Vapaus, November 13, 1924

              SKni6 IT--
!;•<'-.<'<
Iti!
1
iSI
hnisaFiitariinljesbrialh
' Siitä on jo seitsemän vuotta, km
' nm»
peen iaotiin. Kerenddn pikJcnpinv
TBrillisen hallitaksen aikana se ta-
IkabtaL Keväisenä, kaikki valtaa-
•vana ja tekoihin innoitta-
. vana voimana ailebti jo silloin pro­letaarisen
tietoisnnden voima pieta-
; Tilaisen työväestön sydämissä. Oli­han
.vuosisatainen lajin kahle mar-xettu,
byrokratian veri-istuin rikki
Jyoty. Työläissankarien veri oli pa-nannnt
maaliskuun viimojen viiltä-
» ä t Pietarin kylmät kadut. '
Porvarillinen demokratiakin oli
pakotettu sitä juhlimaan. Kerens-
Kt, mnjukovit, ja ruhtinas Ijvovit,
koko valtaan hankkiutunut porva­rillinen
väliaikainen hallitus, tuli
Irani unissakävijä Marskentälle las­ki
sekin seppeleensä^ vallankumous-nhrien
haudalle.
Uutta niinkuin kutsumattomat
vieraat häissä, olivat nuo silloiset
vallanpitäjät vallankumousuhrien
haudaUa. Sillä heidän edustamansa
kapitalistisen demokratian idea häi»
pyi kuni usva aamuun, kun tuhan.
net ja sadattuhannet työläiset puna-
I lippunsa veljiensä haudalle kunni-
'aan laskivat ' j a / Intematsionaalea
laulaen vannoivat vievänsä vallan­kumouksen
voittoon.
Ja kun silloin noiden ensimäis-ten
hautakumpujen kattaantuessa
Pietari-Paavalin tykit Nevan ran­toja
tärisyttivät ja väliaikaisen hai
lituksen rinnasta pääsi helpotuksen
huokaus, että nyt tuokin ilveily on
loppunut; kas silloin tunsi jokainen
Jiautakummulla päänsä paljastanut
proletaari, että nyt on taistelu ai*
kanyt, nyt on tullut aika, joka vaa­tii*
jokaisen vallankumouksellisen
työläisen paikallensa, uhraamaan
' tarvittaessa- verensä ja henkensä,'
Jotta työväenluokan vapaustaistelu
saatettaisiin voittoisaan ioppnäii^ ->
/Sen jälkeen onkin hautakumpujen
luku Pietarinkin veljesbaudalla mo.
nin kerroin lisääntynyt. Tuhannei
oyat ne toverit, joiden sydämen
lyönnin on vastavallankumouksellis­ten
ampuma kuula pysähdyttänyt
Kummun kummun perään ovat to^'
verit saaneet veljeinsä haudoille
' luoda, Ja niin monet urhot ovat jää­neet
saastaisten lahtarikyniden sil­vottaviksi
ja korppien haaskaksli
. Tuskin on sitä kylää Pietarinkaan
lähettyvillä, jonka kujilla el/olisi
, elämäsiä, ja kuolemasta taisteltu ja
jossa "työläisverikin ei oUsI'vuota­nut.
/Mutta voitto on saavutettu. Kom­munistisen
«manifestin aave on as­tunut
alas pilvistä. ^ Kommunismin
«JBve el leijaile enään Europan ja
kapitalistisen maailman yläpuolella,
se «n Mynyt kapitalistisen yhteis­kunnan
kimppuun. Ja sitä mokaa
koin kansallista ja yleismaailmallis.
ta tiKnpäätöstä tehdään, kun vas­takkaiset
voimat vaa'ataan ja por­varisto
on pakotettu Europankin
tasapainotilan säilyt^iseksi heit­tämään
vaakakuppiin viimeiset pun­nuksensa,
repäisemään naamarin
noskelaisten sosialipetturien silmiltä,
iähettämäSn nuo kaikenkarvaiset
demokraattiset ideologian kulissia
mestarit ase kädessä vallankumouk­sellista
työväestöä vastaan-—- sitä
mukaa kasvaa proletaarisen kumo-usvoiman
jättivoima.
Torstaina, magraaJL ITL — 11mr>,.Nov> WStu 1924
«merikalaiset kajdtalisfö uikomallta
arropapereita, f 410/KM),000 arvosta.
V, 1917 oli Yhdysvalloilla poliitti­nen
territoriaalikontrölli maaibnan
petroolitQotannossa yli 67 pros. ja
iaikegt» tuotetusta petroolista oli
y l i ' 72 pros. Wall-kadun kontrolfin
alaisena. V. 1923 öljytuotannon
Kapitalistiset hallitukset roikku­vat
jo ilmassa, tuskin pistinten kär­jet
ylettyvät niitä enää tukemaan.
Ja heidän noskelaisten apuriensa
avunhuudot hukkuvat valkoisen ter­rorin
synnyttämään vihankuohuun,
löytämättä enää tietä laajojen työ^
läisjoukkojen sydämiin. Yhtenäi-semmin
kuin koskaan ennen käy
nyt maailman työväki elämän oi­keuttansa
puolustamaan, jatkamaan
sitä työtä, jonka uhreina Pietarin
kin veljeshaudoissa lepäävät toverit
verensä vuodattivat.
