Vapaus, October 25, 1928

              A
S U O M E E N
C&nadan Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle ?20.00, 60 c lä­hetyksistä
§20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$ 5 0 . 0 0 ^ 7 9 . 9 9 j a ?1.00
lähetyksistä $80.00-—?100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta d o l l a r i l t a.
SaUcosanomalalietylabtä ovat lä­hetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
T I E D U S T A K A A P I L E T T I A S I O I TA
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAITS.
69. S U D B U R Y . ONT.
EekviUe, Alta.
Syksy on oBtat kaanis täällä. T S -
män k m m 10 pnä satoi vähän lunta,
mutta suU seuraavana päivänä. Nyt
on taas oikein tranni»? Pettyi "ne
taas täniän seudun maanvUjelijät t o i ­veissaan.
Tämän kesän sato tuli kovin
huono. Itäpuolella Eckvillen tuli j o i l ­lekin
kohtalainen, mutta useammalle
huono.
On sitä taas tietämistä miten sitä
päästä y l i talven perheineen. Keväällä
sitä taas rupeaisi saamaan Itottoa,
kun sienien on m a a h a n saatu, joka
sen ensi keväänä pystyy saamaan. Sie­menet
tulee olemaan kalliita koska n i i ­tä
ei moni saanut. Aikainen syyshal­la
tunneli viljan. Tuskinpa täällä oU
vilja vielä tähkällä, kxm porvarilehdet
alkoivat tapansa mukaisen ylistysliou-lun
vuoden viljan tulosta. Eikä aikaa­kaan
kim ilmotettiin, että niin ja
n i i n monta tuhatta miestä "tarvitaan
Canadaan viljankorjuuseen. Ja niin
alettiin tuottaa Englannista työvoi­maa.
J a kaikenlaiset keinottelijat a l -
saanut ilahdottavan TastaanotOQ foiakir
kojen tabolta j a myöskin seurojen ^ *
senten tahdUa^ Inm xtSSäa lunsasldkai-äna
pyritään käyttSmSSn tätä l i i t oa
järjest&mfiS, neuvontatyötä. SOcsipä
onkin jriknlsftna palHn>lmnn«.lla, jos­sa
kursseja tanaan pitämään, ryhdyt­tävä
(^kein järjestelmällistä {at^pagan-daa
harjoittamaan näiden Icorssien
hyväksi, että saainme innostaneitä^
o p i l t a kursstine j a sttä tietä kehit ­tymään
seurojensa voimistelunohjaä-jiksL
Sa;ädessamme jokaisessa seuras­sa
säännölliset harjoitukset käynöin,
o n se takeena siltä, että yleensä u r h e i -
luliikkeemme ei pääse koskaan taantu­maan,
vaan entisestäänkin voimak­kaammin
kykenee harjoittamaan täl­laista
-valistus- j a ohjaustoimintaa.
Seuraavana tulevat kurssit pidettä^
vaksi K i r k l a n d Lakella, jossa ne t u ­levat
alkamaan msirrask. alkup^vinä.
Sitä seiu^vat kurssit järjestetään
Box
yapaudelle «rt» '»
vastaan myöskin.
raha-v^ityksiä
V A P A U S P O R T BRANCH
316 Bay Street^
Porf Artbor- Ontario
V A P A U S M O N T R E A L B R A N CH
"1387 S t Antoine St.,
Montreal, Qne.
J . O K S A N EN
K i r k l a n d Lake, Ont.
J O H N V U O R I,
South Porcupine, Ont.
C H A R L E S H A A P A N E N.
Osanskauppa, Timmins. Ont.
D A V I D H E L IN
eri paikkakunnilla Pohj.-OntarioRsn
itse. Alistummeko aaia niin, että toi­set
määräävät paljonko tuolle makse­taan
palkkaa vuoden työstä? Olemme
oppineet puhumaan ivahsrmy huu­l
i l l a venäläisestä musikasta, vaan mu-sikka
on jo ollut y l i kymmenen vuotta
ihnan holhoojaa, luottanut omaan k y -
kysmsä järjestää omat palkka- ja
muut jEtsiansa aivan omin apuineen.
M u t t a miten me, jotka luulemme i t -
ssstämme v ^ k k a mitä, joko me pys­tymme
venäläisen musikan rinnalle?
Tietääkseni ei. Sillä meillä täytyy o l ­l
a vieläkin holhoojat kuin ainakin
sellaisella lyhytjärkisellä. jolle itselle
ei ole uskottu ©mainkaan asiainsa h o i ­toa.
Vieläkö luulemme itsestänune jo­tain,
k u n asiat on näin lepsusti; em­mekö
ole jo pitäneet herrain mieliksi
Torontossa j a sen~ jälkeen Ford C i t y ­ssä.
Sieltä tov. Ahtien matka tulee t a ­kaisin
Sudbiuyn. ympäristölle, j a k u r s -
_ ceista tällä ympäristöllä ihnoitetaan
koivatpussiaan paisuttoa ^t^ni^'. terkemmin tuonnempana,
jäin kustannuksella. Luulisi tämän-k
y l l i n kauan järkeämme vankina; em­mekö
voisi jo ruveta käyttämään o-maa
jdyostoamme; eikö meille ole k y l ­l
i k s i konununistit opettaneet mitä mei­dän
tulee tehdä, tullaksemme järki-ih-misikä?
Onhan'meille jo sanottu m i ­kä
meidän farmarien on tehtävä, jos
niielimme,. ettei meistä j a meidän jäl-keläisistltome
loppujen lopuksi tehdä
maanUertäjiä. lakö olisi aika alkaa
jo farmarinkin järjestyä, sillä varsin­kin
me s^omaMset farmarit olemme
häntäpäässä järjestäytymiseenvOähden,
toiskielisten meit» sonnin osottaen
ulkomaalaisina '.Inilina". mitkä ovat
asettuneet^ heidän tielleen, polkien
heidän elämän tasoaan.
