Vapaus, April 30, 1953

              Sivu 2 Torstaina, huhtik. 30 p. — Tiiursday, April 30, 1953 ,
(LIDEB1T) -o Independent Labor
Organ of Finnish Canadians, E s -
tabUfihed Nov. 6. 1917. Atithorized
as £econd class o i a i l b y the Post
Office Department. Oltawa. P u b -
Ushed thrice weekly: Tuesdays
Thursdays and Saturdays by V a j a us
P u b l i s h i n g Company L t d . , ät t00'tO2
" H m St. W . , S u d b u r y / € 0 1 ? , , Canada.
Telephönes: Business O f f i c e 4-4204
Editoria] Office 4-42€5. 2.l3nager
E. Suitsi. Editor W . ^ l u n d . M a i l i ng
L a b o r address: B o x 69, S u d b u r y , On t a r i o .
Advertising rates upon application.
TrahsIatJon free of chärge.
TiXAirSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 k k . 3.75
j- - 3 %i.22&
y h d y s v a l l o i s s a : i vk. 8J0O 6 Hk. 420
Suomessa 1 vk. 8,90 6 fck, 4.75
ia ja
# * *
— Vappujuhlien vuoksi Vapaiiden scurnata numero ilntrslyy liis-taina,
toukokuun 3 p:nä. ,
SiirtäiiliLäm
Yleisesti tiedetään, (etfa - tänä syksynä,, cjikä j.o elokuun aikana,
pidetään Canadassa kansäliiset vaalit missä valitaan alahuoneen kaik­ki
jäsenet ja sillä perustieella myös uusi hallitus.
» Myös tiedetään, ^että 'Ottavvassa joitakin viikkoja sitten kokoon­tunut
alahuoneen istunto on juuri päättymisvaiheessa: Pääministeri
ja hälHtuikseh muut virkailijat katselevat toisella silmällä kruunrijai-
• ' siin lähtöä ja alahuonec^n muut jäsenet ke«älomamahdolli.suirtta —
, j a sillä paremmin näkevällä silmällään tulevia vaaleja.
K u t e n . tiedetään parlamentin istunnon täytyy päättyä viimeis
tään viikon kuluttua, että Cana<lan edustajisto pääsee asianomaisessa
- järjestyksessä kruunajaisiin. Mutta sitii ennen, tämän viisyncen ala­huoneen
viirneisteh istuntopäivien aikana aiotaan höyryjyrätä laiksi
K i l i 93 niinellä tunnettu ehdotus Canacian rikoslain muuttamiseksi,
mikä supistaisi kaikkien canadalaisten demgkraattisia oikeuksia ja
panisi suorastaan kuolemantuomion uhalla suukapulan sellaisten i h ­misten
suuhun, jotka jps-sakin kriitillisessä vaiheessa rohkenisivat olla
sattumoisin vallassa olevan puolueen kanssa eri mieltä maan ulko­poliittisista
kysymyksis.tä. Canadan demokraattinen nimi ja maine
saisi todella kauaksi maailmalle näkyvän likatahi-an jos tämä tärkeä
, t ja kauaskantoinen lakiehdotus hyväksyttäisiin näis.sä olosuhteissa ja
ilman perusteellista käsittelyä alahuoneena istunnossa,
.\sian vakavuutta korostaa vielä se tosiseikka, että maan koko
•• Hniöriistinert liike; molemmat työväenpuoltieet ja demokraattisiin v a ­pauksiin
kiintyneet porvarilliset järjestöt sekä monet kommunisti-vastaisetkiri
järjestöt ovat esiitäneet vastalauseita ja protesteja tä­män
lakiehdotuksen epädemokraattisia kohtia vastaan. Tosiasiassa
työväenliike kokonai.suudes.saan on katolisen uniokeskukseh johdolla
yhtynyt vaatimaan, että tämän lakiehdotuksen käsittely lykättäisiin
yli vaalien, että Canadan kansalla olisi tilaisuus perusteellisemmin
tutustua sei> eri kohtien sisältöön ja merkitykseen. Tämä ehdotus
asian silftämTSeksi seuraavaan istuntokauteen on sitäkin oikeutetum-
<^j)i kun muistetaan, että suhteellisen pienilukuinen määrä maan väes-östä
oivaltaa miistä todella on kysymys — j a jos demokratia-.sanalla
arlcoitetaän mitään, niin sen pitäisi merkitsemän sitä, että kansalla
on y l i n sananvalta lainlaadinnallisissa asioissa. Mutta miten voi kan­sa
päättää sellaisesta asiasta, jota se ei tunne? Jo tämänkin vuoksi
olisi välttämätöntä, että "k.o. la^iiehdottiksen hyväksyminen lykättäi­siin
vuddella tuonnemmaksi.
Tairiä ort .sitäkin helpompi tehdä kun muistetaan, että mikään
järje.stÖ tai ryhmä e i ole tähän päivään mennessä esittäiiyt vaatimuk­sia
rikcslain muutosehdotusten |)ikaisc'n hyväk.symisen puolesta. Ön
tosin selitetty, että Washinjitonin sotaiset valtapiirit ovat vaatineet,
että Canadan rikoslakia on huononnettava siten, että tälläkin puolen
rajaa voitaisiin järjestää sellainen paheellinen noitajahti j a rnielipide-vaiiio,
"mikä on nyt Vhdysvalloissa käynnissä. Mutta eihän meidän
tarvitse kansakuntana hypätä samaan kurjuuden suohon, missä Y h ­dysvallat
nyt rypee?
