1953-04-30-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, huhtik. 30 p. — Tiiursday, April 30, 1953 , (LIDEB1T) -o Independent Labor Organ of Finnish Canadians, E s - tabUfihed Nov. 6. 1917. Atithorized as £econd class o i a i l b y the Post Office Department. Oltawa. P u b - Ushed thrice weekly: Tuesdays Thursdays and Saturdays by V a j a us P u b l i s h i n g Company L t d . , ät t00'tO2 " H m St. W . , S u d b u r y / € 0 1 ? , , Canada. Telephönes: Business O f f i c e 4-4204 Editoria] Office 4-42€5. 2.l3nager E. Suitsi. Editor W . ^ l u n d . M a i l i ng L a b o r address: B o x 69, S u d b u r y , On t a r i o . Advertising rates upon application. TrahsIatJon free of chärge. TiXAirSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 6 k k . 3.75 j- - 3 %i.22& y h d y s v a l l o i s s a : i vk. 8J0O 6 Hk. 420 Suomessa 1 vk. 8,90 6 fck, 4.75 ia ja # * * — Vappujuhlien vuoksi Vapaiiden scurnata numero ilntrslyy liis-taina, toukokuun 3 p:nä. , SiirtäiiliLäm Yleisesti tiedetään, (etfa - tänä syksynä,, cjikä j.o elokuun aikana, pidetään Canadassa kansäliiset vaalit missä valitaan alahuoneen kaikki jäsenet ja sillä perustieella myös uusi hallitus. » Myös tiedetään, ^että 'Ottavvassa joitakin viikkoja sitten kokoontunut alahuoneen istunto on juuri päättymisvaiheessa: Pääministeri ja hälHtuikseh muut virkailijat katselevat toisella silmällä kruunrijai- • ' siin lähtöä ja alahuonec^n muut jäsenet ke«älomamahdolli.suirtta — , j a sillä paremmin näkevällä silmällään tulevia vaaleja. K u t e n . tiedetään parlamentin istunnon täytyy päättyä viimeis tään viikon kuluttua, että Cana<lan edustajisto pääsee asianomaisessa - järjestyksessä kruunajaisiin. Mutta sitii ennen, tämän viisyncen alahuoneen viirneisteh istuntopäivien aikana aiotaan höyryjyrätä laiksi K i l i 93 niinellä tunnettu ehdotus Canacian rikoslain muuttamiseksi, mikä supistaisi kaikkien canadalaisten demgkraattisia oikeuksia ja panisi suorastaan kuolemantuomion uhalla suukapulan sellaisten i h misten suuhun, jotka jps-sakin kriitillisessä vaiheessa rohkenisivat olla sattumoisin vallassa olevan puolueen kanssa eri mieltä maan ulkopoliittisista kysymyksis.tä. Canadan demokraattinen nimi ja maine saisi todella kauaksi maailmalle näkyvän likatahi-an jos tämä tärkeä , t ja kauaskantoinen lakiehdotus hyväksyttäisiin näis.sä olosuhteissa ja ilman perusteellista käsittelyä alahuoneena istunnossa, .\sian vakavuutta korostaa vielä se tosiseikka, että maan koko •• Hniöriistinert liike; molemmat työväenpuoltieet ja demokraattisiin v a pauksiin kiintyneet porvarilliset järjestöt sekä monet kommunisti-vastaisetkiri järjestöt ovat esiitäneet vastalauseita ja protesteja tämän lakiehdotuksen epädemokraattisia kohtia vastaan. Tosiasiassa työväenliike kokonai.suudes.saan on katolisen uniokeskukseh johdolla yhtynyt vaatimaan, että tämän lakiehdotuksen käsittely lykättäisiin yli vaalien, että Canadan kansalla olisi tilaisuus perusteellisemmin tutustua sei> eri kohtien sisältöön ja merkitykseen. Tämä ehdotus asian silftämTSeksi seuraavaan istuntokauteen on sitäkin oikeutetum- <^j)i kun muistetaan, että suhteellisen pienilukuinen määrä maan väes-östä oivaltaa miistä todella on kysymys — j a jos demokratia-.sanalla arlcoitetaän mitään, niin sen pitäisi merkitsemän sitä, että kansalla on y l i n sananvalta lainlaadinnallisissa asioissa. Mutta miten voi kansa päättää sellaisesta asiasta, jota se ei tunne? Jo tämänkin vuoksi olisi välttämätöntä, että "k.o. la^iiehdottiksen hyväksyminen lykättäisiin vuddella tuonnemmaksi. Tairiä ort .sitäkin helpompi tehdä kun muistetaan, että mikään järje.stÖ tai ryhmä e i ole tähän päivään mennessä esittäiiyt vaatimuksia rikcslain muutosehdotusten |)ikaisc'n hyväk.symisen puolesta. Ön tosin selitetty, että Washinjitonin sotaiset valtapiirit ovat vaatineet, että Canadan rikoslakia on huononnettava siten, että tälläkin puolen rajaa voitaisiin järjestää sellainen paheellinen noitajahti j a rnielipide-vaiiio, "mikä on nyt Vhdysvalloissa käynnissä. Mutta eihän meidän tarvitse kansakuntana hypätä samaan kurjuuden suohon, missä Y h dysvallat nyt rypee? T o t t a on myös. että "isännän ääntä" kuunteleva oikeusministeri Garson on vaatinut j a vaatii edelleenkin k;o. lakitekeleen hyväksymistä vielä tämän istuntokauden lopussa. M u t t a hänen "perustelun- .sa:' o^vat niin hataria j a ontuvia, että ne puhuvat enemmän tämän lakiehdotuksen hyväksymistä vastaan kuin sen puolesta. Kuten muistetaan, oikeusministeri Garson hoputti äskettäin alahuoneen erikoisvaliokuntaa nopeistuttamaan tämän lakiehdotuksen käsittelyä mitäJiirr tosiasioita e.sittäniättä ja sellaiseen