Vapaus, May 13, 1969

              Sivu 2 Tiistsii, touikdk. 13 p..— Tuesday, May 13, 1969
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
C LI BERTY) BsrtfflJUlshed Nov. 6,1917
EJdSto:" Vi^. EtoEOTno • Mamger:'B) SUKSI
pubiUshed tnloe nveekly: TuesdeQrs epd/Ibumtaffs^l^^^^^
Co. Uirtited, 100-^^ BDto;Öt w ^ r
Advertisbig onaibes ,upon aimiilitcatloin, ftmiakvtiDDi Iree of chBiige. .
Seoond Olass isaSl le^^lstiktoh' NiMiber ItVHt
• • A
C A N A Dl A N li AN GU AO EIRttRSSI' m. GlUB .
mAHSHiMNAt:
CSaniMassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 tTSArm:
3 kk. $3.00 Suontieeta:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.7B
1 vk. $11.60, 6 kk. $0.25
Elmkuslanhusten duuri nousu
: KuitMi lehdessämme täittaäri julkaistavasta uutistiedosta
näkyy, ränadalaisrtdn ^elilnikustäirmiiikset kohkDisivat huiitiaavan-nopeasti
maaiis^-Jhuihtikuun^^^ valhteessai. Virallisen tilastotoi-
Tftistbrl^ — DBS:n — antamien tietojen mukaan eHnteisftannus-indeksi
kohosi 1.4 pisteellä yhden ainoan kuukauden aikana,
eli i 2 i 2 . pisteesltä' maalisikuus^^^ pisteeseen, huhtifcuussa.
Samojen tietojen mukaan — pitäen vuoden 1961 inddksiä 100
1^ indeksi kolhosi vuoden aikana'5.3 pisteettilä, eU 119.3 pisteestä
huhtikuussa 1968 124.6 pisteeseen huhtikuussa 1969!
Tllastötoiiniäto toteaa, että niin suurta elilnkustonnusin-deksih
nousu; milkä tarpahtui maalis—huhtikuun vaihteessa,
ei ole yhden kuiikauden ai^l^ana Ganadassa tapahtundt si.tteh
Korean ^odan 195Ö^hivun alkupuolella! DBS sanoo indeksin
nousuun valikuttaneen' 'lavallista suurempi ruokatavarain
hintojen Jkohoäiminen tähän aikaan vuodessa" ja lisäksi "taval­lista
suurempi asumis-, terveyshuolto-, tupateka-, alkohodi ja
liikemenojen kohoaminen". Toiisin sanoen .tämä indeksinousu
heitjastaa erikoisesti "pifckuihniisten" 'taloustaakan suurta kas­vua-
Viitaten elinkustannusindelflsin suureen nousuiim — inflÄa-tiön
nopeaan kehitykseen — pääministeri Pierre Elliot Tru-deau
sairoi torstaina alahuoneen istunnossa, etftä hän anitaa pian
tiedon hallituksen "menojen jyrkästä" vähentämisestä inflaa­tion
vastustamistarboituiksessa. Vasltäten NDP:n johtaijan T. C.
Douglasin kysymykseen, pääministeri Trudeau sanoi "olevan
tarpeellista että hallitus vähentää suuresti menoja", ja että
nämä menovähennykset "tulevat loukkaamaan etupiirejä (ves-ted
interests)".
Pääntmisteri ei selittänyt asiaa sen paremmin. Hän antoi
Iniitehkin ymmärtää, että nämä menojen vähentämiset suori-teltaan
noin fcuukaudenfculutttia julkaistavan budjetin 'käsit­tely
n yhteydessä, ja hän vihjasi, että hallituksen "menojen
vähentämissuunnitelmaan" liitetään kysymys hintojen ja palkv
kojen kontrollista, mikä käytännön kokemusten perusteella
tarkoittaisi jonkinlaista paikkojen jäädytystä voittoilun ja hin-taki^
onnan jatkuessa entiseen tapaan.
' Tässä yhteydessä on syytä korostaa mahdollisimman voi-mzdckaasti,
että nyt entistä suuremiman-vauhdin saanutta in-f
laatioa ei ailheuta työtätekevien palkat. Hintojen j a vero j e n
kOTotukset kilkevat aina kaukana edellä ja palkankorcituksia
saadaan vasta kuukusien 'kuluttua sen jälkeen kun hinta- ja
verokorotuikset ovat riistäneet ja ryöstäneet pitkän aikaa kaik­kia
pienituloisia. Palkkojen jäädytystä ei saa toteuttaa. Mutta
hintojen ja voittojen jatkuva nousu on estettävä!
