1951-03-06-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
liiStvä 2 TUstaina, xnaalisk. 6 p. ^ Tuesday, March 6 m i i of naaUb tfamOaxm. &•> 4tt|fitiMliror,0tti.]9n. Aatliarl»d M aecoDd cbu» naii by tbe Poet OCOce lintttn(ent.TOtte«B. Fnb- IMnd Hiiloe «BdUir; TaeidAyi^ Htlindaa» M d Sttoidaiv by V^nt» muaiiiiv cooapnr i«<L. at uo-ioa M f i t . W, eudlnoy. Oat, Canada. EdUorlal QCac* 4-«m Manager & SuksL Sdttmr W. EUtmd. Masinf addm» Boa « . flBdtmty, Ontarta, iUlvmisingntei Ilpon »npllcsUOD. Tranglatton ftee of dugge, . TDLAUSBINMAT: CaoadaatHi: nitfTSTallalMi: Sucmessa: 1 fk, 0 A I « kk. ft2S 3kk.3X» 1 ^ 7JOO « kk: 3.80 1 vk. 7 ^ 6 kk. 423 ^"^^ \Naisten päivä rauhan hyväksi On saniamatti&in s e l ^ , ettehrät n a i ^ ole Vapauden tätä eiikoisr 'valmistaneet minkään kiitoksen tavoittelussa — /vaan edrs- ^ tääksedi «bda^ pyrkimyksiään naisten «»keuksienf hyväksi. Tästä :.|fet0DoisnunKn)ma t ^ i j , ^ : " i d r a t n a i s t e n keriiojsn jäsenet menetelleet tänäkin \nionna. Tfidniktaa «nyos täytyy, että naiset saavat toimeksi. I ^'Nafet«i probleemit, j a heillä on nykyaikana niitä palhon, eivät ' fcdtlE^aailole salaisia mitkä eivät muka miehiä liikuta". Päinvastoin i^lSu> pn asia., Miesten «velvollisinis orf auttaa nais!:a saavuttamaan tasa- ) | | r5; siifc^eji asemaik yfateiäounna^ — r ja auttassssaan tässä naisia, miehet 1 aidtayätpax3iaa]la tavalla myös itseään. Otetaanpa estmeikBcsi vaik- ^i^^ykt^a. vain "sama palkka saanasia työstä" tunnuslause. Eikö ole "^'--^ C^tta, €ttt työnantajat pyikivät sivuuttamaan miehiä «vfesebtä töistä ^^i^/,>5iea/vuoksi k u n he «voivat teettää ne halvemmalla palkalla naistyö- . i ; , V f VBJniaa avulla? TukSessaam tässä naisten "sama palMca samasta työs- S^^-ify'!'^f'''^^^^^^> «öelK^ puolustavat luonnollisesti naisten oikeuBtsiä, ' ^ ' 1 ^ ' ^ ^ 7^ öiptta samalla myös^omiitun etujaan. Ja jos tätä kysymystä katso* *^t^H ' C * M ^ naisten p c o b l ^ i e n kanhaha, niin se osoittaa, että naisten oma .f jpfjestot^inuttta on täikeät^, sillä vain .naiset i t ^ voiväT tehokkaalla ('^'k: tävdia paJjastaa ne ybteisikunnalliset puutteellisuudet ja vääryydet lff:f;^iäfm oibfesa he vielä^^^ .^^^A f /Ktrteri tiedetään; Kansaim^inen Naistenpäivä sai aikunsa New ' r ijttHdsta v.,1908, j o l l an sitä «eimmämen kerta vietettiin naisten ääni-^j % r,; <Ä|ttwstaistelun meikeissä. , Kaksi vuotta myöhemmin, eli y. 1910 ' s<Eia]tstienrkansainvälisessä kongreississa hyväksyttiin Clara Zetkinin «ätyksÄStäKansainvälisenrNaisteniÄiväTi vie^^ Ensimmäisen maail- V"'rr;maaöbd^ edellä v . 1914 Kansainvälisenä Naistenpäivänä Rosa Lux^ ^ embtirg kohotti vanldlaa pelkäämättä naisten liikkeen kunniakkaan tUratftaen raiAan puolesta. Ja 'vuoden 1917 maaliäkuussa näyttämö rfirityi Pietariin, missä Venäjän naiset vaativat rauhaa ja leipää. Sen rjä&eMi ön kansainvälinen: naisten liike kulkenut monen vaiheen läpi. Se5naki Fasismin nousun ja- tuhon itse aloittamassaan sodassa. Ja marraskuussa 1945 perustettib Parisissa Naisten Kansain^inent)e' likpkraättinien Liitto, jonka perustamiseen osallistui 39 maan edustajat, Ja jonka jäsenyydessä on noin 80 miljoonaa naista. Kiutennähdään Kansamvälisellä Naistenpäiväirä ja naisliikkeellä on kunniakkaat traditiot, ja mikä tärkeintä, siitä on muodostunut valtava «Mmna^v jonka kannanotot ja toiminta tuntuvat jo hyvicftin korkeissa paik<rilssa. # Kansainvälbtä NaLstenpäi* Vääktikoontunialla Torontosi kir- . <:'^ lui3S££lqaa)tskuuii9^10«paäpid6itävään:On^ jL:V<:difl^ missä keskustellaan canadalaisten naisten pen^ysymyksistä, ' ' k a i ^ i n v i l i s e n rauhan säilyttämisestä jä Canadan naisten oikeuksien Is&ivoini^sesta turvasta. - ' f Hoimielin on myös todettava, että C S J : n naisten kerhot (Kallistuvat iTöibntossa pidettävään Canadan naisten konferenssiin yhdessä rhiiideh sisariensa kanssa, OOO » i i 0i Meitä on asiasta tukistettii^^^^ | -.i Vapauden paperipula, jorika johdosta jouduttiin julkaisemaan tiäeiia^iielisivuisia lehtiä, on vihdoinkin sivuutettu — - j a Vapaus voi