Vapaus, July 30, 1955

              Sivu 2 liauaritainav heinäkv 30 p- — Saturday, July 30, 1955
lUBCSirr) iDdepeRd^^ne Labor
OiBan of Finnish CanadJana, Es-tebllabed
Kov. 6; »17/ AuttoilB^
i»: Moond elajs8 maU by tiie Post
QfOce Department, Ottawa. Pub-
Usbed ÖJrice «reekJy: Tuesiays.
Ttiundaya and Satvrdaya Vapaus
9vblis33tiie Company Ltd., at I00«102
Klm et. W.; Sudbury, OM. dmiia..
Telephones: J3u8. Office OS. 4*4264;
KdltoriaJ Of f ice OS, 4^4288.lÄanager
E- SufasJ. Editor W. »tJund, MaUlng
address.; Box €9. Sudbury, Ontario.
Advejrtislng rates Upon appJication.
Trgnalation free of charge. , ,v
TILAUSHINNAT.:
Canadaaea: J vk. 7.00 6 kk. 3.75
VhdysvaUolasa; l vk, SX» « kk. 450
Suomessa: 1 vk- 8.50 6 kk. 4,75
fHREtslBMI?G
mm
mmi
liite
ii
Hi;
Mitä paätni^^
Viikko sitten Genevessä pidetty neljän suuren.neuvottelu.
herätti toivoa kaikkialla n^
mieUpiteiden esilletupmisesta 'huolimatta se ei olliit tulok-
• Yhtenä pääkysymyksenä kokouksessa Vjli Euroopan tur­vallisuus-
ja Saksan yhdistämiskysymys. Useiden kapitalis­tisten
maiden sanomalehdet ovat pyrkineet tulkitsemaan
Neuvostoliiton pääministeri Bulganinin tekemää ehdotusta
siten, että Neuvostoliitto ei miika 'katso yhdistämisen olevan
ajankohtaisen ja niin ollen suhtautuu siihen vastustavasti.
Jotkut ovat menneet niinkin pitkälle, että väittävät Neuvosto­liiton
haluavan pitää Saksan kahtia jaettuna. Näille väitteille
on pyritty antamaan luotettava leima lainaamalla eräitä irral­lisia
kohtia pääministeri Bulganinin tätä asiaa koskevasta
•::-läus!unriosta»:'h:
Pääministeri Bulganin ei kuitenkaan ole missään lausun­noissaan
esjttänyt tällaista kantaa. Sen sijaan hän on koros­tanut,
että Länsi-Saksan kuuluminen Pohjois-Atlantin ja Län-
; si-Euroopan liittoon luo vakavan esteen pikaisen yhdistämisen
tielle. Tämän vuoksi Bulganin esitti kysymyksen ratkaise­mista
askel askeleelta, luomalla sopimus Euroopan valtioiden
riitojen rauhanomaisesta ratkaisusta niin, että tähän sopimuk­seen
voisivat osallistua Saksan molemmat puoliskot. Seuraa­vana
askeleena Bulganin esitjti valtioiden liittoutumien hävit­tämistä
ja yleiseurooppalaisen, kollektiivisen turvallisuusjär­jestelmän
luomista niiden tilalle. Tällä tavalla saataisiin Sak­san
yhdistälmisen tiellä oleva eräs este poistetuiksi ja tilanne
suotuisaksi yhdistämiselle.;':
Samalla, kun pääministeri Bulganin teki edellä mainitun
esityksen, hän teki myös esitykserj Euroopan kollektiiviseksi
ttirvallisuuissopimukseksi. Esityksen mukaan sopimuskump­paneiksi
tulisivat yhteiskunnallisista ja valtiollisista eroavai­suuksistaan
huolimatta kaikki Euroopan valtiot sekä Ameri­kan
Yhdysvallat ja ne sitoutuisivat noudattamaan sopimuksen
velvoituksia. Yhtenäisen Saksan muodostamiseen saakka so­pimuksen
piiriin tulisivat 'kuulumaan myös Saksan molemmat
puoliskot. Sopimus ei rajoittaisi neljän suuren valtuuksia kä­sitellä
Saksan kysymyksiä suurvaltojen ennakolta hyväksy­män
järjestelyn mukaisesti. Sopimuksen jäsenvaltiot sitou-töisivat
pidättäytyinaänlcaikenlaisista toisiaan vastaa täh-täytyvistä
hyökkäyksistä ja välttämään kansainvälisissä suh- V
teissään voimapolitiikan käyttämistä ja sillä uhkailua. Eri­mielisyydet
tulisi ratkaista YK:n peruskirjan mukaisesti.
Edelleen Neuvostoliiton esitys edellyttää neuvotteluja aina
silloin, jos jokin sopimusvaltioista on huomannut aseellisen
hyökkäyksen vaaran uhkaavan Euroopassa ja' samoin toimen­piteitä,
joilla uhka voidaan torjua ja varmistaa Euroopan tur­vallisuus.
Hyökkäystä yhtä sopimuksen jäsenvaltiota vastaan
tullaan pitämään kaikkiin jäsenvaltioihin kohdistuneena .
hyökkäyksenä ja tämän mukaan jokainen valtio joutuu anta­maan
käytettävissä olevaa apua rauhaa vastaan kohdistuvan
uhan toi*jumiseksi. '/ ••
Lisäksi Neuvostoliiton esityksessä edellytetään, että Y K :n
turvallisuusneuvostolle lähetetään; pikaisesti tiedot kaikista
niistä toimenpiteistä, joihin itsepuolustusta koskevien säädös­ten
toteuttamiseksi aiotaan ryhtyä. Edelleen sopimusluonne
edellyttää, että sopimusvaltiot sitoutuvat kehittämään talour
dellista ja kultturellista yhteistoimintaa sellaisten periaattei­den
pohjalla, jotka sulkevat pois diskriminointimäatäysten
käytön. Sopimusluonnokseen sisältyy vielä monia määrayk-siä
neuvotteluista ja neuvotteluelimistä.