Hallituksella on luonnollisesti suuret mahdollisuudet me­nojen
vähentämiseen, mutta ei työläisten, farmarien ja mui­den
pifckueläjäin eikä heikion sosiaalihuollon ku^nm^ksella.
Hallitus voi, jos se todella haluaa panna sulun inflaation tielle,
vähentää puolella nykyisiä puolustusmenoja jotka syövät maa­perää
pois talouselämämme alta.
Nykyiset noin $1.8 miljardin puolustusmenot ovat aivan
Kian korkeat. Niistä voidaan helposti vähentää toinen puoli
pois ja siten saataisiin $900 miljoonan itodelMnen säästö. Siitä
tulisi hallitukselle varoja eläkkeiden korottamisen hyväksi,
sairaaishuollon ja muiden tarpeiden rahoittamiseksi — sekä
vaikuttava este inflaation nousun tielle. Sellaista menogen vä­hennystä
nyt tarvitaan. Sellaista säästöä nyt hallitukselta odo­tetaan.
.Tärkeä aloite Suomesta
Helsingiistä viime viikolla saiapuneissa uutistiedoissa ker­rottiin,
että Suomi ehdottaa Euroopan turvallisuuskonferens­sin
k*oolle kutsumista .
Näiden tietojen mukaan Suomen hallitus on antanut ohjeet
ediuStajiUeen jättää muistion Euroopan fturvallisuuskonferenssia
koskevassa kysymyksessä kaikille Euroopan valtioiden halli­tuksille
sekä Itä- ja Länsi-Salksan samoin kuin Yhdysvaltojen
ja Canadan hallituksille. Se tullaan jättämään myös YjC:n
pääsihteerille tiedoksi. Muistion sisältö saatetaan julkisuuteen
seni jälkeen kun se on jätetty vastaanfottaljille. MeiMlepanta-vaa
myös on, että Suomen kaikiHa puolueilla on myönteinen
kanta turvallisuuskfolkoukseen, mitä kantaa on pitkän aikaa
edustanut ja suositellut SKDL ja toisöt työväenpuolueet. Tätä
Sitomen hallituksen tärkeätä aloitteentekoa Euroopan iturvalli-suu^
okoutesen järjestämiseksi itervehditään lämpimästi kaik­kialla
maailmassa niidein toimesta, joita kiinnostaa sekä kan-sainväliseh
raaihan vakiintxmiinen että kaikkien Euroopan kan­sojen
turvallisuuden lujittuminen.
Euroopassa vallitsee itälläkeiltaa aseiden tasapaino, mo­lemmat
suuret sötflasliittoutuimat ovat Ikaivaiutuneet asemiin,
Joita jatkuvasti ovat pyrkineet vahvistamaian. Toisen, maail­mansodan
jälkeinen tilanne rajajärjestelyineen on vakiintunut,
mutta nimenomaan Länsi-Salksassa edelleen elävä revanshihen-ki
ja kieltäytyminen tunnustamasta Saksan demokraattista ta­savaltaa
ja olemassaolevia rajoja, sisältää jatkuvan räjähdyk­sen
vaaran. Juuri Länsi-Saksan kohdalla olisi saiaitava ailkaan
nKUutos asenteissa niin ,etta se Voisi aailaavoimäklkaan panok­sensa
yhteistyöhön, mutta samalla olisi sen politiikan suun-taudulttafva
voimaan ja revahshiin tähtätäviaitä iaäenteista kilpair
luufl, joka tunnustaa rauhanfamaisen rinnatobainoilon periaat-teeit
ainoaksi rauhan jä *turvallisuiuden taklaavaksi poliitiikaksi,
Mjflidollisuudet Euroopan turvallisuii^kolnferenssin järjes-täoniseert
ovat epäilemättä viime aifcoiiiia parantuneet. Varso­van
liiton maat ovait jatkuvasti ölleert; erilttäin aloitteellisia
ja ottaneet tavoitteita, ijoltka oyait t^idänneet aina sotiläslii t-t6j6nip^^
taas alkaa vah-visiijä'ajatus,
että NAlVD ftykyiisefssä muodossa on vanhenitu-nut
eikä en enitisenlaisöen yhtenäistämiseen enää näy mah-
VANCOUVERIN
"SÄiRASntorTOLASTA"
kiiilMtiut iiinsaat kolme kuu­kautta
siitä kun lepokotiyhdistyksen
liyikyinen johtokuinta astui tehtä­vään
joka sille vuosikokouksessa
suurella ääntenenemmiBtöUä uhot­tiin.