tbfetaiaesti (toivottavasti keskeytymättä) iJmestyä potrakkaampana > ^ {Mkana. I^Mutta kyllä oli jo aikakin, sillä kärsivällisyys oli Ic^ua» ei vain lötihä " i ^ ^ paikalta"j vaan myös lukijoilta, asiamiehiltä ja fclrjeenv^tajilta. Seuraavassa on pari esimerkkiä: . f • ^*T«veisiä täältä Torontosta. Mukana seuraa kirjoitus . . . • asioista: Pitää kirjoittaa hyvin lyhyesti sen kirotun paperipulan < vuoksi. J . L . " - Toinen e^meikkimme o a lähtöisin "Eteläpäästä": "Tässä kirjeeSä>haluan tuoda julki niitä valitteluja mitä olen kutdlut kbtenmie suhteen . . . En tiedä, mitä on toisille asia» m on tarpeeksi kuumennettu. \ ' Liekkiä moititaan ai\'an mitättömäksi nykyisissä kooissaan. Se- ;l j . k in vielä jotenkin menisi, mutta tämä Vapaus, siitähän vasta 5' mutlieeti ryym tuli. Se on viimeaikoina ollut väbsmmän mie-f i - lei&iihtoinen. Ne neljä vaivasta sivua mitä on annettu, on suolia ^^^^^.^^ osalta käytetty ilmoituksiin. Ja ilmoituksista eivät lukijat f l tybkää lehtemme tässä koossa ollen . . . Toivx)isin, että lehtemme I^^ s^^ —E . H . " vi i - Kiitos kaikille niille Vapauden lukijoille, jotka ovat viimeaikoina -l \ "klc^hnelleet" khtjeämme ylläkuvatunlaisilla arvosteluilla. Jos on l: totta, kuten saiiotaan, että "sitä herra rakastaa jota hän kurittaa", tuin D äm moitteet j a jarvostelut osoittavat, että Vapautta r;dcastetaan /S; Kuten sanottu, Vapauden paperipula on viimeirvkin seuraavien kuu- ;?| I t » ^ päiväjärjestyksestä. Nyt ei tarvitse enää; I p . k e ^ olla kirjoittamatta ''kirotun paperipulan" takia. 'Eikä sen ivuöksi, että kaikki teksti-muut sanovat KOBEAIf NAISTEN VetOOMUS TBDY8- VALTAIN NAISILLE . ; .Bdte vetoamme teihin äidit>ia «aifflot, että tekisitte kaiken voitavanne ehkäistfikeenne poikanne Ja mie-benne menon Koreaan. Me olemme vakuuttuneita siitär että meidän kansamme voittaa, ja «ttä koko maailman rauhaarakastavat ihmiset saavuttavat voiton sodanlietsojista. Isänmaamme vapauden Ja itsenäisyyden nimessä, maailman rauhan nimessä; me tulemme jatkamaan taistelua lopulliseen voittoon asti voittaen, kaikki puutteellisuudet Ja vaikeudet . . . Kbko maailman naiset; me kehoi- ' tamme teitä nostamaan yhä korkeammalle rauhantaistelun Jippua. sulkemaan rivinne entistä lujemmaksi taistelussa ihmiskunnan onnellisuuden puolesta, lastemme ihanan tulevaisuuden hyväksi, niitä Imperialistisia hirviöltä vastaan Jotka Jo ovat Koreassa sytyttämässä uuden maailmansodan paloa. —Korean Demokraattisten Naisten Unio. Pak Den Ai, Yu En Dyum. Li Kym Sun Ja Cho Pok Ne. • « • PYHÄ VEVOLLISUUS ISÄNMAATAAN KOHTAAN Berliini. Naisten kansainvälisen demokraattisen liiton neuvoston Berliinissä pidetty kokous hyväksyi pää- Kansainvälinen Naistenpäivä töslauselman tehtävistä rauhanpuolustajain toisen maailmankongressin päätösten toteuttamiseksi, samohi Uiton tehtävistä . . . Päätöslauselmassa rauhanpuolustajain toisen maailmankongressin päätösten toteuttamisesta sanotaan, että amerikkalaiset imperialistit . . .Jouduttavat uuden maailmansodan valmistelua. Mutta sota ei ole väistämätön, tähdennetään^päätöslauselmassa. Sodanlietsojia vastustavat mahtavat rauhanvoimat. . ; (NKDL:n) Neuvoston istunto, sanotaan päätöslauselmassa edelleen, kehoittaa lUton kansaUisia Järjestöjä (ryhtymään laajoihin valmisteluihin kansainvälisen naisten päivän viettämiseksi maaliskuun 8 pnä Jotta tämä päivä muodostuisi Icaikissa maissa naisten laajojen Joukkojen voimakkaaksi mielenosoitukseksi heidän tahdostaan suojella Ja säilyttää rauha. Neuvosto päättää kutsua kooUe kolmannen kansainvälisen kongressin vuoden 1952 alussa. Päätöslauselmassa sanotaan lopuksi : NKDL:n neuvoston istunto ilmaisee varman vakaumuksen, että maailman kaikki naiset yhteisin voimin toteuttavat rauhanohjelmahJa täyttävät siten pyhän .velvollisuutensa isänmaataan, kansaansa Ja maailman kaikkia kansoja kohtaan . . . ' STT-TASS, helmik. 