1968-11-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstai, p; — Thursday, Nov. 28; 1968 VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN OF FINNISH CANADIANS. (LIBERTY) Established Nov. 6, 1917 EDITOniW.-eia.UHE» MANAOBRr. £SUKSI ' T&EPHpiMli Ö^ici A^D Ebiyo«^AL O f A ^ i ^ piddlriring Co. Limited. 106^^102? BteÄfe VeÄ; #idbu^i . O & M ÄtoaiiJfe ÄldiMö: »»»^6*. AdttfUsLbg rstes upon applicatlon, txaoslatlon I):ee oi xHaaxe^. Aothorlzed as isecond clasa mall \ x s , t b e : f ^ - ( ^ 6 ^ : t > ^ ^ lVk.(K11.00,(!kk.«S.T6 Indonesian Italian llällititöpttlasta Boomadta alifeuviikdlla tulleitten »fiietJdjeii miubaan Italian ha3Ä;q«i& pitkitliyVäih' ja samaÖa TOuitildstiuivanikin._ Viimeisimpien uutistieltojerfi mulktoni presidenltti Giusieppe Sairagat on anltj^t h a l i t i i k ^ ibiumustetluiteh-r Häviän stosiaiidemokiDaiattisen ptiiolhi 72-vuotiaaIle Alessandro Pertinille. Heti tätfnän jällkteeff ituli kufterifciii toiaiiein) tiet», jonka miuikaan toisen öiaaibnaiisocBain jälköiseiiä Ikiaujtl^ valta- -«eömfsisa ollut fcristilliädemökräalttin^ puloto on nilmittänyt «naksi pääministerielhdokkaakseen Mariano Rumtor-nimisfen jäsenensä. Näitä rivejä kirjoittaessa (tiisitaina) ei ole vielä tieitöa . siiläj minMlaisiih tuloksiin näniä päämiitti^ikdbeliaat tunnusr tiBliiilssaan pääsefvät. Selvää on kuitterikin, eittä h,eidäin kummankin edeSsS oin melkoäsia vaöceulksia. Kristillisdeimolkraat- ISilfen puolue ei yksmään pysty minibunifcuiini vähemmi^töhial-latÄzksen nm vaikka sosiaMemöter^ttisen puo-fcorkeiinita johtoa väivalai mielkoinen miniöfcenMpeys, niin ' maindtuh puohiedn jäsenet eivät ole lainkaain ilotssaain) uusista taiftMiriteltiyrityksistä putolueteri kanssa, jonka ksHtesa (kiolboömulksessa-ölemisesta sosdalidemotoaatit iSi^vät viiiiööksi^ va'a!l)eissasuiiria vaalitappiosta. Äskett^ alKaheeri häUiltuspiilan taikana on luonnolliselsti malan heikkenevä taloudellinen ja poiliifltinen asemaa Italiaa toisesti maaiMansiodain jälkeen haMinneet porvarilliselt puolueet 6ivSt ote voineet maan talousvaikeuksia lievittää. Päinvasitoin ne Ovat entisestä syvemltyaaeetT^^ esimerkkinä tästä on Italiassa viime viikolla oHeyt suure* lakot. ViiMco siittenniaa-narttaina pysähtyi Italian rautatieliikeinne jkloko maassa. Tids^ taina jäivät työstä pois myös kaikkien muiden valtibn laitosten työläiset Koulut ja posti oUvait suljettuina. Vaikka läkkoladset vaativat ennenkaikkea parannuksia eläfceläisteai olosuhteisiin, niin samalla esitelttiin voimakkaasti myös poliittisttuoritodsia vaaftimuifcsia. HaUJtusta vaadiDtiin julistamaan uusfasiätineft ItaUan sosiaalinen liike-järjestö lait-toonalksi; Italian erioamislta NATOrsta, sekä maan ohjaamista e<£styfeen ja kansanvaHaiv tieUe. Mdile canadailaisille Italian (ktansan tailousvaikeudet näkyvät kaikkein alastomammin siitä suuresita siixtolaistulvasta, •mifca sieltä tulee Caoiadaan ja muihinkin maihin. Selvää on, etttä .Canada ja vissit_.muut maait ovait .hyötyneet-paljan_siitä_ fcun ItaHiasta on. saatu joukkomitassa "valmista" työvoimaa. Mutta.äe mikä on ollut esimerkiksi Canadan hyödy on saimaQlaj cöliit Italian möietys. Tidiansia ihmisiä kokoaa! nykyään Italiassa "kimpsunsa ja kampsunsa" ja lähtee siirtolaisiksi. Eräitten tietojen mu-kaiasi kuluvan vukxien ensimm^sen Jkuuiden ikiuukauden aikana ISlhtB 135,000 italialaista siirtolaiseksi. "Vaikka he matkusltavat nyt nopeasti kulkevilla junilla ja sudhkumoofctori-lentokoneil-la, eivätkä vkai^axmuissa ja -laivoissa kulten enn^en, niin tämä on ifaiitenkin epärdellyttävä tilastoftietoVkiiijoitti asiasta Milan n Golmo sj^skuiun 22 päiVäriä. Eräitten 'toisten arvovaltaisten tieltojen mukaan sieiltä on läibtenyl; siirtolaisiksi viimeksikiuiuneen 100 vuoden aikana 25 miljotonaia itaflialaislta. Sanomattakin on selvää, että nämä mil-joonait öuhiset olisivat voineet tehdä suunnattoman suuren määrän rakennustyötä Italiassa, jos heille olisi varattu siiheoi mahdoDisuus. Näin ei ole kuitenkaan menötelty ja kuiten ylläolevasta näkyy, Dtalian yksi huomaituin vientitavara on vieläkin ihminejn —siirtolaiseksi olosuhteiden palkosta lähtevät italialaiset. * * * Tätä porvarillisten väärinhaUininafli aiheuttamaa tilannetta voiitadsiin tietenkin ryhtyämäärätietoisesti, jodkin ehkä huomattavasti «alkaa vastaavasti parantamaan, jos Italian voimakas Ityövä^nliike saisi voimainsäi yhdistetyksi