Vapaus, May 2, 1961

              r
iii
Sivu 2 Tiistaina, toukok. 2 p»—Tuesday, May 2, 1961
V A P A U S
(UBEETV) ~ ' Independent. Labor
Organ of Finnisth Canadlsns; Es-
MbUihed Nov. 6., 1917. Authorlzed
M r. MGond bldss mftil by the Post
Oftic^^'Depfkrtment, Ottawa. Pub-
VaHm' ibric4 ' veekly: Tuesdays.
Iliutsday*'and 'Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
91m 8t. vW.. Sudbury, 0nt., Canada.
Telephones: Bus. Office 08. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
Essuksi. Editor W- Eklund. MaUin^
äddress: .69;: äudf^ury.'' Q i i t t ^ .
Advertislng rates upbn applteatldn.
Translation free of chargev
ITLAUäHINNAX:
Canadassa: 1 vk. ko0 4 kk. 4.25
S kk. 3J0
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4J0
Suomessa: 1 vk. 9>50 6 kk. 5.25
epHomiistumien yksi perussyy
•fM^ valtiomiehet, porvarillisen maailmankatsomuk-
• söj?''.«n?3avat professorit, sanoro^ehtien toimittajat ja muut
j^^isen;mielipiteen "tulkitsijat" ja muokkaajat ovat viime-päivinä
esittäneet ttdvimalla "selityksiä" siitä,miksi Yhdys-vay^
n. vaikutus-, ja arvovalta on laskenut niin romahdus-
^ Yhteistä näille arvioille on se, että' Yhdysvaltain "vir-h^
t'-Ja "erehdykset'' kansainvälisen politiikan alalla joh-tuva,
t sekä tilanteen väärinarvioimisesta että USAn vakoilu-hallinnon;
suurista laskuvirheistä. "Jos nämä erehdykset ra­joittuisivat
Kuuban kysymykseen * se ei olisi erittäin, va­kava
asia''v kirjoitti esimerkiksi Marquis Ghilds viime keski­viikkona
AVashingtonista lähettämässään katsauksessa ja hän
sölitti; "Mutta samanlaiset virheet arvioinneissa ja asiain yhi-
^näBämyksessä ovat olleet nähtävissä muissakin pulmatilan­tein^
. . ; Egypti, Iran, vissit Etelä-Amerikan maat ja vielä
Japanikin . . . "
• - Samantapaisia itkuvirsiä Washingtonin herrojen "vir­heistä"
ja vikapistoista voitaisiin esittää lukematon määrä.
Mistä on sitten kysymys? ^
- 'Yksinkertaisesti siitä, että Yhdysvaltain hallitus yrittää
seisoa poikkiteloin estääkseen historian kehityksen. Tässä
asenteessaan Yhdysvaltain hallitus on samanlaisessa asemas­sa
kuin muinainen Knuutti-kuningas, joka yritti komento­sanoillaan
estää vuoroveden, nousu- ja laskuveden toiminnan!
* * *
r -Vairi tällä pohjalla voidaan selittää se, miksi demokraat­tisuudellaan
ylp,eilevä Yhdysvaltain hallitus on kerännyt liit-tplai^
kseen ja ystävikseen kaiken maailman diktaattorit aina
Syngman Rheesta ja hänen seuraajastaan Chiang Kai-shekiirt,
Batistaan ja Francoon asti. Tässä yhteydessä on syy­tä
korostaa; että kaikista valheista huolimatta Yhdysvallat
tiiki^jä ylläpiti Batistan veristä diktatuuria loppuun asti ja
pii fekevinään muodollisen parannuksen vasta sitten kun oli
sfeivää, ettei Batistaa voinut enää mikään mjahti maailmassa
pelastaa.
^Tosiasia tietenkin on, että Washington on tehnyt pahoja
väärihlaskuja ja niiden perusteella typeriä vikapistoja kan­sainvälisen
politiikan alalla.
; *Muttä se ön tehnyt nämä väärinlaskunsa ja vikapistohsa
omassa hengessä;^kuin uhkapeluri yrittää jymäyttää peli-kumppaneitaan
korottamalla julkeasti panosta.
/'•j"V'-''' H . ' • • • L - - - • ' \-' •'•,(• ; , v.
' \ Ottakaamme, esimerkiksi kysymys kolonialismista. YK:n
Yldskökcmsi hyväksyi/viime syksynä suurella äänten enem­mistöllä
päätöslauselman, minkä mukaan Yleiskokous lau-.
smi vakauniuksensa siitä, että kaikilla kansoilla on kiistä-
^tpri oikeus 'täydelliseen vapauteen ja itsemääräämisoikeu-r
lensa käyttämiseen niiden omilla alueilla ja se julistaa juh­lallisesti,
että ön tarpeellista lopettaa kolonialismi kaikissa,
vaiheissa ja sen kaikissa ilmenemismuodoissa. .
