Vapaus, January 29, 1953

              Toristaina, tanunikuun 29 p. — Tbursday, Jan. 29,1953
'A
«Ivät halua tuottaa^
1 äotiith lain taivaista aja*^
gttuaiehtantromrlalnga^ eanol
lakimies Bijscoe iuxW, Uemos
ilcmttibten Oikeuksien Liiton <LDR)
^ t e l y s s ä . TiUK^ kir-
C»lme" {(Se ön
'Siinä Canadan
^tttoatoklin iehtyjä
:|jcÄ4^ komitean
'-^-^'"-^kaaitdtSvanä./;- li^-i;-.
j Bosope Bodd. Jota toimii IJD>R:n
kansallisella puheeiijbhtä^^^
f^'"M^ edmie C sellaista
liibiottoreita. Ja kaikenlaisia autoja
V«ätie saad^ koUnlaastaiiiie too-
> suosittaa raTintoatndta
alenti
WILCO APPETIZEB
Palielln BA. 1Z6S
88^ C i ^ ^ Toronto
UlkdmaUtii tuotettujen ra-
Vlhtoaiiiddm;8peslaU«tit;^^^^^^^^^^^^^ ;
Iiii
Hiili
ViVi^j-i VC^:-' '.--^/^V.
iiiiii
iitiii
Iiii
^AltTOIEN KOB1AA9IO JA
<^BIKK0iPA£VEI.1^8
nmnmmmnmmmmmmmmn
Ivöksia, Mlitaipftivä- j a hsftksfijk^
^^i^k^^>ttja ;srj^^ leipomoalim
ONNIIEBVO
i^itti^ii<iOriHil><^»rtiiiitoiiiikilii
bfcididdfus No 93
hyi IM
ajatustenkontrollioikeutta emnaekä
aJatustenkontrolU-lain^^
emme myöskOän halua kaiken sen
uudistumista onikä «tapahtui 30-1javul-la
98 pykälän alaisuudessa, taikka^al-;
käisin i940-luyulla Canadan pv^m*
iii88äiWWfetcn ^ l a i ^ ^
ori ^varoittaa .tuh08ta"j Joki ; uhkaÄ
jbitakiri Öanadäri karisalaisten IcäU^^
kein tärkeimpiä oikeuksia. HyÖkltäys
::näim^-oUceuki^
mautt^aj bri ta^
sa; ilman torvien toitoUista Ja tie-i
tenkih ikansan etujen f t i i r v ^^
nimessä. £3)doton, tpttiäisK kuitenkin
bn, että kansakunnan edtit völdäari
turvata; kaikkein parhaiten laajaltaj
jä pl^ tämän hyrdkkäykseri'
torjumisella..."
Edellistä Iiim:nlentoliA^^ "Tdn
Yeäraln JaU" llmottetaÄ^ li&
^(M)o;kai»i>älette.;-
U8A:N KÖNOiBESsiiN
saäivf; haastattelussa . bii;^ <i>r^dderitik^
toÖiicnte jättäöyt ä
:antanut;^ymmärtöä,xetÄ^]J^
j ^ U ä iakalMn jbk^lebn^i»^^
si tal-sedtaattbmlksi.' '
i l l l t l
lii
I I I I»
Mmm
SAAPUNUT VARASTOOMME
Wl£iBETH BOWEN
• • '' KOHTI POHJOISTA
•^V;:;VV::''•;• 325 sivua — Hinta $ld, $3.25 a '
^-N^ky-Englännlft malneikkammari naiskirjailijan rakkausromaaril,
^vjc^tipkijä kertoo kirpeän Jännittävästi ja suggestiiviseni kohtalokkaan
tapahiumäketjuiiu'' •-•v..;,...-',--.--.'-" • •
^ BÖihBaötepääalhe keskittyy rakkauatMlnaari, jos» Ih^
•völättamuusvslston ja rakkauden ristiriita öhlcUvöttu härviQäiäen hy­vällä
riäkenij^Uär Harvoin bvat miröämfeh^httantfett tällaiset
taistehissa saaneet niin selkeän erittelyn kjiin Markien luonteenkuvasr
ta v;^'Kbhtalonttmt^ tihenee sivtt sivulta Ja tapahtumisen alla
plUfevajanriltys kasvaa mUtel sietämättömäksi. -
ELIZABETH TAYLOR
SOKKOLEIKKI
, 302 sivua — Hinta aid. J2.50 •
''Sokkoleikki" -^.iiahjakkaari englantilalseri IclrjalUjattaren ensim­mäinen
suomeksi käännetty romaani — on kertomus kahdesta rakasta-västavihmisestäi
Jotiu kohtalokkaasti, kuih sokkosLte. Joutuvat kulke-oiaan
tolsteflsabhl" onnensa tavblttaihätta. '
"Elizabeth Taylorin romaanissa on samoja kuultavan hienoja yksi­tyiskohtia
kuin Jane Austenilla Ja enemmän kuin pelkkä vivahdus
'Humisevan harjun' Jäisen-tulista outoa tUhnelmaä Elizabeth
• Bowen.. ;
VERA PANOVA
MATKATOVERIT
303 sivua—Hinta sld. $2.75
Vera Panovari. hykyvenälälseri iääkäri-irertbjän, sudrtä: hub
herättänyt romaatU —^ lämpbnän-lnhimllllneh kuvaus sodanaikaisesta
sairaalajuhaka Ja sen Ihttii^ohtaiolsta. ^
.^Kaiken minkä hän tahtoo sanoa, hän toteuttaa tialtelUJana Ja psy­kologina
~ pääpaino on Ihmiskuvauksessa, Johon taannehtivalla mene<^
tdmällä luodaan «rvyyttä Ja perspektiiviä^
Vera Paneva luo laajan Ja monivivahteisen kuvan Neuvostoliiton elä­mästä
Ja tavoista. Älykäs havaUihbäteklJä Jä kerfifeä ei^kohtienkln
arvostelija paljastuvat romaanin tässä publesäa. Tietb. että Vera Pa-nova
nopeasti on kohonnut Neuvostoliiton Urjailljdlri bturlvlln. ei
täxdäh teoksen valossa häinihSs^^.''-~ "IVilhl^
RICCARDO BACCHELUN suur-romaani .
