1951-01-13-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KIITOS
Sydämelliset kiitokset kaikille sukulaisille ja ystävillä
jotka ottivat osaa meidän uuden kodin yllätyksiin joulukuun
HELEN JA KARL NIEMI
1 840 Charlotte St. Sudbury, Ontario
- _
• ' M
K I I T O S
Kiitos P. Wansomlle puheesta, luodessasi muistojen kätköistä esill-entisaikojen
tapauksia; Kutcs illan ahkerille en^nXS,^}i»
[( 102 Secord St. OTTO HEINO
Port Arthur, Ontario
BELL FUNERAL
HOME
HAVTAANTOnnTTAJAT
; Hyvämaineinen palvelus
2746 East Hastings Street
PUHELIN DA. 0015
Vancouver Br. Colombia
SIMMS. HOOKER &
PICKERING
Vakuutuksia ja kiinteimistöjä
Kilnteimistöiainoja ja bondeja
. Dominion Bank Building
TIMUnNS. ONTARIO
, Jos afotte icäydä
SUOMESSA
tai tuottaa jonkun henkilön sieltä
tänne, voimme järjestää matkanne
nopeasti, joko laivalla tai lentä-mällä.
^
ALEX JOKINEN
TRAVEL SERVICE
239 Beverly Street
SanUSte. Marie Ontario
Barnes Drag Co.
— 3 KAUPPAA —
SaaltSte. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
. Nyal-lääkkeita
ISydellisen varasto lääkkeltft.
Postitilaukset täytetään
. huolellisesti.
. —.'Avustusohjelman toteuttamisen
jälkeen on Yhdysvalloista . lähetetty
y l i ' 1,600 tankkia ja panssarivaunua
Eurooppaan.
Rauha on päivän
tärkein Itysymys,
sanoo kim
Rauha muodostaa Canadan kansaa
eneniniistön mielestä päivän tärkeimmän
kysymyksen, todetaan sen niieli-pidetutkinnan
perusteella, jortkä ori
suorittanut Canadiäiirfnstitute of
PuTjlic Opinion viime vuoden tammikuussa
ja tämän vuoden alussa: Ky-symykseen
**minkä arvelette olevan
tanaan tärkeimmän Canadan edessä
olevan •kj'sj'myksen?'' on 53 prosent^
tia vastannut, että se on sodan vaara
tai raiihan säilyttäminen. Viime vuoden
tammikuussa oli ainoastaan neljä
prosenttia sitä mieltä, että nämä
asiat ovat päivän tärkeimmät kj-sy-mykset.
•• /.
Viime tammikuussa oli päivän tärkein
kysymys maifkkinoiden löjtämi-sestd
canadalaisille tuotteille, jolloin
21 prosenttia niistä herätilöistä, joille
kysjmys esitettiin, vastasi sen olevan
'kaikkein tärkeimmän asian silloin.
Tänä vuonna oli vähemmän kuin yksi
prosentti enää sillä kannalla.
Työttömyys oli viime vuoden tammikuussa
toiseiksi tärkein päivän kysymys
sillä 15 prosenttia äänesti sen
puolesta, mutta tänä vuonna se siirtyi
häntäpäähän, saaden ainoastaan
kolme prosenttia äänistä. Tänä vuorina
. olivat . korkeat elinkustannukset
toiseksi tärkein päivankiysjTnys sillä
sen puolesta annettiin 10 prosenttia
äänistä, viimevuoden neljää prosenttia
vastaan, sanotaan asiaa koskevassa
selostuksessa.
Sodan lietsojien.; suomalaiset asiS']
xniäiet ovat viime* iflikoipa ahkerasti
jaiJiteUeet englantöaisiaja amerikka»
laisia isäntiään-itosiaslain räärentä-mlsessä.
Tuon tuostakin Ilmestyy
HeUingissä kirjoja: Joiden tarkoituksena
on . pestä Lpubtaaljcsi Suomen
taantumuksen saterikokset Ja erittäinkin
peitellä sitä; osaa. jota he e-sittivät
ns. talvi$(:i4a£sa vv. •1939—40.
Näiden väärennysten tarkoituksena
on lietsoa revans^ei&eä j a berättää
vihamielisyyttä i a : ^ u u l o ä Nem-os-toliittoa
vastaan,,-, .
Tällä alalla toiihifftyvhi aktUvisesti
sosialidemokraattinen-sotarikollinen
Väinö Tanner. Hänen viimeisellä kirjallaan
on kerskaileva > nimi "Olin ul-kotoinisterinä
talvisodan aikana." Siinä
hän ponnistelee kovasti vihamielisyyden
lietsomiseksi Neuvostoliittoa
vastaan ja ikantäaiiten kortensa kekoon
siinä neuvostovastaisessa propagandakampanjassa,;
• jota Suomen
taantumus amerikkalaisten sodanlietsojien
johdolla harjoittaa. Mutta hänellä
on toinenkin; tarkoitus.
Tämä mies;..yksi niistä, jotka
kantavat päävastuun Suomen Ilit-ler-
Saksan rixmafUa käymästä sodasta,
yrittää, «aada lukijansa uskomaan,'
että; hän itse asiassa on
Suomen pelastaja.
On merkittävää, että Tannerin uu •
den kirjan kustantajana oli oikeisto-sosialidemokraattien.
j:>htama Kus-tannusb5akeyhtiö'.
Tammi. Kuten Työkansan
Sanomat, iiirjolttaa. on tämä
todistuksena siitä,.että taantumukselliset
oikeistososd&ijohtajat valmistelevat
maaperää seniirikollisen politiikan
jatkamiselleni Joka jo xiseammin
NeuvostoliitiolaisMi aikakauslehden NovoJo Vremjan
eräässä viime vuoden numerc^ oli V. Berehskovin kirjoitus
Väinö Tannerin kirjan''^^
aikana" Johdosia. Koska tämä kirjoitus kiinnostaa lukiJoi-tainine
« julkaisemme sen tässä kokonaisuudessaan.
eduskunnalla. Keväällä 1939 joukon
laSeja; joissa, kuten Tanner myöntää;
"otettiin: faxtomioon sodan^ mahdollisuus"
: ns. "tasavallan puolustuslaki'*,
"työpalvelusta", laki ^'puolustuskyvyn
tehostamisesta sodaniaikana* Jne. Sir
ten suomien vallanpitäjät jov keväällä
1939 ryhtyivät toimenpiteisiin, jotka
selvästi ahtasivat sotaan.
Merkillepantavaacn sekin, että
kun Suomen hallitus lokakuun 9
pnä lähetti herra Paasikiven joh-taman
valtuuskunnan Moskovaan
neuvottelemaan ; neuvostohallituksen
kan-sa, niin heti seuraavana
päivänä^ lokakuun 10. ryhdyttiin
osittaiseen liikekannallepanoon. .
— Sanomalehti on määräajoin
ilmestyvä painotuote, jonka tarkoituksena
on uutisten julkaiseminen
ja erinäisten tapahtumien
arvosteleva käsitteleminen.
