Vapaus, November 28, 1968

              Torstai, p; — Thursday, Nov. 28; 1968
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS.
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
EDITOniW.-eia.UHE» MANAOBRr. £SUKSI
' T&EPHpiMli Ö^ici A^D Ebiyo«^AL O f A ^ i ^
piddlriring Co. Limited. 106^^102? BteÄfe VeÄ; #idbu^i . O & M
ÄtoaiiJfe ÄldiMö: »»»^6*.
AdttfUsLbg rstes upon applicatlon, txaoslatlon I):ee oi xHaaxe^.
Aothorlzed as isecond clasa mall \ x s , t b e : f ^ - ( ^ 6 ^ : t > ^ ^
lVk.(K11.00,(!kk.«S.T6
Indonesian
Italian llällititöpttlasta
Boomadta alifeuviikdlla tulleitten »fiietJdjeii miubaan Italian
ha3Ä;q«i& pitkitliyVäih' ja samaÖa TOuitildstiuivanikin._
Viimeisimpien uutistieltojerfi mulktoni presidenltti Giusieppe
Sairagat on anltj^t h a l i t i i k ^ ibiumustetluiteh-r
Häviän stosiaiidemokiDaiattisen ptiiolhi 72-vuotiaaIle Alessandro
Pertinille. Heti tätfnän jällkteeff ituli kufterifciii toiaiiein) tiet», jon­ka
miuikaan toisen öiaaibnaiisocBain jälköiseiiä Ikiaujtl^ valta-
-«eömfsisa ollut fcristilliädemökräalttin^ puloto on nilmittänyt
«naksi pääministerielhdokkaakseen Mariano Rumtor-nimisfen
jäsenensä.
Näitä rivejä kirjoittaessa (tiisitaina) ei ole vielä tieitöa
. siiläj minMlaisiih tuloksiin näniä päämiitti^ikdbeliaat tunnusr
tiBliiilssaan pääsefvät. Selvää on kuitterikin, eittä h,eidäin kum­mankin
edeSsS oin melkoäsia vaöceulksia. Kristillisdeimolkraat-
ISilfen puolue ei yksmään pysty minibunifcuiini vähemmi^töhial-latÄzksen
nm vaikka sosiaMemöter^ttisen puo-fcorkeiinita
johtoa väivalai mielkoinen miniöfcenMpeys, niin
' maindtuh puohiedn jäsenet eivät ole lainkaain ilotssaain) uusista
taiftMiriteltiyrityksistä putolueteri kans­sa,
jonka ksHtesa (kiolboömulksessa-ölemisesta sosdalidemotoaatit
iSi^vät viiiiööksi^ va'a!l)eissasuiiria vaalitappiosta.
Äskett^ alKaheeri häUiltuspiilan taikana on luonnolliselsti
malan heikkenevä taloudellinen ja poiliifltinen asemaa Italiaa
toisesti maaiMansiodain jälkeen haMinneet porvarilliselt puolueet
6ivSt ote voineet maan talousvaikeuksia lievittää. Päinvasitoin
ne Ovat entisestä syvemltyaaeetT^^ esimerkkinä tästä on
Italiassa viime viikolla oHeyt suure* lakot. ViiMco siittenniaa-narttaina
pysähtyi Italian rautatieliikeinne jkloko maassa. Tids^
taina jäivät työstä pois myös kaikkien muiden valtibn laitos­ten
työläiset Koulut ja posti oUvait suljettuina.
Vaikka läkkoladset vaativat ennenkaikkea parannuksia
eläfceläisteai olosuhteisiin, niin samalla esitelttiin voimakkaasti
myös poliittisttuoritodsia vaaftimuifcsia. HaUJtusta vaadiDtiin ju­listamaan
uusfasiätineft ItaUan sosiaalinen liike-järjestö lait-toonalksi;
Italian erioamislta NATOrsta, sekä maan ohjaamista
e<£styfeen ja kansanvaHaiv tieUe.
Mdile canadailaisille Italian (ktansan tailousvaikeudet näky­vät
kaikkein alastomammin siitä suuresita siixtolaistulvasta,
•mifca sieltä tulee Caoiadaan ja muihinkin maihin. Selvää on,
etttä .Canada ja vissit_.muut maait ovait .hyötyneet-paljan_siitä_
fcun ItaHiasta on. saatu joukkomitassa "valmista" työvoimaa.