niin taloudellisten, kuin poliiMisten vaatimusten tueksi, ' Näin ei otte fauitenkaan tapahtunut. Italian sosialidemo-fcraattJtinen pu'ollue on kieltäyiynyt yhteistoimirmasta Italian suiuaten ja vaikutusvaltaisen kommunistisen publueen kanssa sanloanalla, että se on mieluinmiin yhteistoiminnassa porvaristoin kanssa. Tosiasiassa Pietro Nenmin johtama Sbsialidemo-faraattinen publite sanoutui iWti joitakin vuosia sitten yhteis-toioninnasta komunistisen putoOueen kanssa, liittyi koktoomus-haUltukseen fcrisitillisdemiokraattisen putaftueen kanssa ja menetti sen johdosta joukkomitassa kannatusta' viimdksipidetyis-sä vaitioHisissa vaaleissa. Vielä nylkin, joUöin sosialidemo-fcraattisen puolueen jäsenistö ja alempi jiöhtoporraskin vaatii sutoman muultftaimista — yhteisltoiminitaa työläisten eikä porvarien kanssa — Nemni kannattajineten pyilkii uuteen kokoomukseen kristillisdefmolkraattien kanssa. Tämä kysymys — työväen yhteistt;onninnanhylk!ää!miS!es-tä ja yhteistoiminnasta porvarien karissa — oli suurimpana piullinana lokalfcuun lopulla Riome's Palazzö dtei Congressissa pideftyssä sosiaKdemolkraalttfpuIoIIiueert edustajakokouksessa', m f e oli sivumennen sanoen puoluieen ensimmäinein kansaUi-_ nen köktoius sen jälkeen kun sosialistipuolue ja sosialidemk)- fcrtaattinen puJohie liittyivät yhteen v. 1966. Nyt Roomassa pidetyn edustatrakokouksen tärikeJmpä^ tehtävänä oli "sulattitaa koko puöhierakemie yhdtefksi' kökonai-naisuudetosi, siHä kaksi vuotta siHtten suoritettu yhdisltälminen jätti asiallisesti puhuenNjärjestökoneistJon ennalle'en, "sisältyen siihen eri ryhmien johtafjat, itoimlitsijät ja puoluie-eliimleltlkin. Mutta puoluetoöfcoiiksen oli vaäceia päästä yli siitä tosi-asiiaäta, elttä sosialistit menettivät puolitoistaimiljbibnfaa ääntä oltuaan kokoomulshallituksfessa kri!stillisdemafcraa!ttisön puolueen kanssa. Siitäkin huoiliinatta; vaikka puoluej<yhto ehdotti uuteen' ik<oko6muBha!llitulkseen"liittymistä, Roomien edustajakokous jätti -asian pöydälle uuden kesikuskomiltean raitfcaista-vaksi. Samoin kävi kaikkien muiden tärfceimpien poliitltisten ratkaisujen suhteen, sisältyen siihen puoluekoneiston yhdis-tänrniEteliidotus. Tosiasiassa sosialistipuolueen edustajaikokouk-seasa oli neljäeafillistä ryhmää, joilla ort oftnatt 6t1Mlsta)v6itlteen-sa ja järjestörakenteenäakin. TJMainen tilanne heikeritää htonnoaivsesti Italian työväen- — Indonesiassa tapahtui vuonna 1965 su)irinma8saniur)ia toisen : rikäai^aäiai/'jäillä- PörVitriit VbiiSk leHdisf» Rudtsissa^- In^ft nudssakin länsimaissa)' on miltei via^noft tapäh^iatä. Rubtsissa Jfnäbnesia on huonosti iudnettu niaa ja epSllenr että sama asian-tiia valUisee myös Suomessa,:to.: ttfsi nuofi ^ofsalaitfen' tJugä F i - losofer-järjestön edustaja Christer Hogst«dt. Hänen esitelmänsä Het singtssä lUttyi HYY:n ja Tricont-järjestön kolmannen maailmanr vilfckötii Aasia» päivänä käytyyn keskusteluun ja Informaatioon. Indonesian' väkiluku arvioidaan 110 mitioonaksi; Ma» on-näin Ollen viidenneksi c-udrinmaailmB^sa; V; 1965 likvidotaneissa sai surmansa eri arvioidefi mukaan 80<h00a-r- ^;000,e00 ihmistä. Luotettovimpien tietojeil mukaan uhrien määrä kohoaa noin miljoonaan*. Tämä^ merkitsee sitä, eftäenneii vuotta 1965 Indonesiassa^oU enemmän asukkaita kUih tätä nykyä; mainitsi Hogstedi Hogstedt sisällytti alustukseensa mfelko laajan historiall.sen tausta-celvityksen. Aina löytöretkien ajoista tämän vuosiäadan puoliväliin saakka Indonesian historia on yhdistettävissä eurooppalaisen ennen muuta hollantilaisen — kolonialismin vaiheisiin. Indonesinssa harjoitettu siirtomaapolitiikka on ollut tavanomaista julmempaa; siihen on S U D B U R Y N YMPÄRISTÖN V E R O N M A K S A J I E N HUOMIOON Tämä kirjoitus ei koske ainoasr taan teitä; vaan se on hyvin tärkeä meille kaikille. Te tunnette nämä meidän nopeassa tempcfsa muuttuvat aikamme, jotka samalla koskevat meidän koulujamme ja niiden opetusmenetelmiä. Nyt tulee tapahtumaan suuri muutos Sudburyn j a .sen ympäristön 91 koulussa, sillä tulevana vuotena näitä kouluja ei enää hallitse pienet koulul^iutakun-nat vaan kuusi henkilöii Sudburyn kaupungista ja 4 henkilöä kaupungin ympäristökunnista. (Katolilaiset koulut ovat eri koululautakunnan alaisuudessa.) , Arvoisa lukija varm^cnkin käsittää, että yhtä meidän alueistamme TikTT)rstrict~Ward~l*rö7^folT^^ luu Copper Cliff on