; Mutta mitä sanovat käytännössä imperialistiset vallat,
etupäässä Yhdysvaltain imperialismi? Ne sanovat, että täl-lamön
puhe on hyvin kaunista ja inhimillistäkin — mutta
' i;pkonaan käytäntöön sopimatonta ainakin vielä nyt. iKunor-jiiutettujen
kansojen vapaustaistelu kehittyy siihen pistee-
;seenV;että imperialistit ajetaan pois etuovesta,- ne yrittävät
julla heti takaisin takaoven kautta; Juuri näin tapahtui Kon­gossa,
Kuubassa, Laosissa ja Kiinassakin, minne imperialis­tit
yrittävät tunkeutua takaisin jonkun tekosyyn varjossa.
V Mutta siirtomaaorj uudesta vapautuneet tai vapautumaan
pyrkivät kansat eivät halua kerta kaikkiaan palata takaisin
Vieraitten siirtomaaherrojen riistettäväksi yhtään sen parem­min
Jcuin sosialismin tielle lähteneet maat eivät suostu kapi­talismin
riiston ja herra vallan palauttamiseen.
* * *
. Siirtomaakomento edustaa miistinta lehteä ihmiskunnan
historiassa. Kolonialismi edustaa suurinta rikosta ihmiskun­taa
vastaan. Tässä on joitakin arvovaltaisia esimerkkejä
YKirt kokoamista tilastotiedoista:
; Maailmassa on vieläkin --kiitos siirtomaajärjestelmälle
ja sen seurauksille — yli 1,500,000,000 nälkäistä ihmistä. Esi-prierkiksi
Afrikassa kuolee yksi sylivauva joka neljästä en­simmäisellä
ikävuodellaan. Mozambiquessa, joka »on ollut
Portugalin siirtomaana jpoih 400 vuotta, kuolee joka toinen
lapsi muutaman päivän kuluessa syntymänsä jälkeen. Bri-tamiian
afrikkalaissiirtomaiden asukkaiden keskinkertainen
Ikä on 32 vuotta miehille ja 34 vuotta naisille. Toisaalta, esi­merkiksi
Nigeriassa on vain 1 «lääkäri kutakin 100,000 asu­kasta
kohti ja Zanzibarissa, brittiläisellä protektoraattialu-eella.
on kaikkiaan vain 50 lääkäriä.
I Edelleen YK:n tilastoja käyttäen Afrikan aikuisesta
Väestöstä on 80—85 prosenttia luku- ja kirjoitustaidottomia.
Angolassa, Portugalin siirtomaassa, käy vain 2 prosenttia
lapsista koulua. Serijisäksi-tiedoitetaan, että Angolassa pi-fletään
400,000 ihmistä ja. Mozambiquessa 500 tuhatta ihmistä
pakkotyösisä — siis asiallisesti puhuen orjina. Tilastotietojen
mukaan näillä orjatyömailla kuolee toisinaan 40% kaikista
työläisistä.
_; Kaikissa siirtomaissa ei ole tilanne aivan yhtä huono.
Joissakin niistä ovat kansanjoukot voittaneet joitakin alkeel-iisimpia
jhmisoikeuksia. Mutta yleispiirtein sanoen, tällaista
on se paljon mainostettu "sivistäminen"mitä eninrunäis-voittoja
tavoittelevat imperialistit ovat siirtomaissaan har-
>astaneet ja edelleen harrastavat.
"v . . Siirtomaajärjestelmän poliittinen vaihe on sivuu­tettu,
mutta sen taloudellinen muoto jatkuu vielä monilla
tavoin", selitti Intian pääministeri Nehru sillä varauksella,
että poliittinenkin siirtomaakomento on esimerkiksi Portu­galin
kontrolloimilla alueilla vielä yhtä räikeätä, mitä se
oli seitsemännellätoista vuosisadalla!
Yhdysvaltain yhtenä suurimpana kompastuskivenä on-ktof.
viime vuosina ollut dollari-imperialismin ohjelma. Yh-
,jly?valtain n.s. "avunannon" tarkoituksena on laajentaa dol-
I^Än^ialismia. Ja mistä tahansa on imperialistit ajettu
^^j||||^utta pois, sinne , on työntynyt takaoven kautta
|ly;(fyaltain dollari-^imperlalismi — jonka tavoitteena
Wa"^uusin kainoin samanlaista kansakuntien orjuut-
"^l^iloa ja ryöstöä minkä alaisuudessa monet Etelä-ttl^
äat ovat olleet vuosikymmeniä ja mihin yritet-
Sosialidemokratian hajaannus
ja työväenluokan yhtenäisyys
K a n s a i n v ä l i e n työväenlaokaa
historiallisena tehtävänä on : tais­telu
rauhan, demokratian ja so­sialismin
puolesta, kirjoittaa, neu;
vostoliittolainen > historiantietei-den
kandidaatti V . Furajev artik­kelissa,
jossa arvostellaan sosia­lidemokraattisten
puolueiden oi­keistojohtajien
hajotustoimintaa
j a tarkastellaan mahdollisuuksia
työväen voimien yhdistämiseen
sekä kansallisessa että. kansain­välisessä
mitassa.:Klrjoittaja viit­taa
kommunististen ja työväen-
. puolueiden kansainvälisen neu-vQttelukokouklseji
toteamukseen»
e t t ä työväenluokan tärkeimpien
tehtävien täyttämiseen pahimpana
esteenä on työväenluokan rivien
hajanaisuus:'
O H J E L M A L L I S T A KAPITA­LISMIN
PUOLUSTUSTA
Imperialistista porvaristoa palve
levät oikeistososialidemokraattiset
johtajat tekevät kaikkensa ehkäis
Iäkseen työväenliikkeen ' yhtenäi­syyden,
kirjoituksessa jatketaan
He ovat luopuneet avoimesti marxi­laisuudesta
^ja muuttuneet kapita­listisen
j ä r j e s t e l m ä n kiivaiksi puo­lustajiksi.