Mutta.äe mikä on ollut esimerkiksi Canadan hyödy on saimaQlaj
cöliit Italian möietys.
Tidiansia ihmisiä kokoaa! nykyään Italiassa "kimpsunsa
ja kampsunsa" ja lähtee siirtolaisiksi. Eräitten tietojen mu-kaiasi
kuluvan vukxien ensimm^sen Jkuuiden ikiuukauden aikana
ISlhtB 135,000 italialaista siirtolaiseksi. "Vaikka he matkusltavat
nyt nopeasti kulkevilla junilla ja sudhkumoofctori-lentokoneil-la,
eivätkä vkai^axmuissa ja -laivoissa kulten enn^en, niin tämä
on ifaiitenkin epärdellyttävä tilastoftietoVkiiijoitti asiasta Milan
n Golmo sj^skuiun 22 päiVäriä.
Eräitten 'toisten arvovaltaisten tieltojen mukaan sieiltä on
läibtenyl; siirtolaisiksi viimeksikiuiuneen 100 vuoden aikana 25
miljotonaia itaflialaislta. Sanomattakin on selvää, että nämä mil-joonait
öuhiset olisivat voineet tehdä suunnattoman suuren
määrän rakennustyötä Italiassa, jos heille olisi varattu siiheoi
mahdoDisuus. Näin ei ole kuitenkaan menötelty ja kuiten yllä­olevasta
näkyy, Dtalian yksi huomaituin vientitavara on vie­läkin
ihminejn —siirtolaiseksi olosuhteiden palkosta lähtevät
italialaiset.
* * *
Tätä porvarillisten väärinhaUininafli aiheuttamaa tilannetta
voiitadsiin tietenkin ryhtyämäärätietoisesti, jodkin ehkä huo­mattavasti
«alkaa vastaavasti parantamaan, jos Italian voima­kas
Ityövä^nliike saisi voimainsäi yhdistetyksi niin taloudellis­ten,
kuin poliiMisten vaatimusten tueksi,
' Näin ei otte fauitenkaan tapahtunut. Italian sosialidemo-fcraattJtinen
pu'ollue on kieltäyiynyt yhteistoimirmasta Italian
suiuaten ja vaikutusvaltaisen kommunistisen publueen kanssa
sanloanalla, että se on mieluinmiin yhteistoiminnassa porvaris­toin
kanssa. Tosiasiassa Pietro Nenmin johtama Sbsialidemo-faraattinen
publite sanoutui iWti joitakin vuosia sitten yhteis-toioninnasta
komunistisen putoOueen kanssa, liittyi koktoomus-haUltukseen
fcrisitillisdemiokraattisen putaftueen kanssa ja me­netti
sen johdosta joukkomitassa kannatusta' viimdksipidetyis-sä
vaitioHisissa vaaleissa. Vielä nylkin, joUöin sosialidemo-fcraattisen
puolueen jäsenistö ja alempi jiöhtoporraskin vaatii
sutoman muultftaimista — yhteisltoiminitaa työläisten eikä por­varien
kanssa — Nemni kannattajineten pyilkii uuteen kokoo­mukseen
kristillisdefmolkraattien kanssa.
Tämä kysymys — työväen yhteistt;onninnanhylk!ää!miS!es-tä
ja yhteistoiminnasta porvarien karissa — oli suurimpana
piullinana lokalfcuun lopulla Riome's Palazzö dtei Congressissa
pideftyssä sosiaKdemolkraalttfpuIoIIiueert edustajakokouksessa',
m f e oli sivumennen sanoen puoluieen ensimmäinein kansaUi-_
nen köktoius sen jälkeen kun sosialistipuolue ja sosialidemk)-
fcrtaattinen puJohie liittyivät yhteen v. 1966.
Nyt Roomassa pidetyn edustatrakokouksen tärikeJmpä^
tehtävänä oli "sulattitaa koko puöhierakemie yhdtefksi' kökonai-naisuudetosi,
siHä kaksi vuotta siHtten suoritettu yhdisltälminen
jätti asiallisesti puhuenNjärjestökoneistJon ennalle'en, "sisältyen
siihen eri ryhmien johtafjat, itoimlitsijät ja puoluie-eliimleltlkin.
