Vapaus, September 12, 1973

              •M'
M-VUOSIEN
TAKAA
50 VUOTrA SITTEN:
" E N N U S T U S " MUSSOLININ TUHOSTA
Italian piiiitninisteri on bämmästyttiinyt maailmaa. Uutiset ker­tovat
Italian asettuneen päättävästi sotajalalle Kreikkaa vastaan
eräiden alueiden liittämiseksi Italian lipun alle . . . Mussolini pitiiii
itseään Itohtalon suurena miehenä, jonka ratkaistavaksi historia on
Jättänyt suuria asioita. Napoleon, Cromwell, Mussolini, siinä Italian
nykyisen mahtajan taivaanranta. Nimellisesti hän on pääministeri,
mutta käytännöllisesti hän on taantumuksellisen porvariston per­sonoitu
diktaattori . . .
Ensimmäisen askeleensa otti Mussolini Corfun valtaamisella . . -
Valloitusr^tkensä yhteydessä Mussolini unelmoi v Rooman vanhaa
keisarikuntaa. Hän haluaa olla muinaisen Kooman luhistuneen
maailmanvallan j a sen mahtavan nimen pelastaja . . .
• Silmitön häikäilemättömyys on ollut alunperin Mussolinin poli­tiikan
kannustimena j a tässä silmittömyydessään on Mussolini löy­tävä
perikatonsa. — Vapaus, toimituskirj., syysk. 8 p. 1923.
30 V U O T T A SITTEN:
Italia antautunut ehdoitta . . Liittolaisten joukkoja noussut
maihin useissa kohdissa Italian länsirannikolla . . .
Punainen armeija on vallannut Stalinon. Koko Donetsin laakso
on nyt puhdistettu vihollisen joukoista . . .
— Vapaus, uutisotsikkoja syysk. 9 p. 191u.
V A I ? A U D E N TOIMITUS
: Lehtemme monivuotinen vastaava toimittaja W. Eklund oii
siirtynyt Canadan vakinaisen armeijan palvelukseen, kuten hänen
jäähyväiskirjoituksensa lehtemme edellisessä numerossa osoittaa.
Vapauden kustannusyhtiö vapautti hänet toimessaan sodan ajaksi
ja valitsi samalla väliaikaiseksi vastaavaksi toimittajaksi G. Sund­q
v i s t in . . . — Vapaus, toimituskirjoitus, syysk. 9 p. 1943
Toronton Ikinuorten rientoja
PORTUGALIN ASEMA ON TOIVOTON
GUINEAU-BISSAUSSA - DE SPINOLA
. Portugalin kenraalikuvernööri Guinea-lJissaussa, Antonio de
Spinola, piti elokuun viimeiselUi viikolla lehdistötilaisuuden Bis­saussa.
Hän ilmoitti eroavansa tehtävästään, jota on hoitanut vuo­desta
1968 lähtien j a sanoi samalla mielipiteenään, että ainoa
ratkaisu Guinea-Bissaussa on itsenäisyyden antaminen; i>ortui>;a-l
in sensuuri kielsi tätä koskevien uutisten julkaisemisen, koska
Spinolalla on paljon arvovaltaa:Portugalissa eikä ainoastaan yh­tenä
legendaarisimmista sotiiashahmoista; vaan myös poliittisesti.
Häntä yritettiin pari vuotta sitten saada Portugalin presidentiksi.
Sotilaallinen tilanne Guinea-Bissa-ussa
kävi Spinolalle sietämättömäksi;
Guinea-Bissaun ja Kap Verden va­pautusliike
PAIGC on tänä vuonna
ampunut alas 19 portugalilaisten len­tokonetta,
joista 13 suihkuhävittäjiä.
