Vapaus, March 4, 1922

              Sivu 2 I^nntaina, maalisk. 4 p / - Saturday, March 4th.
'•'Xi;:
1
jGanadan snomalolsen työväestön äänenkannattaja, flmes-fey
Sudburyssa, Otv, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, il^\^^^L.ri Vastaava toimittaja. Toimitusaihtcen.
• V A P A US
The only organ of F i Ä Ä r k e r s in Canada. Pub-llkhed
in SdbSr, Ont, every Tuesday, Tiiursday and
Sftturday. ; . •
AfdivScrrtis innes erratitoens 7405cc . peBr icsocol.u inntc ho.n sMtainndimmugm a dclviearrtgiese - SenrYhrCus Lthe best advertising medium among
fte Finnish Peonle in Canada.
Ilmotoshinta 40« palsUituumalta. - ^ A l i n Jjntf k^rta-flmnfrikspsta
75c — Kuo emanilmotukset $2.00 (muisto-joista
ni «»nimusta. tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
yXSihin'a suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
^'*-Tilfukl':Joite ei''seuraa raha, ei tulla lähettämään.
pitsi asiamiesten joille on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
IMrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lukkeehoitajan per-fioonallisella
nimellä.
J, V. KANNASTO. Liikkenhoitaia.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lornek Puhelin 1038. ^-Postiosote: ^^^^^^^ ^nt.
JDOX «jy, I'
Regiatered at the Post Office Department, Ottawa, as
tnfcanA class matter.
Joko olet lukenut?
Työläistoveri, joko olet lukenut Kolmannen Inter-nationalen
Työväen Unioitten Punaisen Internationalen
teesit, päätökset ja säännöt? Joko kykenet puolusta­maan
kantaasi tässä kysymyksessä? Ellet, niin tilaa
ne ensi postissa Vapauden kirjakaupasta. Nämä teesit
on koottu 100 suurikokoista sivua käsittäväksi kir
jaksi, joka maksaa ainoastaan 25 senttiä. Jokaisen val­veutuneen
työläisen on hankittava tämä kirja itselleen
ja opeteltava se kuin Katekismus ennen yanhahmaan
loulussa. Kysymykset joita kirja käsittelee, muodos­tavat
uudenaikaisen työväenliikkeen peruskysymykset,
Haluatlian siis päästä niistä selville! Tilaa siis tämä
kirja heti, tai osta asiamiehiltämme.
Työväen yhteinen rintama
• Työläisten yhteisen rintaman rakentaminen Cana-dassakin
on jo pantu hyvälle alulle. Alotteen siinä
suhteessa on ottanut vasta perustettu Canadan Työ-läispuolue.
Se on perustettu kokoomaan ja yhdistä­mään
Canadan työväenluokan hajanaisia ja heikosti
järjestyneitä'rivejä. Sen tehtävänä tulee olemaan kaik­kien
taistelukelpoisten työläisten rintamalle keräämi­nen,
niiden opettaminen, harjoittaminen käyttämään
luokkalaisteluaseita, ja niiden opastaminen ja johta­minen
taisteluissa riistäjiä Ja koko pääoraaraahtia vas­taan,
Työläispuolucen pyrkimybenä on koota koko
Canadan työväenluokka niin poliittisesti kuin talou­dellisestikin
samoihin järjestöihin. Yksi voimakas pro­letariaatin
poliittinen puolue, yksi teollisuusunio kai­kille
työläisille, on sen tunnuslauseena.
