Vapaus, January 15, 1952

              Sivö 2 " Tustaina, tammikuun 15 p. — Tuesday; Jan. 15,1952
te
«SidiäbedKov. o» 1917. Atttbamed
es-eecQsd dass' mall Iqr tbe Post
OflJea» pi^partmant* Ottatra, Pub«
T b i s ^ j s 094 Saturdajrs tv Vapaus
PvmSaias Canmany U O . at 100-102
EtalBtW^'&äbiaxyt OOL, Ca&ada.
Telepbones: Business Office 4-4264.
Editorlal Office 4-4285. Manager
E. Sulffi. Emtor W. JEaou^ Mailing
address Box 69, Budbuxy, Ontario.
Advertlsing rates upon applicatioo.
Tkanslation free of cbaige.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: l vIc 7J)0 C Kk. 3.75
3 kk.-2^
Yhdjsvallolssa: 1 vk. 8.00 6 kk, 4^0
Suomessa: ' l vk. 8JS0 6 kk. 4.75
f än tietoja ja yarpitus
T j t d l a ^ ja "työmahdollisuuksien edistämistä
fe>; :'ii??;sVTl^c?«4»?c^ avulla
aiotaan
. Ananias A a l t o n e n , ^ ^ Pomipine,
Ont. täyttää, tänään, tammikuun IS
pnä 73 vuotta.
Heikki Kulmala; Sault Ste.' Maries-ta,'
täyttää 60 vuotta tk. 17 pnä.
•'Pappa*' J . A. Helnön«n, Sault Ste.
Mariesta, täyttää 77-vu6tta tk. n.pnä.
Alex Beck, Port Artliurista, täytti
76 vuotta eilen, tammikuun 14 pnä.
Yhdymme sukulaisten j a tuttavien
onnitteluihin!
Neuvostoliiton sotilaallisia tukikohtia ei, ole .
kansandemokraattisissa maissa - k-demokratisft
eivät pane kansallistulojaan varusteluun
A3itä muut sanovat
'tarjota askille raaanmiehillemme, niin "maassa olleille" kuin "maa-
! p-T/VIiaii l^tatullehlekin",,uskovaisille ja uskomattomille, valkoisille ja
J l . Cpun^iUe^ niin meidän velvollisuutemme on esittää vakava varoitus
VJierkkauskoisOle ja samalla vaatia julkisesti pätevää selostusta siitä,,
täsmällistyttämään s i -
\j&,imlk todella aiotaan tehdä. K o . kirjoituksen mukaan tarkoitus on
,,|*?y'''äflulS OToritiaa osakkeiden myynnin koemerkintä, jonka jälkeen, jos
^ ni£rkin|ojä tulee riittävästi, perustetaan yhtiö ja ryhdytään myymään
/ i ' ' •vähmtam $'50 hintaisia osakkeita selittämällä:
Mm
m . . Itse asiassahan on tappiovaara henkilöä kohden varsin
minimaalinen, koska, yhtiön osakepääoma kootaan varsin laa jois­ta
piiieistä,sfllä jokainen henkilö pääsee osakkaaksi sijoittamalla
vähintäin $507 mikä 'nykyr)l«»lssa on sentään pieni raha eikä sen
^menätöminenaiheutasuurUi järkytystä tai, elämänm
i i ^Inellekään osakkaalle .
ti
olemme kuitenkin sitä mieltä, että $50 on 'tälläkin hetkellä
r|; 'niin suuri rahamäärä, ettei sillä pidä kenenkään ostaa "sikaa säkissä".'
fc| ; A^ian.tässä vaiheessa ollen me leluamme erikoisesti korostaa, että mc
V| 'cun^ halua näOläan tavalla panna ky.seenalaiseksi k,o. homman a l -
kuunpanijain "rehellisiä" tarkoituksia. »Mutta toiselta puolen me us-
"ioriime; että huolimatta lamkaan siitä, kuinka "hyvä" Ja "rehellinen"
taurlioftus täinän homman alkuunpanijoilla lieneekin, niin se on etuka­te
tuomittu epäonnistumaan. Tässä on meillä tapaus, josta voi­daan
^ o a ; - " T i e helvettiin on peitelty hyvillä aikomuksilla." Ja
nveillä^naidansuomalaisilla on aivan riittävästi epäonnistumia. K y l ­mä
totuus onkin tämä: 'Kansallisena ryhmänä me emme millään kei^v
nolla pääse kapitalisteiksi!
f >«Jokatacauksessa, ja lainkaan välittämättä siitä, onko meidän leh-
Väpausoikeassa tai väärässä, asia on siksi vakava, että siitä
^k|linattaa julkisesti keskustella ennenkuin mitään rahallisia sitou-nniläia'tehdään.^^^^
J^^ lukijat saisivat tietää, niistä "epä-m^
äraisistäV suunnitelmista, mitä on tähän mennessä mainitusta yri­tyksestä
jtilkaistu: me lainaamme ylläolevan lisäksi oleellisemmat
k o l i i d a t ' i n a i n i t u s t a ^ ^ ^ k i r j o i t u k s e s t a . Sen allekirjoittajana
ödv%7'VijIe'', joka kertoo:
*. '<^aamamme tiedon mukaan ovat eräät Canadassa aikaisemmin
olieet^jk^^tämie hiljanrkotiutuneet
äinirismintaista ja^^ 1^
l^fpltuksenäolisi harjoitttaa kaikenlaista^laillista liiketoimintaa niin
teollisuutta kiun kauppaakin , missä toiminnassa olisi ainoastaan
Suomen V kansalaisia taikka suomalaista syntyperää glevia Canadan
kansalaisia , . .. Ajatuksen ympärille onkin jo kehittynyt erittäin
suuri kannattajapiiri ja parhaillaan tehdään työtä asian eteenpäin vie-miseksi.'.