Sen takia se on välttämätön
kaikille ihmisille.
kuin kerran on vienyt Suomen kansan
perikadon partaalle; Tanner, lehti
korostaa, koettaa turmiollisella propagandallaan
auttaa.:Amerikan imperialisteja
vetämään > Suomen kansan
mukaan- heidän^/isuumiittelemaansa
uuteen rikolliseenJsotaan.
LuonnoUisestikinr - Tanner kirjassaan
selittää viattomiksi kaikki sotaan
sysiliset Suo.men taantumukselliset.
Hän pyrkii^ahtamaan sen kuvan,
ettei Suomi koiScaan olisi ajatellutkaan
hyökätä'"Neuvostoliittoa vastaan.
Mutta'jop^'hänen itsensä kirjassaan
esittämät tosiasiat paljastavat
tämän kömpelön 'naamioimisjTityk-sen.
^' "'^^ '
: Tanner kirjoitiaal^cttä'niin aikaisin
kuin vuonna 1935'&uomen hallitus hyväksyi
laajan aseistuksen täydennys-ohjelman,
jonka miikäan yksistään
armeijan aseistuksenhlsäämiseen käytettiin
1.158 miljoonaa suomenmaTk-kaa.
Vuonria 19äl(^ihyväksjrttiin uusi,
vielä laajempi öhjelmaj jonka mukaan
säännöllisten, määrärahojen lisäksi
myönnettiin 2,710^miljobriaa markkaa
varustautumiseen' seuraavina "vuosma.
Yksistään vuonna 1938 pii tarkoitukseen
käytettävä 460 miljoonaa markkaa.'
Sitäpaitsi hallitus h>'väksyttiin
Helsingissä järjestettiin ihnasuoje-lu-
jaiJimennysharjoltuksia'kenraaliharjoituksen"
tapaan, J a niillä, sanoo
Tanner, oli rsuuri vaikutus yleisöön"..
Toisin sanoen lietsottiin Helsingissä
sotapsykoosia. , . •
Lokakuun 29 pnä jolloin neuvosto-lais-
suomalaiset neuvottelut vielä olivat
käynnissä, piti hallitus laajenne^
tun istmmon. johon osallistui myös
eduskuntaryhmien 'edustajia. Tani
ner hyväksyy peittelemättä tässä Is^
tunnossa pidetyt provokatoorlset FUr
heeti Hän lainaa edistyspuolueen e-duskuntaryhmän
puheenjohtajan sanoja:
'^Neuvotteluja ön koetettava pitkittää,
jotta voimme jatkaa sotilaallisia
valmistelujamme."^
Tiedämme, että_ Suomen hallitseva
ryhm-i oli jatkanut näitä valmisteluja
useita vuosia. 30-luvun> lopulla
-Suomesta oli tullut aivan säännönmukainen
tukiky?ta Neuvostoliittoa vastaan
suunnattua ihyökkäystä varten;
V. M. Molotov osoitti puheessaan SS-SRn
korkeimman neuvoston 6. istun^
nossa maaliskuun 29 pnä,: i \
"etiä Suomi Ja ennen kaikkea
Karjalan kannas jo vuonna 1939
oli muutettu valmiiksi sotilaalli-:
seksi tukikohdaksi, jonka oli määrä
tukea kolmannen valtakunnan
hyökkäystä Neuvostoliittoa Ja Leningradia
vastaan.'' ;
Suomen "vallaripltäjähi hyökkäys^*
valmistelut eivät olleet mikään salai!-
suus. ja haluten varmistaa Leningradin
turvallisuuden — kaupungin väkilukuhan
on miltei yhtä suuri kuin
koko Suomen — neuvostohalUtus ehdotti
Suomen hallitukselle, että Leningradin
välittömässä läheisyydessä
kulkevaa rajaa siirrettäisiin jonkin
verran taaksepäin.' Suomelle .tarjottiin
korvaukseksi paljon suurempaa
maa-aluetta kuin minkä se olisi menettänyt.
MUtta Suomen hallitus hyU
käsi ehdotuksen.
Suomen johtavat piirit olivat sodan
kannalla, siUä he laskivat saa^
\-ansa apua Englannista, Ramkasr
ta; ja Buolsista. Ulkolaiset tmperla^
listit: puolestaan, erikoisesti englantilaiset
ja ranskalaiset, teki.;
väi kaikkensa sotaliinostuksen'llet.
somtseksi.
Suomen vallanpitäjät eivät yrittäneetkään
peitellä aloittamansa sodan-tarkoitusperiä.
Jo ensimmäisessä sotatoimien
alkaessa annetussa päiväkäskyssään
julisti Ma mierOielm:; JTä-mä
sota cn^vain vapaussotamme jatkoa'
ja loppuvaihe"; tarkoittaen sillä
kansalaissotaa y.vi9i8, jolloin, Mannerheim
ja muut suomalaiset ^ taaniu-musjohtajat
jo telävät rikollisia suunnitelmia
ja lyöstöreötlä ja hautoivat
mieletöntä haavetta Uralille astt ulottuvasta
"Suur-Suomesta". ;
Kymmenen päivää sodan puhkeamisen
jälkeen Suomen eduskunta o-soittl
länsivalloille vetoomuksen, jossa
viitattiin siihen, että Suomi taisteli
"yhteisen asian puolesta" — lue: kansainvälisten
monopoliep etujen puolesta.
Länsivallat eivät viivytelleet
vastausta. Yhdysvallat antoi Suo-'
melle 10 miljoonan dollarin lainan:
Sotilaallista apua annettiin avokätisesti:
yli 350 lentokonetta, noin 1500
t ^ ä i yU 6000 konekivääriä^ nolli
100,000 kivääriä jne.
Tämi apu el kuitenkaan pelastanut
suomalaisia karskallljoita. VlhollUuu-det
eivät kehittyneet siihen suuntaan
kuin Suomen militaristit j a heidän ulkolaiset
isäntänsi olivat odottaneet.
Helslkuun alussa 1940 neuvostovoUnat
ryhtyivät ratkaisevaan hyökkäykssen
Karjalan kannaksella ja Manneröiel-mln.
llnja murrettiin. .
^ i t ä poliittista linjaa noudatti
näissä olosuhteissa Bytln-Tannerln
i^lkkl. Joka oU syössyt Suomen kansan
mielettömään sotasclkkalluun
Neuvastollittoa vastaan? Se ei hyljännyt;
petturipolltllkkaansa, ja tätä
.ei fcjkene salaamaan Tannerkaan kal-idsta
historian väärentämi&yxltyksls-
/aan huolimatta , ' •
1^/Häviö oli Ilmeinen, J a Rytin kabinetti
alkoi horjua. Helmikuun alussa
1940 hallituspiirit yrittivät"Tukholman
kautta saada tietoja niistä efh-dolsta,
joilla neuvostohallitus suostuisi
rauhaan.