Sanialla kuin Työläispuolue tahtoo kerätä riveihinsä
kaikki riistetyt ja sorretut kansankerrokset, perustaa se
voimansa erikoisesti suurteollisuuftyöväestölle ja niin
ollen kohdistaa pääasiallisen työskentelynsä' sen tnu-,
kaan saamiseksi. Puolueemme käsittää nimittäin, vettä
suurten tärkeitten teollisuuksien palveluksessa oleva
työläismassa on juuri se, joka pitelee yhteiskunnallisen
vallan voimia käsissään. Siksi sen herättäminen, sen
mukaan saaminen ja taistelukuntoiseksi harjottaminen,
on puolueemme suurin ja tärkein tehtävä. Ja että
puolueemme täysin käsittää tämän seikan, se näkyy sen
ohjelmasta, sen suhteesta uniokysymykseen, joka muo­dostaa
sen ohjelman ytimen. Onko yksikään puolue
milloinkaan ennen käsittänyt näin selvästi tehtäväänsä
työväen luokkataistelussa? Ei. Sen voi tehdä ainoastaan
kommunististen, teoriain ja taktiikan tuntijat. Tämän
suurteollisuustyöväen hajanaiset ja vielä järjestymättö­mät
rivit tahtoo puolueemme koota ja yhdistää yh­deksi
lujaksi, raurtumattomaksi rintamaketjuksi, jonka
lävitse vihollisen on mahdoton tunkeutua. Tässä työs­sään
lälitee puolueemme työskentelemään kaikkien ole­massaolevien
työväen unioitten. yhlenäistyttämiseksi,
niiden suuriksi leollisuusunionistisiksi taistelujärjes-töiksi
miiodosJaniiseksi. Ja eikö tämä ole juuri selvä
merkki, eitä puolueemme käsittää tehtävänsä.
Multa puolueemme ei jätä huomioonottamatta mul
takaan köyhälislökerroksia. Ja se ottaa juuri erikoi
sesli lukuun suurteollisuustyöväestön rinnalla • maan-viljelysköyhälistön
puolproletaariset ainekset — pien
viljelijät, vuokraviljelijät, homesteaderit y.m. Ensi-maisessa
konventionissaan ei puolueemme ehtinyt tä­hän
kysymykseen perinpohjaisesti syventyä, mutta tul­laan
sitä jatkuvasti tutkimaan, niin että puolueemme
kykenee tässäkin suhteessa ottamaan huomioon vält­tämättömät
voimatekijät ja tekemään herätys- ja valis­tustyötä
maanviljelysköyhälistön mukaan saamiseks^
Canadan proletariaatin yhteiseen rintamaan.
Kun nyt siis Canadan Työläispuolue on pannut
alulle työväen yhteisen rintaman muodostamisen, on
tämä tunnuslause tehtävä eläväksi todellisuudeksi siteh,
että jokainen valveutunut työläinen työskentelee sen
hmksi jokapäiväisessä käytännössä. Sillä ainoastaan
käytännöllisen, ahkeran ja uupumattoman työskenlelju
kautta saavutetaan todellisia tuloksia.
— Oikeislosyndikalistit ovat ottaneet päätehtäväk­seen
kommunistisen liikkeen parjaamisen ja työväen­luokan
yhteisen rintaman rakennustyön vastustamisen.
El tule toista kertaa
Noskelaiset sanovat, ettei tule vallankumous toista
kertaa. Yhdessäkin kerrassa kun muka jo oli liikaa.
Täten kieltävät he marxilaisuuden perusopin: luok-kavastakohtien
kärjistymisen. S.o. kieltävät tosiasiain
kiertämättömän, edessä olevan-
Mutta sanomme mekin, ettei tule toista kertaa —
ei tule samanlaisena.
Opetus on tärkeä. Esim. Venäjällä kävi maaliskuus­sa
1917 niin, että koko joukko vanhoja bolshevikeja
ajoi politiikkaansa niiden käsitysten ja kaavojen mu­kaan,
joita heillä (ja puolueellakin) oli ollut siitä,
miten vallankumous tulee tapahtumaan, f— Kysymys
oli proletariaatin suhteesta porvarillis-demokraättiseen
vallankumoukseen.
Lenin alkoi Pietariin saavuttuaan (huhtikuun 3 p.)
taistelun näitä «vanhoja bolshevikeja» vastaan. Hän
selitti kirjassaan «Kirjeitä taktiikasta», että «historia
on yleiseen todistanut täysin oikeiksi bolshevistisef)
tunnuslauseet ja aatteet, mutta konkreettisesti ovat
asiat kehittyneet toisin kuin saattoi odottaa, ovgjt ke­hittyneet
erikoisempina, ominaisempina, kirjavimpina».
Siksi ei saa toistella ulkoa opittua kaavaa ajattelemat­ta,
vaafi on tutkittava elävän elämän erikoispiirteitä.
Suomen vallankumouksellisten työläisten joukossa
on epäilemättä paljon sellaisia, jotka muistellen v:n^
1917—18 tapauksia,, kuvittelevat niiden vielä pala-javan.
Ja silloin — niin he järkeilevät — emme
enää tee niin kuin viime kerralla vaan toisin; emme
jätä tekemättä sitä ja sitä!
