,
miten valtiovalta asennoitui Nivalan
lefTottömuuksiln ja saman vuoden a -
lUtea puhjenneeseen Mäntsälän k a -
plmxan. Joka kuitenkin oli huolellisesti
valmisteltu yritys kukistaa laillinen
hallitus ja pystyttää mr.ahan asevoi­min
fasistld;ktatuur-.
"IKonlkaplnan" johtajiksi nimetyt
Niskanen, Koutonen, Autio sekä Arvi
ja Mikko Rättyä tuomittiin "kapinas­ta"
Vankeusrangaistuksiin, joiden p i ­tuus
oli ifesklmääriajpari vuotta. Sen
sijaan Mäntsälän aseellisen kapinan
johtajia. Walleniiu:ta, Kosolaa jne;
kohdeltiin jo alunperin hellävaraises­ti
Ja lopuksi vapautettiin kokonaan.
Johtavia piirejä ei liikuttanut talon­poikain
hätä, mutta sen sijaan ne
helposti '•liikuttuivat" yltlöisänmaal-llKesta
riehunnasta, Joka oli myöhem­pien-
sotaten onnettomuukslenmie al­kusoittoja.
Naisten KansalnväUnen Demo­kraattinen
LUtto antoi Korean so­dan
toisen vuosipäivän Johdosta
vetoomuksen, Jossa sanotaan tnu.
seuraavaa:
Kahden vuoden ajan ovat amerik­kalaiset
maahantunkeutujat Yhälsty-neitten
Kansakuntien lipun alla käyt­täneet
mitä hlrvlttävimplä sodan­käyntimenetelmiä
yrittäessään tur-haah
kukistaa Korean kansan sanka-rllliseh
vastarinnan. Maan järjestel-,
mallisen , tuhoamisen joukkopomml-tuksen,
siviiliväestöön kohdistuvien
napalm-pommihyökkäysten ja jul­muuksien
lisäksi on tullut kaikkein
alhaiäin rikos — kuolemaatuottavien
tautien harkittu levittäminen baktee-rlsödan
avulla.
On. Jo useita kuukausia siitä kuft
USA:n ylin sotilasjohto:oli sotilaallis­ten
vastoinkäymisten ja maailman
^rauhanliikkeen painostuksen takia p a -
koltettu "aloittamaan aseleponeuvotte­lut
Koräan kansanarmeijan kanssa.
Tänä aikana se on harkitusti estänyt
aselevon solmimista. Tämän estämi­sen
taatoe kätkeytyy Wall Streetin
kaamea salaliitto, jonka tarkoitukse­na
on jatkaa Ja levittää sotaa K i i ­naan.'
• , ' • •
Kaikkialla maailmassa ovat nai­set
olleet eturintamassa taisteltaes­sa
sodan lopettamisen puolesta.
Mutta meidän on («htävä vielä e-nemmän.
Olemmekotäjrsintajun­neet,
mitä nämä kaksi, yötä päivää
tuskan vallassa-elettyä vuotta mer
kltsevät korealaisille äideille, Jtitka
ovat näbiieet lastensa kuolevan
pommitoksissa, nählieet heidät
poltettavan Ja, lumdattavan elävä­nä
taf saaneen kuolemaa ennusta­van
ruttotartunnon?
Ellemme tee fcailtkea, mikä on
' meidän vallauamme, lopettaak­semme
sodan, voi meidän vuorom­me
olla huomenna kokea korealais­ten
äitien kärslmykMt.
Naisten' Kansainvälinen Demo­kraattinen
Liitto Julkaisee vetoomuk­sen
kaiklUe naisille j a kaikille nais­järjestöille:
että me ryhtyisimme uu­della
Innolla Jatkuvaan, jokapäiväi­seen
ja hellittämättömään taisteluun
baktcerlsodan. lopettamiseksi ja- K o ­rean
sodan lopettamiseksi NYT. .
SUOMIPAKETTElA
lähettäessänne käyttäkää^ ,alna^
luoteuavaa Ja taatusti' nopeaa/
htiöl«lll^tl TANSKASTA- iJtBE.
TYSTX. £1 mitään v&Uvamtoinw
tia tai varastojen loppumisen a i -
heuttasnia viivytyksiä^: En3iluoka<i
tavara, aina .tuoretta Ji& paketit
perille hyiväasä kunnossa.. Vain
ntiUthman pälivän post&ssac.
"SAlftlAA" —'$&ä> — t paali,
tainatönta cxtr» prfinä iai$vb>.;
"'^OiYAtiPlA- - l . |t.70 — 2 bff. öaah-latBäumta
M«deiirh k a b v l a ; T ^
riisiä, 1 Ib, rmlnoita. .