T o t t a on myös. että "isännän ääntä" kuunteleva oikeusministeri
Garson on vaatinut j a vaatii edelleenkin k;o. lakitekeleen hyväksy­mistä
vielä tämän istuntokauden lopussa. M u t t a hänen "perustelun-
.sa:' o^vat niin hataria j a ontuvia, että ne puhuvat enemmän tämän
lakiehdotuksen hyväksymistä vastaan kuin sen puolesta. Kuten
muistetaan, oikeusministeri Garson hoputti äskettäin alahuoneen eri­koisvaliokuntaa
nopeistuttamaan tämän lakiehdotuksen käsittelyä
mitäJiirr tosiasioita e.sittäniättä ja sellaiseen hysteriaan .syyllistyen, että
jos rikoslain muutosehdotu.sta ei muka nyt hyväksytä " k a i k k i kom­munistit
kiekuvat voitostaan'* -—ikäänkuin lainlaatijain määräävänä
kannustimena olisi .se. mitä kommunistit tulevnt tekemiiän tai teke­mättä
jättiimäiin? ;C)ikeusministeri Garsonin yäitiis, että "ainoastaan
kommunistit" ja heidän "kanssamatkustajansa" ovat vastustaneet tä­män
lakiehdotuksen,hyväksymistä, on niin ilmeisesti höystettv*?! pro­pagandaa,
että se myös puhiui tämän lakiehdotuksen hyväksymistä
vastaan.
Tavalliset kahsaJaisei. joita kaikkia tämä lakiehdotus koskee
poliittisista tai uskonnollisista mielipiteistä välittämättä, voivat vielä
vaikuttaa asian kulkuun yhtymällä niihin, jotka vaativat rikoslain
mUutosehdotuk.sen, Bill 93: n hyväksymisen lykkäämistä vuodella.
Antakaamme hallituksen ja alahuoneen jäsenten tietää, että k.o. l a k i ­ehdotuksen
hyväksyminen on heille perin huonoa vaalipropagandaa.
PEBÄMOOTTOilf SUOSflBEV
Ky»ymy»: Haluan t e t ä ä voiko tääl­t
ä Canädasta lähettää veneen perä­moottorin
suomeen j a meneekö siitä
p a l j o n k i n t u i l l a Suomessa. M i t e n Ja
minkä k a u t t a sen voisi parhaiten l ä ­hettää?
— V a p a u d e n l u k i j a.
Vastad-s: LuönriöIlJsestikin Canä­dasta
voi lähettää veneen perämopt-t
o r . n Suomeen, vansinkln jos se l ä ­hetetään
lain j a k s i . Suomen t u l l i m a k ­suista
ei liene Canadassa tietoa m u i l ­la
k u i nehkä Suomen Jähetystöllä O t ­t
a j a s s a . ! Sieltä • s a a ehkä myöskin
p a r h a a t tiedot lähettämistavasta. k e ­itoltamme
teitä si:s kääntymään S u o ­men
lähety.9tön puoleen Ja i l i h o i t t a -
maan samalla onko kysymyksessä
l a h j a vaiko tavallinen /kaupallinen
lähetys. Lähetis^störi osoite o n ; L e g a -
tiön of P i n l a n t I , 140 V/ellingtön Street
Ottawa, Önt. '
arvos
NikbeliUe ja asbestille on ehdotettu vieäti-tullia
vastauksena lyijyn jä sitikin tuUi^n
koi-oftamisälle Canadästa vientiä varten
J . l i L A N K l J L K I J A . MAANTIELLÄ
Kysymys r Onko olemassa sääntöä
s i h e n nähden millä puolen .maantie­tä
Jälähkulkijan pitää k u l k e a ?— X .
Vastaiifs: Y l e i n e n sääntö j a l a n k u l -
k i j o i h n nähden on. että kuljetaan
tien vasemmalla puolen — liikennettä
•vastaan. Siten k u l k i e n voi J a l a n k u l ­k
i j a varoa vastaan tulevia ajoneuvo­ja.
Jos hän.kulkee t i e n oikealla puo­lella
tulee ajoneuvot hänen takaansa
j a koska meillä ei ole silmiä selässä,
o n se k u l k i j a l l e p a l j o n vaarallisempaa.
Mitä muut sanovat
A I V A N T A I V A I S I IN
A S T I
Ensilcsi Y h d y s v a l t a i n l.orkein u p ­seeristo
pani vapautuvat sotavangit
::aranteenhn siten, etteivät he v o i
ahtaa, haastattelua sanomalehdille
( v i h j a t e n tämä siihen, että he ovat
saaneet " t a r t u n n a n " tai joutuneen
•henkisesti pois "tasapainosta" joten
he eivät papukaijan tavoin matki
v i h a n propagandasi), sitten he löy­sivät
t u r k k i l a i s i a j a eteläkorealaisia
jo*.:ca antoivat synkkiä j u l m u u s j u t t u -
ja. Koko tämä homma haisee. — T h e
U k r a l n i a n Canadian.
• . ,' • .
P I E N I S I V U S E I K KA
Nyt kun esikaupungit on O n t a r i on
' h a l l i t u k s e n «dtktaattorimaisella pää-tökselläHväiXsia
" l i i t e t t y " Torontoon
tämä ,1,250,000 asukkaan kaupunki
väittää olevansa Canacfan suurin
k a u p u i ^ i . ' Väestön h a r t i o i l l e säilyte­tään
pian myös s u u r i n verokuorma.
- - - T h e uikraihiari Canaäian.f >
^^^^^^^^^
Viime maanantaina tiedoitettiin rannninjomista. Koreasta, että
amerikkalaiset välirauhaneuvottelijat ovat hyljänneet kiinalaisten va­paaehtoisten
j a korealaisten ensimmäisen ehdotuksen n.s. sotavanki-pulman
ratkaisemi.scksi.
Tähän hyljättyyn ehdotukseen si.sältyi ajatus, että .sellai.set van-fjit.
jotka eivät halua heti palata kotimaahansa, vietäisiin johcmkin
puolueettomaan maahan, missä heille voidaan kotimaaTi* toimesta se­littää,
mitä •'vaaroja" — jos mitään — heitä synnyinmaassa odottaa
ja mitä mahdollisuuksia heillä siellii on. Jos nämä vangit eivät y h ­deksän
kuukauden kulues.sa halua palata kotiin, kysymys heidän t u ­levaisuudestaan
alistetaan sitten varsinaista rauhan.^opinnista laati­van
poliittisen konferenssin ratkaistavaksi.
Kuten sanottu amerikkalaiset neuvottelijat hylkäsivät tämän
'ensimmäisen sovitteluehdotuksen pitäen kiinni siitä, että kaikkien
kotimaata kammoavien vankien kohtalo on ratkaistava Ktelä-Ko-reassa,
S\'eisin valvonnan alaisuudessa kuudenkymmenen päivän k u ­luessa.