8 pn. 1951. Nalstenpälväjuhla a kasifyomyyjaiset ^ort Arthurissa Port Arthur. — Vieläkin huomautus siitä, että Kansainvälistä Naistenpäivää vietetään Pt. Arthurin o-saston naisten käsityökerhon toimesta maaliskuun 11 pnä S J r n haaliUa. Silloin esitetään runsaasti ohjelmaa Ja esittäjinä toimivat naiset. Uskallamme toivoa suurta' osanottoa tähän arvokkaaseen tilaisuuteen. Kisityömyyjälset on päätetty pitää maaliskuun 21 pnä Ja' siellä saadaan tanssia hienon musiikin tahdissa. Tanssin lomassa myydään naisten näppärillä käsillä valmistettuja käsitöitä. Joita varmaankin Jokainen h a luaa saada itselleen. Kertyneet varat tullaan käyttämään moniin eri tarkoituksiin kuten rauhantyön hyväksi, sairaiden avustukseen ym. hyviin tar-koltuksim, Joihin naisten kerho on parin vuoden / Olemassaolonsa ajalla Joutunut tekemään lukemattomia lahjoituksia. Viimeksi pidetyssä kokouksessa keskusteltiin kahvikuppien ostamisesta osastolle Ja seuraavassa kokouksessa kaiketi asia viedään päätökseen. Jo-ten rahanmenoja olisi paljonkin. Juur i äsken lähetettiin Suomeen "Parasta LapsiUe"-JärJestöUe neljä pakettia, kaksi kahvi- j a kaksi vatepakettla. Joissa ^11 vaatteita 40 paunaa. — TAS. — Yhdysvaltain sähköteoUlsuus käyttää kivihiiltä y l i 100 milj. tonnia \<uodessa. 'A 'M 8% \ierraltain yksimielisiä st'tä, että Vapauden kir-jatkuvasti kehittynyt viimeksikuluneitten AXIO-IVxsiasiassa widaan sanoa, ette: millään toisella tämän Neljän^Qrmmenen vucden ajan ovat työtätekevät naiset maÄilman eri k u l milla kokoontuneet maaliskuun, mie-lenosoituksilnsa vapauden; tasa-arvoa Ja rauhan ylevin; tunnuksin. Sosialk-tistcn naisten kan:ainvaliscitä katsel-muspäivästä S2 on vuosien mittaan laajentunut y:iä .suurempia työtätekci vien naisten piirejä käsittäväksi. V i l ma vuosina se on ollut Icaikkien anti-fasististen, demokraattisten naisjoUiC-kojen juhla- Ja talsteluplivä- Julis-- taessaan tämän j a huomisen päivän tarpeitaan Ja vaatimuksiaan työtätef kevät naiset nojaavat kansainvUisen yhteistoiminnan kunniakkaisiin perin-telkiin, j c t k a ulottuvat enemmän kuin neljän vuosikymmenen taakse, • Työväenluokan naisten ican-sainväli^ sen i •jCJtelstoImlnnan cTisimmiinen merkkipaalu jiystytettiln V. 1907 Stuttgartissa, jossa n Intcmationalen 'kongressin yhteydessä pidettiinxoiialistisr ten naisten ensimmäinen kansainvälinen'ikokous. Sen pääkysymyk.3enä oli naisten äänioikeuden vaatimus; Josta myöskin Intemationalen kongressi kuuli alustuksen- Alustajana j a naisten kokouksen sieluna oli.Clara:Zet-kin,: saksalainen vasemmlstososlalisti. Saksan scs'.alldemokraattlsen nalstoi-minnan vä^mätön herättijä j a järjestäjä; Hänen esclttämänään naisten äänlolkeuskysymys nähtiin luokkaky-symyisenä, jonka ratkaisu riippuu k o ko työväenliikkeen taistelusta, kokouksen osoittaessa selkeästi porvarillisten naisasianaisten tavoitteiden rajoitukr set j a luokkolucnteen. Se piti äänioi-keusvaatimuksen toteutumisen edellytyksenä vallankumouksellista joukkc-tälstelua; jota ilman mit'iään perustavat yOiteiskunnalllset uudistukset eir vät ole mahdolliset. Vaikka tämä kysymys oli etualalla sosjallstlsten naisten toisessa kansainvälisessä konferenisissa Kööpenhaminassa V. 1910. n i i n stellä suunnattim päähuomio äidin ja lapsen yhteiskunnalliseen huoltoon, sekä tehtiin päätös kansainvälisen naistenpäivän viettämisestä; Asian periaattselliseen käsittelyyn osallistui merkittävällä tavalla Aleksandra Kollontay. Silloin hj^väksytty laaja' ohjelma cli epäile-mätt'i( rohkea la edlstj-kselllnen' ja merkitsi toteutettuna valtavaa parannusta naisen asemaan; Kuitenkin monet slin-X esitetyt periaatteelliset ratkaisut odottavat tänäkin päivänä toteutumiltaan useimmissa fcapitall£mlri maissa. Se koskee rvaatimusta saman palkan suorittamisesta .