Jo silloin vuosikoikoulksessa vas
tan^alittu. puhj; mr FeMx Bergr^ai-riitsi,
«eMä nyt valittu johtokunta
menee siinä paljon porua aiheutta­neessa
"sairashoitola" asiassa mah-dolJisirtihafl
varovaisesti eteenpäin.
Kun tuosta asiasta vuosi toista
taka|>erin alettun yllättävällä "tou­hulla"
toimittamaan sairashoitola
hanketta, hiin ensimmäif?enä kysy­myksenä
oli, että oirtoo SUOMALAI­SIA
todella niin paljon sairaana, et­tä
edes tuollaista asiaa kannattaisi
ottaa esfllekään. Tuohon kysymyk­seen
ei saatu silloin vastausla eikä
todellista vastausta ole syntynyt vie­läkään?
Sillä onko todella asiaa ot­taa
jälleen suuri velka sellaisen jä­senmäärän
kannettavaksi joka on
nykyinen yhdistyksen jäsienmäärä?
Kaikki huomioiden nyt on 326 jäsen­tä,
joista melkein sata uusia jäseniä
jotka ovat liiltyne6t yhdistykseen
vain siinä mielessä, että matkusta­vat
tänä kesänä Suomeen Ja siis ei­vät
enää vastaisuudessa tule mak­samaan
jäsenmaksirjaan. Osa edellä-mainilusla
326 jäsenestä on ns.
vuosijäseniä ja siis jo maksimee'
puoletkin jäsenmtjksun kokonais­summasta
200 dollaria. Jokainen lu­kijoistani
voi itse hyvin päätellä
kuinka suureksi jää se jäsenmäärä
jortka hai-tioille se tuleva velka si­joitettaisiin:
SiHä eihän niinsano-tuilta
täysinmEiksaneilta ja kuolleil­ta
mitään enempää voida odottaa
koska he ovat "osuutensa" subritla-neet.
On myös tamiunut paljonkin
puhetta "eräältä" taholta, että oli­han
niitä samoja vaikeuksia jo sil­loin
kun tätä nykyistä lepokotiam­me
hommailtiin; Totta, mutta sil­loin
ei todellakaan ollut vielä niitä
läysinmaksaneita,. vaan silloin juuri
jok:rinen liittyi "yhtenä miehenä"
asian taakse ja liittji melkein jär­jestään
20 dollarin sopimu.sjäsenek-si
ja juuri nuo sopimusjäsenet tai
heidän alleUirjoitUiksensa oli sc jo­ka,
tai joilla saatiin myös ne pank-kilainart.
Koska siihen ajateltuun "sairas-hoitolaan"
tai-vltaan kaikki ma-hdol-.
liset lainat, niin se, tarkoittaa myös
sitä, että sinne on oteltava myöskin
niinsanotut "kieliset" ja koska tääl­lä
B.Cmmaakunnassti on; noin 2
milj. '^kielistä" ja noista vaivaiset
10,000 on - suomalaisia niin on ym­märrettävää,
että se on aina täynnä
noista"kielisistä", sillä eihän siellä
\-oida pitää tyhjiä vuoteita jo pel­kästään
sen kannattavajsuuden ta­kia.
Suuri ja kai tärkein ero nykyi­sen
lepokodin ja ajatellun sairas-hoitolan
kohdalla on se, että nykyi­seen
lepokotiin mennään anomuk­sen
perusteella, mutta sairashoito-laan
mennään sairauden tai vaivan
johdosta.
On todella ikävää kun ihminen
sairastuu olkoon hän sitten vanha
tai nuori. Mutta myöskin täytyy ol­la
joku raja mihinkä asti mennään
kuii tulee kygymys heidän auttami­sesta.
Uskonkin, eitä meidän kalk^
kien Ja jokaisen asia on, että teh­dään
tässä meidän nykyisessä lai­toksessa
kaikkemme näiden vanhus­ten
parhaak-si. Sillä olen varma, et­tä
nykyisessäkin laitoksessa dii tar­peeksi
tekemisiä jos vaan se todella
halutaan kunnolla, tehdä.
Kuin nykyinen johtokunta astui
virkaansa, närt ensimmäinen tfehtä-
;Vä oli saada imsi asukas siiine Cana-daVVayn
tontille sillä entinen (omis­taja)
oli ymmärtänyt puheista, että
hän saa läihteä kävelemään heti kau­panteon
jäHkeen. ToiseJcsi jouduttiin
valitsemaan uusi johtajatar, > sillä
cdelMnen, mrs Koskinen jätti paik­kansa
käytettäväksi. Kuitenkin suu­rin
asia on vielä edessä, sillä johto­kunnalla
pitää oUa ensi heinäkuun
9:n päivään mennessä 20.000 dolla­ria,
sillä silloin lankeaa maan toisen
Gran maksu. Kuitenkaan lepokodil­la
ei ole kuin 12.000 dollaria.