Bissaun sotilaslentokentälle jäi vain
suihkuhävittäjää, Ja täydennystä
oli haettava Portugalin muista siir-
'omaista, Fiat G 91-suihkuhavittä-
,ien toimittaja Länsi-Saksa ei ole
enää tänä vuonna suostunut anta-maan
uusia lentokoneita. PAIGC:n
alasampumien lentäjien: joukossa oli
Guinean ilmavoimien komentaja
everstiluutnantti Jose Brito.-
Toukokuun lopussa PAIGC valloitf
ti myös portugalilaisten tärkeimmän
innakkeen Guiledjen saaden samalla
ei voi hankkia toimeentuloaan linnoi­tusalueella,
vaan niaaseudullla,; jon­ne
portugalilaiset eivät kuitenkaan
haluaisi heitä laskea; Pitemmän paäl--
le portugalilaisten. Ulanne on kestä­mätön,
sanoi Ninp.
TEHOKAS ILMATÖRJIJNTA
PAIGC:n suuresti tehostunut ilniia-puolustus
ön saanut portugalilaiset
keksimään väitieeri, että PAIGC:llä
on ilmatbrjuntaohjuksia. Nino va­kuutu
kuitenkin, ettei ;PAIGC:llä pie
ohjuksia. Ilmatorjunta on tosin, niin
tehokasta, että portugalilaiset eivät
uskalla tulla. pommittamaan edes
siellä, missä PAIGC:n;joukpt hyök­käävät
linnoitusten.: kimppuun—
sit yoiyat' hyökkäillä vaikka. kym-;
paljon sota saahsta, mm. kuorma- "^"^"^^ P^^^'^^ kohtaamatta tehokasia
vastarintaa tai vastaiskuja. .
; Pitkään kestäneen lentota^ jäi-
Toronto, — Torstaina, syyskuun
6 päivänä pidettiin jäsenistön ko­kous
jossa kuui imme selostuksen
Ontarion eläkeläisten yhdistyksen
ediistajakokouksesta, edustajiltam­me
Ida Pihlaiselta ja Eino John­sonilta.
Kiitos hyvästä raportista,
johon emme nyt koske sen enem-
' pää^ koska Vapaudessa on ollut jo
aika täydellinen selostus yllämaini-tusita
kokouksesta.
Kerhollamme oli oikein ihana
vierailupäivä elokuun viimeisenä
keskiviikkona Vieno ja E r i c S j c
männin kutsusta, heidän kaunii­seen
kotiinsa. Sinne mentiin bus­s
i l la j a autoilla, pian pihamaa oli­kin
täynnä iloisesti rupattelevia
Ikinöoria. Saunottiin, uitiin, nak­keja
paistettiin, päivä kului iltaan
l i i a n k i n pian. Kiitos Vienolle ja
S r k i l l e kutsusta. Seuraava matka
täplän .'BykiB3rn: aikana päätettiin
tiistaiksi, 18 päivä syyskuuta, jol­loin
vierailemme Tuomella, Ontario
järven rannalla. Fruitlandissa. Sin­ne-
on myöskin tilattu bussi. Myös
k in kaunis ilma on tilattu.
Kerhomme Syysjuhla pidetään
Don haalilla tulevan lokakuun 14
päivä, siis viikko jälkeen Kiitos­päivän.
Juhlaa järjestämään valit­tiin
komitea ja ohjelmapuolessa
aviistaa New Horizons of Finnish
Culture komitea. Seuraavat laulu­harjoitukset
pidetään torstaina 20
päivänä. Gunnari oli jo taas meitä
laulattamassa, kipsi on jo pois-ja­lasta,
hyvin on kuulemma paran­tunut.
Tanhu ja voimisteluharjoi­tukset
ovat alulla j a myöskin yksi­näytöksinen
näytelmä.
Lokakuulla on ajatusta viei-ailla
Sudburyssa New Horizona ohjel­malla
josta varmemmin ilmoi/te-taan
myöhemmin. -^r
Tervtuloa Ikinuorten iloiseen
j o u k k o o n . — h t .
autoja.