Kun amerikkalaiset ovat .sanoneet, että noin 50.000 kiina­laista
ja korealaista .sotavankia kieltäytyy lähtemästä kotiin, niin tä­mä
tarkoittaisi sitä, että heti välirauha.sopimuspäivästä alkaen olisi
ratkaistava joka päivä, tuhannen sotavanjiin kohtalo — mikä olisi
todella amerikkalaista vauhtia j a kiirettä.
M u t t a jauhavat ne amerikkalaiset myllynkivet hitaastikin. Väli-rauhaneuvotteluja
on jo venytetty toista vuotta, eikä tähän päivään
mennessä ole mitenkään kiirehditty sotavankien vaihtamista. Ja
tiistaina Panmunjomista tulleissa uutistiedoissa kerrottiin, että ame­rikkalaiset
välirauhaneuvottelijat valmistuvat pitkäaikaisiin neuvot-t
d u i h i n Korean välirauhan suhteen. Pitkittämällä neuvotteluja voi­daan
asioita mutkistaa, tuumitaan ilmeisesti eräissä' piireissä, ja
niitä ei kiinnosta ollenkaan se kuinka kauan sotavanjjit joutuvat ole­maan
pidätettynä!
•Kaikki tämä v i i t t a a siihen, että yhdysvaltalaisten "kiire"' eräit­ten
sotavankien kotiuttamiskysymyksen ratkaisemiseksi i>yrkii sii­hen,
että'asia lyötäisiin lukkoon ennen kuin k.o. henkilöt voivat vaih­taa
mielipiteitään. Toisin sanoen, tämä kummallinen kiirehtiminen,
j o k a o n n i i n mukava tarpeen tullen unhoittaa, ön poliittinen veruke
L I I A N P A L J ' 0 N S A I P P U AA
O t t a w a . — C a n a d i a n Congress bf
Labor syytti tänään, että Canadian
Assovc a t i o n of Broadcasters (yksi-tyisradioasemien
omistajien yhdistys)
yr:ttää saada radiolaajalluksen k o n t ­r
o l l i n kenelle tahansa " j o l l a on e n i m ­män
rahaa'*.
Tämä 370,p00 jäsentä edustava työ-väenryhmä
sanoi alahuoneen radio-valiokunnalle
esittämässään lausun­nossa,
että " r a j a t o n yksiytisyritteliäi-syys
iradiOTOhjelmistossa) a n t a a p a ­kosta
l i i a n vähän tietoja j a l i i a n p a l ­j
o n saippuaa, sillä saippuasta tulee
r a h a a . . . " — C P : n u u t i s t i e t o h u h t i ­k
u u n 28 p.
P O R V . ^ R I E N N Y K Y I S E N
T A L O U S V I I S A U D E N -TULOS
Canadassa kasvatetaan j a k a n n u t e -
täan erinomaisen hyviä tomaatteja.
M u t t a viime vuonna me toutimme
Y h d y s v a l l o i s t a 21 miljoonaa paunaa
kannutettuja tomaatteja.- Canada
kasvattaa j a k a n n u t t a a erinomaisen
iiyviä persikoita. Mutta viime vuon­na
me toutimme 12 miljoonaa paunaa
kannutettuja persikoita Y h d y s v a l l o i s ­ta.
Tuloksena on k o t i m a i s e n tuotan­non
suuri ylijäämä; varastohuoneissa
on 25 miljoonaa paunaa kotimaassa
kannutettuja persikoita j a ehkä s a ­ma
määrä itse kannuttamiamme t o ­m
a a t t e j a . . . — Globe and M a l i , T o ­ronto.
O t t a t r a .— C a n a d a n tehtällijain y h ­d
i s t y s o n sy5"ttänyt Y h d y s v a l t o j a s i i ­tä,
lettä sen k a u p p a m a r k k i n a t o h isul-j
e t t u suurelta määrältä kanadalaisia
tehdastuottäita j a öh s a m a l l a ehdot-tonut,
että h a l l i t y s , r y h t y i s i Säyttär
määh j a r r u j a t u l l i t a k s o j e h a l e n t a m i ­sen
suhteen. Yhdistys edustaa noin
6,;70D tehdasta, jotka tuottavat noin
80 prosenttia C a n a d a n tehdasyalmis-tci
«ta. Yhdistyksen kirjelmäjBSä mikä
e s i t e t t i i n täällä s e n a a t i n katfppa-asi-äih
valiokunnalle, a l i s t e t t i i n :fcarklt-tavaksi
kymmenen kohtaa käsittävä
ohjelma Canadan kaupan l a a j e n t a m i ­sesta
j a samalla korostettiin sitä
että muiden maiden, eikä Canadan,
o n tehtävä ^loite jos mieiitään saada
kansainväliset kauppamarkkinat v a -
pmimmiksi k a i k i l l e maille.
Kirjelmässä sanotaan, että p u n t a -
maiden tuontirajoitukset ovat johta­neet
monet Canadan teh-täat me-r
e n l a k a s t e n rnarkkinoiden menettä­miseen
j a canadalalset ovat vuoros­t
a a n havainneet Y h d y s v a l t a i n mark­k
i n a t p e r i n kehnoksi korvikkeeksi.
' " O n ilmeistä, että Yhdysvallat
on v a r s i n halukas päästämään c a ­nadalalset
raaka-aineet m a r k k i -
ndilleen m u t t a ei osoita sixinanJais-ta
halua k u n on kysymyksessä mo­n
i e n (canadalaisten) tehdastuot-teideh
päästäminen U S A : n mark-k
i n o l l l e ' .