. . Mikäpä olisi sen kauniimpaa ja miellyttävämpää, jos
jonkun vqoden kuluttua tässä X)ntanon maakunnassa toimisi suuri
suomalaisten oma liikeyritys, jonka palveluksessa olisi ainoastaan suo­malaisia
ammattimiehiä, oikeat miehet ja naiset omillapaikoillaan, ja
jokayritys voisi tarpeen vaatiessa tarjota työtä . . . Voisimmehan aja­tella
niinkin, että'tämä yhtymä ennenpitkää rakentaisi taloja, yllä-pitabi
sahateollisuutta puutaloteoUisuutta, metalliteollisuutta, ken- .
k a - j a tekstiiliteollisuutta . . . Ehkäpä se voisi joskifs rakentaa asu-mtiksia
omille työläisilleen, järjestää lastentarhoja heidän lapsilleen,
kesänviettopaikkoja suomalaisille perheille j a lepopaikkoja odottaville
äideille jne kuten Suomessa monet suuryhtymät ovat tehneet. . ."
Kuten näkyy, kysymys on siis yksityisomistukseen perustuvan,
nimenomaan suuryhtymän perustamisesta, mihin pitää kerätä suuret
fKJäomamäärät — ja tällä $50 riskisijoituksella luvataan aivan liian
monta liikehäaraaollakseeen edes vähääkään onnistumisen puitteissa
&apiälistisena*liike]aibksena tässä "spesialisoituneessa" yhteiskun-naksanmie.
,
, Meidän harkittu kantamme on, ettei täkäläisillä maanmiehilläm-me
ole, vaikka ne panisivat kaikki säästönsä likoon — mikä olisi a i ­van
liiallista uskalLaisiiutta varovaisilta hämäläisiltä — yhteenlas-
Mer^^n niin että voitaisiin vakavasti puhua ylla-kuWtunIaisen^
suuryhtiön perustamisesta nykyisenä monopolipääo-
':man^kaiutena.':.
* Mieidän vakaa käsityksemme on myös se, että — ja huolimatta
1ainV?<?i" siitä vaikka homman alkuunpanijain joukossa olisi joitakin
Suöniesta hiljan tulleita kaxisal^^ tikun tässä y r i -
tyJi^Ess» veisivät sellaiset maan kieltä, lakeja ja ^^t tuntevat hen-kilpt^
joilla sattuu olemaan vähän enemmän rahaa sijoittaa kuin muil­la
jotka ovat kyllin julkeita käyttääkseen hyväkseen herkkäuskois­ten
ihihisten luottamusta. Jos olisi kysymys osuustoiminnallisesta
Iiil{eyrityk5estä, niin siinä voisivat kaikki jäsenet käyttää demok­raattista
ääni- j a päätösoikeuttaan. Mutta tarkoitus onkin perustaa^
osakeyhtiö, nimenomaan suuryhtiö, jossa määrää kaikkivaltias dolla­ri.
\ Tämä ori tosiasia, mikä menee kaikkien "rehellisten" j a "hyvien"
; subeideh y i : . Ken tä^^ liittyy, hänen täytyy va-nistautuasfltä
varalta, että "isoiset" määrää^^ tahdin niin onnistu­massa
kuin epäonnistumassakin, t.s. että pikkusijoittajilla on kaik­kein
pienemmät hyötymisen ja kaikkein suurimmat menetyksen vaa-
'Tähän asiaan liittyy vielä eräitä "Uikainnostuksesta" johtuvia
liarihakuviakin, joiden kanssa joudutaan tekemisiin lain ja korkean
esivallan kanssa. Kuten yllämainitusta lainauksesta näkyy, suunnitel­maan
sisältyy myös ajatus, että tämän perustettavan suuryhtiön pal­veluksessa
"olisi ainoastaan suomalaisia ammattimiehiä . . . "
t Esim. Ontarion lainlaatijakunnan laatima ja hyväksymä "Fair
IEnq)loymeAt Act" säätää kuitenkin, ettei tässä maakunnassa saa työn­antajain
toimesta harjoittaa minkäänlaista kansallisuus, rotu- tai muu­ta
diskivninaatiota. Toisinsanoen, työnantaja ei saa kieltää työmah­dollisuuksia
"muihin" kansallisuuksiin kuuluvilta joutumatta silloin
ivastakinaäh'diskrlriiiriaatiosyytöksestä. Sitäpaitsi, niin heikko kuin
yllämainittu lakin onkin, vähem kuuluvina mei­dän^
kaikkien yhteioen etu vaatii diskriminatiovastaisenlainlaadih-nan
tiukkaa nouidättamista j a sen edelleen tehostamista.
, (Kaiken ^ylläolevan perusteella me siis varoitamme maanmiehiäm-me
tekemästä mitään rahallisia sitoumuksia ennenkuin k.o. hankkeen
^ fubteeh annetaan, parempia ja päteväm
SUOMEN " V A K A U T T A J A T"
TYÖVÄESTÖN KIMPUSSA
Kommunlstilehdet koettavat päi­västä.*
toiseen lietsoa tyytymättitiyyt-tä
maan hallitusta Ja sen taloudelli­sia
vakauttaoii?toimenpiteitä vastaan,.
Kenenkään ei ole vaikeata ymmärtää
minkä vuoksi äärimmäinen vasemmis­to
on noussut tällaiseen 'sotaan va­kauttamista
vastaa'n. Tällä taholla ei
haluta olojen maassa vakiintuvan.,.
K u n kommunistit harjoittavat täl­laista
peliä, olisi muiden piirien (tar­koittaa
kaiketi kokoomusta — Vapa­us)
annettava sitä päättävänunin t u ­kensa
vapauttamispolitiikalle.. . E i
varmastikaan ole vakauttamiselle e-duksi.
jos palkansaajapiireissä noste­taan
aiheettomasti (U tyytymätt-myyttä
verohelpotuksia kohtaan ja
suurennellaan hintojen muutoksia.