Casimir, Jen-nings, Appleby, CosbyrMason, Mart-iand, Ratter, Dunnet, Hagar town- ?hip, S. S. No. 1 Broder & D i l l, S. S. No. 2 Broder, S. S. No. 3 Broder; Cleland & Dryden T, S. A.. D i l l Cleland, Secord & Bunvash T. S. A., Allen ii Bigwood T. S. A., tulee tässä uudessa "suurkoululautakunnas-ja" edustamaan ainoastaan yksi henkilö. Tässä asetetaan äärettömän suuri vastuunalaisuus j a luottamus yhden henkilön kannettavaksi. Nykyinen Wanupin koululauta-. kunta käsittää asian vakavuuden ja haluaa edustajan tähän uuteen suur-koululautakuntaan. Syvällisen harkinnan jälkeen me valitsimme marraskuun 18 pnä ehdokkaaksemme Duncan F. Sophan. Muita ehdokkaita tulee olemaan neljä, mutta monelle meistä hyvinkin tuntemattomia henkilöitä. Mr. Sopha on kuitenkin entisen Wanupin koululautakunnan jäsen ja paikallinen asukas sekä suuri veronmaksaja. Hän "farmaa" j a käy työssä muuallakin, toisin sanoen hän on yksi meistä. Hän ymmärtää veronmaksajien vaikeuksin ja jos valituksia tulee, niin yrittää helpottaa valittajan asemaa ja hän yrittää saada aikaan myöskin parempaa opetusmenetelmää. Arvoisa veronmaksaja varmaankin käsittää; että tämän uuden koululautakunnan valinta voi merkitä meille paljon enemmänkIn kuin mitä tällä hetkellä ymmärrämme. Siis pidetään huoli, että jokainen äänestää joulukuun 2 pnä kunnon henkilöä omalla äänestysalueellaan ja Wanupin kansakoululla äänestetään Duncan F. Sophaa, sillä me haluamme, että meilläkin on edustajamme tulevassa suurkrailulautakun-nassa. — Kiittäen, T. S. A . D i l l , Cleland. Secord and Bun\'ash School Board. luokan asemaa nykj^ssä krii-- sivaiheessa. Toisaalta on_jtietenr kin mahdollista, että sösialisti-pu'olueen johtajalt menevät, kaikesta hulolimiaifcta kokoomushallitukseen . krisitilUisdemokraafc-tien kanssa-, jotJka ftiotenkinj käyttäisivät hyväkseen entistä enemmän "nuorempien halli-tusfcuimppaniensa" apuiai nimenomaan sosialiatipuloiueen ylei-r sen heikkeneimisen ja sleln sisäisten erimielisjryksien johdosta. Mutta jos sosialistit kieltäytyvät liittymästä' kristillisdemokraattien nuoremmaksi kumppaniksi fcokoolrauislhalli-tukseen, silloin vbi Italiah hallituskriisi piltkilltyä ja mdtkis-tua mölko paljon. iuUiuiiut vanhan indoneaialalsen, s^immiltäfin hyvin demokraattisen kyläyfrfefeÖjStfestelnlän murskaaminen jö uuden r i i s t o v U j e ^ n perustuvan järjestelmän luominen. Seurauksena on ollut indonesialaisten talonpoikien luisuminen alistettuun asemaa», heidän lisääntyvä köyhyytensä ja olojen taantuminen, joka jatkuu tänäkin päivänä \ ~ PUOLUEMUODOSTUS Indonesialaisten vastarinnalla on myös pitkä perinne siirtomaapolitiikan historiassa: Pian kuitenkin jour duttlui toteamaan, etta Japanin ar^ meija oli luonteeltaan fasistinen. Sen menetelmänä o l i ottaa indonesialaisia virkamiehiä valtiokoneistoon^ j a jopa-armeijaan. mutta valta jäf^kuitenkin viime kädessä japanilaisille. Perusteluina talle alistamiselle pidettiin„,perinteelli8tä siirto^ maaherrojen tunnusta: Indoensian johtajia koulutettaisiin, jotta he oppisivat myöhemmin itse hallitsemaan maata. Indonesialainen vapautusliike oli iakautunut edelleen kahria. Suhtautuminen japanilaisiin oli vedenjakajana. Porvarilliset nationalistit suostuivat neuvotteluihin japanilaisten kanssa, militantit nationalistit ja kommunistit esiintyivät miehittäjiä vastaan. Vuonna 1944 oH Indonesian saar i l l a useita vapautussissijoukkoja. Sodan päättyminen ja Japanin luhistuminen avasivat tien Indonesian itsenäistymiselle ja v. 1945 elokuun 17 pnä Sukarno julisti maan itsenäiseksi. Hänen kuuluisa ohjelmansa Indonesian kansallisesta kehittämisestä perustui viiden periaatteen varaan: 1) nationalismi, 2) humanismi 3) parlamentarismi, 4) kansallinen itsenäisyys ja 5) uskonto. H O L L A N T I L A I S T E N P A L UU Hollantilaisille rikkaan siirtomaan menettäminen oli katkeraa ja y r i t t i - vätkin nopeata paluuta sodan jälkeen- Heidän yrityksensä kuitenkin epäonnistui ja vuonna 1Ö50 maan itsenäi.syys voitiin julioiaa uudemman kerran. Indonesian vapautusarmeijassa lujittui jako vasemmistolaisiin ja antikommunistisiin voimijn Yhteenottoja tapahtui jo 1950, 50,- 000 kommunistia surmattiin. Murhista vastasi taantumi'k.sen johtohahmo kenraali Nasution. Parlamentarismi synnytti Indone-siassa 195Q-Iuvun alussa viitisenkymmentä eri puoluetta, jotka kilpailivat keskenään vaikutusvallasta. Itse