Vapaus, July 10, 1952

              S i v u 2 Torstaina, heinäkuun 10 p. — Thursday, J u l y 10,1952
OSBS&TVI/ — fiutependent lAbor
CUBBn of ffbmlsb Canadlans. Es-tatUIabed
Kov. 0, 1917, Aotborized
60 eeoood Clara inafl tv ttae^ Post
; IMOeo Oepaitment, OttawB. Pubr
;llalied «bxlee veekfy: Tiiesdays,
gmiaflaysandgatnidays Iqr Vapaus
eUbJMiIns COn^any. LUt, At 100rl02
B a S t W , etuUnay, Ont. Cimada.
TelepJiones: Business .Oflloe 4-4201.
Edltorlal Office 4'42e3. Manager
E. suJoL fiditor W. Eklund, Maflins
address Box ed. Sndbury, Ontairlo.
Advertising rates opon applicatton.
Ttanslation free of cbaxge.
TILAUSHINNAT:
Canadaesa: 1 vk. 7XW 6 kk. 8.75
• 3' k k . ' 2^
1 vk. 8JOO0 kk. 430
1 vk. 8A> 6 kk. 4.75
irbdysvalloleaä:
8uom«ssa: ^
ReeBgin paikkako omassa maassa?
! Vaikka vanha ja viisas sananlasku opet^ "kahden asia
Ja kolmannen korvapuusti", niin siitäkin huolimatta tekee mielemme
sfekaantua Torontossa flmestyvä^ arid Mailin ja
ItPPrn väliseen tukkanuotan vetoon.
Sanotaan, että "se koira älähtää mihin kalikka sattuu", ja niin
&avalt5hnifte> että Wall Streetin rahamiesten sotaista ulkopolitiikkaa
itse amerikkalaisia kiihkeämmin tukeva Globe and Mail riensi heinä-kutu
4 pnä — Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä, sivumennen sanoeh
tukistamaan'!LIT:tä si^^ kun se oli Canadan itsenäisyyspäivänä
jiilkaiseniassaan "syntymäpä!vät^ehdyksessä'' vedonnut canadalais-tes
kansain ja esittänyt vaatimuksen, että Canadan luon-^
nonresursseja pitäisi keh'ttää canadalaisten toimesta Canadan kansaa
|a valtiota varten, eikä lähettää niitä halvalla hinnalla Yhdysvaltoihin
'ralmistettavaksi, mistä ne ostetaan takaisin kalliilla hinnalla. Globe
and Maa yrittää Ukeämielisillä letkauksilla, eikä asiallisilla väitöksil­lä^
maattaa JLPPrn esitykset jopa naurunalaiseksi. Meidän tarkoituk-seriuhe
ei ole kuitenkaan rientää "puolustamaan" (LPPrta, joka ei sitä
ole pyytänyt eikä meidän apuamme tarvitsekaan, sillä se ilmeisesti
pystyy vastaamaan omista ^1^
Meitä kiinnostaa kuitenkin hyvin suuresti Globe and Mail lehden
-lausunto, että "olisi järjettömyyttä kieltäytyä käyttämästä ulkomais­ta
pMomaa,inikä pyrkii Canadaan. Me tarvitsemme kehitystä varten
/okaisen dollarin, minkä saamme -
Tämä sellaisenaan osoittaa, että Globen "ääni on Jaakobin mut­ta
kädet Eesaun". Kukaan, eipä meidän tietääksemme LPP eikä mit­kään
työväenjärjestöt, ei ole kokonaan kieltänyt käyttämästä ulko­maisen
pääoman apua luonnonresurssiemme kehityksessä MUTTA
•MONET CANAD.AiLAISET, VIELÄPÄ HUOMATUT PORVARIT­KIN
OVAT ESlTTX?fEET HUOLESTUNEISUUTENSA YHDYS­VALTAIN
PÄÄOMAN VAIKUTUSVALLAN HÄLYYTTÄVÄN-SUURESTA
KASVUSTA.
Ei liioin pidä paikkaansa sekään, että Canadan luonnonresursse-
|ä ei /iibfda canädalaisilla pääomilla ja canadalaisilla työvoimilla ke­hittää;
Parhaana esimerkkinä siitä on esim. Labradorin rikkaat rau-tamalmilöydötj
joiden kehittämiseksi olisi tarvittu arviointien mukaan
pari-lu>Imesataa miljoonaa dollaria aikana, jolloin sotavarusteluun käy­tetään
toistatuhattamiljoonaa dollaria yhden ainoan vuoden aikana^
Tästä tosiasiasta huolimatta k.o. rautamalmi annettiin suorastaan
''kununinlähjaksi" yhdysvaltalaisille terästrusteille, mistä me kansa-kantana
joudumme ostamaan oman rautamme äärettömän korkeasta'
hinnasta takaisin. '
Tämä sahia pitää paikkansa Steep >Rockin rautamalmin, aavik-;
komaakuntien öljyn ja Ontarion puu- ja paperiteollisuuden suhteen.
Canadan raaka-aineita kaivetaan ja kaadetaan rautatievaunuihin/lä­hetetään
pflkkahinnasta Yhdysvaltoihin valmistettavaksi aikana, joi- i
loin omassa maassamme on työttömyyttä — ja sitten nämä oma^i
luonnohresurssimme ostetaan valmisteina kalliista hinnasta takaisin
sOIä seurauksella, että Canadalle tulee vuosittain satojen miljoonien,
dbUäriefn tappio Yhdysvaltain kanssa tehdystä kaupasta;;
Siltä varalta jos Globen and Mailin toimittajat ja heidänlaisensa^
näkevät ylläolevan johdosta ''punaista" me riennämme palauttamaan |
herrojen mieleen, ettei sen pienempi henkilöllisyys kuin torypuolueen
uri johtaja, itse eversti George 0rew kiinnitti äskettäin alahuoneen
tunnossa huomiota ylläkuvatunlaiseen tilanteeseen ja vaati, kuten
V erinäiset uniot ja muut työväenjärjestöt ovat kauan vaatineet,
että Canadan pitäisi itse kehittää luonnonresurssinsa. Tukistaessaah
tässä asiassa mr. 'Buckia, Globe and Mail-Iehden täytyy ilmeisesti
lisätä "Moskovan asiamiesten" pitkään luetteloonsa myös mr. Drevm,
oman puolueensa kultaisen epäjumalan, joka sivumennen sanoen on
tässä asiassa ainakin puheissansa oikeassa.
