Vapaus, June 21, 1956

              , m 1
'3
Tonsfaina, kesafc 21 p,—Hiursday June 2J, 1956
ätJD^niTT) — IiMlepfndent lAbor
<9f«Ba4f VJnotib Catrudtaitt, Ei»"
taUitfied Jlor,. A 1917. AaXbotbed
m saorad Oaamaa lv tHe PMt
^OfOee OepartmeDt, Ottava. Pub'
TbunKfay» and Saturdays fejr Vavav»
PttbUdUng CotDpanr^Ud^ at tOO-SOZ
SIm St. W^ Sudtmrr, Ont. Canada
Eaaoriai Otti» 06.4^428$; Maiuger
Sokat E4itor W. EkluikL MaUiBg
«dirertfitioff rstea iqv» ifPBUoatiott.
TranilatJon «ree <rf
inuiVBHIimAT;
ranadaasa;
/bdysvalloJa)»:
Juomeasa:
3 kk. 3^
1 Vk, 0JOO « kk. 430
1 vk. 890 0 kk. 4.75
i i i
,•1
i i i i
••Is
lp
mi
• f l
ilÄi
1
m
« i i i i i i
l i i
I Kidttuuritflfimiiinaii
; Viikon kuluttua Torontossa pidettävä'fcSJ;ir"ll
^ soittojuhla muodostuu takalaisten inaanmic9tein0ie'kult|uuri^läinän
kohi^bdaksi tänä vtionna ja ^ biinniakfi on «Muistettu kaikessa ^
vaatimattomuudessa lehtemme t^ati(»iväioen juhlanumero.
Xebtmme numeron toisen >an"etUsiv^^ ju^-^
jj^turjuhlailmoitus osoittaa vakuuttavasti, että''Canadan Suo-
, ipaMsea Järjestön kymmenennessä laulu- ja soittojphlaj^ on arvokas
ja. monipuolinen ohjdma,; joka kestää vertailevan arvostelun milloin
| i mi&ä isdiattsa täkäläisten maanmiestemme keskuudessa. laajan
fak monipuolisti ohjelmiston vaitkkana runkona on vuosikymmenten
ibkemuksen omaavat^ suhteellisen suuret kuorot ja Toronton soitto-l^
unta sekä niiden yhteydessä toimnrat tanssiyhtyeet ja yksityiset 6h-
Ichnan esittäjät.; :
' Tutustuminen. tämän laulujuhlan ohjelmistoon osoittaa myös,
että CSJ on tehnyt todella arvokasta työtä kansallisten kulttuuripe-
, jnnteidcnnne väaliniiisca hyväksi — se on tehnyt tunnetuksi nuorem­malle
sukupolvelle ja canadalatsille yleensä Suomen parhaitten savel-
^jäin titbtteita ja niin tehdessään rikastuttanut meid^ kaikkien
|ulttuurielämää. Samalla olemme me, Canadan suomalaiset yteen^
foineet. antaa Canadmt Subihalaisen Järjestön kulttuurttoiininnan
kautta ja avulla'4man„panöksmitne Canadan kansallisen kulttuurin,
Jhyväki^i» ,c ' , ,
' >t Viettäessämme n^t CSJ:n kymmenettä laulu- ja soittojuhlaa, me
joimme ilomielin hiuistella niitä miehiä ja naisia, jotka vaikeuksia
lielkäämättä, sekä tulevf^suutcen luottaen ja valoisaa eläm^uskoa
heijastaen, ryhtyivät järjestämään näitä musiikkijuhlia ja <^vat osal-
' ,liisi«neet niiden järjestämiseen sekä h)^iiä että-huonoina- aikoina,
^övaen^ kulttuunjärjestött kuten Canadan Suomalainen' Järjestö,
:intäa kbrvaaniattomassa ^rvossa kansallisia kulttuuriperinteitä ja pyr-
, kaikin mahdollisin keinoin niitä vaälimaänV' Samalla hiiden
Javoitteena oii^ parempi huominen ja kulttuurillisesti täyteläisempi
^lämä kaikille. Tässä mielessä voidaan järjestömme kymmcnenncs-
, |ä musiikkijuhlassa laulaa Kalevalat^'sanoilla:
\ ''La'un'hiihdin, latvan taitoin,
* . \ ^' pksal^ Icarsin, tien osotin.
,{ , ,^ Siitäpänyt tie menevi,
* ' ^ V uusi ura aukenevi, '
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
aunnontaina, kesikuon 24 päivänä:.73
raotta.
rCbatUiB aeiiB, Kapuskasinsista,
täytä kesäkuun 13 päivänä 70
vuotta.
' ybdyfnme sukulaisten j a , tutta-vain
onnentoivotuksiin.' •
AJBta muut aanoval
jlEim aUtO^
suudessa työskenteleviä uhkaavat
tyOatft «rolttamlset samoin kuin k i v i -
hiflituotaniioasakin, on eri imJoIden
keskuudessa yhä valtavampana esiin­tynyt
vaatimus työviikon Jyhentäml-zeksL
AvtomolntI syrjäyttää nopeassa
tahdissa tqhansia työläisiä tySstä.