hysteriaan .syyllistyen, että jos rikoslain muutosehdotu.sta ei muka nyt hyväksytä " k a i k k i kommunistit kiekuvat voitostaan'* -—ikäänkuin lainlaatijain määräävänä kannustimena olisi .se. mitä kommunistit tulevnt tekemiiän tai tekemättä jättiimäiin? ;C)ikeusministeri Garsonin yäitiis, että "ainoastaan kommunistit" ja heidän "kanssamatkustajansa" ovat vastustaneet tämän lakiehdotuksen,hyväksymistä, on niin ilmeisesti höystettv*?! propagandaa, että se myös puhiui tämän lakiehdotuksen hyväksymistä vastaan. Tavalliset kahsaJaisei. joita kaikkia tämä lakiehdotus koskee poliittisista tai uskonnollisista mielipiteistä välittämättä, voivat vielä vaikuttaa asian kulkuun yhtymällä niihin, jotka vaativat rikoslain mUutosehdotuk.sen, Bill 93: n hyväksymisen lykkäämistä vuodella. Antakaamme hallituksen ja alahuoneen jäsenten tietää, että k.o. l a k i ehdotuksen hyväksyminen on heille perin huonoa vaalipropagandaa. PEBÄMOOTTOilf SUOSflBEV Ky»ymy»: Haluan t e t ä ä voiko täält ä Canädasta lähettää veneen perämoottorin suomeen j a meneekö siitä p a l j o n k i n t u i l l a Suomessa. M i t e n Ja minkä k a u t t a sen voisi parhaiten l ä hettää? — V a p a u d e n l u k i j a. Vastad-s: LuönriöIlJsestikin Canädasta voi lähettää veneen perämopt-t o r . n Suomeen, vansinkln jos se l ä hetetään lain j a k s i . Suomen t u l l i m a k suista ei liene Canadassa tietoa m u i l la k u i nehkä Suomen Jähetystöllä O t t a j a s s a . ! Sieltä • s a a ehkä myöskin p a r h a a t tiedot lähettämistavasta. k e itoltamme teitä si:s kääntymään S u o men lähety.9tön puoleen Ja i l i h o i t t a - maan samalla onko kysymyksessä l a h j a vaiko tavallinen /kaupallinen lähetys. Lähetis^störi osoite o n ; L e g a - tiön of P i n l a n t I , 140 V/ellingtön Street Ottawa, Önt. ' arvos NikbeliUe ja asbestille on ehdotettu vieäti-tullia vastauksena lyijyn jä sitikin tuUi^n koi-oftamisälle Canadästa vientiä varten J . l i L A N K l J L K I J A . MAANTIELLÄ Kysymys r Onko olemassa sääntöä s i h e n nähden millä puolen .maantietä Jälähkulkijan pitää k u l k e a ?— X . Vastaiifs: Y l e i n e n sääntö j a l a n k u l - k i j o i h n nähden on. että kuljetaan tien vasemmalla puolen — liikennettä •vastaan. Siten k u l k i e n voi J a l a n k u l k i j a varoa vastaan tulevia ajoneuvoja. Jos hän.kulkee t i e n oikealla puolella tulee ajoneuvot hänen takaansa j a koska meillä ei ole silmiä selässä, o n se k u l k i j a l l e p a l j o n vaarallisempaa. Mitä muut sanovat A I V A N T A I V A I S I IN A S T I Ensilcsi Y h d y s v a l t a i n l.orkein u p seeristo pani vapautuvat sotavangit ::aranteenhn siten, etteivät he v o i ahtaa, haastattelua sanomalehdille ( v i h j a t e n tämä siihen, että he ovat saaneet " t a r t u n n a n " tai joutuneen •henkisesti pois "tasapainosta" joten he eivät papukaijan tavoin matki v i h a n propagandasi), sitten he löysivät t u r k k i l a i s i a j a eteläkorealaisia jo*.:ca antoivat synkkiä j u l m u u s j u t t u - ja. Koko tämä homma haisee. — T h e U k r a l n i a n Canadian. • . ,' • . P I E N I S I V U S E I K KA Nyt kun esikaupungit on O n t a r i on ' h a l l i t u k s e n «dtktaattorimaisella pää-tökselläHväiXsia " l i i t e t t y " Torontoon tämä ,1,250,000 asukkaan kaupunki väittää olevansa Canacfan suurin k a u p u i ^ i . ' Väestön h a r t i o i l l e säilytetään pian myös s u u r i n verokuorma. - - - T h e uikraihiari Canaäian.f > ^^^^^^^^^ Viime maanantaina tiedoitettiin rannninjomista. Koreasta, että amerikkalaiset välirauhaneuvottelijat ovat hyljänneet kiinalaisten vapaaehtoisten j a korealaisten ensimmäisen ehdotuksen n.s. sotavanki-pulman ratkaisemi.scksi. Tähän hyljättyyn ehdotukseen si.sältyi ajatus, että .sellai.set van-fjit. jotka eivät halua heti palata kotimaahansa, vietäisiin johcmkin puolueettomaan maahan, missä heille voidaan kotimaaTi* toimesta selittää, mitä •'vaaroja" — jos mitään — heitä synnyinmaassa odottaa ja mitä mahdollisuuksia heillä siellii on. Jos nämä vangit eivät y h deksän kuukauden kulues.sa halua palata kotiin, kysymys heidän t u levaisuudestaan alistetaan sitten varsinaista rauhan.