"PENlrtA" ~'$9.«0 extrs
pi(lffl» patihdettim^ loUiTla pjM
1 Ib. puflselssa, 3 Iba. riisiä, 1 Ib:
Inomoja Ja 1 ib. 'nuiläolta.
PaJcetlt perille 2-3 viUtossa tUauk-sen
saapumisesta ineiU^ KJoOdd
Utiikötlt valtuutuksia. Viiifi£ä pa.
ketlnväUtysUlke täUä «oaliUmeUa.
Yli 6 vuoden kiitetty palvelu ta*
keena. ; Kirjoittakaa suomebslstat
englanniksi. Nio&^t Ja; osöftt^t
mlelubnmln tekstaanaUa,'
NORDMAN (Regisfd)
Soite 338. - r 'Dominion mS^:
Mondcal. QnebA >
DR. ROMAN PSllEVVSKli
Monivuotinen präktilldta £oroopan hoomatnimmlssa aairaaloSte
Erikoisalana sisustaudit, naisten, lasten- Ja veheriscft <taudlt. Nieluisat
leikataan uudella menetelmällä klvtitto|nB3i,tI Ilman ver^ vuotoa.
Vastaanottotunnit:' Ktflo i>4 lp. ~ ' ^\ ^
3537 PARK AVE. Puh. RArbour 7023 MONI^Atf^lIE.
KIVnillLTA KÄYTETÄÄN
K i v i h i i l i on yhä vieläkin kaikkein
yleisin lämmltysalne Canadassa. Sitä
käytetään noin 42 prosentissa Cana­dan:
kodeista.
Turkisten kysyntä
ollut heikonlainen
Montreal. — Hinnat olivat entisel­lään
tai joissakin tapauksissa hiukan
parenunat kuin aikaisemmin täällä
pidetyssä Canadan Fur Auction 8 a -
les Co:n turkishuutokaupassa; Kärpät
olivat kysytyimmät sillä tarjojla: o l ­leista
17,315 nahasta myytiin 90 pro­senttia
hinnoilla. Jotka olivat noin
20 prosenttia entisiä korkeammat,
korkeimpien lilntojen vaihdellessa
2.00-2.25 dollariin,
Tarjoilla olleista 17,887 majavan-nahasta
myyti)n ainoastaan puolet
entisillä hinnoilla. Parhaista nahois­ta
maksettiin 40 dollaria. Halvem­mat
ja pienemmät laadut eivät herät­täneet
sanottavaa kiinnostusta.
Saukonnahoista, Jolta oli tarjolla
1,778, myytiin 90 prosenttia noin kym^
menen prosenttia korkeammilla hin­noilla,
parhaiden laatujen maksaessa
23—31 £0 dollaria; Veslrotista mak­settu
paras hinta oli $2.25.
Villejä minkkejä oli tarjolla 0^53,
joista myytiin 78 prosenttia, keski­määrin
10 prosenttia korkeammilla
ninnoilia,
; Canadalalset oravat Jäivät myy­mättä
Ja suurin iiopeaketuista pois­tettiin
myynnistä ^varsin rajoitetun
kysynnän takia.
•im
Uusia kirjoja saapunut Suomesia
Ä I T I N I , M A R I E :CUftIE;
Kirj. Evc Curie . > »
441 SIVUA — i H N T A SID. $3.50 ' '
Täjuä elämäkertateoksessa, Jonka 01» sanottu fcuiUttvaniho^^
suur:mpl6i^ aikaiklrjojcn joukkoon. Eve, Curie kertoo suuren 'äitinsä
legendaarisen tarimn.Lämp]!mästl, Ja sydämeUisestlhftnktmM
8klodowskan lopsuusvuosla Ja kouluaiikaa kotonja Puolassai
sen puutteen rasittamia oplsk9luvu09ift PiurlisineorbODnessa>.ja-vlUdo&i
sitä suurta.,uhrautuvaa tieteellistä tutkimOstyötS.^ jokaMoll^'t6Jtev&'
Mari€ Curlestä Ihmlskunnan.hyväntekliJän..' \ ' " '
Tämän teolcsen arvostelut puhuivat i t ^ 'puolestaan, Joita lainaamm»'
tähän seuraaivia: • , • . ^ '
"Tällä teoksellaan Eve Curie on pystyttänyt mitä hlenobnmany^^^teii»
hoavlimnan Ja mittasuhteiltaan suuripl!rtel8'4nmän, mulstoffierkin ftidil«
leen,' yuoslsat^lselle nerolle, Joka hertkcnsä ylevyyden, sisäisen nfllte-<'
myksensä teriiivyyden, syvän Inhimllllsyytetiää Ja y l ^ a l t t i e e n vaati-,
mattomuutcnjsq, takia^ohpaa. harvinaiseen korkeuteen." ~- V; ' A ; Bel9>'
kanen,'Suömtnalnen Suomi. ' ' ' - f.