Nyt kun taas alkavat pitkät talvi-illat,
n i h i aletaanpas viettää nämä t a l ­v
i - i l l a t itsemme kehittämiseen. Olen
kuullut vihjauksia, että kommunistit
ovat herätt&ieet taas talven ajaksi ke-hitysseuransa.
Mennään heidän seu­raansa
keskustelemaan niistä asioista,
jotka meitä itsel^utaMn kiinnostaa.
Siellähän sitä voimme näyttää henki­sen
älymme, opettaa toinen toistamme
j a oppiautoinentoisestamme. Näinollen
jäisi tarpeettomat juorut Ja naapuri-emme
nälvimiset ainakin näinä het­kinä
pois. Siellähän sitä passaa sa­noa
kommunisteillekin päin naamaa
heidän, huonot puolensa, kerta k a i k k i ­aan
sanoa inikä on totuus. J a siellä­hän
voimme aprikoida sellaiset asiat
mitkä meillä on epäselviä. Siellä voi­simme
myöskin keskustella monta a-slaa,
esim. mistä johtuu tämän syk-s^
yinen viljan hinnan alaslasku, oliko
sei '^poolin" syy, vai onko se niiden
i a i m a r i e n jotka eivät ole "poo­l
i s s a " yjn. samanluontoisia, jotka
koskevat meidän jokapäiväistä elä­määmme.
J a voisimnaehsm näin maa­ilmanpalon
aattona aprikoida sitäkin
Idn kesän vehkeiljm aukaisevan mo­nen
työläisorjan silmät n^emään a-siat
oikeassa \ialossaan.
YHTÄ J A TOISTA
On kasaantunut niin paljon kir­joittamisen
aihetta ettei sitä voi y h ­dellä
kertaa muistaa. Elok 19 p. mekin
vietimme L - h a a l i l l a Saccon ja-Vanzet-tln
muistojuhlaa. Samassa tilaisuu­dessa
suoritettlih sotavastaista oh­jelmaa,
esitettiin kappale "Sotamor-siot",
oli myös puhe lakoista, kehoit-taen
avustamaan lakkolaisia. Lakko­jahan
on aina milloin missäkin.
Tämän kuun 11 p. p i t i oUa L - h a a -
lille isot tanssit, mutta kuitenkaan ei
ollut oikein paljon väkeä, "Kuului vie­lä
olevan jollain "ryskäämistä" j a k un
kauppalassamme valmistuu tuon tuos­t
a k i n uusia rakeimuksia palaneiden
tUalle j a niissä pistetään tanssit pys-tyyn,
ei kuulu olevan tomua kuten on
haaleilla. Ja' vieläpä sa^ v i e t t ^ h u l i -
kaanimaisempaa elämää, k u i n järjes­töjen
haaleilla.
T U L E V I S T A HUVEISTA
ei osaa paljon sanca. Käippaleita on
harjoituksen alla "Saaristolaiset". E h ­kä
se pian esitetään. J a yleisön pyyn­nöstä
on aijottu esittää toisen ker­r
a n "Sotämorsiot", mutta esittäjistä
osa eivät ole oikein halukkaita. Siis
ei ole varmaa tullaanko se esittämään.
Joka tapauksessa se on hjrväaiheinen,
siis katsomisen arvoinen.
U U S I A ASIOITA
Viimeisessä osaston työkokouksessa
otettiin keskusteltavaksi näytelmäseu-r
a n Johtajan hankkiminen talvikuu­kausiksi.
T u l t i i n siihen päätökseefi, et­tä
hankitaan jos El:q)ethin toverit ot­tavat
osaa tähän asiaan. , V a l i t t i in
Johnv B/Iäki viemään asia Elspethin
toverien kokoukseen harkittavaksi. On
toivottavaa, että naisosasto ottaa a-siaan
osaa. Täällä o n koetettu esittää
näsrtelmiä paikallisilla voimilla. On
aina valittu joukosta joku joka tilaa
Kurssirahastoon eivät kaikki seu­rat
vieläkään ole tilittäneet lUttokoko-uksen
määräämää 50 sentin ylim. v e ­roa,
joten olemme pakoitetut siitä huo­mauttamaan
sellaisille seuroille joissa
ei sitä saada jäsenkohtaisella veroi-tukseUa,
n i i n \ seurojen tulee harkita
muita keinoja sen eteen.
Talviorheilnkanden kllpailnlnvat
Liittctoimiikunta kokouksessaan t.k.
21 p:nä päätti, että seurojen, jotka
aikovat kilpailuja tulevan talvitoimin-takauden
aikana järjestää, tulee ottaa
asia esille kokouksissaan Jo hyvissä a -
Satamalaköii ^alkur
jet
HaSitnkscn komlssioiilBi
valoss»
totkimosten
JfiUESTI»! ASIAT
Satamalakon synnyttämää tilannetta
tatkixoaan asetettu komissioni o n nyt
saanut si»i«y4^iV«=»"'^ TOimiifcrf. V a l t i o -
neuvceto a ^ t t l k^Bdssionin, kuten
mtitetettahee. elokuun 1$ p:nä. joten
sillä on. siis oUut työaikaa puolitoista
kmikautta. Komitean muodostavat,
kuten on j o kerrottu, puheenjohtajana
metsähallituksen i&äjohtaja, prof. A.
K . Cajander j a jäseninä vuorineuvos
Jacob -JBpn J u l i n , «dkeusneuvos F . A.