Ehdotuksen toisessa osassa esitetään, että ensimmäisen
vaiheen aikana — joksi on esitetty 2—3 vuotta — jolloin ryh­dytään
toimenpiteisiin kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän
luomiseksi, jäsenvaltiot eivät yapaudu sotilaallisista sop
sista, joita ne ovat solmineet toisten jäsenvaltioiden kanssa,
mutta pidättäytyvät kuitenkin asevoiman käytöstä. Turvalli­suussopimuksen
voimaanastumisesta lukien sen sijaan sitou­dutaan
lakkauttamaan Varsovan sopimuksen, Pariisin sopi-
. musten ja Pohjois-Atlantin liittoa koskevien sopimusten
mukainen toiminta.
i - Neuvostoliiton taholta ei siis haluta estää Saksan*/hdistä-mistä,
vaan ijyritään siihen reaaliselta ja Euroopan sekä koko
maailman rauhan ja turvallisuudon kannalta kestävältä poh-
; jolta.
Arvo i(uu*i«to, V/ahnapitae, Ont., i
täytti .icesJilviiWi<>na tk, 27 pnä 50 f
-.vuotta. ; •.,v;;| Ki«tr Mäkelä TVhlte/ifihtsta, Ont., ;
täyttää 79 vu.otta tänään lauantaina, i
.Matti Ranta, St. Catharines,- Ont., :
91 I A
3k 1
(Jatkoa I niinua järkytti syvästi kansan rob-i
keus, iienkinen voima Ja pubtaus.
Olemme kaiiki ihastuneina Juke- ! p j ^ „ ar/ossa Xntiän muistomerkkejä
täyttää 70 vuotta elokun 2 pnä. [ncHi .selostuksia Bandungm konfe- j sen hyvän kansan innokasta pyr-
Yhdymme .«sukulaiiten ja tuttavien | rens.sj.sta. Tiedämme, minkälaisen
onnitteluihin! kimystä parempaan elämään. Rak-
Valtion ja yksityisten
yhteisesti omistamia
[tehtaita Shanghaissa ^
Shaoghai. — 235 yksityisten orm.%-
tamaa teollisusyritystä on täällä siir­tynyt,
valtion Ja yksityisten yhteiseen
...panoksen Aasian valtiot ovat anta- v^,^ tuntien olen vaeltanut Lati-
[neet rauhan asiaan. Tshou En-laln • ngjaisen Amerikan kauniissa kaupun-j
ja Nehnm julistamat periaatteet.kau- g^j-^ ja tunnen kunnioitusta Yh-i
nistavat kiiltämättä -.-uosisatamme j dysvaltojen tiedettä, tekniikkaa ja
: hi.sioriaä. Tahtoisin ky.syä Euioopap; vansan uutteruutta kohtaan. Mutta
valtioiden valtuutetuilta, jotka osal-j .^liittäköön minun sanoa syvää Uiku-listuvat
tämän suuren koxouksen . .. > . . ..
m
'Kili' I
mmm y
Ystävyys voittaa
Eilen kerrottiin lehdessämme, että elokuun kahden en­simmäisen
viikon aikana Varsovassa pidettäviin maailmait
nuorison festivaaleihin — kansainvälisiin ystä\'j'ysjuhliin —
matkustaa Suomesta ainakin 2,000 nuorta ihmistä ja että
matka tapahtuu Neuvostoliiton kautta, Neuvostoliiton varaa­milla
ylimääräisillä f esti vaalijunilla. Suomen kohdalta on
erikoisen merkille pantava se seikka, että tällä kerralla Suo­men
festivaaliedustus ei rajoitu vasernmistolaisiiri nuorisopii-reihin,.
vaan pohjautuu, se paljon laajemmalle, Vielä kaksi
vuotta sitten rankaisi Suomen TUL:n sosialidemokraatti-enemmistöinen
johto niitä liiton jäseniäi jotka osallistuivat
Romaniassa pidettyihin festivaalikilpailuihin. Tänä vuonna
osallistuu näihin kilpailuihin TUL:n virallinen joukkue.
Myöskin monet porvarilliset urheiluliitot, kuten esim. pallo­liitto,
ovat lähettäneet joukkueitaan ja edustajiaan Varsovaan.
Samoin kuin Suomesta menee lukuisista muista maista
tänä vuonna entistä suuremmat edustajistot festivaaleihin,
osallistuakseen kulttuuri-, taide- ja urheilukilpailuihin. Mm.
Canadasta on matkustanut Varsovaan yli 50 nuorta ihmistä
käsittävä joukkue. Festivaalien urheilukilpailuihin tulee osal­listumaan
paljon maailman huippu-urheilijoita ja taide- ja
kulttuurikilpailuihih kynrimeniä ja satoja taide- ja kulttuuri­ryhmiä
sekä yksilöitä.
Kaikki merkit siis viittaavat siihen, että näiista maailman
nuorison ystävyysjuhlista tulee tänä vuonna muodostumaan
entistä valtavammat. Se taas puolestaan osoittaa sen, että
maailman nuoriso haluaa entistä suurilukuisemmin ja päättä-vämmin
osoittaa rakastavansa rauhaa ja 'kansaihvälistä ystä­vyyttä.