Vaikka ylimäätfiset 'työttdmyjrsya-kuutusmaksut^
iaiittövat'til{^
sain määrln,'ne eivät voivat ratkaista
ongelmaa. .' • • '
trseissa a u t o t e H t a ^ on Jo käytän­nössä
m u n t i n e n työviikko Ja viisi­päiväinen
työviikko- kivihiilikaivan-nolssa
on harvinainen. '
Union neuvottelijat nyt suunnittele­vat
40-tuntisen työviikon vähentämis­tä.
,Jotkut ovat Jo saavuttaneet 36-
tuntisen työviikon.
Aikaisempi eläkkeelle päästäminen
myös olisi avuksL ^
tmoi tulisi tehdä Jotta työläiset
pääsisivät osaUisiksi siitä'edistyksestä,
joka on tapahtunut työn tuottavai-suudessa
Ja Jo^ta he pääsisivät osalli­siksi-
runsauteen eikä työttömyyden
kurjuuteen. — Mine-Mill Herald-
TervelHlys taulik
ja soittojuhlaan
Fort Arthur, Tfäin, «tti^Va
paus-Iebti on aikonut julkaista «ri
kolsen laulu-ja soittojoblanumeron
joten minäkin haluan lausua <nmii
teluni ja tervehdykseni n i i l l e juh­l
i l l e .
Tämä Juhla on suui^ J a arvokas
tilaisuus niille musiikin y s t ä i^
joilla^on tilaisuus osdOistoa^ Toivon
että siellä olisi valtavan s i i u r i osan
otto 8illoin'Toronton Tarmolattsa,
Laulu- j a soittotaito vaativat Jat
kuvaa ' uhrautuvaisuutta vuodesta
vuoteen niiltä henkUöUtä, Jotka
toimivat musiikkijaostoissa, soitto
kunnissa j a laulukuoroissa; ^ K u t
otamme vielä huomioon, että laulu
kuoromme on muodostettu amatöS
rilaulajista ja raskaamman työn. te
kijöistä, niin on luonnollistakin
kuinka laulukuoronkin jäsenet Jou
tuvat uhraamaan p a l j on k ä y d e a ^
iltasilla harjoituksissa vielä ras
kaan päivätyön jälkeen. Sen lisäk
si laulukuoroissamme on mukam
lukuisia korkeammalla iällä olevii
ihmisiä. ' ,
Syksyllä, k u n toiminnan komiteat
alkaviat säännöllisen talvitoimintan-
,sa, laulukuorotkin valitsevat ttusia
lauluja ohjelmistoonsa. Niitä sit
ton talven mittaan opitaan p a i i ^m
maila mieliin harjoitusten .avulla,
saadakseen äänet mahdollisimman
ehjäksi j a sointuisaksi jyhtoisie^ityk-
Sissä esitettäviksi kuuntelijoille:Tä^
mä on kaikkien kuorojäsenten hen­kilökohtainen
toivoinus. . " ''
O l i n kuulemassa viimeistä Kaiku
kuoron esitystä täällä PorirArthu^
rissa. Kaikesta huomasi, että laulu
jen onnistumiseksi o l i tehty paljon
pitkäaikaista ja tarmokasta työtä
K a i k k i laulut olivat melkein uusia
" Laa|emmille lauJajoille,
L,J^ ^ '<;:^rtri^hJmmlHe' runoSrid;^'^'
nuorsalossa nousevassa',
.. ^ kansassa kasuavassa.
' C^J;n kymn^eqcttU laulujuhlaa( vietetään yhtenäi5yy<^p\ia yh- S
jtei^ymmänryksen hengessä, kuten näitä juhlia on vietetty alusta
'alkaen. Muistaa tulee, että CSJ;n toimesta järjestettiin ensimmäise^t
kansallis^r-*'-''*"-'"^^^ .u^n^.^.»^^^
äuudessaMi
kansallis*^ I^ji|u-na 4 smttojuhlal täkäKi>tcn niärfihiiestenmne Kfes-
^ u u d ^ l a ^IÄW,iWh«kestU alkaen on korostetturett^ marfäi^^i-
< täisi nousta ryhmaetuilun ja ryhmäkiihlcoilun yläpuole^e/niin, että
VAPAUDEN VÄEN TÄRKEÄ
KOKOUS tORÖNTOSSA
Ehdotus "Vapauden väen" erikolakokouksen pitämiseksi CS
J:h latUu- JäiBdlftojtiblan yhteydessä Torontossa on saanut siksi
laajda kannatusla, että asian johdosta on päätetty siirtyä puheis­ta
lekoihin.
Vapauden asioita käsittelevä konferenssi, johon pyydetään
VjEipauden lukijoita yl^nsa, ja erikoisesti Vapauden asiamiehiä
'jä"kirie^va1hta]ia'. pidetään Toronton Tarmolassa lauantaina.
ikesSkuttii) 30' paiVäni^ hetimiten päiväohjelnian päätyttyä., .I^o-köuinadkastäjä
ajasta ilmoitetaabyksityiskohtaisemndn^^^^^T
- Tarkoitus on. että tässä korkoiniaan, kaksi ^imtia kes)(äveUtsä
kokouksossa käsllellä^B vain kaksi kysymystä: tehtiUike^mme
ialö^i&aaik Jaj Va^ai^detf "sisältö. Joista kummaeiakiil esitetään
lyhyet alustukset niin, eitä keskustelu «tulee helponmviksi. iToir:
mitus toivoo erlkoisesU. että V8pBttdd«lbMJat'W^i|(^äi^Uuf
reUa Joukolla hyväkseen tätä iilaisuuitä Ja valmisliOsivät tähän
Jbi»We^ sii&il>y(el^^^ että he tulevat länsinkään kaunistelef
m^iäJa ketään'arkailematta mielipiteensä ditä. miten lehtem*.
mb Msältöä voidaan'Ja iulee edelleen parantaa Ja elävöittää.
