Vapaus, January 13, 1951

              äivu 2 Lauantaina, tammik. 13 p.—Saturday« Jan. 13
Olgan of Finoisb Canadians. Es«
teWttlMdNov.fiUM917. Auttaorized
«• tecona cla» mail by the Post
OfCU» OepajrUnent, Ottawa. Pub-tlahed
tbrioe «reeUy: Tuesdays,
TtddUbliig Cknnpany Ltd., at 100>102
Eln Sfc. W., Sudbuiy» Ont.. Canada.
Telephone»: Business 01fice4'42e4.
Editoriai Office 4-4285. Manager
£. Sukst Editor W, EkluciiL Mailing
address Box 69. Sudbury. Ontario,
Advertising rates upon aj>plication.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: I vlc 6iK> 6 kk. 3,29
3 kk. 24)0
YbdysralJoIssa: l~vk. 7i)0 6 kk. 3,80
Suomessa: l vk. 7,50 6 kk, 4 23
St Laurent ja Nehru Lontoossa
Kuten lehtemme uuti»oiastoila on kerrottu, Canadan päsiniinisteri
' " St. Xaurciit( .\ustraalian taantumuk^^dliicn pääminUtcrin tukemana)
'l/.on brittiläisen Commonv.ealthin .maiflen päämin5.>ttrifn kokouksella
Lontoossa omaksunut • tykkänään va-^takkai.sen kannan Aa-.ian ja
' ' muiden jjysymystcn suhteen, kuin Intian pUämlnijteri Xehni. To.«i-asiassa
pääministeri St. Laurent i)uhui, kuten kuka tahansa Wall
•"^'Streetin puhemies olisi puhunut, kaikkia rauhantoimia va.staan, liha-
' vamman ja suuremman sodan j>iJOleita --- ja täten menetellessään
..han joutui kannattajintvn pieneksi vähemmisiök.ti Lontoon konfe-renssj.'
5sa.
' :" ' Kuten -kuka tahansa Yhdysvaltain imperialistien puhemies, pää-
• '""^ministfcri St. Laurent piti tahalli.-esti ärsyttävän -nuhdesaarnan" niin
:, 'Xeuvostoliitolle kuin Kiinallekin ja uhosi, että sovittelun ja.asei.->ta'
riisumisen asemesta ''.Xtlanlin paktin maiden täytyy kasvattaa soti-
' \ laallisia resurssejaan". Kun otetaan huomioon, että pää,'ninisteri St.
' Laurent joutui tämän kat.santokannan perusteella pieneksi vähemmis-tÄsi
Lontoon konferenssissa, ja sen, että Xeuvo.stoliitossa-ja Kiinassa
..:.on yhteenlaskien lähes 7'00.000,000 asukasta verrattuna Canadan 14
miljoonaan; niin tällaista imahtaihm 'ei voida käsittää muuten kuin
^y^iSiten; että hän puhui' joicr2nkin "suurempien*' puolesta, joiden varaan
jhän näyttää tämän maan ja kansan kohtalot kytkevän.
PääniinisteriSt.viLaurenl oli oikeassa kun hän sanoi, vettcj, kukaan'
vasiiiunalainen henkilö halua .iifav että Kor^-an sola kehittyisi julista-rtiattomaksi
sodaksi Kiinan kansan ja ^'K:n (tarkoittaa tietysti Yh-dys\'
altain) välillä.'' Mutta pääministeri.miT.e ei ole niin naivi, etteikö
banUedäj että Yhdysvaltain imperialistien sotaseikkailujen johdosta
„on paljon sellaisia edesvastuuttomia miehiä, jotka .saattavat hyvinkin
T , *ptt)vosoida* sodan, lainkaan sitä kysymättä*pääministeri Sl^'Laurentil-l
ta tai muilta. Parhaana todistuksena tästä on Korean sota ja se^
kun kenraali Mac.Vrthur meni vielä 38: nnen levc-ysasteenkin 3'li
"Britannian 1 ja Ranskan varoituksista ja vastaansanomisista huoli­matta.
Mitenkä voidaan pitää ••ivastuunalaisina'- henkilöinä — ni­mittäin
sellaisina joihin voidaan luottaa rauhan asioissa esimcrkik.=ii
kenraali Mac.Arthuria, joka on julkisesti julistanut, että Yhdysvallat
tarvitsee Formosah.saaren 'uppoamattomaksi' lentoas:iniaksi, josta
voidaan pommittaa .Aasian mannermaata'',- Uii sellaista pre^iidenttiä
ja: senaattorien joukkiota, jotka julkisissa puheissaan kalistelevat
atomipommia ja uhkaavat sillä maailmaa siinä määrin, että Britan­nian
pääministeri Attleen täytyy hätääntyneenä nousta lentokoniee-
^seen ja tulla tälle puolen .Atlantin varoittamaan, ettei siinä kahakassa
':r*pidä odottaa "liittolaisten" apua?
g • on, että pääministeri St. Laurent oli tietoinen näistä kumoa-gmattoimista.
tosiasioista silloin kun hän yritti kuulijakuntaansa vai-
;«ikuttaa puhumalla ''vastuunalaisista" ihmisistä tilante?ssa,rmissä tietää
olevan suurta edesvastuuttomuutta. /
i ' * * • » .
Uutiätiedoissa on erikoisesti korostettu sitäj että Intian pääministeri
•NehrU on intellektuaalisesti päätänsä yräpuolella toisista Commoii-;
vrealthin pääministereistä Lontoon konferenssissa^.
Miksi? Hänellä on sen verran intellektuaalista rehelli.syyttä. että
häniiskaltaa omaksua oikeaksi katsomaansa kannan sittenkin. '\'alkkk
siitäci ehkä Washinptonissa tykätäkään. Toisinsanoen Xehru ilmoitti
: Lontoon konferenssissa— intoilematta ja säädyllisesti, mutta kuiten­kin
täysin ymmärrettävästi —--että hän haluaa länsivaltoja ja ennen­kaikkea
Yhdysvaltoja täydellisesti muuttamaan hyökkäysohjelmaan^
•-Aasiassa. Samalla hän antoi ymmärtää, että jos länsivallat jatkavat
(ätä mieletöntä sola- ja sorto-ohjelmaansa .Aasiassa, niin Intia —
joka väkilukunsa perusteella on huomioonotettava voimatekijä varsin­kin
sillä maailmankolkalla ~-ei siihen sotaan yhdy.