Juuri tällaiset suuret kulttuuri-, urheilu- jä ystävyys­juhlat
ovat omiaan lähentämään ei:i maiden nuorisoa toisiinsa,
tuntemaan toisiaan ja pitämään toisistaan.
tusta tuntien:, eurooppalaisena olen
työhön emmekö me eurooppalaiset to- • kimtynyt Euroopan kulttuuriin, olen
. . . . . - .della pysty, sopimaan keskenämme ; jokaisessa Euroopan kaupungissa ko-omistukseen.
Ne muodostavat lähea niin kuin Aasian valtioiden edustajat r^j^g-j, puheet Eurw>pan yhteisöstä
kolmanneksen kaupungin yksityisesti
omistetun teollisuuden tuotanncsta.
Valtaosa kaupungin yksityisesti,
ovat jopineet? Mikä meitä estää?
Järjestelmien erilaisuusko, näkökan­tojen,
poikkeaminen toisistaanko?
omistetuifira .tehtaista toimittaa vai- \ Mutta ovathan Kiinan edustajat
tion tilauksia, valmistaa tavaroita v a l ­tion
yhtymille.
Edellämainittujen lisäksi on noin
100 tehtaita omistavaa yksityistä i l - ,
•moittanut hj-väksjnränsä: tehlaittensa
siirtämisen valtion ja heidän yhteis-:
oml.'jtukseen. Arvellaan! että tämän
vuoden loppuun mennessä siirtyvät
kaikki huomattavammat yksityisten
omistamat tehtaat valtion ja yksi­tyisten
yhteiseen omistukseen.
päässeet sopimukseen Pakistanin ja
Filippiinien valtuutettujen kanssa,
vietnamilaiset Laosin eduatajieh
kanssa. Kenties me rakastamme vä­hemmän
Eurcoppaamme? Emme, s i ­tä
en usko!• ,
Sallikaa minun lyhyesti poiketa
henkilökohtaisiin ajatuksiini. Pidän
auvossa ja. rakastan kulttuurin monia
aloja. Ihailen vanhoja kiinalaisia
runoilijoita, j a Kiinaa3a käydessäni
eivät ole tyhjiä' korulauseita, eivät,
mitään tuuleata tetnmattua. Kaikki
Euroopan kansat ovat panneet sie­lunsa
tähän käsitteeseen — alkaen
sahkarirunoelmista ja goottilaisista
katedraaleista aina Anatole Francen
ja Maxin Gorkin hunftnlsmiin. Le­ningradin
puolustukseen ja Pariisin
kapinaan saakka.
Kaikilla kansoilla on siinä oma
.panoksen.*»: Italialla harmonia.
Ranskalla urhens, Goethe ja
Beethoven, Miczklewicz; ja Cho-:
pin, Tolstoi ja Tsiiaikpwski,
Suurten maailmanpoliittisten
tapausten vetäessä yleisen mielen- ;
kiinnon publeensa, ovat Italian po-
Uittlset tapahtumat Jääneet julki­suudessa
eräänlaisen huomaamat-tomuuden
varjoon. , Italiassa va­littiin
uusi. presidentti, Giovanni
GronchI, Joka kuuluu kyllä kon­servatiiviseen
kiristlllisdeinokraät-.'
tiseen puolueeseen, mutta sen va­semmistolaiseen
siipeen ja on sir;
ten Iiaikkea muuta kuih suosittu,
mies "Democrazia Crlstianan"
enemmistölle. Lähes kaksi kuu­kautta
myöhemmin sai kristillis-demokraatteihin
kuuluva päämi­nisteri
Mario Scelba jättää paik­kansa
Ja luovuttaa sen niinikään
kristillisdemokraattien vasemmis­tosiiven
edustajalle Antonio Seg-nille.
[.-f::::''
: Lyhyessä ajassa näkymät Ita­lian
poliittisella taivaalla ovat
muuttuneet. Kalkki tämä sen jäl­keen,
kun maailman porvarillinen
lehdistö on Julistanut, että kom­munistit
ovat menettäneet otteen­sa
Italian ammattiyhdistysliik­keessä
jä että poliittiisestikin kan­natus
on vähenemässä — on pu­huttu
jopa suuresta jäsenkadosta
itse puolueesta. Nennin sosialistit
eivät taas pysty miika yksinään /
saamaan aikaan mitään. Kuiten- ;
kin muutos lyhyessä ajassa öh ol­lut
jjrrkästi Italian taantumuksen
vastainen.
MAA MURTUU SCELBAN ALTA
Kristillisdemokraattien oikeistosiipi
ja muut äärimmäiset oikeisto-ainekset
luottivat hyvään onneensa amerikka­laisten
tukikohtien ja sotilasavun tur­vin.
Tapahtumat lähtivät kuitenkin
nopeasti . liikkeelle. Arvovaltaisten
Neuvostoliiton johtomiesten vierailu
Belgradissa sekä Neuvostoliiton ja J u ­goslavian
yhteisfesti antama julistus.