parlamentarismia kohtarn tunnettiin vähän kunnioitusta. Sukarno oli n i i den jouko.ssa, jotka taiusivat tilanteen kestämättömyyden. Vuonna 1955 hän järjestytti yleiset vaalit. Vaalitulosten perusteella maahan syntyi neljä suurta puoluetta, yksi niistä kommunistinen puolue, joka sai vaaleissa 8 miljoonan äänen kannatuksen. CIA J A TAANTUMUS Vuonna 1957 alkoi Sumatrasta häsin vastarinta Sukarnoa vastaan. Toimintaa johtivat antikommunisti- .set voimat ja siihen voitiin osoittaa osalliseksi myös Cl A. Amerikkalaisten mukaantulo ja heidän osuutensa paljastuminen herättivät Indonesian nationalisteissa selvemmin anti-im^ perialistista asennoitumista. Vanha jako kuitenkin säilyi j i lujittui. Indonesialainen yläluokka tukeutui yhä voimakkaammin armeijaan ja sitä vastassa olivat vasemmistona-tionaljstit ja kommunistit. Armeijaa vahvistettiin jatkuvasti ulkovaltojen tuella Ja armeijan osuus valtion-budjetista kohosi aina 82 prosentt i i n. Sukarno matkusteli näihin aikoir hin runsaasti ulkomailla. Hän teki matkoja länteen, mutta, myös sosialistisiin ^maihin. Palattuaan matkoiltaan h^n* totesi, jettei tndon^iallS oltot' paljonkaan dpltfa>)aa d^lgeri^^^^^^ roituneilta länsimailta ja Sukarilon ajatuksena oli "indonesialaisen BO-fialismin" aikaansaaminen. Samaan aikaan huononivat suhteet USA:n: kanssa virallisella valtiollisella tasolla j a vuonna 1964 Sukarno toivotti amerikkalaiset "helvettiin apuineen". Kaikesta huolimatta s i säpolitiikassa ei pystytty toteuttamaan anti-imperialisti8t?t pblitiikkaä USAn kontrolloi riittävässä määrin armeijan kenraaleja ja sen yhteydet reaktionäärisiin voimiin olivat lujat. USA:n asenteesta Indonesiaan kertoo presidentti Eisenhovveriii lausuma vuodelta 1953. Hän totesi tällöin, että jos Indoheeia menet«t-täisiin Malagan niemimaata voitair s i in tuskin enää puolustaa. Kaak* kois-Aasian tina ja muut luonnonrikkaudet näyttelivät tärkeätä osaa USA;n taloudelisessa ekspansiossa; Sen Kaakkois-Aasian strategiaan liittyi Indonesia olennaisena renkaana ketjussa, johon kuuluvat muut tämän maailmankolkan maat; Huoli"va<paan maailman" asemien 5äilyttämisestä koski myös Indone- .siaa: Kansallisten ja vasemmistovoi-mien asema Indonesiassa oli lujit^ lunut 1960-luvun alkaes.«a. Kommunistisen puolueen jäsenmäärä kohosi 3 miljoonaan, sen kannattajia l i : kaikkiaan 15 miljoonaa, , K A A P P A U S Y R I T YS Tässä tilanteessa tapahtui vuoden 1965 lokakuun 5 pnä vallankaappaus yritys. Se o l i huonosti organisoitu ja tuomittu epäonnistumaan. Yritys syntyi armeijan sisällä, se o l i suunnattu oikeistolaista kenraalien neuvostoa vastaan. Mm. kommunistisen puolueen pääsihteeri Äidit on kutsunut sitä armeijan sisäiseksi tapahtumaksi. CÄkeistolalset kenraalit jär- . iestivät 12 tunnin sisällä vastaval-lankaappauksen ja keikaus tarjosi heille tilaisuuden toteuttaa saman tien suunnitelmansa kommunistien eliminoimiseksi. Sukarno syöstiin vallasta ja johtoon tulivat kenraalit Suharto ja Nasution.. On arvioitu, kuinka p&ljon amerikkalaisilla taustavoimilla on ollut osuutta Suharton ja Nasutionin pyrkimyksissä. Vallankaappaus teki mahdoliseksi puolen vuoden sisällä arviolta miljonan indonesialaisen murhaamisen ja kommunistisen puo lueen hajottamisen. Sanalla se auttoi, kuten mm. New Y o rk Timesin James Reston 1966 epäsuorasti tuo i l m i . VVashingtonin ja Indonesian korkeita virkamiehiä luomaan läheisempiä keskinäisiä suhteita. Vallankaappauksen jälkeinen Indonesian ulkoministeri Adam Mi.lik on puolestaan antanut tunnustusta Hubert llumphreylle todeten, että varapresidentti on antanut suuria tukea Fn-c'. onesian "demokraatti^^^ille* ^roimille Myös taloudellisesti ksappaus on merkinnyt paljon Indonesian kehi- •,yk.selle. Suharton yriiykset parantaa valtion taloutta ovat johtaneet siihen, että inflaatio on noussut n. 800 prosentia. Ulkomaisen yritystoiminnan intresseissä 0)i tärkeintä osaa näytellyt öljy. Vuosina 1964— 65 o l i kansallinen vas^.'mistolainen ammattiyhdistysliike saanut valvontaansa suuren määrän k r m i ja öljy-plantaaseja. Vuonna 1965 vieraili USA:n nykyinen Saigonin-suurlähettiläs diplomaattiasioilla Sukarnon luona vaatimaan, että plantaasit on raatava takisin. "UUSI JÄRJESTYS" Uusi järjestys, ohjelma jonka Suharto tarjosi joululahjana ulkomaiselle pääomalle 24; 12. 