HeV pelkäävät sosialisti­sen
maailmanjärjestelmän vahvis­tumisen
vaikutusta ja marxilais-le-niniläisten
aatteiden leviämistä ka­pitalististen
maiden työväenluokan
keskuuteen. Todistuksena tästä on
se, että monien maiden sosialide­mokraattisten
puolueiden oikeist»
johtajat ovat viime vuosina hyväk­syneet
ohjelmia, joissa kielletään
sosialismi ja puolustetaan kapita­lismia.
Länsi-Saksan, Itävallan ja Ruot­sin-
sosialidemokraattisten puoluei­den
uusissa ohjelmissa saarnataan
"luokkarauhan" ja "luokkien väli
sen yhteistyön" ajatuksia. Näiden;
ohjelmien mukaan luokkataistelu
häviää nykyaikaiessa porvarillises­sa
yhteiskunnassa ja työväenluok
ka muuttuu "toimenhaltijain uu
deksi luokaksi" tai ns. "keskiluo­kaksi".
Reformistit sulkevat silmänsä sil­tä
seikalta, että valtiomonopol isti-nen
kapitalismi on voimistumassa-
He eivät välitä todellisqudesta,
vaan inttävät* e t t ä ^capitalistit me­nettävät
vähitellen tuotannon hai-,
lintotehtävät ja ettei rahamiehillä
ole enää hallitsevaa vaikutusta ta-,
louselämään. Kaunistellen kaikin
tavoin kapitalismia . sosialidemo'
kraattiset oikeistojohtajat hyväksy-:
•vät porvariston •toimenpiteet sekä
talouden että politiikan tärkeim­millä
aloilla, yllyttävät työläisiä
"osallistumaan: voiton, jakoon", os­tamaan
"kansanosakkeita" ja tuke­maan
muutenkin kapitalistien lii­keyrityksiä.
- H e puhuvat '.'toisesta
t e o 11 i sesta vallankumouksesta",
suosittelevat tuotannon automati­sointia
j a uusien keksintöjen käyt­tämistä
teollisuudessa välittämättä
vähääkään siitä, e t t ä toteutettuina
kapitalistisella tavalla nämä uudis­tukset
johtavat työttömyyteen ja
työväen elintason alenemiseen.
Ranskalaiset oikeistososialidemo­kraattiset
johtajat puhuvat "kapita­lismin
sosialisoimisesta". Se on
muunnos vanhasta teoriasta, jonka
mukaan kapitalismi muuttuu sosia­lismiksi
ilman, että työväenluokka
taistelee sosialismin puolesta. To­dellisuudessa'
kaikki nämä uudet
termit, joiden joukkoon kuuluu
myös "humanistinen sosialisflpi",
kätkevät taakseen opportunistien
vanhan pyrkimyksen . yksitliskapi
talismin puolustamiseen, ^ i m e r -
kiksi Englannin työväenpuolueen
johtaja Gaitskell vaatii, että puo­lueen
ohjelmasta on poistettava
kohta, joka velvoittaa taistelemaan
tuotannonvälineiden ytheiskunnal-
Usen omistuksen puolesta. Eivät­kä
Englannin työväenpuolueen . o i ­keistojohtajat
vastusta ainoastaan
sosialismia vaan he vastustavat
myös työväen aseman parahtamis­ta
Icapitalistisessa yhteiskunnassa.
Vuoden 1959 vaaleissa työväenpuo­lueen
Vaaliohjelmassa ei raainittii
sanallakaan -^kansanjoukkojen vaati­muksista,
että työpalkkaa olisi ko­rotettava
ja työaikaa lyhennettävä.
IMPERIALISTISEN SOTAPOLI-T
U K A N K A N N A T T A J IA
Oikeistososialidemokraattiset joh­tajat
kaunistelevat imperialismia
j a uskottelevat työtätekeville, että
se ei lainkaan ole luonteeltaan
hyökkäävää. Tähän imperialismin
puolustamiseen liittyy tavallisesti
Neuvostoliiton ja muiden sosialis­tisten
maiden panettelu. Juuri so­sialistisen
leirin maita sosdem joh­tajat
syyttävät rauhan vaaranta­misesta,
vaikka kaikki rauhan lu­jittamista
tarkoittavat ehdotukset
aina täydelliseen aseistariisumiseen
saakka ovat tulleet sosialistisista
maista. Niinikään oikeistososiali­demokraattiset
johtajat tukevat im-peiiaismin
hyökkäyspolitiikkaa siir­tomaissa,
antavat kannatuksensa
imperialiativaltojen sotaliittoutu-mille,
NATOlle j a muille, sekä edisT
tävät politiikallaan kilpavarustelu­ja.