Mutta puoluetoöfcoiiksen oli vaäceia päästä yli siitä tosi-asiiaäta,
elttä sosialistit menettivät puolitoistaimiljbibnfaa ääntä
oltuaan kokoomulshallituksfessa kri!stillisdemafcraa!ttisön puolu­een
kanssa. Siitäkin huoiliinatta; vaikka puoluej<yhto ehdotti
uuteen' ik<oko6muBha!llitulkseen"liittymistä, Roomien edustajako­kous
jätti -asian pöydälle uuden kesikuskomiltean raitfcaista-vaksi.
Samoin kävi kaikkien muiden tärfceimpien poliitltisten
ratkaisujen suhteen, sisältyen siihen puoluekoneiston yhdis-tänrniEteliidotus.
Tosiasiassa sosialistipuolueen edustajaikokouk-seasa
oli neljäeafillistä ryhmää, joilla ort oftnatt 6t1Mlsta)v6itlteen-sa
ja järjestörakenteenäakin.
TJMainen tilanne heikeritää htonnoaivsesti Italian työväen-
— Indonesiassa tapahtui vuonna
1965 su)irinma8saniur)ia toisen
: rikäai^aäiai/'jäillä- PörVitriit
VbiiSk leHdisf» Rudtsissa^- In^ft
nudssakin länsimaissa)' on miltei
via^noft tapäh^iatä. Rubtsissa
Jfnäbnesia on huonosti iudnettu
niaa ja epSllenr että sama asian-tiia
valUisee myös Suomessa,:to.:
ttfsi nuofi ^ofsalaitfen' tJugä F i -
losofer-järjestön edustaja Christer
Hogst«dt. Hänen esitelmänsä Het
singtssä lUttyi HYY:n ja Tricont-järjestön
kolmannen maailmanr
vilfckötii Aasia» päivänä käytyyn
keskusteluun ja Informaatioon.
Indonesian' väkiluku arvioidaan
110 mitioonaksi; Ma» on-näin Ollen
viidenneksi c-udrinmaailmB^sa; V;
1965 likvidotaneissa sai surmansa
eri arvioidefi mukaan 80<h00a-r-
^;000,e00 ihmistä. Luotettovimpien
tietojeil mukaan uhrien määrä
kohoaa noin miljoonaan*. Tämä^
merkitsee sitä, eftäenneii vuotta
1965 Indonesiassa^oU enemmän
asukkaita kUih tätä nykyä; mainit­si
Hogstedi
Hogstedt sisällytti alustukseensa
mfelko laajan historiall.sen tausta-celvityksen.
Aina löytöretkien ajois­ta
tämän vuosiäadan puoliväliin
saakka Indonesian historia on yhdis­tettävissä
eurooppalaisen ennen
muuta hollantilaisen — kolonialis­min
vaiheisiin. Indonesinssa harjoi­tettu
siirtomaapolitiikka on ollut ta­vanomaista
julmempaa; siihen on
S U D B U R Y N YMPÄRISTÖN
V E R O N M A K S A J I E N HUOMIOON
Tämä kirjoitus ei koske ainoasr
taan teitä; vaan se on hyvin tärkeä
meille kaikille. Te tunnette nämä
meidän nopeassa tempcfsa muuttu­vat
aikamme, jotka samalla koske­vat
meidän koulujamme ja niiden
opetusmenetelmiä. Nyt tulee tapah­tumaan
suuri muutos Sudburyn j a
.sen ympäristön 91 koulussa, sillä
tulevana vuotena näitä kouluja ei
enää hallitse pienet koulul^iutakun-nat
vaan kuusi henkilöii Sudburyn
kaupungista ja 4 henkilöä kaupun­gin
ympäristökunnista. (Katolilai­set
koulut ovat eri koululautakun­nan
alaisuudessa.) ,
Arvoisa lukija varm^cnkin käsit­tää,
että yhtä meidän alueistamme
TikTT)rstrict~Ward~l*rö7^folT^^
luu Copper Cliff on Casimir, Jen-nings,
Appleby, CosbyrMason, Mart-iand,
Ratter, Dunnet, Hagar town-
?hip, S. S. No. 1 Broder & D i l l,
S. S. No. 2 Broder, S. S. No. 3 Bro­der;
Cleland & Dryden T, S. A.. D i l l
Cleland, Secord & Bunvash T. S. A.,
Allen ii Bigwood T. S. A., tulee täs­sä
uudessa "suurkoululautakunnas-ja"
edustamaan ainoastaan yksi hen­kilö.