•Eräässä toisessa kirjelmän kohdas­sa
todetaan: ' Y h d y s v a l t a i n t u l l i t a k -
sat, tuontirajoitukset j a - k i e l l o t y n ­nä
t u l l i l a i t o k s e n monimutkainen h a l ­l
i n t o ovat siten suunnitellut j a niitä
käytetään sitä varten, että Canädasta
j a muista maista ei muodostu vaka­vaa
k i l p a i l i j a a tämän korkeasti teol­listuneen
maan. Y h d y s v a l t a i n teolli­suuden
tuotteille.*'
Kirjelmässä väitetään, että C a n a ­d
a n ei pitäisi luovuttaa • suurempaa
osaa väiiäisistä kotimaisista m a r k k i ­n
o i s t a a n / t u o n n i n lisäämistä varten
sillä kuljmeiden vuosien kokemus on
e p ä l y k ^ t ä todistanut;. ettäVse; olisi
tuloksetonta mikäli o n kysymyksessä
muiden maiden kauppaa koskevien
r a j o i t u s t e n lieventäminen t a i p o i s t a ­m
i n e n ; : Siinä «uhtee&a o l i s i odotet­tava-
• toimenpiteitä ihuiden maiden
t a h o l t a .
Y h d i s t y s ehdottaa, että o l i s i t u t k i t ­tava
miten, v o i t a i s i i n pitää entistä
enemmän canadalaiset raaka-aineet
kotimaassa: j a muuttaa ne kotimaisen
teollisuuden •valmisteiksi. Edelleen
ehdotetaan, että Canadan olisi h a r ­k
i t t a v a onko m a h d o l l i s t a lopettaa se
t u l l i t a k s o j e n alentamisprbsessi mikä
on o l l u t käynnissä sodan jälkeen.
J A N K K E J A V A S T A AN
Alahuoneen liberaalijäsen J . A .
Byi-ne. j o k a ön lyijyä j a sinkkiä tuot­t
a v a n Kootenay East, v a l i t s i j a p i i r in
edustajana B r i t i s h Columhiasta, e'h-d
o t t i maanantaina alahuoneessa, että
C a n a d a n 'pitäisi asettaa Y h d y y / a l t o i -
h i n vietävälle n i k k e l i l l e j a asbestille
v i e i i t i t u l l i siinä tapauksessa, että Y h ­dysvalloissa
korotetaan Canadan l y i ­j
y n j a s i n k i n t u l l i m a k s u j a . '
M r . Byrne, j o k a on e n t i n e n M i n e -
M . i l - u n i o n T r a i l i n osaston president­t
i , sanoi näyttävän siltä, että Y h d y s ­valloissa
saatetaan korottaa näiden
m e t a l l i e n t u l l i m a k s u j a yhdellä s e n t i l ­lä
j o k a i s t a senttiä kohden minkä näi­den
metallien m a r k k i n a h i n t a laskee
alle 15.5 s e n t i n paunalta. Se olisi p e ­r
i n tuhoisaa B . C : n l y i j y - j a s i n k k i -
k a i v a n n o i l l e . sillä maakunnassa oh jo
s u l j e t t u 12 k a i v a n t o a j a n o i n t u h a n ­n
e n miestä o n sen Johdosta joutuniit
työttömäksi, sanoi mr. B y r n e . San
v a a t i h a l l i t u s t a ryht^lmään vastatoi­m
e n p i t e i s i i n C a n a d a n n i k k e l i i n j a a s ­b
e s t i in näliden sillä Y h d y s v a l l a t on
n i i d e n suhteen Canädasta r i i p p i m i -.
nen. * M:iiä">iskpn, että olemme sli-hen
oikeutettu oijflan arvomme säilyt­tämisen
k a n n a l t a katsoen,"
G C P : n edustaja Clarence G U l i s s a ­noi
ehd|otuksen - j o h d o s t a , että koska
Y h d y s v a l l a t puolustaa etujaan ön
Canadan h a l l i t u k s e n omaksuttava s a -
m a l l a i n e n asenne j a pääministeri S t .
L a u r e n t i n j a ka-uppaministei-l Howeh
nähtiin osoittavan suosiotaan B y m en
puheen johdosta.
Newfoundlandin l y i j y - j a s i n k k i a l u -
een edustaja Gordon Higgins oli sitä
mieltä, että ellei muut keinot auta o -
lisi siinä tapauksessa turvauduttava
B y r n e n ehdottamaan vastatoimenpi­teeseen,
r
Canadan i l m o i t e t a a n myyneen v i i ­me
vuonna Y h d y s v a l t o i h i n sinkkiä ja
lyijyä käikiiaah hoin miljoonan
d o l l a r i n arvosta.
M r . .^yftrtfe; ibi0i Vhäysvalloissa
suuhhiteltayäh, ^ t ä i h i f e enemmän
ky^snmykise^ öieyi^^^ hin­nat
laS^yatJiitä jkorkcamniaksi tul-
Ihna^ksut iköfoifetiaan cahadalaista lyl-
Jyä Jä S h B ^ ^ - ^ S l ^ ^ ^ ^ Hän oli sitä
ntteitä, •eitSOähadan n i k k e l i n j a a s -
beStiia Vierftlttöliä el pitäisi määrätä
hiäitä laältä Vä^tään v a a n ainoastaan
Y h a y s v a l t o J h i h nähden. Hän h a l u s i ,
että .•teliötuliejä k o r o t e t t a i s i i n joka
k e r t a i ö f i 'lifftÄysvanoissa korotetaan
C a n a d a n t y i j y t i J a äthkih t u l l i m a k s u -
,ja..' ,;\-':V.-\^> • • . ;
Kiäiin^ väoden a i k a n a o n C a n a ­da
p*ö1«estölnut voimakkaasti hiiden
tuöhtirajöltu^t^n johdosta mitkä Y h -
d>'s*aäbiSSä öh saa'tettu voimaan C a -
naään ttfäijei-ituötteita vastaan. M a i ­n
i t u t rajoitukset ovat yleisen kaup­p
a - jä ttifiiinia.käusöpimuksen v a s t a i ­sia,
todetaaintfiallä.
Summlahten
^ ^ l a i s t en
liiku väheh^
ottava. —- S i i r t o l a i s u u s Suomesta
C a n a d a a n vähentyi v i i m e vuoden ai'^
k a n a m i l t e i puoleen siltä m i t ä se o l i
vuonna 1951. ilmenee niistä tiedoista.