Mutta Su o m e n-Neuvostoliitbn
sodan päättymisen näköalat eivät
ensinkään miellyttäneet Lontoota
..Ja Pariisia. Päivästä toiseen Englannin
hallitus piti yllä painostus-
, (a > IlelsinU» ItohtMn. tanbannea-vottclujen
lykkäänlsdoi.
Tannerin kirjasta käy airan seiväs»
ti Umi. että impcrlalUtlt .WotUvat
Suomen uupuneen armeijan Jaikai
maan vastarintaa :Ja lupasivat Suo»
mcn hallitseville piireille suurenmoista
apua. Lontoossa Ja V Pariisista annettiin,
vakuutuksia, että Helsingis-sä
s^tihx' ottaa lukuun-iSOfOOQ ulkomaalaista
sotilasta. 'KcÄiottaakscen
oikelstososialid^mokraattlsten puolue-to^^
erlensa txmnelmla. lähettivät Eng-lännin
labouristit- Suomeen dclegäti-on.:
johon kuuluivat Citrine Ja N(>el-_
Baker. Cltrlne kävi Suomm annei-
Jan päämajassa Jossa.: sanoo Tanner,
hän kertoi Suomen valkbkaartUats-päälliköille,
että "ChurchUl Ja Halifax
puolsivat aselälictykslä."
(Jatkuu)
Puutavsurafyöläiset
vaatiVat palkankorotusta
YhdysvaUbissa ,
Portland, Ore. — APL:n uuiöon
kuuluvat.puutavara-; Jä sahatyölälsct
lähettivät yhtiöille, ilmoituksen, eitä
he odottavat tuntuvaa palkankorotusta,
'vastaamaan kohoavia elinkustannuksia.
Vaatimus tehtiin Orcgon-Washlng-tonlnunloneuvoston
kokouksen jälkeen.
Joidenkin tietojen mukaan unto
tulee vaatimaan tuntipalkkojen korottamista
30 sentillä.
lAuailfiUiia, tammlk. 13 p:<-4Säturdia.y, Sm., S3i; ,i
pdrvai^
ham opKskelulaitos''
tietojen Urja — VIelstlctoteas
Jatko-optntoja varten. Koosl osaa
Ja 5g6l «Iraa. Neljiä painos 1950.
WSOr. Porvoo. Hinta $15JOO. pos-;
tlknlut mokaan loettona.
Vapauden Urjakauppaan on saapunut
mjij-tftväksl suuri '.'Tietojen klrja^',
Jota mainostetaan "ko:<o kansan
opiskeluteökscna" Ja jota ilmoitetaan
m}'yäyn enemmän kuin mitään muu-,^
,ta suometUcielistä ^oplskeluteosta. K i r ja
onlÄadlltU siliä-taViUla: »että B6
muodostaa" .Ikäänkuin kuusivuotisen
koulun, käsittäen "avaimet 30'(lcdon-alaah"
: kuten teoksen mainoksissa
vältetään. ''
Tämän ~ teoksen pikainen silmäys
riittää todistamaan, että kysymykses-i
sä on täysin porvarillinen ."koko kan->
«an tietoikirja", Jossa kieltäydytään
teäsltlelemästä muuten kuin sivumennen
mainiten esimerkiksi sellaisia
ratkaisevalla tavalla maaliman kchi-tjikseen
vaikuttaneita tekijöitä kuin
ovat dialäctlneu materialismi j a Marxin
taloudelliset opit. Siltä huollmnt-ta.
ottä noin kolmasosa moallman ny-;
kyisestä väestöstä elää mals^; joiden
hallitukset • toimivat dialektisen materialismin
Ja < Marxin .taloudellisten
oppien Johdolla, ovat tämän ."tietokirjan''
toimittajat suvainneet: ummistaa
silmänsä ja sivuuttaa nämä
h^ilcyiscn maailman Johtavlmmat tieteenalat
unohtamalla ne; Sama pitUä
paikkansa myöskin Jossain määrin
muihin 'tieteenaloihin nähden, mikäli
marxilaisuuden saastutus on kysymyksessä.
Kaikesta huolimassa on näissä kirjoissa
runsaasti kaikenlaatuista jokapäiväiseen
porvarilliseen sivistykseen
kuuluvaa tietoa. Jonka vuoksi teo.s ori
enemmän ostamisen arvoinen kuin;
monet muut teokset.--H. S.' '
on
Sinkistä $851,196
puhdasta voittoa
Toronto. — Ottawa-joen Calumet-saarella
toimiva New Calumet Mines
Ltd. sai syysk. loppuun päättyneen
tilikauden aikana puhtaaksi voitoksi
kaikkien varausten ja kuoletusten Jälkeen
$851,196, todetaan yhtiön iäällä
Julkaistussa tillkertomuksessa. Yhtiö
tuotti vuoden j kuluessa sinkkiä $2,-
956,501, lyijyä $862,709. kultaa $156,-
341 ja, hopeaa $548,452 arvosta. Vuoden
kuluessa käsiteltiin ooria 234,977
tonnia ja corla oli vuoden lopulla todettu
olevan yli kolmen vuoden tuotantoa
varten,'
Helsingin väkiluku
on nyt yli 419,000
Helsinki. — Helsingin Seurakuntien
kirkonkirjoihin Jä. sivllllroklsterlln
pohjautuvien tietojen - mukaan oli
pääkaupungissavivuodcn*1950 lopussa
noin 419.000 "kirjbuiln vietyä" asukasta.
Tilastosta Ilmenee^ ettät yhteensä
18.401' henkilöä on tullut vuoden
1950 aikana entisten lisäksi Helsinkiin
kirjoille. Tämä luku kasvanee
hieman, kun ne seurakunnat, Jotka
eivät vielä ole saaneet seurakuntalaisiaan
lasketuksi, Ilmoittavat vahvuutensa.
m
KOKXIEkAA
SUPERIOR BEmt&m
305 AlbinJBÖn St. / , -SviSbnxnt^
mm f». Kukkia mM^KSEudij. iiiiiiiÄS
Mllaiio. Itäliä. — Vetoomusoikeus
tiistaina vahvisti alfemman oikeuden
antaman tuomion Giovanni Longo-nllle.
: Longonl tuomittiin kuudeksi
kuukaudeksi vankeuteen kun hän Idi
pappia poskelle. Pat^pl oli kieltäyty->
nyt toimittamasta hautaues«remoniaa
koska pimalncn lippu oli hautaus-seremoniassa
läsnä.
— Insinöörit ovat keksineet uilnln,
Joka polttaa kivihlllltXillln ettei siitU
tule ollenkaan savua.
FLOWER
'•»luistakaa tämft nimi; kun v"-;
haluatte kaunUta-lahjoja"
88 Elm St. W, - , ,
Lähellä Vapaait» ^ Yah, S-8Mt
,N9P£A KOTnNAJOPAiVELpB;
;;v.Btiöne:U(^^:
DR. t,.
122 JBIm St/E.
'M
'3;
'i^im^-^iW§^.
