Vapaus, February 8, 1951

              Qsa faihdemiehii palanout
takaisin toiliiii 9$km
Kun toiset pdaavat töihin
luin toiset jäävät työstä
pois sanovat unioiden johtajat
, Wsshingi<m; Eripa
"VkttraöaineetV vaihdemiehet ovat osit­tain
palaneet ta&aisin työhönsä, ilmci-ar-loin
hti.
HIENOINTA
LAATUA
* 5 0 Maksuehdot
jos halutaan
5
lo
Teidän pitää todella nähdä nämä
kauniit timanttisormukset käsit-tääksenne
minkä ilameellisen' ar­von
tarjoamme. Naisten ja mies­ten
malleja; sormukset 14 karaatin
kultaa:
MUISTA K AA että voitte ostaa
kaupastamme vähittäismaksueh-doilla
ilman minkäänlaista lisä­maksua.
i" ' . V* Torontossa
r 282 Yonge St.
. Vastap. Downtown teatt.
,n90St. Clair St. W.
Dufferin kohdalla
"5828 Diindas W., Keelen kohd.
[ 1 ELM ST. E.
SUDBURY
tettiin taalla tiistaina. •New Yorkih
kaupiuigin vaihdemiehet palasivat ta­kaisin
töShin, mutta caiicagoHsa. Cle­velandissa,
St; Louisissa-ja Mimjeapo-lisisiq
ovat vaihdemlehet edelleeh^pais
työstä.
» Vajhdemiehet lopsttivat työhsä
vaikfca;copimt6-Siyväk^tIft Valkolses-^
sa talossa joulukuun - 21 pna. jbnka
muiiaan palkkoja kcrotetaan 25 sent-,
tiä timnille ratapihassa työskentelevil­le
miehille ja 10 fenttiä;tunnille.ju­nien
muiana kulkeville vaihdemiehil-le.
Unioiden rivijäsenten keskuudessa
tämä herätti tyytymättömyyttä ja
johti lopuksi epävuralliseen lakkoon."
Senaatin työväenkoaxitean virkailija;
Charles A. Murray sanoi tiistaina:
"Olemme saaneet tänään. iltapäi­vällä
kuulla, että riitaisuus saadaan
ratkaistuksi pian."
Rautatieläisten imion johtajat sa­novat
kuitenkin etteivät he ole kuul­leet
mitään, joka antaisi aihetta sel­laiseen
optimismiin. Tutkimukset o-
Eoittavat, ettei lakko ole päättymässä.
'"Jokaissn ryhmän, j[oka menee työ­hön,
tilalle yksi lyhmää jää pois työs­tä",
sanoi eräs heistä. V
Vailla ja uusi Kiina
Suomen edustaja
saapunut Kiinaan
Lontoo. — Suomen ministeri Kiinan
Kansantasarvaltaan Hugo Vaivanne
saapui Peiingiin •viime maanantaina,
ilmoittaa Kiman uutistoimisto. Suo­mi
tunnusti Kiman 'Kansantasa-val-lan
hallituksen viime elokuussa ja
päätti, lähettää edustajan Pekingiin.
Ministeri Vaivanne toimii samalla mi-niiterinä
Intiaan.
Neuvostoliitossa
on 10,000 henkilöä
yli 100-vuotiaita ^ ^
Moskova^ .•— Lääkärien lehdessä;
jonka julkaisee^terveysministerlöj^ tri
I;, B. Sapiio julkaisi iklrjoitukssn,' jossa:
sanotaani-että - Neuvostoliitossa ton 'e-nemmän
100 vuoden täyttäneitä ihrni-siä
kuin missään muussa maissa. Ylt
lO.COO hcnkilcä Neuvostohitj)Ssa- on
yli Ipq vupdpn ikäistä. - \ ' '
Vmhia?nile5*ManisyT Kiut jGsorgi'
an tasavallasta on 154-vuotias. "Van-^
'hin nainen Kamazan Khanu^ Turk-menlsta
on 127-T?uotl4S, r'
Stavropolin piirissä •144-vuotias V: T
TishTiin teka viime •vuonna-^työtä 256
päivää. • . • .'
; Maihmud Eivazovlllä^ joka on 142-
vuotias, bn 118 jälkeläistä, joista hä­nen
tyttärensä on ivanhin ja- juuri
täyttänyt 100 vuotta,'
..Kiina oli "ranbah"soaailman
euuTvaltsja, Sen Dlstoria ulottuu noin
4.000 Tuotta taalEsepain. Sen valtava
koko. neljä «niljoanu nelidkilometriä.