Neuvostoliiton aloitteesta tapahtunut
nopea Itävallan valtiosopimuksen sbl-miamlnen.
mikä merkitsi Itävallan
itsenäistymistä. Adenauerin kutsumi­nen
Moskovaan, neljän suuren konfe­renssi
Genvessä, missä tuskin lausu­taan
sanaakaan Italiasta ym. tapah­tumat
ovat muuttaneet viimeksimai­nitun
maan eräänlaiseksi toisarvoi­seksi
"hinterlandiksi". Kaiken kuk­kuraksi
Italialla on edessään amerik­kalaisten
kyynillirien suunnitelma
siirtää y s A r n miehitysjoukot Itäval­lasta
Italian maaperälle. Tätä kaik­kea
el jaksa sulattaa kukaan keski­tason
Italialainen — ja näitä on I t a ­lian
kansan valtäVä enemmistö. Tässä
Italian kriisin poliittinen puoli, mutta
se on vain heijastusta. Jolla on selvä
taloudellinen taustansa. '
SCELBA EI PYSTYNYT
"Amerikan palvelijan", Scelban hal­lituksen
kukistuminen kuvastaa niitä
poliittisia ja taloudellisia vastakohtai­suuksia,
joista Italia on»saanut kärsiä •
jo vuosikaudet. Juuri siitä syystä, et­tä
Scelban hallitus ei pystynyt ja eikä
edes halunnut millään tavalla ratkais­ta
Italian todellisia ongelmia. Valtava
työttömyys, alipalkkaisuus, alati kas­vava
hätä j a puute sekä monopolien
häikäilemätön valta ovat lyöneet sel­västi
leimansa Italian poliittiseen ja
taloudelliseen elämään; "Democrazia
Cristiana" on edustanut samanlaista
monöpoolien politiikkaa kuiri Ade-nauer
tähän asti Länsi-Säkasssa; " r a -
mä on kärjistänyt luokkayastakohtia
koko maassa ja se on selvästi ilmennyt
myös Italian kristillisdemokraattisessa
puolueessakin.
TYÖLÄISTEN KURJISTUMINEN
Työläisten ja talonpoikien taloudel­linen
asema on tuntuvasti huonontu­nut
Scelban 16 kuukautta; kestäneen
hallituskauden aikana. Vähittäishin­nat
ovat nousseet 1938 tasosta 58-ker-taisiksi.
Inflaatio ja sisäinen vel­kaantuminen
on valtavasti kasvanut.
Budjetti qn ollut jd vuosikausia alijää­mäinen.
Valtion menoista varustelut
ovat nielleet vuosittain 23 pros. Nel­jännes
väestöstä on elänyt ja elää t o i ­meentulominimin
alapuolella. Nämä
piirit eivät pysty ostamaan lihaa. Jau­hoja,
sokeria ym; tärkeitä Jokapalväi^
^siä elintarvikkeita. Heillä, ei ole myös­kään
mitään turvaa sairauksia .vas­taan..'\'
SURKEAT ASUNTO-OLOT
12 miljoonaa ihmistä oh vailla i h ­misarvoisia
asuntoja. Sikäli kum u u ­sia
asuntoja on rakennettu, vuokrat
niissä ovat niin kalliit, että vain ani­harvat
pystyy hiissä asumaan. Esi­merkkinä
mainittakoon, että Roomas­sa
on eräs' suuri ja uusi asuintalo,
mutta siinä bn kuitenkin asukkaita
vain-neljässä huoneistossa. Eräs mai­nitussa
talossa asuva keskitasoa pa­remmin
palkattu henkistä työtä teke­vä
pariskunta maksaa kohtuUllisiJt
asumisvaatimukset .täyttävästä huo­neistosta
vuokraa 35,000 liiraa kuu­kaudessa.
Pariskunnan bruttopalkka
on 70.000 liiraa kuukaudessa.' Mutta
tästä lähtien alaspäin/mentäessä kuilu
asuntojen määrän jä laadun sekä toi­saalta
tarpeiden välillä kasvaakin Jyr­kästi
kielteiseen suuntaan.
ITALIAN RIIPPUVAISUUS ;
Finanssipoliittisesti Italia on Mar-shäll-
mäana täydellisesti riippuvai­nen
Wall .Streetista, Jonka lähettiläs
mrs. Booth-Luce bn toiminut maan
todellisena käskynhaltijana ja yllyt­tänyt
monopoleja taisteluun työläisiä
vastaan. Muussa tapauksessa mrs.
Booth-Luce. on uhannut lopettaa US
A:ri varusteluavun Italialle, ^ .•
SCELBA JA MAATALOUS
Scelba epäonnistui erityisesti maa­talouspolitiikassaan.
Italian etelä­osissa
ovat vielä tällä hetkellä maan­omistus
ja itse viljelyssuhteet feodaa­lisella
tasolla. ^ Noin puolet viljelys­maasta
hoidetaan • puolivuokrauksella,
toisin sanoen talonpoikien täytyy luo­vuttaa
puolet sadoistaan suurmaan­omistajille
vuokranmaksuksi. Pien-maanomistajien
voimakkaan painos­tuksen
johdosta parlamentissa hyväk­syttyä
maareformia ovat suurmaan­omistajat
hallituksen hiljaisella suos­tumuksella
kaikin tavoin jarruttaneet.