PO^JOEN MYLLY
801 dvaa — Hinta dd< $4.50
Rlccardo Bacchellln kertoma mahtava sukutarina. Jonka taustana
elää koko viime vuosisadan Italia kiihkeää vapauden-draamaansa, on
oUutmoidcIt^liaus Euroopan v l ^ vuosikymmenien klrjalllsuu4essa.'
Kaikkialla, missä tämä suuren Italialaisen kertojan teos on Ilmestynyt,
fe on herättänyt,yhtä suurta ihailua.;
8e on täynnä elämä, dramaattista Jänhltyätä'Ja ihmiskohtalolta.
Tällä valtavalla lajkutarln&lla bn kalkki klaslUlsen roniaählA tunto-meridt
. . . Rhrjolttaja on samalla kertaa'ruho Ja historioitsija.
Kuinka värikkäästi, kuinka meiltä kiehtovasti onkaan histotian tapah­tumat
tiiota esiin, kuinka vaUoittavafiU - onkaan keixottu Scaceroin ~
myUäristtvun tarina
JANE AUSTEN ^
VnSASTELEVA SYDÄN
254 sivua — HlnU' sid, $2.50
Jane Austen — maailmankirjallisuuden hauskin irin>»iiirit:n — on kuo­lemattomilla
romaanelllaari "Ylpeys Ja ennakkoluulo" Ja "Emma" val­loittanut
Suomenkin lukevan yleisön; äsken ilmestyn3;ttä "Emmaa"
Jouduttiin muutamien kmikausien alkajia painamaan heUä kertaia. yh­teensä
21.000 kpl.
'Viisasteleva sydän" on Austinin kolmas kuultUsa roinaani; monet
väittävät sitä hänen parhaakseen. Sen tapahtumavuosi on 1814. Pää­henkilö.
28-vuotias aatelltodehen tytär Anne Elliott, on kahdeksan
vuotta sitten Ulan ankaran velvolllsuuderittmtonsa Ja kuuliaisuutensa
vuoksi purkanut .kihlätiksehsä nuoren meriupiseäin kanssa, mutta Jou­tuu
sattumalta tapaamaan hänet uudelleen. Vuiha rakkaus elää vielä
molemmin puolin, inutttt exmen kuin aslanoisalset saavat selville toisten­sa
tunteet, he sotkeutuvat väärinkäsitysten vyyhtedn — ylpeyden Ja
mustasukkaisuuden, epävarmuuden Ja epäilyksen ansioihin, mikä
kaikki on omiaan luomaan tarinan kulkuun melkoista Jännitystä.
•*
TILATKAA OSOrTTEELIiA:.
P. O, BOX 69 SUDBURY. ONTABIO
käsissä
Ottom. — Blkoslakiln suunnitel­tuja
n^imtoksia: koskev^ hallituksen
lakiehdotus no ^ hyvä^ttlin viime
perjantaina toisessa Idkemlsessa par­lamentin
alahuoneessa. Joka hyväk­s
i samalla ehdotuksen 17 Jäsentä kä­sittävän
erlkoiäcomltean nimittämi­sestä
lakiehdotuksen» yksityiskch-iaista
tutkimista varten; Tämä ko­mitea
valtuutettiin haastamaan. ha­luamiaan
henkilöitä komitean kuul­tavaksi
Jä määräämään tarpeellisia
asiakirjoja esitettäväksi sille ynnä
suorittamaan todistajien kuulustelua.
Kim lakiehdotus oli toisessa käsit­telyssä
sanoi •CCPrn edustaja Stanley
Knowles (Wlnnipeg North Centre),
että vissit muutosehdotukset mer­kitsevät
työväen oikeuksien'Ja sivii-livapauksien;
entistä suurempaa ra­joittamista.