. . . — Maakansa (Maalaisliitto..
Kommunistiset johtajat ovat kai­ken
aikaa olleet olojemme (tarkoittaa
alhaisten palkkojen, korkeiden Ja yhä
kohoamien hintojen sekä porvarien
satumaisten suurten voittojen oloti­laa
Vapaus) vakiinnuttamlssuun-tausta
vastaan. Kouriintuntuvana
esimerkkinä tästä on eilisten lehtien
arvokas suhtautuminen siihen vaka­vaan
tosiasiaan, .että, vakauttamlspyr-kimysten
yhteydessä on ollut välttä­mätöntä
luopua epäterveestä tuklpalk
klosysteemistä, valtion varojen Jaka­misesta
maataloustuottajille. Ja että
seurauksena on ollut erinäisten tar­vikkeiden
hintojen nousu, — Sosiali­demokraatti
sosdecn.puolue).
VASTINETTA KURJUUSTILAN
"VAKAUTTAJILLE»
Mitä sanovat sosialidemokraattiset
puolue- ja ammattiyhdistysjohtajat
nyt, kun kulutustarvlkkeiden hinnat
ovat korkeammat kuin vuosi sitten,
F.kun maataloustuotteiden' tukipalkkiot
on poistettu työläiset Ja. muut p a l -
kallaaneläjät: saavat maksaa maata­loustuotteista
huimasti, korotetut hin­nat
ja kun luvattua. verohuojennusta
el olekaan annettu, vaan monien työ­läisten
kohdalla on jopa lisätty veroa
varsin tuntuvasti.
r Suurpääoman etuja palvelevat, so­sialidemokraattiset
ammättiyhdlstys-ja
puoluejohtajat ilmeisesti laskelmoi­vat,
että he voivat Jatkaa työläisten
nälkiinnyttä^onlspolltlikkaa miten pit­källe
tahansa. — Työkansan Sanomat
(SKP).
Kirj. W. P. Coatcs
Anirlo-Venäjän parlamenttaarisen
komitean sihteeri
Jatkuvasti on Neuvostoliittoa parr
Jattu suhteLstaa.i Ja men^telystään
Eurocpan kan3ar.demokraattlsia mai­ta
kohtaan. Tcsiasioiden tarkistelu
csolttaa kuitenkin kuinka perusteetto­mia
nuo parjaukset ovat,
Ottakaamoie ensiksi tarkastettavak­si
kysymys ulkomaisella maaperällä
oIC'/ista neuvostoliittolaisista joukois­ta.
Lans.maiden kans.sa tehdyn sopi­muksen
mukaisesti Neuvostoliitolla on
m:ehuysJoukkoja Itä-Saksassa , ja
Itävalla.<^; ;a, aivan samoin k u i n Yhdys-vallcilla,
Iso-Britannialla Ja Ranskal.
l a i i n . Sen lisäksi .sillä on yhteys-l.
n-jcja, ylläpitäviä Joukkoja, jota vos-taan
ei ole olemassa «vastaväitteitä,
eikä .voi olla. Kansandemokratioista
puhuttaessa on sanottava, että Neu-.
vostoliitto on vetänyt pois kaikki mie­hitysjoukkonsa
Unkarista, Romanias­t
a jä Bulgaria.sta, rauhansopimuksen
mukaisesti.
JÄTTILÄISMÄINEN VALIIE
Jatkuva.sti on pyritti csaittamaan;
että Neuvostoliitto esiintyy imperialis­tisena
mahtina Itä-Eurocpan demo­kratioita
kohtaan, etta se muka riis­tää
niitä omien tarkoituksiensa hy­väksi;
käyttää nutä raaka-aineiden
varustajina j a ehkäisee niiden oman
t-sollisuuden kehittymisen. Että tämä
ei ole m;käan muu kuin jättiläismäi­sen
valhe, näkyy heti siitä minkälai­sia
kauppasopimuksia Neuvostoliitto
on solminut na;den maiden kanssa.
Nämä sopimukset sisältävät kaikki
tasavertaisuuden piirteet — edellyttä­vät
tuotteiden vaihtoa ilman min­käänlaista
merkkiä siitä, että toiselta
puolen tuotalsiin^aaka-aineita j a t o i ­selta
valmiita tuotteita. Ja edelleen
Neuvcrtoliitto on ottanut tehtäväk-saen
varustaa Itä-Euroopan demokra­tioita,
n illä paätarpeilla joita tarvi­taan
naiden .maiden oman teollisuu­den
kehittämisessä.
Tolssksi, ehkä kalkkein selvemmin
paljasiuu noid-£n -väitteiden valheelli-suuden
kysyimy".jsessä olevien maiden,
talouden kehittymisen sodan jälkei­senä
kautena. '.j'
" A General Survey of the European
Engineering Industry", joka. julkais­t
i i n Y K : n talous- ja sosiaalikomitean
toimesta v. .1951, antaa tietää, että
, mckratiolta vaataan heitetty .syytös
on se, että ne ylläpitävät valtaivia a r ­meijoita
«hyökäystarkoituksessa, " E n ­tinen
sotaministeri Emmanuel S h i n -
well esimerkiksi sanoi sanomalehtien
haastattelijoille heinäk.. 27 pnä 1951
seuraavaa: • . ,
"Neuvostoliiton sotavoimien koko-nais.
TfJäärä käsittää 4,600,000 miestä,'
mikä yhdesssä Itä-Saksan ja satelli-maitten
1,070,000 armeijan kanssa
nostaa määrän 5,670,000 mieheen."
Kerta kerran perästä on samat
vätteet (milloin vahan vähemmän
milloin enemmän kuin tämä arvio)
esitetty yhden j a toisen brittiläisen Ja
amerikkalaisen s a n o malehtimiehen
toimasta.