Alati kohoavat verot, alentuneet
maataloustuotteiden hinnat sekä elin-tarvikkeden
pakkotuonti USA:n yli­jäämävarastoista
ovat saattaneet. ta­lonpojat
epätoivoiseen asemaan. Tä-män,
llsäksi. tulee taistelu suurmaan­omistajien
ajamia alituisia m ^ n -
vuokrien korotuksia ja vuokra-ajan
kestämisaikaa vastaan. Talonpojat ja
maatyöläiset ovat ankarasti kamp­pailleet
ryövärimäistä .maanvuok-rausjärjestelmää
vastaan vaatien yk-
, Näiden kansainvälisten valtavien nuorison ystävyysjuh-lien
pitäisi olla omiaan osoittamaan meille Canadan siionrialai-sillekin,
että vain yhtenäisinä ^ vaikkapa eriäviä poliittisia
ym. katsantokantoja olisikin — meillä on mahdollisuus muo-'
dostaa juhlistamme todellisia suurjuhlia meidän mittakaavo-.
jemme mukaan. Eri ryhmissä samanaikaisesti kilpaillen ja
juhlien pysyvät juhlamme ja kilpailumme suhteellisen pieninä
ja me itse toisillemme vieraina. Suotavaa siis olisi, että yh­teistoiminta-
ajatus otettaisiin käsittelyn alaiseksi kaikissa eri
ryhmäkunnissa. Hyvällä tahdolla ja sopuisasti asioita käsi­tellen
olisi meilläJun mahdollisuus astua huomattava askel
eteenpäin ystävyyden tiellä.
sityisen maanomistuksen rajoittamis­ta
korkeintaan -100 hehtaariin. , He
näkevät tässä ainoan tien maatalou­den
vapauttamiseksi tähänastisesta
taantiunustilästaan.
USA:n MONOPOLIT P O L K E V AT
Raaka-ainekysymyksen hoitaminen.
Jonka yhteydessä Sc.elban hallitus el
ole alkuunkaan puolustanut Italian
kansallisia, etuja, on valanut myös
runsain mitoin öljyä poliittisen kriisin
liekkeihin. Tällä kertaa On kysymys
sanan täydessä jnerkltyksessä öljystä,
nimittäin maan eteläosassa — erityi­sesti
Sisiliassa — sijaitsevien runsai­den
öljyesiintymiien vuokraamisesta
am e r l k k a laisille öljymonopoleille.
Scelba' valkeni öljyestlntyrnien kan-sallistamisetsa.
Sen sijaan U S A : n öl-
JymonopoUt ovat varmistaneet poliit­tisesti
ja taloudellisesti öljyeslinty-mien
konsessiot.
J O U K K O J E N SUUTTUMUS
Fasistisen diktatuurin henkiinhe­rättäminen
valedemokratlan valppaan
verhoutuneena, inaan muuttaminen
amerikkalaiseksi puolisiirtomaaksl se­kä
kansallisten taloudellisten etujen
myyminen on nostanut suuttumuksen
myrskyn Joukoissa. Kysymyksessä ei
ole yksin työläiset, vaan myös keski­luokan
Ja korkeimman sivistyneistön
edustajat. Kristilllsdemokraattlen.,01-
keistöslipi bn halveksinut parlament-taarisia
pelisääntöjä jo vuosikaudet -7
jakanut Italialaiset eri luokkiin, joista
väin taantumuspilrelllä, monopolien
edustajilla on ollut kalkki oikeudet,
mutta el mitään velvollisuuksia tai
vastuuta. •
H A L L I T U K S E L LA
MAHDOLLISUUDET ^
Jokin aika sitten antamassaan, julis-tuksessa
selitti Togllatti, Italian työ­väenluokan
eräs. suurimmista johtaja-hahmoista
mm.:
Meille on oleellista, että •hallitus
kunnioittaa ja noudattaa perustusla­keja
ja valtiosääntöjä sekä takaa kair
kille kansalaisille kansalaisvapaudet
Ja tasavertaisuuden. Työläisille teh­taissa
ja maaseudulla on taattava de­mokraattinen
turva monopoleja ja
suurmaanomistajia vastaan. Maän-yuokrausjärjestelmä
on uuidistettava
ja maareformi on toteutettava. Italian
kansallisomaisuutta on . suojeltava.
Italian on aktiivisesti osallistuttava
JDcirton ja Oarvlo. Espanjana
. karilla roniBiis. XaihTixttn, Ibsen,;
SibeUos Baotsflla uosi lakennos.
taiteensa ctitö ole
yht» Eurooppaa ja onko olemassa
eurooppalaista. Joka voisi v0tata
kbitaalla siuie. mikä tay^ sy­dämemme
yhteisellä ylpeydellä?
Ajattelen nyt niitä. Jotka ovat
meitä yanJiempiai;\ Mikä ilo olla, ;
fieidän »aikalaisensa, tuntea hei­dät
henkilökohtaisesti. He ovat
Euroopan kolttaiirin. todellisia
edostajia. eikä sillä ole mitään
merkitystä, että heidän toiminta- '
piirinsä bnknUakin erilainen, et. ;
teivät'he maistuta toisiaan; mai-nitessani
heidän nimensä tuntuu
kiiinmanaisiii esiin Eurbopian sie­lun:
ThomaJs Mann, Edouard Her­riot,.
Pablo Picassp.^^^^^v
Yrittäesrsään; aikoinaan muodostaa
Pikku-Euroopan, tynkä-Euroopan,-
eräät poliitikot keinottelivat miljoo­nien
eurooppalajsten hyvällä' tun­teella,
läheisjryden tunnolla kaikkein
eurooppalaisten kesken. Kansojen
järki nousi kapinaan "Euroopan puo-iustusyhteisön"
muodostamista vas­taan.
'•'
•Kuuntelin juuri, suurella mielen­kiinnolla
herra Zappulln puheen, jos­sa
hän ilmäiai Italian kristllllsdemo-kraattlsen
puolueen laajojen piirien
mielialan. Tästä puheesta ilmeni y l i ­opiston
pyrkimys tien löytäjniseen
Euroopaii turvallisuuteen ja yhdistä­miseen.
