Vapaus, November 13, 1924

              Torstaina, ciarragk. IdL — Thur., Nov. ISfii, 1924
f'
'i^Btamim «nomaliUsen tySväestSn iäoenkannsttaja, Omes'
" O N N I S A A B I . ^ABVO V A A Ä A ,
j TjHtaaya. touaitgaapDlMBCP»
VAPAUS (laberty)
onlj ozsan of Fiiuu&b Workera fn Canada. Pob-ifisiied
in Sndbnry. Ont, «vety Tuesday, Thunday and
^Sataptoy. ^ • • • • •
^ - Advertiaing rates 40e'per eot ineh. Hinimom eharge
for single insertion 75c. Diseonnt on standing advertiae-nent
The Vapa'/s is th« best advertidng medfnm
- i n a n g the Finnifh People in Canada.
T I L A U S H I N N A T :
<;^nadaan yksi vk. |4.00, ptibli vk. 92.25, kolme kk.
f l . 5 0 j a yksi kk. 7 5 c
V . Yhdysvaltoihin j a Saomeen, y k d vk. $5.50, pnoli v k .
$3.00 j a kolme kk. $1.75.
; Tilaaksia, joittf ei senraa raha, ei t a l l a lähettämään,
•yaitsi asiamiesten joilla on takaukset
Umoitushinta kerran jalaistnista ilmoitoksista 46ic
: .Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehtöen torstaina kello 3. '
; : Be^istered at the Post Office Department, Ottawa^
«8 second class matter. . • ••••
o Vapauden konttori j a toimitus: L i b e r t y BIdg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
~ ' J o s ette mill^oin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kiTjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.)
: persoonatlisella nimellä.
J . V. K A N N A S T O , liikkeenhoitaja.
V ^ Lehtemme tiistain numero jäi ilmestymättä maa
nantaina olleen laillisen juhlapäivän takia.
Vasen siipi
; V Siipi, 'Left Wing, on nimenä Ammattiunioi-den>,
vali8tusliiton Canadan jaostoi^ juuri ilme8t)^ään
alkaneella i äänenkannattajalla. Sikäli kun lehden näy­tenumerosta
selviää, tullaan lehteä julkaisemaan; lo^^
kuukaudessa ja on sen tehtävänä vaiiemmistolaisen eli
vallankumouksellisen suunnan ajaminen Canadan unio­nistisessa
liikkeessä..
. i Esittelykirjotuksessaan lehti arvelee, että se tullaan
ottamaan vastadi sekavin 'tuntein. Unionistisen liik­keen
vasenunistonjkesikuudessa tullaan lehteä teryeh^
maan jo kauan kaivatun 'otteen; toteuttamisena, kun taäls
vanhoillisterf - kesfkuudräsa $itä pidetään tuomittavana,
Iconimunistien pesästä lähten^eää uufena tulokkaana.
On myöskin malidollista, että monien mielestä tä­män
uuden lehden tehtävät ,olisi voitu suorittaa puolu­eemme
ääiienkannattajassa Workerissa. Siten olisi sitä
'Voitu verestää lähemmin Canadan tyoyäenlii)dceen joka-
. 'päiväisiin tehtäviin vaikkapa erikoisen unionismisivun
f'^ V; kattamisella, joka «amalla olisi' myöskin voinut olla
äptina • lehden aineellisessa vannistutt&misessa. Monet
. saattavat pitää uuden lehden perustamista toimenpitee-
• - näJljoka.jhajottaii vielä, heikossa; asemassa olevan Vor-
, ke^n muutenkin pientä tilaajakuntaa. Kun kuitenkin
, . ' ot^a huomioon, että tämä uuden lehden kustannt^t
i;voalimKman kokonsa<johdosta eivät nouse suurOcsi,-
\. onUuskin luultavaa, että se-aiheuttaa'erikoisempia liftä-tjU^
oja^ englanninkielisten tovörilehtiemme pystyssä
pitSjiUe. . Päin vastoin, jos «kieliset» toverimme tule­vat
onnistumaan uuden lehden levittämisessä ja sen
täik:eiacsi tekemisessä, on luultavaa, että sen kautta
avautuu uusia mahdollisuuksia myöskin Workerin le­vikin
laajentamiselle. Toivokaamme sitä.