Veljet, teemme kunniaa haudal
anne. Teidän sankariverenne puna
teki tuhansista ryysyisistä ja ras­kautetuista
orjista sankareita. Kuin
aamun säde satavuotisesta yöstä,
sattui se työläismassojen sydämiin,
äytytti, rohkaisi, kohotti vallanku-mousvyöryn
valtoja uhkaamaan.
Uljaita olitte, toverit, kuollessan,
ne, onnellisina, kunniakkaina levät­kää
haudoissanne. Sillä raivasitte-han
te tietä vapauteen, päivään —
ja saitte ehkenpä ensimäisinä tu-hanten
proletariaatin vapauäuhrien
joukossa rauhaisan ja pyhän hau­dan
levom Omat taisteluveljenne
teidät hautaan saattoivat, proletaa^
rikädet kumpunne umpeen loivat,
punalippujen tehdessä Itunniaa ja
Internatsionaalen sävelten teitä hy­västellessä.
Ja nyt sjitä on jo kulunut niin
monta vuotjta. v Ankaroita taistelu­vuosia
tosin, mutta proletariaatti
onkin pian voittonsa , saavuttanut.^
Paraikaa, kalskavat työläiskirveet
veljeBhautojen'*lährittyvl!lä,* riemu­kaaria
vallaDkumousuhrien kentälle
riskennelleR. ^ *
Ja nyt jttMli Neuvosto-Venäjä jä
koko maailman vallankumoukseni,
nen työväestö ensimälsen proletaari-valtion
seitsenvuotisjvhlaa.
Se, toverit, on teidän juhlanne,
veljeahautojen sankarien juhla! '
' ' - Jukka.
raportit osottavat, että koko maail­man
öljytoofi^osta oli »72.5 pros.
tuotettu Yhdysvalloissa. . JEnn tähän
lisätään importeeratun raakaöljyn
määrä, nähdään, että Yhdysvallat
nykyään kontrolloivat ainakin 80
pros. saatavissa olevasta maailman
öljyvarastosta. Mutta lähes 50 pros
omista petroolilähteistämme Yhdys­valloissa
ovat jo ehtyneet. Täten
siis 7/8 arvioidusta maailman Öl­jyvarastosta
on Yhdysvaltain uiko.
I^uolelia. Tämä selittää sei; yhä
kasvavan mielenkiinnon, mitä Yh­dysvallat,
osottaa Meksikoa, Kari­bian
tasavaltoja ja Etelä-Amerikan
tasavaltoja kohtaan, jotka muodosl
tavat maailmassa toiseksi suurim­man
öljyalueen.
V. 1923 tuotetusta maailman vil­jasadosta
oli Yhdysvaltain viljasato
yli kolme kertaa niin suuri kuin
kaikkien muitten maitten sadot yh­teensä.
'
Lähes kolme neljättäosaa maail­man
hiilivarastoista - on Pohjois-
Amerikassa. Yli puolet maailman
hiilivarastosta on Yhdysvalloissa^
Maailman hiilituotannosta 1928, jo.
ka arvioitiin 1,336,000,000 metri-tonniksi
,oli 43.5 pros. -tuotettu Yh­dysvalloissa.
Eräs huomattu rans­kalainen
o talousasiaintuntija esitti
europalaisen käsityksen > amerikalai-sesta
imperialistisesta vallasta täl­lä
tavalla: "Yksi osa vallitsee kaik­kia
toisia osia: Yhdysvaltain nousu
maailman valtiaaksi. Loordi Cecil
on verrannut Yhdysvaltain ^semaa
suursodan jälkeen siihen asemaan,
anissä Suur.'Britann{a oli napoleo-nilaisten
sotien jälkeen. Tämä ver­tailu
ei ole aivan tarkka, koska brit-tilainen
valta oli oleellisestikin vain
europalaineni kun taas Yhdysval­tain
valta ja herruus on nykyään
yleismaailmallinen; kontiy)lloides-saan
.suunnattomia tehdastuotannon
raaka-ainelähteitä, varastoja ja pää-omaa,
on se tullut taloudelliseksi
keskukseksi, jonka yhteydessä keko
maailman täytyy työskennellä ja
ehdä kauppaa.
Kala oHeö on Ruotsin, Tanskan,
Koijaa ja Suomen kommunististen
puolueiden läheinen yhteistoiminta
skandinavialaisen sihteeristön kaut­ta
näiden puolueiden todellisten teh­tävien
menestyksellisen snorittami-sen
-edellytyksena.
Vielä tärkeämpi on Uittotyö sen
tapauksen varalta, että jossakin fe-deratioorr
kuuluvassa maassa syntyy
kriitilUnen vallaokumoukselliiien ti­lanne.
Suomen kansalaissodassa v.