Länsi-Saksan sosialidemokraatti­en
johtaja W i l l y Brandt, joka pyr­k
i i Länisi-Saksan liittokaiisleriksi,
on luvannut toimia Länsi-Saksan
asevoimien vahvistamiseksi j a vas­tustaa
Saksan rauhanomaista yhdis­tämistä
dempkraattisella pohjalla.
Hänen puolueensa hyväksyi vuoden
1959 lopulla ohjelman jossa on luo­vuttu
marxilaisuuden tärkeimmis-.
ta periaatteista.
SOSIALIDEMOKRATIAN .
H A J A A N N U S
' Sosialidemokraattisten puoluei­den
ohjelmissa ,on usein johtavana
periaatteena kommunismin vastus­taminen,
-mutta kaikissa sosialide­mokraattisissa
puolueissa kehitty»;
vät -myös oppositiovoimat, jotka
puolustavat enemmän tai vähem­män
johdonmukaisesti työtäteke­vien
yhteistoimintaa. Kansainväli­nen
sosialidemokratia, ei ole aat«:
teellisesti eikä järjestöllisesti yhte-näistä.
Viime vuosina on monissa
sosialidemokraattisissa puolueissa
tapahtunut hajaantumista, mikä OD<
todistuksena sosialidemokratiaa
k r i i s i n syvenemisestä. :
Vuonna 1958 Ranskan sosialisti­sesta
puolueesta erosi vasemmisto-siipi,
joka muodosti autonomisen
sosialistipuolueen. Tämän puolueen
i a vasemmistolaisen sosialistiliiton
yhtymisen seurauksena syntyi vuo­den
1960 huhtikuussa yhdistynyt
sosialdstipuol^e. Pysyen -luonteet­taan
sosialidemokraattisenia : tämä
puolue kuitenkin eräissä tärkeissä
kysymyksissä toimii yhteistyössä
konununistjen kanssa.
I^ajaannus on tapahtuöut myös
Japanin sosialistipuolueessa,- josta
oikeistoryhmä erosi ja muodosti v.
1960 tamnoikuussa ns. demokraat'
tisen sosialismin puolueen. Viime
vuoden suuressa kansanliikkeessä
sotasopimusta vastaan sosialistinen
puolue oli tosiasiallisesti yhteis­työssä
kommunistisen puolueen
kanssa koko maan mitassa, mikä
edisti kansanliikkeen voimistumis­ta.
Italian sosialistipuolueessa on
käynnissä sisäinen taistelu; Noiii
kolmannes puolueen jäsenjoukois-ta-
seuraa vasemmistosiipeä,^ joka
vastustaa Nennin johtamia oikeis­tovoimia..
Sen lisäksi" on. huomat'
tava*'ettei myöskään. Nennin joh­tama
siipi vastusta kokonaan yh­teistyötä
kommunistien kanssa, pi­kemminkin
se kannattaa sellaista
yhteistyötä,: joka tapahtua ilman
erikoisia sitoumuksia yksityisten
kysymysten pohjalla, kun taas va­semmisto
kannattaa kiinteämpää,
sopimuksiin perustuvaa yhteistyö­tä..
Englannin työväenpuolueen ^ v i i ­me
vuoden lokakuussa pidetty e*
dustajakokous osoitti, että . myös
tässä sosialidemokratian linnak­keessa
on tapahtunut huomattavaa
siirtymistä vasemmalle. Edustaja­kokouksen
enenunistö torjui pää­töslauselman,
jo3sa ehdotettiin oi-keistojohdon
sotapolitiikan hyväk­symistä:
Sensijaan hyväksyttiin
päätöslauselma, jossa Englantia
kehotettiin luopumaan ydinasepoli­tiikasta:
Edustajakokouksen enem­mistö
äänesti sen puolesta, että
>Vin|tseiden tuotanto ja kokeilu
lopetetaan ja että atomipommilas-tissa
olevien, lentokoneiden vartio-lennot
Englannin yläpuolella kiel­letään,
i
Chilen^ Ecuadorin, Uruguayn ja
Argentinan sosialistipuolueissa on
vasemmistovoimilla suuri kanna­tus.
Sellaisissa Aasian maissa kuin
Intiassa ja Indonesiassa ,sosialide­mokraattiset
puolueet ovat painu­neet
mitättömyyteen pääasiallisesti
juuri sen vuoksi, että ne ovat vas ,
tustaneet' yhteistyötä kommunis
tien kanssa.
NLIla atomi-lentokone
New York. — Amerikkalainen
aikaakuslehti F l y i n g Magazine ker­too,
että^ Neuvostoliitto on suunni­tellut
atomikäyttöisen lentokoneen,
joka voi kiitää äänen nopeutta sua-renunalla
vauhdilla kuukausimääriä
laskeutumatta maahan. Kone on va­rustettu
laitteilla, joiden vuoksi
sitä ei voida havaita tutkalla. Lehti
kertoo, että Yhdysvaltain tiedoitus
palvelu on saanut tiedot koneesta.