Vmslmmej^tasapuplisestisekä yhteisin .voimin ja yhteiseksi eduksi
' Italia kansallisia kulttuuriperinteitämme. , , , ..
l ^ Tämä yhtenäisyyshaiu ja -pyrkimys ei ole ollut koskaan; cjkä
tulekaan olemaan mikään "heikkouden" osoitus, kuten' on joissakin
piirei&ä pyritty
Jestön yhtenäisyysohjelma perustuu siihen vakaumukseen, 6ttä to-
•iuus tulee aina säilymään, ja vaikka "totuus'' ei olekaan minkään
Järjestön tai ryhmän >'^Yksityisomaisuutta*',,niin meidän kulttuuri­toimintamme
määrä ja laatu kestää toisten rinnalla rehdin arvostelun
kirkkaassa päivänvalossa. ' ' " ,
] Sitäpaitsi, 'tarj'otessammc ja suositeltessamme mahdollisimman
laajaa yhteistyötä ku^ttuuriperinteidemme vaalinjisen hyväksi, ta-
.Voitteena el ole pinnaUiflen -yesivclli, joka lopettaisi kaikki pyrkimyk-
^ t parempaan. P^nvastoin voisivat kaikki yhteistyöhön osallistu­ivat
Järjestöt ja' ryhmät jatkaa onuiUa sarallaan taistelua "paremman
^vuttamiseksr" siten kuin ne itse oman harkintansa mukaan par­haaksi
^tsovat Yhteistoiminnasta p
Suomen työväenliikkeen mainehikkaan veteraanin, Yrjö Mäke-jinin
eduskunnassa helmikuussa 1917 pitämä puhe. Vedotessaan vai-jtalakia
käsiteltäessä talonpoikaisten edustajistoon ja viitaten siinä
hilkan ja Poutun asiaan" Yrjö Mäkelin lausui:
I ^ISfiitta, jos tunnen teitä oikein, niin yhteistä teille ja meille,
Ibdonpojille ja työväelle on scjettö
foa^eikä siedä holhousta. '^Kansalaiset! En houkuttele teitä siirappi-inaiseien
sovintoon, kuten tekevät juhlapuheissaan herrasluokan edus^
iajat. !Meidän täytyy keskenämme kamppailla, otella lujasti, se
von historiallinen velvollisuutemme;:
me Ilkan ja Poutun^ asiassa, tässä runoilijamme Kramsun ylistä­mässä
asiasi. Suomen todellisen kansan asiassa, sanokaamme: Se
Ifeläköön, se pysyköön, Mllä^^^^^^
^nklmätön tahto.*'
Juuri tässä mielessä — Canadan suomalaisten yhtei­sessä
asiassa ja yhteiseksi hyväksi ~ . on Canadan Suomalai­nen
Järjestö valmis kaikkikäsittävään yhteistoimintaan kan­sallisten
kulttuuriperinteidemmevvaalimis^ksi niin,v että voi^
simmeantaa täällä kasvavalle nuojdsollemme parhaan isiem­me
perinnöstä ja samalla rikastuttaa kulttuurellisestikin
tätä maata, jonka vakituisiksi asukkaiksi ja kansalaisiksi
olemme tulleet Kukaan ei voi kieltää, etteikö kaikkikäsit-tävä
yhteistoiminnan tie avaisi tässä suhteessa suuria
edistys- ja kehitysmahdollisuuksia. , ,i ^
J-<1s i m,*
I I 1
Lapjii^ja soifto- $e1(ä liittojuhlan
yhdistämiskysymyrkeskusfeltavaiia
PortrArthur. — Esitys CSJIn^^än-sallisten
l a u l u - j a soittojuhlien ja
S C A U L : n ~ liittojuhlien yhdistämi­sestä
yhdeksi sUureksi.Canadan suo­malaisten
'kansanjuhlaksi, tehtiin
täällä viime tiistaina. Esityksen
teko e i ollut helppoa, eikä vieläkään
ole ehkä täydellinen. Jokatapauk­sessa
on tästä kysymyksestä tässä­k
i n vaiheessa paljoni'^ja perinpohjin
keskusteltu j o ennen C S J : n edusta­jakokousta,
ja edustajakokouksen
jälkeen osaston kokouksessa, valis-tuskomiteassa
yleisen; kokouksen
yhteenvetoa laatiessa j a aluekoko­ukselle
ehdotuksia _yalmistavassa a-lustuskomiteassa,
sekä aluekokouk­sessa.
Sitten pidettiin jo osaston j a v.-
u.-seura Iskun yhteinen kokous.