Minusta tuntuu, että meillä
on oikeus asettaa täällä kyaymys sel­laisen
järjestön luomisen välttämät­tömyydestä,
joka turvaisi rauhan E u ­roopan
kaikille, asukkaille jä joka aut­taisi
kaikkien iESirbopän niaiden kult­tuurin
j a talouden kehitystä.
Jokaiselle on iselyää, ettäi sotaa E u ­roopassa
ei voida paikallistaa j a että
vain kollektiivinen turvallisuus tuo
rauhan sen paljon kärsineille kau­pungeille
ja kyUlle.
Euroopan turvallisuuden välibkun-nassa
lausui ' herra Rene Capitant,
jonka me kaikki tunnemme kiihkeä-kansainvälisen
jännityksen lieventä­miseen
j a nimenomaan idän ja lännen
lähentymisen edistämiseen. Emme
ymmäri-ä, miksi Italia'ei ole tunnusta­nut'
Kiinan, kansantasavaltaa, laiisui
Togllatti.^ •Italialla olisi erikoisen
suuria mahdollisuuksia K i i n a n mark-kihollla
molempien asianomaisten
maiden suureksi ; hyödyksi. Italian
teollisuustuotteilla olisi mitä parhaat
me n e k kimahdbllisuudet. Toisaalta
Italia saisi raakaralneköyhänä maana
kipeästi tarvitsemiaan raaka-aineita
juuri .Kiinasta. Tässä jos missään i l ­menee
amerikkalaisten sotapoliitikko-j
en häikäilemättömyys ja välinpitä­mättömyys
M t % l i a n kahsallisista
.eduista.-.;
LEIVÄN JA RAUHAN TURVAA-m?
fEN NOSTAA ITALIAN
ALENNUSTILASTAAN
Togllatti^ lausui edelleen, että jokai-aerijTltys
tuoda lisää vierasmaalaisia
joukkoja (amerikkalaisia miehitys­joukkoja
Itävallasta) Italiaan on koh-taav^,
mitä päättävlntä vastarintaa.
Gronchln valitseminen presidentiksi
ja Segnln nimittäminen pääministe­riksi
ei sinänsä ratkaise mitään. I t a -
lian poliittisen kriisin ratkaiseminen
ei ole yksin porvarillis-demokraättis-ten
oikeuksien palauttamisessa, vaan
myös suurten Ja vaikeiden taloudellis­ten
kysymysten nopeassa ja oikeassa
ratkaisemisessa. Italia on harvoin o l ­l
u t . sellaisessa alennustilassa kuin
Scelban hallituksen aikana. . Italian
"kadun mies" vaatii leipää j a rauhaa.
Vain näiden vaatimusten toteuttami­sella
Italia voi saavuttaa oikean paik­kansa
maailman kansojen yhteisössä
menestykseksi sille itseUeen Ja muille.
nä ranskalaisena teänroaan Ja rauben
ystävänä, epäileväj2£ä. että aipimus
kollektiivisesta turvallisuudesta voisi
muodostua reaaliseksi rauha takeek­si.
Hnen sanojensa mukaan ne ran-gaistustcimenpiteet.
Joita aweUettai-siiri
johonkin mahdollisista byökkää-
'jlstä, aiheuttaisivat maailmansodan.
Slinun mielestäni sopifflos kol­lektiivisesta
turvalllsniidesta mer^,
kitsfe isotilaallisten lilttontumien
/ hajoamista Ja tekee siten mab-dottönu^
i Jonkin sanrvallan
hyökkäjicsien toista, vastaan. So­pimuksesta
puhuessani eh tarkoin
: ta sellaista'kahden Ulttontuman
välistä., sopimasta. Josta herra
Mendies-France on haaveillat,
vaanluopumista liittoutumisjär-
Jestelmästä Ja vapaaehtoista so­pimusta
Euroopan kailddeia vai- .
tioiden, niin suurten kuin pien-
'tenkin. iiesken. •
Atlantin, sopimuksen puolustajat
amovat tämän järjestön etuna ole­van,
• että myös Yhdysvallat takaa
Läiisl-Enrcopän valtioiden turvalli­suuden.
Mutta Amerikkahan voi t u l ­la
mukaan Euroopan kojektilvlsen
turvallisuuden järjestelemiseen. Täs­sä
tapauksessa Ranskan, Italian tai
Saksan turvalllaauden tulisivat t a ­kaamaan
sekä Yhdysvallat että Neu­vostoliitto
samoin kuin kaikki muut­kin
Euroopan, yaitiot.
Käytän tilaisuutta hyväkseni i l -
maistakseni. lämpimät tunteemme
Amerikan kansaa kohtaan. Me neu­vostoihmiset
tahdomme olla sen kans­sa
yhtekiiyössä eri aloilla. Ja tahdom­me
olla sen kanssa yhteistyössä myös
Euroopan kollektiivisen turvallisuuden
järjestämisessä. On aika tehdä loppu
kylmän S;odan huonoista perinteistä,
tehdä työtä yhdessä, kohdata, toi­siamme,
ystävystyä, Ja tahtoisin us­koa,
että kaikicl järkevät j a rehelliset
amerikkalaiset tuntevat satnoln kuin
me. ; .V
Euroopan kollektiivisen turvallisuu­den
järjestämisen tulee liittyä asllal-»
sen järjestön luomiseen, johon kuulu­vat
ottalslva.t kestäviä ja selviä s i ­toumuksia
taloudellisesta; j a sivistyk-,
selliäista. yhteistyöstä Euroopan valr
tioiden kesken raaka-aineiden ja
tuotteiden jaossa, matkustajaliiken­teen
helpottamisessa, ylioppilasvaih-dcssa,
tiedemiesten neuvottelujen jär-
Jestäihisesai Ja tiheämmin tapahtur
vassa tutustumisessa muiden Euroo­pan
maiden teattereihin Ja taiteesen.
