Vapaus, July 28, 1966

              ^nnntnnmiraiainmintianionnirii^
PION CLARKE IHMEELLISIN
ME TULOSTEN PARANTAJA
Kuulan ME Icehittinyt 10 v. 16 prosenttia
Jim Byanin, Berlileyssä jucli*
- sema mailin maailmanennätystä
3.51,3 on p e t t ä v ä todeUa liuo-mattaväna
saavutuksena. Jasyn
nimissä ollut ennätys parani 2,3
sekuntia. Prosenteiksi laskettuna
se tekee 1,0 pros. Juoksulajeissa
näin ^ suuri ennfätysparannus en
harvinainen. Heittolajeissa sekä
(lasikuitu) seipäässä ovat ennä­tykset
sen sijaan kiivenneet val­tavasti
ylöspäin.
On täjrsin perusteltua odottaa
imr-taulnkon. näyttävän vuonna
1980 eräiden lajien osalta seuraa­valta:
Keihäs 100 m. moukari 85
m, kiekko 75 m, kuula 25 m, sei­väs
6 m ja korkeus 250.
KUULASSA SUURIN KEHITYS
Verrattaessa tämän päivän ME-tu
"loksia vuoden 1955 vastaaviin lu­kemiin
todetaan kehityksen olleen
kaikkein suurimman kuulantyönnös­sä,
jossa parannus on 16,0 prosent­tia.
Parry O Brienin silloinen hirmu-tulos
1854 tuntuu nyt varsin vaa­timattomalta
Dallas Longin 21.52
kantaneen ennätyskaaren rinnalla.
Seuraavilla sijoilla ovat moukan
(14.6 pro.s.), keihäs (12.2), seiväs
(11.5), kiekko (1(^,0), ja korkeus
(7.5 pros.) Hyppylajeista pituus
(2,1 pros), ja kolmiloikka (2.8 pros)
ovat sen sijaan pysyneet miltei pai­kallaan.
CLARKE LOISTAA JUOKSUISSA
Juoksuista on ennätys parantunut
eniten 10,000 metrillä (4.5 pros.).
Tätä on kuitenkin pidettävä lä­hinnä
ilmiömäisen Ron Clarken an­siona,
sillä muut maailman huip­pujuoksijat
ovat aivan ällistyttävän
paljon australialaisen ihmejuoksi-jan
takana. Matkojen lyhentyessä
ennätysten prosentuaalinen paran­nus
vastaavasti pienenee. Alimmil­laan
se on 200 metrillä (1,0), sillä
100 metriä tekee ainoan poikkeuk­sen
sääntöömme. Plkapyrähdyksen
ennätyksen alittaminen on kuiten­kin
kaikkein vaikein tehtävä, jos ha­luaa
nimensä ME-tilastoihin Vaikka
ennätys onkin vuodesta 1955 paran­tunut
0,2 sekunnilla (2,0 pros.),
saattaa seuraava vuosikymmen ku­lua
ilman, että ME^aikaa lainkaan
pystytään alittamaan. •
AITAJUOKSUN ME HEIKKO
Aila- ja estejuoksussa on ennätyk­sen
parantuminen ollut noin 2.5
pros. luokkaa. 3,000 metrin esteissä
luulisi olevan eniten parantamisen
varaa, sillä Gaston Roelants'in si­leän
tulokset vastaavat noin 8.20: n
aikaa. .
MAAILMANENNÄTYSTEN
KEHITYS
Laji V V %
1955 1966 :::%•
100 m 10.2 10.0 2.0
200 m 20.2 20.0 1.0
400 m 45.4 44,9 LI
800 m 1.45.7 1.44,3 1.3
1,500 m 3.40.8 3.35.6 2.4
Maili 3.58.0 3:51.3 2.8
5,000 m 13.40.6 13,16.6 2.9
10,000 m 28.54.2 27.39.4 45
110 m aj 13.5 ,13.2 2.3
400 m aj 50.4 49.1 2.6
3,000 m:n ej 8.40.2 8.26.4 2.7
Korkeus 212 228 7 5
Seiväs 477 532 11.5
Pituus 813 835 2.7
Kolmiloikka 16.56 17.03 2.8
Kuula 18.54 21.52 16.0
Kiekko 59 28 65 22 10.0
Moukan 64.38 73.74 14.6
Keihäs 81.75 91.72 12.2
Suora laivaliikenne
Montrealista (Helsinkiin
Baltic Steamship
Lines
aloittaa
MATKUSTAJALAIVA-LIIKENTEEN
Montreal—Helsinki
—Leningrad
välillä
UUSI LINJALAIVA
M.S.
