Vapaus, March 31, 1951

              mm mmmmm mm
Wall Streietin Brasilia
kylmissä sodassa on ] B t e ^ A i n e r i -
' kah snnrin; valtio^^.B^
Yhdysvaltain nskollisimpia palve-
Ujolta. Äskettäin: kohotettiin maani
presidentiksi nadeUera
Vargas, 30-Iavtin' faslstidiktaatto^:
ri, joka yritti alistaa maansa H i t^
lerin ylihemmteen. -Näiden tosi-asialn
valaisemiseksi. julkaisemme
seuraavan tatkielman siitä, ketiä
omistavat Brasilian.
BrasUia, yksi maailman rikkaimpia
maita, jossaonrftin 50miljoonaaasu-iasta,
on jo vuosikausia ollut ame^:^
riikalaisen in^ierialisUsen; riiston ;jä
sorron uhri. JUnerik?kalaisten :vaiku-»
tusvalta maassa kasvoi voimakkaas­ti
ensimmäisen maailmansodan jäl­keen,
ja varsinkin vuonna'1929 a l ­kaneen
talouspulan vuosina USA al­koi
työntää maasta pois englanti­laisia,
ranskalaisia, hollantilaisia ja-saksalaisia
kilpailijoitaan.
Kuitenkin tämä keW
hieman natsistisen Vargasin pystyt­täessä
vuonna 1535.: "Estado iNovo"r
diktatuurinsa, joka nojautui voimak-!.
kaasti fasistisiin Saiisaan, italiaan ja
Japaniin. 1^mä> kausi j a i ' k u i t e n k in
lyhyeksL Saksan sodanaikainen saar­to
ja Washlngtonista harjoitettu p a i ­nostus
pakotti Vargasin hallituksen
jälleen orientoitumaan USAihan. So­dan
aikana U S A siten vakiinnutti ase­mansa
maassa j a tunkeutui sen t a ­louteen
käyttäen tekosyynä "välttä­mätöntä
yhteistyötä fasismm kukis­tamiseksi".
Mustia listoja (käytetään ahkeras­ti
imperialististen kilpailijoiden kar­toittamiseksi.
Lisäksi Washingtonin
sopimuksia on käytetty hyväksi ame­rikkalaisten
soluttamiseksi Brasilian
valtiokoneistoon ja"sotilaallisen val­miuden"
tekosyyllä' on amerikkalai­sia
joukkoja sijoitettu maahan.
Varsinainen Z^nnekohta oli k u i ­tenkin
lokakuun 29 pna 1945 tapah­tunut
• taantumuksen vallankeikaus,
jonka USA: n monopohpaäoma ame­rikkalaisen
suurlähettiläs Berlen a -
vulla Järjesti. Vasta tämän jälkeen
alkoi USA :n tunkeutuminen maahan
jättiläismäisissä mittasuhteissa.
USA:n vaikutusvalta ulottuu nyt
;.. kaikille aloille, j a Brasilian haDi-
; tuksesta on tullut vain väline I V a l l
Streetin j a U S A : n uUtoasiainmi-nisteriön
käsissä^, Tämä • kehitys
saavutti huippunsa 1947, jolloin
Brasilian voimakas kommimisti-nen
puolue lakkautettiin j a sen
V edastajat • karkoitettiin parlamen­tista.
Klassillisen taloudelliseni imperia­lismin
Iisaksi suuria 'tlai^ioja" virtasi
Brasiliaan Vienti- j a Tuontipankin
Välityksellä, gonka kantapäillä ame­rikkalaisia
"neuvonantajia", "asian­tuntijoita"
ja "tarkastajia": rupesi
parveilemaan maan hallintokoneis­tossa.
: ...
Amerikkalaiset, . monopoliyhtymät,
trustit j a kartellit ostavat Brasili­asta
raaka-aineita sopiviksi katso-millaanv:
hinnoilla ia mj^yvät^ teolli­suus-,
j a kidutustarvikkeita sekä r a a ­ka-
aineita hinnoilla, jotka he itse
mä2i;äävät;^^^
vasto hoitelee;, Brasilian kuljettEtsia
maan oman .tonniston. i f l y d B r a s O e i -
xon, hoidiellessa vam 5-^-10 ptrosenttia
viennistä, j a tuonnista.
Nämä samat piirit, jotka valvovat
BO prosenttia Brasilian ulkomaan­kaupasta,
määräävät myös Brasilian
tuotteiden myynnistä muihin maihin.
K u n siten vuonna l » ö kolmen m i l ­joonan
dollarin arvosta brasilialaista
puuvillaa mj-ytiin Neuvostoliittoon;
kauppa jouduttiin tekemään erään
Philadelphiassa toimivan amerikka­laisen
touninimen rälityksellä. Myös
torasilialaisia vuotia myytiin Neuvos­toliittoon
vain. U S A : n kautta.
irK:n VIRALLISEN J U L K A I S UN
TODISTUS
Tämä taloudellinen holhous Ilmeni
selvästi eraasta vPoreign Investments
m Brasir'-minisestä julkaisusta, j o n ­ka
on tomuttanut Y K : n taloudelli­nen
oa sosiaalinen, neuvosto.