Joka tapadksessa on varma, että vanhoillisten unio*
nistien keskuudessa .tämä vasemmistolehti tullaan otta-
^ maan vastaan vahvoilla. ennsdckoluuloilla. Monien
mielestä se muodostaa seinän, jonka kautta ei voi olla
i^^iivminkäänlaista kanssakäymistä ^^^v aja-
^ van' aindcsen'kanssa\tä)ioni8tisessa liildceessä. Meikä-f
itäisten on^ voitettava tämä enncdckoluulo. Ja äe voite-
> taan sitoi, että käytännöllisessä uniotoiminnassa osote-taan
englanninkielisille työjäisille, että me emme odo-
• ta heiltä mitään luonnottomia, ei. mitään keinotekoista,
, vaan tahdomme heille ja koko työväenluokalle Hyväksi
koituvaa. Meidän ei saa olla vasemmistolaisia amma­tiksemme,
vaan meidän edistysmielisyytemme täytyy
' ilmetä jäikiperäisen kannan ajamisena käytännöllisessä
tmiotoiminnassa ja yleensä tyÖväestöä.koskevi
mysten pohdinnassa ja ratkabuissa. On lakkaama^^^
tarkoin ynomärrettävä unioihin kuuluvien työläisten
inieliala, psykologia, kohdeltava hellävaroen työläisten
>' vakaumdcsia^ estettävä agitatsionimme muodostumasta
^(toisinajattelevien intohimoiseksi parjaukseksi, mutta si­tä
päattäväbemniin «levien olojen pohjalla j ^ kapita-
'.'listisen järjestelmiin ristiriitain valossa osotettava se
T;tie,|mitä työväenliikkeen' o
osottaa edistysniielisen kantamme paremmuus itse ca-
.anadklaisten asioiden ja kysymysten yhteydessä. Meidän
' ei ole turvauduttava keinpt^oisiin manöövereihin, sil-
\^ \ ' lä sellaisessa väijyy vain tilapäisen onnistumisen ja
jTj^',, aamalla ^ pitemmän menestyksen menettämisen vaara.
' - Täytyy aina'muistaa, että vanhoillisimpienkin unioiden
<K ^ jäsenistö on jo ottanut aimo askelee^ työväenliikkeen
;5^->,Vi'rakentamisessa. Tästä on annettava heille täysi tun-
<v>^ Vnustus. He ovat pahimmassakin tapauksessa paljon
,^ "edellä „. vielä porvariston helmas»sa uinuvista järjesty
^"^It.v ~ mättömistä työläisistä. Meidän tehtävämme on auttaa
ja ojentaa heitä pitemmälle. Meidän on lymmärrettävä
^fv,\,'.'^paremmin yhtei^imnallisen elähän monimutkaisia on-
-X. gelmia kuin mitä vanhoilliset ymmärtävät ja iiadkitta-
'''t|^^'^^va.heidän luottamuksensa ja kunnioituksensa tietojem-
•t^' ,-fnfc ja kj^jenune äevänmyydellä.
muuttua vallankumouksellisebL Ja luokkataistelun
periaatteellinen ymmärtäminen pysyy vielä kuolleena
kirjaimena niin kauan kunnes jokapäiväisen elämän
kysymykset kovakouraisesti oeottavat työläisille, että
heidän ihanteittensa toteuttaminen ei tuota pysyväisiä
tuloksia muuten liuin koko köyhälistöä käsittävän luok-kaliikkeen
hellittämättömän taist^un kautta. Luokka
tabtelun laajaa taustaa silmällä pitäen me <^mme ta
hän saakka koettaneet toimia vanhoillisten unionistien
valistamisdui ja vain sen yleisiä piirteistä silmällä
pitäen me voimme tulevaisuudessakin odottaa ponnis-tuksillemme
menestystä.
Suuren lännen
tarina
Niinkuin aikoinaan Yhdysvaltain nouseyan länteen
liitettiin suuria toiveita suurten ihmisjoukkojen hyvin­vointiin
nostattajana^ samoin Canadan laajoja . lännen
maita aikoinaan katseltiin hunajaa vuotavana luvattu­na
maana. Idän kapitalistisesti. ahdistuvia oloja läh­dettiin
pakoon länteen käsin kaildcoamal la. Siellä
odotti antelias maankamara yritteliästä kyntömiestä ko­koamaan
hinkaloonsa rikkaan sadon mitä monipuoli-simmista
maan antimista.
Kun Yhdysvaltain puoleinen länsi oli jo kaikki
aarteenstr avannut ja kaikki antimensa pettyneille
onnenetsijöille jakanut, kutsuivat Canadan läntiset
altieet vielä houkuttelevina yritteliäitä ihmisiä luok­sensa.
Virta kulki sinne sekä idästä käsin Canadasta,
että Yhdysvaltain läntisen rajan takaa. Canadan hallitus
perusti erikoisja värväystoimistojakin Yhdysvaltoihin;
joiden tehtävänä oli kiihottaa ja avustaa siirtolaisuut­ta
länsi Canadan aroille. Yksi ainoa Omahassa^ Ne-i^
raskassa sijainnut tällainen hallituksen asioimisto on
välittänyt parinkymmenen vuoden aikana 50,000 uutis-asukasta
Canadaan. Näiden siirtolaisten lasketaan tuo­neen
mukanaan, yli viisikymmentä miljoonaa rahassa
a talouskaluissa, joka kaikki edustaa suunnattomat
määrät ihmisenergiaa suoranaisena lahj ana Canadan
aloudelle. •^^M
Muutama päivä sitten kertoivat sanomalehdet mai>
nitun viraston sulkemisesta. Värväysmahdollisuudet
ovat loppuneet Länsi Canada on lakannut kangaste*
emdsta luvattuna maana amerikalaistenkin silmissä.