Jotka s i i r t o l a i s m i n i s t e r i H a r r i s antoi
p a r l a m e n t i n alahuoneelle huhtik. 23
pnä.. • Näideh tietojen mukaan saapui
vuonna 1951 C a n a d a a n k a i k k i a an
4.130 suomalaista s i i r t o l a i s t a . K o s ka
v i i m e vuoden vastaava l u k u o l i 2,293
henkeä, vähentyi s i h t o l a i s u u s s i t e n 44'
prosentilla: edelliseen; vuoteen verrät-
. t u n ä : - . , • / . '• '-^^
•'Eestiläisten maahan tulo vähentyi
vieläkin huomattavamniin sillä vuon­n
a 1951 saapui C a n a d a a n 4,573 eesti-
Iäistä j a v i i m e vuoden a i k a n a ainoas­t
a a n 934.-, • i =
McGärthysmi tunkee
kyhisiään Canadaan
' ; Vancouver. — P a r i v i i k k o a sitten
täällä;tiedoitettiin. että Y^idysValtain
n o i t a j a h t i on tuotu Canadan t y ö -
Vieviöh. keskuuteen. B r i t i s h — A m e -
r i ; »m Oil-yhtiön tä'iäläisen aiiieen
Johtaja G : W . B a r t o n on määräh-nyt,-;
että yhtiö tulee "seulomaan"
kä-iiicien sen töissä työskentelevien
linielipiteet. Hän sanoi sen olevan
osan.-Jannasta rantaan -ulottuvasta
'.zalj^i^ v*uo tissuimnitelmast a.
• •dijytyöläisten unio on ikysymyii-
'sen • johdos;ä esittänyt protestin
Vänccuverin Labor Councilissa ( C C -
SITÄ
M I L J O N . t A B L N pfc
^ u s e o n vartija sanoi'ffli]j5^
"TupakoL-ninen cn tmt^
siltä voidaan saiottaa viirTZS
" W e i l . luossa on k y a ^ ^
seteli", sanoi a,iij5j2|
vaihtcRiJ
rin
keästi.
" M i n u l l a ei ole
nfci v a r t i j a.
M i l j o n e e r i kääntyi
puoleen tarjoien h ä n e l l e^
s a n o i : "Tässä on John. t u ^
MELKEI.\ AKV.int1
" T u o h a n on isoisän kelin J
salissa?" 1
" M e kutsumme sitä aanj
^kelloksi siksi, -inn se on 3
monta vuotta eikä vain lähii.|
aemään.". • *
— Ohjehnamusiikki on i
s i i k k i a , joka liittyy otsikon ta^
tävän "ohjelman" a^-ulla fluj
runolliseen ajatukseen. (3
.suus on useimmiten enemi^
nelmaa kuin ulkonaisia tajsj
ilmentävää. Ohjelman hS
muoto on sinfoninen runo
L ) . Union a-itaman lausmaj]
käan 'työläisiä vaaditaan aiäj
tamaan vakuutuksen, että
.kuulu nyt^ eivätkä ole i o ä j i j
luneet" siihen ja siihen
uomen
Hän kielsi kuitenkin tulleensa Suomeen käymään
neuvotteluja liittymiskysyttiyksestä
Sanomalehtikuningas
käyttää painovapautta
kolmessa maassa
CanadalaLsella sanomalehtikunin-k
a a l l a Roy Herbert Thomsonilla on
n i i n paljon pääomia ja "yritteliäi-syyt-
ä", että hän kykenee käyttä­mään
hyväkseen painovapautta kol­messa
eri maassa, sillii hän omistaa
13 sanomalehteä Canadassa, yhden
Yhdysvalloissa Ja o n perustanut viik­kolehden
myöskin B r i t a n n i a a n . T ä ­mä
viimeisin yritys on Canada
R c v i e w - n l m i n e n viikkolehti, jonka
ensimmäisen niuneron painoksen i l -
i moitetaan olevan 35.000. Lehti l o i -
I mitetaan Torontossa mutta paine-i
taan Englannissa. Mr. Thomsonin
sanotaan aikovan hanickia käsiinsä
brittiläisiä sanomalehtiä oston kaut­ta
j a laafientavan siten painovapau­den
harjoittamistaan.
Canadan maantiet
Vuoden 1926 jälkeen vuoteen 1950
me^nnessä oli päällystettyjen maan­teiden
mailimäärä kohonnut 6,891
m a i l i s t a 24.877 m a i l i i n . Muut maan­tiet
olivat lisääntyneet samalla a j a l la
57.412 m a i l i s t a 169.498 m a i l i i n.
H e l s i n k i . — (VS) — V a l o k u v a a j i en
salamavalot välähtelivät, lehtien r e -
p c r t t e r i t tungekisivat Suomen U l k o ­m
a a n k a u p p a l i i t o n huoneistossa, ja
s i t t e n astui haastattelijoiden eteen
l i i t o n vieras, R a n s k a n entinen ulko­m
i n i s t e r i Robert Schuihan kasvoil­l
a a n nuo maireat j a viattomat i l ­meet,
liikehtimisessään nuo hyvän­tahtoiset
liikkarinelkeet, joista rans­k
a l a i n e n k i r j a i l i j a Paul R a y n a l p u ­huu.
Vanhan poliitikon k o u l i i n t u -
neisuudella herra Schimian vastasi
kysymyksiin, j o s k i n hän t u l e n a r k o ja
^asioita väislääkseen v i i p y i ikävystyt­tävän
pitkään j a ehtymättömästi p u ­h
e l l e n epäolennaisissa, toisarvoisissa
syrjäseikoissa.
H e r r a Schuman p n ns. S c h u m a n -
suunnitelman v i r a l l i n e n isä, Joskaan
hänellä ei nyt ole mitään näkyvää
asemaa järjestön hallitsevissa eli­missä.