1966, sisälsi lain ulkomaisten investoijien ,';aojelemisesta sotaa, vallankumous- , Helsinlri. — S»ikaveturitilauk-semme sijoittamista Neuvostoliittoon vastustava "isämirtlaaUineii kansanliike" yrittää vielä aivan viime päivinä ^ ennen hailituksen tiedoni. antoa—^voimakasta propaganda-porthistusfa. Asiallisuus tästä samoin kuin aikai8em«43Stakin- oppo^ sitiohysteriasta on kaukana. On ollu^ sangen kuvaavaa, että sähköveturiti-lauksen sijoittamista kotimaahian on perusteltu jopa traditionaalisilla ja pieteettisylUä. Joukossa on o l l u t peräti professoreita. Jos haluttaisiin olla oikein^ traditionaalisia ja lue-teettejä, niin näiden'Herrojen olisi syytä pukeutua humtimekkoon ja tilohivirsiiiihiri, tekisi--niieli. sanoa, ; Viimeisenä oljtfnkortena_koliittai-seri tilaökseii puolesta oh käytetty vientimahdollisuuksia^ Mutta kun rupeaa tutkimaan' läheh^miil näitä väitteitä, niin n6 ova», joko täysin harhaanjohtavia t a i ' yliiVialkaisuuk-sia. Se nyt sentään ruvetaan myöntämään; että suomi ei pysty viemään sähkövetureita jo vuosikausia niitä valmistaneiden teollisuusmaiden markkinoille. "Veturin viejät" viittaavat kehitysmaihin, pystymättä mainitsemaan tarkkoja osoitemaita- Näillä markkinoilla on meillä myös ylivoimaiset tekijät vastassa. Ensiksi kehitysmaat ovat köyhiä. Ne eivät pystyisi maksamaan käteisellä eivätkä liioin omilla vientituotteillaan, vaan ne vaatisi\;at sangen pitkiä, ylipitkiä luottoja. Suomessa ei ole niin vahvoja yrityksiä, jotka tähän pystyisivät. Siihen ei pystynyt Krupp konsernikaan. Se kyllä myi vetu-reitakin luotoilla, mutta teki kon^ kurssin. Valtiota ei voida ajatella kaan tällaiseen "kehitysapuun". Kehitysmaat voivat saada ja saavatkin maailmanpankilta 10—25 vuo den luottoja käyvällä kansainvälisellä korolla ja sen.sisarjärjestöltä IDA:lta ns. "pehmeitä luottoja" ("soft loans") korottomana ja 50 vuoden kuoletusajalla. Mutta näitä kehitysluottoja ei voida käyttää m i tä j a kapinaa vastaan. Ulkomaisille yrityksille annettiin täydellinen voiton kotimaahan palauttamisen oikeus sekä kaupan päällisiksi 5 vuoden verovapaus. USA:Ua -Oli näin ollen syytä olla tyytyväinen uuteen hallitukseensa Indonesiassa. Tj^ty- /äisiä olivat ennen muuta U.S. Goodyear Co., Pan American G i l , U.S. Rubber, Singer Sewing Machine ja lukuisat muut amerikkalaiset yritykset. Amerikkalaiset olivat jo ennen kaappausta usean vuoden ajan tutustuneet oloihin Indonesiassa. Ryhmä amerikkalaisia rauhanjoukkoja oli muun muassa käynistämäs-iä "taistelua malariaa vastaan". K u vaavaa on, että joukossa ei ollut lääkäreitä lainkaan, pelkästään geologeja. Indoneiassa vallitsee tällä hetkellä nälänhätä. Korruptio maassa l i sääntyy, elintaso huononee. Amnesty Internationalin tutkimuksen mukaan Indonesiassa on edelleen 100,- 000 poliittista vankia. Vuonna 1965 heitä oli noin 300,000 mutta 200,- 000 on kuollut keskitysleireillä. Christer Hogstedt, joka on Sosia-listiska Förbundel järjer-töh puheen johtaja Ruotsissa, tarkasteli alustuksensa lopuksi niitä kysymyksiä, j o i hin vasemmistolaisen liikkeen kaikk i a l l a maailmassa olisi pystyttävä vastamaan, jotta vastaavanlaiset tapahtumat pystyttäisiin estämään. Anti-imperialistiseen kokonaisstrategiaan liittyvistä kysymyksistä tarjoavat Indonesan tapahtumat traagisen mutta samalla tarkan erittelyn alaiseksi otettavan ongelmakentän, todettiin alustuksen jälkeen syntyneessä keskustelussa. hiftkään kabineteissif' toh^ifain sopimuksiin. Nunpä jos kehitysmaat tilaisivat maailmanpankilta tai YD-A : l t a saamiensa luottojen turvin esi* merkiksi sähkövetureita; n i i n kauppojen :on tapahduttava J u l k i s e n Wl-pailupferiaätteen ^ÄJalia.' Ludtto-len kä>'ttöä seurataan koko ajan tarkoin. Tällöin suuret kansainväliset s^követurikonsernit vetäisivät; k y l lä meidän tahrjouksiemme alta maton pois. Eräässä veturitehtaitteti' nintiin pannussa lausumassa m a i n i t a a n m m : "Jokainen valtio suojaa fÄllä hetkellä ömäa vetuWteonisu\ltt'äan voimakkaasti ja yleensä valtion teknillistymisen taso mitäif.an mm. ve-turiteoUisuudeii mukaan; vEsimer-ftuotsissa valittiinisken tilaus, jossa ruotsalainen valmistaja tarjosi muita korkeammalla hinnalla yetureita, ja ulkomaiset tarjoajat jätettiin pois." Ensimmäisen kerran tuli tuskin kuulluksi, että jonkin maan teknistymisen taso mitataan veturiteoUi-juudella! Suomi on kuitenkin pääs-- s y t Y K : n "hyvinvointivaltioideh" t i lastoon sekä IDA:n 18 rikkaan e l i