Sitten tulevan tammikuun 9:s
1970, pitää! jälleen olla 20 «uhatta
plus korot ja noista rahoista johto­kunnalla
ei tällä hetkellä ole tietoa-kaan.
Tuo vain ^iksi, että monet
henkilöt ovat siinä hurslkaassa us­kossa,
että se nMa on maksettu. Ja
loiseksi, että' jä.senistö sekä suuri
yleisö vähän tietää ettei johtokunta
suinkaan nuku. Pyydän tässä samal­la
ilmoittaa, että toukokuun 25 pnä
pidetään ylimääräinen jäsenkokous,
jossa käsitellään sääntömuutos ja
lisäyksiä. Hyvä ijäsen, pidä huoli et­tä
olet paikalla/siUä kokous on tär­keä.
Kiitos.
Harry Kronholm
Mainospääillikkö
Vaiiifcön^ir. — Öocial Credliin
halliiihassa olleen British Colum­bian
läinlaatijaktinnahkomlteäh
"ei-syytä" (No fault) autovakuu-tuslakiehdotus;
näyttää pinnalli­sesti
katsoen edistysmieliseltä la­kiehdotukselta
— kunnes tutusta-taan
saman komitean NDP :n-jä-
Emmi Suomala, Sudbury, Ont.
täyttää keskiviikkona, toukokuun 14
päivänä 78 vuotta.
Hannes Suomala. Sudbury, Ont.,
täyttää torstaina, toukokuun 15 päi­vänä
71 vuolta. -
Kirsti Rauhala, Malartic, Que.,
täyttää toi^taina, toukokuun 15 päi­vänä
75 vuotta.
Kalle Tarvainen, Toronto, Ont.,
täyttää perjantaina, toukokuun 16
päivänä 80 vuotta.
Kustaa Mustajoki, Fort William,
Ont., Grandvtevvr vanhainkodissa,
täyttää lauantaina, toukokuun 17
päivänä a5 vuotta.
Yhdymme' sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
dollisuuksia. Ase varustelu kil­pailun
politiifcasta, jossa kum­pikaan
suuri liittouituma ei voi
enää saada toisestaan yliotetta,
tulisi siirtyä kilpailuun talou­dellisella,
poliittisella ja sosiaa-liseillä
alalla. Varmasti' tiede­tään;
etltei Varsovan liiton puo­lelta
pyritä hyökkäyksen, aloit­tamiseen
länttä vastaan jaj var­mistuttu
on myös siitä, ettei
lärmeHlä ole mahdollisuutita pu­reutua
Varsovan liiton maihin.
Neuvottelukokoukseen pääsy
cHisi jo sinänsä suuri edistysas­kel;
sillä ongelmait ovat äärim-inäisen'
kovia ja mahdolliset
neuvötteHut si tiheämpiä kuin
rtiitä ilmeisesti milloinkaan maa­ilmanhistoriassa
vielä on käyty.
KAUPANKÄYNNISTÄ
Jcskus ihminen joutuu jmimälle
8eurate.ssaan maailman tapahtu­mia.
Tämä tuli minulle mieleen
kun luin lehdestä, että Suomessa­kin
aletaan maksamaan maanvil­jelijöille
hyvitystä kun he jättä­vät
peltonsa "kesannolle". Siis
Suomessa, jos.sa tuskin koskaan
on .saatu tarpeeksi viljaa.
Toista se on täällä Canadassa
ja Amerikas.sa. jos.«ja viljaa on
tuotettu kymmeniä kertoja enem­män
kuin omat kansat tarvitse­vat.
Voi olla, että se johtuu näi­den
maiden välisistä kauppasuh­teista.
Mutta Sittenkin se näyt­tää,
että tuosta menettelytavasta
hyötyy ainoa.staan suurtalolliset.
sillä Suomen pienitalolliset eivät
niistä pää.se osalliseksi, vaan päin
va.stoin, sillä tällä menettelyllä pi­detään
viljan hinnat korkealla.
En ole selvillä siitä mitä ja
kuinka paljon Suomi myy i Cana-dalle,
mutta kaupoissa näkee kui­tenkin
verrattain'"vähän suoma­laista
tavaraa. Kun olen tiedus­tellut
suomalaisilta kauppiailta
näitä tavaroita;, niin he ovat. vas­tanneet,
että tullit ovat niin kor­keat,
ettei niitä tavaroita kannata
täällä myydä.