Ja kuten tavallista. Xehrimkin nerokkaat ehdotukset .Aasian kysy- ]
mysten ratkaisemiseksi ovat hyvin yksinkertaisia. Lyhyesti sanosn
hän ehdotti, että Y'hdys\'allat ja miiut länsivallat toisivat sotajouk­konsa
: hetikohtaisesti pois aasialaisista maista ja 'myöntäisivät k.6:
maille todellisen itsemääräämisoikeuden kiiytännössä eikä vain
valheelliissa puheissa joilla oikeutetaan "auttamisen" nimissä suon- .
tettu sorto ja riisto: NVhrun yksinkertaiseen ohjelmaan sisältyy: !
1. Että Kiinan Kansanta.savalta hyväksytään YK:n jäseneksi.
2. Lopetetaan ampunu'nen Koreas.ca siinä niieles.sii, että niuodoste-laan
itsenäinen, demokraattinen ja yhtenäinen Korea.
3. Luovutetaan v, 1943 tehdyn Kairon sopimuksen mukaisesti For-:
mosa Kiinan lailliselle hallitukselle.
4. Tehdään rauhansopimus, jonka tulokseksi tulee itsenäinen Ja­pani.
5. Että Ranska lähtee pois Indo-Kiinasta ja Britannia lähtee pois
Malakasta.
* * • ' • .:
Kun "verrataan Xehrun puheita ja ehdotuksia C:)ni:r,on\vealthin;
i
i A
i
t
*
«(:
w
•f*.
: ii.
•W,
» I
M
«s;
• . « • •
U
H
; »
at
»
« vmuiden pääministerien puheisiin ja ehdotuksiin — erikoisesti Canadan
a pääministeri St. Laurentin esityksiin — niin ei ole lainkaan ihme
a
«
a:
PAI VIA
SYNTYMÄ-- IlKuinka paljon Koreassa
kiinalaisia joukkoja?
Vaikka toJmltus on saanut alkunaan
tiedon ajälasta, niin tä£.'4 ojastOES» jäi
poLs tahtomatta mutta kuitenkin mei­dän
virheemme vuofcri - kaksi »yynty-
' mäpäiväonnittelua viime Joulukumsa.
Pahoittalemme tämän vakavan asian
jchdosta ja julkai-semme onnittelum­me
nyt vähänä ra5'öhä2iyneenä:
O^kar Välimsa, Fort W;lliamista,
täjltl joulukuun 22 pnä (50 vuotta 'ja
John fleino, myös F^rt WiIIl3mista.
täytti joulukuun 14 pnä 70 vuotta.
i
Kaukoidän ja crikoiscUI Kiinan
asiain canzdilainen erikoiituntija,
Canadan Kauhankonffre sin pu­heenjohtaja
tri*James G. Endicott
antaa Juuri ilmtslyncsssä -Kaako-
Idin kirjeesisäan" (miskä vei tilata
9i vtodeksi) R«iraiV2n mlelcnki-n-tci'^
eclortult -;en sil<ä, minltä ver-rari
on Korea» a klinalaijia:— ja
kenraali
.puheet
kuinka «iiolteUaji ov3t
MacArthurin häplisevät
/ klinalai: laumoi tl".
Mitä muut sanovat
Sj-damelllsct onnittelumme päivän
fankareille. Joulukuun 17 pnä 1953 minä lausuin
Mathilda Laak«o, Sault Ste. Maries- Torontonsa .vleiseä-sä ickouisessa, että
ta. Ont:; täyttää 71 vuotta tammikuun Euroopan matkalla Kiinan johtajain
15 päivänä. Ylidymme onnitteluihin, j kanssa käymäni ke:ku-;telunvperu.s.-
teslla olen tullut siihen lopputulok­seen,
ettei Koreassa
setti enempää kuin 30,009 kiinalaista,
jotka csallLstuyat vapaaehtoisina tais-teluihln.
ja että puheet .suurista di-visionamääriitä
pVät perättpmä. M i ­nä
sahoin myös; etti kiirialaisiUa oli
ycimakkäat joukot Yalii joen voima-r
laitcspatojen* iuona:, Minä selitin ne
syyt minkä vuc^.si ämerikltaläisiet kär-iivät
tappien Pohjpis-Koreäs^^^
soitin/ettei siinä tarvittu .s^iirta m
rläkiinalaisia sotajoukkoja.
Sen jälkeen cn joissakin otoimitiis^^
kirjoifeuksiisa arvosteltu näitä lausun-toja,
mutta serijlisäksi on säatii j3itä-kin
valaisevia liiitlstieb^^ Jotka
o.söittavat, että minä olin oiksasja,
ja ettei mitään yhteyksiä ele ollut
suurten kiinaläisjoukkojen iahssa.
r,' öla toäenhäicöistä että sahoma-
Ichtien tcimittaajt julkaisevat riittä-.
yäävaitaustasyytök-siinsä ja siksi mi­nä
esitän seuraavan esimerkin Vari-couv2rNe\
v,s-HeraIdin toimitta jalie.
Hän julkilsi tuomitsevan kirjoituksen
ctsikpUa" Jim iEndicott jatkaiä sitä
jälleen' ja selitti, että minä olen ysin
osoittanut UHkpvanl; komumnistiläh-teisiin
:jne;': ."v
RANSKALAISTEN PORHOJEN
"PATRIOOTTISUUTTA"
Ran»ka rankaisee Eisenhower-vas-taisia
(yhdysvaltalainen kenraali E i -
,senhbwer; mielenosoittajia -r- Globe
and Mailin otsikko Parii-sin uutistie-do-
ssa tammlk, 10 pnä 195L
RAUHAN PEJ^KO JA
Washington. — 'Neuvostoliiton ehr
dottama Ulkominlstcrineuvoston
f Neljän Suuren ulkoministerien) ko­kous,
missä keskusteltaisiin Saksai^
demilitarisoinnista, on pannut Ame­rikan
hallitu-ksen kiu-salilseen pulaan.