YK-VALTU_USKUNTA
AIOTTIIN KAAPATA
PAFGC.n edustaja Franiesca Pe­reira
kertoi Berliinin festivaalilla
yslävyystapaamissessä suomalaisten
kanssa, että Guiledjesta löytyi asia­kirjoja,
jotka paljastivat Portugalin
pyritineen estämään YK:n valtuus-1 tulevat paikalle, vihollinen siirtää
kunnan vieraiiuri vapautetuille alu- • pommitukset muualle. Pommitukset
lelun tallentamisen elokuvafilmille —
tämä Kuubassa kouluteltu ryhmä
kuvasi mm. Guiledjin valloituksen.
YHTENÄINEN LIIKE _
PAIGC:n toinen puoluekokous p i ­dettiin
18—22. heinäkuuta vapaute­tuilla
alueilla Kokous osoitti tyhjäk­si
kaiken spekulaation mahdollisesta
hajaannuksesta pääsihteeri Amilcar
Cabralin tammikuussa tapahtuneen
murhan jälkeen. Uudeksi pääsihtee­riksi
valittiin Aristides Pereira ja
apulaispääsihteeriksi Luis Cabral
(Amilcarin veli). Pysyvään sihteeris­töön
valittiin lisäksi Francisco Men-des-
ja Joao Vemardo Vieira. P A I
GG:n uuden diplomaattisen kampan­jan
puitteissa Pereira, Cabral ja
Vieira ovat vierailleet mm. Ruotsis­sa.
Puoluekokous ilmaisi Guinea-Bis­saun
kansan kiitokset vastaanotetus­ta
avusta Afrikan yhtenäisyyjärjes-tÖlM,
sosialistisille maille, erityises­ti
Neuvostoliitolle, ja Ruotsin hal-i!
i'.ukS3lle. Samoin kiitettiin: lukuisia
siirtomaavallan vastaisia järjestöjä
eri mantereilla.
Suomen ja Canadan
kauppaa voidaan
edelleen kehittää
TITO VAATI SITOUTUMAHOMIEN
PAKOTTEITA ISRAELIA VASTAAN
Alger. — Jugoslavian presi­dentti
Josip Broz Tito ehdotti
totstaina sitoutumattomien mai­den
huippukokouksessa Algerias
sa pakoitteiden käyttämistä Is­raelia
vastaan jotta se saatai-
^in.noudattamaan YK:n päätös­lauselmia,
Titon lisäksi kokouksessa pu­huivat
torstaina mm. Intian pää­ministeri
Indira Gandhi ja Etio­pian
keisari Haile Selassie. Kon­ferenssi
alkoi keskiviikkona Al­gerian
pääkaupungissa Algeris'
sa.
Tito sanoi, että sitoutumatto­mien
maiden tulisi päästä yksi­mielisyyteen
tietyistä toimista Is­raelia
vastaan. Hän kehotti myös
taisteluun siirtomaavallan jääntei­tä,
uuskolonialismia ;;a eteläisen
Afrikan rotusortoa vastaan. Hän
ehdotti avustusten, antamista va­pautusrintamille
ja yhteisen rahas-
_:|on perustamista.
Tito käsitteli puheessaan lisäk­si
taloudellisia kysymyksiä j a ke-hoftfi
IkoJlmannen maailman maita
suojelemaan taloudellista riippu­mattomuuttaan
j a ottamaan käyt­töön
kätketyt voimavaransa.
Tito ehdotti yleistä aseistarii-suntakonferenssin
koollekutsumis­ta.
Pääministeri Gandhi arvosteli
puheessaan taantumuksellisia voi­mia
j a ysityisesti monikansallisia
yrityksiä, joiden hän sanoi estä­vän
kehitysmaiden kaikki yrityk­set:
kehittyä. Hän katsoi, ettei si­toutumattomien
maiden tulisi pyr­kiä
rakentamaan kulutusybteiskun
•tiB^ vaati päämääränä tulisi olla
yhteiskunnallinen oikeudenmukai­suus.