1918 ei Skandinavian proletariaatti
antanut Suomen proletariaatille
minkäänlaista aktiivista apua, kat-selipa'
vielä päälle päätteeksi tyy­nesti,
kuinka valkokaartilaisten rin­tamaa
vahvistettiin aseilla ja am­pumatarpeilla,
sotajoukko-osastoilla
ja tuhansin muin keinoin. On
välttämätöntä tehdä kaikki, jotta
nämä snmlliset tosiasiat eivät tois­tuisi
ja jotta turvattaisiin mahdol­listen
vallankumoustaistelujen aktii­vinen
avustaminen, syntyköönpä sel­laisia
taistelDja sitten muussa maas.
s a ^ ' •
Skandinavian maiden^
kömmunisänen yh­teistoiminta
Kolmantien KamainviilseB tpk:n
piitos pohjoicmaiden komm|i- •
, pUtU«B liiton lählmnista
tebtavistS.
Maailmansota antoi suunnattoman
.sysäyksen «pierikalaisen teolllsuu-den
laajentumiselle. Amerikasta, on
tullut lohtäva teollisuus-, kauppa-
' j a pankkimaa. , Mutta ^ ellei vielä
> meidän elämämme, niin ainakin hy-
.vinyointilnme on riippuvainen maa­ilmanmarkkinoista.
I^isunkasvatta-jamme
kääntävät katseensa Liver­poolia
kohti saadakseen tietää hin.
nau, mikä ne tuotteistaan tulevat
saamaan.; ./Etelän puuvillankasvat-tajat
samoin kuin Pittsburghin te-rastydläiset
ovat 'riippuvaisia Euro-pan
markkinoista.' .Maailmansota
on' lisännyt Yhdysvaltain riippuvai­suutta
muusta maailmasta. ,
Amerikalaisen;'teollisuuden suun­nattomasta
kasvusta sodan jälkeen
antavat seuraavat numerot parhaim-nan,
kuvan: Vuodesta 1914 vuo­teen
1919 kohosi teollisuuslaitoksi-emme
lukumäärä 276,791—^290,-
; 105. Samaten aikaan lisääntyi
\, näissä laitoksissa - olevaih työläis.
jten' lukumäärä 7,036,247—9,096.-
.A,872. Näihin laitoksiin sijoitetun
> pääoman summa kohosi $22,790^
. 979,937~44,6«9,693,771. Tuottel-den
arvo nousi $246,434,724—
$62,418,078,778. Rauta- ja l^etäs-tuotteet
Viousivat $4,281,997;8i6-T
$8^711,843,201. Viljasatomme ar^
vö nou^ |6,i12,000,000—$8,133,-
~<, ;> l 046,000; eläintuotteitten arvo nou-
-'<^X '\ 81 $3,788,000,000—$6/513,000,000;
VV V i , tehdastuotteet $9,878,346,000—
Avir$17,^97,000,000; mineraalituotanto
TO S $ 2,118,800,000 — $5,607,000,000;
" meteätuotteet ^668,820,000-41,-
;=j;r:^; 680,900,000. ^
< ^Yhdysvaltain' kansaUistuIot ovat
^;t>/:' nou^gieet . $33,200,000«000—$52.-
407,000,000 talläaiaBa. Vuodesta
tt' ^ 1912 vuoteeh 1922 on koko maan
lv kansallisrildcaus noussut $186,299,-
«64;OOÖ-4320,806,«62,000, eli e-r
nemmän'kuln 12 prosentilla.
' ' -Kauppalavaistomme' on lisäänty­nyt
vuodesta 1914 "^vuoteen :Ki922
5,427,636' tonniataa 17,062,460 ton-
; L > r niin, Amerikassa, TegfaterÖidyt lai-vat
suorittivat. ,45^ prosenttia uiko-
>Vi^'' maJBkauppa-kiOjetnksestomme V : fis.
4J^~-iÄilivöonna;,7öktt piS kesäkuun
nionerojen
-mii • .T ^rf-
Amerikassa registeröidyt laivat
tuonnistamme vain 11 prosenttia j ä
viennistämme 9 prosenttia.
Amerikasta on tullut maailman-pankkiiri.
Viimeisessä vuosikerto­muksessaan
selittää Kauppadeparte-mentti,
että maailma :tarvitsee ei
vähempää kuin $4,692,000,000 mak­saakseen
juoksevia kauppasitoumuk-slaan
Yhdysvalloille. Aselevon jäl­keen
marraskuun 11- p., 1918 on eu.
ropalaisia lainoja tullut Amerikaan
$1,146,760,000. Yksin sotavelkoina
ovat liittolaismaat Amerikalle vel­kaa
yli $11,000,000,000. Amerikal-la
on enemmän kuin puolet maail­moin
kullasta. Viimeisenä kalente­rivuonna
yksinään, on maailma lä­hettänyt
$832,715,812 kullassa.
Kuinka nopeasti maailman kulta
kulkeutuu Yhdysvaltoihin, voidaan
nähdä Kauppadepartementin viimei­simmistä
numeroista, jotka osotta­vat,
että 11 kuukauden aikana,
päättyen 'marraskuulla 1913i 'tuli
Amerikaan $1,608,580,909 arvosta
kultaa. Vastaavana aikana 1923
tuU kultaa $3,604,500,031 arvosta.