«samasta työstä, synnyttäjän ihuoltoa; yhtenäisköu-; lua; kodin avuksi luotavaalastenlal-tosten verkostoa. Työväenliikkeen re-r; formlstlen vuosikymmenien uurastus pcrvarillislrsa parlamenteissa on saanut aikaan vain vaatimattomia pi:<ku-parannuksla, Ikun taas sosialismin tielle astuneet kansat ovat ottaneet koko askeleen, toteuttaneet lyhyessä ajassa sosialistisen naLslilkkcen suuren äitien Ja lasten suojelua koskevan uudistusohjelman. Kööpenhaminan kokous lupasi pysyä uskollisena II Intemationalen päätöksille, jotka edellyttivät päättävää Imperialististen scta valmistelujen vastus- Glaia Zetkin, vasemmistososialisti Ja Saksan sosi^demofcraattlsen naistoi-minnan herättäjä Ja innostaja. , tusta j a jos sota kuitenSin puhkeaisi, tarmictasta taistelua pääoman vaillan kuklstamkeksi j o k a maassa. Historian kulku on osoittanut, että'vain Veräjän bolshevikit noudattivat tätä päätöätäi II Intemationalen pääpuolueiden antautuessa imperialististen hallitustensa kuuliaisiksi välikappaleiksi. 'Naisten kolmas kansainvälinen k o kous pidettiin imperialistisen' sodan riehuessa huhtEcuussa v. 1915 Bernissä Sveitsissä. Se. o l i sodan alkamisesta lähtien enshnmäinen todella Ejansain-vällnen konferenssi, Jo-sa sotaakäy-vien maiden vasemmistcsosialistit kohtasivat toisensa; Venäjän bolshevikkien edustajina olivat Nadeschda Krupskaja ja Inessa Armand, jotka boliftievistiseUa sitkeydellä taistelivat selkeän marxilaisen arvion ga asennoitumisen puolesta. Vaikka kokouk^ sen enemmistö jäikin puolitiehen, vaikka se el jullstanutlcaan avointa sDtaa sssialistlsissa puolueissa riehuville kansalllskiiMcoIsille johtajille, se määritteli epäröimättä sodan Imperla- ILstlseksi sodaksi j a ksholtti taisteluun rauhan puolesta. Sosialistisen naisliikkeen kunniaksi, sen herätys- ja kasvatustyön tulokseksi on tunnustettava se tosiasia, että I maailmansotaa seiu-anneessa (yhteis-kunnalUiessa uudistustaistelussa naiset elivät aktiivisesti mukana. N i in oli Vsnäjällä, jossa Pietarin työläisnaisten mahtava kansainvälisen nais-, ten päivän mielenosoitus: maalisikuun 8 pnä V. 1917 oU välittömänä alkuna: vallankumousliilfkeelle^ • Joka ; .kaatal tsaarin ihallituksen; Työtätekevät n a i - ' set olivat aktiivisesti mukana maamme työväen vallankumousliikkeessä v. 1913, Saksassa, feim keisari saman vuoden marraskuussa kukistettiin. U n karin työväen vallankumouksessa v. 1919 jne. Bernin kcnferenssiin katkesi yhtenäistä työväenliikettä edustanut naisten kansainvälinen toiminta. 20- Ja 30-luvujla kommunistinen naisliike •vaali ja^kehitti jatkuvasti kansainvä^ Ilsen sosialistisen nafelltkkeen taistelu-perinteitä. Sosialistisen Neuvostovallan syntyjä olemassaolo näytti maali-man Icafkille kansoille, miten naisten vapautus, (heidän fa/hoamisensa y h teiskunnan täysivaltalsiksL kansalaisiksi on käytännöiiä toteutettavissa. Sosialismista tuli nykyisyyden fcy^r mys; Kaksi viime vuosikymmentä on tuonut joukcn uusia cngslmia. Jotka ovat koskeneet läheisesti t^öväenliiikkeen cäkopuolell^ln olevia naisia. Jo 30- luvun kansan rintamavaiheefsa fasismin- Ja sodanvastainen taistelu sai eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat n a i set yhdistymään. Toisessa maailmansodassa: kansojen kalliisti maksama Toiminta raulian furvaämiseksi on nyt Mikkn naisten tärkein teli^vä demokratian voitto synnytti e r i maissa naisten edistyksellisiä kansallisia Järjestöjä, jotka otttVat. tehtäväkseen taistelun oiikeudenmukaisen kestävän rauhan puolesta, fasistisen «vaikutuksen hävittämiseksi; naisten Ja lasten oikeuksien puolustamiseksi. • Samalla pohjalla syntyimarras-kmiisa 1945 Naisten Demokraattinen Maailmaiillitto,- jonka riveissä taistelee 80 m i l i . n a l s t a . S e pitää' tällä hetkellä tärkeimpänä tehtävänään imperialistisen sotakiihoituksen paljastamista, naisten, äitienherättämlstä t o i mimaan £otaa vastaan. Elämän puolesta sotaa vastaan on tämän vuoden kansainvälisen naisten päivän pää-tunnus. Se on (ystävyydenjulistus Neuvostoliitolle,' joka on - kansojen, rauhanrintaman vohnakas ikärkljoukko. Se on talstelujullstus Imperialismin, leirille. jo£sa kuumeis^i solmitaan liittoja uuden sodan va^olllepääsemi-seksi. Se on kansainvälisen solidaarisuuden julistus kalkille kansoille, j o t ka puolustavat raxlhaa, vapauttaan, riippumattomuuttaan. (Muodostukoon vietettävästä kansainvälisen naisten päivän tilalsuijkslsta taistelujuhlla, joiden tuimukset herättävät tuhansia j a tuhansia Suomen naisia