Algerian vallankumousneuvos­ton
puheenjohtaja Honori Botune-dienne
lausui olevansa vakuuttu­nut
sHtä, että Algerin kokous an­taa
uuden yllykkeen taistelulle ke-hitysnoaiden
kansaUisen riippiumat-tomuadenf
lujittamiseksi niiden kai^
sojen loUUsten toiveiden toteutta­miseksi
j a oikefaapnmukaisuuteen
ja vapauteen perustuvan kestävän
rauhan aikaansaamiseksi.
Sitoutumattomuuäliikkeen tehtä­vänä
on kansallisen riippumatto­muuden
takaaminen, siihen osallis­tuvien
maiden taloudellisen: kehir
tyksen turvaaminen sekä tuen an­taminen
kansallisille vapautusliik­keille,
jotka esiintyvät imperialis­mia,
sionismia/rotusortoa ja ulkoi­sen
sekaantumisen, kaikkia muoto­ja
vastaan, ulkomaisten sotilastu­kikohtien
hävittämisen puolesta.
Boumedienne tuomitsi länsival­tojen
ja monopolien harjoittaman
kehitysmaiden taloudellisen pai­nostuksen,
jonka tarkoituksena on
niiden edistyksen pidätteleminen.
Hän kehotti sitoutumattomia mai­t
a kiinteään yhteistyöhön talou­den,
kaupan, tieteen, tekniikan ja
kulttuurin alalla, ja koordinoimaan
toimintansa valtionvarojen alalla.
Boumedienne totesi, elttä kehitys­maiden
yhteistyön teollisesti kehit­tyneiden
valltioiden kanssa tulee,
perustua tasa-arvoisuuden periaat­teille.
Boumedienne kehotti konferens­sin
osanottajia ryhtymään yhtei­siin
toimenpiteisiin .hiiden Afrikan
maiden vapauttamisen joudutta­miseksi,
jotka ovat vielä sirtomaa-ikeen
alla. .
eille viime vuonna. Suunnitelmaan
kuului saada valtuuskunnan jäsenet
portugalilaisten kasiin elävinä tai
kuolleina.
Portugalilaiset tiesivät tarkkaan
matkareitin ja valtuuskunnan jäsen­ten
nimet. He olivat. niin varmoja
onnistumissestaan, että olivat lopa
kutsuneet Portugalin siirtomaaminis-terin
< Bissauhun . vastaanottamaan
kaapattua YK:n valtuuskuntaa. .
Kun kaappaus ei onnistunutkaan,
piti ministeri laittaa avaamaan jUU-ri
päällystetty maantien patka. Por­tugalilaiset
ovat viime aikoina as­faltoineet
kuumeisesti pääkaupungin
seudun maanteitä, koska tämä on
ainoa tapa estää sissejä miinoitta­masta
niitä.
GUILEDJEN VALTAUS
PAIGC:n armeijan komentaja Ber­nardo
Vieira (Nino) kertoi Berlii­nin
festivaalilla, • että Guiledjen lin­noituksen
kaappaaminen oli erittäin
tärkeä tapahtuma, koska kyseessä oli
portugalilaisten strategisin linnake
etelärintamalla. Lähellä on edelleen
Gadamaelin linnake, mutta se ; on
pikenuninkin poliittinen ongelma.
Portugalilaiset ovat Guiledjen me­netyksen
jälkeen pakottaneet paikal­lisen
väestön siirtymään Gadamae-liin,
jossa he täyttävät kaikki pai­kat
ja joiden ylläpitämisessä por-tugalilaisilla
. on vaikeuksia. Väestö
keen _aloitti pommituslennot _uudel^
leen heinäkuussa. Nyt heidän, on
kuitenkin lennettävä korkealla, mikä
vähentää pommitusten tarkkuutta.
Yleesa pommitukset kohdistetaan alu He/s/n/c/. — Canadassa uskotaan
eille, joissa PAIGC ei silla hetkellä paperin maailmanmarkkinahinto-ole
aktiivinen. Heti kun, sissijoukot jgn olevan liyyässä nousussa. .Suo­malaiselle
metsän jalostusteollisuu.
delle parantavia tulevaisuudennä-ikymiä
ennusti Canadan parlament-
'tivaltuuskunnan. ,. johtaja: Robert
McCleave elokuun; 31 pnä; Helsin­gissä
valtuuskunnan viikon kestä­neen
Supmeh vierailun virallisen
ohjelman; päällyesijä,.-
. Seitsenhenkinen valtuuskunta:
tuitustui vierailunsa aikana mm.