teki EiUe roatadöllissksi kestSä tubou<^
tumatta, pahtmmntkin vlkopuolisten
kansojen hyökkäykset. Se sulatti it­seensä
lukuisasti vieisita kansoja Ja
kantoi reroa sellaisiltaiOn kaxxsoilta
kuin Korea/Annam,,Tonkin, Bunna
ja Japani. SUIS OU selUOset alueet ku-^
teifSinkiang/ Mantshuria; Mongolia;
ja Tibet Vanhojen voimatekijöiden
perusteella arvioiden se oli voittama­ton;-
^Ja se- pysyi suurvaltana niin
|cauan.'ltunnes se kohtasi.>voU^
^oöp^ssa kehittynen Ja sieltä leviä:^
vän^^tek^^ilc^^^^muodossa. » •
vJ^inJin-h|gt^jRöBg^"sett kohtaloiden
'tarkkaaminen' antaa^^tevän ^vabvi5-
tuksen sille t i ^ i l ] ^ e t t ä : k a i k k i in--
himilliset oikeuä^t, eritoten kansojen
keskinäisissä siäitelssa, perustuvat
kylmään voimaana'yaikka tämä tosi­asia
ei aina oli selvästi havaittavissa,
niin huolellisempi asiaan perehtymi­nen
sen kuitenkin aina lopulta saa
paljastetiiksi. Kiinan kansan kohdal­la
sanottu väittämä; osoittautuu räi­keän
selväksi.; Se sai,olla rauhassa ja
hoitaa itsenäisesti: asioitaan, kunnes
eurooppalaincn^perialismi. parempi-ne
aseineen asiui'sen. maaperälle ja
alkoi siellä', komennella ja saalistaa.
Jo V. 1840 julisti £nglanti Kiinalle so-don
sen takia,, että ^Kiinan hallitus
päätti lopettaa ieurooppalaisten .kaup­piaiden
oopp^uWl^aupan .Kiinassa.
Brittiläiset valloittivat helposti Kii­nan
rannikko]j}^)ipunkeja. ja pakoitti-vat
Kiinan r nöyryyttävään rauhakin.
Sen oli mm-luovutettava Hong Konr
gin saari ja myöhemmin maa-aluetta
Englarmille. • Nii© a^oi Kiinan silpo­minen
ja -^eh k^elden valtaaminen.
Saalistavien valtioiden . luku laisvoi.
Siihen yhtyivätiRanska,: Yhdysvallat,
^aksai Tsaari Vi&näjä ja Japani; Kai-kellaisilla
tekosyillä i tunkeuduttiin sen
alueille. • Ranska valloitti Aimamin
ja Tonkinin, Eijglanjii Burman, Ja­pani
Korean, Fprmosan ja: Pecadore-sin
V saaret, .'jSaksa pakkovuokrasi
Kiaotshoun laihaan rannat. Venäjä
vuokrasi puolestaan Port Arthurin ja
Englanti Weihaivein. Vakavasti har­kittiin
lopulta koko-kiinan alueen ja­kamista
suurvaltojen kesken, mutta
suurvaltojen ki^sfcinätnen kateus eh­käisi
sen.'tpim^iipaiion. ^Suurimman
vaaran KIöikÄ^'4iKeutti*^'j Se
fiihkeuttii V. 1931'*Män£shuriaan.:Laa-
'j^ntäeii sitten ^vk^loUul^Iaan^varsin^I-sen
Ki]ban| shieelle" se alisti maakun­nan
toisensa' ?'\jälKeen -'-hallintaansa
saattaen'' vaka^vastl-' • '•vaa'ranaläisekSi
KIBJ. m. h. KVM>
lifflilj
1»'
ENEMPI MUNIA
# Käyttäkää Quaker Ful-O-Pep munamäskiä, että kananne
saavat proteinia, elimellisiä suoloja ja vitamiineja tarpeeUi-sen
määrän saavuttaakseen korkeimman tuotantotason. Ne
SLlävät kanojen terveyttä ja elfäisyytta Jos haluatte
laatumäskiä jossa on ne aineet, jotka pitavat kanat hyvässä
lihassa ja mahdollisimman korkeassa tuotannossa, ehdo­tamme,
että kokeilisitte Quaker Ful-O-Pep muB^nc^toa.
Ful-O-Pep Siiper Green Pelletit sot-kuisen
vanhanaikaisen keskipäivän
märiän mäskin siiasta. Super GreeÄ
Pelletit ovai täynnä vitamiinejä jä
niillä ruokkimineri on helppoa; joten
ne edistävät munatuotantoa talvella.
Ruökikaa ainoastaan 3—4 paunaa päl-vättäin
kutakin 100 lintua kohden.
Laatu aineista aina
vastavaimistettuja
m'-
Saatavissa paikallisesta kaupastanne
tai suoraan meiltä:
Alphonse E. Charette & Sons
JAUHOJA JYVIA REHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
ISOLiuisSt. Puh. 3-0531 ^ Sudbury
Chiang kai-sbskille. Saamiensa oh­jeiden
mukaisesti tämä kieltäytyi
neuvotteluista Ja sen sijaan hyfikkäsi
amerikkalaisten juuri kouluuttamine
Ja aseistamine armeijoineen Mao Tee-tungin
armeijaa vastaan. Tulos oli
kuitenkin imperiallsteiUehirmuh^
pettymys. MaO'iöi vastustajansa täy­dellisesti
Ja V. 1949 loppupuolella oli
koko Kiinan valtava manneralue val­lankumouksellisten
työläisten" Ja ^ ta-^
lonpoiklen käsissä.