Pehkonen, merikapteeni, J . A Lehto­nen
j a toimittaja J ; E . Huttunen. Sen
j o i n j a jättää hakemuksensa l i i t t o t o i -
mikunnalle ennen jouluk. 1 p:ää. Sen
jälestä tulee liittotoimikunta päättä­mään
niistä. Seuroja Jotka siis aiko­vat
k i l p a i l u j a järjestää, pitäkääpä tä­mä
mielessä eritoten ' Juiu*i seurojen
virkaiUjat. Samalla tässä yhteydessä
on otettaiva erikoisesti huomioon, et­tä
seurat jotka tulevana talvena
aikovat järjestää l i i t o n mestaruusMl-rpolit
j a jakaa, mutta näyttää siltä,
että haluttomuus voittaa molemmissa
paikoissa. N i i n jos sattuisi, että talven
ajaksi saataisiin kykenevS henkilö tä­hän
toimeen, se voisi ohjata molempia
osastolta j a asua kesldpölkollla. H a a ­lien
väliä o n 9 m. Se ehkä saisi aikaan
innostusta j a uutta elonvoimaa jou­koissamme.
U R H O O L L I S U U T T A A N NÄYTEL­L
E E T
ovat taasen kansalaisemme. K i r v e i n ja
puukkoin kanssa olivat heilimeet Jo-sep
Saaren f a n n i l l a viime kuussa^
Miehet ovat h i l j a n Suomesta tulleet
6 kk. linnaa kuuluu yksi saaneen ja
toinen on parantelemassa haavojaan
jossain ""fannilla. Mrs. Ja M r . Saa­r
i olivat oikeudessa todistamassa.
Poliisi antoi heidän suhteensa lau­sunnon:
luonnoUisista syistä eivät
halimneet painaa asiaa raskaastL —
Katinista kasvatusta lapsille, joita on
siinäkin talossa useita! Olisihan n i i -
mistä johtuu sodat j a vieläkö me f a r ­marit
seuraavallakin kerralla annam­me
apumme Imperialistisdle sodalle,
toivcesa Kwda v i l j an hinta korkealle.
Samoin muista tämän päivän tärkeistä
tapahtiunistia, jotka^fiselvinä kan­gertavat
päässämme.
' Me farmarit qlenmjekin olleet näi­nä
edesmenneinä vuosina lilaksi kilttiä
j a ahkeria; olemme tuottaneet niin
paljon vUjaa, etta sitä on aivan y l l in
k y l l i n , mutta d rita kuitenkaan f ax-maririeptikaan
saa itse tarpeekseen,
sillä jauhopussin hinta pidetään siksi
loirkealla, että ei vaan sitä muut saa
kyllikseen kuin porvarit. Emmekö
taaskin tänä kuluneena kesänä tuotta­neet
Canadan idstoriassa ennenkuulu­mattoman
suuren sadon, jotenka v i l ­j
a n keinotteUjcdlla on ennen ensi vuo­den
loppua huikeat voitot taskiTSsann
meidän kasvattamasta vOjastamme,
' j o t a kasvattaissamme saimme mpnta
murhetta ja pelkoa K r s i a : ' pelko
rajuilmoista, paMasesta y j n . Monta
' t e r t a a olemme viettäneet unettoman
yön ukkospilven uhatessa v i l j a v a i n i ­oitamme
iJi.e. M u t t a vietBkSS unet­tomia
öifö viljakämplärit? H ainakaan
f a r m a r i n Viljan takia, mutta vannaan
väkijucHnien j a muiden huumausainei­den
parissai — Arvaa leuka.
tä' kauniita tekoja kansalaisten kontol­le
vielä n i ^ n i t t a v i a . mutta jätän tällä
kertaa sikseen. '
S Y N T Y N Y T " V
TJk. alkupäivinä on tovereitten ffil-da
j a Oskari Salon perhe lisääntynjrt
yhdellä jäsenellä, pojalla. Entisiä on
4 tytärtä.. Oskari k u u l im olevan oikein
höIIätuuIeUa uuden tulokkaan suhteai
— Töimekseeii saanut.
Oittotoimikiiiiiiaii tie­donantoja
VOnmSTELUJOHTAJAKUBSSIT
Kurssit joita tähän mennessä on
järjestetty j a pädetty j o Port A r t h u ­rissa
ja nyt parhaillaan on menossa
Timminsissä, ovat kailcista merkeistä
päättäen saaneet joukkojen mielen­kiinnon
osakseen. Tov. Ahtio, kurssien-ohjaaja,
k i r j d t t a a TJmminstetä, että
" e n otiisi uskonut tapaavani yhdeltä
paikkakunnalta näin suurta joukkoa".
J a onhan sitä saldda k u n tcdstasataa
on r i v i s ^ nuorta j a vanhaa. Port
Arthurissa samoin <m ollat erinomai­sen
innostunut mieliala kurssien j o h -
«losta. Esim. kurssinappia «iellä myy­t
i i n 3(i0 Tqfl. j a lopettajäisjuhlissa on
ollut harvinaisen runsas yleisö. Se
k a i k k i tietää sitä. että toimenpide cm
peiluja hiihdossa, painissa Ja sisämes-taruuksissa,
ottavat sen nyt jo var­teen
ja tekevät hakemuksensa tar­peeksi
ajoissa. Nyrkkeily, josta jo v.
1927 mttokokous päätti, että siinä
tulisi järjestää mestaruuskilpailut sitä
seuraavana vuonna, on tiettävästi n i in
vähän harjoitettu urheiluala, että
mestaruuskilpailuja siinä ei vieläkään
voitane järjestää. Asian johdosta seu­roissa
missä nyrkkeilyä harjotetaan,
voidaan tehdä-esityksiä liittotoimikun-nalle
sen selvUlesaandseksi kuinka
laajalle nyrkkeilyharrastus on tähän
mennessä levinnyt liitossanune.
Työl^snrhdlijahi Jonlnn tflaaanincn
Tämä (m asia, jonka jokainen seura
toivottavasti ilinan enempiä kehoitte-i
h i j a ' o t t a a Oikein omakseen j a tekee
kaikkensa sen levittämiseksi. Otak­suttavaa
kuitenkin on, e t t e f p i e n i huo­mautus
ole pois tieltä, n i i n keholtam­me
täten seuroja oikein roimasti sitä
tilaamaan >joko kerilämällä ennakolta
tilaukset taikka tilaamalla tukussa,
j o i t a sitten msrydään jokaisella paik­kakunnalla
n i h i ettei yksikään jää i l ­man
tätä arvokasta julkaisua^ J u l k a i -
kdkoonpano o l i varsin yksipuolinen.