Tiedusteltaessa hän m a i n i t s i ,
että järjestö on jo toiminut 6 k u u - "
kautta a että yhteiset h i i l i m a r k k i n at
ön perustettu, joskaan taloudellisista
t u l c k s i s t a ei vielä voida puhua. Hän
lausui, että yhä useampia maita k o e -
etaan saada järjestön jäsenikui, e n ­nen
kaik".vea .Englanti j a S k a n d i n a ­v
i a n maita, joissa kuitenkin fesiintyy
v a t s i n voimaltasta vastarintaa. L u ­xemburgissa,
joka on järjestön tyys­s
i j a , oleskelee p a r h a i l l a a n Icuitenkin
neuvottelemassa jäsenyydestä val­tuuskuntia
Englannista^ Sveitsist*,
Ruotsista ym. maista. Eniten näyt­tää
ei-i m a i t a arveluttavan järjestön,
"ylLicansallisen elimen" luonne Jolla
on valta säätää y l i h a l l i t u k s i e n ja
parlamenttien niitä sitovia lakeja.
H e r r a Schuman sanoi, että järjestö
on valmis "ottamaan ni;. ös Suomen
avosylm vastaan". K u n häiieltä tie­d
u s t e l t i i n , onko hän J-j neuvotellut
asiasta suomalaisten Lunssa, hän
VList.isi. ettei liänci.ä ole valtuuksia
siihen, kosita tii!lai.scD valtuudet k u u ­luvat
järjestön ylikansalliselle e l i -
nielic. Haastattelun sivussa iniaihit-'
takoon. että herra Schu.nian, Jolla ei
•ole v i r a l l i s t a asemaa järjeistössä, on
epävirallisesti tullut tekemään maas­samme
propagandaa tämän Äiihrin
monopolien sotakartellin puolesta.
M a a i l m a n p o l i t i i k a n viuneaikalsta
kehitystä hem-.^ Schuman p i t i ' h y v in
positiivisena rauhan j a kansainväli­sen
yhteisymmärryksen asialle, jos­k
i n hän lisäsi, että on syytä vielä
odotella kehityksen kulitua. ICuiten-k
i n hän totesi Korean-neuvotteluis­sa
tapahtuneen suotuisan käänteen.
Mitä Euroopan armeijaan tulee,
otaksui hän R a n s k a n hyväksyvän
suunnitielman. *
H e r r a Schuman sanoi olleensa m u ­kana
18 Ransfkan hallituksessa. R a n s ­k
a n hallituksien tiheään v a i h t u m i ­seen
hän sanoi olevan svynä sen, ettS
Ranskassa on p a l j on pieniä, heikosti
organisoituja, h o r j u v i a puolueita. J o i ­den
puolueyhdistelmät vaihtuvat - n o ­peasti
Ja aiheuttavat* h a l l i t u k s i en
k a a t u m i s i a . Herra S c h u m a n h a r j o i t ­t
i s i b U i sopimatonta p o l i t i i k k a a v i e -
•raiilunsa isäniämaassa, että hän
Väitti R a n s k a n kommixnistisen puo­lueen
voiman — y l i y o i m a i s e s t i s u u r in
Ja parhaiten järjestynyt Ranskassa
— Johtuvan siltä, että sitä Johdetaan
i i l k o m a i l t a ! . E i o l l u t vaikea arvata,
mitä maata hän t a r k o i t t i .
•Herra Schuman t a r i n o i vielä p a l ­j
o n hyvänahkaiseeri l u k k a r i n s a v y y h -
sä R a n s k a n taloudellisesta asemasta,
vihreästä poolista, Euroopan neuvos­tosta
j a Euroopan kokouksesta, M o n ­t
a n a - l i i t o s t a , s a k s a n finanssiasioista
ym., mutta koska tämä t a r i n o i n t i o l i
yhtä leveää Luin pitkääkin, emme
ikävystytä enää lukijoitamme sillä.
H a a s t a t t e l u n loppupuolella k u i t e n ­k
i n muuan sosialldemokraatthien
lehtimies tiedusteli Euroopan Y h d y s ­v
a l t a i n näköaloja. Herra Schuman
vastasi, että ne ovat eräs Länsl-Eu-roopan
nj^kyisen p o l i t i i k a n k a u k a i s ia
tavoitteita, m u t t a että n i i d e n edelly­tyksenä
on Länsl-Euroopan v a l t i o i ­den
luopiuninen suvereenisuudestaan.
H e r r a Sohiunan myönsi, että askel
tulee olemaan vaikea.
Erääseen toiseen tiedusteluun, joka
koski ameribialaista vaikutusta
Ranskassa, herra Schumaii vastasi,
että mitä voim'Äkkaampl Länsl-F.u-rooppa
on, sitä 'riippumattomampi se
on Yhdysvalloista. Jopa hän h e i t t i
esiin sellaisen l u v a l la
t e l l u n j a -rohkean väitteen, että U S A ,
muka toivoisi / e u r o o p p a l a i s t e n k o n -'
fcrollpimaä Eurooppaa. Näimme ove;-_
l a n välkähdy^k^; A e ^
lapserisiimissä j a ymmärslhiirie, että
hän laski hiemon leikkiä meidän
suomalaisten kustannuksella.
mitä hän näki P-Korean vanklleiril
Wiima ou yhä vielä
Singaporen satamassa
Singapore. — Täällä pidätet^-nä
olevan suomalaisen öljylalva W i i m an
kapteeni I . M e r i m a a i l m o i t t i t.k. 25
pnä, että kymmenen l a i v a n 40-henki-sestä
miehistöstä lähtee 27 p n ä pois
l a i v a s t a j a että hieidätltiultavasti l ä ­hetetään
k o t i m a a h a n . ; :
M e r i m a a n sanotaan yrittävän saa­da'
k i i n a l a i s i a poistuvien miesten t i ­lalle.
W i i m a on o l l u t täällä h e l m i k u u n 23
päivästä lälitien. J o l l o i n se Y h d y s / a l ­t
a i n u i i k a u k s l e n johdosta joutui kes­keyttämään
matkansa K i i n a a n , ' j o n ­ne
se o l i viemässä lO.GOO t o n n i n öljy-l
a s t i a (Romaniasta.
Putosi tikapuilta
ja sai surmansa
Aoranda. Que. — V i i m e p e r j a n t a i ­na
putosi t i k a p u i l t a 52-vuötias i n s i ­nööri
Bertmän C. Rochester N o r a n -
dan k a i v o k s e n No. 5 h i s s l t o r n i s t a J a
nienetti henkensä.
Hän on ollut sitten 1940 kaivoksen
sähköinsinöörinä.