Tarkistuttakaa aUmimui^
Franft R. Btoek K.Öi
OptomctrlstUia - ^ , ,^,
KOHTUULUSBT BIAKSDT, -
IICONE 410
PUU. 4-4014
Maekey räkennfas:
nVKBBMU,
— Tammikuun 8 pnä oli Tokiossa
minuutin kestänyt maanjäristys.
Yhtenäisyys rauhan ja Canadan
itsenäisyyden puolesta
/
SOTAVOIMAT POIS KOREASTA!
LPP on alusta alkaen taistellut sitä
vastaan: kun St. Laurent on luvannut
canadalaisia joukkoja Yhdysvaltain
Korean interventiota varten. LPP ke-hoittaa
kaiklcia demokraattisia canadalaisia
ja rauhan ystäviä vaatimaan,
että meidän maa-, meri- ja ilmavoimamme
poistetaan Koreasta! Ei yhtäkään
canadalaisten henkeä Wali
Streetin hyökkäyssotaan Aasian kansoja
vastaan»
IvIINA TUNNtlSTETTAVA!
LPP tuomitsee sen häikäilemättömän
seikkailu- ja provosointipolitii-kan,
jota MacArthur. j a Trumari noudattavat'Aasiassa
j a jota St. Laurentin
hallitus kannattaa. Puolueen on
voimistettava taisteluaan, että Canada
tunnustaisi Kiinan kansantasavallan
Ja että sen edustajille annettaisiin
jjätkkä turvallisuusneuvostossa.
SODANLIETSOJAT
PALJASTETTAVA!
LPp:n järjestehnällisenä telitävänä
on sen suurvalheen paljastaminen ja
taistelu sitä vastaan, että Canadaa
niuka uhkaisi "hyökkäys" Neuvostoliiton
taholta, että se olisi muka .sosialismin
maa, joka haluaa sotaa ja
Wall St. Amerikka olisi rauhanlcy3-'h-kj-
nen. että työväenluokan ja siirto-maakansojen
vapauttamlsliikkeet se-
5tä voitokas Neuvostovaltio ja kansan-tJemokratlan
Hilaat edustaisivat muka
'•fetaiitarianismia" samaan asiaan
kuin jäniöden kaikkivaltiaan dollarm
gängsteröiallltus olisi muka "demokratiaa".
LPP:n jäsenten tehtävänä
on fcärsiyälUsestl ja järjestelmällisesti
selittää totuus kansalle — että..
uusi sota el ole kiertämätön ja että se
voidaan ehkäistä ja kuten Stalin oh
alitulsiestl teiinj-t varsin selväksi, rinnakkainen
sosialistisen ja kapitalisti-
•sen järjestelmän olemassaolo on täysin
mahdollinen — edellyttäen että
f n olemaJssa rauhantahto ja että kan-,
toiniivat rauhan sällj-ttämisen
' i n : b l e s i a : : ; ' : ; - ^ ^
EI AisEViEiLVOLLISUOtTA. KÄDET
JRTI CANADAN NUORISOSTA!
I-PP tuoniltseV sen hälpeälllsen kaupan,
Jonka Johdosta canadalaisia poikia
toimitetaan jänkkien sotakoneiston
tykinxuoaksi korvauksena canadalaisten
yhtiöiden voitokkaista so-taurakoista.
LPP vastustaa koulujen
militarisointia jä canadalaLsten nuorten
koko sukupolven henkistä ja fyy-sillistä
valmentamista sotaa varten
Wall St. palvelukseen. Puolueen on
johdettava laajaa vastarintaa asevelvollisuuden
vaaraa vastaan ja tuettava
täydellisesti nuorison taistelua
tilaisuudesta harjoitella elämää eikä
tappamista varten! •
PUOLUSTAKAA CANADAN
ITSENÄISYYTTÄ! v .
LPP;n tehtävänä on isänmaallisten
canadalaisten herättäminen toteamaan
se häpeällinen toiiiasia.: että
meidän maamme on alennettu sen
sotilaalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen
asemaan nähden, riippuvai-suussuhteeseen
Yhdysvalloista. Meidän
tehtävämme on nostattaa canadalaisten"
suuttumus maamme luonnonrikkauksien
rj-östämistä, kulttuurielämän
myrk>-ttämlstä ja itsenäisyytemme
sekä kansahomalsten oikeuksiemme
polkemista vastaan jänk-klpomojen
Ja biljoneerien toimesta.
Meidän on herätettävä oikeutettu
suuttumus ja tulinen vastarinta niitä
Washto3tonin kuuliaisia ja orja-maisia
yes-miehiä vastaan Ottawas-ea,
jotka ovat myyneet median maamme
ulkomaiselle vallalle korvauksena
siltä osuudesta. Jonka he saavat Amerikan
Injperiallstien sotavöitolsta.
LPP taistelee knmotakseoi Pöhjdis-
Atlantin sota-sopimukscn Ja ne uuidet
toimenpiteet, joiden tarkoituksena on
inaamme talouden kytk«nhien WaU
St. sotaohjelmaan sekä mUitarisolda
maamme hyökkäyssotaa varten.
Jänkkien sotavoimat on vietävä pois
Caiiadasta! Kansallinen Itsenäisyytemme
on palautettava ennalleen'
Canadan mUitarisointl Yhdysvaltato
toUnesU on lopetettava ja pysäj-tettä-vä
sotaan valmistuminen!
IIYVLVVOINTI EIKÄ SOTA!
VOITTOILU EHKÄISTÄVÄ!
RIKKAITA VEROTETTAVA!
• L P P Johtaa* taistauä St. Laurentin
bUJoonan dollarin vuotuista sotabud-jettia
vastaan ja vaatii sen tilalle niitä
. uudistuksia, joita ' liberaalihallitus
on petollisessa mielessä lupautunut
esittämään: Kansallinen terveys- ja
sairaalavakuutussuunnitelma. paremmat
vanhuiideneläkkeet 65 vuoden
iästä alkaen ja.ilman mitään va-rattomuusedellytyksiä,
riittävämpi
työttömjysvakuutus,: korkeammat
eläkkeet sokeille ja.^eteraaneille, korkeamman
opetuksen rahoittaminen
työläisten l a p s i l l e j a kotien, eikä
pommien rakentaminen!
Hallituksen kyynilliset suunnitelmat
edellyttävät)<,että. työläisten ja
farmarien pitäisi maksaa Yhdysvaltain
saneleman sotaohjelmalQfustan-nukset.
LPP,vaatii sen tilalle rikkaiden
verottamista, j . V ;
Lopettaakseen suur-monopolistien
julkean voittoilun taistelee LPP kohtuuttomien
voittojen verottamiseksi
sadalla prosentilla.' - Etta välttämättömät
elintarvikkeet olisivat palkasta
elävien tulojen ulottuvissa, kehoittaa
LPP uudelleen saattamaan voimaan
kuluttajaln ttikiraliaV.;,
TÄYSTYÖLLISYYS> JA RAUHA!