Lokakuun suuren vallanktunouksen
Jälkeen;ei.kapitalistinen' maailma ole
kärshiyt peloittavampaa tappiota,
kuin oli vaikutusvaltansa menettämi-nen
Kiioassa.i Sen maailmanhistorial­linen
vaikutus, on .suunnaton. Lu­kuunottamatta
niitä Jättilälssummia,
Joita imperialistiset valtiot olivat si­joittaneet
Kiinaan perustamiinsa
teollisuuslaitoksiin olivat esim. Eng­lannin
vuotuiset menetykset kaupan­käynnin
kohdalla yli 20O miljoonaa
dollaria. Peloittavinta kuitenkin. oli;
että Uuden Kiinan: muodostuttua ei­vät
Kiinan summattomat ijpmismas-sat
enää ole imperialististen valtioi­den
reservinä suunnitellussa hyök-käyksessä.
Neuvostoliittoa ,vastaan.
Osat ovat perusteellisesti vaihtuneet
ja kansainväliset .voimasuhteet kään^
tyneet sosialististen valtioiden tai so­sialismia
rakentavien maiden eduksi.
, Saadakseen korvauksen suunnatto­mille
menstyksilleen aloittivat ame­rikkalaiset
viime kesänä uuden sodan
Koreassa. Sokeassa typeryydessään
ne ensiksi lähettivät sotalaivansa Kii­nan
aluevesille Pormosaan. selittäen
samalla, että mainittu saari on ja tu-
Ise pysymään USA:n omistuksessa.
Alituisilla lentopommituksillaan Icuk-öasivat
ne Kiman manneralueen kos­kemattomuutta.
Ja huolimatta Kii­nan
mita selvimmistä varoituksista
amerikkalaisten ylipäällikkö lopulta
antoi joukkojensa hyökätä kriitilli­sen
38 leveysasteen pohjoispuolelle.
On enemmän kuin luonnollista, että
näin vakavan uhan edessä Kiinan oli
vapaaehtoisin voimin käytävä rajo­jansa
puolustamaan. Ja tuloksen tie­dämme.
Nyt cn amerikkalaisten: ja jheidän
apuriens^; < jP^ropag^p^fiisa; *• i^okonaan
uusi ääni. Äsbe^* ivielä niin^uhittele-va
ja röyrttiä >fia£iensavy> ön' poissa.
taksme Ja kailcen lisftksl se Itnpeisö-u
vastusu maan pa&sy» YJUn Jise*
nek$t AnerikkAlaiset srvioivtt JBl-leen
voimasuhteet kokonaan vftftrln.
Ja tu:o3 on satoanlainen Iculn pU.Mft^
otsetunsfn rauhAntarJoidcaen hirUcftA*
misestä V. 1947! Ptil vo|fla&n katsoa
Jälleen menetetyksi. AxnerUdu^aisU*
la on nyt valittavana pitkfialipUi^fn
n&snnytyssota tai poistuminen! JKo*:
rean alueelta.: -.s T
£^toivoisen:filanteen pelastiunlsek-si
on U6A-J8rJestäkq^ erAttt lUitxdai-.
'sed^ t^emSStt ehdotuksen aselevosta.'
USA:n-arvovalta iin kärsinyt peloitta-fan^
iskun;' Yhtä säei-kityiöseäinentnn
o!lut'SlC:narvovaliah menetys:
cn jchtunutv c^ttä ;t78A Ja Englanti
sivuuttaen Y K m tarjoutuvat neuvot­telemaan'Icaikis^
Kaukö^Mahikom-:
munistisen Kiinan Ja !Nreuvostoliiton
edustajain kanssa. JLisäksletftättTS*'
A:n <valtlomiehet haluavat irroittiaa
USA:n kokonaan YK:n Jäsenyyiies-tä.
Tämä toimenpide Jtihtuu osittain;
siitä, ettö <USA:n ^litUkka yfssinj^
YK :n jäsenvaltioiden keskuudessa on
tullut epäilyksenalaiseksi. Trumanin
tl" va;
koko' Kiitiab • itöeÖäisen' bleniässaoloti.-
'KaukbnäköisemjÄfi^.' poHitikqt' eivät'
kuitfenkaah 'iiilnkätoialseUä-'inhöstiik-'
sella*! seurannebf^lihpfafallitlsten -vär-tiolden
ireiivastpltia" Äiinassfli. j Päin­vastoin
oli ljikttISiSa'i](biUtlkKö3i!'>tka
suuntaantuivatqaslaan mitä suurim­malla
Me vottomuudellas.' iHe eiyät kat­soneet;
asiaa hetkelllstea- etunäkökoh;^
tien valossa; vaan^ Pitemmällä tähtäi-;
mellä ja näkivöt npyös siihen isisältyi.-
vän vaaran. älHeJdän laskulhinsä si--
sältyl mahdollisuus, että " olemassa­oloaan
uhkaava;vfpara yhdistäisi K i i ­nan
470 miljoQiJAa kansalaista taiste­luun
maahantimkeutujia vastaan.