Social Credit-puolueen
Johtaja Solon LOvir arvosteli myöskin
lakiehdotusta Ja sanoi sen vissien
kohtien tarkoittavan canadalaisten
perusoikcuksieri Ja : -vapauksrfeh ra-,
Joittamista.'* ,v'~^^
m a
fiehs-Jaan, että V/ashingtbnlssa ol­taisiin
halukkaita keskustelemaan
m.'stään sellaisesta kuhj raiÖiano-maisesta
kaupankäynnistä spsiaUstis-"
teh ja kansademokraattlsten Ja kaik­kien
muiden maiden Jä kansojen
kanssa, Jotka ovat halukkaita osta­maan
tarvitsemiaan tavaroita USAcs-ta,
maan i^kaupungissa haudotaan
suunnitelmia suuren teolllsuuslmpe-riumin
rakentamisesta Länsi-Eurbb-pan
maiden Ja muiden maiden kan­sojen
kustannuksella. Jatkamatta pl-temmälle
sanottakoon, että. suunnitel-m;
en hautominen, vieläpä laatimi­nenkin
on jotakin sellaista, Jpkä u-sclmmiten
osoittautuu paljon hel-pommaksi;
kujn niiden toteuttaminen
' Jos todella uskoisimme kaikki mitä
Washingtonista Ja muualta meJIle
syötetään näinä päsvinä, niin uskoi­simme,
että Atlantinliitto olisi rau-bantakeista
varmin. Mutta se,' Jota
meille uskotetaan Euroopan ytimen
kristallisoitumana ei tosiasiassa ole
muuta kuin pelkoa (herättävä kasibs
tfel^^nieln Vapaa Sanan "Omin
silmin' näl^-bäaätbsia julkaistiin
tanunllcilätl 18 p ^ seuraava Balf
• Käv«y",«dlateeSla' iyypiUIseilä; mos-layfBJ^
iie^^ Na-
K)seiiica.lla an'f9räS r&yte tapahtunees­ta
iältUt!|riuc^ aivan
toiselta inihi viisi vuotta sittCT», Die-sei-
Äbbttbti- Ja JbhdihbuSsit ovat kor-yannbet
räitibväuiiut. Biatuiaytävät
on erihohiaiSesti Mvetty Jä ajotiet
p^liyst^ty ättfaltilia; Suurin bsa uu­sista''
llikbhUoheustblsta oh valaistu
pälvävalbVälaiählin. cnÄ nebnmäbibk-sla
Ja eräillä myythälölllä oh Jäähdy­tyslaittein
varustettuja näyteikkunoi­ta;
•„• .
' Uusi. makeismyiimälä. Jonka hyl­lyt
hötkuvät käiketUäisia makeisia Ja
oädaite, on ptihuväiiia todisteena sii-tk
viräilise^ tiedbhännösta. että.
NeuvostoUitfe tilöttl Jö Vtiönnä 1951
40 pros. enarnmän Wke«a k ^
•rai \iewUkaamtJie saman kadun
varrella bleyaSsa liudessa käiämyymä-lässä,
Jonka seihänvierlä kiertävät ve­sialtaat
eiävlä kaloja vartien. -Täällä
saa kaikkia mähdolUsla kala-alah
herkkuja, savustettuja Mustanmeren
kaloja Ja kaukaisen Idän hununerelta,
kaikkea nuisaastl. Ne puolestaan o-vat
jpithuva todistus siitä, että sitten
vuoden 194Ö Neuvostoliiton kalastus­laivasto
bn tonnistoltaan kolmlnke:c-taistuhut.
Saman väikutelnwh parantuneesta
laäduiäta jä iimsaammasta valikoi­masta
saa klertelöhällä uiiSissä myy-mäiöissä
jbls^mjTfdääh erilaisi teol
iistitiStuötteitä tai siinä leipomoliik­keet,
jossa työskennellään uuraaasti
vehhälelväti k ^ ^ n ä n tyydyttämisek-sl;
rilia sitä kulutetaan 'Neuvostoliitos­sa
nyt kaksi kertaa enemmän kuin en­nen
sotaa;
Ib^sJsä myymälässä niyydään vain
vahiöilfel laitettuja tai säilöttyjä ruo­ka-
aineita ja liike on perustettu ni­menomaan
kuluttajien vastarinnan
murtamiseksi, kun on kyse herkkualan
uutiiufcSlsta. Sillä ruuasta ptdieen-ollen
pn venäläinen vanhoillineh. E-räällä
tnyymäiäh bsästblla sää mais­tella
eri ruokalajeja; Jotta päättämi­nen
kävisi helpbmmäksi.
Tällöin palautuvat etsiniättä mie-leeh^
Mikojahih sanat XIX puoluekon­gressissa,
jossa hän korosti, että sel-lalse.
t ruokatavarat helpottavat nais­ten
asemaa ja heidän on yhä hei-pbnipl
välhästaä kötbiiaan nopeasti
hyvää ruokaa.
Kaikenlaisteh tarvikkeiden kysyntä
on valtava. Huonekaluliikkeistä läh­tevät
tavarat ulos ovesta melkeihyyhtä
nopeassa tahdissa kuin ne tulevat.vSi-sään
toisesta. Tätä katsellessa tulee
mieleen, että vUävuotlssiiunnitelinan
jpultteissa huöheicalujeh tuotanto tu-igr
kbiffihaei^istiimiääh' jä' täinäifö.;
hltys bn kulkenut Jo pitkäUe.
Mitäpä vielä? Ehkä on sjfytä muis­taa,
että NbuvostolUtbn yähittäis^oi^^
pa oh täysin vapaa siitä kuluttajien
puristamisesta, Josta köpitaUstlnen
Järjestelmä el milloinkaan vbl kbkb^
naan vapautua. Jyrkät määräykset
takaavat sen, että kuluttaja saa yaln
parhaimänan laätiilsiä tarvikkeita; Jos
ostaja havaitisee, että tarvike el täytä
htttä vaatimukäa, jotka on Ilmoitettu
liikkeen seinällä olevasisa täväraluet-teibssä,
häii vbl tehdä vaUtuksexL Jo­kaisen
lilkkieeh velvollisuutena oh pi­tää
erikoista aVöliita Mrjäa;' JtAii
kalkki asiakkaat voivat klrjblttää va­lituksensa.
Myös ammattijärjestöillä oh laajat
valtuudet tarkastaa Ja Valvoa myynil^-
löitä. NUllä on oikeus tarkastaa liik­keiden
tilikirjat, tutkia tavaravaras-to,
tarkastaa kaupan olevat elintar­vikkeet
Jä valvoa asiakasjpahrelua.