Brasilian suurm. terästehdas. Volta
Redonda-tehdas, jonka ^ nimellisesti
omistaa valtio, on itse asiassa USA :n
tuonti- ja vientipahkm alaisuudessa,
joka lamasi yhtymille 45 miljoonaa
dollaria rakermustöiden suorittami­seesi,
. sanotaan yllamamitussa jul­kaisussa.
Sen lisäksi, että pankki saa
4 pros. korkoa lainasta ja hallituksen
antaman takeen sen lakaism maksa­misesta,
sille myönnettiin myös " p i ­dätysoikeus
tehtaan kimteimistööh
j a oikeus valita sifnen johtavat vir­kailijat,
insinöörit ja tarkastajat se­ita
suorittaa raaka-amehanliinnat".
Pjftian pnvin
Iqukkaufopi
oikeuleeiK:!?
Chieii. Italia. ^ ..gtommunbtinen
parlamentin edustx^a^X^aura iDiazJou-ta
olkeudessa.<iUnöitettUn täSDä tttts-taina.
' ' ^ ' ' ' - *
Parjpipntiss» Ba-istn»sdem(dcrMit^^
tisea^puoluee .nja 'ääximoiäisexi taaof*
tumuksellisten edustajain 'fiäoiuä
riistettiin häneltä peiustisliaih taScsa^
ma edustajan fenmjn^pfnHtfl|i^ f ' " 1
Syrytös j(äituu'^talkim diuss^Oiaz
tanunikuussa v/ime,«azmL4villEisessa
, puheessaan: ' . ^ P a a ^ • ; S O I n ^^
Kreikan Ja Palest^nän Oastea^ yexi,
koska hän e i k(Aotf^niitfsnrnipftV»
sodan ItyflttarnjyT^jej 'j^r^iilyjtoj^n JQ
Palestiinassa, aivan, samalla tavalla
kun ei Jhän nostanut soxmeaankaan
maailmansodan iiin^ettasnisäi^^^^^^'^^
rajoittamisen puolie$tai.^
Edustaja Laura^ Diazia kutsutaan
Italian parlamentin kaunottareksi.
sanotaan julkaisussa edelleen.
Samanaikaisesti Brasilian suurim­masta
yksityisestä terästehtaasta B e l -
go-Mmeirasta. jonka tuotanto käsit-täu
59 pros. kaikkien yksityisten te­rästehtaiden
tuotannosta, on edelleen
48 pros. ranskalaisten ja belgialais­ten
paaomapiirien omistuksessa, jot­k
a tosin aikaisemmin omistivat sen
kokonaan.
Canadalaisen.r amerikkalaisen ja
brittiläisen pääoman omistuksessa
oleva "Brazilian Tractin Light and
Power eompany" on ••koko maan
suurin yleishyödyllmen yritys, joka.
toimittaa yU 60 pros. kaikesta sähkö­voimasta,
se omistaa 75 pros. käytössä-olevista
puhelimista ja sen touniala
ulottuu raitiovaunuihin, kaasuun ja
vesivarastoihm". sanotaan Y K r n t a ­loudellisen
ja sosiaalisen neuvoston
julkaisussa. . .•
"The American and Foreign Com­pany
(USA) tuottaa 30 pros., k a i ­kesta
sähkövirrasta ja huolehtii myös
puhelinpalvelusta.* ''The' Jnternätional
Telephone, and Telegraph Co." (USA)
hoitelee 10 pros. puhehnlukenteestä.
Siten ulkomainen 'paaoma hallitsee
melkein kaikkea voimateollisuutta ja
piÄielinliikennettä." ' '
"Ulkomainen pääoma, melkein y k ­sinomaan
brittiläinen, halhtsee kol­meatoista
rautatieyhtiötä, jotka omis­tavat
noin 24 pros. koko rautatiever­kostosta",
todetaan julkaisussa edel­leen.
"Amerikkalaisen pääoman h a l ­lussa
on 48 pros. Paiiair de Brazilin
(Brasihan lentoyhtiön) osakekannas­ta."
-
USA :n pääomIll'?i; on myös merkit­tävä
asema Brasilian Öljyteollisuudes­sa.
"F,-äs Standard p i l of New J e r -
sej-n haara on hankkinut itselleen
suuria maa-aroja Coasin valtiossa."
Kuvaillessaan hallituksen omistaniien
Dljynpuhdistamojenraifentämistä j u l ­kaisussa:
sanotaan, että'!'erään ame-'
rikkalaisen yhtiön kansjsa on tehty
sopimus naiden puhdistamojen raken­tamisesta".
HALLITUS M Y Y N Y T MAAN
R I K K A U D E T
.: Vaikka Y ! K : n sihteeristö onkin aset­tanut
sanansa kovin varovasti niin
Silta pahastuu kuitenkin väSjäämät-tomasti
se totuus,- että varsinkin t o i ­sen
maailmansodan jälkeen maan
oma hallitus on myynyt teollisuuslai­tokset
j a raaka-ainelähteet vieraille
valtioille. Esim. ulkomaista pankkiiri­liikettä
yhteen otteeseen; Jo rajoitet-tiinkin
silla selvällä perusteella, että
"se ei tuo riittävästi pääomia maa­han,
vaan toim|i^^pä'äaslassa hrasi-
Ualaisilla paaomlila;, j a ulkomailta
siirretyillä voitoillaj",^
"Vuoden J946:n jälkeen New Y o r ­k
i n (National Cltyrpankki ja^ A s ­tonin
.PiTst .Natlonal^pankki: perus­tivat
haaraliikkeitä «Brasiliaan ja
myös useiden eurooppalaisten pank­kien
toimmta laajer|j." , j
Vuoden 1945 p^nistuslain mi&aan
ulkomaiset pää^9ilen;;slJolttajat'ase­tetaan:
oman maan sijoittajien edel­le.