Lehti kertoo, että tämä lentoko­ne
olisi jo lentänyt koematkallaan
21 vuorokautta ilman polttoaine-täydennystä.
Sen pitäisi pysyä i l
massa 90 vuorokautta käymättä
maassa.
^"Koneen huippunopeucfen väite­t
ä ä n olevan^ 5,600 km tunnissa ja
sen sanotaan saavuttavan 30^00
metrin korkeuden. Lentäessään 10
Neuvostoliiton kaupungin yli sen
onnistui välttää tutka 23 kertaa 23:-
stä. :.
Honka aiheutti johdon
vaihdon kAn8anpuoluees$a
KOMMUNISTIEN J A SOSIALI­DEMOKRAATTIEN
YHTEISTYÖ
Kansainvälisen sosialidemokraat­tisen
liikkeen oikeistojohtajat eivät
voi aikaa myöten ehkäistä kommu­nistien
ja sosialidemokraattien yh­teistyötä
ja erikoisesti yhteistä
taistelua sosialismin j a rauhan puo­lesta.
Kommunistit kannattavat sel­laista
yhteistyötä ja sanovat, niin­kuin
kommunististen ja. työväen­puolueiden
neuvottelukokouksen
julkilausumassa, että "kommunistit
pitävät sosialidemokraattisia työ­tätekeviä
luokkaveljinXn". Aat­teelliset
erimielisyydet eivät saa oi
l a esteenä yhteiselle taistelulle yh­teisten
asioiden puolesta eikä eten­kään
sodan uhkaa vastaan.
Tässä taistelussa yhteisten asioi­den
puolesta kommunistit ja sosia­lidemokraatit
oppivat tuntemaan
toisensa entistä paremmin, jättä­mään
syrjään sen, mikä erottaa, ja
korostamaan sitä, mikä yhdistää.
Taistelu rauhan demokratian ja so-.
sialismin puolesta yhdistää kommu­nistit
ja sosialidemokraatit, j a «utä
läheisemmäksi -tämä yhteistyö
muuttuu, sitä vaikeampaa on työ­väenluokan
vihollisten hajottaa työ­v
ä e n l i i k e t t ä kommunisminvastaisil­l
a tunnuksilla. Työväenliikkeen yh­tenäisyys
voittaa sekä kansallisessa
e t t ä ' k a n s a i n v ä l i s e s s ä mitassa.
Helsinki. — Suomen kansan­puolueen
puoluekokous paatti v i i ­me
sunnuntaina äänestyksen jäl­keen
antaa kannatuksensa enti­sen
oikeuskanslerin Olavi Hon-.
gan presidenttiehdokkuudelle ja
j ä t t ä ä puolueen johdon tehtäväk­si
tutkia vaaliliiton mabdoULuuk-sia
toisten puolueiden kanssa,
minkä jälkeen ylimääräinen puo­luekokous
tekee — todennäköises­t
i syksyllä — asiasta lopullisen
päätöksen. Puoluekokouksen kan­ta
presidentinvaalikysymykiestä
johti puolueen johdon vaihdok­seen.'.•
:' y - • . ; .
Suom~en~kansanpuolueen toisena
kokouspäivänä Jyväsjcylässä jatkui
keskustelu presidenttiehdokkuusky
symyksestä pitkälle iltapäivään.
Sen päätyttyä äänestettiin neljästä
eri ponsiehdotuksesta. Niistä kah­dessa
suositeltiin päätöksen siirtä
mistä syyskuussa pidettävään y l i -
-määräiseen puoluekokoukseen ja
kahdessa muussa asetuttiin Hongan
vaaliliiton kannalle; toiseen vii-meksimainituista
ponsiehdotuksista
l i i t t y i e r ä i t ä varauksia:'
Puolueen puheenjohtaja, prof. "1
Veli Merikoski ilmoitti välittömästi
ennen ponsiäänestyksiä, että kaksi
jälkimmäistä pontta hyväksyttyinä
johtavat siihen, ettei h ä n voi jatkaa
puolueen puheenjohtajan tehtäviä^
Varapuheenjohtajista keskustelta­essa
kieltäytyivät jatkamasta niin
ikään maist. , A r m i Ihosia ja ^prof.
Esa Kaitila sekä dipL ins. A n t t i;
Linna. , ' - - i . i
Uudeksi puheenjohtajaksi valitv»'
tiin kansanedustaja,! hovioikeuden-: -
neuvos -Harras Kyttä sekä varapu­heenjohtajiksi
kansanedustaja, reh-'
tori Kaarlo Kajatsalo ja kaupalli: <
nen neuvos Paavo Aarnio: Lisäksi
toimitettiin kokouksessa puoluetoi­mikunnan
ja valtuuston jäsehteii
v a a l i t — - Puoluekokouksen päätr
teeksi hyväksyttiin julkilausuma.
Englannin metallityöläiset vaativat
huomattavia parannuksia työehtoihin
Lontoo. — Vi&on vaihteessa esi­tettiin
Englannin kone- ja laivanra­kennusteollisuudelle
todennäköisesti
••audet palkkavaatimukset, joiden
esittämisestä päätetään kone- Ja te­lakkateollisuuden
työntekijäliiton ko­kouksessa
Eastboumessa.