Mitä tulee eräisiin yleisiin periaatteisiin ja menet­telytapoihin,
on tuollainen vanhoista kokemuksista opin
ottaminen hyvä. Niinpä on kaikissa vallankumouksissa,
porvarillisissakin, ollut sääntönä, että vallankumous
vaatii päättävää toimintaa, häikäilemättömyyttä, lujaa
valtaa j.n.e.
Mutta niin totta kuin tämä on, s.o. niin totta kuin
on osattava noudattaa vallankumoustaistelun yleisiä la­keja
(kuten sodassa on noudatettava sodan yleisiä la­keja),
niin totta on myös, että entiset tilanteet eivät
koskaan toistu. Tämä johtuu siitä, että historia tällä
välin on kehittänyt uudet voimasuhteet. Luokkien ole­muksessa
on tapahtunut muutoksia. Joku vielä sil­loin
epäröinyt luokka on tullut päättävämmäksi J8|
häikäilemättömämmäksi. Tämä koskee sekä suur-porvaristoa
että proletariaattia. Joku ryhmä on siir­tynyt
toiselle puolelle. Esim. pikkutalonpoikaisto ei
ehkä anna narrata itseään suurporvariston mukaan,
vaan joku pyrkii jäämään sivuun tai siirtyy työväen
puolelle. Joku ryhmä on saattanut siirtyä toiselle puo
lelle. Muutoksia on tapahtunut luokkien aseistautumi­sessakin.
.'
Tämän mukaan on puolueissti tapahtunut suuria
muutoksia, Esim. eräät sos.-dem. ryhmät, jotka ovafj
olleet puolueettomat, ovat kehittyneet aivan vastaval­lankumouksellisiksi,
esim. hallituksessa ollessaan. Ori
myös kehittynyt entistä selvempi keskustaryhmä, esiin­tyy
myös aivan uusi tekijä, kommunistit.
Kaikki tämä aiheuttaa sen, että kumouksellinen ti­lanne,
sellainen, jolloin luokkien yhteentörmäys astiiui
pärväjärjestykseen, tulee aivan omaperäisenä, erikoi­sena.
Ei ole mallia omassa kokemuspiirissä eikä
muidenkaan maiden.
Vastuunalainen politiikka on sitä, että opitaan ar­vioimaan
juuri vallitseva tilanne ja siinä määrittele­mään
oma toiminta: kaikkien olevien (toimivien voi­mien
käyttö sen hetken tarkoitukseen.
Ennen vallankumousta se merkitsee proletariaatille
Läikkien sen luokkaryhmien kokoomista tämän päivän
taisteluun; vallankumoustaistelussa vallan valtaubeen
ja sen jälkeen sen pitämiseen.
Tämä tuntuii pelkältä teorialta. Mutta sitäkin tar­vitaan,
koska työläiset keskenään arvioivat tilannetta.
Tämän päivän arvio johtaa väkistenkin ajatuksen sii-ien:
miten silloin? Ja siinä on t^si syy muistaa, ettei
anna ajatuksen mennä taapäin sinne unohtuakseen.
Sen on todettava vanha ja vanhat virheet, vain heti
asettaakseen vertauksen: että jos nyt tulisi, mitä silloin
tapahtuisi? Mitä tekisimme, mitä nuo ja — mitä rae?
E i : mitä niiden pitäisi tai ei pitäisi tehdä, vaan mi­tä
ne todella tekisivät. Muuten emme voi oikein päät­tää,
mitä meidän on tehtävä, meidän, jotka tietoisesti
voinmie politiikkaamme arvioida. Suuret joukot, puol-
)roletaariset ja ilsetiedottomat proletaarisetkin, toimi
vat vaistojensa varassa. Niin myÖs suuri osa väliluok
fia. Niiden puolueet"häilyvät ja haparoivat. Tietoisesti
määrittelevät politiikkaa vain suurporvaristo ja luok-katietoinen
.proletariaatti. Ei ole yhdentekevää, onko
)roletariaatin politiikka silloin oikea vaiko väärä. Jäl-dmäinen
vie varmaan tappioon, edellinen voi viedä
voittoon.
Kumouksellinen proletariaatti ei tahdo välttää tais­telua,
päinvastoin, mutta se ei tahdo tappiota vaan
voittoa. Sen on opittava tuntemaan voiton ehdot, voi­dakseen
kiinnittää kaikki Voimansa sen saavuttamiseen.