LPP hylkää Ja tuomitsee sen väitteen,
että sotatuotanto olisi ainoa
vaihtoehto talotidellista kriisiä ja
jou'«ckotyöttömyyttä arastaan. On rl-'
kollista pettää kansaa Ja saada se uskomaan,
että täytttyöUisyys voitaisiin
saavuttaa ainoastaan ^ sodan avulla.
Canadan kansa voi saavuttaa täystyöllisyyden
tuottanialla rauhallista
rakennustyötä varten Ja hohottamalla
sen kautta elintasoaan. Jos saamme
•hallituksen muuttamaan Scat^papoli'
tilkkaansa. Kolmasosa koko ihmiskunnasta
haluaisi käydä kauhaa
meidän kanssannne,; He voisivat ostaa
vuosittain enemmän canadalaisia
tuotteita rauhallista r a k ^ u s t y ö t ä Ja
elintason kehotteista varten kuin
mitä tuötetjian tuhoa varten canadalaisten
veronmaksajien-, kustannuksella
St. Leurent^rtedUtuksen^^^^^»
ohjelman mukaisti- Yksistään Neu-vo.
stollitto, ostaisi noiq ;pt|olen blljoo'
nan dollarin aryosja ^canadalaisia
tuottelU Joka vuosL XdihanjCoin^
tasavalta tanritsee työkoniBlta, kaiken-laatuista
koneistoa, vetureita,Uikku- {taan.
vaa kalustoa, kiskoja Jne. miltei rajattomasti:
Nämä markkinat lisääntyisivät
vuosien varrella alituisesti.
LPP vaatii Canadan osallistumaan
näihin suuriin ja yhä kasvaviin kaup-pamahdolllsuukslin
ja omaksumaan
jälleen itselleen' oikeuden vapaasti
maärätii omasta kauppapolitiikastaan.
Me tuomitsemme sen järjestelyn
mikä sitoo nyt Canadan toimittamaan
raaka-alnelta Yhdysvalloille
ja myymään muille maille ainoastaan
Washingtonin suostumuksen perusteella.
Canadan olisi myytävä tuotteitaan
jokaiseen . demokraattiseen maahan,
joka haluaa niitä ostaa ja meidän pitäisi
ostaa niistä demokraattisista
maista, joissa on meidän tarvitsemiamme
tuotteita. LPP tulee taistelemaan
kaupankäynnin > uudelleen
aloittamiseksi Canadan Ja niiden 800
miljoonan ihmisen kesken. Jobka
ovat kansandemcfliratlan Ja sosialismin
uudessa maailmassa. '
PAREMMAT PALKAT NYT!
LPP kannattaa töydeUisestl laajalle
levinnyttä Ja ohä kasvavaa työläisten
\aatimusta palkkojen korottamisessa
ikorvaamaan sen elinkustannusten
kohoamisen mikä Johtuu hallltulcsen
sotaohjelmasta. LPP antaa varoituksen
sen petollisen propagandan Joh-c't>
5ta, jota levitetään CCP:n olkels-tojohdon
taholta, että hinnat kontrolloitaisiin
palkkojen korottamisen
asemesta. Suurpääoma Ja^allltus panevat
hintakontTollin. voimaan ainoastaan
palkkojen jäädyttämisen
kanssa — ja osana yleisestä maan talouden
militarisoinnista.
RAKENTAKAA JA PUOLUSTAA
UNIOITAJ
Vastauksena siiurpääpirian sotaof-fensiivia
vastaan i.y6-\^en oikeuksien
Ja elintason polkemiseksi, kehoittaa
LPP Canadan työläisiä puolustamaan
unioitaan Ja la^ientaxäzan työväen
Järjestämistyötä. Meidän puolueemme,
työsäccntelee aktlvlsestl Järjestymättömien
JärJestämlseicsI'Ja taantu-mukseliL<
i;ten hyökkäysten torjumiseksi
t}'öväen oikeuksia vastaan. Unlois-sä
olevat puolueemme Jäsenet puoln^
lavat t}-öväen oikeuksia ja unlodemo-
Icratlaasdcä taistelevat Canadan ammattiyhdistysliikkeen
Itsehalllnto^ot-keuden
Ja yhtenäisyyden puolesta
työväen riveissä olevien Wa]] St. asia-mlcKten
hajoitti»- Ja tuhotyötä vas-
AV.S;l':i,;'-S'V'A'!;i^;'.C;i'!A^
CANAOALAISEN MAATALOUSPOLITIIKAN
PUOLESTA
Canadan farmarien suojelemiseksi
St. Laurentin sotapolitiikan hirveitä
seurauksia vastaan, esittää LPP uuden
kansallisen maatalotisohjelman ja
taistelee sen puolesta.
Vlentimarikkinoiden uhraaminen
Yhdysvaltain vaatimuksesta ^^on lopetettava.
Entiset markkinat on saatava
ennalleen ja Canadan on pyrittävä
niille uusille valtaville markkinoille,
jotka ovat parhaillaan avautumassa.
Että farmarit kykenisivät niihin suuriin
sijoiti&siin, joita tehokas f armaus
nykyään vaatii, on myönnettävä
maatalousluottoa nimellisellä korolla.
Vehnän nykyinen laatuluokittelu on
poistettava Ja sen tilalle on asetettava
tieteellinen järjestelmä, pohjautuen
viljan Jatihanta- Ja leivontaomi-,
nalsuuksiln. Farmarien on saatava
ensimmäisen laadun vehnästään kaksi
dollaria bushelllta Ja Canadian
Wheat Boardin on viipymättä suoritettava
vähintään 25 senttiä bushelll-ta
kalieJjta 1945-^0 sopimuksen perusteella
myydystä vehnästä,
PUOLUSTAKAA DEIVIOKRATIAA!
Koska se on elimellinen osa taistelusta
rauhan Ja Canadan Itsenäisyyden
puolesta on LPP:n t ^ t ä v ä n ä siviilioikeuksien
laajentaminen Ja puolustaminen
nyt. Demokratian r puolustamiseen
slsält>-y. Canadassa tänään
canadalaisten oikeus toimia
rauhan pttolesta; historiallisen ano-musolketulen
puolustaminen; lakkoj
a lakkovartlolnttoikeus: puhe-, kokoontumis-
Ja i^hdlstysmisvapaus,
LFP taistelee pakottaakseen viran-,
omaiset toimimaan niiden julkeiden
ros^Joukon vädtlvallantekojen rajoittamiseksi.
Joita ovat suorittaneet hallituksen
valvonnan alaisina Canadaan
tuotetut vannoutuneet natsit, yrittä-e.
s.5ään häiritä demokraattisten työväenluokan-
järjestöjen toimintaa.
Taistelu demokratian puolesta Canadassa'
on taistelua Canadalaisten O i keuksien
Kirjan pUoIesta Ja muna-lukkolain
peruuttamiseksi. Se ön
taisteliiai, Jonka tarkoituksena on ehkäistä
uuden rikoslain 98. pykälän Ja
muun fasistisen lainsäädännön voimaan
saattaminen.