Liiton pohdittaviksi tulevat seuraa­vat
vaatimukset: kahden punnan ko­rotus
viikkopalkkaan, 35 tunnin työ­viikko,
sama palkka miehille ja nai-siille,
12 kuukauden taattu työllisyys
vuodessa ja taattu minimipalkka, jo­ka
lasketaan keskiansion mukaan,
eläkesopimus . ja sairasvakuutuksen
järjestäminen;
Koska näyttää Jokseenkin mahdot­tomalta
saada yhdellä kertaa hyväk­sytyksi
kaikkia vaatimuksia, tehdään
niistä luultavasti luettelo tärkeysjär­jestyksessä.
Työnantajien odotetaan
vastustavan kaikkia tuotantokustan-^
nusten korotuksia. >
EFTA-mlnisterit pohtivat
Englannin .suhdetta kuutosiin
oikea kongressikaupunki
Helsinki. - - KansainTOllsiä kon-inrsseja
pidetään maassamme tao»'
kesänä enemmän kuin koskaan ai-kaisemmiji,
sillä tähäil mennessä
ovat sännnitehnat valmisteilla a i ­nakin
lähes parinkymmenen koko­uksen
osalta.
Tatiänastisten tietojen mokaan
pidetään H e l a s i s s a ainakin 14 ja
Turussa 3 kansainvälistä kongres-^
«ia. Ohjelmat muodostavat niin t i i -
kofcdnaisunden, että kesän a i ­kana
on taokoamatta käynnissä ai­na
jokin kansainvälinen kokons. .
Johtaja Panu Toivonen Tiedotus­palvelusta
kertötTettä suurimgla t ä ­nä
kesähä pidettäviä ^kongresseja
ovat Helsingissä kesäkuussa pidettär
vä kansainvälinen rstandardlsoimis-kokous
j a samoin-Helsingissä heinä­kuussa
pidettävä kansainvälien
hammasiääkärikongressi, joihin mo­lempiin
saapuu osanottajia kautta
maailman.
Kesän aikajia pidetään maassam­me
ihm. seuraavia kongresseja: 5ir-zl.
6. ligniinikemlan symposlumkurssi
tiin Kuubakin alistaa uudel­leen
aseellisten interventio-joukkojen
avulla.
Mutta imperialismin kurjat
päivät ovat luetut! Mikään
mahti maailmassa ei voi enää
imperialismia pelastaa. Ja täs­sä
ön yksi perussyy, miksi Yh­dysvaltain
dollari-imperialismi
kohtaa takaiskuja kaikkialla
hiljan itsenäistyneissä tai kan­salliseen
itsenäisyyteen pyrki­vissä
maissa. '
Helsingissä, 5.—16, 6. kansainvälinen
standardisoimiskongressi Helsingis­sä,
1.—2. 6. kansainvälisen kennellii­ton
konferenssi Helsingissä, 1 ^ . 6.
pohjoismaiden patologi- j a mikrobio-logikongressi
Turussa, 10. 6. pohjois­maiden
yliopistojen rehtorien kokous
Turussa. 12.—16. 6. pohjoismaisen tie-teknillisen
liiton 8:sa kongressi Hel­singissä,
16.—18. 6. yhteispohjoismai-,
den akateeminen konferenssi Helsin­gissä,
9.—15. 7. kansainvälinen ham­masiääkärikongressi
Helsingissä, 16,
—31. 7. akateemiset shakkimestaruus-kilpailut
Helsingissä ja koko hehiä-kuun
on Helsingissä vierailevan la­kitieteen
kansainvälinen semhiaari, [
heinäkuun lopulla pohjoismaisten
kiatsastusinsinöörien kongressi Hel­singissä,
24. 8. pohjoismaiden kylmä-teknillistaloudellinen:
kongressi. Hel­singissä,
23.—25. 8. pohjoismainen va-laistusteknillinen
kongressi Turussa
Ja 4.^8.' 9. kansainvälinen foneettis­ten
tieteiden kongressi Helshigissä;
Eklelleen sisältyy ohjehnaan muuta-
-mla kansainvälisiä urheilutilaisuuk­sia,,
kuten kuurojen maailmankisat
elokuussa Helsingissä Ja pohjoismai­set
vakuutusväen urheilukisat Hel­singissä.
. Joissakin päivämäärissä
saattaa mahdollisesti myöhemmin
esiintyä muutoksia.
Mielenkiinto Suomea kohtaan ko­kouspaikkana
on yhä enenunän l i -
sääntynyt, koska maamme siJaUinUi
vuoksi kongresseihin osallistuu run­saasti
osanottajia sekä idästä että
lännestä/Toisaalta myös parantuneet
liikenneyht^det ovat vaikuttaneet
siihen, että kesä kesältä kansahivä-lisiä
tilaisuuksia pidetään yhä enem-^
män. Nämä tilaLsuudet ovat omiaan'
edistämään myös matkailumainontaa
"Tyttö ja tuoli" on nimenä tällä pronssisella 300 paunan pai­noisella
taideteoksella, jonka on valmistanut ottawalaincn tai­teilija
Arthur Price.