Kommunisti.
MIeighm kirje ^ene
V.DebsiOe
Charles Ashlejgh, työläisrunoilija,
joka i. w. vir:läisten mukana joutui
Leavenworthin vankilaan, vapautui
samaan aikaan kuin Eugene V. Debs
laskettiin ulos Atlantan vankilasta.
Ashleigh on kirjoittanut Debsille
työläisten nykyisestä taistelusta täs­sä
maassa ja ulkomailla seuraavan
sisältörikkaan kirjeen:
«Hyvä toveri:
«Saadessani vaupauteni Leaven-worthin
federalivankilasta joulu­kuun
25 p;nä lisäsi iloani se tieto,
että myöskin te saitte vapautenne.
Iloani kuitenkin himmentää ajatus
lujista liiokkataistelijoista, jotka
yhä jäävät ristikkojen taakse, Ame­rikan
kapitalismin armottoman dik­tatuurin
uhreina.
«Olen varma, että te ajattelette
kuten minä ajattelen,' että meille,
jotka olemme päässeet vapauteen,
ei voi tulla rauhaa, ei keskeytystä
toimintaan, eikä mitään todellista
iloa vapaudestamme niinkauan kuin
yksikin poliittinen vanki jää Ameri­kan
vankiloihin,
«Minun ei tarvinne huomauttaa
teille, että Leavemvorthin vankilas­sa
on vielä sata I. W. W. liiton jä­sentä;
että Californian valtiovanki-lassa
on kaksikymmentä tai useam­pia
syndikalistilain uhreja; että
Washingtonin ja Idahon vankilois­sa
on myös olemassa luokkasotavan-keja;
että Jim Larkin, Ferguson,
Gitlow, Winitsky ja useat muut
ovat New Yorkin valtiovankilassa,
että Tom Mooney ja Warren Bil-lings
ovat myös vuosikausia saaneet
kestää Californian kapitalistien kos­toa.
Siis on tämän maan vankilois­sa
vielä sadottain luokkasotavanke-ja;
ja minä luotan järkähtäraättö-mästi
- ilmaisemaanne päätökseen,
että te ettejietkeäkään tule leväh­tämään
taistelussa heidän vapaut-tamisekseen.
«Voiyemme onnitella itseämme,
että olemme vapautuneet mitä mie-lenkiintoisimmalla.
a j a n k o h dalla.
Luokkataistelu kaikkialla maailmas­sa
on ottanut uusia muotoja, luok-kataistelijat
kaikkialla ovat uudel­leen
ryhmittyneet Venäjän työläis­ten
terveiden ja sankarillisten ope­tusten
kannustamana, pyrkien näitä
laajakantoisia oppeja toteuttamaan
oraassa iiiäassaan, erikoisesti otta­malla
huomioon oman maan histo­rialliset
ja taloudelliset olosuhteet.
Tunnen teidän suuremmoisen elä­mäntyönne
Amerikan proletariaatin
etutaisteluissa. Tunnen teidän hor­jumattoman
luottamuksenne Ameri­kan
työväenluokan lopulliseen voit­toon;
ja tässä,valossa en voi muuta
kuin luottaa, että kun teillä on ol­lut
tilaisuus tarkastaa Amerikan
vallankumousliikkeen nykyistä tilaa,
tulette te yhtymään niihin elinvoi-paisiin
ja -eteenpäin, kohti tulevai­suutta
katsoviin Amerikan työvä­enluokan
aineksiin, jotka ovat tul­leet
huomaamaan kapitalistisen val­tiokoneiston
mahdottomuuden tosi-parannusten
hankkimisessa työvä­estölle,
ja että te tulette yhtymään
niihin, jotka poliittisella toiminnal-äskettäin
muodostetua Worker5 Si""mil«IIIIIIIIIIinillllimilllliJTOlM
tyn kautta, ja taloudellisella toi- = ^ i f l i i #9 WV ^
Ia,
Partyn
minnalla, kaikkien Amerikan työvä­enliikkeen
taisteluainesten yhteen-liittämben
kautta ja Punaiseen .Ta­loudelliseen
Kansainväliseen yhty­misen
kautta, pyrkivät saavutta­maan
voiton ei ainoastaan Ameri­kan
proletariaatille, vaan myös ko­ko
maailman työväenluokalle.