omakohtaiseen talsteluxm kotiaan, maataan, lastensa elämää uhkaavia imparialismin voimia vastaan. Beaver Lake Keiiuimme kcfioukses'a päätettiin pitää Kansainr välisen NaistenpäSväJi^hlaSJrn' osasten ihaalilla maaliskuun 1 0 pnä; O h jelma FTritään saaaoaan päivän tarkoitusta tastaava. AJatuiksenamme on ollut saada Mrs. S u l a selostamaan päivän kj-symykslä. Torontossa piakkoin pidettävään Canadan naisten kongressim/ emme Ikävä k y l l i ; ole tilaisuudessa osallistumaan, vaikka se olisikin tärkeä asia: Täytyy tyytyä niflii» tietoihin mitä saamme lehtien välityksellä Tärkelmpäni Ccysffmyksenä tänä päivänä cn ratihan turvaaminen, sillä sotahullut valmistelevat mitä: kauheimmilla vehiksillä suoritettavaa Ih-misteurastusta. H e eivät näytä olevan tyytyvädsiä ennenkuin saavat, tuhota parhaassa iässä olevaa nuorlscamme mlellnmäärm. Eikö melM Jotka synnytämme : J a kasvatamme lapsemme kaikella: huolella, monasti hiyivln ahtaissa taloudellisissa oloissa, ole oikeutta puolustaa oman työmme j a vaivamme näköjä jotka olemme a i kuisiksi kasvattaneet. O n hhveää ajatella, että he joutuvat tykkien ruo-dksl. J a kenen hyväksi! Sotahullujen, irstailujen Ja volton4»yväksl. Hyödymmekö me työläiset sodasta?' Emme. Me menetämme vain poikamme Ja saamme maksaa kalliit sota-kustannukset. Työläiset ne tftfat Jotka viulut maksavat j a niiden maksamista piisaa lapsille ja; lastenlapsUlekln. . NUden äitien Janaisten; Jotka eivät vielä ole kirjoittaneet nimeään r a u - hanaslaklrjaan, tulisi tehdä se viivyttelemättä. TeUlähän ehkä on poikia, joiden puolesta voitte vaatia Tauhaa. Se tulee tehdä myöskin meidän (kalkkien, koko kansan puolesta, sillä me kalkki olemme tuhon omla^ jos a t c m l - pommeja ryhdytään käyttämään. iEm-me tuskin säästy s i l l o in kukaan. Myös- Helvi Laine, Suomen Naisten Demokraattisen LUton sihteeri, tmmettn aktiivisena naistyöntekijänä myöskin Canadassa, Tarsinkin Montrealissa. SOTA, RAUHA JA NAISET Sudbury. — Raiihan saavuttamisen eteen toimiminen on naisten nykyajan 'kaikkein tärkein tehtävä/. Meitä on paljon, jotka olemme joko nähneet tai ainakin, kuulleet j ^ ^ kärsineet kahden maailmansodan kauhut, sen lisäksi on eläessämme ollut jossain maailman kolkissa pienempiä sotia paljon. Näissä kaikissa on meidän, työläisten, verta vuodatettu ihan tarpeettomasti j a ilman, että koskaan olisi missään maassa kysytty kansalta tahto^ vat'io he sotaa. Jos niin olisi tehty n i in uskon, että yhtään sotaa ei oUsl ollut. Aina on ollut liian helppoa saada vähemmän tietoiset ihmiset suurilla IsäiiinaaUisllla puheilla provosoiduksi sodan kannattajiksi j a l o put pakkokeinoin. v. . M i t ä on sota meille koskaan tuonut muuta kuin sanoin kuvaamattomia acärsin^ksiä. «Nllssäikln; maissa jotka eivät ole sotatantereena, kärsivät Ihmiset sodan seurauksista. Sodan seurauiisena kohoaa elintarpeiden hinnat huimaavasti. Aina saamme hintojen noustessa pienentää raikkautemme ruoka-annoksia, paikata vaatteita uudelleen 'ja uudelleen, k o ^ emme voi ostaa uusia; Korkeiden hintojen tähden ostokyky entisestäänk i n pienenee. Olen joskus, kuullut niinkin ajattelemattoman lauseen kuin tämä: " K i m on sota on kaikille työtä j a r a haa." (Luonnollisesti on perää, — n i i s sä maissa jotika eivät ole. tappelut^- tereena — jos emme välitä mikä a n taa meille "hyvän ajan".^nim. niiden ihmisten •kärsimykset jotka ovat sodassa j a sodan-jaloissa, jossa on mukana tälläkin . kertaa meidänkin maamme poikia. Sanoin kuvaamattomat ovat heidän karsinoiksensa Jotika ovat rintamilla, eikä ainoastaan heidän vaan myös kotiin jääneiden a i nainen huoli rakkaimmlstaan. •Luonnollisesti tietävät edelläsano-tun parhaiten ne, jotika ovat henkilökohtaisesti joutuneet sodan 'ifliriksi; mutta ollessamme vähänkään aikamme seuraavia .hankimme kaikki mahdolliset tiedot sotatapahtumista. Tietysti emme saa läheskään oikeita ja täydellisiä tietoja, omitta kuitenkin lievän käsityksen sodan hlrmuisuudes-ta. Jos emme ota alkaa Ja'ajattele mitä maailmassa tapahtuu n i in voimme sanoa: :; "Mitä