Työläisten puolelta siinä ei ollut edus­tajaa
laisinkaan. ^ "
Seuraavassa teemme selkoa komis-sionin
selostuksesta.
Rikknriky^^mys .
Lausutaan, että komissioniUe an­nettujen
tietojen mukaan voidaan l a ­kon
alkaessa satamissa ynnä niissä ole
vissa lautatarhoissa laskea työsken­nelleen
likipitäen 12,018 satamatyöläis­tä.
Näistä on jäänyt tai l a k o n aikana
palannut töihin kaikkiaan 292- hen^
kilöä. Komissioni el ole voinut to­deta
sitä porvarilehtien väitettä, että
lakkolaisia mainittavanunissa n^ärin
olisi siirtynyt lakonalaisiin töihin t o i -
s i i i T satamiin; suurin määrä tällaisia,
o n m a i n i t t u Kotkassa; jossa ilmoitetaan
työskentelevän 10—15 henkeä muiden
satamien lakkolaisia Ja ehkä saman
määrän Kotkan sataman lakkolaisia
olevan työs^ muissa satamissa.
Komissioni toteaa, että työteho r i k ­kurien
keskuudessa ei ole sillä tasolla
millä se' o n varsinaisten satamatyö­läisten
keskuudessa, vaan on huomat­tavasti
sen alapuolella. Lastaus ja
purkaminen oh vienyt säännöllistä p i ­temmän
ajan. vaikka on;tavallista e-^
nemmän turvauduttu ylityöhön sekä
käytetty säännöllistä suurempaa r i k -
4auijoukkoa missä se suinkin o n ollut
mahdollista. Tämän ynnä niiden 11-
säkustaimusten johdosta, jotka ovat
aiheuttaneet i^kkurien hankjkimi|:ta
susta tulee todellakin arvokas j a laaja,
sillä jouluonnittehmimiäkin yksin C a -
nadasta sieltä löytynee tuhansissa, j o ­ten
Yhdysvaltain puolella eivät suotta
meitä pelkää siinä suhteessa. Samalla
kun se sisältää aryokktdta kirjotuksia.
tulee siinä olemaan paljon kuviakin
joissa saattanee olla meille* canadalai-sillekin
tuttuja. Uman pidemmittä p u ­h
e i t t a : rivakka toiminta käyntiin ja
Työläisin-helijaln Joulii jokaisen tove­r
i n käteen.
B a t a - j a kenttäurheilusääntöjä, nyt
voimassaolevia Suomen TUL:ssä sekä
T U L : n Uusia plstelaskukirjoja on l i i
tolta saatavana joku määrä. Säännöt
maksavat 25 senttiä j a pistelaskukirjat
Pöyf^ja
omanmeD ^m^Tbrn^^'
Ja heidän majoituksestaan. • ovat l a s -
tauttajat koroittaneet tariffejaan s i ­ten
että o n kannettu puolitoistakertai­nenkin
perusmaksu ja sen lisäksi 25
pros. koroitus.
Ulkomaisten laivanv»rastajain
: * snhtantomlsesta
lausutaan m j n . : Ahtamismaksujen ko­hoaminen,
yldsestl käytetty ylityö, a h -
tamisen usein tapahtunut hidastumi­nen,
se seikka, ettei yleensä ole,saatu
lalvasm aivan samaa tavaramäärää
k u i n etmen, samaten k i i i n lakkotilan­ne
yleenusäkin ovat ulkomaisille l a i v a n ­varustajille
antäheet aiheen tehdä v a l ­keuksia
rahtaussoplmukslensa täyttä­misessä..
Useissa tapauksissa on siten,
ilmoitusten mukaan, rahtaussopimuk-sia
purettu j a ilmeisesti ovat l a i v a n ­varustajat
yleensä olleet vähemmän
halukkaita lähettämään laivojaan Suo­meen.
Päästä&een kärsimästä lakon
seurausten aiheuttamia vahinkoja ovat
lOkomäalaiset laivanvarustajat kesän
kuluessa nähtävästi sangen yleisesti
koroittaneet rahtejaan sellaisista t a ­varalähetyksistä,
joihin nähden heillä
ei ole oUut^kilnteitÄ rahtaussopimuk-
' s i a . . / . •, ' .
Lakon aiheuttamasta kansanfaloo-delUsesta
v ^ n g o s ta
lausutaan m m . : Kansantaloudelliselta
kannalta on edellä esitettyjen seikko­j
e n ' lisäksi huomautettava,; että kun
sahatavaran vienti oh tänä kesänä
15 senttiä j a voivat seurat niitä t i la
t a nyt jo. että on aikaa n i i h i n tutus­tua
ennen tulevaa kilpailulcautta.
Työläisurheilutervehdyksellä:
T U L : n liittotoimikunta,
puolesta Paavo Ruohonen.
— Saksassa on menestyksellisest
kyetty, valmistamaan.; keinotekoista
silkkiä hiilen sivutuotteena.
SUOMESTA
mrOVÄEN KUSTANNUSLIIKKEIT-TEN
» EDUSTAJAKOKOUS KARHU­LAN
TEHTAAN TARJOAMILLA
•TTLEVILLÄ'» PÄIVÄLLiSILLÄ
V.k. 30 p:vän»seuduissa pitivät * ^ ö -
väen ku£tannusliikkeid^ l i i t o n " edus­t
a j a t kokoustaan BDotkassa.} . k o k o u k ­sen
ohjelmaan kmilui myös suurten
herrojen tapaan retkeilji^ j a komeat
päivälliset. Kotkalaisen " E t e e n i ^ ' ' -
lehden kertoman mukaan o n tehty m.
m- retkeily Karhulan lasitehtaalle^
jonka johto o n tatjoimut 'Rievät" päi­välliset
kaikille retkeilyyn osanotta-neiHe.