Toisin sanoen: ne voivat valvoa; että
liikkeitä hoidetaan hyvfai Ja että ne
täyttävät kaikki asetetut vaathnukset.
Kauppaportaat puolestaan tekevät
tietenkin kaikköisa. Jotta palvelu Ja
tuotteet joka suhteessa tyydjrttävät
asiakkaita. Ne Järjestävät kilpailuja
liikkeiden kesken, palkitsevat anSiol-timeita
myymälänhoitajia ja kauppa-apulaisia,
järjestävät erilaisia kurs­seja
jne.
Moskovan asukas ei voi vain sanoa,
että h ^ nyt saa rahallaan kaksi ker­ta^
enemmän kuin viisi vuotta sitten,
hän voi ostaa myös suuremmista Ja
paremmin varustetuista liikkeistä
kuin aikaisemmin. Ja tämä kehitys
kulkee pitkin askelin eteenpäin.
• a . m
Frederictoh. — Täällä Joulun py­hien
aikana pidetyssä opiskelijain
'^istilllseh järjestön itäisen piirin
kcmferehsslssa. joiion osallistui edus­tajia
Canadan yhdeksästä yliopistos­ta,
liyväksyttiin päätöslauselma, jossa
tuomitaan Canadan rikoslakiin teh-
;dyt ihuutpsehdotiikset, jotka nykyään
tunnetaan Bill 93-iiimeilä.
SeitSemästäkyminenestä konferens-riiin.
osallistuneesta edustajasta ai7
TOastaah kolsae pidättäytyi äänestä-
Mästä päätöslauselman puolesta. Pää­töslauselmassa
sanotaan, että kon-
Jerehssi oh hälyyntynyt hysteerises­sä
poliittisessa ilmapiirissä Canadan
rlkoslakiih tehtyjen muutosesitysten
Jdlidösta; Siinä käsitellään lukuisia
Bill 93 kohtia Ja' protestoidaan epä­määräisen
kielenkäytön suhteen ja
sen johdosta, että se tulisi vaaran­tamaan
määrättyjä siviilioikeuksia.
Konferenssi' päätti erikoisesti sil­tä,
että saadakseen päätöslauselmalle
todellisen merkityksen, tulee järjes^
tön paikaUlsryhmlen ryhtyä toiriii-maan
sen miikalsesti. «Asiasta kehoi-tetaan
paikallisryhmiä ja nildsn Jä­seniä
ikirjbittamaan piiriensä parla­menttiedustajille
ja oikeusministeri
OarsoniUe.
Konferenssi varoitti, että poliitti­sen
opposition vapaalle esiintymi-selfe.
puhe- jä toimintavapaudelle,
välttämättömät edellytykset Joutu­vat
vaarallisten rajoitusten alaiseksi.
Jos mainitut muutosehdotukset hy­väksytään
Canadan rikoslakiin.
The Anglican OuUook-julkaisun
tammikuun numerossa on varattu
laksl sivua BlU H-8 |ayt^Bill 93 )
vastaan esitetyille muistutuksUle. Sii­nä
huomautetaan, että muutosehdo­tuksissa
oh kohtia. Jotka huolestut­tavat
jokaista joka on kiinnostunut
kansalaisvapauksien turvaamiseen.
Huomioimalla lukuisia muutoseh­dotuksen
yksityiskohtia julkaisussa
osoitetaan, että se sisältää useita tär­keitä
ja peloitta via muutoksia, jotka
saattavat uhatullesi vuosisataisen
taistelun avulla voitetut oikeudet.
Kehbittaessaan I^IrJoittamaan par-lämentUedustaJille
ja oikeusminis­terille
sanotaan Julkaisussa: "Ellem­me
nyt ota kjraää käteemme, liiin
myöhemmin se saattaa olla jo tar­peetonta".
Erskine Cäldivellin
'"TobäÄ Road" on
poistettu kaupasta
Vancouver. — Halpojen kirjojen
myymiin färjestäjät ovat tässä hiaa-kimnassa
poistaneet myyntipaikoilta
F,-tkine Caldwellin novellin "Tobacco
Road", ilmoitettiin täällä vilkoca
vaihteessa. Tämän kirjan pannaah
jul'.stamlnen tapahtui VancoUverhi
yleisen syyttäjän, Gordon Scottta eh­dotuksen
perusteella Ja mahdollisen
syytteen välttämiseksi.
Tämän novellin näytelmäsovituk-sen
esittämisestä on täällä syyttees^
Everyman Repertory Companyn vii­si
näyttelijää ja kolme virkailijaa.
Novellisti Caldwell on/luvannut saa­pua
tänne puolustamaan hänen tebk-sensa
esittämisen tähden syytteessä
olevia henkilöitä. Näiytelmän edelleen
esittämisestä luovuttlhi neljä päivää
sen Jälkeen kim mainitut hihdeksan
henkilöä vangittiin.
jossa kapitalismin ilstYiidat, arvoval­tataistelut,
taloudelliset ym, edut tu­levat
törmäämään yhteen. Se tulee
muistuttaigaan kulkukoirien aitaus­ta,
-Jossa kaikki valmistautuvat 'vaka­varaiseen
talouteen" — saksalaiselt,
ranskalaiset, englantilaset; italialai­set,
norJalalMt, tanskalaiset jne. Jä
he odottavat, että^ tähiäii kunnon eit-ro<
q>palalseen arsenaaliin tulevat ai­kanaan
astumaati niin hyvin Josef
Titon atemaiset kuin myös lahtari-kenraäll
iPranfcon pöyhkeät hidalgot-kin.