"Aleksandr Pushkin"
ensimmäinen itäänpäin
tapahtuva neitsytmatka
MONTREALISTA
Huhtikuun 30 pnä
saapuen Helsinkiin
toukokuun 12 pnä
Sen jälkeen tapahtuvat
kulkuvuorot Montrealista:'
KESÄKUUN
HEINÄKUUN
ELOKUUN
SYYSKUUN
LOKAKUUN
1 P.
4 P.
8 P.
10 P.
12 P.
Kaikilla matkoilla laiva poik­keaa
Helsingissä. Siis matkalla ei
ole initään muuttoja, vaan samas­sa
laivassa matkan päämäärään
asti.
: Välisatamlssa, kuten Lontoo ja
Kööpenhamina, voivat matkusta­jat
mennä maihin. Joka pysäh­dyspaikassa
on järjestetty: ohjat-tuja
turisti- ja näkemysmafckoja.
!'AIeksandr Pushkin" on uusi 19,_
860 tonnin kantoinen linjalaiva, jo­ka
valmistui v. 1965. Siinä on
kaikki nykyaikaisen loistomatkus-tajalaivan
mukavuudet. Se on no­pea,
turvallinen ja kauttaaltaan
ilmastoitu; lasikattoinen uima-allas,
elokuvateatteri, lasten leik_
kihuone, . loistava ruokailusali ja
baarit.
Halvin turistUaokan
kesäkanden lipon hinta
Montrealista Helsinkiin
U.S. $301.50
Tehkää paikkatllauksenne heti
osoitteella:
VAPAUS
TRAVEL AGENCY
100 Ebn st. YI. — P.O. Box 69
Sadbniy, Ontario .
Ei se mitään tee,
se soittaa vaan
Saksalainen työntukimuslailos on
.suorittanut tutkimuksen muusikon
työsuorituksista aiheutuvista rasi­tuksista
ja tulokset ovat olleet var­sin
yllättäviä. Tutkimuksissa pidet­tiin
tavoitteena saada selvitetyksi,
kuinka orkesterimuusikon elintoi­minnat
vaihtelevat harjoituksen ja
esityksen aikana verrattuna nor­maaliin.
Tutkimuksessa todettiin, että vain
aniharvoissa ammateissa vaaditaan
niin suurta keskittymiskykyä kuin
orkesterimuusikolta. Sarjatyötä te­keväkin
voi liukuhihnajärjestelmän
puitteissa edes jonkin verran tah­tiaan
vaihdella, mutta soittajan on
aina seurattava johtajaa ja nuot­teja,
taukokohdatkin ovat tahtien
laskemista. Tästä aiheutuva rasi­tus
mitattiin ottamalla sydämen­lyöntien
nopeus (pulssi) ja sormen
päitten lämpötila, joka laskee jän­nityksen
kasvaessa. — Jo harjoi­tuksissa
mutta vieJä enemmän esi­tyksissä
havaittiin kummassakin
runsaasti vaihteluja.
Pulssilukemat vaihtelivat normaa
lista, joka liikkuu yleensä 60 lyön­nin
paremmalla puolella, minuutis­sa,
aina sadan tienoilla ja sen yli.
ja nousivat huippulukemiksi _ erit­täin
vaativissa kohdissa. Tällainen
huippulukema oli mm. Klarinitis-teilla
130. mutta vaskipuhaltajilla
ja sellisteillä jopa 160 lyöntiä mi­nuutissa.
Sormenpäiden lämpötilan vaih­telut
olivat yhtä ihmeteltävän vaih­televia.
Tavallista korkeammassa
huonelämmössä saattoi sormenpäi­den
lämpö laskea kaksikin Celsius
astetta esityksen aikana.
Edellä ilmentyneen ruumiillisen
rasituksen lisäksi vaikuttavat muu­sikon
työs-sä meluisa ympäri.stö ja
työaika. Näiden yhteinen vaikutus
elintoimintoja sääteleviin hermos­toihin
oli epätasainen miltei kolmel­la
neljästä soittajasta välittömästi-esityksen
jälkeen.