"'"^''^ rltaivanrakehnusteöllisuuteen ja eri-
Y K ' n '•
tyisesti.. jäänmurtajiin.: seka paperi-
KeaddviiMco, syysk. 12 p. - W€fd., Seipt IB, 1973'
ÖLJY ASEEKSI
ISRAELIA VASTAAN
tuottavat kuitenkin tuhoja — hyök­käys
Como-saarelle 20. 7. aiheutti
33 siviilin kuoleman, :]a samoihin
aikoihin Tonidali-ssa kuoli 19 hen­keä..'-^
POLUT! I.SI.V
VOIT ro.; .V
PAIGC menestyy myös:
rintamilla. Viime syksynä
yleiskokous julisti liikkeen Guinea-
Bissaun kansan todelliseksi edusta­ja
tekstiiliteollisuuteen. C!anadälai-set.
tutustuivat mm. Kirkniemessä
jak«i. Vapautetuilla alueilla pian ko- ji^j^^^^t^^taaseen ja Kuopiossa
koontuvn kansalliskokous tulee julis- tekstiilitehtaaseen. Ohjelmassa dli
tamaan Guinea-Bissaun itsenäiseksi,
ja useiden kymmenien valtioiden o-dotetaan
tunnustavan uuden valtion.
'PAIGC on avannut; toimistot Gam-biassa
ja Norsunluurannikolla näf-den
maiden hallitusten tuella —
toimisoja on ennestään ja Guineassa,
Senegalissa, Egyptissä, Algeriassa,
Mauretaniassa, Alankomaissa ja
Ruotsissa. *
Kymmenen PAIGCm stipendiaat­tia
aloittaa tänä syksynä opintonsa
Englannissa. Ruotsin lahjoittama
radioasema on aloittanut toimintan­sa,
ja samoin Ruotsm lahjoittama
kirjopaino käynnistyy piakkoin. UN
ESCOm ja Y K : n pakolaiskomissaa­rin
rakentama koulu Zinguichorissa
Senegalissa avataan pian 250 oppi­laalle
Guinea-Bissaun vapautetuil­ta
alueilta. PAIGC:n omat kamera­miehet
ovat aloittaneet vapaulustais-lisäksi
tapaamiset presidentti/ Urho
Kekkosen, eduskunnan puhemiehen
V . J . Sukselaisenr pääministeH i t a -
Jevi Sorsan j a ulkoministeri Ahti
karjalaisen kanssa.
Valtuuskunnan johtaja Canadan
parlamentin alahuoneen varapuhe­mies
Robert McCleaven toivoi vie^
railun johtavan maiden välisen
kaupan lisäämiseen. Canada aikoo­kin
vahvistaa kaupallista edustus­taan
Suomessa. Asiantunti javaih-:
don j a kulttuuriyhteistyön kehit­täminen
on samoin pyrkimyksenä.
Suomen ja Canadan maantieteel-flinen
samankaltaisuus merkitsee
myös. samanlaisia tarpeita mm.
tuonnin ja viennin suhteen.'Yh­teistyön
kehittämiseen monilla
aloilla ja mm. kauppavaihdon te­hostamiseen
on hyvät edellj^ykset,
totesi McCleave.
J B e i r u t — Libya harkitsee
mabd(Muksia käyttää öljytohni-tuslen
pidättämistä aseena Israe-
Un hallituksen sotapolitiikkaa tu­kevaa
Yhdysvaltoja vastaan.
Libyan päämmisteri Abdel Saiam
Jaiioud pitää libanonilaisen AI
Amar -lehden mukaan öljyn
, l^yQtämisiCäl poliittisena aseena
Libyan velvollisuutena, koska Yh­dysvallat
käyttää kaikkia sotilaal­lisia,
polilUisia ja taloudellisia v o i ­mavarojaan
sodassa.