^opinnista laativan poliittisen konferenssin ratkaistavaksi. Kuten sanottu amerikkalaiset neuvottelijat hylkäsivät tämän 'ensimmäisen sovitteluehdotuksen pitäen kiinni siitä, että kaikkien kotimaata kammoavien vankien kohtalo on ratkaistava Ktelä-Ko-reassa, S\'eisin valvonnan alaisuudessa kuudenkymmenen päivän k u luessa. Kun amerikkalaiset ovat .sanoneet, että noin 50.000 kiinalaista ja korealaista .sotavankia kieltäytyy lähtemästä kotiin, niin tämä tarkoittaisi sitä, että heti välirauha.sopimuspäivästä alkaen olisi ratkaistava joka päivä, tuhannen sotavanjiin kohtalo — mikä olisi todella amerikkalaista vauhtia j a kiirettä. M u t t a jauhavat ne amerikkalaiset myllynkivet hitaastikin. Väli-rauhaneuvotteluja on jo venytetty toista vuotta, eikä tähän päivään mennessä ole mitenkään kiirehditty sotavankien vaihtamista. Ja tiistaina Panmunjomista tulleissa uutistiedoissa kerrottiin, että amerikkalaiset välirauhaneuvottelijat valmistuvat pitkäaikaisiin neuvot-t d u i h i n Korean välirauhan suhteen. Pitkittämällä neuvotteluja voidaan asioita mutkistaa, tuumitaan ilmeisesti eräissä' piireissä, ja niitä ei kiinnosta ollenkaan se kuinka kauan sotavanjjit joutuvat olemaan pidätettynä! •Kaikki tämä v i i t t a a siihen, että yhdysvaltalaisten "kiire"' eräitten sotavankien kotiuttamiskysymyksen ratkaisemiseksi i>yrkii siihen, että'asia lyötäisiin lukkoon ennen kuin k.o. henkilöt voivat vaihtaa mielipiteitään. Toisin sanoen, tämä kummallinen kiirehtiminen, j o k a o n n i i n mukava tarpeen tullen unhoittaa, ön poliittinen veruke L I I A N P A L J ' 0 N S A I P P U AA O t t a w a . — C a n a d i a n Congress bf Labor syytti tänään, että Canadian Assovc a t i o n of Broadcasters (yksi-tyisradioasemien omistajien yhdistys) yr:ttää saada radiolaajalluksen k o n t r o l l i n kenelle tahansa " j o l l a on e n i m män rahaa'*. Tämä 370,p00 jäsentä edustava työ-väenryhmä sanoi alahuoneen radio-valiokunnalle esittämässään lausunnossa, että " r a j a t o n yksiytisyritteliäi-syys iradiOTOhjelmistossa) a n t a a p a kosta l i i a n vähän tietoja j a l i i a n p a l j o n saippuaa, sillä saippuasta tulee r a h a a . . . " — C P : n u u t i s t i e t o h u h t i k u u n 28 p. P O R V . ^ R I E N N Y K Y I S E N T A L O U S V I I S A U D E N -TULOS Canadassa kasvatetaan j a k a n n u t e - täan erinomaisen hyviä tomaatteja. M u t t a viime vuonna me toutimme Y h d y s v a l l o i s t a 21 miljoonaa paunaa kannutettuja tomaatteja.- Canada kasvattaa j a k a n n u t t a a erinomaisen iiyviä persikoita. Mutta viime vuonna me toutimme 12 miljoonaa paunaa kannutettuja persikoita Y h d y s v a l l o i s ta. Tuloksena on k o t i m a i s e n tuotannon suuri ylijäämä; varastohuoneissa on 25 miljoonaa paunaa kotimaassa kannutettuja persikoita j a ehkä s a ma määrä itse kannuttamiamme t o m a a t t e j a . . . — Globe and M a l i , T o ronto. O t t a t r a .— C a n a d a n tehtällijain y h d i s t y s o n sy5"ttänyt Y h d y s v a l t o j a s i i tä, lettä sen k a u p p a m a r k k i n a t o h isul-j e t t u suurelta määrältä kanadalaisia tehdastuottäita j a öh s a m a l l a ehdot-tonut, että h a l l i t y s , r y h t y i s i Säyttär määh j a r r u j a t u l l i t a k s o j e h a l e n t a m i sen suhteen. Yhdistys edustaa noin 6,;70D tehdasta, jotka tuottavat noin 80 prosenttia C a n a d a n tehdasyalmis-tci «ta. Yhdistyksen kirjelmäjBSä mikä e s i t e t t i i n täällä s e n a a t i n katfppa-asi-äih valiokunnalle, a l i s t e t t i i n :fcarklt-tavaksi kymmenen kohtaa käsittävä ohjelma Canadan kaupan l a a j e n t a m i sesta j a samalla korostettiin sitä että muiden maiden, eikä Canadan, o n tehtävä ^loite jos mieiitään saada kansainväliset kauppamarkkinat v a - pmimmiksi k a i k i l l e maille. Kirjelmässä sanotaan, että p u n t a - maiden tuontirajoitukset ovat johtaneet monet Canadan teh-täat me-r e n l a k a s t e n rnarkkinoiden menettämiseen j a canadalalset ovat vuorost a a n havainneet Y h d y s v a l t a i n markk i n a t p e r i n kehnoksi korvikkeeksi. ' " O n ilmeistä, että Yhdysvallat on v a r s i n halukas päästämään c a nadalalset raaka-aineet m a r k k i - ndilleen m u t t a ei osoita sixinanJais-ta halua k u n on kysymyksessä mon i e n (canadalaisten) tehdastuot-teideh päästäminen U S A : n mark-k i n o l l l e ' . •Eräässä toisessa kirjelmän kohdassa todetaan: ' Y h d y s v a l t a i n t u l l i t a k - sat, tuontirajoitukset j a - k i e l l o t y n nä t u l l i l a i t o k s e n monimutkainen h a l l i n t o ovat siten suunnitellut j a niitä käytetään sitä varten, että Canädasta j a muista maista ei muodostu vakavaa k i l p a i l i j a a tämän korkeasti teollistuneen maan. Y h d y s v a l t a i n teollisuuden tuotteille.