Siinä yksimielisesti päätettiin, että
kannatetaan CSJ:n laulu- j a soitto-juhlain
ja S C A U L m liittojuhlain
yhdistämistä. Toiseksi että kehoi-tetdan
laulujuhlien yhteydessä pi­dettävässä
kokouksessa laatimaan
yksityiskohtaisen esityksen, jotta
laulujuhlien ohjelmat voidaan esit­tää
kahdessa illan konsertissa juh­lapaikan
suurimmissa teattereissa
tai jossakin areenalla johon mahtuu
tuhansia ihmisiä, jne. Täten sun­nuntaina
päivällä esitettävään u l ­koilmajuhlaan
tarvitsee sovittaa
vain kaikkien kuorojen yhteiset esi­tykset,
kuten kantaatti, jättäen ur­heilulle
kaiken kah^den päivää ajan.
Yhteisen kokouksen pöytäkirjan
lukemisen yhteydessä osaston varsi­naisessa
kokoulcsessa Ilmeni kuiten­k
i n eriävää mielipidettä, jota tulkit­tiin
kuoron jäsenten puolelta. Sen
vuoksi päätettiin vielä; kerran kut­sua
kaikkien yhteinen kokous, joka
pidettiin viime tiistaina. Siinä hy­väksyttiin
yhdistämisehdotukset
sillä ehdolla, että yhteinen kansal­l
i n e n j u h l a pidettäisiin joka toinen
vuosi heinäkuun puolivälissä ji
välivuosina järjestettäisiin kaik
k i a l l a alueelliset osastojen, seurojen
j a yhdistysten yhtenäiset kansan­juhlat
sillä toivomukseUa. ^ttä
S C A U L : n : mestaruuskilpailut yoi>
daan sovittaa tai muuttaa pidettä
vaksi joka toinen vuosi.
Tähän saakka oltiin yksimielisiä
mutta vaikka alueellisten juhlien
ajatus onkin mainio, n i i n käsitetäär
paljon olevan vuotuisten yhteisten
juhlien kannattajia, j a lopulta toi
votaan saavutettavan kaikkien Ca
nadan suomalaisten yhteiset j uh
lat. — A . T . H.
Unioa varoitettu
reittaamisesta
Montreal. — Canadian Laboi
Congressin taholta on varoitetto
International Longshormen Asso
ciationia reittauksesta ja että > ser
tulee noudattaa C L C : n sääntöjä^'tie
doitettiin: täällä maanantaina.
C L G : n varapresidentti Gordot-
Cushing on lähettänyt Iclrjeer
I L A . n täällä olevalle järjestäjäUf
Donat Ribeaultille j a huomauttanut
että I L A on yrittänyt reitata Sro
therbood of Railway and Steamshii
Clerks and Freight Handlers unios
Torontossa. Viimeksi mainitunv.'U-'
nion presidentti Frank Hall on i l
motttanut, että I L A : n toimes^r p l
dettiin E ^ t e m - Canada Stevedore
Co:n työläisten järjestämiskokom
vaikka sen työläiset kuuluvat jo hä
nen unioonsa, joka merkitsee sitä
että I L A : n taholta, on rikotte
C L C : n sääntöjä. -'
muuden siitä, että kasvu lisääntyy ja elämä avartuu. PeltoaanlqrV^
väen lauloi Vaka Vanha Väinämöinen:
* f* Viettäessämme tätii'kymmenettä laulu- ja soittojuhlaa me juh­limme
myös uuden kotimaamme^ 89: ttä vuosipäivää, virallisesti^ pu-
; bu
nadan päiväksi.
I Tänä päivänä; heinäkuun 1 päivänä 1867 astui voimaan BXA-
|a^-Canadan perustuslaki, minkä pohjalla yhdistettiin hajanaiset
'^lyblaismaakunnat ja muodostettiin Canadan liittovaltio. Tämän
historiallisen tapahtuman perusteella on Canadasta kehittynyt ny-
^ ; k
talousmaa, jonka todellinen suuruus ja hyvinvointi on; vasta tulossa.
I Täs^ valoisassa mielessä — Canadan 'liittovaltion perustamisen
':|>uoIesta taisteUeiden-^dranuiirtajain esimerkkiä seuraten — me Ca-
^^^^ muihin fanadalaisiinCanad^mitsenlur
vietossa;^ V Uuden kotimaanune suureen
^^^^ sen yhteydessä Canadan Suomalaisen Jät- ^ _ ^ ^
- jStonvalöiäikleEI^^ "'^"^lubgessä. Toronton Tarmolassa pidettä\-älle .'cSJ;n kj-mmeS^^:
' päivän suuressa musiikkijuhlassamme omaksua Väinämöisen var-> ndle laulu- ja soittojuhlalle! ^
"Nouse, maa makoamasta,
Luojan nurmi, nukkumasta.
Pane korret korttumahan
sekä varret varttumahan!
Tuhansin neniä nosta,
saoin haaroja hajoita, .
kynnöstäni, kylvöstäni,
varsin vai\-ani näöstä."
mielKsä toivotamme onnea ja menestystä Canadan n»*
m.