Näiden tutkimusten tulokset saat­tavat
vähän ai-veluttayaan valoon
tunnetun kansanomaisen lausuman:
Ei se mitään tee, se soittaa vaan.
Torstaina, heinäk. 28 — Thursday, July 28, 1966 .Siva 3
NäkynRÄUoinii^t vallanpitä­jät
hfitlHulfsen Ukana
Valtiopiuviit säätävät Ja hallUifS päättä^ sanotaan) mlittä tosiasia
kaikkien määräysten ja päätösten U^ana on monta eri tuntematonta te­kijää,
jotka mielipiteillään omia etajaan ajaen parhaansa mukaan koet
tavat vaikuttaa kaikkiin päätöksiin. .v/r//.
Ruotsissa on viime talvena julkaistu mielenkiintoinen totikUnus näis­tä
"salaisista" valtatekijöistä, jo^ka usein hyvinkin ratkaisevasti osallis­tuvat
hallituksen päätöksien tekoon, ja joissakin tauksissa jopa mää­räävät
mistä, '
Jokaisen maan luUitus joutuu luonnollisesti päätöksiä tehdessään
hankkimaan neuvoja ulkopuolisilta asiantuntijoilta, joko yksityisiltä tai
järjestöiltä, koska sen oma asiantuntemus ei ole riittävä eikä valtiopäi­ville
voi esitystä antaa ennen KUin se on tutkittu, f >: >'
Missä määrin nämä "asiantuntijat'* ja ulkopuoliset neuvonaäiajat vai­kuttavat
päätöl(siin, on mielenkiintoinen kysymys ja tämä Upsalan yli­opiston
valtiotieteiden dosentin Nils Elvanderin työ pyrkii antamaan
siihen vastaukseni ainakin Ruotsin osalta.
Länsi-Saksa ja Vietnamin sota:
Joseph P. Thompson
(1957) LTD.
HAUTAUSTOIMISTO
100 Cariton St., Toronto, Ontario.
(Ainoa osoitteemme)
R. DAVISON, johtaja
PuheUn 924-9361
Parkway Bakers
SUOMALAINEN LEIPOMO
Valmistaa suomalaista kardemum-mapullaa,
oikeata ruisleipää, ka-nellkorppnja,
kaakkoja, pikkulei­piä
ym.leipomioalan tuotteita.
Aukioloajat: maanantaisin klo 12
tiistaista torstaihin klo 9—6,
perjantaisin klo 9—7;30 ja lauan­taisin
klo ft-3.
290 Queen St, West EM 3-7670
Toronto 2-B Ontario
L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
Puhelin HU. 5-2918
6D6 BAYVIBW AVE»nJB
(Lähellä Egllntonla.)
T O R O N T O , O N T;
Länsi-Saksan hallitus kuuluu
Euroopas.srt US An harjoittaman
eskalaatiopolitiikan harvoihin kan
nattajiin. Amerikan kansallispäi­vän
johdosta lähettämässään dn-nittelusähkeessä
loivotti liittopre­sidentti
Lubke onnea USAn so­tilaallisin
3 toimille Kaakkois-Aa-siassa
— tämä tapahtui vain muu-^
. tamia päiviä ensimmäisen Hanoi­hin
suunnatun pommihyökkäyk-
.sen jälkeen. Lubke nimitti Etelä-
Vietnamissa olevia amerikkalai­sia
joukkoja "vapauden esitaiste­lijoiksi'.
Liittohallituksen viralli­nen
edustaja, valtiosihteeri von
Ilase, kertoi UPIn mukaan Bon­nin
hallituksen olevan "vakuuttu­nut
siitä, että kaikki amerikka­laisten
Etelä'Vietnamissa suorit­tamat
toimenpiteet ja myös vielä
suoritettavat toimenpiteet edistä-:
vät rauhan säilymistä ja \-apau-den
palauttamista Vietnamiin".'
Tätä kantaa edustaa myös Länsi-jtuulumisia
Hänen tutkielmansa on laaja ja
se sisäl:ää ainakin tavaUiselle kan­salaiselle
yllätiävää aineiisioa- Tut-kifnus
tulee varmasti antamaan ai­hetta
moniin keskusteluihin ja yäit-ieiyiiiin
ja siinä rtsitetyt seuraavat
väitteet voivat saada monen ihmet­telemään.