*' Kirjelmässä väitetään, että C a n a d a n ei pitäisi luovuttaa • suurempaa osaa väiiäisistä kotimaisista m a r k k i n o i s t a a n / t u o n n i n lisäämistä varten sillä kuljmeiden vuosien kokemus on e p ä l y k ^ t ä todistanut;. ettäVse; olisi tuloksetonta mikäli o n kysymyksessä muiden maiden kauppaa koskevien r a j o i t u s t e n lieventäminen t a i p o i s t a m i n e n ; : Siinä «uhtee&a o l i s i odotettava- • toimenpiteitä ihuiden maiden t a h o l t a . Y h d i s t y s ehdottaa, että o l i s i t u t k i t tava miten, v o i t a i s i i n pitää entistä enemmän canadalaiset raaka-aineet kotimaassa: j a muuttaa ne kotimaisen teollisuuden •valmisteiksi. Edelleen ehdotetaan, että Canadan olisi h a r k i t t a v a onko m a h d o l l i s t a lopettaa se t u l l i t a k s o j e n alentamisprbsessi mikä on o l l u t käynnissä sodan jälkeen. J A N K K E J A V A S T A AN Alahuoneen liberaalijäsen J . A . Byi-ne. j o k a ön lyijyä j a sinkkiä tuott a v a n Kootenay East, v a l i t s i j a p i i r in edustajana B r i t i s h Columhiasta, e'h-d o t t i maanantaina alahuoneessa, että C a n a d a n 'pitäisi asettaa Y h d y y / a l t o i - h i n vietävälle n i k k e l i l l e j a asbestille v i e i i t i t u l l i siinä tapauksessa, että Y h dysvalloissa korotetaan Canadan l y i j y n j a s i n k i n t u l l i m a k s u j a . ' M r . Byrne, j o k a on e n t i n e n M i n e - M . i l - u n i o n T r a i l i n osaston presidentt i , sanoi näyttävän siltä, että Y h d y s valloissa saatetaan korottaa näiden m e t a l l i e n t u l l i m a k s u j a yhdellä s e n t i l lä j o k a i s t a senttiä kohden minkä näiden metallien m a r k k i n a h i n t a laskee alle 15.5 s e n t i n paunalta. Se olisi p e r i n tuhoisaa B . C : n l y i j y - j a s i n k k i - k a i v a n n o i l l e . sillä maakunnassa oh jo s u l j e t t u 12 k a i v a n t o a j a n o i n t u h a n n e n miestä o n sen Johdosta joutuniit työttömäksi, sanoi mr. B y r n e . San v a a t i h a l l i t u s t a ryht^lmään vastatoim e n p i t e i s i i n C a n a d a n n i k k e l i i n j a a s b e s t i in näliden sillä Y h d y s v a l l a t on n i i d e n suhteen Canädasta r i i p p i m i -. nen. * M:iiä">iskpn, että olemme sli-hen oikeutettu oijflan arvomme säilyttämisen k a n n a l t a katsoen," G C P : n edustaja Clarence G U l i s s a noi ehd|otuksen - j o h d o s t a , että koska Y h d y s v a l l a t puolustaa etujaan ön Canadan h a l l i t u k s e n omaksuttava s a - m a l l a i n e n asenne j a pääministeri S t . L a u r e n t i n j a ka-uppaministei-l Howeh nähtiin osoittavan suosiotaan B y m en puheen johdosta. Newfoundlandin l y i j y - j a s i n k k i a l u - een edustaja Gordon Higgins oli sitä mieltä, että ellei muut keinot auta o - lisi siinä tapauksessa turvauduttava B y r n e n ehdottamaan vastatoimenpiteeseen, r Canadan i l m o i t e t a a n myyneen v i i me vuonna Y h d y s v a l t o i h i n sinkkiä ja lyijyä käikiiaah hoin miljoonan d o l l a r i n arvosta. M r . .^yftrtfe; ibi0i Vhäysvalloissa suuhhiteltayäh, ^ t ä i h i f e enemmän ky^snmykise^ öieyi^^^ hinnat laS^yatJiitä jkorkcamniaksi tul- Ihna^ksut iköfoifetiaan cahadalaista lyl- Jyä Jä S h B ^ ^ - ^ S l ^ ^ ^ ^ Hän oli sitä ntteitä, •eitSOähadan n i k k e l i n j a a s - beStiia Vierftlttöliä el pitäisi määrätä hiäitä laältä Vä^tään v a a n ainoastaan Y h a y s v a l t o J h i h nähden. Hän h a l u s i , että .•teliötuliejä k o r o t e t t a i s i i n joka k e r t a i ö f i 'lifftÄysvanoissa korotetaan C a n a d a n t y i j y t i J a äthkih t u l l i m a k s u - ,ja..' ,;\-':V.-\^> • • . ; Kiäiin^ väoden a i k a n a o n C a n a da p*ö1«estölnut voimakkaasti hiiden tuöhtirajöltu^t^n johdosta mitkä Y h - d>'s*aäbiSSä öh saa'tettu voimaan C a - naään ttfäijei-ituötteita vastaan. M a i n i t u t rajoitukset ovat yleisen kaupp a - jä ttifiiinia.käusöpimuksen v a s t a i sia, todetaaintfiallä. Summlahten ^ ^ l a i s t en liiku väheh^ ottava. —- S i i r t o l a i s u u s Suomesta C a n a d a a n vähentyi v i i m e vuoden ai'^ k a n a m i l t e i puoleen siltä m i t ä se o l i vuonna 1951. ilmenee niistä tiedoista. Jotka s i i r t o l a i s m i n i s t e r i H a r r i s antoi p a r l a m e n t i n alahuoneelle huhtik. 23 pnä.. • Näideh tietojen mukaan saapui vuonna 1951 C a n a d a a n k a i k k i a an 4.130 suomalaista s i i r t o l a i s t a . K o s ka v i i m e vuoden vastaava l u k u o l i 2,293 henkeä, vähentyi s i h t o l a i s u u s s i t e n 44' prosentilla: edelliseen; vuoteen verrät- . t u n ä : - . , • / . '• '-^^ •'Eestiläisten maahan tulo vähentyi vieläkin huomattavamniin sillä vuonn a 1951 saapui C a n a d a a n 4,573 eesti- Iäistä j a v i i m e vuoden a i k a n a ainoast a a n 934.-, • i = McGärthysmi tunkee kyhisiään Canadaan ' ; Vancouver. — P a r i v i i k k o a sitten täällä;tiedoitettiin. että Y^idysValtain n o i t a j a h t i on tuotu Canadan t y ö - Vieviöh. keskuuteen. B r i t i s h — A m e - r i ; »m Oil-yhtiön tä'iäläisen aiiieen Johtaja G : W . B a r t o n on määräh-nyt,-; että yhtiö tulee "seulomaan" kä-iiicien sen töissä työskentelevien linielipiteet. Hän sanoi sen olevan osan.