Tosiasiat ovat niin itsepintaisia, etteivät edes Globen toimittajat
voi niitä muuksi muuttaa.
Tilastot osoittavat, että Canadaan on — pääasiassa strategisiin
avainteoUisuuksiin — sijoitettu yli 7 miljaardia dollaria yhdysval­talaista
pääomaa. >
•Noin 37 prosenttia maan koko teollisuudesta — kaivos-, rauta-tife-
3rm. aloista — on ulkomaisen pääoman, suurimmalta osalta yhdys­valtalaisten
trustien käsissä.
Seitsemänkymmentakaksi prosenttia Canadan koko ruostumat­toman
metallin — nikkelin, aluminiumin, kuparin, sinkin, tinan ^ s .
~ tuotannosta on yhdysvaltalaisten rahamiesten käsissä.
Canadan rikkaimmat rautamalmialueet — Steep Rock, Ungavä
ja viimeksi Simcoe — on suorastaan lahjoitettu yhdysvaltalaisille te-räsparooneille,
jotka "^tikään pakoittrvat rajan eteläpuolella yli 650,-
000 työläistään lakkotaisteluun.
; Sellaiset avain teollisuudet kuin auto-, sähkö-, kemikaali-, kumi'
ja paperiteollisuus ovat joko kokonaan tai miltei kokonaan yhdysval­talaisen
pääoman kontrollissa.
Toisinsanoen, vieraan maan raharuhtinaafisännöivät hälyyttävän
suuressa -määrässä Canadassa. Ottakaamme esimerkiksi Sudbury,
missä noin 16,000 canadalaista nikkelinkaivajaa on amerikkalaisten
rahamiesten palveluksessa. Täällä on canadalaisten "velvollisuus"
tehdä raskasta ja vaarallista työtä yhdysvaltalaisille isännille, joilla
on tähän päivään asti ollut diktaattorimainen valta siihen, kenet he pi­tävät
työssä ja kenet eroiltavat'ja mikä tärkeintä ovat kahmineet
täältä satumaisen suuria rikkauksia voitokseen, samalla kun tässä rik­kaassa
kaivoskeskuksessa vallitsee kroonillinen asuntopula, puhumat­takaan
nyt kouluista, kaduista, likaviemäreittä ja muista — mitkä
kaikki probleemit olisi kymmenkertaisesti voitu ratkaista, ellei yhdys­valtalainen
suurpääoma olisi vienyt "kermoja" päältä niin syvälti ja
niin leveältä alalta, mitä on Sudburyssa tapahtunut.
lasta huolimatta Globe and Mail leimaa suoralta kädeltä, mitään
todisteita esittämättä, "järjettömyydeksi" vaatinmksen, että Canadan
pitäisi kansakuntana itse kehittää luonnonresurssinsa.
Kuten munallakin, Yhdysvaltain pääoman voittokulku on Cana-i
dassa jo saanut sellaisia poliittisia ilmenemismuotoja, että jotkut ih-
I miset pitävät Canadaa miltei Yhdysvaltain 49:nä valtiona. Yhdys-
> valtain ilmavoimia on sijoitettu "'puolustuksen" nimissä eri puolille
; maata ja Canadan merivoimat ovat NATO-sopimuksen {lerusteella
: yhdysvaltalaisten sotaherrain määräysvallan alaisena. Yhdysvalta-laisia
lentötukiasemia sanotaan olevan 'Newfoundlandissa, Labrado-
.i rissa, Churchillin satama-alueella ja Manitobassa. Miltei koko Al-
^ berta on yhdysvaltalaisten militaristien "metsästysalueena" jne.
/ Meidän mielestämme LPP (kuten toryjohtaja Drewldn) on eh­dottomasti
oikeassa vaatiessaan Canadan luonnonresurssien Canadas-
^ ga kehittämistä, ^ ^ ^ ^ ^ y,^. . . ^
i
fillBTOLAlSEK PEBHELISX
Kysymys: Koska saan CanadaSsa
lapsilisän jä mistä sitä on anottava.
Olen tullut Canadaan viime manask.
12 pnä ja poikani täytti 12 vuotta tk.
1 pnä. — BÄbntrealllainen.
Vastaus: Perhersän saa maahan
saapuneisiin lapsiin näbden vasta sen
jäliceen kun kyaE^rmyksessä oleva lapsi
on ollut vuodan ajan • maassa. <&IikäU
Canadassa syntyneet lapset ovat ky«
symyksessa maltetaan perhelisä näis­tä
lapsista heti syntymästä lähtien»
olivatpa heidän vanhempansa^ olleet
maassa miten lyhyen ajah tahansa.
Läpsii sän anomuslomaldceita on
saatavana postikonttoreista, lomake" p u f i ^ « ^ . Vlrtdl^tehkin «tohistea
on lähetettävä täytettynä siihen palk­kaan,
mikä lomakkeessa mainitaan.
Teihin nähden l:enee osoite: Regional
Dlrector of Pamlly Allowances. Que­bec,
Que.
. Anomus on lähetettävä yhdessä
äyntymätcidistuksen (papinkirjan tai
sen käännöksen) kanssa hyvissä ajoin
ennen marraskuuta. Koska teihin
nähden saattaa lisätutkimukset olla
tarpeellisia niin täyttäkää anomus­lomake
viimeistään lokak. alkupäivi­nä.
Poikanne saa seitsemän dollaria
kuukaudessa kunnes hän täyttää 13
vuotta. Sen Jälkeen hän saa kahdek-san
dollaria kuukaudessa kunnes hän
saavuttaa 16 vuoden iän..
mrj, V. Kirsanorv
TfaloHJlell feen Jä sciilaälMsen'^avun'^
annon verukkedl% amerikkalaiset Im­perialistit
ovat sitoneet Utolalsen J u ­goslavian
useilla orjuuttavilla sopi­muksilla,
jotka tuovat WaU Streetin
monopolisteille suunnattomia ylivoit­toja;
mUtta Jugoslavian kansalle työt­tömyyttä,
pakkotyötä, kurjuutta Ja
nälkää.