«Te olettö kieltämättä enin tun­nettu
ja rakastetuin Amerikan työ­läisten
tunnetuista johtajista; ja
Amerikan työläiset suuntaavat nyt S
katseensa teihin opastusta odottaen.
«Vakavin toivoni on, että te, jo­ka
jäätte tähän maahan, tulette
opastamaan sitä työtä, mikä johtaa
Amerikan työväen tasavallan perus­tamiseen,
niinkuin minä tulen teke­mään
kaiken voitavani samaan pää­määrään
pyrkien siinä maassa, jon­ne
minut aijotaan karkoittaa.
«Olenime molemmin tunteneet
Amerikan kapitalistisen diktatuurin
antaman rangaistuksen niille, jotka
ovat rohjenneet paljastaa sen impe­rialistiset
rosvovebkeilyt. Luotan,
että olemme molemmin astuneet
ulos vankeudestamme sillä varmal­la
vakaumuksella, että tulemme jat­kamaan
luokkataistelua kokemuksi-emme
vahvistamina. Kaukana Venä­jällä
nälkäänäkevät työväen tasa­vallan
kansalaiset kääntyvät kiih­keästi
puoleemme, toivoen, että me
emme antaisi ylen taistelua, vaan
jatkamme eteenpäin heidän kärsi­mystensä
ja «heidän ponnistustensa
innostamina perustaa maailman pro­letaarinen
yhteiskunta. Teidän val­lassanne
on nyt johtaa Amerikan
työväki ulos väärinymmärryksen ja
hajaannuksen sekasorrosta kahden
uuden kansainvälisen liiton tiivis­tettyihin
ja harjaantuneisiin rivei-,
hin, jotka ovat proletariaatin luok-kavoimien
säiliönä ja proletariaa-sen
armeijan esikuntana: Kolman­teen
Kansainväliseen ja Työväenu-nioiden
Punaiseen Taloudelliseen
Kansainväliseen. Nämä kaksi val­taista
voimaa tulevat tietenkin, kai­kesta
arvostelusta ja petoksesta huo­limatta
lisääntymään voimissa ja
vaikutusvallassa. Mahdollisesti oli­si
parhainta, että te ja minä, äs­keisellä
vankeudessaolollamme saa­vuttamaamme
vaikutusvaltaamme
hyväksi käyttäen, hetimiten julis­tamme
oman kuuluvaisuutemme näi­hin
maailman proletariaatin uudesti
muokkaamiin ja tehokkaisiin tais­telu
järjestöihin,
• Charles Ashleigh.
= • LAHETYSKUSTANNUKSET:
s Postissa 15c kaikitta 9ummiIta.~Sähkösanomalla |3 50 ka' •
- Kysykää erikoiskurssia suurille summille. '
I Box 69, VAPAUS,.
s Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T
= fair Ave, ' Hill,
^miiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
"»»"Illlllil!l5g
Ashleigh karkoitettiin maasta
tiistaina helmikuun 7 p:nä. Hän
vapautettiin Leavenworthista sillä
ehdolla, että karkotetaan maasta,
ja nyt hän jo lienee Englannissa.
Lähtiessään lausui Ashleigh:.
«Englannissa aijon jatkaa toimin­taani
työväen vallankumousliikkees­sä
yhtäläisellä'innolla kuin olen toi­minut
Yhdysvalloissa, Niinkuin Eu­gene
V. Debs, minäkin olen maail­mankansalainen
ja työväenluokan
jäsenenä tunnen yhteenkuuluvaisuu­teni
siihen luokkaan minne vain me­nen
»
Ashleigh'in hartain toivomus oli,
että tämän maan työväenluokka .toi­misi
ripeästi poliittisten vankien
asiassa kunnes ei vankeudessa ole
yhtään ainoata poliittista vankia.
re§§i
Neuvosto.Venäjä ö'n Kaukaisen Idan
työtätekevin kansanjoukkojen
vapauttaja.
Lahtarismin voittokulku Italiassa
-— Italian sosialistipuolueen pääneuvoston istunnossa
ilmoitti Zanardini, esittäessään selostusta sosialististen
valtuuskuntain toiminnasta, että 2,000 sosialistien kä­sissä
olleista kunnanhallinnoista on lieidän hallus­saan
enää 1,500, lahtarit kun ovat terrorillaan-pakot­taneet
sosialistiset edustajat luopumaan 500 valtuus­tosta.