Yhtiön herroille on pitänyt
"soinvan" kUtospuheen eht. sosdem
puolustusministeri K . iaeixxmsxL
Olivatkohan päivälliset tunnustuk­sena
niistä "hyvistä töistä", mitä Kar-^
faula-yhtiökin saa nauttia sosdem m l -
nisteristön leimavero- ^Jh. alennUk-dsta,
kysyy kirjeenvaihtajamme.
Nuo Karhulan herrojen kekkereillä
käyneet sosdem pomomiehet olivat
hylänneet mainitussa kokouksessaan
kirjapainojensa aputyöHisten jonkko-työsoidmusehdotuksen.
Tällaisen teon
pääSe -maht(äkin K a r h u l a h herrojen
ollut melkoista pienempi kuin edelH-senä,
n i i n tämä — huomioonottaen
sahatavaran vallitsevan merkityksen
viennissämme — on ollut omiaan v a i -
keuttaihaan sitä rahatilanteen hel­pottumista,
mikä on tavallista viennin
päästyä kesäisin täyteen vauhtUn. E i
voida kieltää, että lakkokin välillisesti
o n osaltaan myötävaikuttanut tähän
tulokseen. Jos_ k u i t e n k i n talvi* tulee
aikaisin, n i i n laivojen tulon edellisessä
kosketeltu lykkäytyminen syksyyn voi
a i n a k i n Pohjois-Suomeen, missä k y l ­män
tulo Jo nyt on vaikeuttanu;
propsien lastausta, aiheuttaa sen, että
myydystäkin puutavarainäärästä edel­lytettyä
suurempi osa jää laivaamat­ta,
mikä arvatcnkaan ei v(rfsi olla k o ­konaan
vaikuttamatta ensi talven s a ­hauksen
Ja talven metsätöiden mää­rään.
Satamatyöläisten palkat ennen lakon
alkamista
Komissioni on maan satamapaikat
jakanut kolmeen ryhmään, siten, että
eteläiset satamat (Viipuri, Uuras, BDoi-visto.
MakslahtI, • V i r o l a h t i , Hamina,
K o t k a , Loviisa, Helsinki, J ^ n k o , T u r ­k
u , Rauma, Pori) ovat yhdessä r y h ­mässä.
Pohjanlahden eteläpuoleiset s a ­tamat
(Kristiina, ElaSkinen, Vaasa,
Pietarsiaari. Yk60hiaja>v toisessa ja
pohjoiset satamat (Raahe, Oulu, K e m i ,
Tornio) kolmannessa ryhmässä. E^eski'
määräiset vuotuiset ansiot on mai­nituissa
ryhmissä arvioitu seuraavik­s
i : - : • :•. • • ^
I:ssä ryhmässä a2;000 —12,500 m a r k ­kaa;
n:ESä ryhmässä noin 9.000 ja
tehty Canadan su«nalalsen järjes­tön
ttämeenp. komitean ktdrauk-sesta
kdotk. 9 p., 1928. Saapuvilla
öUvat k a i k k i toimeenpanevan ko­mitean
jäsenet 4a tov. S. G . N ^
K e s U - O n t a r i im alndcondtaui birje^
koskien järjestömme j a osuustoimin-naUisten
l i i k k ^ t t e n JärJestöUistft y h -
teisttdmintaa, käsitdtiln. päätettiin
k i r j o i t t a a lähemmin sslostellen asiaa.
L u e t t i i n Vap«iden kirjeenvaihtoa,
koskien tihittojen k i r j o j en iddSitämls-tä
sensnorin taholta. Päätettiin kp-helttaa
liikkeenhoitajaa lähettämään
vetoomuksen, sekä samalla esitetään
asia Canadan Työväenpuolustusliiton
tp. komitealle.
Vapauden lemyskUpaUn. Johtokun­nan
ehdotus levitysryntäyksen yhtey­dessä
kUpailun Järjestämiseen nähden
käsiteltiin. Päätettiin hyväksyä ajatus
kUpailun järjestämisestä j a kehoitet-t
l i n laatimaan puhvlt seuraavahi
suunnitelmain mukaisesti: <a) että
ryntäyksen päämääräksi asetetaan
2,000 tUaajaa; (b) että kUpallevla s a r -
j o j a Järjestetään kolme sensijaan, et­tä
oli edtetty imin yksi; k l l p a i l u p a l -
klntojen kokonaissummaa el kuiten­kaan
tarvitse kohottaa: (c) että k i e r ­tävät
asiamiehet jätetään sivuun täs­sä
kUpaUussa; (d) että' ratkaistaan
annetaanko kilpailijoille asiamiespalk-kiota;
(e) että määritellään palkka-kunnat
mitkä kilpailevat missäkin
sarjassa, sekä säännöstellään pistelu­vun
vähin määrä millä minki n sarjan
palMnnoiUe pääsee. Myöskin päätettiin
k i r j o i t t a a ; johtpkuimalle painostaen
Quebecin alueelle kiertävän lähettä­mistä,
vaikkapa tov. Helimn. Samoin
päätettiin kirjoittaa aluekcpilteollle
levltyskllpailua koskevana. •
Vapauden toimitusneuvoston pöytä­k
i r j a t luettiin. Niiden kautta selvisi,
että tov. R. Pehkonen oli toimestaan
irtisanomisensa muuttanut palkanko­rotusvaatimukseksi,
$3.00 viikolta. S a ­moin
ilmeni, että etuslvtm Canadan
uutisten osastolla oleva tov. H. Sula
psrytää palkkansa korottamista saman
suuruiseksi. Päätettiin kmnmankin
palkkaa korottaa $2.50 viikolta. Tov.