Työttömyys on saanut maassa Jouk-koluunteeu.-
Sen valtaaat m» Juutuaut
t y d t a t ^ i ^ . joukkoja kalkissa kau-
Mitä muut "lianovat
ÄXNIÄ OSTETAAN JA
MXYDAXN YK:SSA
Kuusi vuotta Uuden Seelannin Joh-
.tavana edustajana YK:ssa toiminut
six Carl Berendsen sanoi: äskettäin
Y K :n toiminnasta kirpeitä sanoja, m.
m. seuraavaan tapaan:
"Ääniä ostetaan Ja myydään, ei r a -
httlla mutta sellaisella kaupan hlero-ittteella
minkä Jotkut arvelevat osaksi
demokraattisesta Järjestelmästä, mut­ta
minkä minä Ja monet muut käsi­tämme
infhoittavakst".
TEBX8YHTI0IDEN
SODANJUI^ISTUS
Terästyölälsten'Ja heidän perheit­tensä
edessä on katkera Ja pitkä tais­telu
suuria , trusteja vastaan. Joiden
kärkijoukkona on Steel T^ust.
Tätä tarkoittaa RepubUc Steelin
presidentin lausuntb. Hän sanoi t e -
rästyöläisille Ja kansalle, että teräs-trustin
"taistelu pltki^yy". Terästrus.
(itpvat kylmäverisesti estäneet kaikki
sovitteluyritykset. Niillä on selvä t a ­voite.
Tarkoituksena on. heikentää
terSstyöläisten uniota nälän avulla
Ja murskata se. Jos mahdollista, alku^
tQJnienpiteenä kalkkien A F L : n Ja
C l ! b ' n - sekä itsenäisten imioiden
muiskaamlseksl...
j Täten terästyöläiset ovat^ kaikkien
muiden työläisten taistelujen kärki­joukkona...
Tämä on käsitettävä.,.
— N. Y . Daily Worker.
Vastakohtaisuudet
ovat huomattavat
Helsingin olympiakisojen parhaan
maan kunniasta käytävä voimainmit-tely
tulee tapahtumaan pääasiassa
kahden maan, Neuvostoliiton Ja U S : n
kesken. Mielenkiintoista on siis kat
soa millä tavalla kahdella eri taholla»
suhtaudutaan kisoihin.
,; Neuvostolehdet ovat kisoja koske­vissa
kirjoituksissaan olleet varsin pt-äättyväisiä
mahdolUsuidcsiensa ar­vioinnissa
Ja kiinnittäneet sen sijaan
suurempaa huomiota kisojen merki
tykseen kansainvälisen urheilutove-ruuden
Ja ystävyyden lujittajana.
: Amerikkalaiset.sensijaan ovat käyt­täneet
kokonaan toisenlaista kieltä
kuten näkyy seuraavastakin New Y o rk
Timesistä otetusta lainauksesta: f't7S
haluaisi lyödä kalkki maat, mutta a i ­noa
Jolla on merkitystä on Neuvosto­l
i i t t o . K o m m u n i s t i n e n propaganda­koneisto
on vaiennettava niin ett^I
siitä kiiulu edes käheää mäkätystä.
Pankaamme heiltä suu k i i n n i ."
Englannin elokuva-feoilisuus
joutunut
vasdran alte
Lontoo. T - fiorehak fWoodslS8a oli
äskettäin Järjestetty Bank-tiimin v a ­rusteiden
Ja kaluston huutokauppa,
mutta työttömät -filmiteknlkot esti­vät
sen , vastalauseillaan Juuri kun
huutokaupan pitäjä kohotti vasaran­sa
aloittaakseen myynnin. Teknikoi­den
vastalauseessa sanotaan:
IT^llisuuden työttömien lUmessä
esitämme vastalauseen huutokaup­paa
vastaan. Myynti- myynnin jäl­keen
tapahtuu Ja teollisuus myydään
täydellisesti tyättömyyden Jatkuessa.''
Monia muita vastalauseita esitettiin
fUmiteoUisuuden työläisten taholta.
Elokuvayhtiö Jonka varusteita nyt
myytiin, on tuottanut pääasiassa ope.
tusfUmeJä.
Pilmikrlisln syynä on amerikka­laisten
elokuvien tulva^ Jolle hallitus
ei aseta mitaan esteitä. Parlamen­tissa
on esitetty kyselyjä ja todettu,
että Johtavat lontoolaiset elokuvate­atterit
esittävät minimaalisen. vähän
kotimaisia elokuvia. Eräskin Johtava
teatteri on kahden vuoden aikana
esittänyt vain yhden kotimaisen elo-tuistdtl^
jeä ttukäaft rättHafiamat-seii
tifftiläitaaeti toätantolalfosten to;-
mihiian siipisianiäten ttilokaena tänä
vuonna Jää Vielä työttamäkdl yli SOO,'
oodh^nk^; JEaäulie joutuvat ensi t i ­l
a ^ naiset ja vanhat työläiset. Jotka
ovöt k&yne^t; ty2«si tuotannosi» kym­meniä
vuosia. Tltolaiset fasistiset
Isäiihaitsljät, jotka täyttävät ämnik-kalaisten
^neuvonantajien" tahtoa,
laäkevat tällaisen työvoimaa "kannat­tamattomaksi
työvoimaksi".
Ifehtalden johtajien mielivallasta
voidaan päätellä t i t i ^ l s t en sanoma­lehtien
arkaluontoisista maininnoista.
Esimerkiksi "Slobodna Voivodina"
lehti kirjoitti t.v. helmikuun 21 pnä
seuraavaa: '^Tuotantolaitosten J<^tar
jat eroittavat varoittamatta työstä
vanhoja työläisiä j a naisia/ Kukaan
ei edes ajattelekaan «Itä, että he voi­vat
saada työtä jostain toisesta pal­kasta".