"Kirjalllfsuuden kauneimpia Ja vaikuttavimpia teoksia." ^BerllngstD»^
Tldende. • - - ,' " - ' " / / . '.
M A L T T A M A T O N ^StDÄN^ ' ^
453 SIVUA — HINTA ÖIO. OiOa ' - ' /
Stefan Zwelgln nerokas kertomataide ior tyylin loistellalsuuä kuvaa-1
tuvat tässä romaanissa parhailta puoliltaan.' Neroycaana^JhmlMlelun
salaisten ajatusten ymmärtäjänä Ja kaiken IhhimiUisen taitavalla:
tulkitsijana hän; paljastaa llmileen sisäisen:iolemUksenkali!kesta'Ulko>ft
kultaisuude£ta riisuttuna, kaunistelemattomana vJa todellisena lUklJan
nähtäväksi.
Eris Knight: ' ? ' * *
L A S S I E PALAA K O T I I N .
262 SIVUA — H I N T A SID. |2Ä)- i
Miljoonat Ihmiset ovat koko sydämellään^ muloinaeläen^aetträ^^
Lassle-koiran urheata, koko kesän kestänyttä taivallusta kohti eixlää^l^ Ia kotia, sen seikkailuja oikeudenistunnossa Ja temppujentekijän mat^'
rakumppanina. sen pelastumista rankkurien käsistä/ sen' näU^ft Ja ^^
uupumista —• Ja vihdoin nääntyneen vaeltajen paluuta kotiin. >s>loe-^
pojan luokse. , - '
P. Wtlh Crofls: r
SYYTÄ K Y L L I K SI
kaupunkila:sneitonen iarmarille;
"Teilläpä on kummallisen näköinen
lehmä. Muita mistä syystä sillä el ole
sarvia?" • •..
Farmari; "Katsokaas, Jotkut lehmät
syntyvät ilman sarvia. Joillekin ei sar­vet
kasva koskaan Ja Joiltakin taaa
sahataan sarvet pois. > O n siis olemas­sa
omia syltä miksi Joillakin leiunlllä
el ole sarvia, mutta syy miksi tällä
lehmällä ei ole sartrla on se, että tä­mä
el ole lehmä vaan hevonen."
KIRISTÄJÄ
282 SIVUA — H I N T A NID..$1.00
Tämän Jännitysromaanin tapahtumat/alkavat vanhasta
talosta, jonka omistaa u p p o r l l ^ saituri. Illall& talo on pai
mutta aamulla nähdään vain savuava runlokasa. Josta ' kolvc _
esiin talon kolmen asukkaan hiiltyneet ^ruumiit;' K u n sitten y l l e^
French Scotland Yardista tarttuu asioihin, n i in pitkän vaivallolseh työn
iälkeen käy ilmi useitakin rikoksia. FäärlkoUisen tdcijä valimksk
lopuUteestl vasta kirjan viimeisillä sivuilla. - ^
Edgar Wallace: ' ' § ,
P U N A I N E N Y k P Y R Ä . / * "
277 SIVUA — HINTA'NID.flÄl ,z / * <
Tämä Wallacen suosittu salapoliisiromaani ^ilm^tyyvnjiikuudeiAena
painoksena. Romaanissa kerrotaan kiristystit'ja mupöia' Karjölttävista!
salaperäisestä "punaisesta ympyrästä". Jonka varvoltus lomiksi ratkaisi '
taan lukijaa yllättävällä tavalla'.
Jlonore de Balzac: "l
S A I T U R I N TYTÄR |
2(51 B I V U A — toNTA iUD. $IM »
Proosakirjallisuuden suurimman volmaneron kuoleipaton roimani;:'
päähenkilöinä kUlta-aarteitaan kartuttava saituri Ja hänen 'otmUih
tyttärensä, joka rakkauden rohkaisemana nousee taisteluun'isäänsä ^
vastaan.
Trygve Gulbramsen:
T U N T U R I L T A ' T U U L E E . ,
300 S I V U A H I N T A NID. $1XK>> < ,
"Tunturilta tuulee" kuuluu kolmiosaiseen sarjaan, jota koko m^all-^
massa on eri kielillä painettu noin viisi miljoonaa kappaletta. Tekijä
fciivan siinä samoten vanhojen talonpolkalskunlnkalden Jälkeläisiä kum
edellisessäkin, "Metsien humina"-romaaäissai ' t '
Lapsille suomenkielen opiskelua varten: , j'
K O T I A A P I N E N . j
48 srVUA — HINTA NID, 60c»' ' } •
Värikuvin somistettu lastenkirja. , : " . - i ^
Tilatkaa osoitteeUa: , ',
Vapaus Publisiiing CiDih|i$ny liAiiliä
:4-
? ir.
f3g ,
i 1 J f mll:|lMiB'»i:äkt#4