Lontoo. — EFTA An jäsenvaltioi­den
ministeritason kokous järjeste­t
ä ä n Lontoossa toukokaan 9 pnä,
ilmoitettiin arvovaltaiselta taholta
Lontoossa perjantai-iltana. Kes­kusteltavaksi
otetaan niitä ehdo-taksia
koskevat edistysaskeleet, joir
ta on saavutetta Englannin liittä­miseksi
yhtelsmarkkina-aloeeseen.
Englannin EFTA-llittoIaiset ovat
saadun tiedon makaan hyvin ha­lukkaita
saaiiiaan selville, miten.
. kautosvaltiot : ovat ^sahtaataneet
siihen ehdotukseen, jonka TBngbui-nin
apulaisolkoministeri Heath j ä t ­t
i Länsi-Eiiroopan liiton ministeri­neuvoston
kokouk^lle Pariisissa
helmikuun 27. pnä* •
Heath' ilmoitti, että Englanti voisi
harkita jctikinlaista yhdenmukaista
niitä raaka-aineita Ja valmiita. tava-.
roita koskevaa tullijärjestelmää, Joi­ta
tuodaan muista maista kuin E F -
TAn jäsenvaltioista ja kansainyhtei­sön
piiristä.
EPTA-ministerit pohtivat touko­kuussa
kysymystä, voidaanko tätä
ehdotusta mahdollisesti kehittää
edelleen.
jäämän aiheuttaman kriisin selvittä­miseksi.
Kokouksessa todettiin, että Euroo­pan
voivarastot olivat tämän vuoden
maaliskuun 1; pnä 23,000 tonnia suu­remmat!
kuin samaäii. aikaan / vlinie
vuonna ja kaksi kertaa niin iiitlMet
kuin maaliskuun 1. pnä 1959. £dUnis-terit
ehdottivat, e t t ä eri maat ilmoit­taisivat
kuukausittain voitilanteesta^
S I T Ä
ITÄTÄ
PAASTOSI
Mies esitettiin sirkuksen miekan­nielijälle.
Koska hän ei tuntenut
miestä hän pyysi miehen näyttä­mään
taitonsa, jonka jälkeen inie<
kannielijä nieli neuloja.
'•Mutta", protestoi mies, "ne ei­vät
ole miekkoja, vaan neuloja."
"Tiedän sen", vastasi mies, "olen
paastolla."
CAXADAA PUUHATAAN
KUUTOSIIN
TOronto. — Canadan oppositiossa
olevan liberaalisen puolueen johtaja
Lester Pearson ehdottaa, että Cana­dan
hallituksen olisi yhdessä Eng-^
lännin kanssa ryhdyttävä tunnuste­lemaan
mahdollisuuksia yhteismark­kinoihin
liittymiselle.
VOIKRIISI EUROOPASSA,
VÄITTÄÄ EEC
Pariisi. — EECn jäsenvaltioiden
maatalousmhiisterit vaativat viikko
sitten perjantaina. Pariisissa pitä­mässään
kokouksessa' toimenpiteitä
Länsi-Euroopassa ilmenevän voin y l i -
S A A P A S J U T TU
Kasarmilla Kankkunen valittaa,
<ittä hän on saanut sopimattomat
«aappaat. •'
— Mahtuuko niihin sukkapari?
tiedustelee eversti;
— - M a h t u u , vastaa Kankkunen.
— Mahtuuko kaksi pariaY •
— Mahtuu.
— Mahtuuko kolme paria?
— Mahtuu.
— Miksi Kankkunen piirnaa? äp«
iäsi eversti.
> - Saappaisiin ei mahdu jalat
Herra eversti, vastaa Kankkunen.
— Statiikka, mekaniikkaan kuu*
luva oppi, kappaleiden tasapainois­ta.
— Visiitti, vieraskäynti, visiitti'
kortti, käyntikortti/ nimikortti.
PÄIVÄN PAKINA
1 miehen mielenosoilus ja USAn "sissit"
ViiiciCvälh^eessa suhteellisen rau-
'ir.l!i3ej5.;a olotilassa vanhoja lehti-
Mkkelcltä selatessa ."osui silmään"
;räs CP:n -Washinstonin uutinen
«huhtikuun 25'päivältä, Jos joku ha­luaa
tarkistaa asiaa), missä sanotaan
oikein • hartiavoimalla:
". . Entinen varapresidentti Nixon
katsoo,;, e t t ä Yhdysvaltain täytyy ke­hittää
äisäimallisia joukkoja vastar
tak?een punaisten subversiivisuu-teen
Kuubassa, Laosissa Ja muualla
. . Ja' edelleeh Nixon, katsoo, että
Vhdysvaltain- hallituksen täytyy löy­tää
laillinen keino minkä perusteella
voidaan ^ k ä y t t ä ä - sotilasjoukkojen
rinnakkalsjärjestöä ' kommunisteja
vastaan^, , ^ n o l senaattori Wayne
Morse '
Toisin" sanoen, entinen varapresi­dentti
I^lxon vaatii perustamaan eri­koisia
'""sissijoukkoja" 'joita Pentagon
voisi lähettää sinne sun tänne..