Saarjevossa ilmestyvä "Oslo^
boätdenlje" lehti t v . hebnikuun 11
pnä kirjoitti: " T U z H n i n tuotantolai­toksista
eroitetaan työstä naisia I l ­man
mitään syytä, vain pääasiassa
siksi, että he ovat Joko raskaudenti-laiBsa
taikka heillä on lapsia." Yksis­tään
t.v. kolmen kuukauden aikana
Kroatian kevyen teollisuuden tuotan­tolaitoksista
eroitettiln työstä 3.000
naista. Jääden vaille toimeentulon
mahdollisuuksia nämä naiset Ja hei­dän
lapsensakin on tuomittu nälkä­kuolemaan.
"Työttömyys"-sanan asemesta tlto­laiset
koe|tavat käyttää sana '^reservi-työvoimaa".
Sen he tekevät selvällä
tarkoituksella käyttää työttömien a r -
meijaa paBcattomassa pakkotyössä,
strategisen raaka-aineen tuotannossa,
sotavarustusten rakentamisessa yms.
Yksistään vihne vuoden lopulla lähe­tettiin
Kosovon Ja' Metohian alueen
paikallisen teollisuuden tuotantolai­toksille
väkipakolla Trepcan,' Aiexlna-.
zm y j n . kaivokslhiyU 2.060'^Släistä
Ja Virkailijaa. Zagrebilainen f'Viest-hik"
lehti kh-Joitti. että "avun antami­seksi
<eärkellle rakenmiksille (ts. sota-tarvetehtaUIe
— V . K.) niille on lähe­tettävä
työvoimaa niiltä teolllsuus-alollta.
JoIUa el ole ensisijaista merki­tystä
Ja joille on karttunut liikaa "re.:
servltyövoimaa".
Laajentamalla-vielä enemmän pak­kotyön
käyttämistä maan muuttami­seksi.
: amerikkalaisten agressorien
raaka-alnelähteeksi Ja sotatukiase-maksi'Belgradin
vallanpitäjät aikovat
tänä vuonna-ajaa pakkotöihin kau­pungeista
Ja kylistä noin 1.200 tuhatta
henkeä./TItolainen T A N J U C I n tleto-tolihlsto
hUJattahi tiedoitti, että e r i -
laisIUa' rakennuksilla. Joilla on e r l -
koiaen tärkeä merkitys, tulee tänä
vuonna tekemään työtä palkatta y li
lOO.bOO nuorukaista Ja tyttöä. Ame­rikkalaisten
käskystä titolaiset ovat
molSUisation avulla perustaneet pal­j
o n ; niinsanottuja työpataljboneja,
Joissa:on yli 150,000 miespuolista k a n ­salaista
16:-I6 vaörttsista nuorukalsls^
ta 60-vuotlsiin Vanhuksiin asti, Jotka
ankaran rangaistuksen uhalla raken­tavat
repalelsma Ja iiälkätsinä.Ja ras­kaan
työn näännyttämlnä lentokent­tiä
Ja'merisatamia sekä kaivavat värl-metallejä.
Titblaisten TikollIn'en kansanvastal-
^en inilitarlstlneh politiikka on ai­heuttanut'hb)
toJen sekä suoranaisten
ja välillisten verojen-hulmaavtmkas-vtm,
synnyttänyt nälkää Ja kuivuutta.
Yksistään viimekBl kuluneen kahden
vuoden aikana on työtätekevän väes­tön'
verotaakka kohonnut 43 miljar.-
dilla dinaarilla. Mutta se ei ole vä­hentänyt
yhtään budjettivajausta,
sillä titolaiset ovat velkaa omerikka-lalsiUe
tähtitieteellisen summan, mikä
on.' Jugoslavian viiden vuosibudjetin
suuruinen.
• Sodan-valmistaminen lankeaa-ras­kaaksi
taakaksi, Jugoslavian työtäte­kevän
kansan hartioille. Hankkien
varoja aseistuksen tuotantoon j a t y ­kinruoan
valmistamiseen titolaiset
kohottivat: vUme vuonna, hiukan e n ­nen
valtion tulo- Ja. menoarvion'vah­vistamista,
asuntovuokraa 4-kei:taIses-ti.
raitlotielippujen hintaa 5-kert.
raitlotleUppuJen hintaa 6-kertaisesti.
sähkö- Ja vesimaksua 3-kertaiiMSti ja
polttoaineen 4iintaa' 2-kertaisestl-vaatteiden
j a - jalkineiden kor Jaanilsen
hintoja a-kertaisesti.
Elinkustannukset kasvavat . J o ka
päivä. Tärkeimpien TUokatavarolden
Ja kulutustarvikkelden hinnat- ovat
vuosiin 1938—1939 verraten nousseet
60—70-kertaisesti samaan aikaan kuin
työläisten Ja vh-kailljam nimellisitolk-ka
p n noussut vain 2—3-kertaisesti,
Työihmlselle nykyisten palkkojen v a l ­litessa
dinaarilla ei oilceastaan ole m i ­tään
rahan arvoa, sillä sen ostokyky
on tavattoman mitätön. Esimeridksi
ammattitaitoinen' työmies. Joka saa
kuukauden palkkaa 3-3.5 tuhatta d i ­naaria,
maksaa kasviöljyU'.rasta 700
dinaaria Ja miehen; pumpuhpaidasta
3^)00 dinaaria. -
Jugoslavian, työtätekevä talonpoi-kaisto
elää kauheassa kurjuudessa. Se
on kynitty putipuhtaaksi tavattoman
suurella rahaverolla ja ruokatarvik-keldien
luovuttamisella polkuhinnoilla.
Esimerkiksi Nashicin kihlakunnassa
on erikoinen suurtalonpojista muodos­tettu
komitea pannut putipuhtaaksi
feynittyja ja nälkää kärsiviä tullausta
talonpoikia maksamaan veroa 20,000
—40jOOO dinaaria. Maksaakseen täl-taläen
simunan köyhien talonpoikien
on myt^vftktfko taloutensa Mökistä
viimeiseen kanaan asti. Fasistiset
vallanjklt&jät käyttävät kaikkein a n ­karimpia
rangalstuskemoja niitä t a ­lonpoikia
kohtaan. Jotka eivät kykene
maksamaan verovelkaansa. Sellaisil­ta
talonpojilta takavarikoidaan ei
vain karja, maatalouskalusto j a muu
hrtaln omaisuus, vaan vieläpä maa Ja
rakennuksetkin. Tällaiset talonpoir
kalsperfaeet jätetään kaikkea toimeen­tuloa
Ja suojaa vaille. Yksistään
Sloveniassa huutokaupattiin viime
vuoima veroveloista 4,000 talonpol-kaistaloutta.