Suomalainen juhla ilman saunaa on kuin muna ilman suolaa! Onneksi juhlayleisölle CSJ:n
kymmenennen laulujuhlan pääpaikalla 'Tarmolassa" on avara ja ajanmukainen sauna, nussä
i l TA
SAVON VXOS VAStAVS
Ensimmälsos «»'"'i^TiffTi-ii
edellä matkusti Helsingistä Sai
fcletto^^a puolustava iraittii bujä^r Selostuksensa toputtua
tiedusteli yleisön mielipidettä,
loin JSavon likkö vastasin
— Mjittees royö kieltolailla
bään, loSeiilä on :bywöö vaarii
joo ja pbntikkoo omasta takk
laisista, eurooppalaisista, vei
sistä onko mitään ehdotonta
arabialaisen tarkkenen tahansa
Iillä? ,
:isäksi pesuhuone ja pukuhuone. Mainittakoon vielä juhlayleisön kannalta ja erikoisesti vifr-raspaikkaisille
tärkeä seikka ns. n^tikavuuslait )ksista, joista on useinj huutava puute. Tarmo-assa
on näitä laitoksia melko runsaasti-uudessa Tavintolahiioneessa,. seka saunarakennuksen
ähfeftyvillä olevassa pienemmässä rakennuksesa- ' ;
sota on ruumiina«
m
Suuren^ Rahan lehdillä on ollut
kova; urakka etsiessään Hanskan
ia Neuvostoliiton välisistä neuvotte­luista
edes j o t a k in jyvää, j o n k a pe­rusteella
ne voisivat sanoa: " E m -
nekö sitä sanoneet, n i i n J u u r i tulee
säymään''. " Taantumulcsen kaikki
äänitorvet olivat varmoja^ että< k i i ­vas
r i i t a syntyy Algerian j a muiden
Ranskan alusmaiden kysymyksessä.
ja hyvin .esitettyjä. Erikoisuus.: o l i
se uusi kantaatti"Maan sävel", jon-ka:
monivaiheisen j a pitkän esityksen
:(Uoro esitti viimeiseksi. Tämä uusi
kantaatti on paljon harjoitusta vaa­tiva.
Niinpä kuoro o n k i n joutunut
tekemään pitkäaikaista työtä .saa-dakseensanat
jäämään m i e l i i n . Esi­tys
o l i erittäin kaunis kuulla'. Ajat­telen;
kuinka kaunis se oh kuulla
siellä laulu- j a soittojuhlissa,, missä
se esitetään kaikkien kuoron yhtei­sillä
voimilla^ K u n siihen esitykseen
vielä yhdistbtään orkesteri'ja muut
yksityisesitykset, j o t k a siihen ikuulu-yati
n i i n uskoUi että k a i k k i musiikin
Jrstävät. kuuntelevat';nautinnolla,.r
Musiikki yleensä herättää ; syväl­lisempiä
sielun:tunteita. K u n k u u -
lee soitettavan jotain kaunista mu­siikkia.
Jota on tottunut ymmärtä­mään,
n i i n se herättää nautintoa ih­misen
s mielessä. 'Milteipä ; k a i k k i
maanmiehemme tykkäävät laulusta
•a soitosta. - Muistan kuinka ennen
jiellä synnyinmaassa Suomessa har­rastettiin
laulua nuoi:ison i f keslcuu-dessar
Missä vaan o l i useampia hen­kilöitä
koolla, siellä pistettun lau­luksi
j a piirileikiksi maanteillä, sil­loilla
j a vieläpä: metsissäkin. Muis->
tan kuinka tukiiiajajat lauloivat,
jotta metsä r a i k u i heidän istuessaan
talvella. tukkikuorman r. päällä. Äi­ditkin
lauloivat ttiudittaessaan l a p ••.
siaan nukkumaan.' Itsekin rakastan
musiikkia ja pidän sitä jalona Ja
suurena taiteena. Musiikki' tervei­sin.
— Olga.
R i i t a a j a kaikkien neuvottelujen
mynkään menemistä ei Voida vält­tää^
ellei Neuvostoliitto: riennä t u ­kemaan
Ranskan imperialismia, va­kuuttelivat
ne. Neuvostoliitto ei
tietenkään antanut mitään siunaus-toan
Ranskan imperialismiUe.-]^^
to sensijaan se antoi sen k a i k i l le
sorretuille kansoille, jotk% pyrlri-vät
vapauteen: Eikä Neuvostoliiton
j a Ranskan neuvottelut sen Ttakia
t y h j i i n rauenneet. /
Suuren Rahan julkaisut selos-tovat
yksityiskohtaisesti tilaisuuttai
joka pidettiin Moskovassa Ranskan
sosialistisen pääministeri Mollotin
siellä vieraillessa: Saapuvilla olivat
myös vapauteen pyrkivien sorrettu­j
en kansojen. edustojat..Khrushchev
kohotti jmaljan, fa sanoi:
:.: "Juokaamme malja kailckien sor-.
rettujen kansojen vapaudelle,v kai­k
i l l e ihmisille. Jotka taistelevat
kansallisen j a yhteiskunnallisen va­pauden
puolestfu' M e tulemme
juomaan maljaii s i l l e . * '' *
' N e u v o s t o l i i t o n johtaja j a t k o i :
' ^'Ne, joöia ymm|rtäTO^ historiaa;
ymmärtävät; mlta .^minä tarkoitan
sanoessani, että ne,' jotka yrittävät
kääntää historian pyörää taakse­päin,
tullaan murskaamaan j a - hä^
vittämään."