Libya joka otti äskettäin haltuunsa
kaikki maassa toimivat ulkomaiset
öljy-yhtiöt libanonilais-lehden mu­kaan
kaksinkertaistaa öljyn hinnaa
kuuteen dollariin tynnyriltä, öljy­sopimuksiin
otetaan uusi ehto, jonka
mukaan hintaa tarkistetaan joka köl
mas kuukausi.
Pääministeri Jalloud korosti et­tei
päätös kansallistaa 51, prosent­tia
Libyassa toimivien, ulkolaisten
öljy-yhtiöiden omaisuudesta merkit­see
: Öljyn viennin päättymistä Liby­asta:
Pääiös koskee mm. Essoa,
Shelliä, Texacoa ja Mobiloilia, jotka
hylkäsivät Libyan-esittämänrkorva-ustarjouksen.
Arabimaat eivät ole vielä viral­lisesti
kommentoineen Libyan pää­töstä.
Toimenpide liittyy kuitenkin
arabivaltioiden yleisiin pyrkimyksiin
muuttaa lähi-idan öljyvarat painos-tusaseeksi
ja saada ne paremmin
valvontaansa.
Nixon:
ei muutoksia
1-idän politiikkaan
Washington: — Presidentti
Richard Nixon syytti viikko sit­ten
keskiviikkona Israelia ja ara
bimaita\ siitä, ettei ponnisteluis­sa
lähi-idän kriisin ratkaisemi­seksi
ole edistytty. Samaan ai­kaan
hän kuitenkin tähdensi, et'
teivät arabimaiden uhkaukset
(Hjyvientinsä rajoittamisesta,
muuta Yhdysvaltojen Israelin-politiikkaa.
Presidentti Nixon arvosteli en­simmäiseni
kerran julkisesti. Israe­l
i a Washingtonissa keskiviikko-il­tana
pitämällään lehdistövastaan-otoUa,
joka oli toinen kahden vii­kon
aikana.:
- Arabimaiden uhkaukset öljyn-vientinsa
rajoittamisesta ei sovi
realipolitiikkaan vaan Yhdysval­l
a t jatkaa Israelin tukemista, huo­mautti
Nixon. Hän varoitti, että
arabimaat saattavat menettää
markkinoitaan j a joutua taloudel­lisiin
vaikeuksiin, jos ne yrittävät
öljypolitiikalla vaikuttaa Yhdys,
valtojen j a Israelin välisiin suhtei­siin.
:••••
yiiiaiiniuiiiiiaiiiiiniiHiaii
I Kevyemmäka
I kannalta
KUTSU-TYTTÖJÄ O L L UT
HALLITUSTEHTÄVISSÄ
Lontoo. — Irlantilaissyntyinen
prostituutti Norma Levy, j o k a o l i .
Britannian seksi-skandaalin kes­keisin
henkilö viime kesänä, sano^
elämäkerta-kirjassaan, Minä Nor­ma
Levy (I, Norma Levy), että
vierailevat diplomaatit j a valtion­päämiehet
ovat usein olleet val­tion
kustannuksella yhteyksicsä
kutsu-tyttöjen kanssa. Mainittu
k i r j a julkaistaan lokakuussa.
Hän sanoi, että näitä tyttöjä on
hankkinut ulkoministeriössä: ole­v
a mies, jonka salanimenä.i on
"Whitehouse". Ulkoministeriöstä
ei ole annettu mitään lausuntoa
asiasta. .
Mrs. Levy leimattiin viime tou­kokuussa
prostituutiksi j o k a myi
'sulojaan lordi Lambtonille, joka
erosi ensimmäisenä Britannihn
kahdesta hallitusministeristä. Toi
nen ministeri, lordi Jellicoe tun­nusti
myös olleensa yhteyksisaä
kutsutyttöjen kanssa.