Huolimatta siitä, elia maan ruoka-tavaravarannot
ovat. huvenneet j y r ­kästi
j a vielä enemmän on nälkätila
kärjistynyt, titolaiset eivät ole} vain
laaijentaneet maataloustuotteiden
vientiä maasta, vaan vieläpä ovat
keksineet uusia maaseudun rosvouk-sen
keinoja. Talonpojitta kerätään
pakollisessa Järjestyksessä viljaa ja
muita maataloustuotteita. 5—6 kertaa
halvemmalla hinnalla k u i n markin-nahinnat
ovat. Ja senkin pienen
maksim. mhikä. talonpojat saavat
rahasta Ja joilla valtioii kauppojen
on myytävä talonpojille tarvittavia
tavaroita. Mutta--talonpojille tarvit­tavia
tavaroita ei näissä valtion kau­poissa
ole ylipäänsä^koskaan, mutta
yksitylskaupplaat eivät ota näitä k u ­ponkeja
vastaan.
Yhdessä työväenluokan kanssa
maaseudtm'työtätekevä väestö kantaa
hartioillaan kaksinkertaista tlto-laisten
fasististen vallanpitäjien Ja
amerikkalaisten s i i r t o maaherrojen
sortotaakkaa. T a l o n poikalsjoukot
maatalpustuotteistaan. valtio maksaa
heille vähin erin. Lain mukaan 40
prosenttia talonpojille kuuluvasta
summasta maksetaan erikoisilla k u -
pinjgeina. joiden mtata pftatsi käydä
köyhtyvät, kärsivät nälkää j a kuole­vat.
Jugoslavian maatalous taantuu
lakkaainatta. Kylvöala supistui v i i ­me
vuonna vuoteen 1939 verraten y li
k a k s i n k e r t a i s t i . i<äai aika sitten
belgradilaiset vallanpitäjät julkaisivat
tilastotiedot^ joista nähdään^ että kar­jakanta
väheni 'Viime vucmna 30 pro­sentilla
vuoteen 1950 varaten.
Jugoslavian työtätekevän kansan
<^na o n orjatyö, työttömyys, kurjuus
ja nälkä. Nykyaikainen Jugoslavia
on muuttimut Yhdysvaltojen imperia­lismin
siirtomaalcsi. Väestön kuole­vaisuuteen
nähden se on kolmannella
sijalla maailmassa. Mutta sellaiset
alueet kuin Makedonia. Kosov Ja Me-tohia
ovat väestön kuolevaisuussuh-teessa
menneet edelle Intiastakin Ja
ovat" ensimmäisellä sijalla maailmas­sa.
Pakkotyö, kaupungin työtäteke­vien
Joukkojen Ja ensi tilassa työväen­luokan,
kurjuuden herkeämätön kas­vu,
maaseudun köyhtyminen, nälkä,
jiiteiskunnallisten tautien ja varsin­kin
tuberkuloosin kasvu ovat saatta­neet
Jugoslavian väestön kuolevaisuu­teen
nähden eräälle ensUnmäiselle s i ­jalle
koko maailman siirtomaiden
keskuudessa. V
Nähden, että sot-amenojen huimaa­van
kasvun johdosta maan taloudelli­nen
tila huononee herkeämättä ja
nälkä ja kurjuus kasvaa lakkaamatta,
amerikkalaisten imperialistien lielgra-dilaiset
palkkarengit kehoittavat rau-
BaHhanneuvoston
kokous päättyi
heinäk. 6 pnä
BerlUnL -fiefnäkonn '6 pnä
päättyi täällä Maanman tarihan-toeuvoston
iMJkoos.^^^^:^^^^^^^^: '
Kokonbseäts poimi mustan Af­rikan
edustaja Otobnsler Afrikan
ne^er^Itten olkeoKsIien puolesta^
V A I N K E U MA
— olen aikonut ostai h , „
Lukuisat Etelä-Amerikan - Ja In­tian
edustajat käyttivät pubeen-
. .vuoroja. • •
itatlalataen taiudUja fienaldo
Catasso puhui -Italian talteiUjain
t^teinsta Italian* poliisin väinof-toUnenplteifs
vastaan:: Pablo^e-mda
vapaan 'kulttnuHvaihdon •
"merkltyKsestä. Pääkysymyksenä
oli rauhan turvaaminen.
— Pitääkö hän sinusta»
— Siinä tapauksessa oie rt.
Väliä mitä ostat, pitäT^'^
ostamastasL- -
V A A K I N YMSIAKHETT?
: Tlyttö 'Ja ipo±a olivat rtdsaä.
kalla.: He 3>ysäht>1vät
erääseen vaujolseen pa£ckaaa.
maila vierettaln seisovat hevoset r
tyivat hankaamaan tmpiaan itiL
JoEom poika sanoi: ' ^
"Voi sentään, tuota minäiln h,,
aisin tehdä!" m«
"Eihän ?'«ua mikään Eiltä e
omia ihevoslasilian nämä ovat"
tasl tyttö.
hallista väestöS': ruuslln uhratiksiin".
Mutta Jugoslavian työtätekevä kansa
tietaa. .keneh hyväksi siltä- vaaditaan
naita "uusia uhrauksia''.
Verhotakseen Washingtonhi sanele­maa
rikollista seikkailupolitiikkaansa
titolaiset koettavat samaan aikaan
todistella, että he muka korvaavat
huomattavan osan sotamenolsta Ja
myöskin budjettlvajauksesta. "ulko-maisUIa
lainoilla ja luotoUa". t.s. n U l - Vasenimalta puolen rintaa sijä
lä. joitä saavat amerikkalaisilta isän- tuli ulos selosta."
tenbership m
^ to disci
jg coming
jjihur.