Toisaalta senaattori Morse vastus­taa
sitä mielettömyyttä siksi, kun se
aitoisi meidät vuosikausiksi- puska-oalosotlln",
kuten hän sanoi./
Sttmaan aikaan kuitenkin kerrot­tiin
Kuubahan tehdyn onnettoman
vastavallankumouksen onnellisen
päättymisen^Jälkeen, että Kuubaan
lähetettyjä miehiä harjoitettiin eri­koisissa
' sissisotakoululssa", missä oli
«merikkalaisetr upseerit ja välineet.
Kuten näkyy. Yhdysvallat valmis­tuu
sissisotaan ~. voidakseen tehok­kaammin
vastustaa niitä kansallisia
vapaustaistelijoita, joilla ei ole mut­ka
menettelymahdollisuuksia, kuin
Mssisodan. käynti maansa vapautta­miseksi.
Entinen varapresidentti Nixon voi
olla niin sinisilmäisen tietämätön, et­tä
luulee voivansa sissien avulla Jat­kaa
kuolemaan ,ja häviämään tuo­mittua
siirtomaakomentoa vielä herf
ran vuonna 1961.
Tunnettu tosiasia" tietenkin on, että
kun vapauteen pyrkivät kansat saa­vat
ajetuksi imperialistit pois ovesta,
niin ne yrittävät tulia takaisin s i'
«ään ikkunan kautta.
Mutta "sissien" avullakaan ei siitä
tule mitään. :
Tosiasia nimittäin on, q,ttä' sissiso­ta
on mahdollista vain niiden toi­mesta,
jotka nauttivat maan väestön
jakamatonta kannatusta, myötätun­toa
ja luottamusta. Sissien täytyy
«?lää sanan varsinaisen merkityksen
mukaan maasta. Heidän täytyy su­lautua
päivisin osaksi kyläkuntien
asukkaista, tehdä yhdessä kyläläis­ten
kanssa' peltotöitä päivisin ja i l ­lan
hämärissä lähteä sotatielle vie-rgjta
r ^ t a j i ä Ja sortajia vastaan;
Vain vapauttaan puolustava kansa
voi käydä sissisotaa.
Selvää on, että mitkään ulkomaa-:
laiset "sissit" eivä voi olla muuta
kuin todellisten sissien naurettavia
Irvikuvia.
Mutta hukkuva tarttuu oljenkor­teenkin
voidaan todeta mr. Nixonis­ta.
Tämä palauttaa mieleemme Wash-
Ingtonista huhtikuun 21 pnä lähete­tyn
Tassin. uutistiedon "yhden mie­hen'*
mielenosoituksesta. Joka kehit­tyi
täyteen voimaansa seuraavasti:
Huhtikuun 19 pnä kello 10.45 pai­kallista
aikaa uutistoimisto Assocla-
^ d Press välitti sanomalehtien toi­mittajille
tiedonannon, jossa sänot-tiUi,
että täsmälleen tunnhi kuluttua
tTL:n WashingtonIn • suurlähetystön
edustalla pidetään vastalausemielen-osoitus
tämän muka Kuuban kansal­le
antaman avun Johdosta. Washing-tonin
lehtien toimituksista,^radioista
ta televisioasemilta lähetettih) heti
edustajat paikalle. . >
' Tunti kului, mutta 30 amerikkalais:
6en kh^j^tivklhtajan kärsimättömäsi
ti odottamia mielenosoittajia el ktttt4 >
lunut. Lopulta kello 12.20 ilmaantui
Neuvostoliiton suurlähetystön edus­talle
yksi nuori mies. Joka kantoi
selässään seitsemää Neuvostoliiton-vastaista
Julistetta. Hän ilmoitti
kimppuunsa ahneesti hyökänneille
reporttereille nimkeseen Josef PoschS
la sanoi olevansa "TTKkarin vapau­den
puolesta.:-taistelija".
Entä^ missä on mielenosoitus? —
utelivat kirJeenvaihtajäfT r
Nuori mies vastasi, että: hän^ödot-^
taa vielä neljän toverinsa saaupvan.
Useammat eivätr^luvanneet tulla
- lisäsi tämä "vapaustaistelija". K u ­lui
' tunti, mutta yksikään lupautu­neista
mielenosoittajista ei Ilmesty­nyt
paikalle. Hämmentynyt 'vapaus­taistelija"
rupesi antamaan. henkilö­kohtaisä.
haastatteluja lehtimiehille.
Kaiken huipuksi ohikulkijat syytti­vät
tätä "vapaustaisteUjaa" siitä, et­tä
h ä n on kommunistien agentti . . .
Nähi päättyi, tämä taantumuksel­listen
yritys Julkituoda ' "Yhdysval- ,
tain kansan suuttumus".; E l yksikään
amerikkalainen halunnut osallistua
tähän provokaattoriseen m l e l e n o ^ i -
tukseen"! "
.: J a yhtää^äsen.,parexupl^;^t
ei oJl9 odotett!aviss^'Nhrai:^V-^
panlea '<köiaattiiini8ti§^/^fi' * '
den teiitilvaiiiLt^i^b '
f !
•. • . M
a:iii^^#*
h4
HB