-Jannasta rantaan -ulottuvasta '.zalj^i^ v*uo tissuimnitelmast a. • •dijytyöläisten unio on ikysymyii- 'sen • johdos;ä esittänyt protestin Vänccuverin Labor Councilissa ( C C - SITÄ M I L J O N . t A B L N pfc ^ u s e o n vartija sanoi'ffli]j5^ "TupakoL-ninen cn tmt^ siltä voidaan saiottaa viirTZS " W e i l . luossa on k y a ^ ^ seteli", sanoi a,iij5j2| vaihtcRiJ rin keästi. " M i n u l l a ei ole nfci v a r t i j a. M i l j o n e e r i kääntyi puoleen tarjoien h ä n e l l e^ s a n o i : "Tässä on John. t u ^ MELKEI.\ AKV.int1 " T u o h a n on isoisän kelin J salissa?" 1 " M e kutsumme sitä aanj ^kelloksi siksi, -inn se on 3 monta vuotta eikä vain lähii.| aemään.". • * — Ohjehnamusiikki on i s i i k k i a , joka liittyy otsikon ta^ tävän "ohjelman" a^-ulla fluj runolliseen ajatukseen. (3 .suus on useimmiten enemi^ nelmaa kuin ulkonaisia tajsj ilmentävää. Ohjelman hS muoto on sinfoninen runo L ) . Union a-itaman lausmaj] käan 'työläisiä vaaditaan aiäj tamaan vakuutuksen, että .kuulu nyt^ eivätkä ole i o ä j i j luneet" siihen ja siihen uomen Hän kielsi kuitenkin tulleensa Suomeen käymään neuvotteluja liittymiskysyttiyksestä Sanomalehtikuningas käyttää painovapautta kolmessa maassa CanadalaLsella sanomalehtikunin-k a a l l a Roy Herbert Thomsonilla on n i i n paljon pääomia ja "yritteliäi-syyt- ä", että hän kykenee käyttämään hyväkseen painovapautta kolmessa eri maassa, sillii hän omistaa 13 sanomalehteä Canadassa, yhden Yhdysvalloissa Ja o n perustanut viikkolehden myöskin B r i t a n n i a a n . T ä mä viimeisin yritys on Canada R c v i e w - n l m i n e n viikkolehti, jonka ensimmäisen niuneron painoksen i l - i moitetaan olevan 35.000. Lehti l o i - I mitetaan Torontossa mutta paine-i taan Englannissa. Mr. Thomsonin sanotaan aikovan hanickia käsiinsä brittiläisiä sanomalehtiä oston kautta j a laafientavan siten painovapauden harjoittamistaan. Canadan maantiet Vuoden 1926 jälkeen vuoteen 1950 me^nnessä oli päällystettyjen maanteiden mailimäärä kohonnut 6,891 m a i l i s t a 24.877 m a i l i i n . Muut maantiet olivat lisääntyneet samalla a j a l la 57.412 m a i l i s t a 169.498 m a i l i i n. H e l s i n k i . — (VS) — V a l o k u v a a j i en salamavalot välähtelivät, lehtien r e - p c r t t e r i t tungekisivat Suomen U l k o m a a n k a u p p a l i i t o n huoneistossa, ja s i t t e n astui haastattelijoiden eteen l i i t o n vieras, R a n s k a n entinen ulkom i n i s t e r i Robert Schuihan kasvoill a a n nuo maireat j a viattomat i l meet, liikehtimisessään nuo hyväntahtoiset liikkarinelkeet, joista ransk a l a i n e n k i r j a i l i j a Paul R a y n a l p u huu. Vanhan poliitikon k o u l i i n t u - neisuudella herra Schimian vastasi kysymyksiin, j o s k i n hän t u l e n a r k o ja ^asioita väislääkseen v i i p y i ikävystyttävän pitkään j a ehtymättömästi p u h e l l e n epäolennaisissa, toisarvoisissa syrjäseikoissa. H e r r a Schuman p n ns. S c h u m a n - suunnitelman v i r a l l i n e n isä, Joskaan hänellä ei nyt ole mitään näkyvää asemaa järjestön hallitsevissa elimissä. Tiedusteltaessa hän m a i n i t s i , että järjestö on jo toiminut 6 k u u - " kautta a että yhteiset h i i l i m a r k k i n at ön perustettu, joskaan taloudellisista t u l c k s i s t a ei vielä voida puhua. Hän lausui, että yhä useampia maita k o e - etaan saada järjestön jäsenikui, e n nen kaik".vea .Englanti j a S k a n d i n a v i a n maita, joissa kuitenkin fesiintyy v a t s i n voimaltasta vastarintaa. L u xemburgissa, joka on järjestön tyyss i j a , oleskelee p a r h a i l l a a n Icuitenkin neuvottelemassa jäsenyydestä valtuuskuntia Englannista^ Sveitsist*, Ruotsista ym. maista. Eniten näyttää ei-i m a i t a arveluttavan järjestön, "ylLicansallisen elimen" luonne Jolla on valta säätää y l i h a l l i t u k s i e n ja parlamenttien niitä sitovia lakeja. H e r r a Schuman sanoi, että järjestö on valmis "ottamaan ni;. ös Suomen avosylm vastaan". K u n häiieltä tied u s t e l t i i n , onko hän J-j neuvotellut asiasta suomalaisten Lunssa, hän VList.isi. ettei liänci.ä ole valtuuksia siihen, kosita tii!lai.scD valtuudet k u u luvat järjestön ylikansalliselle e l i - nielic. Haastattelun sivussa iniaihit-' takoon. että herra Schu.nian, Jolla ei •ole v i r a l l i s t a asemaa järjeistössä, on epävirallisesti tullut tekemään maassamme propagandaa tämän Äiihrin monopolien sotakartellin puolesta. M a a i l m a n p o l i t i i k a n viuneaikalsta kehitystä hem-.