Valtiosihteeri Acheson ja häneniieu-vonantajansa
eivät nie. että sellai-se.
sta kokouk£csta voitai-siin saada mi­tään
hyvää tällä kertaa. Kaikesta
huolimatta ihe pelkäävät että kokouk­sen
suora hylkääminen käsitettäisiin
muualla maailmassa vaarin , , , Käy­tännössä
. , , Amerikka ehkä haluai­si
vapauttaa itsensä Neljän Suuren
kokouksesta.
On kuitenkin neljä pää.syytä joiden
avulla toivotaan Washmgtonm salai-ivis.
sa •kokouksis.sa saatavan Britan­nia
ja Ranska liittymään amerllcka-laislmyhteisessä
manööverissä diplo-maattiicssa
irtautumislnlckeessä, [
1» , , , Amerikkalaiset toimivat nyt (
sen olettamuksen perusteella ettei
nyt saada sopimusta mistä kannat­taisi
neuvotella Venäjän kanssa . , .
2) . , , Amerikkalaiset ovat vakavas­ti
huolissaan siitä huonosta vaiku-v>
tuksesta mikä sillä (neuvottelulla)
saattaa olla Saksaan . , . 3) ,'.; Rans­kan
hallitusta ei haluta panna ylel-sen
mielipiteen kokeisiin (vcalelrsa) , . ,,
4) Amerikkalaiset di.olomaatit .pelkää­vät
, myös oman kansansa raivokasta
vastavaikutusta, jos ensin nostatetaan
toiveita neuvotteluista ja kylmän so-.
Aan lopettamisesta; ja jos ne taas
pettävät .:. ..-^ Nora Beloff, Lon­toon
Observc;in ikirjeenvaihtaia.
Vancouver New.s-Heraldin
. Toimittaja.
Hyvä herra:
Teidän jouluk. 28 pnä julkaisemas-annc
toimitasJkirjoituksersa sanotaan
• minun lausuntoni kiinalaistan luku­määrän
suhteen Koreassa perustuvan
ilmeisesti puolueellisim tietoihin.- M i ­nun
arvioni perustuvat pitkään kes­kusteluun
Kiinan jchtajain kanssa.
NÄYTT2<« SELVÄLTÄ JA
VKSINKERTAISELTA
•*Khnan Kansantasavallan hallitus
julistaa vakaasti, että Kiinan kansa
toivoo rauhanomaista ratkaisua Ko­rean
vihamieli.<yyksillc. Me vaadimme
päättävästi, etta Korean probleemin
rauhanomaisen neuvottelun perusta-»,
na on se. että ka^ki ulkomaalai-set
.sotajoukot on vietävä p'ois Koreasta
JR Korean sisäiset asiat on jätettävä
^:orealaisten ratkaistaviksi. Amerikan
hyökkäysvoimat on poistettava Tai-
Wftni.sta (Formosasta). Kiinan Kan­santasavallalle
on annettava jäsenyys
YKrsta."
lukeutuen hernin Kiinan el-kommu-nistinen
varapääministeri. Minä pa­nen
' myös kyieenalaiseksi ei-amerik-kalatset
lähteet Euroopassa, Minä
olen tietoinen Y K : n komissionien ra-pcrtei£.
ta. mutta en usko niihin siksi;
kun ne ovat kenraali MacArthurin
kontrolloimia jä näissä komissioneis-sa
on CJhiang Kai-sheiin edustajia.
Teidän toimituBklrjcituksessanne o
letetaan, että Amerikan armeijan tap­pion
syynä on kiinalaisten sotajouk­kojen
numerollinen ylivoimaisuus ja
miniia valaistaksenne te: lainaatte
Mao Tse-tungilta lausupncn, että si­ten
menetellen saadaan voittoja. Sii­tä
.huolimatta tosiasia on, että Ame­rikan
armeija ei ole vielä (tammikuun
alkupuolella 1951 — Vapaus) taistel­lut
kiinalaisia vastaan eikä ole olleet
kosketuksissakaan kimalaisten kanssa.
Amerikkalaiset ovat ottaneet vangik-
.si muutamia kiinalaisia sissejä jotka
palvelevat Korean armeijassa. : Ken­raali
MacArthur taisteli poliittisen
taistelun saattaakseen huonoon ^huu--
toon Kiinan edustajiston mikä meni
YK:n istuntoihin syyttämään Yhdys-raltoj
a hyökkäyksestä Taiwaniin
«Fcrmosaani. He eivät saaneet esit­tää
syytöntään asianomaiselle komi­tealle.
Sen sijaan MacArtSiur järjesti
vierukaan propagandan mutta histo­riallisen
valheen avulla £yytök,sen K i i ­naa
vastaan hyökkäyksestä Koreaan.