Sikäli kun ihmisvirta on painautunut länttä kohti
mljempien olojen tavottelussa, on kapitalismi seuran­nut
kiinteästi kintereillä muuttaakseen jokaisen uuden
asutusseudun kaltaisekseen. Sitä mukaa kun työläisten
a farmarien joukot ovat taivuttaneet karua luontoa
>alvelukseensa, on kapitalismi alistanut näiden ihmis­ten
talouden valtikkansa alaiseksi. Vaatimattomana
a hyyäntarkotuksiin pukeutuneena ovat porvarit: ja ka-
)italistit toiminee/ tavarain ja rahalainojen hanldci-oina,
kytkien siten vähitellen koko lännen luotto- ja
velkasiteiden armottomilla kahleilla isänhyytensä alai­seksi.
Suuri länsi ei kyennytkään pelastamaan por­varillista
riistoa ja keinottelua pakoon lähteneitä. Se
Vuosi vuoden perään olemme pai­netun
j a puhutun sanan avulla par­haamme
mukaan suurille työläisjou­koille
«ehrittäneet nykyisen yhteis­kunnan
luokkaluonnetta osottaen
sen perustuvan luonnonrikkauksien,
tuotannonvälineitten yksityisomis­tukseen
sekä työntekijäin työntnlos-ten
riistoon. Samaten olemme osoit­taneet
eri yhteiskuntaluokkien vas­takkaisten
luokkaetujen pakoittavan
jatkuvaan luokkien väliseen ta»te-luun
j a että tässä taistelussa se
yhteiskuntaluokka^ joka on parem­min
järjestynyt, luokkavoimansa
keskittänyt, kykenee luokalleen pa­remmat
elämänehdot hankkimaan.
Siitä huolimatta on vielä melkoi­nen
osa työväestöstä, 'ei ainoastaan
kokonaan yhteisistä asioista piittaa­maton,
vaan vieläpä taistelee vas.
tustajaimme .riveissä koko työväen­luokkaa
vastaan. '
Valistustyömme vaikutus ei ole
siis läheskään levinnyt niin laajalle
työväenluokan keskuuteen kuin sen
työväen luokka^a&eman perusteella
olisi pitänjrt tapahtua. Miten on
tämä selitettävissä?
Huomioonottaen työväenluokan
taloudellisen aseman sekä ne eri
keinot, millä vallassaoleva porvaris­to
oman katsantokantansa juurrut­taa
koko riistonalaiseen kansan-enemmistöön,
on verraten helppo
käsittää, miksi luokkatietoisuuden
tunteminen työväenluokan keskuu­dessa
on niin puutteellista kuin se
On. X
Kokemuksesta tiedämme, että m i ­tä
ulompana työväen jokapäiväistä
elämänpiiriä valistustyötämme har­joitetaan,
sitä vähemmin se on suu­rille
joukoille mielenkiintoista j a s i -
tä Vaikeampaa on niiden sitä por-pmaksaa.
Mitä lähemmäksi työvä­en
suurten joukkojen jokapäiväisiä
elämänkokemuksia voidaan valis­tustyömme
soveltaa, sitä helpommin
on vallitsevan yhteiskunnan 'luok-kaluonne
j a luokkataistelun väittä-mättömsrys
heille kirkastuva. K un
esimerkiksi ajattelemme Canadassa-kin
itse varsinaisen maankielisen
työväestön herättämistä, n i i n täytyy
myöntää, että heitä ei voi saada
millään taikavoimalla innostumaan
työväenliikkeeseen, eipä edes ym-märtämäänkään
työväenliikettä, el­lei
.sille selviä sen' tarpeellisuus ja
tehtävät tämän maan politiikan ja
työ.väen jokapäiväisten etujen aja­misen
yhteydessä. Ulkopuolinen
esimerkki vaikuttaa työväkeen vas­ta
sitten, kun se j o itse omakohtai­sesti
.on: liikkeellä.^ Silloin kun s i l ­le
on omien taistelujensa j a koke-'
mustensa kautta kertynyt sano­kaamme
työväenliikkeen itsenäistä
"pääomaa", on se vasta kykenevä
ottamaan oppia toisten maiden työ­läisten
tarjoamista esimerkeistä.