me plkkuihmiset voimme, tai mitä voi naiset. Miehet soda suunnittelevat j a tappelevat." Meidän miehemme eivät tee ikoskaan sotia vaan •kantovat kanssamme sodan tuottamat kärsimykset, vaikka eivät rintamalle joutuisikaan. Helliä enempi kuin meilläkään, el ole alue teihtävänä valtauksia eikä mitään "ihmiä" hävitettävänä sen avulla. NaisDla on miesten rtanalla suuri työ edessään rauhan eteen toimiessa Ja jokainen voi tohnia ympäristössään kykyjensä ja voimiensa mukaan, muuten emme saa rauhaa vaan entisten kaiöieukslen lisäiksl voidaan alkaa •käyttämään atomi- j a vetypommeja ym. hirmuaselta ja hävittää Ihmiset nllnkuhi kalfckl muukin elollinen maailmasta. Uskon että olette kanssani j a kalkkien rauhaa rakastavien ihaiisten kanssa'samaa mieltä, että kaUckien naisten samoin kuin miestenkin tulee liittyä rauhanrintamaan; — H , kin miesten. Jotka'^efvit vielä Ole rau. hanvaatimukseen 1 osallistuneet, tuUd täidä S3, sillä fuurln, osa teistäkin on rauhan kannaOa.' Tuoreessa mtUstossa on vielä pobi.; emme lähtö viime sotaan, JoUoln läii. tfficutsun sai myöskinmimm poikani. Hän sanci minulle, että» etkö sinä äiti voi pelastaa: minua sinne Joutumasta,' slKä en tahdo mennä tappamaan kanss^mislänijoitaen ole koskaan nähnyt Ja Jotka eivät ole koskaian ml. nuUe mitään pahaa tehneet. Hän ve-tosi minuun; äitiinsä^ joten eikö meli: läkfai ole oikeus vedota lapsUmxne. SurulliS,et ovat muistot^ niillä; Jotka menettivät sodassa poikansa^ lapsilla jctka menettivät isäh^ "Jä vaimoilla jotka menettivät puolisonsa;—Mändl Osuustoiminnalliset kahviaiset onnistuivat Port Arthurissa Port Arthur, O n t .— (SäJikösa. noma Vapaudelle) — Internatio. nat-osnnäUIdieen kevatkahVlaiset / onnistuivat < 'myrskyisestä säästä . hnoUmatta yli kalklken tolTorlk-kaitten. odotusten. Kansaa virtasi edestakaisin koko iltapäivän ajan; Yksityiskohdista kerrotaan myö-hemmln. M. Stratford, valistustyön Johtaja. Tov. Antti Pudas kuoli ^dänhalvauk-seen maalisk. 2 p. Port Arthur. — Maallsfcann 3 pnä saatiin tänne puhellntieto. että tov; Antti Podas kuoli kotonaan North Branchissa edellisenä iltana sydänhalvankseen. Antti oli keholttanut4olsla menemään navettaan iltatöille, koska 'tnnsi Itsensä haonov(DintIseksk Kun-toiset palasivat navetasta, tapasivat he Isän kyln^nä vuoteella. — A. K. LfflAVA SAALIS ;Helmikuussa Jaikolvat. canadalaiset yhtiöt osakkeiden. omistajille $29,643,- 199 mlUoonaacsakevolttoa, noin puolta enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. C F B ' jakoi suurimman sununan $13,400,000. I-SITÄ: T Ä T Ä - I irtrVIN TEHTY Nuori mies hyppäsi asemalle hyvin hengästyneenä jo, liikkeellä olevaan junaan^ Jolloin vauhunsillalla seisonut vanha herra sanoi, hänelle: "Kunminä olin nuori saatoin minä ^ -juosta puoli mailla tavoittaakseni junan, enkä ollut yhtään hengästynyt." RANSKASSA — Mitä Schuman-suunnltelma oikeastaan läerkltsee? — Alkemiaa. Se opettaa miten radskalalsesta raudasta Ja saksalaisesta hlUestä tehdään amerikkalaista kultaa. * • • METSÄSTÄJÄ KERTOO "Eräänä sunnuntaina metsässä kävellessäni näin teerikukon korkeassa männyssä pienellä mäellä. Olin liian kaukana, enkä taas uskaltanut mennä suoraan kohtikaan, k im pelkäsin sen lentävän pois. Alohi kiertää kehässä mäennyppylän ja männyn ympäri. Kukko tuijotti minua koko ajan, se piti kai moista menettelyä omituisena T u l in aina lähenunäksi Ja lähemmäksi, sillä plenenshi kehääni Joka kier-rokseUa. Sitten äkkiä kukko'putosi maahan. Menin tarkastelemaan mitä ilunettä sille oli mahtanut Ja niin näin että ,se oli kiertänyt kaulansa poikki . . . " ' • PÄIVÄN PAKINA Mrs. Rae Lackock, Contrress of Canadian Women-järjestön puheenjohtaja, entinen CCF:n edustaja Ontarion lainlaatljakunnassa. ' tiameväkl ja tasavertaisuus | i | " ole niin hyvää "rannasta rantaan ip/l\' ' ,..,^,,*A]^uvaa kirjeem,*aihtovertcostoa mikä on Vajaudella. . ''',;;:[Wutta yksimielisiä ölenmie'kaiketi siitäJcn, että "lisä ei ole paha ^^ii" ' < - atuiaKfiii kilin mnantM>n i ^ ^ i ia <u>Tk:iän '<;.innnL<Ka". lA^ää. Jcirie as ta rtM|iissa; kuin maantien jaossa ja selkään saannissa". L L ^ -kirj^een- Ijaäfajia siis halutaan. Me haluaisimme enemmän tietoja s'.itä, imrten tohnivat C S J : n osastot, SC.