Kun Amerikan armeija kärsi tap­pion
Pohjois- ja^ Itä-Koreassa, niin
niihin taisteluihin ei osallistunut suu-sia
kiinalai.sjaukkoja. Se brittiläinen
prikaatti, mikä ' länsikulmassa kävi
jälkijoutekotaisteluja ei Reutersin mu­kaan
"'kuullut eikä nähnyt kiinalaisia
joukkomita-ssa''. Amerikkalaiset kär­sivät
tappion vanhallaf hyvin järjes-tstyllä
sivsisota-alueella vuoristoisensa
Pohjois-Koreassa kcrealaisten käsissä,
jotka olivat todennäköisesti saaneet l i ­sää
kevyttä aseistusta Kiinasta —
mutta taistelivat itse valitsemallaan
alueella ja heitä avusti hyvin Ikylmä
talvi. Amerikikalalsten miesh-u&ka oli
paleltumisesta 20,000 ja kevyen aseis­tuksen
kuulista 10,000. Nämä mies
menetykset tulivat kaikki kapeissa
l3aksois.sa. Rannikolla kevyesti a-seistetut
sipsit eiyät voineet aloittaa
hyökkäystä. Yli 100,000 amerikkalais-
HINTOJEH KOROtUKSIA
UUDEN VUODEN LAHJANA
SUOMEN TYÖLÄISILLE
vaiKkaporvarilehdetkin joutuvat nnöntiiniään, T?ttä Nehru on tässä
tilanteessa intcllektuaalise.*ti päätänsä ylä{)uolella toisia. ;
'loisella puolen, asian ci kuitenkaan tarvitsisi olla täten. Kukaan
Nehrun elämää ja toimintaa seurannut henkilö ei voi väheksyä hänen
kykyjään. Mutta nykyi.set suuri).)Iiiltiset päivhiikyjymykset eivät
gvjgppujen lopuksikaan vaadi niinnaljoa yk.^ilöUistä nerokkuutta, kuin
» rehellistä.patrioottisuulta ja rauhanrakkautta, J;s pannaan tä:nän
« maan kansallisedut kaikkirn vienti- ja .-iotakapitalistien etujen ylä-te:
puolelle, niin silloin tulee .selväksi, että tä.ssä maassa tarvitaan it.-e-
S, näistä ulkojiolitiikkaa. mikä sanoutuu i>äiittävästi irti K.MKKIK.V
MAIDEX sotaseikkailuista TCKKK KvMKKlA (hdotuksia. huoli-
2 niajia siitä mistä lähteistä ne tulevat, jotka huojentavat kans;iin-g/
välistä jännitystä ja edislä^-ä
»JS iGatiädan;: kuten ^i^^ maiden todelliset edut nvt ia
,«if tulevaisuuden kannalla vaativat rauhaa —eikä minkäänlaisia paive-luksia
imperialististen sotäseikkailijain hyväksi; •
Tl Me, kuten monet muutkin toivomme, että pääminisleri.;St: Läu-
* rentiii: pää nousi Lontoon konferenssissa Xehrun jxiän tasolle, t ttä
liän yhtyisi Xehruurivaatimnk.sessa. että .\a;:ia jätettäisiin aasialaisille,
w kuten .\merikkabn jätetty vhdvsvaltalaisill^cahatlalai
Maailman rauha voidaan säilyttää vain siten, että omaksulaah
> päättävä kanta rauhan ja ystävyy kaikkien maiden kes-
J<en:' - Kaikin mokomin Canadan kan.s-dli.-^et udut vaativat ystävyyttä
1^ ja yhttisym Yhd\'svallain kansan kanssa, Mutt;i tämä ei
cdell^ "vastuun-
I ^aisiiudesia- silloin kuin hyvin tiedetään, että siellä on suurta jä
j^ärjl^telmällistä edfö^^ Ystävyys ja yhtcisymn>ärrys
; ci edellytä eikä sjia edellyttää liioin
s ; että alistetaan tämä maa taloudellisesti, diplomaattisesti ja soti-
Demokraattisen
nuorison teitti
ilmestyy pian
Toronto. — Täällä toiminut kcmitea
demokraattisen nuorison lehden pe-nu
«tamlsta varten on ilmoittanut, otta
tämä Canadan nuorten uusi lehti ru­peaa
ilmestymään piakkoin. Sen ni­meksi
tulee Champion ja .sen toimit­tajaksi
on vahttu Danny Daniels.
Lehden periLstamishanke on saanut
laajan kannatuksen Canadan edistys-mi?
li.?cn nuoriscn keskuudc5.s3 j . i lehti
rupeaa ilmestymään aikana, jolloin
sitä kaivataan kipeästi, aikana jolloin
.sotaan valmistumista lisäta.^n ja jol­loin
meidän pitää julist.Ta. että rauha
on kiertämätön j05 vaan taistelemme
sen puolesta, sanotaan asiaa koske-varsa
tiedonannoks.sa.
"Champion tulee taistel=ma.Tn rau­hoin
puolesta. Se tulee taistelemaan
jokaista yritystä va-staan. joiden tar-koituk-
sena on maamme nuoriscn mi-htari.-
ointi tai pakollinen asevelvollir
SUU.S. Se tiilc? taLstelemaan Canadan
nuoren kansan oikeuden puolesta saa­da
eliiä rauhhsja. Champion tulee
taistelemaan knikkteil nuorisoa kos-
Suomi-Seuran Heläingista tammi­kuun
5 päivänä Ishettamässä "Suo­men
kuulumisia" uudistiedoituksessa
kerrotaan, ikumka Suomen vähäväki­nen
kansa on saanut porvareilta
uudsn vuoden lahjana. vastaanottaa
uusia hintojen ja vuokrien korotuksial
Näiden tietojen mukaan cvat Suo­men
työläiset vuoden alusia saaneet
vastaanottaa vanhojen talojen vuck-rien'
20 pros. korotuksen ja uusien sa­massa
suhteessa. Samalla ilmoitettiin
lämmityskustannusten nousevan. Ben-simm
hintaa 'korotettiin 13.5 pros.
alkoholin -30 pros.. tekstiilituotteiden
hintoja 28—29 prcs. Pikkulähetyksien
rautatierahteja nostettiin 100 pros.,
.sähkön ja kaasun hintaa 10 prcs. Sau­namaksuja
iKsättiin 11 pros. ja sano­malehtien
hintaa 12,5 pros. Naiden Ii­saksi
lisättiin iiiksvaihtoverotusta, jo­ka
tietenkin Jää myöskin sen alaisten
tarvikkeiden ostajain maksettavaksi.
Kun tiedetään, etta Suomen työ-väcito
011 tähänkin asti elänyt hyvm
ahdasta ja puutteellista elämää; niin
voidaan myöskin arvata kuinka vai­keaa
elama tulee uusien hintakoro-tusten
jälkeen olemaan. Ei tuntuisi
lainkaan ihmeelliseltä, vaikka 1 Suo­men
työväestö viimeinkin 'heräisi nä­kemään
minkälaiseen jatkuvaan kur-jistumi-
sen tilaan sosdem. puolue- ja
ammattiliittopomojen petospolitiikka
heidät vie. elleivät he päättävästi
käännä selkäänsä näille pettureille.
Syksyllä metalli- ym. alojen työ-
I'iisten lakkotaisteliin aikana ja yleis­lakon
valmistelun . vaiheessa, olisi
päättävän toimiiman jatkamisella ol­lut.
mahdollisuus ottaa ratkaiseva as­kel
palkkojen ja • elämän parantami­sen
tielle. Suomen ammattilittojen
johdon sosdem. enemmistö kuitenkin
työläiset pettäen teki konikäiipan por­variston
kanssa ja palkkojen pysyes­sä
entisissä kuopissaan saa työväestö
nyt ottaa vastaan uusia hintojen ko­rotuksia
ja kiristää nälkävyötään. .