Tässä asetetaan äärettömän
suuri vastuunalaisuus j a luottamus
yhden henkilön kannettavaksi.
Nykyinen Wanupin koululauta-.
kunta käsittää asian vakavuuden ja
haluaa edustajan tähän uuteen suur-koululautakuntaan.
Syvällisen har­kinnan
jälkeen me valitsimme mar­raskuun
18 pnä ehdokkaaksemme
Duncan F. Sophan. Muita ehdok­kaita
tulee olemaan neljä, mutta mo­nelle
meistä hyvinkin tuntematto­mia
henkilöitä.
Mr. Sopha on kuitenkin entisen
Wanupin koululautakunnan jäsen ja
paikallinen asukas sekä suuri veron­maksaja.
Hän "farmaa" j a käy työs­sä
muuallakin, toisin sanoen hän
on yksi meistä. Hän ymmärtää ve­ronmaksajien
vaikeuksin ja jos vali­tuksia
tulee, niin yrittää helpottaa
valittajan asemaa ja hän yrittää saa­da
aikaan myöskin parempaa opetus­menetelmää.
Arvoisa veronmaksaja varmaankin
käsittää; että tämän uuden koulu­lautakunnan
valinta voi merkitä
meille paljon enemmänkIn kuin mi­tä
tällä hetkellä ymmärrämme. Siis
pidetään huoli, että jokainen äänes­tää
joulukuun 2 pnä kunnon henki­löä
omalla äänestysalueellaan ja
Wanupin kansakoululla äänestetään
Duncan F. Sophaa, sillä me halu­amme,
että meilläkin on edustajam­me
tulevassa suurkrailulautakun-nassa.
— Kiittäen, T. S. A . D i l l , Cle­land.
Secord and Bun\'ash School
Board.
luokan asemaa nykj^ssä krii--
sivaiheessa. Toisaalta on_jtietenr
kin mahdollista, että sösialisti-pu'olueen
johtajalt menevät, kai­kesta
hulolimiaifcta kokoomushal­litukseen
. krisitilUisdemokraafc-tien
kanssa-, jotJka ftiotenkinj
käyttäisivät hyväkseen entistä
enemmän "nuorempien halli-tusfcuimppaniensa"
apuiai nimen­omaan
sosialiatipuloiueen ylei-r
sen heikkeneimisen ja sleln sisäis­ten
erimielisjryksien johdosta.
Mutta jos sosialistit kieltäy­tyvät
liittymästä' kristillisde­mokraattien
nuoremmaksi
kumppaniksi fcokoolrauislhalli-tukseen,
silloin vbi Italiah hal­lituskriisi
piltkilltyä ja mdtkis-tua
mölko paljon.
iuUiuiiut vanhan indoneaialalsen,
s^immiltäfin hyvin demokraattisen
kyläyfrfefeÖjStfestelnlän murskaami­nen
jö uuden r i i s t o v U j e ^ n perus­tuvan
järjestelmän luominen. Seu­rauksena
on ollut indonesialaisten
talonpoikien luisuminen alistettuun
asemaa», heidän lisääntyvä köyhyy­tensä
ja olojen taantuminen, joka
jatkuu tänäkin päivänä \ ~
PUOLUEMUODOSTUS
Indonesialaisten vastarinnalla on
myös pitkä perinne siirtomaapolitii­kan
historiassa: Pian kuitenkin jour
duttlui toteamaan, etta Japanin ar^
meija oli luonteeltaan fasistinen.
Sen menetelmänä o l i ottaa indone­sialaisia
virkamiehiä valtiokoneis­toon^
j a jopa-armeijaan. mutta valta
jäf^kuitenkin viime kädessä japani­laisille.
Perusteluina talle alistami­selle
pidettiin„,perinteelli8tä siirto^
maaherrojen tunnusta: Indoensian
johtajia koulutettaisiin, jotta he op­pisivat
myöhemmin itse hallitse­maan
maata.
Indonesialainen vapautusliike oli
iakautunut edelleen kahria. