Vapaus, October 25, 1928

              ff'
lp
No. 234-19»
VAPAt;S (Ub«Tty) ^
TILA03HINTIAT5
i Tk. I 4 Ä . < l i - «tSO. S kk. n » J. 1 kk. OXO. - VMyn.:wiki« j . S » .
rtlfflMtae; 1 t k . tCjCO i kk. $3J0. 3 kk. I2.00 j» 1 kk. »1.00.
aMOTUSBINNAT VAPAUDESSA: ,
4 . t o « » l l » t . km « J O kert», k»k« k « t « . - Klito;J-o»k«« \i5!.iSi47 U^SmSSSe.
^ tiriOlTMt,
toimit»: Huoneouo 2(?7. M«k*r BuiJdics. 4 DoA.» St. Fuhelm 5-<.W. ^
C«pe«l . d . e r t i - ^ m « 7te. per «cl. f.ch. Mi»i-«» ^ u u ^ . U , J , U^enio- Ke. Tb. V.p«t.
-rtinniTTtfnni tla»IU-. jl?¥, KANNASTO. Uikkt«nkoit«li.
im*l»«ii kirjeeteeon.. kirjot««»M M(WUea Iiikke«»hoJuJ«i
Nikkelitrusti ja kaivostyöläiset
Viime päivien uutiset kerto-vat
Mond Nickei Companyn ja
International Companyn (Inco)
vhdistämisestä nikkelitrustiksi, mi­kä
tuottaisi samalla huomatta­van
määrän kuparia sekä eri­näisiä
"jaloja metalleja". Täten
toteutuu Marxin väitteet pääoman
pyrkimyksestä keskittymään ja kan­sainvälistymään.
Trustissa tulee o-
Icmaan mukana hrittiläistä, canad^-
laista ja yhdysvaltalaista pääomaa.
Sen huomattavimpana päämiehenä
tulee esiintymään canadalainen ja
kansainvälinen finanssikapitalisli,
Canadan finanssikuningas sir Her­bert
Holt. Trustin muodostaminen
merkitsee finanssipääom;m järjesty­mistä,
sen keskittämJHtä kapitalisti­sen
riistojärjest olmiin kehUykscn
korkeimpaan muotoon, jota irusii
edustaa.
Mitä se merkitsee työläiaille?
: Riiston tiukentamista, 'alennettu­jen
työpalkkojen, kiristettävdu työ­tehon^
i työläisten valikoimisen ja
hnrjbtöttavan urkinnan muodossa.
Näistä .kaikista siunauksisl.i ovat
Sudburyn alueen melallinkaivajnt
saaneet vuosi vuodelt.1 yhä enem­män
raaistaa. Ja samoin tulee edel­leenkin
tapahtumaan, sillä triisiit
tunnetaan kaikkein tunnottomimmik-j>
i työläisten riistdjiiCwi. Haluavatr
• kc tulevan nikkelitriiHlin orjat «iin
edelleenkin tapahtuvan?
Eivät tietenkään!
Jos asianlaita todella on siten,
joij nikkelin- ja kuparinkaivajat ovat
todella haluttomia ya-^taanottamaan
kimnettavaksien yhä ra-skaamman ja
vr! rallisemmrn päivätyön aihai-env
maila palkaln, niin on työläiden
ryhdyttävä toimimaan, puolusta­maan
itseään. ;
Miten ^e on mahdollista?
Aivan sanioin kuin kapitalistitkin
tekevät; Keskitettävä työläisten voi­mat,
on järjestyttävä. On muodos­tettava-
puolustusrintama trustin
hyökkäyksiä vastaan. Järjestäyty­mistä
varten on Canadassa toimi­massa
Canadan kaivostyöläisten liit­to.
Sillä on jo osastoja Ontarios­sa,
siihen kuuluu jo jäseniä Onta?
rion kaivoksista. On vain voimistet­tava
tätä järjestöä. Perustettava li­sää
paikallisia osastoja ja miehissä
ryhdyttävä jäseniksi.
Toverit! Ellette tahdo todella
nääntyä kiristyvän riiston alle, jos
tahdotte suojella terveyttänne ja
henkeänne kiristettävän ^ työtehon
johdosta lisääntyvihä tapaturmilta,
niin järjestykää! •
Teidän oma etunne* ja pelkkä itse-suojjelusvaisto
edellyttää sitä!
Jokainen kaivostyöläinen puolus­tusrintamaan!
Jäseneksi Canadati
kaivostyöläisten liittoon!
KALLE TERÄ.
Autoteollisuus on n y k y ä ä n muodos­tunut
amerikaJalsen Ja canadalaisen
k a p i t a l i s m i yhdeksi johtavfmmalcsi
teollisuudeksi S i t ä ei e n ä ä M s i t e t ä . j r -
lellisyystavara-teollisuudeksi, sillä t ä ­m
ä n teollisuuden tuotantokyky o n l i yt
n i i n korkealla, e t t ä se voi tuottaa vuo­s
i t t a in yhden auton kutakin p e r h e t tä
kohden tällä mantereella, l^lmä teol­lisuus
edustaa kapitalistisen ratsiona-lisoinnin
korkeinta kehitysastetta; s i i ­hen
sisältyy myös kapitalistisen kes­kittymisen
klassniisln muoto. J a n ä mä
tammikuulla. R»rd, joka alkoi yalmis-tamaan
uutta maTHaan myöhäseen.
ttedottaa, e t t ä 300,000 uutta m a l l i a ole­vaa
vaunilEa o n tehty. 5,000 ford-autoa
tullut p ä i v i t t ä i n kokoamisosastoUta, j a
Canadassa Fordin tehtaat tuottavat
500 päivisin. Näiden numerotietojen
Julkaisemisien, Jälkeen on tuotanto
Huomattavasti noussut, sillä elokuus­sa,
t ä n ä vuonna, 485,000 kaikenlaista
autoa valmistettiin Yhdysvalloissa Ja
Canadassa, j a ennätykset nousevat
n i i n tuotannossa kuin voitoissakin.
Voitot ja
• ^
trostiatimuset
Eugen Vict^ Debsin m
Daily Worker kirjottaa muun mu
,assa:
Kaksi vuotta sitten—-lokakuun
20'päivänä, 1926 — kuoli Eugene
Victor Debs.
Kapitalistilehdistö ja sosialisti-puolueen
lehctet kertoivat silloin,
että aosialistipuolueen johtaja oli
kuollut. Mutta Debs ei ollut aosia­listipuolueen
johtaja, Pitkinä ja
myrskyisinä vuosina ennen Venäjän
proletaarista vallankumousta Debs
edusti gosialistipuolueen vallanku-
-mouksellista ainesta, jota Tiouseva
pikkuporvarillinen aines alkoi tu­kahduttamaan.
Mutta Debs, kaikki-
-no vallankumouksellihe proletaarisi­lle
ominaisuuksineen, ei kyennyt
saamaan omaa katsantokantaansa
niin selväksi, että olisi ryhtynyt tais­teluun
sosialistipuolueen kontrollin
saamiseksi * vallankumouksellisen
proletaarisen jäsenistön kasiin.
.''Debs vastusti imperialistisia so­lia,
mutta sanoi: En vastusta kaik­kia
sotia enkä taisteluita määrätyn- puolueelle, joka puhdisti hänen
Profeettana oli Debsissä jotain
än suufta. Hänen ennustuksen­sa,
että sosialistipuolue raenettää
proletaarisen luonteensa ja mliodos-tuu
pikkuporvarillisten vastavallan­kumouksellisten
ainesten puolueek^
si, on toteutunut jo kauan sitten.
Se ei ole^ näet mikään aattuxna,
että Debsin muisto on kadonnut kai­kista
sosialistipuolueen virallisista
edesottamisista. Hänen tulisten ..val­lankumouksellisten
ajatustensa ase­masta
ovat pastori Norman Thoma­sin
arvokkaat sanelut, jotka sieviste-
Ic^västi valmistelevat pasifistista tie­tä
imperialistiseen sotaan ja sotaan
Neuvostotasavaltojen liittoa vastaan,
tulleet sosialistipuolueen viralliseksi
äänen sävyksi.
Vallahkumoukselliset työläiset,
jotka rakastivat Debsiä hänen val-lankumpuksellisuutensa
tähden, ovat
poistuneet sosialistipuolueesta. Hä­nen
nimensä ei merkitee mitään sil-laisten
olosuhteiden vallitessa, ja
mikään päinvastainen lausunto ei
osottaisi minun olevan vallankumo-
'uksellisen." Edelleein hän sanoi:
•* **Mina vastustan kaikkia sotia
paitsi yhtä; kannatan näet sydä­mestäni
ja sielustani yhteiskun­nallisen
vallankumouksen maail-vianlaajuista
sotaa. Olen val­mentautunut
taistelemaan siinä so­dassa
siten kuin hallitsevan luo­kan
toimenpiteet edellyttävät —-
barnkadeille saakka."
Enmie antaisi todellista kuvausta
vanhasta taistelijasta, ellemme sa­noisi,
että hänen näkökannassaan
aina ilmeni pasifistinen suunta,
vaikkakin se oli suurenmoisena vas- ^
takohtana sille lakimiesteA ryhmäl-lej
joka oli sosialistipuolueen todel­lisena
johtajana..
Debs "suositteli" "kahdenkymme-nenyhden"
kohdan hyväksymistä ja
kannatti Kommunistiseen kansainvä­liseen
liittymistä, mutta hän ei ky-
. ennyt kaytännos^ toteuttamaan näi-
, tä Vakaumuksiaan. Kun Debs yl­peästi
lausui *'olen bolsheviki Idi-xeesta
kantapäihin saakka", niin
itse asiassa oli tuossa lausunnossa
ri.:suurivajaTaisuus« sillä Debs ei voi-nnt
murtautua edessään olevan vas-kirjoluksistaan
nekin vakaumukset,
joiden tähden hän meni vankilaan
ja joka puolue lopullisesti poisti
perussäännöistään kaiken maininnan
luokkataistelusta, jossa Debs oli jät-tiläissoturina.
•
Gene Debsin vallankumoukselliset
traditsionit, — kaikki mikä erotU
Debsin sosialistipuolueen johtajis­ton
kellertävästä taka-alasta — kuu­luvat
työväenluokalle, ei la|cimiehil-le
eikä papeille, —- vaan kommunis­tiselle
puolueelle. Käynnissä ole­va
kommunistinen vaalitaistelu niin
ollen uudelleen luo intoa niihin
työläisiin, joille Debsin nimi ön
kailis, samalla kertaaVkuh sosialisti­puolueen
johdossa olevat lakimiehet
ja papit kauhulla htiomaavattH^ttä
heidän puolueensa ! "säädylliset"
osat ovat jatkuvasti luisumiissa AI
Smithin leiriin;
Kunnioittakaanune Debsiä tänä
päivänä — hänen vallankumouksel­lisia
ominaisuuksiaan. Ja älköön
yksikään työläinen, joka häntä niin
kunnioittaa, tehkö samaa virhettä
kuin Debs teki, jättäessään johta­matta
vallankumoukselliset vakau­muksena
niiden päämäärään — -
maailmanvairankumouksen joukkoi­hin
liittymiseen — Marxin ja Leni­nin
puolueeseen. Kommunistisen
Viimeisen vuoden aikana on auto-tsollisuudessa'
tapahtunut yhtiöitten
liittoutumisia. Chrysler- j a Dodge-yh-t
i ö t ovat yhtyneet, Studebaker ja
Pierre' Arrow-, Packard-, Nash-, Reo-korporatsionit
ovat yhdistyneet, jji.e.
Liittoutumat j a hiestytys ovat kohot­taneet
voitot suunnattomiin korkeuk-sUn.
K u n Fordin canadalainen jaosto,
Ford.Motor Company of Canada, muo­dostettiin
muutama vuosi sitten, oli
s i l lä 125,000 dollarin pääoma, josta 65,-
000 dollaria oli puhdasta rahaa Ja
loput patentteina. Elokuulla, 1926 t ä ­mä
omaisuus nousi 33,000,000 dolla­r
i i n lukuunottamatta ulosmaksettuja
voitto-osingoita. Vuonna 1927 Gene­r
a l Mptors-korporatsionl teki 210,-
000,000 dollaria voittoa, Ja t ä m ä n vuo­den
ensimäisen kuuden kuukauden a i ­kana
\ saman yhtiön voitot nousivat
16i;267,974 dollarUn, Chrysler-yhtiö
tclci n i i n suunnattomia voittoja t a hä
kaksi tekijää ovat olleet vaikutteina
tapahtuneisiin muutoksiin, ammattitai­toisten
työläisten vaihtuessa puolittain
ammattitaitoisten j a ammattitaidotto­mien
joukoiksi. ^ T ä m ä n tuloksena" on
ollut lähes puoleif miljoonan autoteh­taissa
j a slvuteollisuuksissa työsken­t
e l e v ä n amerikalaisen j a canadalaisen
työläisen ajatustavan muuttuminen.
Toisin sanoen, jatkuvasti kasvava
automotdiliteollisuus on muodostimut
perusteollisuudeksi, joka k ä y t t ä ä tuo­tannossaan
50 prosenttia Amerikan
lasista, 87 prosenttia jumista, 18 pro­senttia
kovastapuusta, J.n.e.' Sen p a l ­veluksessa
oh 14 prosenttia rautatielii­k
e n t e e s t ä , mainitsemattakaan lukui­s
i a muita kuljetusmuotoja, jotka se
s i s ä l t ä ä .
P i t ä i s i nähiollen oUa ilmeistä, että
nykyisin käytännössä olevan ratsio-nalisolnnin
Jatkuessa, Joka l ä h i t u l e v a i ­suudessa
tulee Johtamaan kriisiin, t ä ­m
ä n teollisuuden romahtaminen v a ­kavasti
j ä y t ä ä amerikalaisen j a cana­dalaisen
talouden perusteita. Tämän
lisäksi tämä teollisuus on läheisessä
yhteydessä maailman imperialismin
etujen kanssa, Ja tulee esittämään
johtavaa osaa taistelussa raaka-aineis­t
a j a markkinoista:
Tuotanto antotefrilisnodessa
T ä m ä n vuoden ensiniäisen kuuden
kuukauden aikana valmistettiin Y h ­dysvalloissa
Ja canadassa 2,201,880
matkustajar Ja kuorma-autoa, Y h ­dysvalloista
Canadaan lähetettyjen
autojen arvo t ä m ä n puolen vuoden a-
Jalla nousi 63.596,911 pollariin. T ä ­mä
ösottaa Yhdysvaltain Ja Canadan
automobliliteolllsuuden laajuutta, Ja
se on vieläkin jatkuvasti laajentu­massa.
Vuonina 1923 Canadassa oU
kuusi ulkoinaalaista haaratehdasta,
t ä n ä vuonna niiden lukumäärä on
noussut ' kahteenkymmeneenyhdek-s
ä ä n . Yhdysvaltain kauppadeparte-mentin
Julkaisemien numerojen perus­teella
Genelral Motors-korporatsloni
v a s t i k ä ä n JuhU siitä, e t t ä oli valmlsta-
Tiut miljoonan uuslmallista chievrolet- riossa. Todellisuudessa Q t t a w a n h a l -
autoa; Joita aljettiin tekemään vUme lituksen insinöörit olivat Windsorissa
^ o n n a , e t t ä se kykeni ostamaan Dod-g
e - y h t i ö n . K i l p a i l u voittojen saami­seksi
n ä i d e n eri korporatsionien välil­l
ä - k ä r j i s t j ^ siinä määrin, e t t ä vanhat
ylistetyt "hyvät paikat j a »työsuhteet"
nopäasti hyljätään kaikissa autoteh­taissa.
^ • '
AutoteoIIisnns j a sota
Autoteollisuiis suoritti hyvin t ä r k e ­ä
ä osaa viimeisessä imperialistisessa
sodassa. Autoteollisuutta voidaankin
kutsua sotateollisuudeksi.
Nämä jättiläismäiset tehtaat voi­daan
pikaisesti asettaa tuottamaan
katsel^nassa sojävaa pf^fe-traa^ Borden-l
e l n n siirtämiseksi 'l^ytfmrpäiefi iai-ytb-
Vol/^PTi )gftftT>t1raf1r1rp?t V«t4VTri n ä m ä
seikat osottavat mitä> tarketusta auto-teoUisuus
tulee psdvelemaan sodan
syttyessä.
E n t ä s ^ i ä i s e t?
Ainoastaan muutama sata Yhdys­v
a l t a i n Ja Canadan autoteollisuudessa
työskentelevistä sadoistatuhansista
t y ö l ä i s i s t ä ovat Järjestäytyneet. K a ­pitalistit
ylpeydellä osottayat tähän
teollisuuteen esimerkkinä, kuinka t y ö -
Iäiset voivat ansaita hyyiä palkkoja
j a olla "hyvinvoipia" järÄfistymättö-m
i n ä ollen.. M u t t a mitkä ovat tosia­siat?
Ratsionalisointi ei ole 'missään
teollisuudessa tehnyt sellaista hävi­t
y s t ä kuin autoteollisuudessa. Mis­s
ä ä n teollisuudessa ei hiestytys ole
piin jiqritTininftn Mekaaninen koneosi-en
kuljetus-järjestelmä, ryhmäjär-jestelmä
Ja kappaletyö ovat y-leisiä
kaikissa autotehtaissa. Sen
tuloksena on kunkin työläisen tuotan­tokyky
kölminkertalstimut sitten vuo­den
1923.
On mainittava, e t t ä autoteollisuus
on käynnissä vain m ä ä r ä t t y i n ä vuo­den
aikoina. Useimmat siinä työsken­televät
työläiset ovat työssä noin
6—8 kuukauteen vuodessa. Lukuunot­tamatta
Fordin tehtaissa maksettuja
palkkoja, maksetaan ammatpaidot-tomille
autotyöläisille Canadassa 40—
55 senttiin tunnilta. Fordin palkka-taksa
onr 62% s e n t t i ä tunti alotteli-jollle,
joiden on oltava työssä kuusi­kymmentä
päivää ennenkuin he ovat
oikeutetut saamaan varsinaisen 75
sentin tuntipalkan. Kuitenkin usein
työläisiä erotetaan ennenkuin ovat o l ­leet
, t y ö s s ä tätä määräaikaa, jonka
j ä l k e e n heidät voidaan uudeUeen ot­t
a a työhön harjoitteUJoina. Fordin
tehtaissa on useita alle 18-vuotiaita
poikia, Jotlca tekevät miehen työn 50
taassa aikaiseen viime k e v ä ä i ä oU e-l
ä v ä n ä todisteena siitä, miten ratsio­nalisointi
ja' autoteollisuudessa ^ v a l '
litseva kiihkeä kilpailu vaitaittaa työ­l
ä i s t e n suuriin joukkoihin- Neljänkym­menen
pr<Kentin palkanalennuksen
j ä l k e e n nämä työläiset ilman ulko­naisia
vaikutteita ryhtyivät lakkoon
j a yksimielisyytensä voimsdl^ pakot­tivat
yhden t ä m ä n mantereen voimak­kaimmista
korporatsioneista p e r ä ä n t y ­m
ä ä n palkkojen alennusyritykssssään.
•rassä ö n hyvä esimerkki kuinka sel­laiset
työläiset, joiden järjestäminen
oU katsottu mahdottomaksi, voitihi
j ä r j e s t ä ä . Kommunistipuolue esitti
näille työläisille tunnukset, joiden
toteuttaminen olisi johtanut voittoon,
mutta kuten tavallista, petolliset A -
merikan työväenliiton virkailijat, jot­k
a eivät ole koskaan y r i t t ä n e e t k ä än
j ä r j e s t ä ä autoteollisuutta, saapuivat
paikalle hajottamaan työläisten rinta­man,
j a avustamaan sekä tukemaan
työnantajia. Jimmy Simpsonin mai­niolla
avulla työläiset pelotettiin
muodostamasta todellista teollisuus­liittoa,
j a he sensijaan järjestäytyi­vät
Amerikan työväenliittoon. Jimmy.
Simpson pelasti General Motors-kor-porätsionin,
asettamalla työläisten
kohtaan sovittelulautakuiman rat­kaistavaksi,
jossa h ä n itse oli t y ö l ä i s ­ten
edustajana, hetkellä, joUoin työ­läiset
olivat ajaneet yhtiön umpiku­jaan.
J a t ä m ä sovittelulautakunta te­ki
sen m i n k ä sovittelulautakimnat t a ­vallisesti
tekevät. Se siirsi ratkalsuai-kaa
tekemällä l u p a u k s i a : ^ antoi y h ­tiölle
tilaisuuden v o i m i e n s a k e s k i t t ä m i -
seen. J a t ä h ä n mennessä on, Ameri­kan
työväenliiton politiikan tuloksena,
jokaista sovittelulautakunnan päätök­sen
kohtaa rikottu. Aktiivisia järjes­tössä
Olevia miehiä on vainottu ja:
t ä m ä n seurauksena on Oshawan j ä r ­j
e s tö ainoastaan varjo entisyydes-yasemmistrOlaistien
propaganda
tuottainut tuMtsia autotyöläistea
kuudesssL
, Bajakaupungeissa ovat työläiset tni.
leet t ä m ä n k ä s i t t ä m ä ä n j a ovat Si
j e s t ä y t y m ä s s ä " todelliseen teoliisQnJ
Uittoon. H e . M e l t ä ä n t y v ä t tekemäsu
samoja erehdyksiä k u i n Amerikan tjö.
v ä e n l i i t t o , pakotti Öshawan työläiset
tekemään. Autotyölälsten teoliismjsig{.
to johtaa työläisiä taistelussa Taatj.
mustensa puolesta. Se ei ryömi e i^
rukoile, kuten Amerikan työväenliiton
ammattiyhdistys, joka ammattijärjes-t
ö n konventsionissa hyväksytyn, tätä
asiaa koskevan päätöslauselman
kautta pyytää General Motors-koipo.
ratsionia olemaan hyvä työläisiä koh-taan!
On t ä r k e ä t ä , e t t ä vasemmisto ksy
jatkuvaa taistelua näitä Amerikan
työväenliiton luopioita vastaan; työ- 1
Iäiset eivät voi odottaa simpsoneUta
muuta kuin petollisuutta; ainoastaan
vasen siipi o n kykenevä järjestämään
t ä m ä n maan Järjestymättömien auto-työläisten
suurta -armeijaa.
Toimlntaobjebna antoteoIUsuntta
varten
Rajakaupungeissa tehtyä alotetta
on seuratta^va kaikissa autokeskuksis­sa.
Iskulaxise " Y k ^ autotyölälsten ted.
Ilsuusmtto kaikille Canadan autotyö-
Iäisille" on pantava täytäntöön muo-t
ä ä n . E i ole epäilystäkään, etteikö
s e n t i l l ä timti. Fordm tehtaissa todel-' General Motors panisi t ä y t ä n t ö ö n l u ­pauksiaan,
nimittäin: (1) palkkojen
sotavarustuksia, lentokoneita, tankke­j
a , kuorma-autoja, ampjunatarpeita,
y j n . Se el ole m i k ä ä n sattuma,
F o r d - y h t i ö kuluttaa paljon aikaa Ja
energiaa^ metallisen, l u o d i n k e s t ä vä
lentokoneen valmistamiseksL Yhdys­valloissa
Pord saa suuret m ä ä r ä r a h at
Yhdysvaltain hallitukselta t ä m ä n työn
avustahilseksL Hiljattain uusi lento­k
e n t t ä avattiin Walkervillessa, Onta-
Osa Fordin tehtaistm RajäkaupunBeiMa. Naissa. tehtaissa syntyi ajatus
aatotyoUListen anion tarpeellisnndesta.
l a on koi^keammat palkat kuin muual­l
a , mutta hiestytys on korkeammalle
kehittynyt kuin muissa tehtaissa.
F o r dm työläiset eivät koskaan tie­d
ä koska h e i d ä n työpäivänsä päättyy.
Useat ovat pakotetut työskentelemään
12—14 tuntiin päivässä, saamatta kor­vausta
ylityöstä: Jokaista t y ö t ä Ja t 4 | i -
t ä v ä ä varteti on aika jo etukäteen
m ä ä r i t e l t y j a jos työläinen ei kyke­ne
työskentelemään lEylUh nopeaan,
n i i n hänet erotetaan. Työnopeus on
n i i n huimaava, e t t ä työläiset kutsuvat
r'ördin tehtaita kUparadaksI; E r i kor-poratslbnleh
välillä k ä y t ä v ä kilpailu on
h ä v i t t ä n i ä s s ä p e r u s t u k i vanhalta
F o r d i n Järjestelmältä, Joten työsuhteet
ovat muodostumassa sietämättömiksi.
Ja o h v a i n ajan tsysymys k im palkan­alennuksia
r y h d y t ä ä n toteuttamaan.
T ä m ä seikka aitieuttaa raimattomuut-t
ä työläisten keskuudessa. Taannoin
Rajakaupungeissa General Motors a-lensi
rungonkokoamlsllhjalla työsken­televien
työläisten paiMcoJa 25 pro­sentilla
. y r y ö t e h o l s u u s m i e h e t ovat
työssä kalkissa tehtaissa suunnittele­massa
uusia keinoja työn nopeistiit-tamiseksi.
Rajakaupungeissa sijaitse­vat
Fordin tehtaat aivan hiljattain
lakkasivat maksamasta palkkaa vii­dentoista
minuytm syöntlajasta. E -
rottamlset eri tehtaista ovat alku-maininkeja
palkkojen alehtamlsrjmtä-ykselle,
jonka täytäntöön panemista
varten autoporhot valmistautuvat.
Oshava —- ajan me^ki
N e l j ä n t u h a n n e n työläisen lakkoutu-mlnen
General Motorsln Oshawan teh-
-Mennukset. k u n 1929 mailla ryhdy­t
ä ä n valmistamaan; (2) korkeampi
työnopeus j a suurempi tuotanto.
Kommqnlstipnoln^ vasensiipi, i a j ä r -
jestFmättomiei^ järjastäminen.
Kommunistipuolue ja vasemmisto­laiset
ovat tehneet kaikkensa todis­taakseen
Amerikan työväenliiton ^ Joh-tajaln
psha,wiassa harjottaman i per
touisuuäehllseuirauksiet tämän' nufan
autotyöläisille. E l d e ihme, e t t ä Jim­my
Simeon ^pn saanut kostaa ' e p ä ä -
m ä l k ' kinxununk sihteerin
edustusoikeuden ammattijärjestön
konventsloonlssa. Kommtinlstlen ja
dostamalla todellisia liittoja Oslia-wassa,
Leasidessa, Torontossa, Edmon-.,
tpnlssa, j a ^muissa paikoissa, joissa on
autoteollisuudessa j a sen sivuteolli-suuksissa
työskenteleviä työläisiä. Nä­mä
työläiset voidaan j a täytyy jär­j
e s t ä ä taisteluperuställe; seuraavien
vaatimusten pohjalle:
. 1. Järjestäytjmiisen timnustaminea
2. Vilsi-pälvälnen, 40-tuntlnen työ­viikko.
3. Pakollisen yUtyön poistaminen.
4. Työvuorojen säännösteleminen.
5. Dollarin tuntipalkka kaikille työ-läisiUe.
6. . Puolitoistakertainen palkka yli­työstä.
7. Hiestytyksen vastustaminen.
_Aut(^työläisten yksikköjä vd-d^
aah 'muodos^
keskuksissa, j a koixferenssi on kutsut­tava
sekä kansallinen, teollisuusliitto
naliodbs^tJava. ,
Taistelu hiestytystä vastaan on o-leellisestl
taistelua Järjestymättömien •
j & ^ e s t ä n ^ ^ • --
Taistelu'hnperiallamla vastaan mer­kitse,
että meidän ön järjestettävä
ne työmiset, j o l t a ' i l m p e ^ voivat
heipolmmin k ä y t t ä ä - r autotyöläiset.
H . M U R P H Y J A M BUHAY
.•V- .-r. .
CHRYSLERIN TEHDAS N: 0 2 RAJAKAUPUNGEISSA
Timinmsui uofeia
"tustuksen läpiT asettqakseen histo­riallisesti
Leninin aatteiden seuraa* kansainvälisen osastoon,
jaksi.
NÄYTELMISTÄ
Nykyään t ä ä l l ä TiianBnsrssä on ja
on ollut vaikka minkälaista .hurinaa.
K u n vUmeinkm p ä ä s t i i n n i i s t ä kuului­sista
miesten iltamista j a "Seitsemästä
veljeksestä", n i i n sitten meitä palskat-.
t i i n voimlstelukurssellla. J a kyllä se
t ä y t y y sanoa, e t t ä se on e r i h i l s k e t tä
siellä haaliila t ä t ä nykyä."'Kuitenkhi
kaiken t ä m ä n tohman j a hllskeenkes-kellä
on näytelmäseura harjoitellut
kappaletta "Maaliman Jaloissa" j a e-s
i t e t ä ä n se t a m ä n k u u n 27 p .
Kappale o n parhalinpla yhteiskunta-n
ä y t e l m i ä mitä meikäläisille n ä y t t ä ­möille
saadaan, joten sanomattakin on
selvä, e t t ä jokainen r i e n t l £ katsomaan
t ä t ä kuuluisaa näytelmää.
South Porcupinen toverit esittivät
meille viärailuhäytäntönä "Pohjalai­s
i a " t.k. 14 i». M i t ä esitykseen tulee,
n im o l i se k i i t e t t ä v ä ä Ja k o l m a t t a ; » -
Eri paikkakimiiilta
t a a n nouseva katsojajoukko oli e r i t ­t
ä i n - t y s r t y v ä i n e n iltaansa; Tervetuloa
vaah eteläpääläiset toistekin. — MarJ
Lovviisa.
P K K U K A U P C N G I S S A
Matkustaja: "Kuulkaahan siellä, o l -
kaa i ä l t ^ j a katsc&aa autcmi p e r ä än
s i l lä aikaa k u n syön".
Alkuasukas: "H^rvä herra, n d n ä olen
kauptmgin pormestari".
Maitkustaja: Se e i tee m i t ä ä n — te
n ä y t ä t t e kunnialliselta siitä huolimat-ta".
Finland, Ont.
Meillä oli naisosaston kokous syys­kuun
25 p n ä , jossa valitsimme v i r k a i l i ­jat
viimeiselle v u o s m ^ ä n n e k s e l l e . N i i k ­s
i tulirat: Mandi Söderholm, Edla
K o r p i , I d a Törönen, T i l d a H e l l i i , I da
Mäki j a M i i n a Ranta.
Port Arthurissa p l d e t ] ^ alueen
neuvottelukokouksessa ollut osastomme
edustaja selosti t ä s s ä samoin k u i n seu­raavassakin
kokouksessa neuvottelu­kokouksen
menoa j a siellä käsiteltyjä
asioita. Yleensä oltiin tyytyväisiä
neuvottelukokouksen menoon Ja sa­moin
luonnollisesti siellä olleeseen e-^
dustajaamme. Roosa Iiampiin.
; Sanna* ' Kannaston puölustusrahas-toon
On osastomme luovuttanut v i i ­sitoista
dollaria.
Olemme myöskin keskustelleet p i o -
neierlen o p e t u k s e t j a tulimme siihen
tulokseen, e t t ä toistaiseksi m e i d ä n t ä y ­tyy
opetuksessa käsrttää vielä suo­menkieltä.
Näytelmäkomltea Ja nyrkkilehti on
msröG^dn h e r ä t e t t y henMln. Nyt ei
siis puutu muuta, k u n e t t ä jokainen
toveritar ottaa' kynän käteensä ja
alkaa l y k k ä ä m ä ä n avustuksia lehdelle.
Toimittajina ovat Roosa Lampi Ja
I d a MäkL Miehille znyöskin huamau-tus.
että alkaisitte avustamaan t ä tä
m e i d ä n näytelmäkomiteaamme. otta­m
a l l a esittääksenne muutamii^osia.
Pennsylvanian lakkolaisille kbrätty
avustus on lähetetty asianomaiseen
paikkaan.
T ä ä l t ä oli n i i l l ä kesällä pidetyillä
nuorisokursseiUa kaksi oppilasta. O r -
ganiseeraaja kutsui nuoriso-osaston
kokouksän koolle, jossa kursseilla o l ­leet/
tekivät selkoa kurssien kulusta
j a yleensä kaikesta mitä siellä oli
opetettu Ja kuinka oUvat oplimot s u -
Jtmeet. Kiu^sseilla olleet oppilaat p i -
Uvät lapsille koulua viisi päivää ja
olivat lapset siihen sangen tyytyväisiä.
Sanoivat, e t t ä he kävisivät siellä pal­j
o a mi^uummin k u i n tavallisissa kou­luissa.
V.
Lokakuun 7 p n ä pidetyssä S. J .
osaston kokouksen hyväksyimme
protestilausunnon Sumnen vallanpitä­j
i e n työläisiin kohdistaman vainon
Johdosta, Jsnka lähetimme Suomen
hallitukseUe. PuolustttsUitolle lahjo-tettiln
15 dollaria.
Se valittu-j
o i t a emme itse pysty miesmäisesti
e s i t t ä m ä ä n .
Alppila, Ont.