Olisikohan niin, että Suomesta
tuotetuilla tavaroilla on korkeam­pi
tulli kuin muista maista tuo­duilla?
Meillä on kyllä kauppo-^
jen hyllyillä paljon ulkomailta
tuotuja tavaroita esimerkiksi Kii­nasta,
Tshekkoslovakiasta, Sak­sasta
jne.
Tuo kansainvälinen kauppa on
tavarain vaihtoa, mutta siinäkin
suositaan maiden välisiä poliitti­sia
suhteita ja täällä kyllä on
syytetty Suomea 1 iiallisesta ystä­vällisyydestä
Neuvostoliittoa koh­taan.,-
Nämä ovat asioita, joista meil­lä
on puutteelliset tiedot, niitä ei
yleisesti selvitellä. -^I.S.
senten esittämään vähemmistörav
porttiin.
Sen jälkeen socretien lakiehdo­tus
vaikuttaa mitään sanomattcK
malta.
'Enemmistön raportin suositte­lema
"ei-syytä" perusvakuutus
tulisi pakolliseksi Jcaikille autojen
omistajille ja sfeh (väkuutiikägh)
antaisivat yksityiset vakuutusyh­tiöt
hallituksen lautäkuniiän joli-
.don alaisuudessa
Tämä ~ön pääasiallisesti öatna
mitä •Wöottohin kuninkaallinen ko
missio ehdotti raportissaan viime
vuoden marraskuussa. Suurin ero
on kuitenkin siinä, että Wootto-nin
raportissa ehdotettiin kaikki-käsittävää
$20,000 korvausta kuo­lemantapauksessa
mutta "socre­tien"
komitea ehdottaa puolestaan
perheenpään tai avippuolison
kuolemantapauksesta $7^000 kor-^
vausta ja huollettavan lapsen
kuolemantiipauksesta $1,000 kor­vausta.
NDP :n yähemmistöraportissa
ei määritellä maksettavien kor­vauksien
suuruutta, mutta siinä
sanotaan, ettei niiden tulisi olla
ainakaan alhaisemmat kuin ne,
mitkä maksetaan BC:n tapatur-mavakuutuslautakunnan
(Work-men
's Compen sati on Boa rd) ta-holta
kuolemantapauksis.sa ja
loukkaantumisissa.:
Mutta kaikkein suurin eroavai­suus
ei ole kuitenkaan maksetta­vissa
korvauksissa—-vaan se on
koko suunnitelman finanssiraken-nelma.
ssa.
NDP-jäsenet sanovat, että au-tovakuutuk.
sen huoltami.sen tulisi
tapahtua suoranaisesti maakunta­hallituksen
toimesta, jotta voitai­siin
välttää yksityisjvakuutusyhti-öiden
osuuden lisääntyminen, lii­alliset
kustannukset, lainopilliset
viivytykset, hallintojen ja arvioit-sijain
menot ja usein toistuvat
liian pienet korvaukset, mitkä
kaikki ovat yksityisvakuutusten
ominaisuuksia.
ND!^:n pii|iemielienä toiiAivä ja
yancouver Baät-vaalipilriil lairi-läaUjakuJihässa
«fdttst^gtV^ ' Al«x;
Mätdonald sanoi, että komitean
enemmistön esittämä raportti tu­lisi
aiheuttamaan autovakuutuk­sessa
maakunnan, jokaista autoili­jaa
kohcleh aihäkin $20 lisäkus­tannukset.
NDP ehdottaa "ei syytä" auto­vakuutuksen
mynötämistä auto­jen
rekisteröintiaikäna. Tämä tu­lisi
poistamaan vakuutuspaperei-den
» ja vakuutusmaksujen tar­peellisuuden.
Suunnitelma tultai­siin
: rahastamaan .korottamalla
bb^iiislimveröä Kahdella äehlillä
(mikä tuottaisi noin $11 miljoo­naa)
ja,Yekläteriihaksujeitt asteit­tain
nousevilla korotuksilla.
Hyvä ajuri maksaisi vuoklessa
$5 lisämaksun rekisterilaattoja os
taessaan ja huono ajuri $25 lisä­maksun.
Tällä keinolla saataisiin
$11 miljoonan lisäksi $17.22 mil­joonaa.
NDP :n ehdotusta tukee asialli­set
vahingonkorvaukset, halvat
hallintokustannukset (ei vakuu-tuspapereita,
ei punaisia lappuja,
ei vakuutusmaksujen peHmistä)
ja suunnitelmaan itsestään sidot­tu
tulojen lisääntyminen, mikä ta­pahtuu
bensiiniVerdtulojen lisään­tyessä
kun maanteille ilmestyy
enemmän autoja.