Suhde on saniallainen myös maakuntahallintoi­hin
nähden, sosialistien kun on kahdeksassa tapauk­sessa
ollut pakko luopua niistä. Tällaisia hedelmiä
siis kantaa sosialistien viime yuonna tekemä «rauha»
— törkeintä laittomuutta ja väkivaltaa ei ainoastaan
kommunisteja vaan myös, itseään rauhaarakastavia so­sialistejakin
vastaan. ,
— Työläisnuorukaiset ja tytöt, oletteko ajatelleet
kuinka tärkeää on, että teistä tulee aktiivisia vallan-kumoussotureita?
Tammikuun loppupuolella pidet­tiin
Moskovassa Kaukaisen Idän työ-väenkongressi.
Kongressin avasi
Kommunistisen Internationalen puo­lesta
toveri Sinojev, joka valtavain
suosionosoitusten raikuessa lausui
mm.: <2J internationalen sanka­rit
nuhtelevat meitä sen johdosta,
että annamme idän työläisten ottaa
osaa europpalaisten työläisten tais­teluun,
mutta nämä pikkuporvarilli­set
europpialaiset pölkkypäät eivät
näe Eiiropaa kauejnmaksi. Kolmas
Internationale eroaa edelläkävijöis­tään
siinä, että se mielii ei ainoas­taan
Europaan vaan koko maail­maan
nähden. Me olemme tähän
asti olleet vailla kosketusta Kau­kaisen
Idän valtioihin ja seuraam­me
siitä syystä nyt mitä suurim­malla
mielenkiinnolla teidän selvi-tyksiänne.
Olemme vakuutettuja
siitä, että Japanin proletariaatti ar­vostaa
Liebnechtin sanoja: «Työvä­enluokan
suurimmat viholliset ovat
sen oma porvaristo jokaisessa maas-sa.>
Tervehdyspuheen lopussa selitti
Sinojev, että kysymys sii2;,tomai3ta
on se akseli, jota maailmanpolitiik­ka
kiertää, ja että kolmas Interna­tionale
oli tässä kysymyksessä heti
paikalla hyljännsrt' vanhan interna­tionalen
perintäkäsitykset.
Jaappanilainen vallanknmousve-teraani
Katajama selitti, kongressin
osoittaessa äänekästä suosiota, että
Kaukaisen Idän työläiset tunsivat
suuremmassa määrässä kuin muut
Jaappanin imperialismin ja maail-manimperialismin
-painon. Tämän
kongressin on yhdistettävä kaikki
työläiset yhteiseen taisteluun impe­rialismia
vastaan.
Yleisvenäläisen toimeenpanevan
keskuskomitean puolesta lausui ter­vehdyksen
toveri Kalinin tuoden
esiin mm. seuraavaa:
«Oleellisinta) meidän tasavallas­samme
on yksimielisyys millä me
valvomme muiden kansain etua.
Täällä kokoontuneet ovat idän en­tisen
sorrettujen kansain edustajia,
kansain, jotka ovat meidän heimo­laisiamme
taistelussa!'mme sortoa
vastaan.»
Punaisen Ammatillisen Interna­tionalen
puolesta selitti toveri Lo-sovski,
että kasvava kapitalismi
idässä yhdessä kasvavan : proletari­aatin
kanssa luo esiin alkeellisimmat
proletaariset järjestöt, ammattiyh­distykset,
mutta idän työläisten on
opittava' länsimaisilta tovereiltaan
perustamaan luokkatietoisiä am­mattiyhdistyksiä.
Ja iammattiyhdis-tysinternationalella
on suuri ilo ot­taa
riveihinsä idän vallankumoufc
sellisia työläisiä, jotka käyvät päät­tävää
taistelua riistäjiään Vastaan.
Muudan kiinalainen "edustaja lau­sui:
cKiina kiinnittää suuria toivei­ta
tähän kongressiin, mikä on omi­aan
vahvistamaan vallankumouksel­lista
liikettä kaukaisessa idässä ja
luomaan lujia ja yhtenäisiä järjes­töjä
yhteisellä päämäärällä.
Korealainen valtuutettu Kin lau­sui:
«Moskovaa pidettiin ennen ai­kaan
itsevaltiuden päälinnana, ja
TVashingtonia demokratian keskuk­sena.