^gyptin lähettiläs puhui: " K un
minä kohotan ' m a l j a n i , teen sen
k a l k k i e n : arabialaisten nimessä --ja
kun niinä:kohotan.maljani, kohotta­vat
k a i k k i arabialaiset maljansa."
"Tämä on ihmeellinen beOä",
kuiskasi eräs toinen arabialaismaan
edustaja. : Syyriansuurlähettiläs
lausui: "Minä j u o n maljan Neuvos­toliiton
ja arabialaisten maiden
ikuiselle ystävyydelle."
K u n maljat oU tyhjennetty puhui
Kbrushchev: "Minä vain nauran sil­loin
kun minulto kysytään, onko esi-merk:
ksi Egypti kykenevä hallitse­maan
itseään. Egyptillä o l i oma
hallituksensa jo, s i l l o in .kun itsel­lään
sen siirtomaaksi tekijöillä ei
ollut edes omaa maataan." - '
. Burman^edustajien-puoleen<:kään-'
tyen Kbrushchev k i i t t i siitä ystäväl­lisestä
kohtelusta^ jota hän sai osakj
seen Burmassa ^Vieraillessaan. "In^
nostavia asioita tapahtuu, ettekö
ajattele n i i n , Mr. Kbrushchev?'' ky­syi
Burman: lähettiläs. Siihen neu^
vostojohtoja - vastasi:
"Vanha maailma on sortumassa.
Uusi maailma on nousemassa; Iloit­kaamme,
ystävät j a naurakaamme.
On n i i n paljon iloitsemisen aihet­t
a ."
"Tulevaisuus on meidän", sanoi
Burman edustaja. ''Minä olen var­ma
siitä j a meidän on tehtävä tule­vaisuus
omaksemme n i i n pian kuin
voimme." . .
-Neuvostoiiitto, kansandcmokrar
tiat, K u n a — se ei ole.mitään pijen-
.tä", huomautti Kfirusfichev.
- " J a mikä merkitsee,, on se, että
nuo maat eivät ole suoria vain luku-^
'määrässä, vaan. laadussakin", hup-,
: mäutti; Syyrian lä^pttiläs. Kbrusfe
cbev.sglo^ti,vakavana: • ,
' ' " T e i^ymmärrätte, että-me ^mme
balua^istuttoaM mitään^ rmeidän^jpo-liittisesto
- t a i yhteiskunnallisesta
-elämästämme teille. Jokainen tulee
elämäänniinkuin haluaa, mutta; me
tervehdimme: täydellä sydämellä
kansallisia i:vapautuksia. Me haluam­me/
auttaa; sorrettuja kaKsoja n i in
paljon kuin Voimme.. Se tabtpo
sanoa, -me haluamme auttaa vniitä,
jotka marssivat meidän .mukanam­me.
- K u n minulle sanotaan, että kan=-
sat eivät ole kasvaneet k y l l i k s i oU
Iäkseen itsenäisiä, n i i n minä nauran
j a lasken pilaa. Kaiken lopuksi,
kuinka meistä t u l i toiseksi suurin
valta maailmassa v. 1917 jälkeen?
Kukaan: ei olisi :osannut ajatella,
että Venäjän: kansa pääsee siihen,
missä s^ nyt on, joten mikseivät
arabialaiset voi yhtä hyvin päästä
siihen? -iJps otetaan verikoe erilai­sista
kansallisuuksista arabia
i S i i h e n vastasi Egyptin lähetl
"Urv Kbrushchev, A i n a vain toi
että k a i k k i valtakunnat tässä tt
massa uskoisivat siihen, mitä te
r i sanoitte."
V " S a l l i k a a minun kertoa teille
n i tarina"^ sanoi Kbrushchev. '
venajossa o l l u t kuningas joutu
niiaan^joen y l i i joten hän jätti
teensä rannalle. K i m hän p
takaisin tuijottivat ihmiset häi
VAlkää tuijottako, nunä olen ki
gas",- sanoi hän. Ihmiset naur
j a sanoivat: "Todiste se'. Jos
nette yleiseen saunaan j a katse
työläisiäi kapitalisteja, farmai
tsamin'^niinistefeitä fr-." kaikki
samanlaisia, ettekä vöi eroitta;
tä' toisistaan."
. Ranskalainen kirjeenvaihtaja
mautti Bulganinille: "Rauha o
meellinen asia, mutte mitään ra
e i ole Algeriassa."
" S e : on teidän probleeminne'
noi Bulgänin. "Me olemme i
neet siitä. Siihen kajotaan
mtinikeassa, joka teille. ann(
myöhemmin."
V .''Onko ryhdytty toimenpiti
täällä Algerian kysymyksen
teen?"
"Jtfe emme ole niitä, jotka ot
osaa siihen k o n f l i k t i i n . Me ole
valmiit puhumaan siitän mutta
l ä ' e i : ole niitään päättämistä
asiassa."