Euroopan tulee puolusta^ rauhaa
ja tehdä tämä rauha eiitistä kalliim­maksi
jokaiselle, eurooppalaiselle.
Sakran kysymys, josta on niin pal­jon
. puhuttu j a kirjoitettu ja joka
yhä pysyy tuskallisena sekä säksalai-sille
itselleen että koko Euroopalle, t u ­les
lähemmäksi ratkaisuaan, kun eu­rooppalaiset
sopivat keskenään kol­lektiivisesta
, turvalliaaudestaan, V
Minusta näyttää, että miehitysjouk­kojen
poistaminen niin Saksan liitto­tasavallasta
/kuin Saksan demokraat­tisestakin
• tasavallasta auttaisi rat­kaisemaan
Sakaan kysymyksen. ^ S a ­notaan,
että; niiden poistaminen olisi
toiselle puolelle edullisempi. Tämä
bn järjetöntä. Olettakaamme, että
amerikkalaiset vetävät joukkonsa Bel­giaan
tai Ranskaan, jos ijelgialaiset
ja ranskalaiset niin haluavat. : Neu-'
vostoliiton joukot vedetään Neuvosto­liiton
alueelle. JokalaJlle on selvää,
että Malmedy on lähempänä Aache-nia
i u i n Brest Olderia.
Saksan kysymys on vaikeasti rat­kaistavissa
ilman saksalaisten itsensä
osanottoa. On selvää, että a*ksalai-set
tahtovat Saksan yhdlstämistä.-
Jotta tämä yhdistäminen olisi ajatel­tavissa,
on luovuttava alkeista Saksan
yhdistämiseksi johonkin aptllaalllseen
liittoutumäari. El ole tarpeen selit­tää
kalkkien eurooppalaisten halua
Kaksi oluttehtaiUjaa
hetti näytteen tuott^is
«rääseen utkimuslabora
lot palautettiin seuraa
-tuksin:
"Molemmat lievoset o
Eräs rouva oli kutsui
erään. tunnetun elokuv
Seuraavana päivänä I
van ystävättäret utelia
vaattdet tähdellä oli olit
ei ole aavistustakaan. 1
— Miten nlixi, vastahai
joit kahvia hämä vas
Niin Istuin, vastasi ro
Mutta en trUUut katson
• •••
Helsinki. — Nurmijär
heinäk.: 28 pnä verityö,
Salonen menetti henkei
lensa puukoniskusta.
Lauri Hartonen oli r
vän iltana ryhtynyt ju
osapuolensa Saloson kans
tona Nurtthijärven Valkji
missä Hartonen oli asu
lähtien vaimonsa: kai
•kuiiden alaikäisen lapse
vinkään läatenkodissa. ,
tä oli juopottelun aiki
miesten kesken riitaa, j
nen oli iskenyt puukkon
sa sydämeen. Kuolema
Verityön tehtyään lä
pakoon ja poliisi etsii h
nen tunnetaan muuten
mutta päihtyneenä rii<
tehdä Ibppu saksalaisen
uhasta, Saksan naapur:
keaa tässä yhteen Sa
oman levottomuuden i
se muistaa hyvin kahd(
sodah •traagililsen alun.
.. Jos yoimäpolitiik:
tajat oppivat käsittä
Eurooppa ole pelipöy
verka eikä Saksa mi
pelissät ^adaan sopii
kysymyksen ranhanon
kaisusta kiistämättä s
* Neuvostoliitto bn ka
kanriattaa sellaisen y
riippumattoman Saks:
jossa ei voi syntyä w6
laista militarismia, ja s
kensa tuodakseen tämän
lähemmäksi. /. Saksan
on 'tietehkin saatava aik
vaaliien avulla: täasä ky
ole eikä ole ollut oleel
Syyksiä niiden suurval
jotka tähän mennessä
rieet päästä sopimukseen
lUbyiitta.va Saksan vet£
laalliseen liittoutumaa
Neuvostoliitto ehdotti tv
teiden normalisoimista £
Savallan kanssa. Herra
kaan, jonka puheen kut
mialenkiinnolla ja ystä\
välsyydellä,; tämä ehdoi
nyt levottomuutta mc
läia-en keskuudessa. '
kuuttaa näille ranskala
ehdottaessaan diplom
kauppasuhteiden ji
, Saksan liitiotasavall
Neuvcstollitto ei suinl
nut pyrkimyksestään
rauhantahtoisen Saks
saamiseksi, vaan otti i
leen tämän päämääri
miseeri. Länsivaltojen
taa, että Berliinissä
derplatz ja että Saksa
. si Bonnia, Hampuria
furtia myös. Leipzig,
Dresden.
Itävallan valtiosopir
{Jatkuu*. Siv
Nyt olemme mätäkuussa
Nyt olemme mätäkuussa ja sen joh­dosta
pakisee Vapaa Sanan Suti seu­raavaa
:
• Olemme sila onnellisesti siirtjoieet
Mätäkuuhun, tuohon merihirviöitten
Ja muitten outojen ilmestysten l u ­vattuun
aikakauteen. Mätäkuu alkoi
poudalla ija jos vanhat merkit paik­kansa
pitävät, niin saadaan poutaa
pitkäksi alkaa. Sanoohan sananpar­si,
että "mätäkuu joko poudalla polt-.
taa tai vedellä valaa". Kun kesä
muutenkin on ollut kuuma ja kuiva,
maanviljelijät huokailevat sadetta, jo­ka
hetki, timtulsl vähän Ulan koval­ta.