luottoja antavan maan joukkooh kokonaan muiden tekijöiden kuin ve- 'urien valmistuksen pohjalla: Mainitusta lausumasta paistaa myös selvästi esille pyrkim.ys omaan sähkö-veturituotantoon valtion tukipalkkioiden avulla. Ruotsi on paljon rikkaampi maa kuin Suomi, joten sillä on varaa pitää yllä tukipalkkioitua sähköveturituotantoa. Kuinka järkevää ja edullista se on, on taas ruotsalaisten asia. Meillä Suomessa ei ole varaa perustaa uurta raskasta teollisuutta —. ei edes kansallisien maineen (national prestige) nimissä — pienen 90 kappaleen kotimain sen sähköveturin tilauksen vuoksi eikä l i i o in kehittää sellaista toiveisiin perustuvaa vi<ititeollisuuden haaraa, joka perustuisi lukipalkkioi-' hin. Eräs tärkeä asia yritetään kuitata kädenheilautuksena. "Kotimaista"- ja neuvostoliittolaista säh-követuria vertaillaan siten kuin molemmat olisivat protoiyj.'ppejä. Totuus on kuitenkin se; että "kotim)ai-nen" sähköveturi on vasta taiteilijan näkemyksenä, piirustuslaudalla, kun sen sijaan, neuvostoliittolaiset sähköveturit ovat kulkeneet vuosikausia yhteensä miljoonia kilometrejä luonnonolosuhteissa, jotka vastaavat meikäläistä ilmastoa ja maastoa. Piirustuslaudalla olevasta prototyypistä ei voi vielä päätellä, minkälainen on itse prototyyppi j a onko tämäkään ilman muuta vietävissä sarjatuotantoon. Piirustuksista prototyyppiin ja edelleen .sarjatuotantoon on raskaalla konerakennusalal-la monta tuntematonta tekijää, jotka ovat aiheuttaneet vakavia takaiskuja. Tämä on saatu todeta monesti kansainvälisen suurteollisuudenkin piirissä. — Libra. Suomen sijainnista ed Jfieskustelthi NATOn ministenneuiiroistossa Helsinki. — Heläingin Sanomissa viime viikolla ollessa uutisessa väitettiin, että Naton ministerineuvoston kokouksessa Brysselissä olisi keskusteltu suurvaltojen välisestä nk. harmaasta vyöhykkeestä j a sijoitettu Suomi tällaiseen vyöhykkeeseen kuuluvaksi. Ulkoministeri Ahti Karjalainen ilmoitti myöhemmin, että Helsingin Sanomien tieto on perätön. Ulkoministeriön saamien tietojen mukaan Naton ministerineuvoston kokouksessa ei ole keskusteltu tällaisesta harmaasta vyöhykkeestä eikä mainittu sellaisessa yhteydessä Suomen nimeä. PÄIVÄN PAKINA HYV/N TÄRKEITÄ ELÄKETIETOJA Lehtipa-Jassamme vuosiikaaisia •valmistettu Taskuikialenteri on aina ollut hjrvin suosit;tu kirjanen sekä ajanteoihtiaiisuiitenisa että halvan hintansa ja ikäytännöllisen kokonsa perasteella. Suhteellisen pienestä koolta ihu'olimQUa Taskuikalenterissa on "almianakkaan" ifcuuluvat tärkeitn-mät osat, eri päivien yhteyteen ikuuliunria henkilÖUeftoja, viralliset juihlaipäivät jne. Eriikoisuutema ©nsi vuoden (1989) Ta.;ikukalcn)terissa on melko yksityskobtainen selostus Catnadan vainhuudoneläkkeistä ja eri-koisesbi niiden etuisuulksista. Vanhuudeneläitokeistä on aikai-seanmmikin ollut perustavaa laatua olevia tietoja, mutta tÄnä vuonn» ion mäitä peniistietoja täydennetty ja lisiäk&i otcittu rumsaiasti seikasiii yksityusikahtflisia tietoja, jotka vol-va) t o l la ennemmin 'tai myöhenimjn meille kaikille hyvin tarpeiDllisia.^ • Nämä tiedot vainhuiudeneläkc-jäirjestelmiemme otuisuuikgisba civat siis käytelt'ävlssä suomenklo- 'lisinii j a niinmuodoin nyt ilmestyvää Tasikulkaloniteria 1989 kan- ^nattiaia pitää iallesisa pitommäinkin ,aiiikaa, sillä toisifcakei-taa tässä k i r - jasesista mäin yksiityislkohtaisia tie- ,t)oja näistä 'tuiiki tärkeistä asioista ei todmnäköiseisti 'julkaista. Kuitein sainottu, Canadan eläke-jiärjesitelmä on yleispiirtein meiHe ikaiikille tunncibtu.. Tuinhettua on esim. e*tä( se koostuu kahdestia eri eläkejärjestelmältä, Peruiseläkiketrä itä( Old Age Seouiity) mikä va-raia kaiikilie viss>in iikäraijan ylittä- .neille Canadan asukkaille noin i$75.00 ikk. työsuihteis'U'n pcinistur van CaSadam «läkesuamnitdman CnheCafniadian Pensdoin PJiam) miis-tä saaidaiain vnihiutideiieiläikettä sillä .poi-uatieeUa;, 'kuiinflca kaluan ja kuin-ika ipailjon kuuikausittadin on henkilö/ ja ihänem. 'työnantajansa sen kassaan malksiainiut. V äihemmän tujiinetitiuja' selkikoj a lOvat kaiketi ;ne, kuinka ipaijon snn-ivat) "jäilikeen j^äärteet" Camiadan elä-kesuiuininitelimiain iperuffteella etui-isuuiksiifli eslmerkiikid perheen isän ikiuolom'ainitiaipau(ksen johdoista: l\)liin-ikälaistra hauitaufsaipuai voldaiin saada, ikuiiikn iparj<Jih" eiatoetta lesikille jta laipai'!!»