Bulganin sanoi Neuvostoliito
väksyvän Ranskan liberaalisen
t i l k a n Algeriassa. - Sitten hän
masl^erään< kirjeenvaihtajan j
syi kuka' tämä on. Hän oli i
lainen kirjeenvaihtoja. Bulgani
noi: '
"Italia-jon-viimeinen. Ne
halua keskustella meidän kani
me. He ovat NA'rO-hengen
tUiikemia; mutto me' odotamni<
tä. Hekin tulevat ympärille."
' Bulganinkin k a l l i s t i maljan
bialäisiileja k a i k i l l e kansoiUe
ka 'toistelevat kansallisen ifa
syytensä puoleste.'* *
Pääministeri- MoUet kiitti
vostohallitusto: ''unhoittumatfa
t a " tervetulotilaisuudeste. Päi
sillä Kbrushchev sanoi Mollet
: "Amerikkalaiset eivät pidä
mutte kylmä sota on ruumiin
ron ruumis^ jonka vieressä peri
ystävät itkevät, toivoen sen ylö
semusta, mutta ruumis pysyy
miina."
Mollet: " E i ainoastaan Ra
vaan länsimaat kokonaisuude'
ovat yhtä mieltä siinä että k
sota tulee baudato."
"Mutte itkijöitä tolee van
olemaan", Tmomautti Khrust
("amerikkalaisia itkijöitä
misarkun perässä."
- — Työmies-Eteenpl
i
PÄIVÄN PAKINA
"Puhumalla asiat paräiieyat"
v V a s t e t e n kolmen palstan pituisel­la
toimituskirjoituksellakesäkmm
12 pnä julkaistuun yhteistyö asiaa
koskettelevaa Vapauden ; toimitus-artikkelia,
Torontossa T ilmestyvä
Vapaa Sana j u l i s t i kesäkuun 16 pnä
lopuksi: ' '
"Ehkäpä tämä on kyUiksi selvä
komukoille. etteivät he .meidän
'munteamme. enää *naimatarjouk-siaan'
lähettele. Ja emmekä, usko
aussään piireissä ulkopuolella sa­notun
komukkakängin ^ suomalais­ten
keskuudessa olevan s e n enem­pää
kuin meilläkään halua mihin-icään
'yhteistoimintaan'—''
' Tässä ^kerte. kaikkiaan annetussa
yhteistoimintevastaisessa toimitus-kirjoituksessa
on ilmeisesti unhoi­tettu
se vanha ja viisas suomalai-
^aen' ? sananlasku; että '-'puhumalla
isiat paranevat".
' K u t e n muistetaan. Vapauden yh-teistoiminteesitys
* perustui koko-jaan
Vapaa Sanan esittämille väit­teille.
Totte on, että nämä Vapaa
Sanan;väitteet o l i esitetty alkuaan
ybteistpitmntea vastaan, mutta sil­takin'
iTuolimatto lehtemme Vapaus
osoitti;-«ttä sen y^^
set T»erustelut puhuivat todellisuu­dessa;
ei'^ vain yhteistyön; tarpeelli-
'suudesto; vaan vieläpä kaikkien u u -
tislehtiemmeybdistämiseniarpeel-
Usuudesta.
-Alkuperät ajatus Canadan suo­malaisten
uutislebtien yhdistämisen
tarpeellisuudesto on siis lähtöisin
vapaa Sanan omasto kirjoituksesta,
eikä siitä tarvitse näinoliena^
aiheetonto arvon ? ylennystä: Vapau-.
d e U e . ' -
- Meidän-lebtenune - t o ^ ^ f l o r ö o ä.
kuten epäilemättä myöntää :täkär
Iäisten suomalaisten valtevan . suu-
: ri enemmistö, r että ^näiden' lehtien
yhdistäminen biisi hieno j a kanna-tetteva
asia, sillä y k s i monipuolinen
j a hyvä lehti täsrttäisi paremmin tä­käläisten-
maanmiestemme ; terpeet
j a toivomukset^ k u i n kolme pientä
uutislehteä, joissa on köyhyyden
vuoksi monenlaisia teknillisiä viko­j
a j a heikkouksia.
T^mä sellaisenaan ei ole mikään
mahdottomuus toteutettevaksi;
Mutte välitettevastl; kysymys' leh-tiemme
yhdistämisestä on vasto to-levaisuuden
kysymys, kuten Vapaii-dessa/
alvan' oikein korostettiin. E n ­nakkoluulo
Ja; -i^binäkiibkoilu; on
välitettevastl * täkäläisten ' maan­miestemme
eri ryhmien : välillä;
pääasiassa > j ö h t o l f i i r e i s s ä ' vielä
siksi "korkeassa kurss ettei
lebtiemme^ Järjestöllisestä yhdistä­misestä
voida ;. vielä. uneltsuakaan,
paitsi toivottavana - huomispäivän
kyssmiyksenä. -
Mutte hetikobtaisena käytännön
kysymyksenä voidaan sensijaan pu­hua
j a keskustalla kaikkia maan-miehiämme
edistävän '.yhteisyön
hetikobtaisesto järjestämisestä.
Ottakaamme esimerkiksi yksi a-jankohteinen
kysymys.' Jos o n hy­vää
tahtoa:--r j a Jos nousemnie ku^
k i n omalto kohdaltamme ryhipäetu-jen.
yläpuolelle esimerkiksi mu­sikaalinen
toiminto täkäläisten
maanmiestemme' keskuudessa voi­taisiin
melko; helposti saada yhdis­tetyksi.