Sellaista kansallisesti herännyttä ih­misjoukkoa
oli^-ajanpltkään mahdo­ton
vastustaa-^.pn jnlelenkiintoista
todeta,- että: Napoleon jo aikoinaan
käsitti: tämän" vaaran. Hän nimitti
Kiinaa "nukkuyaksi jättUäiseksi" ja
lisäsi: "Antakaamme sen nukkua, sil­lä
kun se her|ä,' se on järkyttävä
maailmaa". Tifnän päivän tapahtu­mien
pohjalla'.asiaai^ katsoen täytyy
myöntää ettei ilapoleon laskenut hi-tuistakaan
väärin. -Ansaltsse myös
mainita, että ^.ruotsalainen Kjellen
teoksessaan "Suurvallat'? laski Kiinan
tulevien suurvaltojen joukkoon.
Keltaisesta vaarasta on paljon pu­huttu.^
SUlä -^löitettiin ihmisiä Jo
viime *vuosisadalIal- ^ Sitä vaaraa ei
olisi, elleivät läminen imperialistiset
valtiot ja Japani olisi huolehtineet
sen herättämisestä.' Ja tälläkin ker­taa
se on todellinen vpara vain vie­raita
kansoja valtansa alle alistaneille
ja niitä riistäi-llle-^cätJitalistisille val­tioille.
M
On hyvin todennäköistä, että Kiina
yhä eläisi tuhatvuotisessa unitilas­saan,
jos sen • «Iisi -^imettu olla rau­hassa.
Mutta,-siihenpä sUIe ei suotu
tilaisuutta. Se herätettiin näkeniään
ja ymmärtämään,'; että pysyäkseen
pinnalla, on osat^ya kullcea kehityk­sen
mukana. J^^Un oli sen pakko luo­pua
ivanhoilli^,i4destaan, - omaksua
uudenaikainenu j^oneelliiien tekniikka
Ja järjestää k^/;aJ3ieellaan olot uu­delle
pohjalle^r- ^Ujii^fetujäteh kausi- al­koi
jo V. I905,y.irra!steiu vanhan Ja
uuden välillä cj^ ,pllut valkea ja vai­herikas.
,, V. .I9'ii".valtaan päässeen
Kuoming^ng ijp^plijeen kehitys kuUd
valiankuniotiksellLselcsi. S i i ^ oli seu­rauksena.
että"inj{a Joutui; kansalais­sodan
Jalkoihin) Rikkaat maanomis­tajat
liittoutuivat Bnneri 'kapitalisti-valtioiden
kari&i^'*''Heidän Johtajis­taan
tuli USA^n'jä( muiden survalto-
Jen apinalta. * ^Suunnattomilla ase­määrillä
Ja iinuähldnlalsclla tuella
avustivat nämä 'ys^sinkln marsalkka
Chiang Kal-s^ekih' taantumuksellisia
armeijoita. träAih osuus yksinään
teki yli 3jm niiijoönaa dollaria. Ää­rimmäisen
katkerissa taisteluissa pa-koitettibi'
vaUto&iGaiouksellisten Joh­taja
BAaoTse^-tting Joukkoineen ve­täytymään
Mantshurian pohjoisra­jalle.
Vielä ftatk' myöhään kuin v.
1947 yritti llaoifiädä tuhoisan kansa-^.
laissodah- lopMAttk»i/il tarjosi siinä
tarkoituksessa' neuvotteluja' 'USAtn
imperiallsttiin > apuriksi antautuneelle
.ypsiaslasBa ,•^1 mistään..yllätyksestä
void4 puhua,,.jijyinan^ ulkoministeri
jTshouenJai varoitti -Vmerikkalälsia" u -
Iseaj^ri kertaan tunkeuiijipasta jKiinän
.r^Jpe /ja., vpati ^ USA; ta" /jj^lstaTfmätf
sotalaivansa ; ^Pormosap j - aluevefsUta.'
Nämäikaik]si>varoitukset Jätettiin'' IrA-v
perialistieixlelrissä-husimloonottamat^
ta.;; Varsinkin USA tuntui olevan so­kea
ja Gcuuro kaikille Saanoilleen varoit
ja Achesonin ulkopoliittiset erehdyk^-
set ovat sen aiheuttaneet.
Uusi Kiina tunnustetaan nyt: ko-:
ko maalimassa sUurvaUaksl.: Siihen
suhtaudutaan sumrella arvona|Uiolla.