Siten kumottilp. esim. laki,.Jonkft^
mukaan vain .brasilialaiset saiVat
kayttaa hyväkseeij inaan öljyvaroja;
perustaa. uusia vomia-asemla Ja t o i ­mia
/kaivosteollisuuden alalla, Näyt-i
teenä siita,. mitä ttthoa vuoden 1946
perustuslaki o n tehnyt maan talous^
jeiamälle, lainattakoon.^YK:n Julkai­sun
maininta, että^." jos kalkki maa­han
tuotu nestemjUoen polttoaine
- ÄlyMs ja iaiUam nyMunlymestari
mjBJMi^mumoiPouEy
Neuvostoihmiset pit&vfit zvrUcelllJä
Kondevista hfinen^selkefin taistelu*
hi^nftrreift. v j t ^ B t t S m B n aktUvisuu-jsk'
erinonutisen. tDiftUk]fcftn.sa
tiihdim fHfin aakin. etfts^eurasioliitim
tUAmettttomista' Ja' J5u«i$ituiniinista
iuiiei^bistaL'
»BecHai ;i>3oäorovitä)i Kotrolev on
Tnnntiämuissa" 1917 j a aloittanut työ-nrama
^ i l a i t o a ^ eräässä' stkaiaisy.'^
tehtaajssa. Vuosien l93ö-^194&;vSiisen
Ajantilan' oU 'PuniEdsefisa' anheijässa.
Itoisen' maaihnaäsodan' alkaessa hlUi
l i i t t y i i ^ j o u k k o i b i n j a tuli xaySbkm^
min'Uljuudesta palkituksl^^lPunatseo
lUliun kunniamerkiliä/^3^isin: Koror
lev työsksntielee elintarviketeollisuus^
ministeriössä tarkastajana.
•MS
mmmm
YHäoIeva kuvaa Vapauden kustannusliikkeen juuri Jalkabeman Kaa|m> JääskcfiUsen
klrjottfaman "Iloisia Juttuja" kirjan kantta, mikä kivumennäi lanocn on Jaakko Hyna»- /
derin sinmnUtelema Ja piirnstania nälMmjr» tämän kirjan «toälMstä. , .••.•..<^^f^';t''i--:
' Ktiten tiedetään, tässä dollarin hintaisessa kirjassa on kaflddaan 33 iloisU Jni{na,^
> l s » käsitellään mUtcl kaikkia asiolU maan Ja taivaan väUltä. Saaterana V^nblden
asiamlehUtä ia suoraan IconttorisU OS. Vapaus, Box 69, «udbury, Ont. r ^ hf* '
(Mtaluanune iiieiU esfanerkkl. tai etoanti snauiännnitikassa e t c^
luennosta" missä ^irkelllään että "heitä (matotelijoito) voi sano» Jgoprtksi? ainoastaan
kohmelossa.sillä8llloln he Juovat, v e t t ä . . . " ^ t o p u k r i ^ ,
'«nnnloitettovat JnopotI Jotakin on tehtav» nylqraikak»v»Uitsevan yleisen
poGden natantaniscksL Ensinunäinen askel siilien suontaan oUsi oikean nimen antaftfatn * /
»ekä nilOe Jotka rakastavat vettä enenunän kuin viinaa että niille Jotka rakaslavai-iAMM'^.
cnenuma tain veCtä* Eklellä olen tikllstannt, että sana ^ttltnTioU^
'Juoppona. Haita Jos sitä katsotaan liian snnreksl nnilllstiifcsefcsi, voisi 'raHUmT^m/auffk .
aaeancsl»,4kiiffää-sana» vetfalinea^ |»-siilien , - n e r l d t f l ^ ^ JMH» nyksräia fcftjrfclpit
V u i p n a 1933 Korolev päätU ensim-^
maisen kerran koettaa «voimiaan k e ­hässä.
Yritys päättyi huonosti, siliä
Nikolai havisi täntän ensimmäisen
nyrkkeilyottelunsa. Vuoden kuluttua
hän kokelU uudeUeen. mutta hävisi
jälleen, kutea myös lähinnä seuraa­vatkin
yritylcset.
Kuiisl peräkkäistä häviötä on yleen­sä
lilan paljon nuorelle aloittelevalle
nyrkkeUljaile. Ne eivät kuitenkaan
lannistaneet Korolevla, Joka Jatkoi
sitkeästi charjoitteluaan valmentajan­sa
A. fe.HarlamplJevln Johdolla. J a
vähitellen hän ^alkoi päästä voiton
-puolelle. Vuonna 1935 hän voltti jo
12 ottelua. Tämän jälkeen hän kehit-"
tyl tavattomati nopeasti Ja kohosi
pian maan parhaiden nyrkkeilijöiden
Joukkoon.