Toronto. — "Canädalalsilla o n p:an<S>
tilaisuus kuulla brittiläiseltä s i l m i n ­näkijältä
iminkälaiset olosuhteet ovat
P c h j o i s - K c r e & n sotavafikileirelllä".
Tämän tiedon j u k a l s i C a n a d a n R a u -
hanköngressin mainostaja Bruce
M i c k l e b u r g h .
K . o . ."Brittiläinen silminnäkijä" on
ti-i M o n i c a P e i t o n ijoka on " y k s i n i i s ­tä
harvoista länsimaalaisista, j o i l la
ö n ollut tilaisuus v i e r a i l l a PohJois-
K o r e a n sotavankileireillä" s e l i t t i mr.
M i c k l e b u r g h .
; T r i F e l t o n on huomattu brittiläi­nen
k i r j a i l i j a j a k a u p u n k i e n asema-k
a a v a s u u n n i t t e l i j a . Koreassa v i e r a i l ­lessaan
hän k'3£kustell l u k u i s t e n b r i t ­tiläisten
j a Commonwealthin maiden
sotavankien kanssa Ja t o i heidän ö -
malsiileen postia. T r i Peltönin p i i -
•he1»t*a; odotetaan, suurella., m i e l i e n k i i n -
n o l l a y a r s i h k i n ' h i i d e n J u l m u u s j u t t u -
*ieh i t S k i a , mitä p n . y h d y s v a l t a l a i s i s ta
piireistä m a a i l m a l l e evitetty Koyean
välirajihaneuvQttelujen räjäyttämi-
Wra Green jätti
suuren omaisuuden
Goshocton. — A F L : n entiuoj
s i d e n t t l Wm. Green jätti hioM
$151,899, omaisuuden. tiedoiteM
fintöoikeuden taholta. Invehtd
soitti Greenillä olleen pienera
Joituksia 17 yhtiössä.
seksi.
• T i ; i j F e l t d n . ; p u n u u ' Sudbui-yssa tou­kokuun
5 pnä, Ot;tawassa toukokuun
'6 pnä, H a m i l t o n i s s a toukokuun 7
pnä,; Wihdsorissa toukokuun 8 pnä,
Tceontossa toukokuun 10 pnä, ' P o rt
A r t h t i r i s s a toukokuun 14 pnä j a sen
Jäi;'jeh;.aavikkcmaakunnissa j a län-s
i r a i i n l k b l l a . ,, : ' -
i osiaa
Tokio. — Idemitsu Kosasa
' V i r k a i l i J ^ sanoi täällä, laiaifi
että hänen yhtiönsä ostaa l i
18,000 tonnia öljyä. Viime
maanantaina japanilainen
- k l l a l v a Nissho Maru Ehti Ia
täydessä öljylastissa. I
"Brittiläiset sotalaivat voivfi
säyfctää l a i v a n j a tarkastaa sei^'i
ta el tansainväfisten lakienT^
voi takavarikoida sitä", sänbi'^
eräs v i r k a i l i j a . i:
Sen Jälkeen kun Iran kansalla
I r a n i n öljykalvokset ja Ahai
olevan öljypuhdistimon briti?
ovat yrittäneet estää öljyn ra
I r a n i s t a .
mahdollisuutta
— Ensimmäinen sensus Canadassa
(1666) osoitti asukkaita olleen 3,215,
sanoen l i l o l - j i n t i a a n e j a lukuunottamatta.
" M o n t r e a l . — C a n a d a n (ranskankie­listen
lehtien monet lausunnot t u l ­kitsevat
laajojen p i i r i e n tahtoia k a n ­sainvälisten
ongelmien rauhanomai­sen
ratkaisun puolesta.
Moriet quebecilalset sanomalehdet
korcfstavat myös'sitä selbiiaa, että
Canada pn kykenevä järjestämään
talouiiehsa rauhan olosuhteita vas­taavalle
suunnalle.
M o n t r e a l i n L a Presse k i r j o i t t i : " Y -
K on j a t k u v a s t i korcstanut. että s en
ensinunäijsena tehtävänä o n m a a i l ­m
a n j a u h a n vakhnnuttamhien. S en
edessä nyt ilmeisesti olevalle m a h -
dolllsuudeUe ^ l pitäisi iäänSi[
kää." '
- L e Canada kirjoitti toiffl
t a l l a a n : . ,"Nopea rauhanajan;Ä|
m i a a n s i i r t y m i n e n nopeistutt^l
diän maassamme teoUisuuten^
Jentamlsta j a teknillistä kehäj^
me . . . Sellaisessa tilanteess?«
syytä ajatella, että rauha oai
v a a r a l l i n e n ' seikkailu - - • * 1
totta, että Neuvostoluton dii<|
yhfäkklnen muutos voi aihe
makäuden Yhdysvalloissa. « |
sifcteni-in vain epämukavniit!i|
r a t t u n a atomisodan epäinhifliS|
tragediaan."
PÄIVÄN PAKINA
Ne jänkkien "kauhujutut"
niiden hy-viiksi jotka haluavat jatkaa Korean sotaa ja laajentaa sitä,
kuten esimerkiksi kenraali Mac-Vrthur vaatii ehdottaesi;aan. että K i i ­naa
pitäisi uhata joukkomittaisella ilmajMimmituIvsella.
T o i s i n kuin muut. Y h d y s v a l t a in
päaihajä ön l e v i t l a n y t pöyrKtyttäviä
k a u h t m j u t t u j a miten k i i n a l a i s e t Ja
koi^alaiisfet ovat pahoinpidelleet, rää­känneet
ja moraalisesti piinanneet
a m e r i k k a l a i s i a sota vankeja.
Vähänkin y h t e i s k u n n a l l i s i a asioita
seuraavat henkilöt arvasivat heti että
kysymyksessä on samanlainen h u i ­jaus
k u i n s6 k u n Suomen sisällissodan
a i k a n a porvarit kertoivat, että h e k i ­rotut
pimaiset hävittävät k a i k e n e l o l ­lisen
maan päältä — j a söivät Jälki­ruoaksi
vastasyntyneitä. l a p s i a .