Sen sana painaa paljon kanspjenvä?
lisiä ratkaisuja tehtäessä, sillä'sen sa­nan
takana on voittamaton 470, mil­joonainen
kansa. Kuinka selvftsti tä­mä
osoittaakaan, kuiöka Jonkun kan4
san nauttima arvonanto Ja oikeudet
cvat sen puolustuskjrvystä, sen voimas'^;
ta riippuvaisia'. Voidaan pitää' Vär-mana.-
että Uuden Kiinan tie myödcirt
YK :n jäsenyyteen on? sen Kort^a^
saavuttamien voittojen ansiosta ta-i
soitettu.
Valkoisten imperialistien yllvaltlus
on ainakin Aasiassa;.näytellyt osan­sa
loppuun.; Siltä johtuu, että suu-:
rimman kapitalistisen valtion'USA:n
eräät huomattavat valtiomiehet, ku­ten
Hoover, Taft ym, .Isolatlonlstlt se­liltä
vät Afrikan olevankin USAzlIe;
tärkeämmäksi kuin Aasian. (Kauloina:
siitä, että nämä amedkkalaiseil impe­rialismin
edustajat Mönroe-opih. mu­kaisesti
vaatl$ivat USÄztfti;tyytymään
omaan osaansa . Ja' eristäyts^mään ^ -
maHe manterealieen.:-Konnaan
sin on asia;i- Selvin sanoin ijtilistavat
koko,Tyynenmeren saaristoalueen US-A:
lle ^kuuluvaksi Ja Juovat' hiinbkkai'^
ta silmäyksiä Euroopan kapitalististen
valtlciden siirtomaihin Afrlktlssa-. El
siis ihme, jos Taftlnpiöieet peloitta
vastt synkistä vät^EMröop to sllrtoihka-valtioldeh
johtajaih toieMäJä USA:h
aikomuksissa etotä YK:rt'jaSaniJfydesi'
tä nähdään^ pyrkimys' antaa; palttua
kansainväliselle yhteistyöllä'Ja.toteut-taä-
ltsekkäät tavoitteet volmättonj^i
käy'neiden eurooppalaisten vältoiden
kustannukselia. , '
Sy&ttURY JA
YAIPAIUSTÖ
ätiömaläisteh labetita-iiiieii
asuntojen ym.
kuvia halutaan
. > ^fessorl £ugene Van Cleet Obio
etate.^nlyersitysta on saanut por-tnestart*
W. 8.. Beatonin yäUtykseUä
tietoja QudHnuryn seudun suomalais-
«sutUksesta Ja pyytää nyt näiden tie­tojen
Icuvlttamista varten kuvia "suo-malaifiten
farmi-tai kaupunki-kodeista
toi i t t t i l ^ ^lomalaisten pystyttämistä
|iäläennu](s£sta'' SUdbuiyn alueella, s i i -
tl^l^irystä 1^
liSh^ttSnMUIn näitä kuvia H. Sulalle
V«tp{^dei^MqimltUksesn.
j j ^ h Vtui'^leet on harrastanut Ca­nadan
suomaisten asutus- Ja olosuh-tel4en.
tutktxälsiä}ja aikoo Julkaista
artikSceieitaJa mahdollisesti kirjankin
näiden tutkimusten perusteella; Kaik­ki
saadut kuvat lähetetään edeUeen
prof;^ ^ ^ n Cleefille j a niiden käyttä­minen
riippuu luonnollisestikin ihänen
valikoinnistaan. lElIette halua vai­vaantua
muuten pankaa kuvat kbo-reen^
Ja postittalma ne osoitteella: H.
Sula. Box'3S4. SUdbury. Ont. Jokai­sen
ikuvan' yhteyteeii olisi myöskin
saatava selitys , siitä kenen raken­nus
Ja inlssä' esitetään kuvassa Ja
mahdollisesti vielä rakennusvuosikin,
yju. mahdollisia tietoja.
Toimikaa pikaisesti, please!
Clare Bellen asemalle -
Viedään vain tavaraa
eikä matkustajia
Hjyvln harvat sudburylaiset tietävät,
että CPR :11a on l^udburyn läheisyy­tenä
Clara Selle-nlmlnen asema, Jo­hon
ei kUl}etetä matkustajia mutta
sitä enemmän tavaraa. Kysymjtoessä
on <• se :CPR:n äs^ema Sudburyn ja
Crelghton välillä, jonne lähetetään
kalkki tncolleCopperCllfflln tarkoi­tetut
tavaralähetykset, olivatpa no oo-ria
Levcckista, Murraysta tai Proo-distatat
erilaatuisia tarvikkeita. Jolta
lähetetään ei ainoastaan tältä mante­reelta
vaan vieläpä merten takaa-ki4.
Tämän aseman seudulla ei ole
mitään asutusta sillä siellä työsken­televät-
viisi rautatieläistä asuvat
muualla; (Miten ^vilkas liikenne tällä
asemalla on-sitä todistaa sekin,-että
eräänä;! päivänä viime vUonnä läisi-teltllntasemalla-
kaikkiaan 759 lastat­ta^
tavaravaunua; -incon dn^a rauta-tie'
ottaa' vastaan kaikki lähetykset
tälläasemallaJäkulJettÄä ne eri palk­koihin
Cbppex* Clif fissä.