Helmikuussa vuonna 1936 Korolev
pääsi Moskovan nyrkkellymestariksl.
saman vuoden kesäkuussa Neuvosto­liiton
mestariksi raskaassa sarjassa Ja
lokakuussa Neuvostoliiton absoluutti­seksi
mestariksi voitettuaan maan
parhaimman nyrkkeilijän Viktor M l -
hailovln.
Kuusitoista vuotta kestäneen u r -
hetlu-iuransa aikana Korolevllla on
ollut y l i 150 ottelua. Y l i 80 tapauk­sessa
hän oh selvinnyt kiistattomana
-voittajana. Hän on taia. voittanut
Ranskan, Tshekkoslovakian. Puolan,
Suomen jä' Belgian raskaan' sarja»
nyrkkemjät.lJänen kalkki kansaln^^
väliset ottelunsa ovat päättyneet vas*
tustajan tyrmäämiseen.
Korolev käyttää taitavasti hyväk­seen
puolustiistaktiil^aa. Hän sanoo^
— Nyrkkeilyssä on tärkeintä tak^
tUkka j a viisas ja taitava^ iskeminen.*
Yleinen tilanne riippuu nyrkkeilijöin
d e r i r u u n i l i l l i s i s l a Ja'henkisistä voli^
mlsta j a heidän teknlUlsestä kunnos­taan.
Kehässä saa ehdottomasti
määi-äysvallan se; nytkkeUlJii, 'Joka on
parhaiten valmistunut n y r k k e i l i ko­viin
koettelemuksiin. •
— Tilanteen arvioiminen alkaa vas­tustajan
n y r k k e l lyominalsuukslen
analysoimisesta Ja omieh- 'aaabdoni'!
suukslen rinnastamisesta.vastustajan
mahdollisuuksiin. Silloin-'saa ennak­kokäsityksen-
ottelun kulusta. J a ar­vaamalla
ennakolta vastustajan to­dennäköiset
nyrkk^Uymetodlt nyrk­keilijä
kylänee noudattamaan taktil­lista
suunnitelmaansa ja toimimaan
kehässä harkitusti Ja määrätietoisesti.
Määrätietoinen nyrkkeily onkin eräs
niistä tekijöistä, joista riippuu nyrk­keilijän
mestarillisuus.
Korolevin taktiikan tärkeimpänä
periaatteena on aloitteen säilyttämi­nen.
Hänen menestyksensä ovat taan­neet
teknillinen monipuolisuus ja vii­saasti
suunniteltu taktiikka.
Korolev ei koskaan päästä vastus­tajaansa
aloitteentekijfiksi. Itse Idin
on keilassa tavattoman miehekäs, ei
pelkää zDhkeita tilanteita Ja pyrkU
tietoisesU ottelun kärjistl^nlseen. Tä­mä
hänräjuä^iiätietoinen; taktiilckan-sa
perustuu hänen iQrkyyjQsa antaa
iskuja kaiusta .jnahddllislsta asen­noista
molemiollia lätsillä .Ja ^puolus­tautua
erinomaisesti.
Korolev IcäyttBä tPfcpfijffcäBnsa h y ­vin
JärkiperfilsesU, välttäen f käyttä­mästä
}atpee|tomla ^tehokeinoja. Hä­nen
njnrkkeilymä « q yksinkertaista,
siihen el liity l i l o j a liikkeitä eikä
muodollista tetiostusta, mvi\t& se e i
myöskään oie tavanomaista; »Korole­vin
käyttämät keinotovat hyvin mo­nipuoliset
eivätkä iperustuftUhinkään
valmiisiin kaavoihin. 'Hän'toteuttaa
nUtä ottelun kuluessa muodostuneiden
tilanteiden mukaisesti ja «vaikuttaa
Itse näiden tilanteiden muodostuml'
seen. Korolevin käytös kehässä oti
paras kuva siitä, minkälaiseksi hän
tilanteen milloinkin arvioi. Hän osaa
hyvin taitavasti naamioida vastusta­jaa
harhauttavat Iskunsa, jotka edel­tävät
kokonaista iskusarjaa.: Tämän
laatu riippuu sUtä.|nltkäpaiI(at vas­tustaja
jättää suojaamatta. Suures-^
ta painostaan huolimatta Korolev on
hyvin nopea liikkeissään J a turvaa a i ­na
itselleen voiton riittävän suurella
pistemäärällä. Hän siirtyy hyvin
joustavasti hyökkäyksestä puolustuk­seen
ja päinvastoin.
O^nipialaislijppiijeii.
myynti aloitetaan
^nsl syyi^ussa
Montreal. — Canadian Olympio
AsmOattonin^ nu<aiskuun< b u i l e t l i i^
sa ilmoitetaan, että Helsingin olym-»
pialaiskisojen paäs;lippuja>tuveta^
myymäOn ensi syyskuussa Ja e tU
Canadassa niiden myynnistä tnioleh-tli
miomas Co(äc and-iSon limited,
Montreal, Que. lUlkomaalaisten m a ­joitus
on yhdistetä Uppujen ostaml*
seen. Lippujen ostajat saavat majoi-tustqdlstukscn
kutakin iiäivää^^v
ten oikeuttaen Joko hotelliin, yksi­tyisten
acotiln. Joukkomajoitukseen
tai teltta-asimtoon.