Oar activiti
jgn to have
[«eiHiance to
igood pick-u:
First on
of Alefts
,t Tve gef £
bay and I
jiöoft down
*j IS done. t l
, i rabng th(
\ ismed to ha'
SYDÄN OLI TURVASS.^
Irlantilainen konpraali- "R^^
niltään. Mutta tuskhipa heidän l o -
nmsa. Jotka on tarkoitettu yksinker­taisia
ilmaisia varten, voivat pettää Ja
saattaa pois tolalta Jugoslavian kan­saa;..:
.
Historia ei tunne sellaista tapausta,
että amerikkalaiset imperialistit, jot­ka
tavoittelevat maailmanherruutta,
olisivat pelastaneet Jonkin maan kan-^
salliselta katastrofilta. Mutta histo­ria
sen sijaan tietää paljon tapauksia,
että niinsanottuun sotilaalliseen ja
flnanssiapuunsa nojaten amerikkalai­set
monopolistit ovat kiuristaneet usei­den
maiden kansallisen itsenäisyyden
j a istuttaneet niihin siirtomaajärjes-tyksen.
Useiden, amerikkalaisten i m ­perialistien
orjuuttamien kansojen
elämänkokemus osoittaa havainnolli­sesti,,
että niinsanottua sotilaallista ja
fmanssiapua seuraa ylipäänsä kur­juus,
nälkä ja orjuus. Sen tietää h y ­vin
myöskin Jugoslavian työtätekevä
kansa, jonka vastarinta Titon koplan
rikolliselle politiikalle kasvaa joka
päivä. • •
tmtml
Sanc-nalehtimies: ' Mutta faia
se voi sivuttaa sydämen?"
Irl. ikopraali: "Katsoa, sjxään
silloin kurkussa."
Tähänastiset me­netykset
Korean
sodassa kauheat
n
^ 20th of th
4 | ae Luttoju
Hans Huhta
:!*fn were put
^ jfonnation fr
jeaver Lake J
a^y athletes
äais are going
jat reservatio:
gde In advar
Our next mee
|ay 14th 8 p.n
i' ssing further
I the Liittoji
Kl
kuvan, muut
laisia. '
ovat olleet amerlkka-
Heinäk. 2 pnä kirjoitti Helsbigin
VaiKta Sana Englannin edessä ole­vista
vaikeuksista ja pulmista seu­raavaa:
Työväenpuolueen mielestä ei kauko­idän
poliittisia pulmia saada ratkals-ttdcsl
muuten kuin' tunnustamalla
Pekingin hallitus Kihian todelliseksi
hallitukseksi - j a myöntämällä sille
YK-Jäsenyys, lausuttiin Englannin
LAbourpuolueen kesäkuun alussa Jul­kisuuteen
saattamassa ulkopoUittlses-sa
ohjelmakirjasessa..Neuvottelutilai­suuksia
N L : n kanssa kansainvälisen
Jännityksen laukaisemiseksi j a yleisen
aseistuksensupistamisen alkaansaaml-seksi
ei pidä laiminlyödä, sanotaan
kirjasessa edelleen ^ekä esitetään kuu­si
ohjelmakohtaa. Joista neljä ensim­mäistä
ovat huonaiotaherättäviä: ' .
1) Englannin on asetettava tafritti-lälsen
kansanyhteisön . hyvinvointi
muiden alueellisten liittymäin edelle,
2) Englanti el saa lUttyä eurooppalai­seen
valtio- j a tulliliittoon, 3) puolue
tukee saksalaisten toivomuksia Sak­san
yhdistämisestä ja on sitä mieltä,
että tämä tavoite voidaan saavuttaa
vahi neljänvallan sopimukseen perus­tuvilla
vapailla vaaleilla; sekä katsoo,
että Länsi-Saksassa Jokatapauksessa
on toimitettava : uudet vaalit ennen
Bonnin Ja ParisUi sopimusten ratifi­ointia,
4) Japani on vapautettava r a ­joituksista,
joita ulkomaiset (amerik­kalaiset)
miehitysjoukot asettavat sen
suhteille muihin maihin.
Pari viikkoa tämän ohjehnan Julki­tulon
jälkeen — j a Englannin sota­ministerin
lordi Alexanderin juuri p a ­lattua
Koreaan tekemältään tarkas­tusmatkalta,
jolla hänet olivat aja­neet
Panmunjonin aseleponeuvottelu­jen
umpikujaan Joutuminen Ja Kojen
vankileiriskandaalit. ja esitettyä tyyr
tyväl8yyte'nisä' länsivaltain sotilaalU-'
seen ... yhteistyöhön "harjoituksena
suursotaa varten" — räjähtivät 700
amerikkalaisen pommituskoneen pom
mit.Jalujoen voimalaitoksilla. Päätös
pommituksesta. Joka kertakaikkiaan
vaaransi aseleponeuvottelujen jatku­misen.
Jopa maailmanrauhan, oli teh­ty
kenraali Clarkin päämajan ja Was-hlngtonln
kesken sotaministeri Alex­anderille
sen pai'emmln kuin Englan­nille
t a i Ranskalle yIipäänsäkään^^Iitä
mitään ilmoittamatta. Ei ihme, että
(Jhurchillin hallitus koki yllätyksen
syvänä nöyryytyksenä j a halusi US
A : l t a ainakin jälkiselvitystä sekä —
vastaisen varalle — omaa sotilas- tai
diplomaattiedustajaa Clarkin pääma­jaan.
Ki ihme, että Labour nosti j u ­hannuksen
jälkeisessä parlamentti-is­tunnossa
myrskyn vaatien ulkopoliit­tista
keskustelua j a valmistellen h a l ­litukselle
epäluottamuslausetta. Ei
ihme, että englantilaisessa lehdistössä
— jopa porvarillisessakin. — on esiin­tynyt
arvosteleva ja varoittava äänen­sävy.
Tuloksena on tähän mennessä
ollut, että U S A : n ulkoministeri Ache-son
on esittänyt "valittelunsa" ja l u ­vannut
Englannille edustuksen Clar­k
i n päämajassa, mutta kaiken Jälkeen
se on varsm vahan. Arvostelu on
kohdistunut erikoisesti Churchilliin,
eikä dle-ptmttUntlt vaatimuksia hänen
"syrjäänvetäytymlsestään j a ulkoml-
-nlsteri Edenin astumisesta hänen s i ­jalleen.