Neil'ille. Joka oli palannut matkaltaan,
päätettiin edelleen myöntää lomaa
vastaavan toimittajan tehtävästä, kos­k
a kävi selville, että hän tulee lähe­tettäväksi
puhujamatkalle. ToV. V a a ­r
a tulee jatkamaan työskentelyään
lehden vastaavana toimittajana.
KnstannnsUlkkcdtten kirjeenvaihtoa
luettiin. E l antanut aihetta toimenpi­teisiin.
V
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
A. T. H I L L , sihteeri.
piemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan j a hyväksymme seti koko­uksessa
asiain käsittelyn j a päätöksien
kanssa yhtäpitävänä.
E. Pirttinen, A. Korhonen.
(Pöytäkirjan tarkastajat).
HoBticaliD konttoriD
Leikatkaa jrti
ttySskin
:r.\\\ir.
aUaoIevA tuettelp Ja tilatkaa. UmSn/InettaloB JilkMtt»
•aotittelemme 422.50 ja $35.00 Portable mallisia - ^
Imnetta, jotka UhelelMn vapaMti.
3071
3Ö72
3073
M u t t a varsinaisen työkaudenkin äika.-
na työolot ovat epävalEaiset, sUIä työ
suhde koskee tavaliisesti vain yhden
l a i v a n lastaamista j a purkamista Ja
työn jatkuvalsuus riippuu kokonaan
asianomaisen sataman liikenteestä
Kalkiscfl tatamissa ovatkin työntekijät
valittaneet, että työkauden työajasta
noin koiniasosa, jopa puoletkin, vei
tällä 'tavoin odotellessa kulua hukkaan
in:ssa ryhmässä 6,500 — 7X>00 mk.
Epäkohdat satamatyöläisten oloissa
Koohssioni lausuu, että suurimpana
eiäkohtana satamatyöväestön olois­s
a on pidettävät työolojen yleistä
epävarmuutta. Tämä johtuu ensin­näkin
siitä,, että työtä on vain jona-
Edelleen saattaa odottelua sattua työn
kestäessäiflbi esim. sen johdosta, että
la&tia saapuu satamaan epäsäännölli-
;>esti t a i k u h työ on keskeytettävä s a ­teen
takia.
Myöskin tuntuu työnantajain kes­kuudessa
se käsitys olevan yleinen,
että satamatyöoloissa on olemassa epä­kohtia.
I Tämän todettuaan komissioni lau­suu,
että epäkohdat ovat suurelta osal­ta
sosiaUsia, j o i t a on koetettava pou­taa
lastaus- j a puirkamistyöväensuoje-l
u n kehittämistä tarkoittavilla l a i n ­säädännöillä.
Mutta siihen nähden,
että valtioneuvosto maallsk, 17 p:nä
1927 _on asiettanut komitean valmistaa
maan ehdotusta mainitunlaiseksi so-slallseksl
laiihsäädännöksi, ei kpmifisi-onl
katsp asiakseen tehdä ehdotuksia
lastaus- j a purkamistyöoloissa v a l l l t -
sevieh sosialisten epäkohtien poistami­seksi.
.
Työehtosopimnakysymys
BU>missIonIn enemmistö on valtio­neuvostolta
saamansa tehtävän ym­märtänyt
sillä tavalla, että kysymys
työehtosopimuksesta ei kuulu komls-sionln
selvitettäviin, eikä komissioni
ole katsoimt voivansa ottaa tätä k y ­symystä
harkittavakst Huttunen on
ollut sitä mieltä, että yaltioneuvostcm
olisi kebK^tettava asettamajui satama
Vi'
8082
3083
3084
3085
3086
Salo-
Han-lakon
sovittelijaa valmistamaan ehdo­tuksen
työehtosoirimukseksl, jOTka
pohjalla j a sovittelijan johdolla r i i ­tapuolet
voisivat kokoutua neuvottele­maan
lakon lopettamisesta.
Hyvinkään kutoma-
, työläisten lakko
kuna aikana'viu)destay minkä J(^hdosta
työttömyys, kuten tosin on l a i t a m u i ­denkin
sesonkityöntekijäin, aina oh
uhkaamassa työkauden j^ttyesBä.
Hyvinkään kutomatehtaan lakkoa,
johon osallistuu toistatuhatta työläis^
j a jota <m nyt jo kestänyt puoli
vuotta, i m työläisten l u j a l l a y k s i m i e l i ­syydellä''
käyty toivorikkain- mielin.
Mikään yritys lanntstaa työläisten yk­simielistä
' rintamaa, ei ole onnistu­nut/
Monet monituiset huhut, jotka
työnantajan taholta t a i heidän a p u -
riensa levittämänä on- yritetty saada
tehoamaan lakkolaisiin, n u n . etfö täl­lä
t a i sUlfi viikolla palaa työhön 50
vanhaa työläistä. väUin taasen 150
ne. ovat Joka kerralla osoittautuneet
provokatoorislksi valheiksi, jotka on
ärjestehnällisesti tark^tettu hajoit­tamaan
l u j a a yksimielisyyden v o i m^
TällaisiiD valheisiin vastaavat lakko­laiset
kuitenkin vahvistamalla r i n t a ­maansa.
Lakkorintaman tiivistämisel­lä
yhä varmemmaksi onkin l a k k o l a i s i l ­l
a tarpeeksi syytä, sillä onhan syksyif
kylmät saavuttaneet lakkolaiset, k u ­ten
muutkin ihmiset. Taistelevat to­verit
tarvitsevat yhä enempi toistan­s
a turvaa, tarvitsevat' vahvempia vaat­teita,
enempi lämpöä j a valoa k u i n k e ­sän
aikana. Nämä v£dkeudet o n intetty
voittaa. Lakkolaisten yleinen kokous,
j o k a i^dettiln t k . 2 imS T^öv. r a i t ­tiusliiton
luentojen lopttttua, totesi
edellämainitut seikat j a päätti y k s i ­mielisesti
taistella lakkonsa vidttoi&aan
loppuun. Samalla päätti kdcous myös­k
i n lähettää talsteluterveisensä k a l ­kille
työläistovereille kiitokseksi sUtä
suuresta ja-lämplmästä myötätunsos-t
a , jo3ca k a i k k i a l l a «m lakkolaisten o-saksi
tuutit,
Kutomatyöläisten äänikin on kerran
vielä kuultava j a on kutomakapltalis-tien
otettava tse vakavalta kannalta,
eikä yhä vain jatkuvasti leikltcltävä
työläistensä kanssa ahnaassa voiton
himossaan.