' K i s o j e n yhteyteen Järjestetään mm.
bäyteottelu' Suomen kaiisaUiisp^lissä,
p e ^ p a l l o i ^ ; Jonka nimi käännetään
usein engianhiksi: Finnish baseball.
Rata-Ja kenttäurheiiun icllpallut
aloitetaan helnäik. 20 pnä klo 11 ap.
j a päätt/vät helnäk. 27 pnä klo 3
lp. alkavilla otteluilla.
• - . • KM
800 kaivostyöläistä
Saksasta Canadaan
Toronto. — Saksasta tuotetaan C a ­nadaan
600 metallikaivostyölälstä. 11-
moitti Canadian Metal^ M i n i n g Asso­ciation
keskiviikkona.
Ensimmäiseksi saapuu huhtikuussa
200 kaivostyöläistä J a senjälkeen niitä
saapuu 200 erissä eri aikoina. Sxmrln
osa näistä lähetetään kaivoksiin Que-bechi
Ja Ontarion pdhjoisoslln. Mant-tobaan
ja 'BrltkQi Columblaan.
-Tähän saakka on tuotettu ulko­mailta
noin 5300 kaivostyöläistä:
Lauantaina» maalisk. 31 p.
Vehnän myynnit '
nousseet IBuroopan
markkinoilla
. Lontoo. ~. Juuri pääsiäisen, edellä
Canadan Ja .Amerikan vehnän mjiyn
nit nousivat älckiä.
Kuuden päivän aikana päättyen
maaliskuun 22 päivöän Canada myi
931.000 tonnia vehnää kansainvälisen
veihnäsoplmuksen penisteeila; «Ede^^^^^
seilä viikolla myytiin Canadan veh­nää,
vain 21,000 tontiia.
Samalla ajalla Yhdysvaltain i v ^ -
nää myytiin 713.000 tonnia verrattu­na
56,000 tonniin edellisellä viikolla.
CanadQila on vielä huomattava
myyntikuota — noin 1450,000 tonhia.
Jäielle Jäänyt vehnävarasto on 1huo-non.
laatuista Ja vaikeasti myytävää.
Reumatismi ja C-vitamiinit
olisi Jalostettu omassa maassa, olisi
näin saatu säästö kohonnut noin 20
miljoonaan, dollariin^'.
KVLTAVABAT VÄHENEVÄT
VAIKKA KAUPPA
VIENTIVOITTOINEN
Nyttemmin el brasilialaisilla ole
paljoakaan Jäljellä aflcalsemmin
hanklkimlstaan o&euksista. Ulkomaa­laisten
saatuaoikeuden koota maassa
voittoja Ja siirtää niitä ulkomaille.
Brasilian knitavarat vähenivät 100
miljoonalla dollarilla vuosina 1947
—48. Lnkounottamatta toisen
maailmansodan lautta Brasilian
pääomanenetyluet ovat olleet Jat­kuvia
hnolimatta sUtä, että vil-melsten
vnoslkymmenien Ja mel­kein
kantta nykyisen vuosisadan
Bnsillan vienti on ollut tuontia
SBOrempL"
' V i e n n i n lisääntyminen ei ote k u i ­tenkaan
tuonut rlkicautta Brasilialle.
luKdca—kuten Y K : n Julkaisussa sa­notaan
— "näkymättömien hinnan-^
tasausten maksamiseen ulkomailla
tarvitaan suuria suinmia, Joika osoit^
taa myös, että ullcdm^isen'pääanan
tarve on erlttÄln suuri".
Mutta nämä okisUhtcSet, Jotka mer­kitsevät
f lisääntyvää «pyhyyttä' Ja
inirjuutta q^asilian suurille ty<^täte-keviUe
Joukoille samalla kun Wall
Street liankkii yliä suurempia voit­toja,
alkavat Icasvavassa määrin sel­vitä
inyös 4ansan laajoille kerrok­sille.
Yhä usrafllmat alkavat ymmär­tää,
että
taloudelliset sUcet WaU Stnetiin
meiUiseväi myös aktiivista osan-
"ottoa^ Ne
nelM Ja pmU mOloonaa. Jotka
: aOefclrJoiitivat Tolcholman veioo-mnfcaen
Ja ne Joukot, Jotka kanlu-vat
naaa kanaalHsco vapsuttnksen
demekraailiseea imi
takeena «Utä, että Brasilian kansa
«m impMMUn£ amrriiilrthlfen f n -
.petfallsmlii. fatrfstovasta..ki«c*ta.
(Kirj. T. R. — Työkansan Sanomat,
Helsinki)
Jo 15 vuotta sitten totesi kalifornia­lainen
prof. Rlnehart, että nlvelreu-
-matismltapaukslssa potilaassa on vä­hemmän
C-vitamiinia kuin terveessä
henkilössä. Eläinkokeilla hön osoitti,
etta streptokokin aiheuttamat sydän-ja
nivelvauriot llmenlviit vain silloin,
kun eläimissä oli C-vltamlinln puute,
mutta niitä ei infektion seurauksena
esiintynyt niissä elälmissö. jolle a n ­nettiin
riittävästi C-vltamlinla.