Mutta nyt on Washington
imperialismin keskus ja proletaari­sessa
Moskovassa näkevät Kankaisen
Idän työläiset "länsimaiset veljensä.»
Kantonin valtuutettu, kiinalainen
kirjailijatar Won toi esiin: «Naiset
tarvitsevat vapauden yhtä hyvin
kuin miehet. Mutta vain Venäjäl­lä
on tämä toteutettu. Kiinan nai­set
halajavat kiihkeästi saada aut­taa
Venäjää voittamaan maailman-kapitalistien
aiheuttamat -vaikeudet
ja kärsimykset*
Mongolian edustaja: «Meidän ase­mamme
Kaukaisen Idän tukahutta-vassa
ilmakehässä oli seuraava:
Jaappani sorti Kiinaa, Kiinan hallit­sevat
luokat sortivat mongolialaisia
kansanjoukkoja. Vapautettu Mon­golia
on kokemusten kautta vakuu­tettu,
siitä, että vain Neuvosto-Ve­näjä
on Kaukaisen Idän työtäteke­väin
kansanjoukkojen vapauttaja.»
Hollantilaisen Intian valtuutettu:
«Kauan sorrettu Java syrjäytettiin
Washingtonin kongjressissa, koska
maailman imperialismi on kauan
toivonut saada riistää sitä, mutta
proletaarinen Java on kuitenkin lo­puksi
saattava imperialistien toi-seet
häpeään. Hollantilaisen Intian
proletariaatti on suorittava huo­mattavan
osan kapitaalin ja työn
välisessä taistelussa.
Hindulaisen kommunismin edus­taja:
«Tähän asti ovat imperialistit
koettaneet kylvää erimielisyyttä
meidän riveihimme, mutta tämä
kongressi aloittaa uuden kauden,
jolloin Kaukaisen Idän työläiset tu­levat
ymmärtämään, että ei ole
mitään syytä Jiajaannukseen. He
tulevat huomaamaan, että heillä ön
vain yksi ainoa vihollinen, joka voi­daan
kukistaa muodostamalla yhte­näinen
rintama.»
Muudan amerikkalainen edustaja
osoitti niinikään, että tämä kon­gressi
oli yhdistyneen idän ja lännen
vertauskuva. Washingtonin kon­gressin
koettaessa keksiä keinoja
muuttaakseen Kaukaisen Idän työ­läisten
hien kultaisiksi dollareiksi,
on tämän kongressin koetettava es­tää
tällaiset suunnitelmat.
Lopettajaispuheessaan lausui Si­nojev:
«Venäjän vallankumous juhlii pi­an
viidettä vuosipäiväänsä. Tä­mä
aikamäärä merkitsee vai mi­nuuttia
h i s t o r i a n kellotaululla.
Olemme nähneet vain heikon ka­jastuksen
siitä suuresta piävästä,
jolloin Kaukaisen Idän sadat mil­joonat
työläiset nousevat. Kauan
eläköön maailman työläisten väli­nen
yhteys Kommunistisen Interna­tionalen
liptm alla!» — TKT.
. . o-paasti
määrätä ja ^mi
»«'aan tai viljelemiään
rauuta hallussaan
omaisuutta Itä-Karjalan ,
sella alueella .oJZl.
en rajoissa.
, 4. Jokaisella sitä balnava
den kuntien asubballa on
vuoden kuluessa rauhanso
voimaanastumisesta hiäej
siirtyä pois Venäjältä. Venä
ten poissiirtyvät ovat oiteot
niään kaiken irtaimen onai
mukanaan ja säiljttävät he
jalan autonomisella alaeella
saolevien lakien rajoissa L
keutensa kuntien alueeDe
määnsä kiinteään omaisnnt
5. Suomen kansalaisille j
laisille yhtiöille, joilla on e
sa^kuun I päivää 1920 teit
sänhakkuukontrahteja, j;
oikeus vuoden kuluessa ra'
muksen voimaanastumisest
mainituissa kunnissa toimi
den kontrahtien mukaiset
hakkuut ja pois viedä hb
ILMOTUS,
koskeva Itä-Karjalan ao
jonka Neuvosto-Venäjän
teki Suomen ja Neuvosb
välisissä rauhanneuvottelui
lokak. 1920.