Vain seuraamalla SKDL:n ja va­semmistolaisten
ammattiyhdlstysmies-ten
ohjelmaa, voi Suomen työkansa
estyä jatkuvasti painumasta syvem­mälle
kurjuuteen. Se että SAK:n
johto nyt on esittänyt joitakin vaa­timuksia,
joiden hyväksyminen mer­kitsisi
pieniä palkankcrotuksia, ei ole
suuria&aan toiveita herättävä, sillä
se saattaa hyvinkin olla vain kaunis
ele SAK:n vaaleja silmälläpitäen.
ta "evakuoitiin ainoatakaan ihmis­henkeä
menettämättä" tiedoitettiin.
NUtä vastaan ei hyökätty Jet-koneilla
eikä tankeilla.^.,,,,'
Totta on. että kiinalaiset panivat
•vbipiakiaat joukot juuri rajan taka­na
olleiden tärkeiden sähkövoimapa-tojen
suojaksi. Kerran ne ajoivata-merakalaisiasotajouldcoja
takaisin
muutaman mailin, vapauttivat sota-vanginsa
ja keähoitövat heitä sano­maan
toveifeillecn: .
Kiinalaisten vapaaehtoisiin kuiiluu
eksperttiä) jotka cn valittu eri diyi-sioneista:'"
'Sen jälkeen kun MacAr-thur
sai piönen ryhmän rangiksi Cho-sin
vesivaraston luota, hän tiedoitti,
että "on todettu olevan kahteenkym-meneen^
divislonaan kuuluvia". Kaik­ki
näinä' yhden neliömailin alueella!
Koreaan on (Kiinasta) mennyt noin
2.000 lääkintähenkUöä ja joitakin tu-liansia
transporttitjröläisiä Ja paa^r^
rinkantajia.
JUUTISTIETOJEN TODISTUS
Teidän toimitui&irjoituksessanne sa­notaan,
että minä "'ylenkatseelliseri
sanon valheiksi Kprean teatterin kir­jeenvaihtajien
tiedot". Päinvastoin ne
tukevat minua huomattavassa mää­rässä.:
Minä lamaan runsaasti joulu­kuun
11- p:lät Reutersin uutistietoa
"missä ovat kiinalaiset?" • Kuulkaa
tarkasti mr. toimittaja:-
"Viimeksikuluneen viikon aikana
(Jouluk: 3^11) Britannian prikaattl
käydessään jälkijoukkotaistelua) ei
ole kuullut eikä nähnyt mitään suu­rista
kiinalaisjoukoista. Joita sano­taan
tul-vitetun Congchon joen" yli ja
tulevan OS) leveysastetta kohti. Suu­rinta
osaa prikaatista ei ole vielä tuu-tutettu
ampumaan laukaustakaan ..,;
(Ja) on määrätty perääntymään nä­kemättä
ainoatakaan kiinalaista pu­naista
,. .Brittiläiset esikuntaupsee­rit
ovat suoraan sanoen kummis­saan
. . . Nyt on viikko siitä kun (A-merikan)
kahdeksannella armeijalla
on ollut yhteyksiä •vihollisen kanssa
ja brittiläiset upseerit sanovat, ettei­vät
he ivoi ymmärtää miten voidaan
vahvistaa raportit sellaisesta keski­tyksestä
ilman tällaisia yhteyksiä . ..
Brittiläiset ovat sen nimittäneet
'Maon haamuarmeijaksi'." Näillä
haamuilla, mr. toimittaja, yritettiin
peloittaa YK:ta.
Erään, canadalaisen kirjeenvaihta­jan
.kaapelisanomassa sanotaan tam-
-niik...4<'pn&:-—•.•.,„.••
"Vielä tänäänkään ei ole käyty suu-lempaa
taistelua kimalaisia sotajouk-
Koja vastaan eikä näytä todenmukai­selta,
että sellaista taistelua tulee­kaan
; . . Kiinalaisten Koreaan tulos­ta
astlMaoArtihurin strategian arvos­telijat
osoittavat, että Y K : n voimat
eivät ole kertaakaan saaneet ottaa lu­jasti
yhteen'hyökkääjän kanssa, mut­ta
VOIMAKKAASTI ON KOROS­TETTU
aika-ajoittaisissa tiedonan­noissa
kiinalaisten Joukikojen ylivoi­maista
miesvahvuutta— ei varsinai­siin
taisteluihin osallistuvien mies­vahvuutta,
vaan Koreassa olevien ja
todennäköisesti Mantshuriasta tule­vien
jouk:kojen miesvahvuutta.'.' (To­ronto
Star), •
Korean armeijassa ei ole puutetta
miehistä'.. 'ja!- naisista. Viime heinä­kuussa
presidentti Kim tiedoitti, että
500,000 miestä, j a naista oli vapaaeh­toisesti
:. löttynj-t armeijaan. Nämä
alokkaat olivat pohjoisessa harjoitus­ta
saamassa. VNe saivat todennäköi­sesti
kevyttä aseistusta Kiinasta. Vii­meaikoina
kiinalaiset ovat lähettäneet
myös sissisota-ekspeiltejä. . Mutta
500 milj. dollarin
alumlinitdfdas
BC:n potijoisosassa
Eräs Canadan suurimmista raken­nusyrityksistä
tulee olemaan var­maankin
se: Aluminum Co. of Canar
da (Alcan» alunUinitehdas vesivoi|
malaitokslneen. jotka rakennetaan
Tyynenmeren raiinalle Kitimatin a-lueelle.
noin 400 mailin etäisyyteen
Vancouverista pohjoiseen.
BC:n maakuntahallitus cn allekir­joittanut
sopimuksen : vesivoimaoi-keukrien
luovuttamisesta yhtiölle -tä­tä
tarkoitusta varten. Kitimat sijait­see
eräärt lahden pohjassa noin 50
mailin etäisyydessä rannikolta". K i t i -
roatiEta nom^öO mailin etäisyyteen ra-^
kennetaan valtava vesivoimalaitos a-lumiinin
tuottamista varten; Kauem­maksi
sisämaahan rakeimetaan toi­nen
pato järvien vesivarojen säilyttä--
mistä varten. Siten lasketaan saatat
van vesivaroja kaikkiaan nphi 1,600,--
000 hoosvoiman kehittämistä varten^
Vesivoimien yhtiölle luovuttamista
koskeva sopimus kalpaa vielä lalnlaa-tijakunn^
n vahvistamisen ja samal­la
saadaan myöskin tieto siitä miten
paljon maakunta saa Alcan-yhtiöltä
korvaukseksi vesivoimista.