Työläinen ottaa ensimäiset as­keleensa
valistumista kohti yhteis*
kunnan porvarillisten laitosten ar­vostelusta
j a niiden ristiriitaisuuk­sien
paljastamisesta " j a tuomitsemi­sesta,
joita työläinen vaistomaisesti
tuntee kärsivänsä. Vaistomainen
tyytymättömyys oleviin oloihin te­kee
työläisen otolliseksi köyhälistön
vallankumousopeille. Mutta kuten
sanottu, tyläiset eivät välitä niin­kään
muiden maiden oloista, kuin
oman maansa. He eivät lähde l i i k ­keelle
vieraitten asioiden takia. Me
olemme vain ihmisiä j a meitä ympä-röivien
olojen lapsia. Vain omista
oloistamme on meidän innostuksem­me
j a taistelujemme lähteet löydet-neltä,
ett» tykin Säni, joka rxn-buttelee
tannerta jaljtaTmme aUs,
kuuluu Nevalta '^Sevastopor^ninii..
sestä laivasta, j o k a ampua kahdek^
san virstaa kaupungista ulompana
olevaa viholKsta.
Palaamme'^ sisälle odottamaan uu­den
kohtalokkaan päivän valkene-mistä.
K e l l o kahdeksan aikaan aamulla
lähden taas ulos katsomaan miltä
kaupunki näyttää. Tyhjäntoimitta­j
a t eivät tavallisestikaan ole näin
aikaisin kadulla, vaan tänään niitä
näkjry- entistä vähemmän. , Sensi­jaan
kadulla o n .uusi tavallisuudes­taan
poikkeava vilkas liike. SKnä
värillisten ennakkoluulojen vuoksi i tävä.
Eras iniiistelina
Kuu—Iin. :Mistä
varmaan P i e -
Sa-
Kniulitkot
ammutaan? Se on
tari^Paavalin linnoituksesta,
massa välähti huone taas ihan v a ­loisaksi
j a kuului ukkosen jyrinää
muistuttava jymähdys, joka sai k u i i -
siken-oksisen kivitalon vavahtele­maan.
, Jyrähdystä seurasi-aina pa­rin
minuutin väliajan, jälkeen valon,
välähdys j a t a a s u u s i jymähdys'
jonka^. mainipgit^, tuntuivat aivan
sängyissämme! .
Emme puhu mitään, ^illä < outo
"ilkeä? tunhe valtaa mielen siitä.
kuinka on päättyvä tämä yksi pro-itse
joutui kapitalistisen järjestelmän uhriksi. Se e '^fS?!" „f°"?"v.lS!!«'
vapahtunutkaan vapauttaan hakevaa, vaan kaipaa ny
itse vapahdusta riistojätjestelmän kahleista.
Laki ja oikeus
'Mmi
mm
i i i i
mä, {porvarillinen Järjestdmä ja koko porvaria maa­ilma
möyrii vielä väevänä ja-itsepintaisena meidän
j^pariliänmuSr Canadässä on nykyään noin 275,000
^4f^'!^' n^6|hfn^ ja^^ Mutta-pieni vähem-
: Työväki j a : JMrvaristo ovat samanarvoisia lain
edessä. Periaatteessa. iMplempien luokkien:- jäsenille
tunnustetaan^ sama ihmisarvo. Molemmilla myönne-^
tään olevan sai^anlainen ruumis, joka vaatii jokseen
kin yhtäpaljon ravintoa ja jonka verhoamiseen menee
sama määrä kangasta. * Molemmilla sanotaan olevan
kuolematon sielu, joka,;vaatii henkistäjravintoa.
Näin paljon javkenti^ vieläkin enemmän tiedetään
työväen ja porvariston välillä yhtäläisyyttä teoriassa.
Käytännössä tätä yhtäläisyyttä ei oteta huomioon.
'Porvaristo suhtautuu lakiin, mikäli se koskee^Sif-tä
itseänsä, hyvin vapaamielisesti. Milloin se käy^ sille
hankalaksi, npstaa porvaristo sen sivuun ja sanoo, että
huilaappas sinä kaveri nyt välillä, minä pusken tässä
taas yksikseni; Näin tekee porvaristo. Työväen taas
täytyy aina olla^ lain kanssa hyvissä väleissä.; Täytyy
tarkoin tuntea sei^ jokainen ominaisuus ja varoa, ettei
se pääse lyömääti. Laki on työväkeen nähdeuv yllättä
vin ja vaihtelevin'^'kaikista olioista. ' "
cMitä sitten tulee kaikkeen muuhun, mikä koskee
porvariston ja työväestön välistä yhtäläisyyttä, niin on;
todettava, että vaikkakin näihin 1 uokkiin kuuluvien
ruumiilliset ja henkiset vaatimukset ovat samat, niin
on porvareilla kuitenkin monin kerroin enemmän, kuin
työläidilläf clämänhyvyyttä,, millä verhota ja ravita
ruumistaan ja sieluaan. Ja tämän suhteen haluavat
porvarit säilyttääkin ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
Siinä taricoituksessa tekee pariskunta laki; ja oikeus
työläisiä kummasti^ttavat, ihmeelliset koristinsakin.