Tällaiset arviot ovat karkeaa liioit­telua
j a ne on kerta kerran perästä
osoitettu vaariksi. Kaikenlisäksi, jos
me otamme luvut mitä Neuvostoliitto
j a kansandemokratiat käyttävät a r -
meijoiden ylläpitoon ja taas mitä
Länsi-Euroopan maafc ja Yhdysvallat
käyttävät, nim meillä on kokonaan
toisenlainen kuva minkä Shinvvell j a
toiset esittävät.
VIIMEISENÄ LISTALLA
"Economic Survey of Europe"-jul-kalsun
5 luvussa ( Y K : n taloussosiaa-lineuvoston
julkaisema vuoden 1951
toukokuussa) sanotaan, että eri m a i ­den
puolustusmenot, laskettuna 1,000
miehen työvuosissa, olivat seuraavat:
Ranska 2,200, Britannia 4.200, Länsir
Saksa 1,700 Italia 1,350, Hollanti 475,
Puola 450 j a Tshekkoslovakia 170. On
huomattava, että Puola j a Tshekko­slovakia
ovat tilaston kaikkein «vii-mei^
mpänä.
Samassa talouskatsauksessa vertail­laan
eri maiden puolustusmenoja rv:
1951 jniehenL,'työvuosissa kutakin t u ­hatta
asukasta kohden Ja saadaan
seuraavat luvut: Belgia 24, Tshekko­slovakia
il3, Tanska 17, Ranska 51,
Länsi-Saksa 35. Italia 29, Hollanti 46,
Norja 21, Puola 17, Espanja 22. Ruotsi
¥1
i
< t'
11'
Sosialistit" ovat
sotaiianl(keiden
((annattajina
Bryssel. — N . s. Sosialistisen inter-natlonalen
yksimielisesti. hyväksytys­sä
päätöslauselmassa, joka Julkaistiin
eurooppalaisen armeijan; sellaisen j o ­hon
kaikki maat voivat yhtyä olevan
täällä joulukuussa, sanotaantodellisen
tehokkaan keinOn kollektiivisen tur­vallisuuden
lujittamiseksi.
Tätä päätöslauselmaa hyväksyttä­essä
Ruotsin Ja Sveitsin edustajat ko­rostivat,'
ettei heidän myöntymyksen­sä
merkitse mitään muutosta mait-tensa
perinteelliseen puolueettomuus­politiikkaan.
Brittiläisen työväen­puolueen
pääsihteeri Morgan Phillips
korosti, ettei päätöslauselmasta sovi
tehdä mitään muuta päätelmää kuin
sen, että Iso-Britannia Ja eräät muut
maat voivat yhtyä Euroopan armei­jaan
jos haluavat.
Sosialistisen "puolustuspolitiikan*
periaatteet määriteltiin päätöslau­selmassa
seuraavasti: "vapaata"
maailmaa uhkaa kaksi vaara, osit­tain
hjökkäys, osittain talouspulat
Jotka tekevät tämän maailman avut­tomaksi
vastustamaan hyökkäystä.
"Vapaiden kansojljn" velvollisuute­na
on puolustaa turvallisuuttaan l i ­säämällä
puolustautumlsmahdollisuuk
slaan. Varaustautumhien merkitsee
tämän takia tuotannon lisäämistä,
jonka saman tien pitäisi johtaa elin­tason
nousuun. Työväenluokkaa el
saa pakottaa päävastuun kantamiseen
varustelujen lisääfftisestä. Sotilaal­liset
johtajat eivät saa vaikuttaa po-lUttisUn
päätöksim.
Päätöslauselrnassa sanotaan lisäk­si,
että kun rauhanasia on erottamat­tomasti
sidottu demokratiaan, niin
demokratioltten el pidä suostua y h ­teistoimintaan
Francon I^panjan Ja
Tshlangkalshekln K i i n a n kanssa.
25, Sveitsi 24. Iso-Britannia 82, Jugo­slavia
35i Neuvostoliitto 49 j a Yhdys­vallat
74.
Vaikka nämärarviot ovatkin .vain
lähimain paikkansa pitäviä, n i i n a n ­tavat
ne kuitenkin mielenkiintosen
kuvan. On huomattava, että puolus­tusmenot
ovat.-. Tshekkoslovakassa
kaikkein pienimmät Ja kansandemor
kratioissa yleensäkin kaikkein alim­mat.
Puola'on Tanskan kanssa toi­sella
tilalla- alimmasta päästä.
JÄmLÄISABMEIJAT
MAHDOTTOMIA
On myöskin o.tettava huomioon, et­tä
maat -jotk^,viime sodassa joutuivat
karsimaan suunnattomia menetyksiä
j a hävitystä, eiväfcivoi ylläpitää jätti-läisanmeijoita
samaan aikaan kun
niissä tapahtuu; sellainen valtava t a ­loudellinen
edistys k u i n on tapahtunut
j a tapahtuu ItärEuroopan tasavallois­sa.
Se on suorastaan käytännöllinen
mahdottomuus.
Totuus on se^ että Itä-Euroopan
maat ovat Neuvosstoliiton-aivulla me-^
nsstyksellisesti kukistaneet entisen
valtaluokan — maa-aristokratian Ja
suurkapitalistit, -pankkiirit Ja liike­miespiirit—^'
ja' pyst3^täneet kansan-eikä
porvarilliset-tasavallat, ovat j a ­kaneet
maan kollektiiveille ja yksityi­sille
kansan tarpeiden tyydyttämiseksi
käytettäväksi . j a , ^ a t kansallistuttar
neet teollisuudet ja kaupanu Sanalla
sanoen ne rakentavat sosialismia. Joka
on saattanut määrätyt piirit Ameri­kassa
Ja Euroopassa uhkumaan vihaa
niitä. kohtaan. •••
Jokainen joka on seurannut Itä-
Eurcopan maiden kehitysstä sodan jäi.
keen ja tutustunut niissä maissa vie­railleiden
henkilöiden raporttereihin,
käsittävät päivänselvästi, että näiden
maiden suurimpana tarpeena on saada
Kolme maailmaiiL-ja
yksi neuvosto­liiton
ennätys
.^Moskova, tammik. 6 p. Alma-.