Karjalan Työkansan
Kommuunin ase-tidcsia
(Allaesitettyjä Karjalan Työkan­san
Kommuunin asetuksia ei ole vite-lä
Amerikassa' julaistu> jonka vuoOc-si
ne nyt saatetaan julkisuuteen
täällä. -— Kaijalan Toimisto.)
O T E
Suomen ja Neuvosto-Venäjän väli­sestä
rauhansopimulcsestar hy<
väksytty Tartossa 14 p.
lokakuuta I92I.
10 Artikla.
Suomi poistaa neljänkymmenen-viiden
päivän kuluessa rauhansopi­muksen
voimaanastumisesta lukien
sotajoukkonsa Repolan ja Porajär-ven
kunnista, jotka palautetaan Ve­näjän
valtakunnan yhteyteen ja lii­tetään
Ärikangelin ja Aunuksen ku-vemementtien
karjalaisen väestön
muodostamaan ja'kansallista itse­määräämisoikeuttaan
nauttivaan Itä-
Karjajan autpnoiniseen alueeseen.
11 Artikla.
Edellisessa artiklassa mainittujen
Repolan ja Porasjärven kuntien Itä-
Karjalan autonomiseen alueeseen ta­pahtuvan
liittämisen lähemmistä eh­doista
on paikallisen väestön hyväk­si
sovittu seuraaVa:
1. Kuntien a^asnkkaille annetaan
täydellinen amnestia rauhansopi­muksen
35 artiklan määräyksien
mukaan.
2. Paikallinen järjestyksenpito
ktmtien alueella on kahden vuoden
aikana rauhansopimuksen voimaan­astumisesta
lukien oleva paikallisen
väestön asettaman miliisin asiana.
3. Kuntien, asukkaille taataan
omistusoikeus kaikkeen kuntien alu­eella
omistamaansa irtaimeen omai­suuteen
samoin kuin oikeus va-
Itä-Karjalan itsehallii
• Venäjän Sosialistinen
vinen Neuvostotasavalta
Arkangelin ja Aunuksen
kälviäläiselle väestölle seu
keudet:
1. Arkangelin ja .Aum
nien karjalainen väestö n;
salaista itsemääräämisoike:
2. Tämän väestön asum
jalan alue muodostaa sisi
oissaan autonomisen alue
federatsioniperusteilla kuu
jän Valtakuntaan.
3. Tätä aluetta kosk
ratkaisee kansanedustuslai
paikallinen väestö on v.
jolla on itsenäinen vei
alueen tarpeita varten, oi
asetuksia, jotka koskevat
tarpeita sekä järjestää si
lintoa koskevat asiat.
4. Paikallinen kansanki
linnon, lainsäädännön ja
listuskielenä.
5. Itä-Karjalan autonoi
eella on oikeus järjestäi
linen elämänsä omien
tarpeittensa mukaan ja si
sa- tasavallan yleisen talo
män kanssa.
6. Venäjän tasavallan
sen puoliistustoiminnan
jestelyn yhteydessä pan
Karjalan autonomisella a
meen miliisijärjestelmä,
koittaa pysyvän sötaväf
mistä ja kansanmiliisin
sen sijaan paikallista p
vettä varten.
Pakolaisia koskeva i'
Rauhansopimukseen s
amnestia-artiklan muka
Pietarin kuvernementin
seen väestöön samoin k
sen ja Arkangelin kuve
karjalaiseen väestöön kn
kilot, jotka ovat paenm
koiltaan, täydellisen arat
oikeuden palata kotipaii
Tämän johdoiia pala
vostohallitus heidiit niih
lisiin oikeuksiin, joita
salaiset yleisten lakien J
mukaan nauttivat, sekä
ryhtymään tarpeellisiin
siin niitten kotiseuduiilee
pakolaisten kohtalon lier
joitten- taloudellinen
käy mahdottomaksi rake
muun omaisuuden liäviai
kuin myöskin siemenvilja
vuoksi.=-
Repolaa ja PoraijSr»'
ilnjotiu-
Venäläinen valtuusktt
sin sitä mieltä, että
Poräjärven kuntain asuit
ten määräysten kantta
otettu rauhansopinioteee
hallinnon suojassa, jo»
Karjalan autonominen a^
tiva, ovat täysin torr^
poistaakeen kaikki^ J
levottomuuden aiheet,
näläinen valtuuskunta.
Suomen puolelta tainan
jaosiUe keskitetä sotajc