Jos koko mätäkuunkin vielä pouta
porottaisi. Mutta ainakin täältä
Helsingin horiaontlsta katsellen näyt­tävät
mätäkuun alkupäivät pbutalsU-ta.
;•;:'.•;'-•• ^
Eilenhän muuten päättyi naisten
viikkokin ja vanhan kansanuskomuk­sen
mukaan silloin sataa aina. Tällä
kertaa naisten viikko oli kuitertkin-rutikuiva;
Pääkaupungissa ei aina­kaan
saatu kuimon sadetta, tuskin
pisarolntiakaan havaittiin. Niin et­teivät
nuo ivanhat merkit enää nyky­maailman
aikana tunnu palkkaanaa
pitävän. Kuivaa on. Ja vaikka el
hellettä enää siinä määrin esiinny-kään
kuin heinäkuun alkupuoliskolla,
on kesä kumminkin kaupunkiialselä-jän
näkökulmasta katsottuna ollut
niin sanotusti mukiinmenevä. Ja jos
liiätäkuu pitää, mitä on luvannut,
vbivat vielä elokuun lomalaisetkin
nauttia poutaisesta säästä. Olletikin
kun tietosanakirjan mukaankin mä-
' takuun pitäisi olla vuoden kuuminta
aikaa.
Ja tänään on sitten Jaakon päivä,
eräs vanhan kansan merkkipäivistä.
Johon kiteytyvät monet tehtävät:
Niinpä heinän pitäisi blla Jaakkona
niitetty, siliä sanotaanhan: "Herman­nista
heinään'. Jaakosta viikate sei­nään".
Myös rukiin pitiäai oila kdr-juukunnossa,
koska sananparsi to­teaa:
"Jaakkona jalalla, Uotina or­rella",
mikä iherkltsee, että rukiin p i ­täisi
olla, Jaakonpäivänä kuhilaalla.
Jaakko on monessa muussakin mle-,
lessä käänteentekevä. Tunnettu asia­han,
on, että Jaakko heittää kylmän
kiven Järveen, tplaln sanoen vedet e i ­vät
enää lämpiä, vaan rupeavat v l i -
leltten öitten johdosta vähitellen
Jäähtj-mään, Niinikään sanotaan:
Jaakko tuohet kiinni naulaa" ja
"Jaakonpäivästä kirput sikiää". ^
Tänä suvena eivät taida kummin­kaan
Jaakonpäivän ennusteetkaan
pitää paikkaansa. Tuskin missään
on ruis vielä nlittokunnoss'a ja'eipä
taida heinäkään olla poikki alnältaan
pohjoisimmasai osissa niaata. Kevät­hän
oU niin pitkän sitkeästi koloa,
etteivät kasvit oikein päässeet kasvu­vauhtiin
ennenkuin vasta Juhannuk­sen
kynnyksellä, Jusseista Jaakkoon
on sentään vain kuukaudeii päivät e i ­kä
a'.inä ajassa kovlmmallakaan hel­teellä
ruis ennätä oraasta jyvään kyp­syä.
Lisäksi valitetaan, että kuivuus
estää jyvän kasvun Ja että tähkä­päät
ivielä" heiluvat varsin köykäisinä.
Sadetta vartoo maamies ja myös kau­punkilaisen
Ibmaloikpilijan on syytä
pidätellä kirotulvaansa, vaikka Jcskus"
niskaan sadekuurokin ropsuttalsi..
Sillä sanovat tietomiehet, että ellei p i ­kapuoliin
saada sadetta jäädään ensi
talvena leivättä. Ja se olisi kdlakka
paikka.
Mutta palataksemme päivän teks­tiin
jia mätäkuuhun todetkaämme.
että niin jkiyanhaha suomalaisena
peruna kuin mätäkuuta on pidettykin,
on fckin lainatavaraa niinkuin i n ­himillinen
kulttuuri yleensä. Jo van­hat
roomalaiset ylettivät mätäkuuta,
vaikka sitä siellä nimitettiinkin hie­nosti
"dies canculares" eli suomeksi
"koiran päiviksi". Roomalaisten koi­tan
päivät olivat tosin vähän älkal-
.semiiilh eli tavallLsesti 3 pälväatä h e i ­näkuuta
11 päivään elokuuta. Mutta
vuoden kuumin aika sa
leveysasteilla sen verr
maksi kuin meillä. Völ
että täällä Suomennie:
moin roomalaisista mitä
c l i oma ajanlaskunsa ja
lä myös omat nimenaä.
Eäksi tiedetään vanhoJ
nimiä mm. sellaisia ki
mahlakuu j a tuohikuu
k i n viimeksinrialniltu el
san suussa. Muistamn
lamme sanotun 'jollekin
jalle, joka pyrki sekaan
vaan juttuun, että "puh
tuoriikuussä suutarin pf
Se oli hieno huomaut
asianomaisen oli "para
leipäläpensä kiinni.
Mutta mätäkuu on j
taa. Toivottavasti eiv
sun muut vesielävät 1
ailkyttele tätä katajaist
tuhanten järveln pärtaJ
tä meiievää mätäkuut
kille, eikä sitten muut
Kuten huomaatte, pas
mätäkuun juttu varsin
kin. Paljon samanlain<
sä ollut täälläkin. luk
sitä, että täällä oli aika
min kevät.
Varsin opettava se on
hoihin suomalaisiin nimi
.saisiln määritelmiin n
otanune a^n klitolllsuud