Mutta vanha kunnon fouva Eti-rooppa
ei eiiääolb tottelevainen pik­ku
tyttö. Tällä vänhaUa kelriiaUiJat-tärelljt
• on vihansa, suuttiiinuksensi,
ikävyydeniietkensä jä väahtbäva rai­vonsa.
Se ei- pidä väkiyalläriteoistä,
ja vielä vähemihäri se pitää siitä, et­tä
s t ä föytälstääh kyyhrpäillä tai et­tä
sille ei osoiteta .liuoniaavaisuuttia
eikä kohteliaisuutta.
Amerikkalaiset alkavat väiiitellen
aavistella asioiden oikeaa tilaa, tuu­mailee
Euroopassa tunnettu ranska­lainen
kpmm'es J. Leon lisäten, mut­ta
kaikkien nuorten kansojen täyoto
. heiltä puuttuu ihistbriairsia jä dipib-mäattislä
persiJektiivejä ja he suh­tautuvat
. mitä. ; suurlmmaiia epäluu-ibila
ösakumippanienMi jokaiseen hei­kompaankin
vapauden jä Utsenälsyy-dentalidon
ilmaukseen.
Sointuu täydellisesti yhteen tämän
asenteen kanssa, että Länsi-Euroo-pan
amerikkalaisvastaiset piirit kai­vautuvat
yhä syvemmälle, kansojen
tietoisuuteen ja saavuttavat y l ^ suu­rempaa
myötätuntoa. Kuitenkin tä­mä
tosiasia hämmästyttää amerikka­laisia,
synnyttää heissä kpmplekse-ja,
saa heidät puristamaan nyrkke­jään
ja lisää heidän kömpelyyttääh.
Ja edeUeen kirjoittaa Le^
l!'ä6sä yht^dessähaläaisKn maini­ta
väin yiideliä sanalla nobirf;i 'Dun-nh)"
(kysymys' on usAih'Päriisih
suurlähettilään ; Dimnin nootista;)
Tämän noptliT Jättäminen ja hylkää­minen
valaisevat ytiinekkäällä ••tavältei
WaShingtonn herrasmiesten kömpe-lyyttä
ja sowbay-diptomatiaa; SilFä
saadakseen kavahtamaan takajaloil­leen
jonkun herra Pinayn täytyy
häntä inelkoisella tavalla ^hhustak
kupeista! Ja kiin kahhiikset sitten
oli Isketty tierrä Pinayh kupeisiin ka­sautuivat
seuraaiiiukSfet hyytäväksi
peloksi, että Yhdysvältäih jä Rans­kan
Si&teiäen ''ral^stimiliieh" Säal^
täisi •yaäraäh pahamaineisen. Atlän^
tlniatbh' ja iSBsöhaideici '^bhistiiki.
•sen".;
'VAJateikaa sitä aina, mutta älkää
koskaan piiKuko siitä" — tätä sanan­partta
.yoitä-slin vallan Jhyvällä syyllä
soveltaa fEuroopanarmeijaa koskevaan
ky^mykseen. siitä lälitlen kun vii­me
toukokuussa Pariisissa allekirjoii.
tettiin "kuuden" sopimus kaikkine ar-t.
kloineeh, l:itteineen ja salaisuuksi-neen,
on sopimuksen ympärille kutou­tunut
läpinäkymättömän kalvon tah­voin
epälleyäinea, paheksuva hiljai­suus.'
•
"Tämä fc^ljalsuus vaikuttaa oireelli­selta.
Radikaalisosiallstlen kongres­sissa
Ranskan kansalliskokouksen pu­hemies
piti puheen, jonka, odotta­mattomalla
äänensävyllä oli pommih
vaikutus. - Puhuessaan mainitusta
"kuuden" sopimuksesta hän' sanoi:
"Sopimus dn ristiriidassa Ranskain
perustuslain kanssa, koska se edellyt­tää
Ranskan luopumista suvereeni­suudestaan.
Sopimus on ristixiidasKi
Ranskan etujen kanssa, koska se uh­kaa
Ranskan turväuisuuttä."
Tämä raju ja kiivas hyökkäys antoi
vaikutelman, että puhemies Herriot
korotti ehdoin tahdon ääntään saa­dakseen
sanoliieefii mahdoUisimmah
'voimakkaan kaiun ulkomailla sekä
idässä että lännessä. Piihemies Her­riot
löysikin sympaattista vastakaikua
Iiänsl.«aksan liittoparlamentlssa. U-nited
'Pressin kirjeenvahitajä Bonnis­sa
kertoi Länsi-Saksan liittoparla-mentin
sopimusta koskevasta keskus­telusta
mjm. seuraavaa:
"Länsivaltojen suunnitelmat Sak^-
san jälleenaseistaihiseksi ovat saa^
neet tänä iltana ankaran iskun. Seh
antaessaan lilttopärlamentti ei ai­noastaan
häväissyt kansleri Adenaif-eria,
vaan käytännöllisesti katsoen
teki tyhjäksi Länsi-Saksan mahdolli­suudet
sopimuksen ratifioimiselcsi. ok
helppo aavistaa mitä vaikutuksia täl­lä
kaikella on oleva Ranskan parla­menttiin.
'
Lisäksi tulee myös saksalaisen teol­lisuus-
Ja liikemiehen ykslnkertahien
logiikka. Sillä Jos Länsl-Säksa rati­fioisi
lä.n^valtain ja Adenauerin tyt-kyttämät
sopunukset. niin idän ja
lännen yälinen kuilu muuttuisi ylit-tämättömäksL
Länsl-saksan raskas
teollisuus pitää kuitenkhj Itä-Saksän
Ja Itä-Eiiroopan markkinoita tuot-telttensa
luonnollisena sijoitusaluei­na.