Porvarilehdillä oli näistä uusista
k a u h u n j u t u i s t a i l o a Ja r i e m u a . J o n k a ­l
a i s t a ne eivät ole tunteneet tuskin
M a i m e r h e i m l n talvisodan päivien j y ­m
y j u t t u j e n jälkeen, j o l l o i n venäläiset
s o t i l a a t Jäätyivät heittoasentoon k o ­h
o t e t u i n käsin Ja p o r o t juoksivat t r o -
k i k u o r m a a vetäen 60 m a i l i n t u n t i n o ­peudella
jne. '
T a r k o i t u s o l i myös i l m e i n e n : P e n ­tagonia,
Yhdysvaltain . sotavoimien
päämajaa ei miellytä l a i n k a a n r a u ­h
a n teko. S e ' h a l u a i s i yhä suurierapia
Ja verisempiä sotia. Jotta Pentagonin
takana olevat asetarvetehtailijat ja
muut suurrikkaat saisivat entistä l i ­havampia
urakoita halUtukselta.
K a i i h u j u t t u j a levitetään, ei muiden
maiden, vaan ennenkaikkea Yhdys­v
a l t a i n kansan Jymäyttämiseksi siinä
nimenomaisessa mielessä, että v o i t a i ­s
i i n aseleponeuvottelut keskeyttää
j o n k u n , uuden tekosyyn perusteella.
K a i k k e i n h u v i t t a v i n t a o h tämä:
Pentagonin sotaherrat toi.mivat t i e ­t
y s t i tilanteen vaatimusten mukaan.
J a mitä tilanne tässä tapauksessa
v a a t i i sodanlietsojilta?
Pentagonin sotaherrain sensum-ivi-ranomaiset
ovat lukeneet korealaisten
j a k i i n a l a i s t e n v a n k i n a o l l e i t t en ame­r
i k k a l a i s t e n kirjeitä. Tosiasiassa he
i l m o i t t i v a t lukeneensa 29,000 tällaista
kirjettä j a tulleensa siihen lopputu­lokseen,
että amerikkalaisia täytyy
etukäteen " v a r o i t t a a " siitä, että k o m ­munistien
v a n k i n a olleet a m e r i k k a l a i ­set
ovat saaneet suuressa määrässä
t a r t i m t a a kommunistisista äjatuksis-ta.
• ; ••
K u t e n muistetaan, k i i n a l a i s t e n ja
korealaisten kommunistien sanottiin
" v a l i s t a n e e n " sotavankejaan j a a n t a ­neet
heille j o n k i n l a i s e n "aivopesun",
j o r ^ a ^ salaisuudesta tietävät vain
kommunistit.
Tähiän varoituksen jälkeen alkoi
v a n k i e n vaihto j a sitä seurasi tiedot,
miten amerikkalaiset sotilaat j a a U -
upseerlt kertoivat sotavankeina olles­saan
saaneensa hyvän kohtelun, k o h ­talon
n i o a n J a ' o d o t e t t u a parem-maii!.
iääkärinhoidorii ' ^"
/y^^Sä tUanteessa Pientagoni^ mie-^
he^ " fevasivät valhepajansa suurten
tykkien* pauhinan. . E n s i k s i i l m o i t e t -
tUn, ettei k u k a a n vapautuva amerik­k
a l a i n e n sotavanki osaa a j a t e l l a o m i l ­la
aivoillaan. Tämän puutteelUsuuden
korjaamiseksi- määrättiin, että nämä
vapauttivat amerikkalaiset sotavangit
eivät saa a n t a a mitään sahomalehti-haastatteltia
i l m n n , ettei saapuvilla
ole j o k u Pentagonm polUttinen pappi.
Tällaisilla tempaisuilla saathn
muuttumaan ääni kelloon, Njrt ei
t u l l u t enää m i t ä ä n muuta k u i n k a u ­h
u j u t t u j a . Joiden nuotti oU k a i k i s sa
sama, vaikka sanojen järjestystä
m u u t e t t i i n siellä Ja täällä — mikäli
n i i d e n k i r j o i t t a j a t s i i h e n pystyivät..
:-iNäissä kauhunjutuissa p u h u t t i in
"rääkkäyksestä", "nälkiintymisestä"
"kuolemanmarsslsta." Ja "kuoleman
l a f k s o s t a ' ' — mentUnpä n i m k i n p i t ­källe,*
että sanottiin venäläisten u p ­seerien
yllyttäneen korealaisia ampu­maan
sotavanginsa, vaikka Koreassa
el ollutr- a i r i o a t a k a a a venäläistä- s o t i i
l a s t a !
Tässä tilanteessa " i " " ^ " ^ * ^
k o o m i l l i n e n tilanne. Caaadq
brittiläiset Ja muut vaj
vangit seUttivät, että he jaiJI
tettua paremman kohtelun PJ
don. Amerikkalaiset P^OP^PJ^
tarit, jotka puhuivat ameriMj
sotavankien nimissä, j-rittiniq
tyä tästä pintehestä silläköj
keella. että ehkä amerikkalaisj
vankeja on kohdeltu kovatoSSJ
l i i i n k u i n muita. \
M u t t a apua ei ollut tästäö»!
esim. brittiläiset sotavangit^
olleensa vankileirillä, niissä osr
Iäisten rinnalla useita satoja
k a l a i s i a sotavankeja — Jf ^
k o h d e l t i h i samaUa tavalla
Ei ole lainaan ihme. vau»
sessa tUanteessa on ameri^J
a j a t u s t e n khnppuun yllyte»IJ
nen vesikauhuinen koira k ^ l
n a a t t o r i M c C a r t h y ! Tyon^j
tää seuraavanlaiselta: -^^^^^l
k u r i s s a asevoimissa palvdevioj
t en amerikkalaisten ^f^Ji
C a r t h y pitää vankila-, l o ^ l
muun peloittelun avulla
r i k k a l a i s e t ' mentaaUsessa P»1
dassa! «A
M u t t a totuus tulee JuDQ ^
Se mitä koko muu n^»"°5L°J
Jää tietämättä sen p a f « ° T SS
k a l a i s i l t a kuin canadiJaJS*^
Siitä saamme olla varmoj*-^