Atassa Järjestetyissä ' luistelukilpai-luissa
teibtiin kolme uutta oaaailman-ennktystä
sekä yksi Neuvostoliiton
ennätj's, • Ennätykset saavutettiin
miestfen lajeissa.
Aikaisemmissakin kilpailuissa suur'
t a , huomiota '-herättänyt nuori Juri
Sergejev saavutti 500 metrin pika­matkalla
ajan 41.7, mikä on sekunnin
kymmenesosan parempi norjalaisten
H. Engnestangen C1938) Ja S. Farstar
d i n (IS^) nimissä ollutta maailman-ermätystä;
Seiu-aavien ajat olivat:
.2) Konstantin Kudrjavteev • 42,4,. 3)
Juxt Golovtsenko 43.3, 4) Leonid Piis-karev
43,8.
K i l p a i l u n ulkopuolella suoritettiin
maailmanennätyskoe 1000 metrin
matkalla. -Koe onnistui y l i odotusten,
sillä ensin Berezin sivusi C. Thuiiber-gin
nimissä 22' vuotta ollutta m a a i l ­manennätystä
1,28,4 j a paria mmuut-tia
myöhemmin Jevgeni Grisin aUtti
sen reippaasti kahdella sekunnilla,
saavuttaen ajan 1.26,4.
; 50C0 metrin matkalla luisteli Gen­nadi
Pisfcunov ajan 8.21,8. mikä on
uusi Neuvostoliiton ennätys
-SITÄ:
HUONOA OPETUSTA
Pikku-Kalle oli ollut koulussa en-shnmälsen
päivän. Kotiin tultuaan
tiedusti äiti häneltä asioita seuraa»
vaan tapaan:
Mitä stoulle opetettiin tänään
koulussa?
— E i oikeastaan mitään.
— 'Miten sinä; n i i n sanot?
Koska mimm pitää mennä uudely
leen koulmm vielä huomenna. ;
RUNOILIJA TOIMITUKSESSA ^
— Oletteko näyttänyt näitä rundi
Janne Jollekin: toiselle toimittajalle?
— E n ole. ' ' V.
- r Mistä sitten olette saanut tuo?;
mustelman silmänne a l l e , ' . .
ija t(
letts
f ^ n nä
? ikieli'
— Norjan »jääkiekkojoukkue, joka
pelasi englantilaista Earls Court
Ranger-nimistä ammattilaisjoukkuet­ta
vastaan, kärsi musertavan tappion
luvuin 10—3.
PORT ARTHURIN
OSUUSMEIJERIN
TYÖEHTOSOPIMUS
Osuusmeijeri antoi
esimerkin muille
Kotkan liikenne
ylittänyt sodan ,
edelliset ennätykset
, HelslnkL :(SS) — Suomen suurim-jnan
vientisataman Kotkan liikenne
kohosi viime vuonna 2,358,467 tonniin,'
mikä on uusi liikenne-ennätys Ja ylit­tää
enemmällä kuto 300,000 tonnilla
tähänastisen huippuvuoden 1937' ton-nlmäärän.
Vuodesta 1948 on liikenne
miltei kaksinkertaistunut,
, \Cotkan sataman viennin nousu seu­raa
jokseenkin tarkoin vientiteollisuu- fflllet^
den kehitystä j a valtaosaviennlstä on. | j
jalostettua puutavaraa. ^ j^jj-j
~ ~ ' :uksi
1 ihes
ätees!
jesty
I iamo
I uste»
P a n ; i
•öskii
• Port ArthoTj Ont. — Osuustoiooin-tasanoma
Vapauden lukijoille Thun-der
Bayn alueella.
•Vuosi 19511 on päättynyt Ja me työ­läiset
ja osuustoiminnan kannattajat
olemme luvanneet toimia Ja työsken­nellä'asiamme
hyväksi yhtä lujasti
kuin tapahtui kuluneenkin vuoden
aikana. Me, jotka -uskomme j a luo­tamme
kansan vounaan, emme saata
olla rauhassa- ja solmia normaaliseti luopua työstämme.
kauppasuhteet muuhun maailmaan..
Port Arthurin ja ympäristön nuorten
voimistelu^ja urheilutoiminnasta
Port Arthur. ^ Pitääpä tässä vähän ^ suunniteknfa tulevaa kesää varten;
pakista Port Arthurin Ja ympäristön On:päatettyJäi'Jestää iltamat touko-liuorten
toiminnasta. Kaikki suun­nitelmat
pyörivät ensi kesän liitto-
"Länsl-Saksan tuotanto saavutti v, i Juhlien valmistelujen ympärillä. V a -
NIEMOLLER MOSKOVASSA
Moskova. — Pastori I^iemollcr saa­pui
tänne tammikuu,2 pnä tyttären­sä
kanssa. Lentokentällä häntä vas­taanottamassa
oli mm. arkkipiispa
Maxarl.
1950 84 pros. siitä mitä tehdasteolli­suuden
tuotanto oli v, 1936", mutta
"Itä-Saksassa teollisuuden- tuotanto
j o V, 1950 puolivälissä oh 103 pros. v.
1936 teollisuustuotantoon verrattuna
Ja että tehdastuotannon tehostamista
Jatketaan, Suurta tuotannon lisää­mistä
on suxmniteltu seuraavan vii­den
vuoden aikana,"
TUOTANTOENNÄTYKSET
Tshekkoslovakiasta, Jossa jo ennen
sotaa c l i korkealle kehittynyt teolli­suus,
sanotaan edellämainitussa kat­sauksessa:
"Tshekkoslovakia on nou­semassa
tärkeäksi tehdastuottelden
varustajaksi tosille Ita-Euroopan
maille.