• Tämä (havainto aiheutti heti johto­päätöksen,
että C-vltamlihia'' pitäisi
voida käyttää: reumatismin hoitoon Ja
parantamLseen. - Monet lääkärit eri
puolilla maailmaa ryhtyivät sitä k o ­keilemaan
antaen potilaille yleensä
200^00 mg askorblinlhappoa palv(^-
• Ba, siis 4-^5 kertaa enemmän kuin on
arveltu normaaliksi päivän: tarpeeksi,
lEokelssä todettiin yhä mtddleen, että
./eumatlsmipotilaiUa - on 'ilmeinen' C-,
Vitamllnivajau.-i, mutta vitamllnilääkl-tyksen
tulokset olivat' vähäisiä tai
kielteisiä,' vaikka - jotkut tutkijat sai­vat
parannusta aikaan' antamalla C -
vltamimia A-vitamiinin tai B-ryhmän
'Vitamiinien kera. Niinpä tämä reu-
•matlsmin hoitotapa jäi vähitellenj
'Unohduksiin.
Koko reumatismin lääkitys on jou­tunut
vuodesta 1949 alkaen uusille
urille, kun lisämunuaisen kuorikerrok­sissa
eristettyjen hormonien vaikutus
keksittiin. Uudella Cortisone-nlmellä
tunnetulla lääkeaineella el kuitenkaan
ole suurta käytännöllistä nierkitystä
sen niukan saannin ja sivuvaikutuk­sien
vuoksi. Lääkärit ovat ryhtyneet
kokeilemaan, eikö muilla, kemiallisesti
samantapaisilla, sterolicn ryhmään
kuuluvilla aineilla voitaisi aikaansaa­da
paraimusta. MuLstettiin nimittäin
toinen 15 vuotta sitten tehty keksintö,
että D-vltamilnl myös lievittää reu­matismi
valvo ja, ja Drvltamlinl on ke­miallisesti
hyvin likellä Cortlsonla,
Tämä lääkitys, mikä kalamaksaöljyn
ja säteilytettyjen sterolivahnisteiden
a-vulla oli helposti suoritettavissa, to-dlstettiinkin
tehokkaaksi monissa
maissa suoritetuin kokeiluin, mutta
samalla havaittiin myös. että käytet­tyjen
suurien D-vltamlinlen sivuvai­kutukset
ovat lilan haitallisia.
Sahlgrenin sairaalassa Göteborgissa
osoittivat tohtorit Wassen j a l / ; w ln
1949, että eräät vaarattomat j a h e l ­posti
saatavat sterollt vaikuttavat
suotuisasti ntvelreumatlsmlin. Jos ne
annetaan C-vltamllnln kera. Sairas­kertomuksissa
mainittiin mm. että "4
minuuttia ruiskeen Jälkeen nivelkipu
alkoi hävitä ja liikkuvuus lisääntyä,
j a 15—30 minuutin kuluttua oli kipu
käytännöllisesti katsoen poissa". Usei­ta
vansln Ihmeellisiä parantumisia oli
tuloksena. C-viUmilnia käytettiin
«uuKempIa määriä kuin aikaisemmin
kokeissa, nimittäin 1,000 mg k e r r a l ­l
a a n . '
Nämä kokeet aiheuttivat uusia a j a -
tuicsla. Stocksundin sairaalon ylilää­käri;'
B^rg päätti kokeUIa. mitä C -
vitamilnit yksinään vaikuttaa. J a a n ­toi
potilaille O gramman iCfiOO me)
ruiskeita kerrallaan ja saavutte samat
tulokset kuin pienemmillä vitämiini-määrfllä
yhdessä sterolicn Itanssa,
C-vitamiinin. vaikutustapa reuma­tismissa
e i ole vielä selvillä, mutta
kemistit ovat Jo 1946 löytäneet lisä­munuaisen
kuorikerroksesta seUaisen
Cortlsonisukutsen aineen, jossa ste-roli.
on ylMUstynyt C-vItamliniin, On
palhon malidollista, että Juuri tämä
on "sntireumaatclnen" aine. Ja että
C-vitamilnin niukkuus häiritsee tä­män
aineen valmistumista Ja tekee
mahdollteeksl reumaattiset vammat.
Huomattava on, että nämä uudet
supttiisat hoitotulokset on saatu anta­malla
potilaalle 10—«O kertaa syurem-p4a
vitamlinimääriä kuin mitä ennen
anrattUn antaa. Sama seikka, että
aikaisemmat arviot tarvittavista C -
vttamiinimääristä ovat olleet iiiah a l -
baieet; on tullut esiJla mimssaybti^-
dessä. Niinpä Lääketehdas Leiras on
alkanut valmistaa C-vltamilnltablet-teja,
nimeltään AscoiljUi "200", Jotka
sisältävät monin kerroin ent^tä suu­remman
määrän; oskorbllnihappoar Ja
suosittelee niitä mm. tavallisen vilus­tumisen
ja "nuhan" torjuntaan. Jos
heti ensimmäisten oireiden tuntues­sa
syödään C-vitamUnIä ainakin 1000
mg 4-5 Ascorbin "200" tablettia Ja
seuraavana päivänä vielä saman ver­ran,
selviydytään usein pelkällä säi­kähdyksellä,
sILs Infektio ei olleniuuin
kehity. - ,.