\UL:n seurat, C S J : n naisto.i kerhot , ^ , j^^mjmt progressiiviset järjestöt ja r>'hmät. Me haluaisimme enem-i^ iy>'fi[y ^iSiiuutisia unionistfsen liikkeen alalta ja osuustoiminnan piiristä. Me paikkakunnilla'.'toimitaan ' uhkaavan ^'^f^^ ' { EicMall' t^ttän^oksi, elämän säilyttämisen ja onnellisemman huomisen «^i i;A-i te J^ya^^a^ harkittu kantansa siitä, että ,i|||plg^3^ä^ muodostaa:-nykyhetken • toiminnan ll^ll^lStefc^^ on turhaa puhua pa- J i J luftimaan. Kysymys ratihani säilyttä-tiu 4iJ0|toian kysym (kaikille. Mutta 1 . ; ! V asiasta riittävästi kirjoitettu; keskusteltu j a väitelty V a - Kiköhän asla ole sittenkin n i i n , että enemmän pitäisi meidänkin tehdä? /Toimituksen pitäisi entistä järjestelmälltsemmin ja entistä kn -.san-omal. scmmin käsitellä rauhan 'k^-symyksiä. Sen Ksiiksi \x)isivat kirjeenvaihtajat ja lukijat yleensä lausua t«nat yLsilöHii-et kiL>ityk>vns;i tästä asiasta. Tosiasiassa olri!i_sen -parempi mkä Lsuuroniniat j.nikot tähän keskusteluun yhtyisivät. M e tiedänimc varniasti. että valtinhan suuri enemmistö maanmiehistän;me haluaa rauhaa. M;>net siioma- Uitsel rauhanystävät wivat olla eri miellä siitä minkä v u o k s i nykyinen f<Klanvaara on olemassa ja 'mitä imahdollisesti pitäisi tehdä tämän tilanteen »korjaamiseksi. Meistä tuntuukin, että näiden ihmi.n:n tiili.sl lausua julki mielipiteensä — ja Vapauden palstat ovat heidänkin käytettävissään. Vapaus on iierustiettu täkäläisten maai>mie>tc'iiime hj-väksi ja heillä on oikeus käyttää Vap.iuden palstoja keskusteluun rairfian ja sodan •k>'s>wyksistä silloinrkin, vaikka he eivät hv^iiksy Vapauden kantaa kokonaan tässä asiassa. M e siis haluaisimme nähdä, että iehtemme lisiiäntynyttU tilaa käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti rauhan asian hyväksi ja laii-summe toi^1«nldcsc•n, ettii räuhar.t)uolustajat käyttäisivät Ichtcntme palstoja yleiseen keskusteluun heidän sydäntään lähimpäjni olevis^ asioista, •huolimatta lahriiaan siitä hyviiksyvätkö he Vapauden kantiaa Jos esittäisimme sotaiselle Truma-nille, amcrikkalalsmielUelle Ibtarikol-liselle Tannerille tai "rj^ssän" julmet-tuneelle viholliselle Kiviperän Pekalle kysymyksen, että löytjTSTkö mistään sellaista maata missä naisilla o l i si tasavertaiset oikeudet j a m i h d o l l i - cuudet miesten kanssa, n i i n varmaank in salsiihrae kaikilta saman vastauksen ja se olisi: Löytyy, ja se o n Amerikan Yhdysvallat... •. , ' Jcstnkln, joka ei s r^^nny asiaa tarkemmin ajattelemaan saattaakin tuntua, että Amerikassa Ja mulsi^a amerikkalaisuuden aurinsocsa lämmittelevissä maisia pidstdin naista ikaikkeln suuurimmnssa arvossa. Vai eikö .«e sille näytä, kun naiselle nostetaan hattua kadulla, annetaan paikka vaunussa, nostetaan kohteliaasti pudonnut henäliina ym. ym. semmoista. ,'':'••••..•:•••'*•"•:..•'• Mutta kylmä todellisuus on kuitenkin kokcnaan toinen. Kumarrukset ja kohteliaisuudet eivät maksa m i tään, eivätki myö3k?äri loppujen io-r puksi paljsn mitään merkitsekään. Vasta se. minkälaiset oikeudet j a miah-doUlsitiiidet ktillakln on yhteiskunnallisen- elämän eri aloilla, on JAstakin merkit.yks(>st::k Ja määrittelee tasaver- \Jos nyt ensinnäkin vilkalsename A - merikan yhteiskimtarakennuksen huipulle j a muHiih ylempiin kerroksiin, n i in paljonko siellä nclhdään naisia. Niitä on tielM" hyvln~harvassa. Yk-sinpä edustuslaitoksissakin, niin Y h dysvalloissa kuin kalkisia muissakin kapitalistLslsta maissa, on vain muutamia harvoja naisia. Onpa sellaisiakin miita. joissa naisilla ei ole edes äänioikeutta. iMutta eikö se Johdu s i l t a , että naisissa ei löydy monta jotka kykjEnlsl- •vät yhteiskunnan johtotehtäviin? Siinäpä se tulikin selvittävä (kysymys pohdittavaksi. Jos kerran myönnämme^— ja tiedemiehet sen ainakin myöntävät — että naisen aivot ovat aivan yhtä'> hyvät kuin miehenkin, n i in mlk.si sitten naisista