Toiminta on n ä y t t ä n y t v ä h ä n v i l ­kastumisen
m e r k k e j ä . Puolueen ryh­mä
e i k y l l ä ole v i r a l l i s e s t i lomaa ot­tanutkaan,
vaan kokouksiin osanot-to
on ollut laimeaa. Viime r y h m än
kokoukseen oli saapunut y h t ä l u.
kuunottamatta kaikki j ä s e n e t . K o ­kous
oli vilkas j a otettiin oikein
harppa-askel eteenpäin, perustamal­l
a kirjasto. Rahavarat eivät kyllä­k
ä ä n olleet suuret, vain sen verran,
e t t ä saadaan kaksi kirjaa, n i m i t t ä in
Suomen luokkasodan historia ja
k i r j o j a sitä mukaa kuri varoja ke­r
ä ä n t y y » '
P ä ä t e t t i i n p i t ä ä V e n ä j ä n vallanku.
mouksen muistojuhla omalla koulul.
l a . Siellä tulee olemaan paljon" h y ­v
ä ä _ohjermaa j a tanssia lopuksi.
P ä i v ä ä ei ole v i e l ä m ä ä r ä t t y vaaii
k y l l ä sekin aikanaan ilmoitetaan.
N a i s t e n - t o i m i n t a myös on ollut
h i l j a i s t a kesän aikana, paitsi yhteis­toiminta
. I n t o l a n naisten kanssa on*
ollu t viifeiUä. On pidetty yhteisiä
kokouksia aina vuoroon Intolan haa­l
i i l a j a A l p p i l a n perheasunnoissa. T ä r ­k
e i m p ä n ä keskustelukjraymyksenä
n i i s s ä kokouksissa ön o l l u t nuorison
kasvatuskysymys, josta keskustelua
jatketean v i e l ä k i n . ^ S i t t e n näissä
kokouksissa ilmestyy nyrkkilehti,
j o n k a toimittaa vuoroon Intolan ja
A l p p i l a n haiset. Pohjolan koululla
p i d e t t i i n hyvin onnistuneet iltamat,
jossa ohjelmaa suoritettiin yhteisesti.
' S.
Dunblane, Sask.
MAANVHJELUÄN K I R JE
. M e farmarit olemme tunnettuja
lammasmalsuudestamme; me otamme
vastaan kaiken ilkeyden lampaan k ä r ­sivällisyydellä.
: Vihneisln osoitus l a m -
masmaisuudesta on tämän syksyi­nen
viljan hmta. MeidänT far-ty
teolUsjiustyölälsilie, p i i n olenpa var­ma^
ettei palkanalennus olisi voinut
tapahtua ainakaan ilman taistelua.
Vaan kuten sanottu, meille farmareille
voidaan t e h d ä «»Tilnifn lampaallekin
t e h d ä ä n , e t t ä v i e d ä ä n v i l l a pois selästä
Ja me lampaat j ä ä m m e paljaalla rs-;
hallamme s e i s t ä t ö r ö t t ä m ä ä n kuin mi­k
ä k i n variksenpelätih, vailla mhikäan-l
a i s t ä o i i i a a tahtoa-tfdkka kykyä sa­noa
vastaan, vaikto^ porvarit lyövät
paljaalle nahalleMn-j
o t k u t meistä fatinai^ista tuumaa
suuria tuumia i u u l e v a t i t s e ä ä n aika
"hospuntiksl". mutta tuo palkanalen­nus
koskee kalkkia,- olkoonpa vaikka
Jonkun verran porvarillisen löylyn
lyömäkin. Jos meille tuollaisia läimä­yksiä
ruvetaan antamaan vaikkapa
nyt vaan pariiiia kolmena syksynä pe­r
ä t y s t e n , niin.olempa varma, e t t ä sen
ajan sisällä varisee Jos o n v ä h ä n isom-
P4kin, paiU vieressä. Allekirjoittaneella
marien työpalkka, mitataan nUn Ja
n i i n monta kymmentä s e n t t i ä hushe-hsta.
Nyt t ä n ä syksynä k u n m e i d än
farmarien palkkaa alettiin mittaa-ipaan,
n i i n siitä lyhennettiin viisitois­t
a senttiä pois bushelista, joka mei­naa
meidän vuoden työstämme koko
olisi kynä monta esimerkkiä luetelta­vana,
että' o n isommatkin pallit huven-n
^ t ^ f a n n a t i l t a , k u n e l ole saanut kyl­l
i n hyvää maksoa t y ö n ^ tuloksista,
mutta ketron vaan nyt j ^ e s t ä , Jolla
o l i viisi varttia maata, kaikki koneet,
hjrvät hevoset, ensiluokan kartano —
kattakaikkiaan: mallifannari Ja —
kolmen yuoden s i s ä l l ä oU k a i k k i men­neet.
Samalla tavalla on k ä y n y t tu­hansille
farmareille Amerikassa Ja Ca­nadassa
j a n i i n tulee jatkiunaan yhä
edelleen, jos e i v ä t farmarit ala katso­maan
itse omien aslainsa p e r ä ä n . Vie­l
ä k ö alistumme d e m a a n holhottavana
k u i n mikäkin vähäjärkinen^ - jolle on
t ä y t y n y t paima holhooja. Emmekö
nyt kertakaikkiaan cOe j o n i i n täysi- Luon.. Ja fl«»insn. Sitten Usätäänmcnta .ollarla. ^ tuo V^,5;riSsr^r^'*"JL"^e
en