Tol^uden etsintä
° Jiskettäin piti opettajain liitto, johon kuu­luu
70,000 jäsentp,; sääntöjen - mukaisen edustajakoko­uksen
Lyonissa. Siinä käsiteltiin:mw m. perusteellisesti
kysymystä histofian opetuksesta.-'Liiton\kasvatusopil
Unen komissioni sai tehtäväkseen ryhtyä valmistaviin
toimnipiteisiin kahden uuden :histp^^
kaisemista varten. Toinen niistä laaditltan primääri-koulujen
oppilaita^ varten ja: t u ^
yksinkertainen ja helppotajuinen esitys ihmisen ja' in­himillisen
edistyksen historiasta. Sen tarkoit
on vain herättää lapsen mielessä Idinnostnsta historian
kdiityskulkuun. > Toisesta taas nraodostetaan perus­teellinen
ihmiidnmnan historia varnuneempia varten j
tulee sen perusaatteiiia olla viha sotaa vastaan, inhi­millisyys
j a 'oifceudoirjddcaus.
Kansainvälisiä järjestöjä päätettiin; kehoittaa^tclke-
Ilman tätä tietoa j a siitä mään kailikeasa^ jotta historianopetus saataisiin'kailds-sa
maissa^ ^ m a a f K r i jäije^etyksi.
kumouksen historiallisista hetkistä.
Vihdoin lausui toverini: "nyt on
vihollinen varmaankin kovin lähel­lä..
Onkohan j o kaupungissa."
Myönnän • sen mahdolliseksi. Pu­keudumme
kiireesti j a riennämme
kadulle, ottamaan selvää tilanteesta.
Ulkona on vielä^ pilkkosen pimeä,
sillä onhan kello i vasta neljä aamul­la^
Kadulle tultuanune huomaam-kUtoouksellinen
• proletariaatti on tä­nä
' aamuna' noussut. tavallista aikai­semmin.
Varsinaista katuyleisöä ei
tosin ole liikkeellä, vaan auto- Ja
raitiotieliikenne on toiminnassa, —
tosin jokapäiväiselle tehtävälle vie­raassa
tehtävässä.
Siinä meneerUudenkylän asemal­le
päin pitkä jono tavararaitiotie-vaunuja,-
joihin on sijoitettu tykke­jä,
k u u l a r u i s k u j a j a ammuksia. Sa­malla
tulee Uudestakylästä toinen
jono vaunuja, jotka ovat menossa
keskikaupunkia kohden hiekalla las­tattuina.
Tykkien j a kuulaxuisku-jen'
merkityksen ymmärrämme, vaan
hiekka — mitä sillä tehdään? '
Ase- j a ampumatarvevaunut hil­jalleen
liukuivat eteenpäin vakava,
kasvoisten nuorten sotilaitten seu­raamina.
Autot lentävät.. hirveällä
vauhdilla edestakaisin.
• Sotilailta emme tahdo kysyä m i ­tään
tilanteesta, sillä he varmaan­kaan
eivät tulisi kysymykseemme
vastaamaan. Sensijaan kysymme
menee jättiläismäisen suuria antoja
kivääreillä lastattuna,, siinä taas
pitkä hiekkajona, siinä noin sata­viisikymmentä
nuorta työläisnaista
hyvin järjestetyissä riveissä. Kai­killa^
heillä on punainen päävaate
hatuntapaan päähän solmittu j a l a ­pio
olkapäällä. Joukkueen edellä
kulkee nuori punapäällikkör kaksi
reipasta naista . rinnallaan kantaen
punaista lippua, johon on p i i r r e t t y:
"Me voitamme sorrettujen sodan.
Koko maailman sortajia vastaan."
Kumahdellen kajahtelee marssin
tahdikas kulku. Kirkkaina laulun
sävelet raikkaassa aamuilmassa.
•.'Voimakkain käsin me kaamme -
sorron j a sortajat vaan
LipUmme painaisen saamme
voittoisna hulmuilemaan."
Tätä naisjoukkuetta seuraa toi­nen,
kolmas; neljännessä joukossa
on naisia j a miehiä. Kaikki he
ovat varustetut mikä minkinlaise^la
työaseella. Näiden > jälestä tulee
pitkä jono hevosia, joilla on kuor­mana
tykkejä, säkkejä, piikkilankaa
y. m.', . ^ : •'•
Koko kaupungissa ei ole yhtään
toria, jossa ei olisi mjtä moninai­sempaa
toimintaa j a - v a r u s t e l A.