30B4 Sonja V a l s s i . Raatajan Serenaadi. Hannes Saari. -
3047 AaUotar V a l s s i Skagardin Tyttö SotUsi.
3078 I^htö. Vanha M a d r i d . Hannes Saaren laulama.
3077 K u l k u r i n Serenadi. Vanhanmaan Sotiisi, Viola Turpeisen f a T. "
Rosendahlin soittama. . ^,
3000P fcontalon A n t t i j a Rannanjärvi. Se Öölannin Sota, O. P y y k k S n e i u •
S O O l P A i t i Äitt.Älä Soimaa M u a . Kevät L a u l u . Saimi Mustonen."
3002P Aamu L a u l u . Lapsuuden Kotl.^ O. Pyykkönen. ' ^ -
3005 . K o r j a t P o j a t j a Tytöt. Kosken L a s k i j a n Morsiamet. O./Pyykkönen.
3006 KesäillaUa. Tuomet N e V a l k e i n a K u k k i i . Otto Pyykkönen.
3007 Matalasta torpasta. Anssin J u k k a j a Härmän Häät. O, Pyykkönen.
3009 Lemminkäisen L a u l u . Pojat K u n R a i t i l l a Laulelee. O. I ^ k k ö n e ni
8011P K u l k u r i n Masurkka. Vapaa Venäjä. Hanuri soolo.
30r2;§ Näytelmä Pohjolaisista. Tuuli Se t a i v u t t i K o i v u n L a r v a n . O.
Pyykkönen.
3014 Keinulaulu. L a u l a Tyttö. Jennie Anderson, soprano.
3 0 1 5 F K e r e n s k i . r Kaipuu V a l s s i . Harmonikka j a viulu.
3022 Sain P a l j o n L u o j a l t a ^ " n s h a i n . Hellalle! Minä l a u l e l e n . V . Sola. :
S024F Juomalaulu. Merimies Rakkautta. Janne Muhonen. ,
3025 Joulupukin P o l k k a . Rauha Myrskyssä. Orkesteri. .
S026P V i a p o r i n V a l s s i . Vangin L a u l u . O. Pyykkönen. ^
S027F Rakkauden Kaiho Valssi. Suomen Polkka. Harmonikka j a violar
Larsen j a Tolonen.
3028 Mustalaisen S u r u l a u l u . Vanha M u s t a l a i n e n .. Jean Theslöff.
3029P I l l a l l a Kävelin. Heikki Hautala. Joan Theslöffin laulama. —^
3030 Hämärä P o l k k a.
3081P Helmi Schotises. Viimeinen ValssL Harmonikka j^a v i u l u .
3032P Rivakka P o l k k a . Maailman M a t t i . Leo Kauppi.
3033 Y l i A a l t o j e n.
8034F Volgan A a l l o t , Tämä Maa. Hannes Saari.
3038 Ostron Tyttö. H a l l i n Janne. M a r t t i Similä, baritoonl.
8039F Sorakumpujen V a i n a j i l l e . Tehtoassa. Aino Saari.
304bF Kuuliaiset Kottilassa. Helmi j a K a l l e . Leo K a u p pi
3042 : A i k o j a Entisiä. H e i l i n l Soitteli. V . Lehto.
3043 Kevät Suomen Metsässä. Käki V a l s s i . Orkesteri.
3044F Mustalais Ruhtinatar No. S Inga Pieni. Aino Saari.^
3046P T i s k a r i h P o l k k a . Askon K o l m i r i v i n e n . Hiskl Salomaa.
3046 Mä Oksalla Ylimmällä. Saksan Polkka. Orkesteri.
304^P L a u l u O n I l o n i j a Työni. Heitä Huolet Pois. Leo K a u p pL
3050 Sikermä Suomal. L a u l u j a L Sikermä Suom. L a u l u j a I L OrkeBteri. i
3061 Katkenneet K i e l e t V a l s s i . L a u r i n Sotiisi Harmonikka soolo. '
3052F Salkolah Syntymäkemut. Kallaves. Leo K a u p p i.
305SP Salon Ruusu. Masurkka. Keski Yö' V a l s s i . Harmonikka soolo. .
3054. Jos K a i k k i Suomen Järvet. Sepän Sälli. Mortti Similä, baritoonl.
3056 Pekkalan V e l j e t j a Kovapää.-Maitojunn j a Romoani, K i r s t i Suonio.
3056P Vappu L a u l u . Orjan Kevät. A d o l f Hovi
3057 Barrikaadeille. Sorretun Elämä. Harmonikka soolo. ?
3058 Juhannus Tanssit Paksulassa. K u l k i j a k s i L u o t u . L e o ' K a u p p i.
3059 Ei K y y t i m i e s Kiirettä Oö.Valkotuomet. Hannes S a a r i.
3060F H e r r a P e t t e r i . Renkjussi P a l a j a a Sodasto. Leo K a u p p i . «
3 0 6 i P Viimeinen Toivo. Syksyn Lehdet. Columbia k o l m i k k o . . C
3062P Saukkosen Avioero. Oi Mistä Saataisiin. Hannes S a a r i •
8068P Paimen Poika, A n t t i Tanssitti M u n . Iida L o v a r t.