Englannin yleisen mielipiteen asen-
IVashlngton. — Virallisten tiedo|
antojen mukaan oli USA-n
tykset Korean sodassa kesäkuun
palvaan mennessä, joka oli Kore
sodan alkamisen toinen vuösipäil
110,000. Tama on enemmän kuinka!
sl kertaa se maara, mitä USA
menettänyt kaikissa muissa sotaii
kissä yhteensä koko historiansa
kana, lukuunottamatta sisällissotaa
kahta maailmansotaa.
Kokonalsmenetysten Koreassa
notaaTi olevan noin 5.000.000 kuolli
ta ja haavoittunutta, sisältyen siili ja mr
rintamataisteluissa, pommituka*
nälän : johdosta ja tapaturmissa
hoontuneet. Kansa, joka on mellM Toronto
yhta suuri kuin Espan^n, on melto
kokonaan tuhottu. '
. Tämän sm-keuden aiheuttaminen
110,000 nuorukaisen menettämisen I
saksi maksanut Yhdysvalloille $10 mp'^WSVSTPSZ
Joonaa. Yhdysvaltain keskmkertfä
selle perheelle se on merkinnyt
pros. lisää veroja Ja elintason lasku^')
prosentilla.
Täten H E
teitä ystävä
kauniista hi
annoitte, me
257 DanI
"Icasva- . ^ ^
siitä; Ml^a kesUmättöml^än'sotilaal­liseen
asemaan USArn valmlstelöna
.3. maailmansota maan johtaisi.- T o i ­sena
tekijänä on Englannin yhä. v a i ­keutuva
taloudellinen asema, johon
'Churchillin hallitus ei lupauksistaan
huolimatta ole voinut tuoda mitään
helpotusta. Viralltoenkln työttömyys
"bn lisääntynyt, vuodessa kaksinkertai­seksi,
n. 300[.000:een, ja puolet tästä
tulee tekstiiliteollisuuden osalle. Jonka
U S A : n korvlketuotanto on saattanut
kasvaviin valkeuksiin. Eräistä hlnto-
Jenalennuksista huolimatta on kan­san
ostokyky jatkuvasti vähentynyt,
j a niin on tyytymättömyys kasvanut
ei vain pienelajissä. vaan myös teol-lisuudenharjoittajisa.
•Varustautumi­nen
sekä Korean että Malakan sodat
ovat nielleet koron kanssa sen 18 m i l ­jardin
dollarin "avun", jonka USA on
Englannille sitten vuoden 1945 myön­tänyt,
dollarireservit ovat jälleen t y ­rehtymässä,
ulkomaankauppa entises­tään
supistumassa. Ja niinpä itse
Churchill äskettäin päästi hätähuu­don,
että tilanne on pahempi kuin
Hitlerin pommltusvyöryjen aikana ja
Englanti konkurssin partaalla. Econor
mist-lehtl on puolestaan laskenut.'
että Englannin doUarlreservl on parin
5 W H i i l i oli Viime: vuonna canad!
laisten yleisin lämmitysaine. S|
käytettiin yli 42 pros. maan asunno
ta. • •
kuukauden sisällä lopussa, Joll(
raaka-ameostoja on jälleen supisti
tava ja samalla luovuttava nykyise
varustautunijstahdista, mikäli el m
ta apua saada. .
•Päivänselvää on, että Englanti
asettaa sulun USA: n sotaseikkailupfc
htiikalle ja parantaa taloudeSi!
asemaansa vain irroittautumalla 1
A :n polUttisesta ja taloudellisesta l
ristusotteesta, omaksumalla tode]ls|j
"kolmannen voiman" politiikan
laajentamalla kauppasuhteitaan i
sialismin sektoriin. En asia on s
ten. mitä mahdollisuuksia Englanu
la enää nykyisin on palauttaa itsem
syytensä; jotkin Achesonin jalkml
telut ja jonkin lordi Alexanderin k
täisen edustajan saaminen Korea
päämajaan eivät siinä paljon mi s
kitse. Labourin vaatimat uudet va
Iit kaataisivat kaikella todennat!
syydellä Churchillin halUtuksen, mi
ta onko Labour Itse viela
Itsenäisempään politiikkaan kuin
kelnen Attleen hallitus, se on
mennessä kyseenalaisia.
PÄIVÄN PAKINA
Metsämiehet ja uhiotoiminta
Saimme äskettäin eräältä metsä-mles-
ystävältämme kirjeen, jossa ker-rottUn
kuinka monet metsätyölalset
eivät ole oikem selvillä miten olisi
parasta' menetellä uniokysymyksessä.
Toiset ovat edelleen sillä kannalla, et­tä
Lmnber and Sawmill Workers u n i -
oon kuuluminen vtai uudelleen liittyr
minen olisi ikäänkuin metsämiehien
keskuudessa vakaantuneista demok­raattisista
periaatteista luopmnlsta.
K a l k k i näet muistavat kuin eilisen
päivän, kuinka toista vuotta sitten
kirvesmiesten union amerikkalaiset
pomot juoksupoikansa mr. Cooperin
avustuksella: kaappasivat haltuunsa
metsätyöläisten Itsensä rakentaman Ja
ylläpitämän union. Samalla tietenkin
karkoittlvat "Isäntämaan" Isojen poi­kien
mukaisesti imion demokraattiset
virkailijat ja asettivat tilalle omat
nappulansa.
Tähän julkeaan hyökkäykseen vas­tattiin
kuten asiaan kuululkbi ja
näytti parhaalta, perustamalla Itse­näinen
Canadan Metsätyöläisten unio.
jolle metsätyöläisten-suuri enemmistö
oli ehdottomasti myötätimtoinen.
Mutta asiassa tuli eteen uusia mut­k
i a j a muttia.
Työnantajat, Jotka ilosta ailahtele­v
i n sydämm ottivat vastaan tiedon
Lumber and S a v m i l l Workers Union
I valtauksessa Cooperin Ja yhdysvalta­laisten
pomomiesten hoiviin, panivat
kalkki keinonsa liikkeelle uuden met­sätyöläisten
union rakentamisen estä­miseksi.;
*
Canadan Metsätyöläisten Union
Järjestäjien kämpille pääsy ehkäistiin,
jopa poliisejakin apuna käyttäen ja
kaikki muut keinot käjrtettiln union
toiminnan estämiseksi kämpillä.