Maailman hallitusmiesten ja
muiden ilmaista seksielämää k u ­vaavan
osan nimi on kirjaaiia
" H i s Majestys Sexual Service".
Mrs. Levy sanoo, • että. ulkomi­nisteriö
keräsi laskut seurustelus­t
a — noin $75—$100 joka tytölle
illasta.
El enaa
leopardintaljoja
Bonn. (Dad). — Leopardin, ja­guaarin
ja ozelotin nahkojen tuon­ti
Saksan liittotasavaltaan aiotaan
rajoittaa mahdollisimmari vähiin,
jdtiteivat isot kissat kuolisi koko­naan
sukupuuttoon. Näin ilmoitti
ravltsemusministeriö, jonka alaan
nahkat kuuluvat, äskettäin liitto­päiville.
Ulkomaankaupan alaan
kuuluva lakiehdotus on ministeri­össä
Jo valmiina. Pariamentti jou­tuu
kuitenkin ennen asian käsitte­lyä;
ratifiobnaan Länsi-Saksan jo
allekh:joittanian kansainvälisen
konvention, joka koskee uhanalais­ten
eläinten kansainvälisen .kaupan
rajoitusta.
Autumn in Scandinavia.
Spirits are up. SAS fares aie down
*258 Röiihd IKp to
Vou just wpn't firid lower fares to Scandinavia than olir
September/Odober fares! For example, $259. That's our
22-to-45 day Economy Excursion fare—round trip from
Montreal to Copenhagen, Bergen, Oslo, Stavanger and
Gothenbuiig. $281 to Stockholm. $294 to Helsinki.
Spflyhomenow--withyourpeople.On j/pura^^
WeVe got more nonstop flights...pl^
flighte between major Scandinavian cities than any bther
airline. Call your travel agent Or SAS.
Bekutissa liikkui huhuja . „
ja Saudi-Arabian suunnitciliyy^
käyttää oljya siten, etta Yh<fewv|fl-lat
muuttaisi vihamielistä s u M a i l ^ r , ^
mistään arabimaihin ja lakkaisi i' ' \A
fcemasta Israelia. Suunnitelma Toä •
edelleen salainen, mutta B d n ^ '
diplomaattilähteiden mukaan tarkoir
tukseija on vähentää öljynvlÖjUÄ
Yhdysvaltoihin ja muihin maihin^ .
jotka tukeva^feraelia, "
Egypthi presidentti~Änwar Säälit?
vieraili Syyriassa, Qatarissa ja S a U " -
di-Arabiassa, jonka kuningas FeisM ;r
ilmoitti olevansa valmis käyttämään >
öljyä aseena Yhdysvaltoja vastaaa.;
Salainen suunnitelma otetaan todeiv
näköisesti esille sitoutumattomieä
maiden huippukokouksessa Algeriaör
sa.
Arabimaiden öljypoUtiifcasta kes- •
kustellaan myös öljynviejien järje^
tön 'ministerikokouksessa Kuwalti8Sa.
Egyptin presidentti Anwar Sadat
;a Kuwaitin hallitsija sheildd SabsA
el-Salem d Sabah jatkoivat Kairossa :
neuvottelujaan suunnitelmista käyt­tää
arabimaiden voimavaroja .-r
myös suuria öljyrikkauksia — tä-hlnäsöstä
p a r e m m i n ' I ^ täis-~r
telussa Israelia vastaan. M. .:
i
•mi
Ml
m
'mi
m
i
Depend onvour airiine to give you the
most for your dollar.
^ Meoff whhtho8canditMnrfawt.
Nsvlllltlois of tho wofld».tiiiM H MMI Hat*
Ticket offlces: 199 Bay St., Toronto, Ont. Tel. (416) 362-5221. — 930 Dorchester Blvd. W. Montceal, P . Q ; T d , (514) 861-8311
For rcjjervations and information; Winnipeg — Tel. (204) ZEiUth 5-6500; — Bdmonton — T d (40$) ZEnith 5»650Q
•m