Kitimat on halvan vesivoiman l i ­säksi
erikoisen suotuisa paikka alu­miinin
tuottamiseen koska tehtaaseen
voidaan: suoraan meritse kuljettaa
tämän metallin tuottamisessa .tarvit­tava
bauksiitti (bauxite) Ja muut raa-;
ka-aineet. Samalla tavalla voidaan
valmistettu alinnihii jälleen lähettää»
maailman markkinoille.
Alcan-yhtiö. on entuudestaan maa-,
ilman suurin alumiinin tuottaja. Sil­lä
on entuudestaan valtavat alumiini-tehtaat
Quebecissa Saguenay-joen.
laaksossa. Koska sillä on käytettä­vänään
valtavat määrät halpaa vesi­voimaa
on Alcan tilaisuudessa an­saitsemaan
valtavia voittoja alumii­nistaan.
Yhtiön viime, vuoden tuo­tanto
oli noin 378,000 tonnia, jcka
myytiin edullisilla hmnoilla.
Uuden yrityksen rakentamisen ar­vellaan
kestävän noin viisi vuotta ja
sitä varten tarvitaan enemmän varo­ja
kuin mitä yhtiön nykyiset varat
(462 mUjoonaa dollaria) ovat, Kuh
tehdas valmistuu lasketaan sen kyke­nevän
tuottamaan noin 500,000 tonnia
meidän edessämme on kansan sota
Koreassa Ja vain meidän väärin Joh­dettu
ja valheellinen propagandam­me
j a kenraali MacArthurin pahempi
kuin iharhateille vievä johto, ehkäise­vät
meitä ymmärtämiästä tehtyjä Vir­heitä.
Me olemme sökaantuneet kan­san
sisäisiin taisteluihin ja'nyt mei­dän
täytyy löytää sj-ntipulcki Ja tästä
johtuu MacArthurin usein toistama
lausunto "mongolialaisista laumoista".
Tässä on vielä-ylvsi esimerkki.Jkiina-laisesta
sissistä Koreassa:
Vanha Liu oli asiantuntija japani­laisten
tankkien tuhoamisessa. Hän
oppi hautaamaan itsensä' maantie-ojaan
ja odottamaan kunnes tankki
tuli kohdalle j a sitten hän meni niin
lähelle ettei häntä voitu tankista am­pua.
. Sittenhän tjTJnsi dynamiitti-kranaatin
tartkui telaketjujen alle ja
murskasi: ne. Nyt hän on ta&aisin
Pekingissä — vasen -käsi menetettynä.
Hän menetteli samalla tavoin amerik­kalaisen
tankin kanssa. Mutta, ollak­seen
varma, että yritys onnistuu, hän
piti kättään tan&kia vasten kunnes
kranaatti rä.jähti. Hän sanoo, että
hänen olisi kuulla kumppaniensa va­roituksia.
"Mennä nyt niin pitkälle
vain yihden yrityiksen Ja yhden tankm
vuoksi" hän sanoi. Aasiassa heitä on
miljoonia jotka tietävät minkä vuok­si
he taistelevat.
VI
:TATA.
KYLLIKSI Smx
Tuomäil:"BIIksl »inä murtaudu!
£amaan lenlttkikauRpaan neljänä pe
räkkälsenä yönä?"
Vastaaja: '^Minä toin .vaimoUeoni^"^
liuden leningin ja hän Taati minij
vaihtamaan se kolme kertaa.*'
1
kert
että
MUUTTI MIELENSX -
— Miksi ole purkahurt; Jdibläuksesi
Sinähän kehuit tyttösi' oleyäii öme
nan silmissäsi.
— Niin toän .olikin. Mutta sittel
hän- päätti ollai- toisen i^jdri Oiedel
mä.
• *• • <
SUN?^UNTAIHÖläMAA
Udtovainen äiti tapasi 6-vuotiaail
Villen surmuntaina uittamassa pese
altaiössa laivaansa ja alkoi torua hän
tä sanoen:
"Etkö sinä muista, ettei suimuntai
na saa teihdä mitään arkisia askare!
ta. siUä se on syntiä?", ^
^'Ei tämä ole, mikään Icauppalaiva'
vastasi poika. ^'Tässä;on läJietassaar.
naaja matkalla Afrikkaan."
* « »
TAKTIIIUBbiA,
•Minä olen päättänyt, sanoi nuor
äiti. että vauvaa tullaan kutsumaa
Nanetteksi.
Isästä tuntui nimi Nanette hyvii
olemattomalta, mutta .viisaana, mie
hen-ä hän ei ryihtynyt vasttistamaai
vaan sanoi: •{ •
— Sehän sopii mainiostil MiniD
ensimmäinen tyttöystäväni oli myö
Nanettf Ja tuo nimi tuo aina haus
koja muistoja mieleeni.
• Vallitsi vähän' aikaa täysi hiljai.
fiuus. Sitten vaimo katkaisi sen sa
noen:
' —Mutta minä luulenkin.,että nimi
tämme hänet Mariaiksi minun äitin
mukaan.
vuodessa, jonka johdosta yhtiön tuo­tanto
kohoaa enemmän kiun kaksin
kertaisti:si.
Alcan-^-intion pj.:ve:uksefs3a on ny­kyään
IS.Oqo henkeä; Vaikka uud:i
yrityksen tuotantokyky tulee enem­män
kuin puolta n y k y i s t ä suurem­maksi,
ei sen palveluksessa lasket»
tarvittavan muuta kuin noin SM
henkeä koska tuotantoai teihostetaau
koneistamalla tuotantoprosessi entistä
paremmaksi, .
Uuden yrityksen tienoille arvloidaar
syntyvän uusi pohjolan suurkaupun­ki,
Jonka väkiluvun uskotaan ko­hoavan
noin 50,000 henkeen, eli ylitä
suureksi kuin. BC :n pääkaupungm
Victorian väkiluku. : t
RauhanliiMceen
jiiUcaisua^öii
saatavissa
Toronto. — Maailman rauJianliik
keen kuukausijulkaisu "Peace: i
-World Review" on Jo tähän mennessä
saavuttanut huomattavan laajan le­vikin.