Eri järjestöt eivät anna Ruotsin
'Vaitiopäivillc suurtakaan Mrvoa ai­nakaan
cillpin kun ön kysymykses­sä
vaikuttamirien .-onkin poliittisen •
päätöksen^yntyyn.
yaltiopäi\ illä ci ole suurta valtiaa
ja varsinaiset 'valtai-yhmittyraät"
ovat kokohaan sen ulkopuclella:
bösentii Elvandcr on haastatellut
hiillituk.sen jäseniä, puolueiden joh­tajia,
vaiticpäivämiehiä ja maan 19
johtavan • järjestön avainasemissa
olevia miehiä. Hän on tutkinut
kaikki näiden järjestöjen kokousten
pöytäkirjat sekä viranomaisten neu­vottelujen
julkaistut tulokset sekä
j luönnoUisie^ä inyös valtiopäivien ja
i san valiokuntien istuntojen pikakir-jjoitiBtut
pöytäkirjat. ,
f. • ^ • • •
j RUOTSIN HALLITUS
I tiPOLIITTISTEN JÄRJESTÖJEN
VAIKUTUKSEN ALAINEN
Ruotsin demokraattinen hallitus
on vähintään yhtä paljon kuin
useamman muun niaan hallitus ul­kopuolisten
ei-polMttisten järjestö­jen
vaikulusvailan. alainen. Eri
kansalaisjärjestöt ja etupiirit saa­vat
äähensu kuuluviin poliittisista
puolueista ja valtiopäivistä välittä*
mättä, eiv£tkä myöskään hetkeä­kään
epäröi käyttää "omia teitään".
; Näistä Elvandenh luettelemista
19 suurimmasta järjestöstä mainitta
Saksan sosialideraokraatisen puo- p Amerikkalaisen uutLskuvalehden i koon LO (ammattiyhdistysten kes-lueen
johlo . Esim. SPDn yarapur | Timen mukaan pelkästään helmi-ja ikusliitto), virkamiesjärjestöt TCO,
hcenjohtaja Fritz Erler vastusti | huhtikuun välisenä aikai.a 1965 kaa- I SACO, SMR, työnantajan keskus-lui
Etelä-Vietnamissa kuusi Bun-[liitto S.AF, teollisuusm
deswehiin ilmavoimien upsecfria. 13 j kukauppiaat.kauppiasyhdistys, vieri
haavoittui ja kaksi joutui kadok- I tiyhdistys. pankkiyhdistys, vakuu-siin.
Länsisc/ksalalnen lentäjä Man- jiaslaitosten liitto, osuustöimihtajär-fred
Kienast. joka palasi Etelä- jesiöt^ maanviljelijät, vuokralaisten
Lydia Fashonin suunnittelema laivastonsininen sadetakki kuuluu Britannian
kansojen5'hteisön kisoihin Jaraaicaan elokuussa menevien canadalaisneitosten
puvustoon. Se on samalla kevyt matka-päällystakki. Kuva otettu Kingstonissa
eräässä valokuvaamossa, jamaicalaisenpoliism rinnalla.
Guernican pommittaja johtaa
Bonnin joukkojen sijoittamista
"pehmeää linjaa .\merikan halli
tuksen taholta Vietnam-selkkauk­sessa"
ja WiHi Brandt kehotti
länsisaksaiaisia ja läiisiberliini-läisiä
"suomaan enemmän ym­märtämystä
USAn vaikeille on­gelmille
Kaakkois-Aasiassa"'.
Port Arthur. Mrs. Amanda Lai­ne
kuoli täkäläisessä .sainiaia.ssa
heinäkuun 21 pnä. Hän oli 78 vuo­den
ikäinen. .
Suomessa syntynyt mrs Laine
tuli tähän maahan v. 192.5. Sure­maan
jäi kolme tytärtä, Mina, Lai­mi
sekä kaksi poikaa, Urho ja Viljo
ja 6 lastenlasta Canadassa sekä 2
siskoa Suomessa. Mrs. Laine hau­dattiin
lauantaian Iliversidc hau­tausmaahan.
Port Arthurin Taxi.aulojon poh-jamaksu
on nyt 60 senttiä entisen
50 sentin asemesta, ollen se nyt
sama kuin Fort VVilliamissakin.
— ATH.