"Tshekkcslovaklan 2-vuotissuunni-telma,
heti sodan jälkeen", sanotaan
katsauksessa, "sisälsi tehdasteollisuu­den
suuren kohottamispyrkimyksen,
Joka myöskin ilmoitetfiin menestyk­sellisesti
toteutetun.
"Vuosien a052-53 aikana on suunni-telrna,
na kohottaa teollisuustuotantoa
n i i n että se on kolminkertainen vuo­den
1938 tuotantoon verrattuna", jat­ketaan
katsauksessa, "Tuotannon
kohoaminen on suunniteltu tapahtu­vaksi
suurknanaksi csaksl raskaanteol-lisuuden
alalla, n i i n että tämä teolll,
s u u s e l vain olisi kykenevä tyydyttä­mään
Tshekkoslovakian oman" talou­den
tarpeita, mutta muodostuisi myös­k
i n maan. suurimmaksi vientiteolli­suudeksi,
joka voisi esiintyä ei vain
Euroopan-mutoa myöskin merien t a ­kaisilla
markkinoilla;"-
Puolassa oli myöskin, jo ennen sotaa
Jonkin verran teollisuutta, vaikkakin
vähemimässä määrässä kuin Tshekko­slovakiassa,
mutta mainittu tilasto­katsaus
osoittaa, että nyt (1950)
"Puola tuottaa vuosittain kaksimlljoo-naa
tonnia terästä, mikä ei riitä vain
Puolan oman teollisuuden tarpeisiin,
mutta josta Jää vielä osa ulos lähe­tettäväksi.
Teräksen tuotanto perus­tuu
kotimaisiin rikkaisiin kivihllllva-rastolhin
ja kotimaiseen räutaoorln
tuotantoon, perinteellisen neuvosto,
oarin tuonnin asemesta.
Käännymme sitten katselemaan
Unkaria. Ennen sotaa se oli pääasi-alllscitl
niaänviljelysmaa. Vv^i947-
48 alkoi tehdasteollisuus kehittyä, mut
ta oli'vielä" verrattain pieni. Mutta
tilastokatsauksessa osoitetaan, että taskuun.
roja tarvitaan vielä paljon, ennen­kuin
saadaan kakki valmiiksi juhlia
varten. Liittojuhlien yoimisteluohjel-ma
on Jo harjoittelun alaisena. P o i ­kia-
on osallistunut harjoituksiin h y ­vänlainen
sakki, mutta tyttöjä' on
toistaiseksi ollut vähemmän. Koet-,
takaahan tytöt kerätä lisää joukkoa,
että saadaan koolle paikkakuntamme
arvoa vastaava Joykkue.
Iskun joukko on alkanut harjoi-teella
näytelmää 'Hirviherrat" ja p i ­täisi
sen olla valmis esitettäväksi
maaliskuun alussa. Joukossa on p a l ­jon
sellaista uutta voimaa jota ei vie­lä
ennemmin ole nähty meidän näyt­tämöllämme.
NäytteUjät ovat kaikki
nuoria, monet tulevat esiintymään
ensimmäisen kerran ramppivalossa.
Muistakaahan kaikki saapua " H i r v i -
herroja" katsomaan. ;
kuun 10 pnä.-Ohjelmaa Järjestetään
monenlaista tässä^kevättalven aikana.
Elon jäsenet ovat harjoitelleet isku-laisten
mukana ja ovat avustaneet
milloin vain On ollut mahdollista,
kaikkia tilaisuuksia. Toivottavasti
liittcijuhliin valmistautumistoiminta
pannaan käyntiin kaikissa seuroissa
j a kaikilla paikkakunnilla. .
Hiihtohomrnat täällä ovat jääneet
nlinkum takapajulle, sillä el ole ollut
lunta niin paljoa että olisi voinut läh­teä
ladulle. -Näfeyyy sitä kuitenkin
karttuvan vähitellen, että toivotto-vasti
voidaan tänä talvenakin järjes­tää
Jonkinlaiset-kilpailut.
Olen kuullut usean vanhemman
urheilijan sanovan; että täytyy vielä
ensi kesänä yrittää mihin pystyy. U h ­kailematpa
vielä liai-antaakin liiton en­nätyksiä
vanhempien luokissa. Muis­takaahan
nuori kaarti ottaa esimerk­kiä
tästä. Kun oikein joukolla y r i ­tämme,
n i i n kyllä me saadaan Isku
North Branchin Elo on tehnyt ensi tilalle ensi kesänä.— A . W.
MeiUä on täällä Järvienpäässä usei­ta
osuusliikkeitä, jotka toimivat kan­san
hyväksi. Kaksi niistä on erikoi­sen
kalliita meille koska ne ovat m o ­nasti
avustaneet työläisiä heidän tais­telussaan
paremman elämän puoles­ta.
Nämä osuusliikkeet ovat: Thun-der
Bayn ösuusmeijeri/^farinarlen r a ­kentama
tuotanto- ja myyntiosuus-kunta.
Joka on uskollisesti palvellut
helta ja yleisöä — j a Intemational-osuusliike,
kulutta jäin osuuskunta,
joka työskentelee Jäsenistönsä ja
työväenluokan hyväksi yleensä,
International-osuusliikkeen Johto-kimnan
jäsenenä j a sen vallstUskomi-te^
n puheenjohtajana ynnä yhdek­sän
vuotta osuusmeijerillä työsken­nelleenä
on minulla lämmin myötä­tunto
kumpaakin kohtaan.
Kuluneen vuoden aikana neuvotte­livat
kolmen Järvlenpään suurimman
cneijerin työläiset saadakseen aikaan
työehtosopimuksen, 'Koska tämän
tuotantoalan voitot ovat vähäiset,
muodostui neuvotteluista pitkäaikai­set.
Monia kokouksia j a neuvottelul­ta
pidettiin.