LPP kehoittaa kaikkia denioln-aat-tlskdicariadalalsia
protestoimaan' Y h -
dyxyaltain hallituksen fasistisen
hyökkäyksen Johdosta USA;n kommunistipuoluetta
vastaan Ja iTaati-maan
sen pääsihteeri Gene Dennlsin
YapauttamiKta, »Mf^ yhdymme Aus- j
trallan Ja Etela-Afrlkan työläisiin,
protestoiden näiden maiden kommunistien
ja edlstj-smlellsten vainoa
vastaan. *
Demokratian puolustaminen on elimellisenä
osana taistelussa Canadan
ItsenäisjTden ja rauhan, puolesta; Ca-nadalalset
haluavat demokratiaa —
eikä Jänkkien sanelemaa ajatusten
kontrollia!
DEMOKRAATTINEN RINTAMA
CANADAN ITSENÄISYYDEN
PUOLESTA
Taistelun kansan yhtcisrintamatoi-minnan
puolesta neljän puolueen so-takokoomusta
.vastaan pitää. käsittää
kaikki ne canadalalsct, jotka vastustavat
maamme itscnälsy>'den uhraamista,
ovat huolissaan rauhan säily-,
mlsestä Ja ovat valmiit tolmUnaan sen
jjuolustamlseksl — vastustavat voit-tollua,
köyhälistön nylkemistä Ja Ottawan
sota- Ja varustautumlsohjcl-,
maa.
Tyj't>'mättömlen tai liberaali- Ja
toiypuoluelsta eronneiden canadalaisten
Joukkoa — Ja etukädessä niitä '
800,000, Jotka ovat vaaleissa kannattaneet
CCP;n puoluetta — el pidä Jättää
taantumuksen syliin. CCF.'n täydellinen
muuttuminen Wall St, sotakoneiston
hammaspyöräksi,: Johtaa
kriisiin Canadan sosialidemokratian
keskuudessa.Tuhannet reheUiset, sosialistisesti
ajattelevat työläiset Ja
farmailt ovat vaarassa Joutua toimettomiksi
koska he ovat suutttmeet
oikeistosiiven politiikan Johdosta: —
Ja se toimettomuus - on ehkäistävä.
LPP:n Jäsenten on kaikkialla työskenneltävä
yhteistoiminnan aikaansaamiseksi
CCF:n Jäsenten Ja kannattajien
kanssa rauhan, demokraattisten
oikeuksien Ja työväestön kipeiden
tarpeiden iniolesta! LPP vetoaa
CCP.n jäseniin Ja -kannattaJUn, —
Avustakaa kansan yhteistoiminnan
rakentamiseksi rauhan «Ja Canadan
Itsehälsyytlen; puoJestal Liittykää
taisteluun kootaksemme kalkki ca-nadalaiset
demokraatit Ja isänmaanystävät
- suurpääoman r-otaohjelmaa
vastaan, Wall $t. kä-skylälsten poistamiseksi
hallituT/Csesta Ja voittaaksemme,
kamTanhallltiiksen, ij<^ edistää
rauluin asiaa Ja maamme itse-nälsjTttä
ja hyvinvointia!
(Jatkuu.)
~ Vyoden 1746 jälkeen on YAdys-valloWa^^
i^iv«ttu pehmeää klvlhlUtä
noin 25 rollJ, tonnia — ykxl pro»,
maan pehmcähliUyarastolKta.;
NYT . . . kiiUävämmät lattiat t
MUUTAMASSA MINUVTISSÄ "
uudella Nooyiit LATTIAN KIILLOTTAJALLA
Ennen kun näette sen, ette usko, että kiillotta- v
niinen voi olla niin helppoa. Hoover-kiillottajaii
antaa lattioillenne loistavan kiillon. Erikoisönit
nopeasti myös! Pyörivät kaksoisharjat tekevät';
työn , . .ei tarvitse muuta kuin ohjata; Kokcilr?
kaa uutta Hoover-kiillottajaa itse ; . . näetie^
^ n monet etuisuudet. Tunnette sen. kevyisyy-den
. . . sitten voitte rtähdä kuinka siro ja suppea
se on. Varmasti sanotte, "Hooverin haluan i
minäkin."
Nyt
näytteellä m
DUNLOP HARbWA(tE LrMlT^D
Puh, 4-4255
m
i i
ISif
..k0i$
Siidb«iliy,:Ont^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 13, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-01-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510113 |
Description
| Title | 1951-01-13-05 |
| OCR text |
KIITOS
Sydämelliset kiitokset kaikille sukulaisille ja ystävillä
jotka ottivat osaa meidän uuden kodin yllätyksiin joulukuun
HELEN JA KARL NIEMI
1 840 Charlotte St. Sudbury, Ontario
- _
• ' M
K I I T O S
Kiitos P. Wansomlle puheesta, luodessasi muistojen kätköistä esill-entisaikojen
tapauksia; Kutcs illan ahkerille en^nXS,^}i»
[( 102 Secord St. OTTO HEINO
Port Arthur, Ontario
BELL FUNERAL
HOME
HAVTAANTOnnTTAJAT
; Hyvämaineinen palvelus
2746 East Hastings Street
PUHELIN DA. 0015
Vancouver Br. Colombia
SIMMS. HOOKER &
PICKERING
Vakuutuksia ja kiinteimistöjä
Kilnteimistöiainoja ja bondeja
. Dominion Bank Building
TIMUnNS. ONTARIO
, Jos afotte icäydä
SUOMESSA
tai tuottaa jonkun henkilön sieltä
tänne, voimme järjestää matkanne
nopeasti, joko laivalla tai lentä-mällä.
^
ALEX JOKINEN
TRAVEL SERVICE
239 Beverly Street
SanUSte. Marie Ontario
Barnes Drag Co.
— 3 KAUPPAA —
SaaltSte. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
. Nyal-lääkkeita
ISydellisen varasto lääkkeltft.
Postitilaukset täytetään
. huolellisesti.
. —.'Avustusohjelman toteuttamisen
jälkeen on Yhdysvalloista . lähetetty
y l i ' 1,600 tankkia ja panssarivaunua
Eurooppaan.
Rauha on päivän
tärkein Itysymys,
sanoo kim
Rauha muodostaa Canadan kansaa
eneniniistön mielestä päivän tärkeimmän
kysymyksen, todetaan sen niieli-pidetutkinnan
perusteella, jortkä ori
suorittanut Canadiäiirfnstitute of
PuTjlic Opinion viime vuoden tammikuussa
ja tämän vuoden alussa: Ky-symykseen
**minkä arvelette olevan
tanaan tärkeimmän Canadan edessä
olevan •kj'sj'myksen?'' on 53 prosent^
tia vastannut, että se on sodan vaara
tai raiihan säilyttäminen. Viime vuoden
tammikuussa oli ainoastaan neljä
prosenttia sitä mieltä, että nämä
asiat ovat päivän tärkeimmät kj-sy-mykset.