Etenkin sotilasharjoitukset käyttä-vät
t o r i t Siinä on' vanhaa j a nuor­ta.
Kirjavat työnuttureuhkanat
päällänsä.- Tuhannet, kymmenet jo­pa
sadattuhannet proletaarit ovat
jättäneet tehtaittensa koneet seiso­maan
j a lähteneet kadulle, ollak­seen
j o k a minuutti valmiina puolus­tamaan
sydän verellään proletaari­sen
vallankumouksen voittoa. Nä
mä sadattuhannet proletaarit olivat
vannoneet, että valkoisen riistäjä-vallan
saastaiset saappaat eivät k oV
kaan voittajana tule häpäisemään
Venäjän vallankumouksen- sydäntä,
punaista Pietaria.
: E i ole tänä päivänä elämä ka­duilla
: entisenlaista, tarkoituksetto­malta
näyttävää edestakaisin kul­kemista,
> vaan kaikkialla näemme
kuumeista työtä. 'Muutamassa tun­nissa
— puolessa p ä i v ä s s ä— on
komoussankariii
tenä ja taioiJSSS,"^^^
Juuri fcnn kaupuhki
" v a l m i i k s i " , niin 4^.^
sanoma "vihollisen rint^n^. - t t u ja se perääCX-f
n i s k a s s a . " Työ TsoSL^^^
osastoissa otetaan tämä s^^pr^"--^ J a v a h t a a tällöin
aa
kelle vierähtäneen kyyneleen.
n proletaarisuuden yhteyden
tuli täyttää mielet. ^ ^
, Toyent Judemtsh on käänj'
t y P i e t a n n portilta, mutta ^fm^
ei ole vielä lopullisesti Tohen;
Siksipä jatkakaamme ^
kierin varteen pu.4J:,f
joku nainen _ pyyhkäisee salaa
maUa mnoUa vallankumoustyötäa:
me siksi, kunnes koko aiaaiW, '
nistäjäluokan osaksi on tuDct JB
denitshin osa."
Toverit, tätä käskyä meidän oi
vielä • tänä päivänä kaikissa aai«»
muistettava.
Aura.
Englannin työväen un-sia
voittoja
..'Xontoo. — Englannin ja Walesij i
kauppaloissa ja kaupungeissa (pät.:
si Lontoossa) toimitetuissa kunnal-^
lisvaaleissa Työväenpuolueen toi-!
mat osottivat säännöllistä lisälntj. ^
mistä, kuten parlamenttivaaleissa. •
kin, joissa puolueen äänimäärä K-sääntyi
y l i miljoonalla, vaikka edus.
tajaluku vähentyikin 192:sta 152:-:
een.
Kunnallisvaaleissa 204 työvaea
645:stä ehdokkaasta tuli vahtaisi, •
lisäten työväen edustusta 20. Kon­servatiiveja
valittiin 417, mutta hei­dän
edustajamääränsä lisääntp Tain
yhdeksällä.
Kunnallisvaalit antoivat lisätodis-tuksen
siitä, että liberaalien poliitti­nen
vaikutusvalta Britanniassa las-kee
säännöllisesti,' porvariston yh­distyessä""
torjumaan Työväenpuola.
een taholta uhkaavaa yhteiskonnal.
lisen uudestijärjestämisen vaaraa.
Liberaalien kokonaisedustus kun­nallisvaaleissa
vähentyi 24:llä.
,, ^ o ...
koko kaupunki muuttunut kuin. t a i ­kasauvan
voimasta l ^ n varuste-tuksi
sotarintaitiaksi. Nevan silto­jen
: päässä olevat kiviaidat ovat
kaikki : peitetty hiekkasäkeillä, huo­mattavimmat
katujen kulmat varus­tettu
kuularuiskusuojilla, jokaises­sa
puistossa juoksuhautoja j a piik-kilankaesteverkoilla
on koko kau-punki
katiskoitu.
Ei voinut olla ihmetyksestä huu­dahtamatta
"mitenkä tämä on mah­dollista'^'
vaikka näkikin omin s i l -
me, * että punaisen Pietani^ vallan- porttivahdilta j a saamme tietää hä- min nuoren ihmeitätekevän vallan-
IKÄVÄ TAPATURMA
Äskettäin tapahtui Kiuruvedellä,
Remeskylän kansakoululla ikävä ta.
patupma, jossa eräs koulupoika me-,
netti /henkensä.