Viime vuoden oJkupuolella oli
sen levikki noin 50,000 kpl., mutta
vuoden lopulla - se oli jo nohi 900,000
ja levikki lisääntyy jatkuvasti.
Canadassa • on "Peace: • A World
Review" Julkaisua saatavissa ranskan
Ja englanninkielisenä.: Sen voi tila
ta Canadan rauhankomitealta, 4!
Walker Ave., Toronto. Varsovan kon
gressin uutiset sisältävä nimiero mak­saa
24 senttiä, Jonka voi lähettää ra­hana
tai postimerkkeinä." Vuosi- ja
nipputilausten hmta ilmoitetaan kj-syttäessä.
— Terästuotannon vilkkoennätys
Yhdysvalloissa saavutettiin marras
kuim ensimmäisellä viikolla viimf
vuonna ollen se 1,986,600 t<>nnia.
PÄIVÄN PAKINA
kevien asioiden puolesta ... ja toimii
ja avu,staa työväenluokan nuorison
järjestämiseksi ja tulee työskentele­mään
cpiskelevan nuorison hvväksl".'
sanotaan tiedonannossa, jossa kehoi-tetaan
asianharrastajia toimiinaanpi-kaisesti
taloudellisten cdelljtysten luo­miseksi
lehden julkaisemista varten.
"Sinäkin voit olla apuna. Me tar­vitsemme
S7 OCO ennen tammik. 30
päivää. Voiko Sinun järjestösi lah­joittaa
tamun summan keraamiseksi.
Me olemme hyyiit kiitollisia kaikesta
avusta", sanoo komitea» joiika o-oite
on: Committee for a Deinocratic
Yputh Paper, B. OrBox. 4C1. Terminal
"A"..Tcrohtö. Orit.
Vailanl(umotis ja vastavallanlcumous
Tapansa mukaan julkaisi duluthi-laallisesti
yhdysvaltalaisten imperialistien määräysvallan alaiseksi.
Mitä tarvitaan on .se, että Canada liittää voimansa Xehruun ja
kaikkiin muihin valtitimiehiin ja yksityisiin känsalai.siin. jc;tka vaati­vat,
että Koreasta on; tuotettava ppis kaikki ulkomaalaiset sotajoukot
fttä Indo-Kiina on jätettävä Viet Xämin kansalle, että Malakka kuu­luu
m:ilakkalai.sille ja että Kiinan Kansantasavallalle annetaan sille
laillisesti kuuluva ]>aikka YK:n jäsenenä. Korottakoon päärniniste-rinin'.
e Lantoojsa äänen.sii näiden asiain puolesta yhdeS-<ä Xehrun
kanssa ja li,*ätkuön niihin vaatimuksen aseistuksen vähentämisestä
ja sötapropaj:andan lakivoimaiststa rankaisemisesta, niiin siten aute­taan
kansainvälistä rauhan asiaa Canadan ja muiden maiden yhteiseksi
h}-\aksi — ja niin nt>u.H'e myös paaministerimmekin arvovalta kotona
ja ulkomailla.
lainen Industriallsti tämän vuodeii
toisessa numerossaan sen IWW:n pe­riaatejulistuksen,
jota mainittu lehti
väittää pitävänsä ohjelmanaan ja
raamattunaan. Siinä sanotaan mm:
"Työväenluokan hisiorialllneii
tehtävä on kapitalismin kokistami.-
.: .ncn.'' • •
Lehden saman numeron etusivun
e:isimmälseni uutisena serveerattiin
lukijakunnalle suurin otsakkem:
"Tuomari \ViIUam Douglas Ke-hoKtaa
USA:ta Tukemaan Vallan-kum0-.
2k.sia Aasiassa."
Uutisessa kerrottiin sitten, että Y h -
dysvaltam Korkeimman Oikeuden
tuomari William O. Douglas on kir-joiitannt
erääseen kuukausijulkai­suun
kirjoituksen otsikolla "Me emme
^ voi pelasUa Aasiaa yksistään sodai-
•^In." Asiasta kerrotaan edelleen seu­raavaan
tapaan:
^'Kirjoituksen ydinvälte onTetta^
Yhdysvaltain, taistellessaan kom-munismia
vastaan, tulisi tukea Ja
johtaa vallankumouksia «Vcnä^ui
ympärillä olevissa Aasian inaissa."
. Itseään ultravaliank-imöuksellisena
pitävä lehti puhuu^ täten "vallanku­mouksesta''
kuin (konsanaan paraskin
porvarilehti. Kysymyksessä on to­dellisuudessa
vastavallankumous, eikä
mikään vallankumous; OUsihan ker­nissään
kohtuutonta väittää, että Se­tä
Samulin Korkeimman Oikeuden
tuomari olisi vallankumouksellinen Ja
•kehoittalsi Yhdysvaltoja "Johtamaan"
vallankumouksia Aasian maissa. Ei
asia ole sillä tavalla pojat, kysymyk-se.
ssä on alaston vastavallankumous,
eikä mikään muu. Vastavallankumo­uksen
asiallahan Setä Samuli on Ko-reassakm..
avustaen Syngman Rheen
taantumuksellisia pysymään edelleen
satulassa Korean kaiisan harteilla ja
vastoin Korean kansan valtavan
enemmistön tahtoa. Samanlainen t i ­lanne
vallitsee muissakin Aasian
maissa. Mikäli Kiina on Icysymykses-sä,
on siellä suoritettu syvällinen val­lankumous,
jota vastaan Setä Samu­li
suunnittelee nyt IndustrialistUi
'^vallankuaiousta" vaikka kysymykses­sa
luonnollisesti onkin vastavallanku­mous,
jota varten varustetaan par­haillaan
ChiangKai-she&m Joukkoja
Formosan saarella.^ Sillä tavalla saat­tavat
käsitteet sekaantua Ja Indus­triallsti
.yrittää niitä yhä edelleen se­koittaa
parhaansa mukaan;
^ Koska kirjoitus on sen jälkeen uu-tisaLTvollaan
'iiinnostava jäljennämme
sen täiiän. hiukan asiallisesti korjat­tuna,
kuten seuraa:
"Kansat::keski-Idässä ja kaak-koIs-
Aasiassa, kirjoittaa Donslas,
ovat: vallankumouksien pyörteissä.