Sodan jälkeen' on ainoastaan neljä
skandinavialaista' lainaa saatu Lon
toosta; arvoltaan yhteensä $37,000,.^
000; Samaan aikaan ovat New Yor­kista
saadut lainat yhteensä nousr
seet $162,000.000.
Amerika on muuttunut velalli­sesta
velkojaksi. V. 1916 oli euro-palaisten
kapitalistien hallussa $2,-
704,000,000 Tarvosta ^ Yhdysvaltain
rautatieosakkeita ja arvopapereita.
Kaksi vuotta myöhemmin oli enem­män
kuin ' puolet näistä siirtynyt
amerikalaisen käsiin. V* 1914 oli
enemmän kuin 1/4; Yhdysvaltain
Teräs Korporationin osakkeista eu-ropalaisten;
käsissä. Nykyään on
suhde vähemmän kuin yksi kym.
menesosa. >
Sodan aikana lähettivät Ranska
j a Einglanti parhaimmat arvopape­rinsa
- Yhdysvaltoihin; ^ - saadakseen
suuria lainoja. Ulkomaille tekemi­ensä
- pääomasijoituksien kautta on
Yhdysvallat tullut Idinnitetykä ää­nettömäksi
rosakkaakä jokaisen lai­toksen
ja järjestelmän kohtaloon
Neljän pohjoisen maan taantu­muksellisten
j poliittisten voimien
keskinäiset suhteet; ilmenevät yhä
selvempinä. Skandinavian teolU-suudenharjoittajain.
liitto on hyvin
varma tosiasia. Norjan suuren mer
tallityöntekijäin taistelun aikana tu­li
täysin: selvästi näkyviin; että ka-pitalistien
skandinavialainen rinta­ma
oli valmiiksi rakennettu. Nor»
jalaisten rautakapitalistien tilauk­set
: suoritettiin Tanskassa suuriksi
osaksi järjestyneiden työläisten ak-korikkurityönä..
Viimeisen taistelu,
vuoden kokemukset': Norjassa ovat
osoittaneet, että Skandinavian fe­deration
perustaminen ön ollut suu-
«reksi hyödyksi ja että on suoritet­tava
laajemmalla, pohjalla 'oleva
käytännöllinen Uittotyö jotta voitai-
^siin saavuttaa todellinen yhtenäisyys
kommunististen puohieden esiinty­misessä
ja välttämätön kasvu, niiden
vaikutuksessa laajoihin työläisjouk­koihin.
Liittotyö on nykyisenä kärjisty­neiden
luokkataistelujen aikana
käytännöllinen välttämättömyys.
Kun esim. skandinavialainen sihtee.
ristö jo helmikuussa ehdotti laajaa
taistelua ammatillisissa järjestöissä
Turun oikeusjuttua vastaan, teki se
tämän selvästi ; tietoisena siitä, et­tä
-suomalaisten kommunistien ku­kistaminen
metkitsi vaaraa komnra.
nistiselle liikkeelle koko Skandina^
viassa ja että vastukseton suhtautu­minen
Suomessa toimeenpantuihin
raakoihin vainoihin tulisi tasoitta­maan-
tien suomalaisen politiikan
käytäntöön ottamiselle Norjassa,
myöhemmin myöskin Ruotsissa ja
Tanskassa. Senjälkeen tapahtunut
: asiain kehitys on vahvistanut tämän
käsityksen täysin oikeaksi.: Norjas­sa
uhataan sulkea kommunisti edu&
kunnasta. Suuria kommunlsti-oike-usjuttuja
on jo vireillä ja porva-risto
varustautuu kaildn keinoin
kansalaissotaan. Myöskin Ruotsissa
on havaittavissa taantumuksellisten
voimain lisääntyminen. Tanskassa
tyynny^ellään työläisjoukkoja vielä
teatteri-vallahkumonkälla : ja epäto­dellisilla
toimenpiteillä, mutta hnor
mioonottaen , sosalidemokraattlsen
hallitnksep yhä selvemmin ilmene­vän
hedelmättömyyden; tuon halli­tuksen,
joka ei ole mitään «nuuta
kuin Tanskan horjutetun i>orvaris-ton-
välikappale, tulee syntymään t i -
lanteita, jotka voivat aiheuttaa suu­ria
jookkotaistelnita ja asettaa
Tanjan kommunistiselle pnolueene,
samoin kuin Skandinavian federati­on
myöskin otettava huomioon,
että neljän pohjoisen maan amma­tilliset
järjestöt ovat keskenään,lä­heisessä,
säännöissä määrätyssä yh­teistoiminnassa.
Ifäissä puitteissa
on kommunistien esiinnyttävä sul­jettuna,
suunnitelman mukaisesti
toimivana ryhmänä,, jouduttaakseen
amAiatillisten järjestöjep valtaamis­ta
köyhälistövallankumousta varten.