•• /.
Viime tammikuussa oli päivän tärkein
kysymys maifkkinoiden löjtämi-sestd
canadalaisille tuotteille, jolloin
21 prosenttia niistä herätilöistä, joille
kysjmys esitettiin, vastasi sen olevan
'kaikkein tärkeimmän asian silloin.
Tänä vuonna oli vähemmän kuin yksi
prosentti enää sillä kannalla.
Työttömyys oli viime vuoden tammikuussa
toiseiksi tärkein päivän kysymys
sillä 15 prosenttia äänesti sen
puolesta, mutta tänä vuonna se siirtyi
häntäpäähän, saaden ainoastaan
kolme prosenttia äänistä. Tänä vuorina
. olivat . korkeat elinkustannukset
toiseksi tärkein päivankiysjTnys sillä
sen puolesta annettiin 10 prosenttia
äänistä, viimevuoden neljää prosenttia
vastaan, sanotaan asiaa koskevassa
selostuksessa.
Sodan lietsojien.; suomalaiset asiS']
xniäiet ovat viime* iflikoipa ahkerasti
jaiJiteUeet englantöaisiaja amerikka»
laisia isäntiään-itosiaslain räärentä-mlsessä.
Tuon tuostakin Ilmestyy
HeUingissä kirjoja: Joiden tarkoituksena
on . pestä Lpubtaaljcsi Suomen
taantumuksen saterikokset Ja erittäinkin
peitellä sitä; osaa. jota he e-sittivät
ns. talvi$(:i4a£sa vv. •1939—40.
Näiden väärennysten tarkoituksena
on lietsoa revans^ei&eä j a berättää
vihamielisyyttä i a : ^ u u l o ä Nem-os-toliittoa
vastaan,,-, .
Tällä alalla toiihifftyvhi aktUvisesti
sosialidemokraattinen-sotarikollinen
Väinö Tanner. Hänen viimeisellä kirjallaan
on kerskaileva > nimi "Olin ul-kotoinisterinä
talvisodan aikana." Siinä
hän ponnistelee kovasti vihamielisyyden
lietsomiseksi Neuvostoliittoa
vastaan ja ikantäaiiten kortensa kekoon
siinä neuvostovastaisessa propagandakampanjassa,;
• jota Suomen
taantumus amerikkalaisten sodanlietsojien
johdolla harjoittaa. Mutta hänellä
on toinenkin; tarkoitus.
Tämä mies;..yksi niistä, jotka
kantavat päävastuun Suomen Ilit-ler-
Saksan rixmafUa käymästä sodasta,
yrittää, «aada lukijansa uskomaan,'
että; hän itse asiassa on
Suomen pelastaja.
On merkittävää, että Tannerin uu •
den kirjan kustantajana oli oikeisto-sosialidemokraattien.
j:>htama Kus-tannusb5akeyhtiö'.
Tammi. Kuten Työkansan
Sanomat, iiirjolttaa. on tämä
todistuksena siitä,.että taantumukselliset
oikeistososd&ijohtajat valmistelevat
maaperää seniirikollisen politiikan
jatkamiselleni Joka jo xiseammin
NeuvostoliitiolaisMi aikakauslehden NovoJo Vremjan
eräässä viime vuoden numerc^ oli V. Berehskovin kirjoitus
Väinö Tannerin kirjan''^^
aikana" Johdosia. Koska tämä kirjoitus kiinnostaa lukiJoi-tainine
« julkaisemme sen tässä kokonaisuudessaan.
eduskunnalla. Keväällä 1939 joukon
laSeja; joissa, kuten Tanner myöntää;
"otettiin: faxtomioon sodan^ mahdollisuus"
: ns. "tasavallan puolustuslaki'*,
"työpalvelusta", laki ^'puolustuskyvyn
tehostamisesta sodaniaikana* Jne. Sir
ten suomien vallanpitäjät jov keväällä
1939 ryhtyivät toimenpiteisiin, jotka
selvästi ahtasivat sotaan.
Merkillepantavaacn sekin, että
kun Suomen hallitus lokakuun 9
pnä lähetti herra Paasikiven joh-taman
valtuuskunnan Moskovaan
neuvottelemaan ; neuvostohallituksen
kan-sa, niin heti seuraavana
päivänä^ lokakuun 10. ryhdyttiin
osittaiseen liikekannallepanoon. .
— Sanomalehti on määräajoin
ilmestyvä painotuote, jonka tarkoituksena
on uutisten julkaiseminen
ja erinäisten tapahtumien
arvosteleva käsitteleminen.
Sen takia se on välttämätön
kaikille ihmisille.
kuin kerran on vienyt Suomen kansan
perikadon partaalle; Tanner, lehti
korostaa, koettaa turmiollisella propagandallaan
auttaa.:Amerikan imperialisteja
vetämään > Suomen kansan
mukaan- heidän^/isuumiittelemaansa
uuteen rikolliseenJsotaan.
LuonnoUisestikinr - Tanner kirjassaan
selittää viattomiksi kaikki sotaan
sysiliset Suo.men taantumukselliset.
Hän pyrkii^ahtamaan sen kuvan,
ettei Suomi koiScaan olisi ajatellutkaan
hyökätä'"Neuvostoliittoa vastaan.
Mutta'jop^'hänen itsensä kirjassaan
esittämät tosiasiat paljastavat
tämän kömpelön 'naamioimisjTityk-sen.
^' "'^^ '
: Tanner kirjoitiaal^cttä'niin aikaisin
kuin vuonna 1935'&uomen hallitus hyväksyi
laajan aseistuksen täydennys-ohjelman,
jonka miikäan yksistään
armeijan aseistuksenhlsäämiseen käytettiin
1.158 miljoonaa suomenmaTk-kaa.
Vuonria 19äl(^ihyväksjrttiin uusi,
vielä laajempi öhjelmaj jonka mukaan
säännöllisten, määrärahojen lisäksi
myönnettiin 2,710^miljobriaa markkaa
varustautumiseen' seuraavina "vuosma.
Yksistään vuonna 1938 pii tarkoitukseen
käytettävä 460 miljoonaa markkaa.'
Sitäpaitsi hallitus h>'väksyttiin
Helsingissä järjestettiin ihnasuoje-lu-
jaiJimennysharjoltuksia'kenraaliharjoituksen"
tapaan, J a niillä, sanoo
Tanner, oli rsuuri vaikutus yleisöön"..