Täniit. levottomuus Johtua mones­ta
seikasta: Maat ovat muutamien
yksilöitten > omistamia, kouluista,
sairaaloista ja iääbäreistä on puu­te:
Tovtoluet tapahtnyaf siten, et­tä
miljonäärit eivät jondo maksa­maan
mitään tai sitten hyvin va­lliin.
Taistelut näitä epäkohtia vas­taan
ovat monessa tapauksessa
kommunistien johtamia, sanoo
Douglas. .Mutta näissä kysymyk­sissä
ei ole unssiakaan kommu­nismia.
Soviettilaiset ovat tarkoin
huomaavaisia tällaisessa tUantees-sa,
eivät saamaa marxismia, eivät­kä
yritä myydä kommunismin f i ­losofiaa.
Näillä alueilla kommu­nistit
saarnaavat selviä reforme­ja.
"Tuomari Douglas, Joka kävi äs­kettäin
vierallumatkalla Aasiasi,
sanoi että ainoa puolue joka tar­joaa
reformeja näille Ihmisille on
kommunlstipnoine. Joka on siten
saanut suunnattoman etutilan."
Edelläolevasta voidaan todeta, että
kj-sj-nryksessä ei olekaan mikään
"neuvosto-imperialismin maailman
valloittaminen'' - kiiten presidentti
Truman ja kaikki pienemmät kellok­kaat
huutavat, vaan tuomarin mie­lestä
kipeästi kaivatut reformit ja et­tä
kommunistit ovat ainoita, jotka
näitä uudistuksia vaativat ja Johta­vat
taistelua niiden puolesta: Se todis­taa
sitä, että näiden maidien koahmu-nistit
ovat tehtäviensä tasolla: > sillä
kommunistit byat omaksuneet tehtä­väkseen
taistella kansan njÄphetken
vaatimusten puolesta. On Johdonmti-fcaista,
että kommunistit ovat siten
voittaneet laajan kannatuksen kah-.
san syvien rivien (keskuudessa. •
Mutta se väite, etta Aasian maiden
kommimistit olisivat'hy^ljinneet mar­xilaisuuden
"saarnaamisen"-. ja
"kommunismin filosofian" selltt^aii-sen
näiden uudistusten takia, on silk­kaa
pötyä, sanoipa sen sitten ultraval-lan'iumoukselimen
Industriallsti tai
jänkkien Korkehiunan Oilceuden vas-tayallankumouk&
elUnen tuomari.
Kaiken lisäksi on turhaa höpistä
uudistiiisten toimittamisesta Aasian
maissa imperialistien toimesta. Sillä
2
nais
vieli
N:
For(
jaet
]ais(
loin
selK
ton
kert
lahj
saa
kuti
V:
joul
mal
siilo
kuj«
ten:
sen.
vit,
taa.
mar
tam
mal
rnai
mai
L.
misj
smti
{niti
mat
kosi
juhi
K
seuj
tett
ki
pide
sa
paä
lest
aikc
toin
naii
osa]
suh
suu
ajo]
set
Nic:
Iäti
Tek
na
asic
suu
ni
kuu
L
sa i
hai
teh
juuri imperialistien ' fcomentoa vas­taan
näiden maiden kansat kapinoi­vat
tai sotivat, tähteälksemme Kore­asta,
voimme todeta jänkkien olleen
siellä useita vuosia* joten Jänkeillä
olisi ollut hyvä tilaisuus uudistusten
toimittamiseen, mutta Yaidjsvaltain
edustajat toimivat siellä ihan päin­vastaisella
taivalla: Syngman Rheen
lasistikcmentoa pönkittämällä
toimivat kaikkia todellisia uudistuk­sia
vastaan. tSama pitää paikkansa
myöskin Pilippiineiihm nähden. Setä
SamuU isännöi, siellä kaikki kaikessa
siihen saakika kuimes arveltiin Filip­piinien
ikansallisten {kapitalistien ky­kenevän
pitämään kansan kurissa.
Kihiassa olivat. Jänkki-lmperialistit
myöskin kaikkfa tniälstidcsla vastaan
tukiessaan kaikin ;kelilöln.Chiang
Kai-shekin vastavallänkumöiikselli-
5ia. 'Samat sanat voidaan uudista«
myöskin Britanniaan nähden Mala-kalla,
Intiassa, Ceylonissa yjn. mais­sa.
Hollantiin nähden Indöneeslassa
ja Ranskaan ixäliden Indo-Kiinassa
KaikkiallaOn imperialismi kaikki»
•kansan hyväksi tapahtuvia uUdisti*'
sia. vjutaan koska;.ne-meÄite^
voittojen y l e n t y m i s t ä . e&iT ta
iismi ole kiiimostimut audJstuksiin
vaan voittoihin. Siitä ayystä. ovat
Aasian maiden-kansat sotajalalla im­perialistista
herruutta vastaan j»
taistelGvat; samalla ^^myösldn on>l»
kansallisia sortajiaan vastaan.
Tämän äridiiuftri^^ yästaval-lankumouk^
llisen, t u o i i^
tuksena on ilineiscstlkin sei että olisi
yritettävä tpinUttaayähälsÄ reffl«-
meja Ja saada; ikansa niiden perus­teella
tyytyväisemmäkJäi ja siten py
rlttävä näiden, kansojen Ynainnlfumo-uksclll^
n ; ,teistei^^^ , pys^dyttäml-seerx
Jai .^i^kiiäVniseen.
Perästä';,^uuluu .sanoi' torvciitekijä!
— Kalle T^rä.
4
12
Ki
on
pu
I
"Isl
luo
pid
jou
mä
pns
taa
pai
toU
Re(
älä
päi
aul<
kok
etti
tav
koi
mä
tut
lois
ker
£
vei
nu«
Ty
nui
on
yk<
kui
sill
hä
toi
da;
me
vä
sei
kil
mi
pu
pa
ni;
Sli
he
ta:
.Cl
on
va
CS
Pt
to
kä
Ni
ko
m