Kauneimmat
MUISTOJEN
. KUKAT
edesmenneen tuttavamme
Heikki Väyrysen
M U I S T O L L E
Helga ja Heikki Alikoski
Aili ja Emil Rakkola
Sault Sle. Marie . Ontario
Jo nyt antaa Länsi-Saksa USAlle
huomattava.) aineellista ja sotilaal­lista
tukea. Helmikuun puolivälissä
paljastui USAn kongressissa, että
Bonnin ja Washingtonin välillä oli
tehty sotat;.rvikekauppa. Länsisak-salainen
Röchling-yhtymä sai näin
ollen 200 miljoonan tilauksen, mikä
aiheutti suurta kateuUa amerikka­laisten
kilpailijoiden keskuudessa.
- Epätäydellisten tietojen mukaan
ylittävät Bonnin USAn Vietnamin
sodalle myöntämät avustukset huo­mattavasti
150 miljoonan Saksan
markan rajan.
Esim. IG Farbenin seuraajayhty-niä
on toimittanut vuoden 1965 ke-sästä
lähtien kemiallisia taisteluai-iicita
Etelä-Vietnamiin. Bayer-osa-k
e y h t i ö on perustanut jo pitempi
aika sitien USAhan Chcmagre Cor­poration-
nimisen tytäryhtiön, jonka
toiihipaikkci on Kansasissa. Tämä
toiminimi valmistaa samoin kemial­lisia
taistl:luainoita. Kaakkois-Aasi-iissa
oleville amerikkalaisille jou­koille.
Ludwigshafenissa toimiva
Die Badische Anilinund Soda-Fab-rik
AG on yhtynyt amerikkalaiseen
Dow Chemicaliin, jonka tuotanto-ohjelmaan
sisältyy niin ikään ke­miallisen
sotamateriaalin valmistus.
Da N.ingista 45 km kaakkoon si­jaitsevaan
Nong Songiin syntyy
suuri kcmicikombinaätti Länsi-Sak­san
hallitus myöntää sen rakentami
seen 50 miljoonan markkca. Val­mistuttuaan
tuiee tehdas tuotta­maan
kaikkia Etelä-Vietnamin va­pautusliikettä
ja siviiliväestöä vas­taan
käytettäviä myrkkyaineita; . _
Länsi-Saksan Etelä-Vietnamiin
suuntautuvien varustclutaloudel-
Itsten tavaratoimitusten arvo oli
noussut vuoden 1964 loppuun;
mennessä 533 miljoonaan, mark­kaan.
Sen lisäksi myönsi liittohal­litus
EteläVietnamille 252.5 mil­joonaa
markkaa sotaliiottoa. Vii>
me helmikuussa oli Etclä-yietna-|
missä jp '2500 länsisaksalaista
"teknikkoa" pystyttämässä sodan­käynnin-
kannalta tärkeitä kchtei-ta.
Noin 120 Bundeswehrin soti­lasta
— pääasiallisesti ilmavoi-niicri
upseereja — on jo vuoden
1964 syksystä lähtien ollut komen­nuksella
Vietnamissa, tosin anie-rikkalaisissa
asiipuvuissa ja ame­rikkalaisin
lentokonein.
Vietnamista haayoitluneena, kuvasi
LänsirSaksan lehdille, miten Bon­nin
ilmavoimien sijoitus Etelä:Viet-namiih
organisoidaan: länsiisaksa-läiset
sotilaat saavat ensin erikoiS:
koulutuksen viidakkosotaa varten
USAssa, minkä jälkeen he saavat
i'merikKalaiset paperit;ja asepuvut.
Erhardin; joulukuussa Johnsonin
luo tekemän vierailun jälkeen päät­ti
Bonnin hallitus lopullisesti ns.;
Vietnamin legioonan muodostaiiii'
sesta Sötaministierit vöh Hassel ja
McNamara sopivat ensi sijassa Bon­nin
upseereista kootun 'huomioitsi-jaryhmän"
lähettämisestä Vietna­miin.
Tällä välin kootaan Hammei-burgiri
ja Altenstadt-Shongaun va­ruskunnissa
Baijerissa "ei-ikoisko-mennuskuntia".
Saigonissa on' jo
Bundes\vehiin vastaanotioäsema; jo­ka
toimii lähettiläs Shlegelbergeiin
Jenan vapaaherran, etiikomennus-kunnan
p u ä i l i k ö n ja USA-joukkojen
ylipääUikön yhdyöupseerin alaise­na.