Sillä hetkellä jolloin Länsi-Eii-roopan
markkinat ovat kyllästetyt te-ollisuustuottelUa,
lähtee Länsi-Sak­san
teollisuus kaiken todennäkö%y-den
ja lisäksi mielellään etsimääJn
markkinoita Tonavan laakiosta iKa^-
paattien jimrilla. Todistuksena tali-toisin
mainita vain ne ilmoitukset.
Joita Länsi-Saksan firmat ovat Jul­kaisseet
Itä-Euroopan lehdissä. Joita
tuskin on julkaistu pelkästä talteen
rakkaudesta.
Lopuksi on olemassa eräs tekijä,
jota ei suinkaan sovi pitää laskuista
pois. Saksan kansa pyrkii kokoa­maan
Tn^ft"M JälleieD yhteen, mikä
on luonnollista. Se kaipaa raiflianso-pimusta.
Joka poistaisi sen alueelta
vieraat xhidiift"5Jouköt. Ja se tuntee
hyrtri, ettäJl^nsi-JSäksän liittyminen
Atlantinliittoon merkitsisi raakaa
leikkausta Euroopan halki, yaaxallis-ta
vararikkoa. Saksa tuntee Ja tietää,
että se on nykyisin Euroopan ulkopo­litiikan
saranakoukku. (Mutta Parii­sin
sopimuksen ratifiointi merkitsisi
suurien ulkomaalaisten miehitysjouk­kojen
pitämistä saksan alueella ja
mahdollisesti niiden liikehtimisen ai­kanaista
atomiShakkilaudalla.
\BeIgiassa asiant.la on paljon hu-vittavampi.
Jokainen tietää, että hel-gialaiset
ovat hilpeitä pojanvintiöitä,
hyvää ruokaa ja hyviä jiiomia rakas­tavia,
leikklsänsukkelia kujeilijoita,
pikaviliaisia jä — hyviä' läskelmoitsl-
Jöita.
Kun ministeri Van Zeeland oli esi-ratifioinut
Atlantinsopimuksen tou-kok.
1952; ei Belgian oikeistolainen
"kristlUissbsiaalhien" hallitus löytä­nyt
mitään parempaa ilmeisen sievis­televän
Jijrvän tahtonsa tulkitsemi­seksi
kuin asevelvollisuuslain piden­tämisen
kahdeksi, vuodeksL Nöyris­televä
esiratiflointi tapahtui kuiten­kin
varsin huonosti valitulla hetkellä,
sillä juuri niinä päivinä ikäluokka
:50:llä oli jäljeUä vain 15 päivää va­pautumiseensa
asepalveluksesta ja
kruunun vaatteista. Tänä kriitillise­nä
kautena vielä- asepukua kantavat
'•vanhat" saivat tietää että heidän
olisi ollut äkseerattava kuusi kuu­kautta
lisää. Tyytymättömyys kohosi
huippuunsa. Hallitus toivoi, että kat­kera
pilleri tulisi ajan mukana ma­keammaksi,
mutta siltä ei tullut mi­tään.
iMikä tahansa naurettavakin ta­pahtuma
saattoi saada kärslvälli^y-den
maljan tulvimaan yli ceunojensa.
Belgialaiset eivät katsele ~fitypskään
hyvällä silmällä oman suvereenisuu­tensa
liiallista menetystä. Benelyxin
kokenius on merkinnyt heille myrkky-päärynää:
"iTeräs- ja hiilikartelliä,
joka tunnetaan myös Schuman-suvm-nitelman
nimellä, katsellaan (Bene-luxin
silmälasien lävitse tietyllä epä­luulolla,
ikun Benelux ei vaadi min-l^
änlalsta suvereenisuudesta luopu-inlsta,
niin Schumah-suunnitelmä
päinvastoin sanelee tahtonsa. Houil-leresin.€
0 kaivoksesta 20 on tuoniit-tu
tuottamattomiksi Jo ennen kuin
hiili on joutiihut vaiheeseen, jossa
siltä valmistetaan kaasua. Toisaalta
Sdhumanrrsuunnltielma pakoittaa bel^
gialalset käytännössä supistamaah
m^doilisimman lyhjyessä ajassa
Campinen laakion (hlilireservejä.
Schumän-suuhnitelma on siten bel­gialaisille
pakkokäytävä "usko" tai
kuole''-käsky, josta ei ole muuta pe­lastusta.
• liaksi Yhdysvaltain kohtuuttomat
tulllmuurt. Ranskan pöyhkeä pro­tektionismi.
Hollannin organisbitu
kerjuu, uudeöipaa tehdäskalustpa ja
raaka-aineita vailla olevan Saksan
julma ja järjestelmällinen kilpailu
ovat johtaneet tilanteeseen, jossa bel­gialaiset
ovat todella alkaneet kygyä
Itseltään, että maan taloudellnen. ti­lanne
saattaisi olla parempi minkä
tahansa muun vaihtoehdon vallites­sa;
eikä tässä Suhteessa ptmtu lain­kaan
viittauksia rieuvostbliittoön.
; Lopuksi olisi puhuttava vielä hie­man
Espanjasta, jossa amerikkalai­nen
diplomatia hapuilee, arvioi, kerii
friaricoläista lammasta . etenemättä
kuitehkäaii pitemmälle samalla kun
amerikkalaiset elokuvat jo valmiste­levat
ssaärimarsSia kenraaleille, jot­ka
tulevat joUkkolheen ja miehittävät
heille luovutetut A)tilastukikohdat.