Sotavastainen mieliala
voimakas Amerikassa
Jos porvaTlllIsista sanomalehdistä
ja radiosta y.m. Julldsuusvälineistä te­kisi
johtopäätöksen Amerikan kansan
mielialasta sodan suhte~en, niin saisi
sen käsityksen, että kansa olisi val'-
mis syöksymään sotaan ensimmäisestä
viittauksesta vallanpitäjien taholta.
Mutta kaHkesta lehdistön ja radion
socarummutuksesta ja hysterian liet­somisesta
huolimatta, ja siitä huoli--
matta, että rauhan puolesta puhumi­nen
leimataan melketa . maanpetok­seksi,
kansa el ole sodan kannalla. Ja
esteistä huolimatta lö3rtää hyvin kei­noja
Ilmaista todellisen mielialansa.
Esimerkiksi, kun "nälkä-Hoover" pi­ti
kuuluisan puheensa Jossa'vaatl ve­dettäväksi
sotilaamme pois Korea-sta,
tarttui kansa siihen kuin oljen kor­teen
pelastulksena sodalta, vaikka itse
Hcoverln puhe el suinkaan ollut mi­kään
rauhanpuhe, kaukana siitä. Han
tuomitsi nykyisen hallituksen mielet­tömän
sotapolitiikan sellaisena, vaan
tarjosi hiukan Järkevämpää, mutta
muuten pohjaltaan yhtä sotaista ti­lalle.
Mutta kansa sieppasi Koreasta
polsvetäytymisvaatlmuksen ke 1 notel
ilmaista rauhantahtonsa.
Mistäkö sen tiedämme?
Washlngtonilais2t sanomalehtimle-het
kertovat, että esimerkiksi newyor-kilalsen
senaattori Lehmanfn ja new
jerseylalsen senaattori Alexander Smi­thin
saama posti-Höoverin puheen jäl­teen
'sisälsi neljäkymmentä kirjettä
yhtä vastaan sellaisia, Jotka suosivat
Hooverin kantaa sekaantumisen lopet­tamisen
puolesta kaukainen idän kan­sojen
elämään sillä siten he puheen
tulkitsivat^ vaikkakin vlrheclllsestf.'
Mutta neljäkymmentä jrhtä vastaan
oli vähin määrä Hooverin suunnitel­man
puolesta. Toiset senaattorit sai­vat
niinkin paljon kuin sata kirjettä
yhtä vastaan Koreasta poistumisen
puolesta.
J a samoin, kun AP uutistoimisto te­ki
tutkiihuksla massächuscttsUalsta ja
ca-lifomialaisista sanomalehdistä, nim
saivat he tu!o<kseksi että tyjpiUisest-i
50 prosentista aina 99 prosenttiin
saakka sanomalehtien lukijoiltaan
saamista kirjeistä vaati sotilaallisten
seikkailujen lopettamista ulkomailla.
eräs wiBConsinllainen äiti kirjoitti
presidentti TrumanlUe:> -.*Te «anotte,
että-kansa on t e i d ä n taicananne tässä
BO&MtZi • letteko vte.kyhninyt: kyy­närpäitä
työläUtctt .kansaa, farmarien;
kadun Ihmisten Ja tämän'kansakun­nan
äitien kanssa Ja (kysynjrt heiltä
miltä heistä tuntuu sota? Minä olen
puhellut monien Ihmisten kanssa far­meilla,,
kylissä Ja ka^jungelssa, mutta
en ole vielä kertaakaan kuullut ke­nenkään
sanovan, että hän suosii mei­dän
tunkeutumistamme Koreaan^ En
ole vielä yhdenkään äidin kuullut sa­novan,
että (haluaa poilcansa, tai-poi­kiensa
menevän Koreaan teiurastetta--
vaksi tai teurastamaan Itolsten äitien
poikia. Mr. Presidentti, me-kansa,
farmeilla Ja kaupimgeissa, haluam­me
rauhaa ja haluamme sitä nyt."