Bonnin hallitus ön niin ikään
perustanut erityisen sota-asiänvalio
kunnan Vietnam-kysymyksiä var­ten...
Länsisaksalaisten joukkojen si­joittamista
Viietnamiin johtaa Bun-desvvehrin
ylitarkastaja von Trett-'
ner, joka oli mukana Hitlerin Coh-dör-
legiöonassa osallistuen cspahja-laisen
kaupungin Guernican tuhoa­miseen.
CSy puheenjohtaja Strauss
on vaalinut 50,000 Bundcswehrin
sotilaan lähettämistä Vietnamiin.
Helmiivuun alussa 1966 vahvisti
tiedotuspalvelu "RF World News"
ranskalaisen lehtinaisen Genevieve
Tabouisin paljastuksen: 2500 länsi^
saksalaista sotilasta oli saapunut
keskusliitto, kauppakäniarit ja mo­net
muutl Näiden suurten järjestö­jen
lisäksi on iukematch pienem­pien
yhdistysten ja jäigestöjen
joukko, mutta niiden vaikutusvalta
ei ole vhall.HustasoIlie ulöttuvai ku­ten
suurten vaikiitusjärjestöjen.
Epäviralliset, kaikessa hiljaisuu­dessa
tapahtuvat yhteydenotot ovat­kin
nykyisin yhä suureinmassa
määrin korvanneet viralliset neu^
dcii kuukauden harjoittelun jälkeen
Vietnamiin. Samaan suuririitelmaan4^^''V"*"^^^"'' tulosta enemm^^^
kuuluu edelleen : länsisak-salaisten
ns. sairaalalaivojen asettaminen
Vietnamin vesille.
. Ensimmäinen tämänlaatuinen lai­va
"Helgoland" lähtee merelle tä­män
vuoden puolivälissä purjehtien
Vietnamin suuntaan Länsi-Saksan
lipun alla. '
Starfiffhter putosi iaas
Bonn. ^ Länsisaksalainen; Star-lighter-
suihkuhävittSjä syöksyi jäl­leen
alas. Kone putosi mereen Hel­golandin
saaren lähettyyilla. Lentä­jä
pielastui laskuvarjolla^ mutta hän­tä
ci vielä illalla ollut löydetty me-i-
cstä.; „•
kone oli 61 pudonnut länsisaksa-
Jainen i>tarfiRhter. 34 saksalaisin
Icntiijää ön saanut surmansa.
Kuiides aisti
Jhon orvaskesi, jonka avulla ero­tamme
kuuman ja kylmän sekä
tunnemme kiyun, voi toimia myös
kuulon ja näön apuaistinä.
Yhdysvalloissa kokeillaan parhail­laan
ihon aistiman merkkikielen
siirtpmahdollisuiiksia. Sen välityk­sellä
voisi taipeen:vaatiessa lähet­tää
sanomia lentäjille, astronauteil­le,
ja merenkulkijoille. Vaslaänotr
taja saa nämä sanomat sahkösysäys-len
muodossa toisen käden neljään
sormeen kiinnitettyjen elektrodien
välityksellä. Koehenkilöinä olleet
yksilöt ovat helposti kyenneet erot­tamaan
kolme tai neljä kestoaikaa
ja yhtä monta kynnystä sähkövirran
voimassa. Voima- ja kestotason yh­distelmät
jokaiselle elektrodiin kyt­ketylle
sormelle ahtavat mahdolli­suuden
48 kirjainta tai nuonieroa
käsittävän merkkikielen luomiseen.
Kahdentoista tunnin harjoittelun
jälkeen koeh_enkilö pystyi vastaan­ottamaan
38 sanaa minuutissa, mikä
on 60 pros. niorse-aakkosilla kuu--
vottelutilaisuudet ja ulkopuolisten
voimien vaikutus hallituksen pää­töksiin
tapahtuu vähemmän suosi­teltavassa
n^uodossaä. '
Suurimman' vaikutusvallan omaa­vista
jäi-jestöistä mainittakoon seu­raavat:
Exportföreningen, ulkomaankau­pan
viejien yhdistys, on hvvin tär­keä
ja vaiLuiUsvaltainen tekijä ja
joskus jopa määräämässä maan ui­ko-
ja kauppapolitiikasta.; Yhdistyk­sellä
on onat päivittäiset yhteyten­sä
ulkomini.-^teriöön ja nlaan halli­tukseen
ja näissä kuunnellaan hy­vin
tarkasti, mitä yhdistyksellä on
sanottavana. Tä.Tiä ei toisaalta ole
ihmekään, koska yhdistyksellä on
jäsenyhlioiaensä kautta kaikkialle
haarautuva' yhtsytensä ulkomaille,
ja se saa sitä tietä käsiinsä sellai­siakin
tietoja, joita maan viiallisilla
edustajilla ei ole mahdollista hank­kia.