Suurin osa^uomen kansaa elää a i ­nakin
tahren; kevään Ja alkukesän
Jatkuvassa - C-vitamiinivajauksessa.
Loppukesästä uudet perunat, lantut
ym. antavat riittävästi vitamiinia, m i ­käli
sitä ei ole keittämällä Ja keitto-vedet
polskaatamalla näistäkin ruoka-v
aineista hävitetty . A i k a i s e m m i n l u u l ­tiin,
että k u n keripukki o n saatu bävlr
tetyk^l, ihmiskunnan C-vitamihii-huolto
on sillä osoitettu tUttäväksl;
Nyt on selvinnyt; että näin ei ole
asianlaita, Jä että Ilmeisesti pitäisi vi^;
tamihilrlkkalta marjoja, hedelmiä ja
multa kasviksia käyttää ravinnoksi
moninverroin' nykyiset- määrämme,
jotta ruokavalio C.-vltamiinin. kohdal-ta
tulisi tyydyttäväksi.
1,127 mailin öljy-ohto
rakennettiin
50 paivassa
Viime lokak. 4 pnä laskettiin E d ­montonissa
öljyä ensikerran, siihen
öljyputki johtoon. Jonka rakentjmincn
kesti noin 150 pälvöä ja mak?ol 1' (hes
90 miljoonaa dollaria, ollen siten Ca­nadan:
viime vuosien suur,n ra.>,<n'ius-;
yritys. Tämä 1,127 mailin pitum n öi-jyjchtollnja
rakmnettiln: k .'Imeaja, 0-
sassa, kolro-n eri u a::olts'.j3!llkkecn
toimesta j a kun kolmas o:i valmistu­nut
saapui öljy Superioriin, WIscon-sinlssa,
ensimmäisen k : r r a n Jouluk. 4
pnä. 'Hima. Canadan pisin öljyjohto
kuljettaa Albertan dljyä Edmontonis­ta
Superibriin noin 11,000 tynnyriä
vuorokaudessa, mutta kesäkuukausien
aikana on tarkoitus korottaa ; öljyn
siirtäminen M,000 tynnyriin vuoro-luude£
sa rakennuttamalla putkijohto-:
linjan yhteyteen lisää pumppausase-mia,
jot£ca Jouduttavat öljyn vauhtia.
JOhdon Itäpäässä Superioris^a on jo
säiliöt 1,800,000 tynnyrin säilyttämtetä
varten j a lastaualaltteet, Joiden teho
on 20,000 tynnyriä tunnissa: öljyn va-rastoImlBlaittelta
on tarkoitus lisätä
'Vielä 2,600/)00 tynnyrin vetoisilla säi­liöillä,
Samlafsa, jonne öljy kuljetetaan
valtavilla: tankkilaivoilla lopullista
puhdistamista varten, on tarkoitus
myös' lisätä varastoimissäillöitä Ja
laitteita siinä' määrät, että kyetään
käsittelemään llfiOO tynnyriä vuoro­kaudessa.
Tämän öljyn Samlaan kuljettamis­ta
, varten ^/ilmelstellään pariiaillaan
kaihta uutta öljylaivaa, Jotka fcykene-vät
kuljettamaan noin viisi miljoo­naa
tynnyriä kerrallaan. Laivojen
otaksutaan tulevan valmiiksi pla^ckoin
alkavaa purjehduskautta varten, K o l ­maskin
laiva saattaa valmistua tähän
tarkoitukseen vielä tämän vuoden a i ­kana.
johdon rakentamista varten käytet­t
i i n kaikkiaan 173,000 tonnia teräsi
pntlcea, Jonka valmistamista varten
rakennettiin erikohien UfMas Wel-landlin.
Edmontonin Ja Reginan vä­lillä
on 20 tuumalset putlket, Reginan
Ja Oretnan välillä 10 tuumalset Ja
lopputaipaleella 18 tuumalset putket.
Putket maksoivat kaikkiaan 21 m i l ­joonaa
dollaria,
Rakennustöihin osallistui noin 1,500
miestä^ J<^to pantiin koneilla kai­vettuun
kolmen jalan levyiseen Ja vil^
Junaliikenne, pysähtyi
Sioux Lookoutin lähellä
V Sioux Lookout.-^. Matkustajajuna
myöhästyi 12 tuntia k u n tavarajunan
vaunuja aulstui kiskoilta MilUdgessa,
Joka on 39 mallia länteen täältä.
ONR:n virkailija sanoi, että kaikki­aan
14 tavaravaunua suistui kiskoilta^'
Joxika aiheutti erään vaunun kätken
nut akseli.
Matkustajajunan täytyi kääntää
kulkemaan:PortWilllamln kautta.
iii
jBeitsei^nt^t!
Seitsemän tuomittua
natsia rukoilee armoa
Wa8liington. — seitsemän tuomit­tua
natsia, Jotka olivat suorittaneet
Julmia raakuuksia keskitysleireillä,
Jättivät Yhdysvaltain ylioikeudelle a r -
monanomuksen keskiviikkona.'