3065P Kehtolaulu. Meripojan Tervehdys. Hannes Saari. ;
3066 Tuomet Valkoiset. V i l j a . Saima L a u r i l o . *
8067 Meren A a l l o t . Oi Tyttö Tule. Leo K a u p p i . , ,
3068P Koster V a l s s i . Muistoja Suomenmaasta. Columbian orkesteri.
3070 Muistojen Valssi. Klarfaietti P o l k k a . H a r m o n i k k a s o o l o.
Venäläinen Kehtolaulu (Russian L u l l a b y ) . Babette. Aino
Saaren laulama. , ,
Musta Ratsu, Sinikellot. Hannes Saaren laulama^ ,
Vanhan P i i a n P o M a . Laulu T a i t e i l i j o i s t a . Hiskl S a l o m a a i t l^u-
3223E Mustalainen, Orvon Kyyneleet. Hannes Saari, t e n o r i.
3075 Soita Mustalainen, S o i t a l Kuutamoyö. Aino S a a r i , aoprano.
3076 Pois Sormet! V i i v i n Jenldta. Hannes Saari, t e n o r i . ^
7006E L a u l u Tulipunaisesta Kukasta. Lintuselle. E l l i Siiokkaan lautama.
8018P Tyttöjen V i e n t i S o t i i s i . L y y t i n Polkka, Surut Pote. Harmonikka.
8013P Iloinen Meripoika. K u l k u r i n Masurkka. Hannes Saaren laulama.
8010F Onnen Tyttö. Kevät. H a n u r i «oolo.
S228E Mustalainen. Orvon K y y n e l . Juho Koskelan laulama.
3023P V i h u r i Polkka. Kaiho Valssi. Hormonlkka.
8020 Pohjolols Polkka. Taikayö. Harmonikko j a kump.
3037P Mustalainen. Kehtolaulu. Orkesteri.
g0d2E Orpopojan Valssi. K a l l e Aaltonen. Juho Koskelan laulama*
3048 Meripojan Hyvästijättö. Aamutunnelma.
7241E Reisupolka. K u l k u r i n Valssi. Juho Koskelan laulama.
8041F Marjalammen Jussi. Härmän Häät. M a r t t i Slmllft.
3064F Raatajan Serenaodi. Sonja. Hannes Saaren laulama, j
9003E Pikkunen Pcjbo. L u t t l s j u s s l . J . Koskelan laulama
3008P Syystunnelma. Kuula. Y k s ' lauvantaki^ilta, O. Pyykkönen.
^ 0 3 6 P Meripojan H e i l a t . * Hannes Saorl.
3079P Talkoo Polkka. Honolulu. Leo K a u p p i.
3080F P r o l e t a a r i t Nouskaa. Korven R a a t a j i l l e . Hannes Saari.
8081 Emännät Pikneklssä. Savon P i i a n Amerikkaan tulo. Hiskl
maan laulama.
J u o m a r i n L a u l u . Lontoon Jenny. (Mieskuoron avustama),
-nes Saaren laulkma. v
A i k a P o i k a . L a i v a n K a n n e l l a . Leo K u u p i n laulama.
Kansainvälinen. Vapaa Venäjä. B r o o k l y n i n S.S. C l u b i n soittarastt^:
A l a s k a F o x Tröt. K a t i n k a F o x T r o t . Akseli V u o r i s a l o n laulaihav i
V o l g a n Lotjamiesten L a u l u . Punavangin l a u l u . H . S a a r e n laulan»*; ^
Ruotaalaisla levyjä
2 2 0 6 3 F G u d Vet, Veth Som Kysserna N u V a l s s i . Bättre O c h Bättre D ag
För Dag. E . J a h r l i n soittama.
2 2 0 6 2 F M u 8 i k Mastaren March. J o h % E r i c k s o n M a r c h . S o i t t o k . soittama. ^
22028F E n M o r g a n I Skogan Vale. Hammarby P o l k k a . L a g e r j a J a h r l soit.
j a J a h r l soittama. «
2 2 0 0 9 F Släckta F y r a r V a l s . Jazz Cfossen Föx Trot. Hannri sool
22066F Skepparhlstorier V a l a . G a Och Lägg Dej Manuna F o x t r o t . Orkest;
2 2 0 7 3 F K u n g l Kronobergs Regementets P a r a d Marseh. Soittokunta.
Jos tilatessanne ei o l e heti varastossa k a i k k i a tilaamianne levyjä, niin
muutaman päivän sisällä hankimme j a tilauksenne täytet&än.
T i l a u k s e t 4 d o l l a r i a j a y l i lähetetään posti vapaasti» pienempiin pitää
o l l a 25 senttiä postirahaa mukana.
Vapauden asiamiesten huomioon otettava, kaikki Vapauden asia*
miehet, voivat Vapauteen annetuille takauksillja tilata levyjä j a ' h e i l le
annetaan tavallinen asiamiesten hyvitys. LähetyBkustannukstesa on nou«
datettava yllä olevaa määritelmää.
VAPAUS HONMAL BRMCH
13S7 St. Antoine St Montreal, Que.
•H'
UM
ENGLANNIN TULOT PIENENEVXT
JTA MENOT gUVBENEVAT
m
Englannin valtiorahaston kuluvan
var^nboitovuoden kuuden enshnfiisen
kuukatiden ajalta antamien, tietojen
mukaan nousivat valtion tulot 312
miljoonaan;. 425,888 'puntaan, mikä
merkitsee 16,161/182 punnan väbennyah>;
tä viime vuoden "vastaavaan aifcaaa^
verrattuna. Menot nousivat 388;393,-
255 puntaan, mikä merkitsee 3,636,-
067 punnan Usäystä saxhaan alkaaa
vuoteen 1927 verratttma. Numeroiblä
'si^tyvät' postilaitoksen tuk)t j a tie-rahaston
tulot, jotka nousevat'^^ n
33 miljoonaan puntaan, sekä 33 tnffj,
puntaan nousevat valtiovelat^'lylien»
n y k s e s ^ aiheutuneet menot. Z