Myöskin osuuskuntien välillä sekä
pienten maatyöläis- ja pienriljelijä-järjestöjen
välillä on olemassa kes-kinaisia
suhteita Skandinavian mai­den
välillä, suhteita, joita ei saa
jättää huomioonottamatta.,:
Ei kuitenkaan riitä, että ainek­sien
vaihtamisen avulla, skandina-vialaisten
konferenssien kautta j.n.
e. näiden puolueiden konkreettiset
tehtävät saadaan selvemmiksi. On
pyrittävä asianomaisten puolueiden
kehittämiseen sekä niiden organisa-tioou
nähden että poliittisesti, min-l(
ä kautta ne tulevat kykenemään
todella suorittamaan tehtävänsä.
Tätä päämäärää silmälläpitäen on
Uittotyötä ' tammikuun skandinavia­laisen
' konferenssin organisatio
suuntaviivojen pohjalla jatkettava
vielä voimaperäisemmin ja järjes­telmällisemmin.
Puolueen ja nuorisofederation .vä­lille
on aikaansaatava mitä läh^ei-simmät
suhteet. Nuorisotyötä on
puolueiden tehokkaasti kannatetta­va..
Skandinavian puoluefederation
konferensseihin on jokainen Skandir
navian . nuorisofederatioon >kuuluva'
KALEVA SOOHALAIIN
V. 1913 kuljettivat maailmassa. Yksinään 1923 ostivat olle, tärkeitä tehtäviä. •ÄiiiiiiiliSiliiisM
iitto-oikeutettu lähettämään /päätös-valtaisen;^*
valtuutetun. On huoleh­dittava
siitä, että skandinavialaiset
puolueet ja nuorisoliitot säännölli­sesti
• vaihtavat kertomuksia ja ai­neksia.
' >
Erityisesti päätetään:
1 TiedotuttoiminU. ^
1) ' Skandinavialaisen sihteeristön
ulee pyrkiä yhtämittaisesti ja tar­koin
tiedottamaan federatioonkuu-uville
puolueille kaikista tärkeistä
poliittisista tapahtumista, puolue-
)äätök8i8tä, ohjeista; ja suunnitel­mista..
2) Sihteeristön on huolehdittava
siitä, että säännöllisesti vaihdetaan
aineksia (lentokirjasia, kehoituksia,
^itelmäjäsentelyä, aineksia sivistys-yötä
varten j.n.e.)
3) Sihteeristön tulee vähintään
kerran kuukaudessa : jättää fiedera-tioon
liittyneille.- puolueille yleiskat­sauksen
muotoon laadittu - kertomus
poliittisesta ja puoluetilanteesta
pohjoismaissa.
4) Sihteeristön, tulee sommitella
yhteen ja jättää puoluekeskusten
käytettäväksi tärkeitä kysymyksiä
(ammattityötä, sötilaskysymystä,ta-lonpoikaisky^
ymystä j.n.e.)' koske-"
vat ainekset..
6) Syksyn kuluessa on julkaista­va
norjan, ruotsin ja suomen kielil­lä
lentokirjanen, jossa : käsitellään
skandinavialaisen työväenliikkeen
tehtäviä.
6) Sihteeristön < on ^ huolehdittava
siitä,' että .federatiopuolueiden kaik­kia
tärkeimpiä politiittisia alotteita
huolellisesti ja lojaallisesti käsitel-lään
ja kanhatetaanr koko Skandina.
vian puoluelehdistössä.
^::~ 2. . Aff itattiool j a f propaganda:
1) Agitaattoreita ja progadanga-miehiä-
von- mahdollisimman. laajassa
mittakaavassa vaihdettava liittoutu­neiden
puotaeidien kesken.
2) Skandinavialaisia lyhempi- tai
pitempiaikaisia puohtekursseja : onr
mikäli mahdollista, toimeenpantava;
Sellaiset kurssit on^järjestettävä yh­teydessä
Nuorisofederation kanssa.
3) Kommunistisen Internationa-
Ien aikakauskirja on joka kolmas
kuukausi julkaistava yhtenäisenä
skändinavialaisena pdnoksena.
3. PoCittiaet" «dttiv&t.
1> Skandinavialaisen sihteeristön
^a koko ,federatio^/on poliittisten
suuntaviivojen laatimisessa avustet­tava
federatiopuolueita.
; 2) .Skandinavialaisen dhteeristön
tulee kailaba tarkoituksehmukaSälla
keinoina jouduttaa Skandinavian
maiden-puolue järjestöjen äirtynustä
tyopaökkaneuvostosolu ^ järje^ä^
maan.: ^Täs^ työs^v on erikoisesti.
Mytettsvä hjväkä nuorisoliittojen
kökempukaa.
K. G. K -Nyinan-in erikoiskatsannon alaisina. Me kSL^^mrJT^ "^»^ 1 ^
noastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. _ ''^^^^»m 4 « g . s ^ " J . f
KUMMITAVAROITA
. »
Kuumavesipnssta, hinta $1.25
$2.00, $3.00, $4.00 ja $$.00
Kuumavesipussin letkuja,
hinta .$1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehiUe, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .85
Korvaruiskuja, hinta .35
Nenäruiskuja, hinta .... .35
Varmuusesineitä naisille,
hinta ..$3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta ...$3.00 tus.
y.m., y.m.
Kääreitä, Plaastaria,
: Haavapnmpulia 25c, 40c, 75c,
$1.50. '
Haavakääreitä V 20c, 2' 25c
Exemasalvaa, hinta' ..75c
Hoffmanin tippoja, sydän-aluskipuun
..,....-50c j a $1.00
Selkäplaastaria • .35
Rintaplaastaria ............ .50
Munuaisplaastaria ........ .50
Eetteritärpättiä, yskään
j a hengenahdistukseen .50
Halvausvettä, hinta .... - .50
Hipsöljyä, Mnta .50
Hammastippoja, Jiinta.... .25
Hammaskittiä, hinta .... .10
Hammasharjoja, hinta 25c,
40ci 50c ja 76c.
Hemoroidesalvaa, - hinta 75c
Hajopihkaa, hinta 25c unssi
Intinlinjamenttiä;' hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .50
Kamferttiviinaa^ hinta .... .50
Kamferttiöljyä, hinta .... .50
Emätippoja, koliikkiin ja sy-dänaluskipuun,
hinta ^ .50
Nervin tippoja .. ~- ^
Parranajosaippnöite 7^ i |
PPa5^*föalvjyisät ysp..a..l..v..e ria ^- 5-1g
Puunöljyä ""*""• ^'
Puhdasta NoS"*k5;^-S«
maksaöljyä,
PrinsStippoj;••"^°^j^
ftpserveeraavia tip^Tr u
Riigapalsamia ^
SilmävottS
.S»
M...
Silmävettä
siimäsaivaa
Ssuu- ja hammasyettä
TILATKAA meiltä liikeluettelo. Meillä-on saatavana ^ kaiUda Soomen, Canadan ja A T .
laikkeiti, kammiUvaroita, nia«keerau«maa!eja y. m. Me maksamme poatirahan kaikitta »5 M*
t i t i isommista tilaakmta. — Erikoisliikelnettelot asiamiehille. «a-W t»
K A L E V A APTEEKI
K. G. k . NYMAN, Omistaja. ;
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari.
3) Sihteeristön.on lähimmässä tu
levaisuudessa järjestettävä skandi­navialainen
agitatsiooniviikko luok-kalainkäyttöä,
valokaartilaisnutta ja
fascismia vastaan.
4) Sihteeristön on mahdollisimman
pian kutsuttava koolle neljän poh­joisen'maan
komnyinististen animat-tijärjestöjen
konferenssi, jonka teh­tävänä
tulee olemaan määrätä konk­reettiset
suuntaviivat ammattijärjes-lötyötä
varten, valmistaa; mahdolli­sesti
pidettävää skandinavialaista
työväenkongressia ja käsitellä käy­tännöllisiä
f järjestelytoimenpiteitä
skandinavialaisen ammatillisen liik­keen
alalla. Tässä konferenssissa
tulee Ammattinlntematsionalen Toi­meenpanevan
komitean, skandina-vialaisten
puoluejohtojen j a nuori­soliittojen
keskuksien sekä punais­ten
aimmatillisten. .järjestöjen ' ja
ammatillisten järjestöjen vähemmis­töjen
olla edustettuina.
öy Skandinavialaisen aputoimin­nan
edistäminen^ kun sattuu tärke­ämpiä
lakkoliikkettä ja muita luök-kataisteluesiintymisiä
jossakin pöh.
joismaista.
^) Norjan, Ruotsin ja Suomen
kommunististen eduskuntaryhmäin
yhteistyön. välittäminen.'
7) Laittoman puoluetoiminnan
käytännöllinen tukeminen. :'
8) Yhteisten skandinavialaiäte.n
kehoitusten ja lentolehtien julkaise­minen
tärkeistä kysymyksistä.
9) Skandinavialdsten ^ puolueiden
edustajien ja- yhteisten neuvottelu­jen
pitäminen tärkeissä taistelutie
lanteissa.
10) Avustaminen skandinavialai-sissa
puolueissa sattuvien sisäisten
erimielisyyksien ja riitaisuuksien
sovittamisessa puolueen lujittami­seksi
ja toimintakykyisten . puolue­johtojen
kehittämiseksi.
11) Käytännöllisessä työssä ar­meijassa
ja bolshevistisen antimili-taristisen
propagandan barjoittami-sessa;'
on aikaansaatava läheinen yh.-
teistoiminta puolueen ja Nuoriso­federation
välillä.
Skandinavian, federation ja sen
sihteeristön kokonaistoiminnan tulee
tapahtua täydellisesftä yhteisymmär­ryksessä
Kominternin Toimeenpane­van
komitean kanssa. Skandinavia­laisen
sihteeristön on kuukausittain
lähetettävä Kominternin . Toimeen­panevalle
komitealle selostus toimin­nastaan
ja skandinavialaisen liik­keen
tilanteesta."
Soo, Ont., Ilmoituksia
Kasvo kermaa, Iho puuteria y. m., y.m.
Kaikki parhaita ja viimeisimpiä valmisteita.