Yleinen autovakuutus on joh­donmukainen
ja asiallinen. Se on
myös.paljon halvempi kuin yksi­tyisten
vakuutusyhtiöiden myön­tämä
vakuutusturva ja paljon
tasapuolisempi, r
Sudnlen niifya
Vihreät baretit
ktn>huttrvat
Kööpeniianunaa
Kööpenhamina. —- Kööpenhami­nan
Vesterbrogadella syntyi viime
viikolla kahinointia, kun Saga-«iloku-va
teatterissa seitettiin John Waynen
filmiä "Vihreät baretifV joka ku­vaa
Vietnamin sotaa. Iltanäytöksen
suojatoi oli kutsuttu poliiseja, mut
la salissa syntyi kuitenikin. mella­koita.
Esitys jouduttiin keskeyttä­mään,
kun mielenosoittajat heit­telivät
savupommeja ja paukku­pommeja.
Muuan nainen sai pauk­kupommista
lieviä palohaavoja jal-kaansa.
•
TUOMARI LEIMATTIIN
"KELPAAMATTOMAKSI"
Titomari Kurata erotdJtäin virastaan
"huonojen käytöstapojen jothdostta''
Toronto, -r- Ontarion hallitus
erotti viime viikon lopulla 46-vuo-tiaan
Lucien Kuratan tuomarin
tehtävistä sen jälkeen kun lain-laati
jakunnassa esitetyssä rapor­tissa
sanottiin. Kuratan olleen so­pimattoman
tuomarin tehtäviin
"huonojen tapojen vuoksi".
Mr. Kurata sanoi myöhemmin
raportista, jonka oli kirjoittanut
Ontarion korkeimman oikeuden
tuomari Donald A. Keith, että "se
todistaa suuren vääryyden, josta
minä olen valittanut alusta läh­tien."
Ontarion prokuraattori Arthur
Wishart esitti lainlaatijakunnalle
221 sivua käsittäneen raportin,
joka oli laadittu tuomari Keithin
aikaisemmin tänä vuonna suoritr
tamien kuulustelujen perusteella.
Raportissa sanotaan, että tuo­mari
Kurata yritti viime syksynä
76 päivän aikana tehdä itsemur­han,
tarjoutui käyttämään vaiku­tusvaltaansa
syytettynä • olleen
prostituutin avustamiseksi ja teki
samanlaisen tarjouksen eräälle
nuorelle poliisinaiselle, jota hän
luuli myös prostituutiksi.
Tuomari Keith havaitsi mr. Ku­ratan
antaneen "virheellisiä todis­tajalausuntoja"
kuulustelujen ai­kana
prostituuttitapauksen ja po-fiisinaisen
kysymyksissä.
Kysjrmys on siitä, että etsikö
Kurata seksuaalista tyydytystä
prostituuteiksi luulemiltaan nai­silta
ja tarjoutuiko hän vastapal­velukseksi
käyttämään vaikutus­valtaansa
oikeuden tuomioiden
lieventämiseksi.
Tuomari Keith hylkäsi Kuratan
väitteen, että hän on joutunut
salajuonen uhriksi poliisien toi­mesta
sen vuoksi kun nämä eivät
tykänneet hänen lengettamistaan
tuomioista sen perusteella, että
hän oli heidän mielestään liian
hellä prostituutteja kohtaan.
Kurata on ensimmäinen tuo­mari,
joka on erotettu virastaan
sen jälkeen kun Onttuion maa-kuntaoikeuslaki
astui voimaan vii­me
vuonna muuttaen poliisituo-mareiden
arvonimen maakunnal­liseksi
tuomariksi ja korotti hei­dän
saamaansa palkan. Kurata
erotettiin päivälleen kolme vuotta
sen jälkeen kun hänet oli nimi­tetty
tuomarin virkaan.
Helsinki — (Suomi-Seura)
Suomi-Seuran vuosikokous
Suomi-Seura r.y.n vuosikokous
pidettiin huhtikuun 26 päivänä
felokuvatfeatterl fteSlssä Heiöinj^r.
sä. Tilaisuudessa oli noin 150 seu-^
ran jäsentä. Seuran puheenjohta­jan
Rainer von Fieandtin oUesäa
estynyt saapumasta kököulraeeii'
avaJsi' • kokouksen johtokunnan
puolesta kokouksen sosiaalineuvos
Niilo Kotilainen, joka myös välit-,
iiin sen puheenjohtajaksi. Sihtee­rinä
oli; toinrinnan johtaja Tauri
Aältio. Vuoden 1968 toimintaker­tomus
hyväksyttiin ja^^annettiin
johtokunnalle tili- ja vastuuva­paus
vuoden 1968 tileistä.