Noin kolme viikkoa sitten päätti
osuusmeijeri antaa esimerkin ja
myöntää työläisilleen paremman u n i -
on sopimuksen kuin koskaan ennen
on allekirjoitettu täällä. Unio voitti
tässä sopimuksessa työläisille mm.
seuraavat etuisuudet:
1) $20 korotuksen kuukaudessa <|^uste
maidon jalcelussa työskenteleville.
2) $15 korotuksen muille työläisiUe.
3) Kuuden päivän työviikon. Mai­toa
ei jaeta sunnuntaina. .
_ 4) Kahdeksantunnln työpäivän . ja
50 pros. lisäpalkan ylityöstä.
5) Kolmen.viikon palkalimen loma
15 vuoden • palveluksen jälkeen,;
6) Kaksinkertainen .palkka vuoden
7 Juhlapäivänä suoritetusta työstä.
Joulupäivästä Ja uudenvuoden päiväs­tä
maksetaan tavalimen palkka, vaik­ka
ei ollakaan työssä,
7) Kumijalklneet j a -esilihiat U-maiseksi
meijerissä työskenteleville.
' Me käsitämme tämän sopimuksen '
erittähi hyväksi koska meijerit toi- •
mivat varsin vähäisellä voitolla. O- '
suusmeijerin työläisenä olen onnelli- <:
nen Ja ylpeä tietäessäni. että osuusrvii
meijeri teki aloitteen tämän sopi­muksen
allekirjoittamiseksi. On v a r - ' '
sin todennäköistä, että Ilman osuus- ;
meijeriä el sopimusta olisi saatu a i ­kaan
lakotta,
Vilpittö.niästi toivon, että kaikki'
osuustoiminnan ystävät kannattaisi-,
vat osuusmeijeriä. Se on ainoa Jär-^
vienpään kansan omistama meijeri j a ' '
sen käsiin Joutuvat rahat pysyvät täl­lä
alueella. Rahoja ei lähetetä pää­konttoriin
johonkin toiseen kaupun­kiin
tai vallan toiseen maahan kuten
on asianlaita joihinkin tolsim meije­reihin
nähden'täällä kaksoiskaupun-gelssa.
Kokeissa on-todettu osuusmeijerin
tuotteet ensiluokkaisiksi. K u n B r i - '
tannian kruununperillinen vieraili '
täällä puolisonsa kanssa oli osuusmei­jerillä
kunnia varustaa heidät mai­dolla.
Jokaisen etujen mukaista on ostaa
maitonsa osuusmeijeristä. Siten saat­te
parasta rahallaniie Ja samalla kan­natatte
työtätekevän 'kansan osuus­liikettä,
— Einar Nordström.
l a l uJ
i tos
! moU
I kasti
Sllen.
väl
iiisuii
I kust
] ännf
•atk£
I laise
i'ä tl
Mell
|te vi
tyks
Cerr
te r
ATI
l^deil
^ Bmi(
M
ew
i h i
^ isii
lelsi
r] ipia
1..23
mpi
heei
e 1
listi
J j e l i
^itoi
a B
M'
»5
Katselimme juuri sanomalehdissä
komeilevaa uutista, että Canadan o-lympiakomitean
on onnistunut kerä­tä
varoja niin paljon kuin tarvitaan
neljän tytön j a 9 miehen matkalip-puiiitn
j a ruol:aan, kun he menevät
Oslon talvikisoihin.
Mutta kaikki muut menot, joiden
työpaikan jättämistä lukuunottamat­ta
arvellaan nouevan noin 300 dol­lariin,
jää kisoihin osallistuvien tyt­töjen
Ja poikien pulitettavaksi omista
pusseistaan.
Sanotaan, että "köyhj-j-s ei ole ilo
kenellekään; vaikka se välillä nau­rattaa"
Ja varsinkin tässä tapaukses­sa
se tuppaa naurattamaan.
Varsinkin se naurattaa siksi, että
liittohallituskin on osallisena olym­piajoukkueen
rahoittamisessa. Ja
koska se on "oikeamielinen Ja hyvä",
n i i n on se tietenkin antanut kaiken
mitä on riittänyt. RUttänyt on niin
paljon, että sillä saadaan__paketti
purukumia Ja "pcanuts" pussi jokai­sen
olympiakisoihin matkustavan
tuotannon monipuolisuus ja määrä
on suuresti kasvanut käsittäen suuria
koneita, sellaisia jolta cl ennen tuo­tetut
Unkarissa, sellaisia tuotteita
kuin bus-autoja. rakennuskoneita, a u ­tomaattisia
tekstiiliteollisuuden ko­neita
ym. Kivihiilen, raudan Ja te­räksen
tuotanto on llsääntynj^t vas­taavassa
määrässä, samoin cl-rauta-pltoisten
metallien tuotanto.
Toinen Neuvostoliittoa ja kansamlc-
Parempihan sekin on kuin ihan
tyhjän tarjoaminen, mutta kovin köy­hältä
j a vaivaiselta se tuntuu.
Sellaiset Ihmiset Jotka ovat usko­neet
puheisiin ja kirjoituksiin, että
tämä Canada on rikas Ja hj-vlnvolva
tnaa. Ihan maailman ensimmäisiä' s i l ­itä
suhteessa, ovat edelläolevan uuti­sen
kuultuaan vallan ällikällä lyöty­jä.