NUTSONS DRUG STORE,
Cor. Gore & Albert SU. SAULT STE. MARIE, ONT.
SUOMALAINEN KAUPPA
"Kengille ja vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimolii.
siltaan. Kauppa sijaitsee:
W. N. J A N A K KA
302 Albert St., W. Soo, OnUrift
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
MGOM LEIPUIULlIKKEEsfÄ
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230—J.
niaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (PINNISH BAKEBY
Charlie Häydnen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157 t
354 Albtert St. W. Soo, O u t
J. A. Mikelnr.e.^; B.A.^ ; W
' MaelNNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, flbtoriot.
363 Queen Str., ^
Sanlt St«. MaVia, ' Ontario
Konttori Vastapäätä SaultStreettia
Rahaa lainataan halvimmalla korolla
V Viime Iraan 26 p a i v i n i oli Co-baltin
osastolla v työkokous, jossa
muun; muassa päätettiin,, että ei-jäsenillä
ei ole oikeutta olla haa-lilla
osaston kokouksissa, paitsi> niO^
lä henkilöillä on : oikeus jäädä koko-^
ukseen; jotka ovat olleet agitatsio-nlkomltean
tutkittavana ja haTnal
vat kuulla raporttinsa.
•
Kirjeenne .saapui meille vasta sen'
jälkeen kun lauantain marraskuun
8 jjäiran lehti oli jo. painettuna, jon4
ka tähden kizjeenne loppuosa jäi
julkaisematta. —r' Toim. ' •
TUNTEE mENS^I K U l l I UO-
^ DEKSI-IHMISEKSI
Vatsa tohan anUkna '«ritt.
v^-«f:'. .omaisesti,
-^^m. rSL Sherman, Minneapolis,
tfuffi., k£i:joittaa seuraavaa: **Joku
i|ten sam ladeenne^ koskien
tetaan-^^^häaketOmne, Nugä-Tonea.
Voin sanoa, etti se on ytsi par-
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-
' TAAN SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
' Selkarankatohtori
Tnrkantetaan X-sähkSsädekoneella.
217 Glouccster St. Soo, Oat
/ —= Phone 1306 —
Kymmenen vuoden kokemus «uo-malaisten
keskuudessa. ^
Willafflette Blvd. Sanitarlnm
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä.
Täydellinen K-ray
j a laboratori tarkastus. Huom. I
X-rau hoitoa syövälle, kasvannai­sille
ja ihotaudeille.
Dr. Peter Kokko. Dr. Anna Kokko,
D . C ^ D.C.
467 Willamette Blvd. Portland, Ore
haimmista lääkkeistä, mitä kos­kaan
ennen olen käyttänyt. Tun­nen
^itseni kuin uudeksi miehekä.
VBtsanii> toimii hyvin ja nukun hy­vin.
Voitte suosittaa jokaisen ky­symään,
minulta sen vaikutuksen ja
minämielelläni kerron heille, mi
se on minulle tehnyt Wm. H.
Sherman."
Tämän lehden lukijat tulevat tun­temaan
Nuga-Tonen erinomaiseksi
vatsa- ja suolisto taudeissa. Koe-telkaa'
sitä. Se on niin yksink^rtai'^
nen, ndellyttävä ja voimakas lääke,
että jo muutaman päivän kulättua
hämmästytte -sen vidkutaksesta. Se
uudista^ ja vofmistnttaa työkykj^-
si javvoimakkuuttad, vsihvistaa ve^
tasi,' ruumistasi ja' hermostoaaj an­taa
sinulle -rirlds^vän levon, BsäS
ruokahaluasi-sekä järjestää vatsa­si
v: ja: suolistosi .toinuntaa.;- N
Tonen valmistajat tietävät lömn,
mitä Nnga-ToTie voi tällaiassa ta­pauksissa
aikaan saada ja^ sentäK-den
he vaativat kaikkia apteekkeja
takaaman sen: tai palauttamaan ^ra­hanne,
jos. ette sattuisi olemaan aiV
hen i^ry^uset. Suodtdta ja taat^
tn.; Myytävänä loikissa .^aptedcds^^
88. lähettämällä '$1.25 iöta voi
myöskin tilata suoraan osoitteella:
The Natioma Laboratory» 1026 &
Wabash Avc, Chicago,'HL ' - ;
BARNES DRUG CO.'
Suomalainen Ulkolabetyi aptttlki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki, jt»
ka ilmottM^ Vapaudesta.
McFaddeD&Mc
Asianajajat^ lakimielMt, aoUuM
y. a.
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriah McFadden, E. C
E. V. McMiUan.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensilnokao n*-
katovaraa sekä kaikenlaista eläio-ten
rdhua. Linjalla olijat tehkää o
toksenne osuuskaupasta.
369 Wellinghton St-, Weit. Oat,
Can. — Telefooni 1810 F.
Gore St Apteekki
LSikkmtS, toUettitarpeita. «kasrsjt
/ ja •fgaretteja.
Lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme je kehitämme
nejä 24 tunnin sisHla.
Suomalainen kauppa-apulainen.