^ Schuman p i t i ' h y v in positiivisena rauhan j a kansainvälisen yhteisymmärryksen asialle, josk i n hän lisäsi, että on syytä vielä odotella kehityksen kulitua. ICuiten-k i n hän totesi Korean-neuvotteluissa tapahtuneen suotuisan käänteen. Mitä Euroopan armeijaan tulee, otaksui hän R a n s k a n hyväksyvän suunnitielman. * H e r r a Schuman sanoi olleensa m u kana 18 Ransfkan hallituksessa. R a n s k a n hallituksien tiheään v a i h t u m i seen hän sanoi olevan svynä sen, ettS Ranskassa on p a l j on pieniä, heikosti organisoituja, h o r j u v i a puolueita. J o i den puolueyhdistelmät vaihtuvat - n o peasti Ja aiheuttavat* h a l l i t u k s i en k a a t u m i s i a . Herra S c h u m a n h a r j o i t t i s i b U i sopimatonta p o l i t i i k k a a v i e - •raiilunsa isäniämaassa, että hän Väitti R a n s k a n kommixnistisen puolueen voiman — y l i y o i m a i s e s t i s u u r in Ja parhaiten järjestynyt Ranskassa — Johtuvan siltä, että sitä Johdetaan i i l k o m a i l t a ! . E i o l l u t vaikea arvata, mitä maata hän t a r k o i t t i . •Herra Schuman t a r i n o i vielä p a l j o n hyvänahkaiseeri l u k k a r i n s a v y y h - sä R a n s k a n taloudellisesta asemasta, vihreästä poolista, Euroopan neuvostosta j a Euroopan kokouksesta, M o n t a n a - l i i t o s t a , s a k s a n finanssiasioista ym., mutta koska tämä t a r i n o i n t i o l i yhtä leveää Luin pitkääkin, emme ikävystytä enää lukijoitamme sillä. H a a s t a t t e l u n loppupuolella k u i t e n k i n muuan sosialldemokraatthien lehtimies tiedusteli Euroopan Y h d y s v a l t a i n näköaloja. Herra Schuman vastasi, että ne ovat eräs Länsl-Eu-roopan nj^kyisen p o l i t i i k a n k a u k a i s ia tavoitteita, m u t t a että n i i d e n edellytyksenä on Länsl-Euroopan v a l t i o i den luopiuninen suvereenisuudestaan. H e r r a Sohiunan myönsi, että askel tulee olemaan vaikea. Erääseen toiseen tiedusteluun, joka koski ameribialaista vaikutusta Ranskassa, herra Schumaii vastasi, että mitä voim'Äkkaampl Länsl-F.u-rooppa on, sitä 'riippumattomampi se on Yhdysvalloista. Jopa hän h e i t t i esiin sellaisen l u v a l la t e l l u n j a -rohkean väitteen, että U S A , muka toivoisi / e u r o o p p a l a i s t e n k o n -' fcrollpimaä Eurooppaa. Näimme ove;-_ l a n välkähdy^k^; A e ^ lapserisiimissä j a ymmärslhiirie, että hän laski hiemon leikkiä meidän suomalaisten kustannuksella. mitä hän näki P-Korean vanklleiril Wiima ou yhä vielä Singaporen satamassa Singapore. — Täällä pidätet^-nä olevan suomalaisen öljylalva W i i m an kapteeni I . M e r i m a a i l m o i t t i t.k. 25 pnä, että kymmenen l a i v a n 40-henki-sestä miehistöstä lähtee 27 p n ä pois l a i v a s t a j a että hieidätltiultavasti l ä hetetään k o t i m a a h a n . ; : M e r i m a a n sanotaan yrittävän saada' k i i n a l a i s i a poistuvien miesten t i lalle. W i i m a on o l l u t täällä h e l m i k u u n 23 päivästä lälitien. J o l l o i n se Y h d y s / a l t a i n u i i k a u k s l e n johdosta joutui keskeyttämään matkansa K i i n a a n , ' j o n ne se o l i viemässä lO.GOO t o n n i n öljy-l a s t i a (Romaniasta. Putosi tikapuilta ja sai surmansa Aoranda. Que. — V i i m e p e r j a n t a i na putosi t i k a p u i l t a 52-vuötias i n s i nööri Bertmän C. Rochester N o r a n - dan k a i v o k s e n No. 5 h i s s l t o r n i s t a J a nienetti henkensä. Hän on ollut sitten 1940 kaivoksen sähköinsinöörinä. Toronto. — "Canädalalsilla o n p:an<S> tilaisuus kuulla brittiläiseltä s i l m i n näkijältä iminkälaiset olosuhteet ovat P c h j o i s - K c r e & n sotavafikileirelllä". Tämän tiedon j u k a l s i C a n a d a n R a u - hanköngressin mainostaja Bruce M i c k l e b u r g h . K . o . ."Brittiläinen silminnäkijä" on ti-i M o n i c a P e i t o n ijoka on " y k s i n i i s tä harvoista länsimaalaisista, j o i l la ö n ollut tilaisuus v i e r a i l l a PohJois- K o r e a n sotavankileireillä" s e l i t t i mr. M i c k l e b u r g h . ; T r i F e l t o n on huomattu brittiläinen k i r j a i l i j a j a k a u p u n k i e n asema-k a a v a s u u n n i t t e l i j a . Koreassa v i e r a i l lessaan hän k'3£kustell l u k u i s t e n b r i t tiläisten j a Commonwealthin maiden sotavankien kanssa Ja t o i heidän ö - malsiileen postia. T r i Peltönin p i i - •he1»t*a; odotetaan, suurella., m i e l i e n k i i n - n o l l a y a r s i h k i n ' h i i d e n J u l m u u s j u t t u - *ieh i t S k i a , mitä p n . y h d y s v a l t a l a i s i s ta piireistä m a a i l m a l l e evitetty Koyean välirajihaneuvQttelujen räjäyttämi- Wra Green jätti suuren omaisuuden Goshocton. — A F L : n entiuoj s i d e n t t l Wm. Green jätti hioM $151,899, omaisuuden. tiedoiteM fintöoikeuden taholta. Invehtd