Toisin sanoen lietsottiin Helsingissä
sotapsykoosia. , . •
Lokakuun 29 pnä jolloin neuvosto-lais-
suomalaiset neuvottelut vielä olivat
käynnissä, piti hallitus laajenne^
tun istmmon. johon osallistui myös
eduskuntaryhmien 'edustajia. Tani
ner hyväksyy peittelemättä tässä Is^
tunnossa pidetyt provokatoorlset FUr
heeti Hän lainaa edistyspuolueen e-duskuntaryhmän
puheenjohtajan sanoja:
'^Neuvotteluja ön koetettava pitkittää,
jotta voimme jatkaa sotilaallisia
valmistelujamme."^
Tiedämme, että_ Suomen hallitseva
ryhm-i oli jatkanut näitä valmisteluja
useita vuosia. 30-luvun> lopulla
-Suomesta oli tullut aivan säännönmukainen
tukiky?ta Neuvostoliittoa vastaan
suunnattua ihyökkäystä varten;
V. M. Molotov osoitti puheessaan SS-SRn
korkeimman neuvoston 6. istun^
nossa maaliskuun 29 pnä,: i \
"etiä Suomi Ja ennen kaikkea
Karjalan kannas jo vuonna 1939
oli muutettu valmiiksi sotilaalli-:
seksi tukikohdaksi, jonka oli määrä
tukea kolmannen valtakunnan
hyökkäystä Neuvostoliittoa Ja Leningradia
vastaan.'' ;
Suomen "vallaripltäjähi hyökkäys^*
valmistelut eivät olleet mikään salai!-
suus. ja haluten varmistaa Leningradin
turvallisuuden — kaupungin väkilukuhan
on miltei yhtä suuri kuin
koko Suomen — neuvostohalUtus ehdotti
Suomen hallitukselle, että Leningradin
välittömässä läheisyydessä
kulkevaa rajaa siirrettäisiin jonkin
verran taaksepäin.' Suomelle .tarjottiin
korvaukseksi paljon suurempaa
maa-aluetta kuin minkä se olisi menettänyt.
MUtta Suomen hallitus hyU
käsi ehdotuksen.
Suomen johtavat piirit olivat sodan
kannalla, siUä he laskivat saa^
\-ansa apua Englannista, Ramkasr
ta; ja Buolsista. Ulkolaiset tmperla^
listit: puolestaan, erikoisesti englantilaiset
ja ranskalaiset, teki.;
väi kaikkensa sotaliinostuksen'llet.
somtseksi.
Suomen vallanpitäjät eivät yrittäneetkään
peitellä aloittamansa sodan-tarkoitusperiä.
Jo ensimmäisessä sotatoimien
alkaessa annetussa päiväkäskyssään
julisti Ma mierOielm:; JTä-mä
sota cn^vain vapaussotamme jatkoa'
ja loppuvaihe"; tarkoittaen sillä
kansalaissotaa y.vi9i8, jolloin, Mannerheim
ja muut suomalaiset ^ taaniu-musjohtajat
jo telävät rikollisia suunnitelmia
ja lyöstöreötlä ja hautoivat
mieletöntä haavetta Uralille astt ulottuvasta
"Suur-Suomesta". ;
Kymmenen päivää sodan puhkeamisen
jälkeen Suomen eduskunta o-soittl
länsivalloille vetoomuksen, jossa
viitattiin siihen, että Suomi taisteli
"yhteisen asian puolesta" — lue: kansainvälisten
monopoliep etujen puolesta.
Länsivallat eivät viivytelleet
vastausta. Yhdysvallat antoi Suo-'
melle 10 miljoonan dollarin lainan:
Sotilaallista apua annettiin avokätisesti:
yli 350 lentokonetta, noin 1500
t ^ ä i yU 6000 konekivääriä^ nolli
100,000 kivääriä jne.
Tämi apu el kuitenkaan pelastanut
suomalaisia karskallljoita. VlhollUuu-det
eivät kehittyneet siihen suuntaan
kuin Suomen militaristit j a heidän ulkolaiset
isäntänsi olivat odottaneet.
Helslkuun alussa 1940 neuvostovoUnat
ryhtyivät ratkaisevaan hyökkäykssen
Karjalan kannaksella ja Manneröiel-mln.
llnja murrettiin. .
^ i t ä poliittista linjaa noudatti
näissä olosuhteissa Bytln-Tannerln
i^lkkl. Joka oU syössyt Suomen kansan
mielettömään sotasclkkalluun
Neuvastollittoa vastaan? Se ei hyljännyt;
petturipolltllkkaansa, ja tätä
.ei fcjkene salaamaan Tannerkaan kal-idsta
historian väärentämi&yxltyksls-
/aan huolimatta , ' •
1^/Häviö oli Ilmeinen, J a Rytin kabinetti
alkoi horjua. Helmikuun alussa
1940 hallituspiirit yrittivät"Tukholman
kautta saada tietoja niistä efh-dolsta,
joilla neuvostohallitus suostuisi
rauhaan.
Mutta Su o m e n-Neuvostoliitbn
sodan päättymisen näköalat eivät
ensinkään miellyttäneet Lontoota
..Ja Pariisia. Päivästä toiseen Englannin
hallitus piti yllä painostus-
, (a > IlelsinU» ItohtMn. tanbannea-vottclujen
lykkäänlsdoi.
Tannerin kirjasta käy airan seiväs»
ti Umi. että impcrlalUtlt .WotUvat
Suomen uupuneen armeijan Jaikai
maan vastarintaa :Ja lupasivat Suo»
mcn hallitseville piireille suurenmoista
apua. Lontoossa Ja V Pariisista annettiin,
vakuutuksia, että Helsingis-sä
s^tihx' ottaa lukuun-iSOfOOQ ulkomaalaista
sotilasta. 'KcÄiottaakscen
oikelstososialid^mokraattlsten puolue-to^^
erlensa txmnelmla. lähettivät Eng-lännin
labouristit- Suomeen dclegäti-on.:
johon kuuluivat Citrine Ja N(>el-_
Baker. Cltrlne kävi Suomm annei-
Jan päämajassa Jossa.: sanoo Tanner,
hän kertoi Suomen valkbkaartUats-päälliköille,
että "ChurchUl Ja Halifax
puolsivat aselälictykslä."
(Jatkuu)
Puutavsurafyöläiset
vaatiVat palkankorotusta
YhdysvaUbissa ,
Portland, Ore. — APL:n uuiöon
kuuluvat.puutavara-; Jä sahatyölälsct
lähettivät yhtiöille, ilmoituksen, eitä
he odottavat tuntuvaa palkankorotusta,
'vastaamaan kohoavia elinkustannuksia.
Vaatimus tehtiin Orcgon-Washlng-tonlnunloneuvoston
kokouksen jälkeen.
Joidenkin tietojen mukaan unto
tulee vaatimaan tuntipalkkojen korottamista
30 sentillä.
lAuailfiUiia, tammlk. 13 p:<-4Säturdia.y, Sm., S3i; ,i
pdrvai^
ham opKskelulaitos''
tietojen Urja — VIelstlctoteas
Jatko-optntoja varten. Koosl osaa
Ja 5g6l «Iraa. Neljiä painos 1950.
WSOr. Porvoo. Hinta $15JOO. pos-;
tlknlut mokaan loettona.
Vapauden Urjakauppaan on saapunut
mjij-tftväksl suuri '.'Tietojen klrja^',
Jota mainostetaan "ko: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-01-13-05