; Tapahtuman kulku on seuraava:
Kun mainittuna aikana kansakon-luoppilas
Kalle Grof läksi välitm-nin
jälkeen menemään, sisään lan­kesi
hän jollakin tavalla, jolloin
hänen povitaskussaan ollut irralli-nen
puukko tunkeutui sydäntä bh-,.
den. Poikanen toimitettiin lääkärin
hoitoon, mutta kuoli hän seuraava-na
päivänä ankarasta verenvuodos­ta.
Kovanpuun lastuja
3. ^
Sisältö: Suomen kansan syvälliset tutkimustyöt — Ristik­kojen
takaa. - - ' K a k s i I : W^
t;s-»'i i lian
uuressa Suomen­maassa
n ä k yy
olevan / t ö l i ä k^^^
taa k e h i tykseh
alaisena I suuria
asioita. Yksi n i i^
tÄ on kysjrinys
I p r e ^ i d e n t i n l j a
yleensä yirkaher-rbjen
; 7 eläkkeistä.
Toinen on maan
kasvamisen nuus­kiminen
Pohjan lahden rannalla j a
kolmas on jättiläismäisen sanakir-;
jan toimittaminen kaikista niistä
murteista, vaänteistä j a kangerruk-s
i s t a , : mitä Suomen kansa on eri
paikkakunnilla knlloinlän puhunut
ja edelleen puhuu.>, Kaikki nämä
työt pitää suorittaa ensi tilassa ja
niinkuin tosikulttuurikansan tulee,
kruunun varoilla. Kyllä valtio
maanmoukalta kaikkiin näihin tou-huihin
rahat periL
Presidentin eläkejuttu onkin . tain--
nut tulla jo päätetyksi sillä, että
pistetään presidentti 250,000 ^mar­kan
vuotuiselle eläkkeelle, n j i n - e t -
tä kunhan muutama vuoa kuluu,
niin on heinähäkillinen eläldceellä
olevia*" presidenttejä. Suomen kan.
äa on ••' luotu tekemään ihmeitä ja
siksi: ; se pystyy' . päihin
sunrimpiakin'''^ nudta : j ö ' 'sellaisessa
pikkuaäassa k u i n presidenttien elät­tämisessä.
Kun-eivät edes sellaiset
rikkaat maat kuin Ameriikka^itöle
viitsineet lähteä pistamiän .onthoja
presidentin eläkkeisiin, niin ottaa-pas
Suomen jussiv^ j a antaa olkdn
mestamäytteen ^itä^ että se kerta-kaikkiaan
on luotu tyhjäntoimitta-jain
elättäjäksi, jonka toteuttami­seen
Suomen itsenäisyys nyt antaa
niin mainion t i l a i s t ^ e n . Eläkkeel.
le vaan jokainen, joka kerrankaan
on haistanut viran käryä savolais-tai
hämäläisnokkaansa. Kyllä kruu­nu
.maksaa. Kaikkien muidenkin
virkamiesten, koirapoliisista aina
ylempään saakka^ eläkeasia' on jo
valmis asia, joskin siitä täytyy muo­don
vuoksi ensin vähän eduskunnas­sa
keskustella./ Eläkkeitä pitää t u l ­la
herroille j a kansa saa tottua elä­mään
vedellä j a leivällä.
Ja sitten täytyy saada se jätti-;
läispunka Suomen kansan murteis.
ta. Punkassa tulee "esittää jokai-^
sen sanan kaikki erimurteiset t o i -
sintoasut koottuina kirjakielen mu­kaisten
hakusanain aUe, Varustettuir
na merkitysten j a merkitysvivahdus-ten
selityksillä ' sekä valaistuina sa­nan
käytäntöä osoittavilla lauseta-voilla
j a puheenparsilla J a esittää
'mahdollisimman tarkoin kunkin sa­nan
ja sen merkitysten maantieteel­linen
' levinneisyys."
' Vain sellainen maa, jonka koulu­kulttuurin
käytännöllisenä huippuna
on maisterin arvon hanUdminen t a i
ylioppilaslakin kollon ylpeään; mut­ta
tyhmään päähänsä .vetäminen,
ryhtyy valtion varoilla sellaisin n a -
pertelnihin, joilla ei- tottaviekoön
ole minkäänlaista sivistyksellistä
merkitystä eikä urvoi», Mitä hittoa
sellaisella sanakirjaSatehdään^ j o.
honka on koottu - e r i "nurkkakunnis­sa
tavattavat^ sanojen mongerrukset,
kun vielä- tämän puuhan::alkunnpa-nijainr
t ä y ^ myöntää, että; työllä
olisi kovin kiirekin, kun "meidän
päivinämme, nimittäin : vaikuttaa
yleis, j a ' kirjakieli* valtavasti kan-
-sanmurteisiin, niiden ominaisuuksia
tasottaen ja hävittäen." Suomalai­selle
sivistykselle riittäisi,; kun tie--
dettäisiin, että sitä ermen vanhaan
ei tuolla kielelläkään niin suurta vä­liä
ollut j a onhan sitäpaitsi ilmes­tynyt
kertoelmia j a teoksia kaikHla
huomattavimmilla murteilla, jotka
jo • sellaisenaan ovat sanakirjoja
Suomen kansan johtavimmista mur­teista.