Seuran -puheenjohtajaksi -valit­tiin
yksimielisesti uudelleen. mi­nisteri
Rainer von Fieandt Todeti
takoon, että ministeri von Ficiahdt
valittiin ensi kerran Suomi-Söur
ran puheenjohtajaksi vuonna 1959
joten hän on toiminut seuran pu'-
heenjohtajana jo kymmenen vuot­ta.
Varapuheenjohtajaksi valittiin
tunnettu siirtolaisuushistorian
asiantuntija professori Eino Ju­tikkala.
Johtokunnan uusiksi jä­seniksi
valittiin Ulkoministeriön
edustaja apulaisosastopäällikkö
Matti Tuovinen ja toimitusjohtaja
Kaarlo Anttila. Seuran vuosiker­tomuksesta
käy mm. ilmi, että
jäsenmäärä on edelleen voimak­kaasti
kasvanut ylittäen vuoden
1968 aikana 20,000. Vuoden lopus­sa
oli Suomi-Seurassa Euroopassa
asuvia jäseniä 12,550 ja Euroopan
ulkopuolella asuvia 8,842. Vuoden
aikana Suomi-Seura oli järjestä­nyt
jäsenilleen kaikkiaan 18 tilaus
lentoa Atlantin yli. Yhdysvallois­ta
oli tehty Suomeen kuusi lentoa
ja Kanadasta kolme. Suomesta
tehtiin USA:han viisi ja Kana­daan
neljä lentoa. — Virallisten
asioiden päätyttyä vuosikokouk­sessa
katsottiin matkailufilmejä
Kanadasta, Yhdysvalloista ja Suo'
mesta.
T a u r l A a h i o 10 v u o t t a
S u o m i - S e u r a s s a
Toukok. 2 pnä tänä vuonna tuli
kuluneeksi 10 vuotta siitä kun
Tauri Aaltio tuli Suomi-Seuran
toiminnanjohtajaksi. Hänellä oli
taloon tullessaan hyvät edellytyk­set:
tulevaan toimeensa: hän oli
Helsingin yliopistossa suorittanut
lakimiehen tutkinnon"j'a';^, lisäksi
Master of Arts-lutkinnon Kalifor­nian
yliopistossa. Opiskeluaika^
naan hän oli aktiivisesti iniikäna
ylioppilaiden järjestötoiminnassa
toimien mm. Helsingin Yliopiston
Ylioppilaskunnan hallituksen, ja
Lainopin ylioppilaiden yhdistys
Pykälän hallituksen jäsenenä sekä
yhden lukukauden hämäläis-Osa-kunnan
vt. kuraattorina. Saatettu-aan
opintonsa päätökseen Suomes
sa hänelle myönnettiin opintoja
varten Amerikassa ns. ASLA-sti-pendi
Kalifornian yliopistoon v.
1954. Palattuaan kotimaahan syk­syllä
1956 hän oli kaksi vuotta
Amerikan Suurlähetystön palve­luksessa
Helsingissä, jonka jäl­keen
hän siirtyi Suomi-Seuran toi­minnanjohtajaksi.
Amerikan yh­teyksiään
hän on vaalinut ole­malla
mm. A S L A Alumni Asso­ciationin
puheenjohtajana kolme
vuotta. — Kuluneiden kymmenen
vuoden aikana toiminnanjohtaja
Aaltio on käynyt useita kertoja
suomalaisten parissa eri puolilla
Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Kerran
hän on käynyt myös Australiassia
ja kerran Etelä-Amerikassa, jon­ne
suunniteltu matka vuonna 1966
kuitenkin katkesi alkuunsa hänen
jouduttuaan siellä auto-onnetto­muuteen.
PÄIVÄN PAKINA
O N K O HÄN MIELISSÄÄN?
Mikäli pitää paikkansa sanon­ta,
että sitä herra rakastaa jota
hän kurittaa, niin silloin on to­dettava,
että vakoilulaiva- Pueb­lon
entinen komentaja, Lloyd
Bucher on- Yhdysvaltain laivas­ton
i^i^kastetuin" ukkeli.
Kuten on miti.sticdoista nähty,
mr Bucher ja hänen miehensä
ovat juuri läpäisseet ankaran kii­rastulen
koettelemukset. Heitä
kuulusteltiin kuin suuriakin pa-hantckijiötä
viikkokaupalla sen
johdosta kun he joutuivat Yh­dysvaltain
hallituk.sen edustajan
omakätisen allekirjoittaman lau­sunnon
mukaan pidätetyksi Poh-:
jois-Korean aluevesillä suorite­tusta
vakoilusta.