Puolustusdepartmentin päätös vaa­tia
kongressilta valtuuksia värvätä
kahdeksantoistavuotiaat poikaset so­taväkeen,
sai wenatcheelaiset äidit
liikkeelle WashIngtonIn Tvaltiossa. He
aloittivat ketjupuhellnkamppailun si­tä
vastaan. Se tarkoittaa, että tart­tuivat
puhelimeen, -puhuivat ystävil­leen
ja keholttivat heitä vuorostaan
soittamaan ystävilleen Ja kehoittaa
kirjoittamaan senaattori Magnusonil-le
ja edustaja Horanille, että he -vas­tustaisivat
kongressissa kahdelcsan-tolstavuotialtt^
: pakkp-ottoa. Mäin
levisi sana. Eräs pertieenemäntä. Jo­ka
Cdelsi mainitsemasta nimeään,- sa­noi,
«ttä hän oli toimittanut vähintäto
viisikymmentä sellaista puhelinsoittoa
yhtenä päivänä. ' ' - ^
Wisconslnin rikkailla farmiseuduilla
kuten kaupungeissakin sodan pelko
komistaa äitien «ydämlä. Siellä maar
,6eudulla kuten mutmllakln on Jäik-lc>-
mättömiä naistalstelljoita rauhan
puolesta. , (Farmarit j ^ ä puhuvat, e-rlästä
fannariäidistä «vaUion pohjois-
. .osassa. Joka Jätti ;kuusi lastaan mie­hensä
huostaan ja matkusti kolmä^.a-ta^';
mailia Milwaukeen «viime kesänä
valtion näyttelyyn ottamaan paik­kansa
naisten rauhankioskin hucdta-
Jana. Taantumuksellisten virkailijat
kielsivät kioskin pitämisen viime vUii-
. nuutilla, mutta tämä pelkäämätön
nainen seisoi kaiteen päivää lähellä
näyttelykentän 8LBääm>ääsyporttia Ja­kaen
vieraileville farmareille lentoleh­tisiä
Joissa puhuttiin rauhan fnioles-ta.
Sellaisia ovat kansan naiset, Inm
tulee kysymys puolustaa rauhaa Ja
lastensa elämää, - r haisten Viili.
RÄyyMIlipo sheban- ;
dowanin, nikkelialueen
kehittämistöihin
» 1 - 1
iPört Arthur Ncws-Ohronicle-leihdes-sä
kirjoitettiin äskettäin sen Johdos­ta,
että Incon tiedetään noin 15 vuo­den
ajan omistaneen tärkeän nikkeli-alueen
Shebandowanlssa, noin 50 mal­lin
etäisyydessä länteen Port Arthu­rista'.
Todettuaan, että alueella ei ole
tehty mitään löytöjen kehittämiseksi
vaikka nikikelistä on ollut puute, sa­noo
lehti aluetta ryhdyttävän tutkl-maah
fijrkyalkaisten varusteiden avul­la.
Lehti sanoo 300 Jalan syvyisten
porausten todenneen alueen mine­raalin
olevan noin 20—30 dollarin ar­voista
tonnia kohden.
, Incon sanotaan maksaneen näistä
nleihktki eleivsiatlttäaäu ktsoiisvtao m2u50k,s0e0n0; deotltläa rina iiJtäa
ryhdyttäisiin kehittämään.
Yhdistämishankkeen
asiantuntija tääUä
' (Lehtemme edellisessä numerossa
kerrottUn, että McKIm-kunnan val­tuusto
on palkannut torontolaisen H ;
E. Manning-nimlsen lakimlrtjen tut­kimaan
kunnan alueiden Sudburyn
kaupunkiin yhdistämistä koskevia pul­mia
Ja alistamaan niistä lausuntonsa
Valtuustolle Ja kunnan väestölle. Tie­to
on muuten olkea paitsi nimeen
nähden, sillä/ kysymyksessä olevan la­kimiehen
nimi on Gordon Watson, Jo­ka
saapui tiistaina Torontosta tänne
työnsä aloittamista varten.
^ — Vuonna 1859 tuli ciMdalaimn
hsrptsusCnz käytäntöön. •
Hit and Run-ajuri
Clarence (Harrison 99 Balsam St,
varrelta CopperCllfflstä on vapau­tettu
500 dollarin takaiÄsclla. Hähtä
^ t e t ä ä n Jack Fraserln päälle ajami­sesta
maantiellä no. 17 viime lauan-tai-
iltana. Maakuntapollisit vangitsi-v^
thänctsen Jälkeen'kun he totesivat,
f tiä onnettomuuspaikalta löytyneet
lasinsirut olivat lähtöisin hänen au­tonsa^
särkyneistä etuvaloista. Louk-'
kaantUnut mies oli lanne- Ja päävam­man
takia vuorokauden sairaalassa.
Konservatiivi
yrittää natsirilcol-iisfa
vapaaksi
Ottawa, — -Puolustusministeri Broo­ke
daxton ilmoitti maanantaina, että
iialiitus hzrklteee natslkenraaiin Kurt
Meyerin «vapausanomusta.
. Hän sanoi, että (konservatiivien par­lamentin
edustaja -Donald Plemming
esitti armonpyynnön hallitukselle lald-miehen
kautta.
KextraaUmaiml Meyer tuomittiin e-jinitautlseen
vankeuteen canadalais-tien,
Jotka joutuivat saksalaisten van-terUcsi,
amuttamlsesta.
Torstaina, helmU(uundi>r-f-thii»^,Jfl
ilUSI
söUiiriiis allekirjoitettu i e i M
Sudbuxy BuIMers Exch^en Ja Uni­ted
Brotlierhoaid,of Catpenters and
Joiners unien osasto no. 2486 lEeskei-nen
työäxtcsopimus allekirjoitettiin
eilen illalla, sanotaan union -luotta­musmies
J . K. I^orcen: sanomaleh­distölle
; antamassa - tiedonannossa;
Sopimus koskee puutyömieihiä, oppl-iaita
Ja alempia työnjohtajia, Jotlcao-vat
työssä BiUlders Exohangen Jäsen-
Uikkelden palveluksessa.