soitti Greenillä olleen pienera Joituksia 17 yhtiössä. seksi. • T i ; i j F e l t d n . ; p u n u u ' Sudbui-yssa toukokuun 5 pnä, Ot;tawassa toukokuun '6 pnä, H a m i l t o n i s s a toukokuun 7 pnä,; Wihdsorissa toukokuun 8 pnä, Tceontossa toukokuun 10 pnä, ' P o rt A r t h t i r i s s a toukokuun 14 pnä j a sen Jäi;'jeh;.aavikkcmaakunnissa j a län-s i r a i i n l k b l l a . ,, : ' - i osiaa Tokio. — Idemitsu Kosasa ' V i r k a i l i J ^ sanoi täällä, laiaifi että hänen yhtiönsä ostaa l i 18,000 tonnia öljyä. Viime maanantaina japanilainen - k l l a l v a Nissho Maru Ehti Ia täydessä öljylastissa. I "Brittiläiset sotalaivat voivfi säyfctää l a i v a n j a tarkastaa sei^'i ta el tansainväfisten lakienT^ voi takavarikoida sitä", sänbi'^ eräs v i r k a i l i j a . i: Sen Jälkeen kun Iran kansalla I r a n i n öljykalvokset ja Ahai olevan öljypuhdistimon briti? ovat yrittäneet estää öljyn ra I r a n i s t a . mahdollisuutta — Ensimmäinen sensus Canadassa (1666) osoitti asukkaita olleen 3,215, sanoen l i l o l - j i n t i a a n e j a lukuunottamatta. " M o n t r e a l . — C a n a d a n (ranskankielisten lehtien monet lausunnot t u l kitsevat laajojen p i i r i e n tahtoia k a n sainvälisten ongelmien rauhanomaisen ratkaisun puolesta. Moriet quebecilalset sanomalehdet korcfstavat myös'sitä selbiiaa, että Canada pn kykenevä järjestämään talouiiehsa rauhan olosuhteita vastaavalle suunnalle. M o n t r e a l i n L a Presse k i r j o i t t i : " Y - K on j a t k u v a s t i korcstanut. että s en ensinunäijsena tehtävänä o n m a a i l m a n j a u h a n vakhnnuttamhien. S en edessä nyt ilmeisesti olevalle m a h - dolllsuudeUe ^ l pitäisi iäänSi[ kää." ' - L e Canada kirjoitti toiffl t a l l a a n : . ,"Nopea rauhanajan;Ä| m i a a n s i i r t y m i n e n nopeistutt^l diän maassamme teoUisuuten^ Jentamlsta j a teknillistä kehäj^ me . . . Sellaisessa tilanteess?« syytä ajatella, että rauha oai v a a r a l l i n e n ' seikkailu - - • * 1 totta, että Neuvostoluton dii<| yhfäkklnen muutos voi aihe makäuden Yhdysvalloissa. « | sifcteni-in vain epämukavniit!i| r a t t u n a atomisodan epäinhifliS| tragediaan." PÄIVÄN PAKINA Ne jänkkien "kauhujutut" niiden hy-viiksi jotka haluavat jatkaa Korean sotaa ja laajentaa sitä, kuten esimerkiksi kenraali Mac-Vrthur vaatii ehdottaesi;aan. että K i i naa pitäisi uhata joukkomittaisella ilmajMimmituIvsella. T o i s i n kuin muut. Y h d y s v a l t a in päaihajä ön l e v i t l a n y t pöyrKtyttäviä k a u h t m j u t t u j a miten k i i n a l a i s e t Ja koi^alaiisfet ovat pahoinpidelleet, rääkänneet ja moraalisesti piinanneet a m e r i k k a l a i s i a sota vankeja. Vähänkin y h t e i s k u n n a l l i s i a asioita seuraavat henkilöt arvasivat heti että kysymyksessä on samanlainen h u i jaus k u i n s6 k u n Suomen sisällissodan a i k a n a porvarit kertoivat, että h e k i rotut pimaiset hävittävät k a i k e n e l o l lisen maan päältä — j a söivät Jälkiruoaksi vastasyntyneitä. l a p s i a . Porvarilehdillä oli näistä uusista k a u h u n j u t u i s t a i l o a Ja r i e m u a . J o n k a l a i s t a ne eivät ole tunteneet tuskin M a i m e r h e i m l n talvisodan päivien j y m y j u t t u j e n jälkeen, j o l l o i n venäläiset s o t i l a a t Jäätyivät heittoasentoon k o h o t e t u i n käsin Ja p o r o t juoksivat t r o - k i k u o r m a a vetäen 60 m a i l i n t u n t i n o peudella jne. ' T a r k o i t u s o l i myös i l m e i n e n : P e n tagonia, Yhdysvaltain . sotavoimien päämajaa ei miellytä l a i n k a a n r a u h a n teko. S e ' h a l u a i s i yhä suurierapia Ja verisempiä sotia. Jotta Pentagonin takana olevat asetarvetehtailijat ja muut suurrikkaat saisivat entistä l i havampia urakoita halUtukselta. K a i i h u j u t t u j a levitetään, ei muiden maiden, vaan ennenkaikkea Yhdysv a l t a i n kansan Jymäyttämiseksi siinä nimenomaisessa mielessä, että v o i t a i s i i n aseleponeuvottelut keskeyttää j o n k u n , uuden tekosyyn perusteella. K a i k k e i n h u v i t t a v i n t a o h tämä: Pentagonin sotaherrat toi.mivat t i e t y s t i tilanteen vaatimusten mukaan. J a mitä tilanne tässä tapauksessa v a a t i i sodanlietsojilta? Pentagonin sotaherrain sensum-ivi-ranomaiset ovat lukeneet korealaisten j a k i i n a l a i s t e n v a n k i n a o l l e i t t en amer i k k a l a i s t e n kirjeitä. Tosiasiassa he i l m o i t t i v a t lukeneensa 29,000 tällaista kirjettä j a tulleensa siihen lopputulokseen, että amerikkalaisia täytyy etukäteen " v a r o i t t a a " siitä, että k o m munistien v a n k i n a olleet a m e r i k k a l a i set ovat saaneet suuressa määrässä t a r t i m t a