el ole-ke-l^ ttynyt rinnan miesten kanssa tiedemiehiä, professoreja, insinöörejä ja yhtelskuntajärjestelmär^ Johtavia nt' Ee Johtuu siitä yksinkertaisesta syys-täi että kapitalistinen yhtelskunta-kcmento — jonka ylimmällä portaalla tänäi päivänä pöyhkeilee ameiiikkäiai-nen super-flimlnen*— ei ole antanut naiselle sllheti mähdoUisii^^ Kapitalistisen yhteiskuntaelämän palvelemaan kodta ulkopuolella työskentelevää miestä. Hitlerin Aatu-vainaa,^Joka loisto-aikoinaan el nlUa kovin monipuolisesti punninnut sanojaan, sanoikin suoraan, että nainen kuuluu keittiöön ja — huvittamaan miestä. J a että. ame-riikalaiset yll-ihmlset: ovat ttiyvto lähellä Aatxm "altilreita" osoittaa se, koska parhaillaan Aatu-vainaan koul u a käynnsltä sihnäntekeviä keräll- IJin Amerikan Euroopan armeijaan, levittämään tulslla j a nnlefcalla ame-ruicalalsuuden aatteita. Ehkä vieläkin selvemmin tasa-ar-voin — ml3hen ja naisen — p u u t - tiunisen 'kapitalistisissa maissa osoittaa se, ettei vieläkään Yhdysvalloissa lait sitovat naisen kotUn, soppien keit-jaCanadas£ a, enempää kuin muissakaan kapltallstlnuissa, naLelle matk-seta samaa palkkaa samasta työstä, mlkal on cllut työväenliikkeen vaatimuksena lähes puollvuoslsataa. •Niinpä siis olemme tcdenneet, että hamoväen Ja housukkaiden tasavertaisuutta el vallitse Amerikassa enempää kuin muissakaan '-hovin hallituissa" kapitalLstimalssa, ulkcnaisesta kumartelusta Ja sanaheliniLitä huoli»» matta.-'.'-. - • ,. • •'••.•••''.':••:'." '.- (Mutta • löytyy niitä Jo sellaisiakin maita Joissa tasavertaLniUd vallitsee. Ensimmäinen sellahien maa on se (kapitalistien Ja sotakiihkoUlJahi syvästi j a suiirestl vihaama Neirvostolilt-to. Myöikln Ein-oopah kansand?mo-k i ^ t t i s l s s a maissa Ja uudessa K i i n a s sa on aistuttu naisen 'äleiiunimdeh poistamisen tielle. ^ ' 'N;"'':;^"-^ , >atens«< sitten p n ollut mahdtdlista slelK?, töäca se e i ote önut niähdöUIsto iSpi|f|Ra^^ j lalsuudcn. . toon Ja lapsenrä^en pesuun. setUl kapItaUstimalsss^? . ' ; Työkansan hallitsemissa maissa joissa c n poistettu riisto Ja myöskm mahdollisuudet toisen riistämiseen, ei ole syytä myöskään naisen riistänu-seen J a polkemiseen. Joka kapitalistimaissa on tehty kaksinkertaiseksi. . Järjestäniällä lastenhoito Ja kodin ylläpito uusine perusteille ei nainen ole sidottu (kotiin enempää kuinmles' kään. Naisella on avattu portit ja ovet opin j a sivistyksen korkeimnulle ^ pcTtallle asti Ja myöskin työssä hän on täydellisesti tasavertainen miehen fcsnssa^ •Kaikki naisten oikeudet on lailla turvattu, missään — lukuimottamatta sotapalvelusta. Joka sosialistisissa maissa on tarpeellinen vain n i in kauan kuin kapitalistimaiden taholta uhalta a v a hyökkäorsvaara on olemassa - eivät naisen oikeudet Ja velvollisuudet cxca miehen oikeuksista Ja velvolli-, suukoista. Jo nyt nähdään Neuvostoliiton edustuslaitoksissa Ja kalkUla yhtelskun-nallL* en elämän aloilla, pohjalta huipulle saakka, yhä tasaverolsenunaksi käyvä naisten edustus. E i sukupuoli mutta kyky j a tarmokkuus määräävät mihin äsemaah Inikinivbi nousta. Sellainen c l sovi kapitalistisessa komennossa. Kapitalismi riistäJL kalkkis työläisiä mahdollisimman ankarasti, mutta vieläkin t e h i o k k a a ^ ^ ^ se voi sen tehdä, pltämäiia naisia alempiar- VöieessijQsemassa^.-C' . .L-'yi' K a p i t a l i n n l pitää, kynsin Ja bam-pain kiinni riistokomenxiostaan. eikä alis koikaatt iaovlimoto ta'-;': tasavertaisek|d;..'-:6c^^ täisi sen rilstomahdoUIsuiiksia. ^ K u l -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 6, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-03-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510306 |
Description
Title | 1951-03-06-02 |
OCR text |
liiStvä 2 TUstaina, xnaalisk. 6 p. ^ Tuesday, March 6
m
i i
of naaUb tfamOaxm. &•>
4tt|fitiMliror,0tti.]9n. Aatliarl»d
M aecoDd cbu» naii by tbe Poet
OCOce lintttn(ent.TOtte«B. Fnb-
IMnd Hiiloe «BdUir; TaeidAyi^
Htlindaa» M d Sttoidaiv by V^nt»
muaiiiiv cooapnr i« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-03-06-02