. Uusi sopimus on entisen, vuoden
voimassa olleen sopimuksen tarkistet­tu
uudistaminen; Sopimuksen;: mu-
Icaan on puutyömiehllle maksettava
$1.40 tunnin työstä toukok. 13 p, saak­ka
Ja sen Jälkeen $1.50 tunnilta. Tä­hänastinen
palkka on ollut $li25; Uu­dessa
sopimuksessa cn multakin muu­toksia
entiseen verrattuna. (Kaupun­gin
ulkopuolella .työskenteleville mak­setaan
entistä enemmän kyytlkulujen
korvaamiseksi Ja unloturvaan nähden
on myös tehty muutoksia. ^ Alemmat
työnjohtajat sisältyvät myöskhi uu­teen
sopimukseen Ja heidän tuntipalk­kansa
on vähintään 15 senttiä enem­män
kuin ammattitaitoisten miesten
palkka.
Kuluneen kahden kuukauden alka^^
na käydylssä> neuvotteluissa oli myö-:
hemmin mukana myöskin maakunnan
työministeriön sovitteluvlrkaUIja Pen-wlck,
Joka vaikutti sopimuksen ai­kaansaamiseen.
Bullders Exchangen
edustaja sanoi sopimuksen Johdosta,
että "nyt kun meidän Ja puutyömlesi
ten kesken on saatu aikaan ;Soplmus,
tuntuu meistä varmalta, että kuluneen
vuoden sopimuksen voimassaoloaika­na
vallinneet hyvät suhteet tulevat e-delleenkin
jatkumaan kuluvan vuo­den
aikana.'"
Union puhemies sanoi sopimuksen
JcftvJosta;, "T1lniä>n;ÄjttL
ni nuotaiBätopikm ja^^i^ert
varsin ,tyyt7VäIset «cplmukai
hin-nähden Ja olemt^e^
lämn^e saadessamme
mistamiuer^uUdeRsr
vottelukunnah Kerä.''-.''-^'''^
Bu|Idir|'-£icltöngm'net^^
taan ScuuluivatS:. yjseyxamfim^ii
• Maund;
Chisnell ynnä heidän la .
dustajansa' Lloyd J . >Vaiin/^
dustajina olivat Frank Vfr
Laforce,'Cari Lietolä, J.'J.'
Ie ja loansalnvällnen ed
Cooper • Torontosta;
PAINOTdim
LlikelaitoksiUe. JfirJestfiMe>|^
. ^ ^yksityisille
— Yhdysvallat julisti sodan Cana-daa
-vastaan kesäkuun -18 päivänä
vuonna 1812. Sodassa York (Toronto)
joutui amerikkalaisten käsiin Ja pol­tettiin.
Sota ::ioppui Joulukuun '24
päivänä.
Kirjapainossamme tehdSäi^, - enä^
luokan painotöitä nopeasti Ja k c^
tuulllseila hinnalla. , j 7
Tarvltessanne <
•Siv' ' KIRIELOMAKKEITA ns
KIRJEKUORIA > > ".v--'
, LASKULOMAKKEITA
TIUOTTEITA ~ > < - * ^S?^
7;'-n: iffiiuifNxmoRTtEJÄ3i#^
, OVILIFPUJA .
MAINOSILMOITUKSIA i
JUHLAOHJELMIA v
KUTSUKORTTEJA >
' IIXXKUTSUJA YJM, : ,,,v
' lähettäkää tilauksenne:}: "
VAPAUS PlTBUI^Ba^G
COMlPANY LIMITEp
Uox 68 / 'SndbniTi Önt.
NYT
Johtavat niin slroudessa kuin arvossa-kin,
.«Uusissa a.-E:n tilaa.säästäylssä .-'^l
Jääkaapeissa on 9Ut -kuutiojalkaa
Jäähdytettyä varastotilaa 'iH^m^^^A
kaappi ottaa vain 7 kuutiojalan-Jää--J,;!
kaapin lattiatilan, Vaikka keittiönne'/
on pieni, voitte käyttää 9\i kuutio-^-r^,
. Jalai^ kaappia' Ja turvaUlsestl säUyttääV^^
kylliksi tarvikkeita 'aina varastessa<^%
Q, E:n luototta vaisuus, taloudellisuus :?;^%
Ja tehokkuus ovat tehneet elämän -
paljon mukavammaksi. , ' ; • -
HINTA 429.00
VÄHITTÄISMAKSUiLLA
Voimme järjestää teille sopivat, hallituksen säädösten \ l
mukaiset, vähittäismaksuehdot.
PUHELIN 4-4255 SUDBURY
•i
' A