? Juauii inäihin viimieikslmaAniittui-ihinkyisiymyksiln pyrkii myt ilmcs- 'tiynyt TaskuikalonttMl antamaan 'fcansaJafisillemme ymmärrettävä*, joskin supipeat ttedon. Täisiä vuiodiesta alifcaeni Cattadan eläikesuiujuiiiteliman pohijaJla on jäl-ikeenjäämeille saatavissa seuraA-ivanlaisiia «tuisuuiksiia: 1. Hautaus- >a!&u (Deaitih Bemefit); 2. lesikien «läike 3; työkyvyttömien leskien leläBce ila 4. orpiojen eläke. Näiiden etuisuiukisien saannin yh-itcjnä ehtoma on, että miehen (toi„ .naisen) on piitämyt malksjtä:'Canadan eläikeikassaam—vähinitään 3 ivuiol|ba cmnenkuim hänen jälkeen-jHämeemsiäofvat oikeutettuja saa- •imaian, sniiiä. Toisaalta., valtavasti suurin osa viimeiset ikoJme vuotta, työmarkki- .nioilla olleisitia canadalaisista on tämän vuoden loppuu/n mennessä itäiyitläinyb itämnän alimimain maksu-rnjflin — j a n i in muodoin leskillä ja Ini^silJla on oikeus ^ l a d a näitä etuiirsiuulksia eläikekassiaftn niaksa- .neen iheinkUön (miehen tai naison) ikuioJiemian jälkeen. Rajoitettu tilla ei sitä tässä y h - . iteytfessä öailU, muitta juuri ihnes-itiyinecissäTaisAcukalenterissa on mel ikjo yksityislkoihtioijse* tiedot juuri, näiistä tärkeistä yksityikohdista ja siitä, minkälaisen eläkkeen esimerT-kiksi saa a l l e 65-vuotias leski j a isanokaamme: alle 45TVUiOtias jne. Eriibtädn itärkeätä on tämä: K I N ifcaan ei näitä etuisuuksia tuo j S l - keengääiviille hopealautasella tarjo- ,t>0n, elleivät asianomaiset itise niistä huolehdi. Petniselälke (vähän y l i $75 k k ) tullee tammiifcuusta. (1969) alkaen kaiiitoille 66 vuo*ta itäyttäville sillä ehdolla, eftitä asianomainen t&yt- 1|ää anomuskaavakkeet ja anoo sitä Samoin on huoleihddttaiva osaltaan muiden eläike-etuisuuöcsien saannista. . ' J a j u u r i tässä on "tieto valttia' — tieto siitä, mitä oikeuksia jäl-keemjäävilläi on Ikuolemaintiapaus- Ilen yhteydessä ja mditä etuisuuksia m myös eläkeiläisellä yleensä' työstä pois (jäiädeissään. . Juuri (tällaisia. tietoja on saatavana nyt ilmestyvässä V. 1969 Tas-ikuikialenterissa. Se rahia, mikä käytettään Tasku-kalenteriin ostoon, j a se aika-i m i kä käjiietäSn eajmerkifei' HSSmn eläkekysymvysta selvittäväh osan ilulkeimiseen, tulee fcäsittäiäfcöemme ihyvin jia eduillisesbi käytetyksi. . .Kuisbannuciben suiunnat^oman suu •resita Hsäänitymlisestä / ^Ai^flimatlia Taakuitoalenterin hinta oh v l e l M i n vain 75 sentttiö. Känsäkoura,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 28, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-11-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus681128 |
Description
Title | 1968-11-28-02 |
OCR text |
Torstai, p; — Thursday, Nov. 28; 1968
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS.
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
EDITOniW.-eia.UHE» MANAOBRr. £SUKSI
' T&EPHpiMli Ö^ici A^D Ebiyo«^AL O f A ^ i ^
piddlriring Co. Limited. 106^^102? BteÄfe VeÄ; #idbu^i . O & M
ÄtoaiiJfe ÄldiMö: »»»^6*.
AdttfUsLbg rstes upon applicatlon, txaoslatlon I):ee oi xHaaxe^.
Aothorlzed as isecond clasa mall \ x s , t b e : f ^ - ( ^ 6 ^ : t > ^ ^
lVk.(K11.00,(!kk.«S.T6
Indonesian
Italian llällititöpttlasta
Boomadta alifeuviikdlla tulleitten »fiietJdjeii miubaan Italian
ha3Ä;q«i& pitkitliyVäih' ja samaÖa TOuitildstiuivanikin._
Viimeisimpien uutistieltojerfi mulktoni presidenltti Giusieppe
Sairagat on anltj^t h a l i t i i k ^ ibiumustetluiteh-r
Häviän stosiaiidemokiDaiattisen ptiiolhi 72-vuotiaaIle Alessandro
Pertinille. Heti tätfnän jällkteeff ituli kufterifciii toiaiiein) tiet», jonka
miuikaan toisen öiaaibnaiisocBain jälköiseiiä Ikiaujtl^ valta-
-«eömfsisa ollut fcristilliädemökräalttin^ puloto on nilmittänyt
«naksi pääministerielhdokkaakseen Mariano Rumtor-nimisfen
jäsenensä.
Näitä rivejä kirjoittaessa (tiisitaina) ei ole vielä tieitöa
. siiläj minMlaisiih tuloksiin näniä päämiitti^ikdbeliaat tunnusr
tiBliiilssaan pääsefvät. Selvää on kuitterikin, eittä h,eidäin kummankin
edeSsS oin melkoäsia vaöceulksia. Kristillisdeimolkraat-
ISilfen puolue ei yksmään pysty minibunifcuiini vähemmi^töhial-latÄzksen
nm vaikka sosiaMemöter^ttisen puo-fcorkeiinita
johtoa väivalai mielkoinen miniöfcenMpeys, niin
' maindtuh puohiedn jäsenet eivät ole lainkaain ilotssaain) uusista
taiftMiriteltiyrityksistä putolueteri kanssa,
jonka ksHtesa (kiolboömulksessa-ölemisesta sosdalidemotoaatit
iSi^vät viiiiööksi^ va'a!l)eissasuiiria vaalitappiosta.