/Sanoniatfakin on selvää,
että, samanaikaisesti järjestettävät
kahden rybniän ' l a u l u - j a soittojuh­l
a t vaikuttevairepivästi täkäläisiin
maanmiehiimme yleensä."
Tämä liajaannus heikentää koko-naisuutte*.'
— eikä' tämä tosiasia
muutu toiseksi lainkaan siitä kuin­ka:''
kerto k a l k k i s i a " yhteistoiminta-vasteisia;?'
kirjoituksia Julkaistean:
Erillään J a ' kinasteluhengessä toi­mien
ei^näibin j u h l i i n saada ohjel­man
esittäjiksi läheskään kaikkia
niitä.* i voimia, mitä voiteisiin yhtei­sesti:
toimien-saada. \Ja juhlayleir
sönkohdalte 'loistoa poissaololla''
kummankin ryhmän kohdalte ne
maanniiehemme, jotka eivät halua
syystä toi toisesto sitoa itseään
kumpaankaan "ryhmään.
Mutte^jos järjestettäisiin yhdet,
yhteiset l a u l u - j a soitto- j a urheilu­juhlat,
i n i i n : silloin j voisimme suu­resti
vparantaa tuloksia n i i n mää­rällisesti
k u i n laadullisestikm^
J a : mitä toaslebtiemme:väliseen
yhteistyömahdollisuuteen :< tulee,
n i i n tässäkin suhteessa on mabdoK
lisuuksia jo pitkän aikaa ennen
k u i n ruvetean puhumaan lebtiemme
yhdistämisen käytännöllisistä: kysy­myksistä.
Jos ' e s i m e r k i k s i , kapitalistisen
Yhdysvaltain ja sosialistisen "Neur
vostoliitpn^^kesken ypidaan järjes­tää
yhteistbimintea ' tiedenuesten;
taiteilijaih J a politiikkojenikbbdal-te
— jos tällaiste ybteistoimintea
on v o i t u r. järjestää laajassa mitto-kaavassa.
synnyinmaamme Suom,en
j a Neuvostoliiton välillä, n i i n ' t o t ta
kai täkäläisten sanomalehtien ja
niiden toimitte jäin kesken voidaan
myös" järjestää yhteistyötä täkä­läistenmaanmiestemme
yhteiseksi
hyväksi, joidenf palveluksessa /nä­mä
laitokset j a yksilöt ovat?
V a i k k a tarkoituksemme ei ole­kaan
tässä yhteydessä eattää mi­tään
käytännöllisiä ehdotuksia, n i in
barUto sopii k u i t e n k i n ainakin yhtä'
seikkaa:
Eiköhän voitaisi ruveto keskusten
lemaan "sanavapauden'' niistä k o in
dista, mitkä koskevat kilpailevieh
ryhmien - uutisarvoisten asiain j i d -
k a i s u a ' k a i k i s s a lehdissä, ts.'siitä,
että; ruvetaan julkaisemaan- uutisia
kaildsto huomatuimmlsto urbeiio-k
i l p a i i u & t e ' j a kulttuuritilaisui
to kaikissa lebedissä, huolimat!
tä; minkä:, järjestön johdoUi
on Järjestetty? Eiköhän täll
yhteistyö oDsi hyödyksi Ija
maanmiehillemme täällä? Ja
hän sOhen 'olisi mabdollisuutfc
on vain hyvää tahtoa?
Muita samansuuntaisia ong
voiteisiin ;edullisesti'ratkaistJ
teistyön avulla — J a me puole
me uskomme, että suomalais
leensä ovat- halukkaite tälls
yhteistyöhön.
- Lopuksi yksi sivuhnomai
Vapaa Sana on viimeaikoina,
k i n y t "seLttämään" lehtei
Vapauden ybteistyötario»
: Jonldnlalsena '^heikkouden .n
klnä".
Meidän topamme ei o l ej
• kua.- Mutto turhaa on tässä
Sydessä elättää minkäänl
harhaluuloja. Vapaus ei ole
kaan ollut, varmempi tuleva
,destaan. kuin nyt. Huolin
l a u k a a n altä» mitä mahdol
• '.vaikeuksia -Jnlee olemaan,,
vohDome varmuudella sanoa,;
~ Vapaus ilmestyy vielä pitkäi
k a a sen -jälkeen kuin sen-i
anrosti>liiat ovat lyöneet kinl
s a pöytään.
.Matto kysymys ei kaiten)
'ble näin suppea. Kehitys on
kennt siihen pisteeseen, etta
däirpitälsi kaikissa piireis^ i
fa iyhmäetojen ylapuoldU
iyhtyä vakavasti kesknstelep
keinolsto j a menettelytavoista
hyväksi, että voisinune ^
lehtinä-'Ja .sanomalebtiBue
parhaalla mahdollisella ^
p a l v e l l a täkäläisiä maanoiiek
Tältä pohjalto lahtien on 1
tetteva uudciUeen sitä t o s i a^
."puhamaHa asiat paxanem
Ja /mitä' enenunän tästä yl»tt
asiasto puhutaan kaikissa fäir
sitä'kivuttomammin j a hdpoi
päästään pnheisto tfekoibin.
säkbura. .