Heti tämän kuulustelun alku­vaiheessa
annettiin Bucherille
varoitus, että hänen lausunto­jaan
voidaan käyttää todistus-alnchistona
ehkä myöhemmin
järjesteltävässä sotaoikeudessa.
Ja kun sitten oli viikkokausia
haudottu kuulustelulautakuuT
nän hankkimia "tietoja", Biiche-rille
ja luutnantti Stejjheii E,
Hnrriflillc Ilmoitettiin, että he
joutuvat nyt sotaoikeuden tut­kittaviksi
ja hutkittaviksi.
Bucheria vastaan esitettiin ai­nakin
päällisin puolin katsoen
hyvin raskauttavia syytöksiä:
että hän antoi' komentoasemassa
vielä ollen pohjoiskorealaisten
suorittaa vakoilulaivansa tar­kastuksen
; että hän suostui seu­raamaan
pohjoiskorealaisia sata
maan, ja että hän ei ollut hävit­tänyt
salaista vakoiluainehlstoa
eikä ollut opettanut miehilleen;
miten sellainen materiaali on
tiukan tullen hävitettävä.
Mutta sitten tuli asiaan uusi
käänne. "Ite" USAn laivastomi-
-nist^rt-John B. Chafee antoi kor-kean
omakohtaisen määräyksen^
että näitä miehiä ei vedetäkään
sotaoikeuteen! Toisin sanoen,
hallitus heitti roskakoriin ami­raaleista
ja muista suurista vis­kaaleista
koostuneen tutkijako-mitean
raportin.
Perustellen kantaansa laivas-tpministeri
Chafee sanoi merkit­sevästi,
että "oikeudenmukai­sesti"
tämän . vakoiiuyrltyksen
epäonnistumisesta ja siihen liit­tyvistä
seurauksista "on vastat­tava
kaikkien, eikä vain yhden
tai kahden henkilön".
Tämä tuntuu viittaavan olet­tamukseen,
että jos Bucher
kumppaneineen olisi vedetty so­taoikeuteen,
niin silloin olisi eh­kä
joutunut pyykkiin eräitten
suurempienkin viskaalien rie­puja!
Mielenkiintoisinta tässä jutus­sa
on kuitenkin se "Salomonin
ratkaisuun" viitannut lausunto,
jonka mukaan Bucher on jo "kär
sinyt niin paljon, että lisäran­gaistukset
eivät olisi enää oikeu­tettuja",
kuten mrdJhafee isälli­sen
armeliaasti sanoi.
Kaikesta huolimatta tuntuu
kuitenkin siltä, että Bucherin
"kärsimysten malja" ei ole sit­tenkään
täysi — ei lähestulkoon­kaan
täysi.
Bucherin "tuleva komentaja-asemansa
riippuu häneh omasta
toiminnastaan tulevaisuudessa"
sanoi mr Chafee edelleen; Tämä
viittaa siihen, että Bucher on
liataottu ilman mitääh - sotaoi­keuden
päätöstä kelpaamatto­maksi
laivan komentajaksi, kos­ka
vasta "tulevaisuus näyttää"
voidaanko hänelle antaa jonkun
uuden laivan komentajatehtävät
Ja tämä siitäkin huolimatta
vaikka mr Bucher antoi julki­sissa
kuulusteluissa niin kovin
räikeitä "todistajalausuntoja"
pohjoiskorealaisia vastaan liKiit-
, tämättömyys on . tqdplla maail­man
palkka ainakin Tfhdysval-tai
n laivastossa.
Merkillepantavaa niyöB on, et­tä
viimeisimpien tietojen mu­kaan
v. 1967 vakollulaiva Pueb­loa
komentanut Bucher sai nyt,
komennuksen— takaisin kou­luun,
missä opetetaan, kuten ön
kerrottu, laivastQn miehiä kor­keimpiin
hallinnollisiin tehtäviin
Yhtä mielenkiintoista oli kuul­la,
että mr Bucher on ken^Säan
tyytyväinen tähän järjestelyyn
— ja "kun loppu on hyvin, hiin
kaikki on hyvin" — vai onko
asia sittenkään vallan näin yk­sinkertainen
esim. Bucherin köh
dalta.
Loppujen lopuksi on tyydytyk­sellä
todettava se kun Bucheria
ei uhkauksista huolimatta vedet­ty
sotaoikeuteen, sillä korkean
raadin eteen pitäisi vetää lie po­liitikot
ja sotaherrat, jotka
Pueblon lähettivät Pohjoiä^Ko-rean
Rannikolle salaista vakoilu-työtä
tekemään. — KänsUkouya.