.;
Laulussa lauletaan: " O n Suomi köy­hiä,
siksi Jää, ; , " : j ä niinhän asia o n ­kin,
mutta siltÄ"''fiuolimätta Suomes­sa
el Ole tullut koskaan kysymyk­seen,
että känsäin välisiin kilpailuihin
j a varsinkin seliäisiin arvokilpailui-lulhin
k u i n olympialaiset, kllpailijaln
pitäisi mennä kokonaan tai edes osak­si
omilla k\BtahnukJslllaan„
Sellaista .pidettäisiin Suomessa
kansallisena häpeänä. •
Äskettäin saimme lukea mm. Suo­men
lehdistä, etta kun Neuvostoliitos­sa
tai kansandemokraattisissa mais-
,sa tehdään järjestelyjä olympiaki­soihin
osalllstuihiSta varten, niin sel­laiset
kuin rahakysymi'kset eivät ole
kiusana. •'
Niissä maissa hallitus pitää huolen
siitä, että maan nuorisolla on mah­dollisuus
fj-ysilllsen kuntoisuutensa
kehittämiseen ja kisailun ylläpitämi­seen
toisten maiden nuorison kans­sa.
Mikäli es,teltä on ollut Ja edel­leen
on tällaisen "Sansainvälisen nuor­ten
kisailun tiellä, mUi-aiheutuvat ne
kokonaan toisista' syistä — valtaosal­taan
siitä kun kapitalistisissa inais^
sa pyritään käytfämäiin .urheilutoi­mintaakin
vihäii Ja>otamielia]an liet­somiseen.
" ] ,
Mistä sitten jontuu että Canada
menettelee iirheilukysymyksessä Ja
olympiakisoihin ' _ osalllstumisaslassa
kuin viimeiset pennosensa oluttuvas­sa
kurkkuunsa kaatnut suurjuoppo.
Johtuuko se siitä, että valtion raha­pussi
on niin tyhjä, ettei sieltä löydy
"dolsuja" muiitailiien nuorten olym-plamatkan
kustantamiseen, vai puris-
.täako kenkä Jostakin toisesta paikas-
Jos vertaamme olympialaisasiassa
Ilmenevää aivan saitvu-uuteen mene­vää
nuukuutta j a sitä runsaskäsityyt-tä
mitä Ottavassa on osoitettu silloin
kun on kysymyksessä määrärahat a -
seistautumista varten, niin panee se
meidät suu auki ihmettelemään, .
Biljooiiia dollareita biljoonien jäl­keen
on luovutettu Korean-joukku­eiden
Ja Euroopan y,m. armeijoiden
muodostamiseen ja ylläpitoon Ihan
vain surkeilematta ja kansalle on l i ­sätty
verokuormaa. Kuitenkaan
noista kansalta kiskotuista ja kiskot­tavista
sotavarusteluun käytetyistä Ja
käytettävistä doUareisfa el ole hyötyä
Canädalle j a sein kansalle.
Ne ovat vain omiaan aina enem­män
Ja enemmän lisäämään kansain­välistä
jännitystä.
Onhan luoxmolllsta, että sotavarus­telu
jollakin taholla Johtaa samanlai­seen
varusteluun vastapuolella. Se
aiheuttaa kilpajuoksun, joka — k u ­ten
on aina tapahtunut — päättyy l o ­puksi
tuhoisaan yhteentrmäykseen,
iiimisten Joukkomurhaan ja hyvin­voinnin
ehtona olevan varallisuuden
tuhoamiseen.
ONiaailman rauhanliike, kaikki r a u -
hanystävät kuuluvatpa ne mihin po-hittiseen,
uskonnolliseen tai rodulli­seen
lelrUn hyvänsä, ovat Jatkuvasti
ja kumoamattomiin tosiasioihin vedo­ten
osoittaneet, että tehoisin Ja var-mm
kemo kaikkien kansojen itsenäi­syyden
j a turvallisuuden takaamiseksi
bn ristiriitojen sopiminen rauhalli­silla
neuvotteluilla ja aseistuksen vä­hentäminen.
' I
Ja sen lisäksi normaalisten kaup-paushtelden
'järjestäminen kalkkien
maiden kesken.
Silloin ei esim, tarvitsisi kansallisia
tuoja työntää sotavarustelun kitaan
niin ..tarkoiii, ettei edes nuorisolle,
jossa jokaisen pienemmälläkm älyllä
varustetun "täytyy tuimustaa olevan
kimkin kansan tulevaisuuden, riitä
kuin muruja j a kaimiita puheita.
On todella surulla todettava, että
tässä meidän rikkaassa j a kaimUssa
Canadassamme suhtaudutaan — mi­käli
vallan ohjaksia käsissään pitävät
ovat kysymyksessä — nuorisoon ja
sen tarpeisiin vallan anteeksianta­mattoman
välinpitämättömästi.
Nuorisolle — mikäli el vanhemmat
ole niin varakkaita että pystyvät te­kemään
— el varata mahdollisuutta
koulunkäyntiin cja sivistyksen hankki­miseen
halujensa ja edellytyksiensä
mukaisesti. Ja vieläkin vähemmän
jos nyt enää vähemmästä voidaan
puhua — huolehditaan nuorison suu­ren
enemmistön ifyysillisen kuntoi­suuden
kehittämisestä.
Olisi tosiaankik aika kaikkien o i ­keamielisten
ihmisten nousta toimi­maan
tuollaisen häpeällisen Ja sietä­mättömän
olotilan poistamiseksi.
Vaatimaan hallitukselta toimintaa
maaliman rauhan turvaamiseksi, a-selstuksen
ja aselstautumismenojan
vähentämiseksi, normaalisen kaupan
palauttamiseksi Ja kansan, mutta
erittäinkin nuorison tarpeiden tyj'-
dyttämiseksi.
Silloin ei olisi tarvis saituroida
nuorten ' kisajoukkueiden lähettäml-eessä
kilpailemaan toisten maiden
nuorten kanssa, eikä pelttä^k häpeillen
kasvojamme siksi, ett|i Joudumme lä­hettämään
heidät vain pundcumilla
Ja i)eauut5llla evästettyinä.
Silloin aukeaisi rajattomat mahdol­lisuudet
nuorison henkisen kuin fyy-smisenkln
kulttuurin kehittämisel­le.
— KulkurL
I
i
tn
m
m
m