— Työmles-Eteenpäln.
Suoihi sai lO vuoden
vanhoja suihkuhä­vittäjiä
Englannista
HeisihkL — (VS) Tsunmikuun 22
pnä saapui Porin lentokentälle kol­me
siiihkuhävittäjää Englannista.
Koneet ovat "Vämplre nMK-52"
tyyppisiä, nbih kynimerilseh vuotta
vanhoja, jonka johdosta tehdas ha­luaa
saada ne pöiis käsistään, teh­tyään
hiihin joltakin parannuksia.
koneita esittelevät virahomaiset
olivat edellämainitusta tietoisia, mut-ta'selittivät
nUden kuitenkin sovel­tuvan
harjoltustarkoituksiin. Suomen
iiällitlis ori hiiden hankkimiseksi si-jblttanut
täm^än vuoden talousarvioon
usean sädah rnlljooriah markan mää­rärahan.
Tiuikisnahkojen hinnat
viime vuoden tasolla
Montreal. — Tämän vuoden ensim-mähien.
viisi päivää kestänyt turkis-!
nahkojen huutoijaiippa osoitti täällä,
että tui-kisteh hinnat ovat suunhil-leeh
viime vuoden tasolla, sanoi huu­tokaupan
Johtaja Arthur Prentice.
Noin 3/4 myytäväksi tarjotuista na­hoista,
saatiin kaupaksL' Majavanna-holsta
myytiin noin 80 pixisenttia hin­noilla,
Jotka kohosivat aina 41 dol-lärihi
asti. MUtel kalkki eaukonnahat
myytUn $34 — $48 hlnriollla. VllUen
veikkojen nahoista myytiin noin 80
pttfsenttla Ja parhaat hUmat olivat
$47.50.
Tarjolla oU myöskin 150,000 vesi"
rotan nahkaa, joista noin 75 prosent­tia
myytUn, hhmoilla, jotka vaihteli­vat
$2.00 — 2.15 välillä.
Noin feaksi miljoonaa
«virallista" työtöntä
I^nsi-Saksassa
B<nui. ' ~ l^fötltärayys Sisäfiotyl
Iiänsl-Salc^ssa tamaihikitun slkupuo-
Uskolla lS2jm henkUöllä. Joten työt­tömien
lulu tällä hetkellä on 1,^.-
OÖO, mikä <m 84X)bÖ* eöemmäci kuin
vuosi ettten, **
SanomalebU Freles Volk ftlrjoittaai
että todieuisuudessa työttömyys on
suurempi kuin mitä vhralllset hxune-rot
osoittavat, sillä niissä ei ole otettu
huomioon paikkolomalaisia ym. '
Toronton työttömyys
Toieonto. — Työttömyysvakuutus-komission
antamien tietojen mukaan
lisääntyi työttömien lu3EUmää]S To­ronton
seudulla 707 hengellä tammik.
22 p. päättyneen viikon aikana. Mai­nittuna
"^päivänä oli työttömiä kaik­kiaan
20,840 hehkeä. Joista 15,779 oli
miehiä Ja 5,061 naisia.
HUONEiCALUM
• IfnIkfnTnlPla Isoäia ja konttoHn
lustoja. Kaasu- Ja isb^hälok
Säbköjääkaappeja Ja pyykkikon^
ta sekä mattoja Ja mrxitÄvana.
teitä.
Biirlacoff^s Fumiture
619 Qiiecn St; W« Toronto, pnt
SUOMALAINEN-OTTO
RAJA-AHO
RADIO JA TELEVISION
ammattitaitoinen inekanikko
ottaa korjaustyötä vastaan.
Työ Ja osat taataan. "
Puhelin MU. 4-2276
180 Welland Ave.
St, Catharlnes, Ontario
(22-29-5)
Dr;tesliäSimän/Lj«^ca
Iho- ja sukupuolitautien
ERKOISLMKÄRI
3 SPADINA ROAD
(Bloorln kulmassa)
TORONTO, ONT.
Vastaanotto tonnit:
2-4 ip. ja 6-7 ip.
PUHELIMET:
konttori BA. 6614 - kotiin KL 8ÖU
BOND CLEANERS
DYERS ANDTAHOSSl
Suomalainen puhdisiusIlUn
•^Siisti ulkoasu on edustava Ja he^f
tää luottamusta." Teemme hu
kalkki, puhdlstusalaan kuultirdf
työnne. iKotoa haetaan. Kau
'laajulnm palvelus.
'925 Pape Ave. Puhelin GE.
216 0'Connor Dr. Puhelin GE.!
(Voi soittaa myös illalla)
, Vakuutettu säilytys.
Toronto Onfc
DR. E. C. AHO - Hammasiääkäri
HUONE 640 PHYSKJIANS* & SURGEONS' BUIUJINa
86 Bloor Street West Toronto, Ontario
Pohelih KIingsdale'8237
EUROPEAN APTEEKKI
PUiiUMME SUOMEA; B U O T S I A . SAKSAA JA VENÄJÄN KIELTÄ
ö Meillä on kalkkia eurooppalaisia lääkkeitä ja täytämme kaiken­laisia
lääkereseptejä, olkoon ne annettu missä ^Huroopan maassa
tahansa. .