H. S. Bbehmer
SAULT STE BIARIE. ONTABIV
ja leivoksia tarjoamme »ammis»* J»
v ä h i t t ä kovait leipää ja
STEELTOft
l^Ädiar 739'*
, . Matti Ketola.
M« Walfi»i|i» St. W. S . * * ^
^ TAPPELU JALA
E JÄRVELLÄ ^
I _ii»Vs2t Martti 3»
7Zwat menossa joho
^ ^ t ^ & v a t he: matl
^eHseen joukkuees^
v«astaa riitaa ja tapp
^ « ^ ^ n kanssa. ^Ku>
^ o i käydä uhkaavaksi, i
'^S^talan veljekset ^pu^
..n ionkkuetta vastaan.
^ sv-ntyi yleinen tap]
^^na'käytettiin puuW
STkestäessä saivat velj.
JtS^ Kalliomäki sekä
Kalliomäki kuoli 301
, i t u a haavoihinsa, ja ; nlSki ja Toivo Hannuksela
f Snta iltana Jalasjärven
^Salaan hoidettaviksi. ,
Kakansa: haavat eivat ole
poliisi - t a i ^ t j
' L a pidättänyt Juho ja M
fcSn jotka ovat osittain
Csneet itsensä syj-päiksi pi
K e t mutta väittävät tämät
TjBeen itsepuolustuksessa. :
to veljekset olivat aivan 6<
.^vaätoin joukkueeseen kuuli
Eiebet: olivat humalassa.
I' „ • ^—-o————. •,
URHEILUTALO TAMPEREE
'"Tampereen kaupungiVkk
näinä päi%'inä saanut^ v^lr
iennassuunnitelman TataF
JdlAentälle aiotun urheUu
lentämiseksi. Talon, kusta
päättyy huomattakaan
a 385,000 markkaan. R
Bjson ajateltu tehtäväksi Tel
ga Opiston puoleisen kentän.
j!s Talo tulee olemaan
parikokoinen jjx sisäUämään.*
Ea huoneita erittäin runsaasti,
listakset ja' kustatinusarviö .o
iet«tty kaupungin, urheilulaut
lansunnon antoa varten.
^ . ' ' . .. ,1... " •
KAAMEA ONNETTOMUU
M^NTÄN TEHTAAN
SAIRAALASSA
, knn Mäntään tehtaan lääkä
ITiiinö Vakaa Sommelo tehtaai
[niassa aikoi yastasaapu
Xöngtenkoneella vsaokuvata :
[ifltilaan, sattui tri Sommelon
lieen käsivarteen äkkiä . voii
p^övirta, josta oUseurau
^änrapäykseUinen' kuolema.
Itaaanhoitajatar, nti Saarilahtii
Ijtnsti tri Sommelöavalrfcm
lEessa, sai myöskin niin voima
läliköiskun jalkaansa, että^kn
iRnrasi heti. Potilas, jota ;ai;
iValokuvata, pysyisensijaan ^ "
Igoittumattomana, mutt visl
•Iän •viereiseen huoneeseen. St
Isattui sähköjohdoissa lyhytsulk
Ifeenttaen voimakkaan valoaallo
Ib valaia koko huoneuston.
I RSntgenkoneen oli tehtaan
llinto aivan äskettäin ostanu
Itiens & Schuck«rtin sähkoliik
Ijossa ei kuitenkaan ole voitu
leä onnettomuuden syytö.
JÄRKYTTÄVÄ TAPATUR
KUUSAMOSSA '
Eräänä päivänä lähti Kuusa
ImaanT. Kyösti Männikön
jlatoista oleva Viljo-niminen
I kotipellollaan ntHaäkeellä
JBään. Että ei travitsisi hevo»
I rlssä kävellä, asetti hän äkeei
I UQe laudan istuimekseen. Ku
|,Tonen lähti liildteelle ja nyk
[estä, putosi Viljo laidalta •
I päälle siUä seurauksella, että;-
I piikki tunkeentui hänen runm
| n rikkoen peräsuolen ja, puhi
I virtsarakon. Hänet toinritcttiii
Unsamon. Icunnan sairäalaaxLfl
liarakEi ja. sieM tehtiin ;^;h
I kikkaas. Lääkäri lausunnon is
M hänen eloonjäämisestääin ^t
|«eksi ole vähintäkäätt' toivjMi'^
kh':'-' //.'C,oV,";j';;\'';^.,-::r-'l::
HOTELLEISSA JA l O A in
TARJOILLAAN VÄKJi
JUOMIA
EeHolaSaliitto ön jättänyt';,
I «snroatoHe idrjehnin, * jössi |Äi
[kieltolaiu tarkempaa vi^yonie
I tdlässa, r a v i n t o k n ^ ' H-)^.
[Sijelmäaä esitesti, eti^'ho
[ ja ravintoloissa:taijota&a|j
Jaaa alkoholijuomia - nyk^^bixt?
te» TunsaastL Kieltolain
, ^ kuitenkin varsin laajan
»ahoataaa ja suorastaan;;:^
*!«*ttas asein tofmittwnajri>|,<
jatketaan kirjelnms».
Sijebnä ^ t t y r pyy^^i^