Joskus taas toimii yhdistyksen
ulkomaanedustus osana maan viral­lisesta
edu.siustosta tai muuten suo­rittaa
tehtäviä, jotka luonteeltaan
ovat virallisia. Harvoin joutuu Ex­portföreningen
tappiolle, jos mieli­piteet
hallituksen kanssa menevät
ristiin. Eik? ihmekään, koska yhdisr
tyksen edustajat ovat maan vienti-teollisuudfjn
voimakkaita nimiä ja.
samalla maan johtavia talousmiehiä.
Vaikka sekä tcollisuusyhdistyk-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
«lan
vaara Jaavalla
Yksinkertaisimmassa muodossaan
tätä "pinnallista" kieltä voidaan
käyttää lyhyiden määräysteii ja va­roitusten
antamiseen. Ruumiin eri
osiin yhdistettyään nämä lajitteet
palauttavat suunnantajun sen ka-dpttaneille
astronauteille ja anta­vat
sammakkomiehUlemahdolUsuu-den
suunnistautua.
Alsiantuntijat toivovat voivansa
kehittää tämän merkinantojärjestel­män
sellaiseksi, että normaali vas-taanottomäärästä
olisi 200 sanaa mi­nuutissa.
Jakarta. — Jaavan saarella on l i ­sääntynyt
sisällissodan vaara Indo-sian
presidentti Sukarnon kannat­tajien
ja vastustajien välisten kaha-
KOiden takia.
Indonesian •^'öfiiiamies",'kfenraa-liluutnantti
Suharto. piti' tiistaina
opiskelijain konferenssille puheen
minkä yhteydessä hän kehöitti opis­kelijoita
• lieventämään \ julkilausu-miaan.
Hänen puhettaan oh' Selitet-I
ty toimenpiteeksi kaini-nihriellä
tunnetun voijnakkan: nuorisojärjes­tön
tyyrihyttämiseksi. Maiii\ittu jär-jestjö
pn vienyt julkisuuselämässä
johtavaa osaa Sukarno-vastaisessä
kampanjassa.
Jännitystilanne on pahentunut
sen vuoksi kun Sukarnon voimakes­kuksessa,
Keski-Jaavassa, on puh­jennut
yhteenottoja presidentti Su­karnon
kannattajien ja vastustajien
välillä.
Erään uutistiedon mukaan meri--
jalkaväki linjoittui Sukarnoä kan­nattavan
Indonesian Kansallispuolu­een
puolelle Sukartassa, Jaavan kes
kuksessa olevassa kaupungissa, noin
270 mailia itään Jakartasta., .Meri­jalkaväen
miesten sanotaan tunkeu­tuneen
Kaniin päämajaan ja käsi­telleen
siellä olleita jäseniä kova­kouraisella
tavalla.
Indonesian kansallispuolueen
nuorten jäsenten sanotaan hajoitta-neen
muhamettilaisten paraatin.
Muhamettilaiset hyökkäsivät Sitten
mainitun puolueen päämajaan kah­desti
ennen kuiri asevoimat ajoivat
heidät sieltä pois.
Sukartassa sanotaan tapahtuneen
toistumiseen katukahakoita Sukar­non
kannattajien ja vastustajien vä­lillä.
: ^;-„
Indonesian kansallispuolueen ää­nenkannattaja
Suluh Marhaen kir­joitti,
että puolueen jäsenet ovat
Sukarnon "hyViä poikia", ja että
puolue ei tule koskaan; sallimaan
presidentin häpäisyä. ' •
Rakentajat!
Uelitä saatte kaikenlaisia
rakennustarpeita.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WILLIAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaan"
Puhelin 623-7469
518 Simpson St FoH VraUam
Milloin hjrvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
Intenmtional^ C^^
'176 S. Aigoma StTMl Pori ArUrar; Ontario