Toiselta puolen hyväksyttiin mr.
Cooperin kanssa sopimus, että jokai­sen
työläisen tulee viimeistään 90 pal­vaa
kämpällä oltuaan hittyä Coope­rin
unioon. tai lähteä laputtamaan.
Kaiken Iisaksi' tyosuhdelautakunta
kieltäytyi äänestyksen toimittamises­ta
edustuskysymyksestä.
Metsämiesten parhaimmisto, tietoi­sin
osa, ei kaikesta tuosta säikähtänyt
cikd ropsahtanut polvilleen. Lx&ui-^
silla, kämpillä työläisten suuri enem­mistö
pysyi jääkylmänä Cooperin uni­on
värväreitä kohtaan ja joiltakin
kämpiltä talutettiin heidät taipaleel­le.
Mutta asioista vähemmän tietoiset
alistuivat, osa välittämättä mihhi
unioon maksoi Jäsenmaksunsa, kun­han
vain sai olla työpaikassaan, osa
nyrkkiä taskussaan puristaen.
Nain alkoivat metsämiehet Jakaan­tua
kahteen -unioon. kahteen viha­mieliseen
leiriin, Jolloin he tietenkin
olisivat voimattomia liitämään puoli­aan
työnantajato painostusta vastaan.
Oltiin siis menossa siihen mihin
työnantajat ja myöskin rajantakaiset
hajoittajat toivoivat asioiden mene­vän.
Tilanteeseen jolloin metsätyölal­set
olisivat täydelleen työnantajain ja
heidän renkiensä armoilla.
Tällaisen vaarallisen tilanteen edes­sä
paatti Canadan Metsätyöläisten
Union virkailijat asiaa harkittuaan
ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin. Jotka
takaisivat yhteisymmärryksen j a soll-darlsuuden
säilymisen rivijäsenistön
keskuudessa. ; -y
Päätös perustui siihen, että laihakin
sovinto on parempi ku:n lihava riita,
mikäli metsätyöläisten keskinäiset
suhteet on ksf^mytasessä. Huonom­pikin
union 'jbhto ..saadaan jotakin
tekemään, kun sita on takamuksista
lykkäämässä luja j a yhtenäinen jäse­nistö.
Että niin ön asi^i, sen on, osoitta­neet
B C : n tapahtmnat: - ,
Vain muutamia- vuosia sitten suo­ritettiin
BC:ssa Jotakuinkin samanlai­nen
metsätyöläisten union kaappaus
rajantakaisten pomojen määräysten
mukaan.
Ensin sielläkin lähdettiin Itsenäisen
union perustamisen tielle, mutta luo­vuttiin
silta hajanaisuuden välttämi­seksi
Ja käytiin rivien lujittamiseen tamiseksi toimimaan mahdoU
alhaalta käsin., j tehoikaastl työläisten etujen valnq
Tuloksena on, että jäsenistön l u j a n ' sessa. Samoin ylempien vutoUi/
yhtenäisyyden pakoittamana unio on estämiseksi heittayty.niästa tyoo
Joutunut lähtemään tinkimättömään Jaln syliin päänsUityksen ja
taisteluun palkkojen korottamisen
puolesta, vaikkapa se ei kohta kaikkia
vU-kaillJo:u mieUyttäisikään Ja vaik­ka
se haJanaIsuutta.4oivonei5ta' työn­antajista'
maistuu kovin karvaalta p a ­lalta!
Tämän ja.monien muiden esimerk-
HELE
Senia Has!
Mary Ann,
MXi ja imi
Kalle ja Si
Mrs. Haikc
Alli ja Od(
Da vie, Nar
W. Aijalä
Winö Mäi
Hilja ja A
Frank Sai
;Martm He
M A P L E ]
l » B o a o o p p q M |
klert Johdosta päättivät Canadan M |
sätyöläisten Union keskuskomitea
toimitsijat kehoittaa kaikkia Lumi
and Savvmill Workers Union jäs«
pysymään siinä edelleen Ja toisia H
tymaän siihen.
Mutta el jättämään asiaa siihen
Kalkkein tärkeintä on se, että!
maila kun l i i t y t p n unioon, jonka jo
dossa ja määrääjänä on "kam
marjoja" metsätyöläisten kuppjn^
putellut mr. Cooper ja kumppanit.*-
mitaan aktiivisesti kaikenlaisten f
rannusten puolesta.
On huolehdittava sutä, eta joi
sella kämpällä muodostetaan tounli
käinppäkomiteat ja valitaan kun»
Ijset kämppästewardit. Uyöäan n
vötaari Jatkuvasti, että kämppis
pysyvät tyydyttävinä ja vanhojen i
plmusten mukaisina. _
Erikoisen tärkeätä on se, että ki
kiin kämpillä toimiviin union ko2
teoihin vahtaan demokraattiseni i
vallä-metsämiesten omat edustaJ
eikä sallita yhtiöiden pomojen t
määräillä. Samoin on e<imWf*
uksiin 'valittava kunkin kämpänj!
Iäisten enemmistön hyväksymät ec
tajat. „ . j .
Yleisesti on "palavaa taulaa m
tävä vireillä kämppatoimitsijain
omaai
Martha Ja
Wilma ja
Lempi ja
Geo.. Aino
Elh Ja Lai
Helga Pie;
Selma ja \
Lempi Pel
Mary ja E
Ray. Helei
Helvi, Viij
Helen Luc
Ruth Rari
Barbara E
Elmer Tue
Shirley St
•Fanny ja
Martha ja
Linda K a i
Thomas VI
Annie ja -'
palan toivossa.
Nähi menetellen voidaan me^
Iäisten imio tässäkin tilanteessa
taa ainakm Jossakux määrin
maan työläisten etuja.
Joten, metsätyölalset. pltäkaa
yhtenäisinä. — Kulkuri.
Sydämel
. ie.«itte me
Imun 22 pä
vasta hom
Sailjicööi