Äskett^ alKaheeri häUiltuspiilan taikana on luonnolliselsti
malan heikkenevä taloudellinen ja poiliifltinen asemaa Italiaa
toisesti maaiMansiodain jälkeen haMinneet porvarilliselt puolueet
6ivSt ote voineet maan talousvaikeuksia lievittää. Päinvasitoin
ne Ovat entisestä syvemltyaaeetT^^ esimerkkinä tästä on
Italiassa viime viikolla oHeyt suure* lakot. ViiMco siittenniaa-narttaina
pysähtyi Italian rautatieliikeinne jkloko maassa. Tids^
taina jäivät työstä pois myös kaikkien muiden valtibn laitosten
työläiset Koulut ja posti oUvait suljettuina.
Vaikka läkkoladset vaativat ennenkaikkea parannuksia
eläfceläisteai olosuhteisiin, niin samalla esitelttiin voimakkaasti
myös poliittisttuoritodsia vaaftimuifcsia. HaUJtusta vaadiDtiin julistamaan
uusfasiätineft ItaUan sosiaalinen liike-järjestö lait-toonalksi;
Italian erioamislta NATOrsta, sekä maan ohjaamista
e<£styfeen ja kansanvaHaiv tieUe.
Mdile canadailaisille Italian (ktansan tailousvaikeudet näkyvät
kaikkein alastomammin siitä suuresita siixtolaistulvasta,
•mifca sieltä tulee Caoiadaan ja muihinkin maihin. Selvää on,
etttä .Canada ja vissit_.muut maait ovait .hyötyneet-paljan_siitä_
fcun ItaHiasta on. saatu joukkomitassa "valmista" työvoimaa.
Mutta.äe mikä on ollut esimerkiksi Canadan hyödy on saimaQlaj
cöliit Italian möietys.
Tidiansia ihmisiä kokoaa! nykyään Italiassa "kimpsunsa
ja kampsunsa" ja lähtee siirtolaisiksi. Eräitten tietojen mu-kaiasi
kuluvan vukxien ensimm^sen Jkuuiden ikiuukauden aikana
ISlhtB 135,000 italialaista siirtolaiseksi. "Vaikka he matkusltavat
nyt nopeasti kulkevilla junilla ja sudhkumoofctori-lentokoneil-la,
eivätkä vkai^axmuissa ja -laivoissa kulten enn^en, niin tämä
on ifaiitenkin epärdellyttävä tilastoftietoVkiiijoitti asiasta Milan
n Golmo sj^skuiun 22 päiVäriä.
Eräitten 'toisten arvovaltaisten tieltojen mukaan sieiltä on
läibtenyl; siirtolaisiksi viimeksikiuiuneen 100 vuoden aikana 25
miljotonaia itaflialaislta. Sanomattakin on selvää, että nämä mil-joonait
öuhiset olisivat voineet tehdä suunnattoman suuren
määrän rakennustyötä Italiassa, jos heille olisi varattu siiheoi
mahdoDisuus. Näin ei ole kuitenkaan menötelty ja kuiten ylläolevasta
näkyy, Dtalian yksi huomaituin vientitavara on vieläkin
ihminejn —siirtolaiseksi olosuhteiden palkosta lähtevät
italialaiset.
* * *
Tätä porvarillisten väärinhaUininafli aiheuttamaa tilannetta
voiitadsiin tietenkin ryhtyämäärätietoisesti, jodkin ehkä huomattavasti
«alkaa vastaavasti parantamaan, jos Italian voimakas
Ityövä^nliike saisi voimainsäi yhdistetyksi niin taloudellisten,
kuin poliiMisten vaatimusten tueksi,
' Näin ei otte fauitenkaan tapahtunut. Italian sosialidemo-fcraattJtinen
pu'ollue on kieltäyiynyt yhteistoimirmasta Italian
suiuaten ja vaikutusvaltaisen kommunistisen publueen kanssa
sanloanalla, että se on mieluinmiin yhteistoiminnassa porvaristoin
kanssa. Tosiasiassa Pietro Nenmin johtama Sbsialidemo-faraattinen
publite sanoutui iWti joitakin vuosia sitten yhteis-toioninnasta
komunistisen putoOueen kanssa, liittyi koktoomus-haUltukseen
fcrisitillisdemiokraattisen putaftueen kanssa ja menetti
sen johdosta joukkomitassa kannatusta' viimdksipidetyis-sä
vaitioHisissa vaaleissa. Vielä nylkin, joUöin sosialidemo-fcraattisen
puolueen jäsenistö ja alempi jiöhtoporraskin vaatii
sutoman muultftaimista — yhteisltoiminitaa työläisten eikä porvarien
kanssa — Nemni kannattajineten pyilkii uuteen kokoomukseen
kristillisdefmolkraattien kanssa.
Tämä kysymys — työväen yhteistt;onninnanhylk!ää!miS!es-tä
ja yhteistoiminnasta porvarien karissa — oli suurimpana
piullinana lokalfcuun lopulla Riome's Palazzö dtei Congressissa
pideftyssä sosiaKdemolkraalttfpuIoIIiueert edustajakokouksessa',
m f e oli sivumennen sanoen puoluieen ensimmäinein kansaUi-_
nen köktoius sen jälkeen kun sosialistipuolue ja sosialidemk)-
fcrtaattinen puJohie liittyivät yhteen v. 1966.
Nyt Roomassa pidetyn edustatrakokouksen tärikeJmpä^
tehtävänä oli "sulattitaa koko puöhierakemie yhdtefksi' kökonai-naisuudetosi,
siHä kaksi vuotta siHtten suoritettu yhdisltälminen
jätti asiallisesti puhuenNjärjestökoneistJon ennalle'en, "sisältyen
siihen eri ryhmien johtafjat, itoimlitsijät ja puoluie-eliimleltlkin.
Mutta puoluetoöfcoiiksen oli vaäceia päästä yli siitä tosi-asiiaäta,
elttä sosialistit menettivät puolitoistaimiljbibnfaa ääntä
oltuaan kokoomulshallituksfessa kri!stillisdemafcraa!ttisön puolueen
kanssa. Siitäkin huoiliinatta; vaikka puoluej |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-11-28-02