A N N A M M E O H J E I T A V A P A A S TI
HASHMALL'S APTEEKKI
310 bUNliAS ST. WEST (Seuraava Art-GallerySta)
PUHELIN EM. 4-3165 TORONTO, ONTARIO
(3-8-15-22-Z
|(Kansallis-<
katsj
ctakorvau!
en tuotti
että
I kehittj
aan 1
sta i
vienl
«etti oil
kaks
ja iai\
kuu^hk
tasosta
oista tä
|oli se, ett
dllisen;
lelitoisesl
Scon sanelei
Ijennettava
laisia konei
[Neuvostoin
^a. Tästä ji
koneteoll:
etuotär
Ittoman voi
{tn kulut;:
uus jäi
> aikoina
lys ollut rip
i on ta]
ät fcar
neet välit
jat huolestu
ne tulevai
I tahtoisin pi
i investohih
an kokonaa
Ittuja, vaan
Ijoltuksistc
let-valtaisaa
Uemme ei
uuden k
ilasConume
kulutus J
llöä kohd
tmlues
si, mutti
aan rauta
1/5 Yhd
aavasta ir
1 teoUisUiismJ
vasta on
HÄLÖÄTTEKÖ Ö S I ^ TALON
• TAI MYYDÄ OMANNE?
AntaKaä meidän auttaa Teitä häls^
Arthur A. Kivisen kllntelmlstötohniston asiaanles.
Toronton Real Est^te Boardin jäsen.
Puh. iBA-1-6144
442 Sheppard Ave.. E .
WiUowdale. Ohtaiio
Puh konttori MO 5464
38 Lawrence Ave.
Toronto 12. Ontario
Suomen me
entä. esWi.
aihln. Se sas
Iin saavutte
ta läntisen
lliteolilsuus
tä slkäläinei
a myyntiar
sta Buölsih
neljännest
at numeroii
bi meillä 1
. Sikäiä
Saunnilieletteko TALON OSTOA t A l MYYNTIÄ
i»- Meidän- "BiishieSs" on auttaa Teitä hiissä asioissa.
O Meidän päämäärä: TYYTYVÄISET ASIAKKAAT.
tCyyän tuloksen tekaa Uikkeeniine suuruus >^ 4 myyntipaikkaa ja noin
106: asiaihiestä Toröhtössi sekä ystäväUJheh Jä rehellinen palvelus.
Taloja Jokaisessa SutU'-Töhsntoh,osassa Ja pieniä. Soittakaa
meidän SUOMEA PUHUVALLE illYTJÄUJE:
UNO MANKIN'ine
Puhelimet:—Kotiin LY. 4977
1675 Bloor St W.^ Pah. K E . 7941^ Toronto, Ont.
173 Danforth Ave., Pidu^^^G^
KEN WILES REAL ESTATE
Member of Toronto Real Estate Board
lilja on tietj
na Ruotsi)
ihitykselle, n
Ti T. SALO REALTOR
697 BAT^ st., TORÖkTÖ,^
Toronton, Ontarion ja Canadan Real Estate Boardin jäsen.
Könttoripuhelimet: EM; 6-5858
EM. 6 5859
Pitkäaikainen kokemufesemme takaa palveluksen, joka
varmasti tehdään asiäii tuntemuksella.
LAAJA VALIKOIMA TALOJA
Runsaslukuinen asiamiesverkosto taJcaa nopean oston tai myynnin.
(. LAmOJA JA KIINTEDlOSTÖJÄ
" LAINOJA SAATAVANA
Puhelin kotiin iltaisin MI. 6554
Canadan suurin suomalainen kiinteimistötoimisto.
m
Ive
MIKSI VUVYTTELETTE JA KÄRSITTE?
Vatsa-, sappi-, maksa-, munuais- Ja virtsarakkokivut voft
olla vaarallisia. Ne alhputtavat selkäkipua, reumaattif
särkyä Ja kipua, painostavaa kaaSUa rintanne alle, oikealla 1
vasemmalla puolella, vatsahappoja, hapanta ja katkeraan
kua Ja kuivuutta suussanne, päänkivlstystä jä hulnJao
ruokahalun puutetta,* umpitautia tai epänormaalista vat
tohnhitaa. Käyttäkää slUohi heti RUSCJI TREATMF
STOMACH REMEDY-lääkettä välttyäkseime enhnmiltä
kavuta sJdratiksUta, ajan Ja rahahhhkalta. Heti enslmmäii
puUolUnen auttaa. Kalkille tuhnettu. Hinta atooastaan
pullollinen.
AJD^OAStAAN iTKSI MAAILMASSA
MIZARH SALVE
EDel MIZARH-salva auta, ei auta mikään, sano^
tuhannet Uimiset. ReumaattlsUn, nivelreumaa'
slln, Uhasklpuihin ja piakotukslln. pakottaviin
tioihin, käsivarsiin, kyynärpäihin, rintaan, »1 ™
nelslln tai kipelsUtf polVUn, sääriin, riUkkoIhln,la3
nesärkyyn, kyUnUn jalkoUdn, luuvaloon, tai tunt^
että muurahaiset kävelisivät nahan alla, seJte»
puuh. lohkkafeärkyyn Jne. Tämä on ahioa MCA»
salva maailmassa. mUjoonien tiihtema ja käyttsc
El ole mitään sen verolste. Htata ahioastaan^
tölkillinen. Lähettäkää ralia tilauksenne mtuffl»
Me emme halua lähettää CODrUa.
V -
Meldäh osoitteemme ön":
559 BATHUBST STREET TOBQNTO *, 0NXAB8
TIK
KULKV
sovi
mukai
se
8U'
PAL^
Voitte"
Greyl
Torvall'
tettavi»
delllne]
• matkoi
sykää
kohtia