Näiden tuomittujen mukana ovat
natslkenroallt Osworld l»ohl Ja Otto
Ohlendorf.
Vanooaver. „ _
kaudenvijcfilnen'^
kuoHäakst' ^vuoteessaan^^intn'^
tuhosi tftäilä 'ersiin' vttöknirid^tivd^f'
sen keUortkearoiten asunnon^ätisSK^Y
Kolme muuta-lasta pelastui v c b ^ i q ^ l
, X i t i ei ollut kotona omiettomuudeK-l
Kunnallisvaalit
Ä l l a Ä i i l ^ i l p l i S M ^
^;S'Boowäi'ip:;;«alMt]as^^
na pitää IcunnaUMa^it., Xtälian^^f|^|
alueella toukokuun' Ifl Imäl' Toisäd^'^^!
alueilla kunnäuiavaalii p l d e t ä ^ n - ^ ^^
säkuun 3 päivän Ja 10 pöiväli väli-. ;
senä aOcana: ' ' ' ^
Tulevat vaalit eivät alnoastaln i a t » , '
kaise tärkeitä poltittisia asioit^ )cuttf
nalllselämässä. mutta samalk
näyttävät poUlttlscn suuntoulöen^ Y ^ ? , ; .
'1943 huhtikuun jälkeen..,.. i ;
Kristillisdemokraattisella ;^pu|^u^e^s>?
Ia on'^Bunnanvaltuuston/paikoista^fl9
prosenttia, kommuntetelila Ja^soslä'' H l
ilsteilla 31 prosenttia Ja lopUt-oiulUaJ^
piioiuÖiiii^
1
den Jalan syvyiseen ojaan, jota-vor-ten
siirrettiin »valtavat määrät maa­ta.
'
Johdon vuotuiset holtokustonnuk-sct
arvioidaan noin 400,000 dollariksi.
Suuri nuorisokokous
Tshekkoslovakiassa.
Praha. — Saksan, Puolan J^TIshek
koslovakian demokraattisten fi^iOtUiti"''^
suuri kokous pidettiin Iceskl^i^oni^;;^
Libereeiasä. joka on Böömin pphjolsr'
;io»as8aiS|p^
Saiksan Vapaan Tfuorlson pöheen*^ "'^^
johtoja-Eric Honnecker Ja'^bomo*^\i
kraatlisten Nuorten MaailmahliitorCv^f
pääsihteeri Jacques Denis pii^uivat^>>^
Molemmat puhujat hyökkäsivät SsÖc*} ;
san asebtamlata vastaan. [ ^ / y '^•^
— Ontarion pinu-i.%a o n ' » 1 2 ^ ^ :
ncilömailla ulottuen 1,000 mailla idäit«|i>
tä länteen Ja 1.0S0 nutilla pdiiiblsesttt, >^
etelään.
Suomalaisen kirja^isuuden harrastajilla on nyt til^suul
saada harvinaihpn kirjauutuus KAAPRO J Ä Ä S K ; E L Ä I 4V
SEN, eli A. B. MÄKELÄN humoristisia-juttuja käpittaVS
kirja
,...'11
oisia
176 sivua Hinta mdiSt.1MI
^0
Tdmä kirja käsittää' .p ar.h. ai.m mmaann öossaa n A. B. Mäkelän meltevBstä
huumorista, joten kirja tdrjöaa t^elenkilntoisen tuttavuuden l u k t -7
Jalle. <
Valinnan on suorittanut Kalle Sala Kirjan kansikuvan on p i i r - J '
tänyt Jack Hyraander, ,^ , ;
Kirjda on saatavana paikkakuntanne asiamieheltä tai suoraan-^
Vapauden kirjakaupasta osoitteella r
VAPAUS PUBLISHING CO.
LIMITED " .
P.O.Box69 — . Sudbiiry. Ontari»
t
JAMES H. DAVEY
KOKSIA • K O U A - PUITA
Parhalmjiaii Öljyityi
«irokmrl'koU«
PVIIELIN £-8^7
177 Kathleen 8U Vf. Sudbtury
••• • •.:' : -;:;:•,•:' f-•:-V'--:-:r;:':\/:'.:v'\-:^
Aina puhdasta kuumaa vettä
GLASTEEL-KATTILALLA
KUULtnSA
INGLIS
TEKOA
Kuumaa vettä silloitt kon sitä
UniUetU .y.-: U tontla pftl-väMft,
BiUMtamaton Ja syopy-nätdn,
tfllä InffUs Glaateei
Standard veden-lämmlttijä an­taa
kaarnaa vettä. Joka on
kuumennettu IMISS» . ^. «älly-fetty
laslssal jTarkattakaa na­mit
selität: '
• SAUKOLLA TOIMIVA
• AUTOMAATTINEN
THEBMOSTAT
• PITKX8XINEN KIVI-VILLAEBISTYS
• LASUXA SISUSTETTU
• UPOTETTU TAI YMPÄ-
BOIVX ELEMENTTI
• SUKUPOLVI HUOLETON-.
TA PALVELUSTA
Voimme täyttää Inglto
Glaateel Standard vesi-lammittftjän
tiläulcMnne
IielL
Sopivilla ha
sSadöataii mukalaiUa
vählttilsmaksoaia ,
118 Dtirliam