Jos tämä Canadan hallitus
ryhtyisi tutkimaan millä : kaikilla
väänteillä imigraniit ovat täällä p u ­huttavaa
engelskaa - rääkänneet ja
kuinka itse maassa syntynyt väestö,
aikojen varrella on kieltänsä kallis­tanut
milloin toiselle milloin toi­selle
puolelle suuta, n i i n heikkomie­lisenä
me pitäisimme sellaista edes-ottamista
. Mutta vanhassa -maassa
on tällainen työ menossa. j o täydellä;
vauhdilla, koska -siihen j o tuMattu-j
en varojen lisäksi .viime- eduskunta
on myöntänsrt 200,000 markkaa.
Koko toimituksen. lasketaan maksa­van
.noin kaksi j a puoli miljoonaa
markkaa. Jo viime kesänä on nel­jätoista
maisteria, yhdeksän - yliop­pilasta-
j a neljä muuta "oppinutta"
ollut eri pitäjissä ^ töUistelemäs^
kuinka kansa päästelee flinttakor-koisia
sanoja suustaan. ; Muutamia
miljoonia tulee tällaisen: tyhjäntoi-
^mttamisen kautta nyt pulitettavak­si
mihinkään sen ' - hyödyllisempään
pystymättömille maistereiller j a : p i i -
mälakeille., ,
Kolmas suurtyö on se maankas-vun
tutkiminen -^Pohjan lahdella
rannikolla. Jo piennä poikana luet­tiin
kansakoulukirjolsta, että Poh­jan
lahden rannat: osottavat pienen
pientä kasvua. Joku tohtori on tut^
kinut tätä asiaa j o kymmeniä vno-ria
ja' seUttää'tuon kasvun olevan
melkein mitättömän^ m n t ^ : k u n im^
tä virkamiehiä nyt ^.kerran p i l a a o l^
la, niin mitäs muuta k m n ottaa tä­mäkin
.tulitiklrävoik^yperinpo
"tutkittavaksi." Saahan siinä aina­kin
pikkuiselle maisterilaumalle hy­viä:
kesäloma-aikoja Pohjan lahden
rantamilla j a Suomen valkoisen:
kansan suuri tietäjämaine kasvatj
Kun näistä töistä selviydytään,
niin voipa jo melkein varmasti ar.;
vella, että sen jälkeen ottavat Suo­men
maisterit tehtäväkseen taivaan ;i
tähtien lukemisen. Siitä saisto :
oikein pitkäaikaisen jobin ja siin»
aukeisi virkoja niin paljon kirin,
vain Suomen virkamiesteollisnos :
pystyy tuottamaan. Ja jos tämän
alan pitäisi sulettuna ainoast^ ^
maistereiUe, niin ylioppilaat voia-,?,
vat • ottaa • laskeakseen kuinka mon-;
ta jänistä 6n vielä jälellä Suomen
maassa.; Ja kanditaatit voisivat ror;
veta kauntaamaan kuinka monta he-vo^
Svoimaa koko Suomenmaan. 1*;
mät kuluttavat märehtimisessä i^l
den vuoden sisällä.-
Sitä varten täytyy vanhan maati
entistä pontevammin kilvoitena vir-kamiessuraUaan.
Kun muissa
sa koulujen kautta pyritään entoU
enemmän - kehittämään käytänuolfi-sessä
taloudessa, teollisuudessa J»
yleensä arkielämässä tarvittavia W-kyjä,
niin Suomessa pusketaan oi­kein
olan takaa pelkkiä vhrkaherro- '
ja, jotka eivät käytännöllisessä elä­mässä
pysty kansantaloudet wi-mittainaan
muita tehtäviä kuin ö»'
komaan veroja kansan selkänahasta.
• • *
Ennen vanhaan oKiin äinä i a a -
tyksessä, että "huUnja « " ^ ^ ^ .
eikä,kylvetä, vaan niitä kasvaa n - ,
sestään." Mutta nyt on t o i s u i . M ^
voi käydä niin, että toiset o d ^
vat sorossa sormin
tufcmista^ja n ä ? 5 ' t o i s e t ^ ^ :
lestaan koettavat t^^^^^^^^S ^
päästä hullunkirioihin
«nahdolli£«ssa «aisnudessa. -
Jöiin nyt on laita »"^«1
Oncagossa, m-rhasta « ^ ^ ^
-ronieuteeta/'tuomittujen v^f-^
p o i k i e n ' itanssa. ^ ^
Poikien jirkipeiainc