a kommunistisista äjatuksis-ta. • ; •• K u t e n muistetaan, k i i n a l a i s t e n ja korealaisten kommunistien sanottiin " v a l i s t a n e e n " sotavankejaan j a a n t a neet heille j o n k i n l a i s e n "aivopesun", j o r ^ a ^ salaisuudesta tietävät vain kommunistit. Tähiän varoituksen jälkeen alkoi v a n k i e n vaihto j a sitä seurasi tiedot, miten amerikkalaiset sotilaat j a a U - upseerlt kertoivat sotavankeina ollessaan saaneensa hyvän kohtelun, k o h talon n i o a n J a ' o d o t e t t u a parem-maii!. iääkärinhoidorii ' ^" /y^^Sä tUanteessa Pientagoni^ mie-^ he^ " fevasivät valhepajansa suurten tykkien* pauhinan. . E n s i k s i i l m o i t e t - tUn, ettei k u k a a n vapautuva amerikk a l a i n e n sotavanki osaa a j a t e l l a o m i l la aivoillaan. Tämän puutteelUsuuden korjaamiseksi- määrättiin, että nämä vapauttivat amerikkalaiset sotavangit eivät saa a n t a a mitään sahomalehti-haastatteltia i l m n n , ettei saapuvilla ole j o k u Pentagonm polUttinen pappi. Tällaisilla tempaisuilla saathn muuttumaan ääni kelloon, Njrt ei t u l l u t enää m i t ä ä n muuta k u i n k a u h u j u t t u j a . Joiden nuotti oU k a i k i s sa sama, vaikka sanojen järjestystä m u u t e t t i i n siellä Ja täällä — mikäli n i i d e n k i r j o i t t a j a t s i i h e n pystyivät.. :-iNäissä kauhunjutuissa p u h u t t i in "rääkkäyksestä", "nälkiintymisestä" "kuolemanmarsslsta." Ja "kuoleman l a f k s o s t a ' ' — mentUnpä n i m k i n p i t källe,* että sanottiin venäläisten u p seerien yllyttäneen korealaisia ampumaan sotavanginsa, vaikka Koreassa el ollutr- a i r i o a t a k a a a venäläistä- s o t i i l a s t a ! Tässä tilanteessa " i " " ^ " ^ * ^ k o o m i l l i n e n tilanne. Caaadq brittiläiset Ja muut vaj vangit seUttivät, että he jaiJI tettua paremman kohtelun PJ don. Amerikkalaiset P^OP^PJ^ tarit, jotka puhuivat ameriMj sotavankien nimissä, j-rittiniq tyä tästä pintehestä silläköj keella. että ehkä amerikkalaisj vankeja on kohdeltu kovatoSSJ l i i i n k u i n muita. \ M u t t a apua ei ollut tästäö»! esim. brittiläiset sotavangit^ olleensa vankileirillä, niissä osr Iäisten rinnalla useita satoja k a l a i s i a sotavankeja — Jf ^ k o h d e l t i h i samaUa tavalla Ei ole lainaan ihme. vau» sessa tUanteessa on ameri^J a j a t u s t e n khnppuun yllyte»IJ nen vesikauhuinen koira k ^ l n a a t t o r i M c C a r t h y ! Tyon^j tää seuraavanlaiselta: -^^^^^l k u r i s s a asevoimissa palvdevioj t en amerikkalaisten ^f^Ji C a r t h y pitää vankila-, l o ^ l muun peloittelun avulla r i k k a l a i s e t ' mentaaUsessa P»1 dassa! «A M u t t a totuus tulee JuDQ ^ Se mitä koko muu n^»"°5L°J Jää tietämättä sen p a f « ° T SS k a l a i s i l t a kuin canadiJaJS*^ Siitä saamme olla varmoj*-^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 30, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-04-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530430 |
Description
Title | 1953-04-30-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, huhtik. 30 p. — Tiiursday, April 30, 1953 ,
(LIDEB1T) -o Independent Labor
Organ of Finnish Canadians, E s -
tabUfihed Nov. 6. 1917. Atithorized
as £econd class o i a i l b y the Post
Office Department. Oltawa. P u b -
Ushed thrice weekly: Tuesdays
Thursdays and Saturdays by V a j a us
P u b l i s h i n g Company L t d . , ät t00'tO2
" H m St. W . , S u d b u r y / € 0 1 ? , , Canada.
Telephönes: Business O f f i c e 4-4204
Editoria] Office 4-42€5. 2.l3nager
E. Suitsi. Editor W . ^ l u n d . M a i l i ng
L a b o r address: B o x 69, S u d b u r y , On t a r i o .
Advertising rates upon application.
TrahsIatJon free of chärge.
TiXAirSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 k k . 3.75
j- - 3 %i.22&
y h d y s v a l l o i s s a : i vk. 8J0O 6 Hk. 420
Suomessa 1 vk. 8,90 6 fck, 4.75
ia ja
# * *
— Vappujuhlien vuoksi Vapaiiden scurnata numero ilntrslyy liis-taina,
toukokuun 3 p:nä. ,
SiirtäiiliLäm
Yleisesti tiedetään, (etfa - tänä syksynä,, cjikä j.o elokuun aikana,
pidetään Canadassa kansäliiset vaalit missä valitaan alahuoneen kaikki
jäsenet ja sillä perustieella myös uusi hallitus.
» Myös tiedetään, ^että 'Ottavvassa joitakin viikkoja sitten kokoontunut
alahuoneen istunto on juuri päättymisvaiheessa: Pääministeri
ja hälHtuikseh muut virkailijat katselevat toisella silmällä kruunrijai-
• ' siin lähtöä ja alahuonec^n muut jäsenet ke«älomamahdolli.suirtta —
, j a sillä paremmin näkevällä silmällään tulevia vaaleja.
K u t e n . tiedetään parlamentin istunnon täytyy päättyä viimeis
tään viikon kuluttua, että Cana |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-30-02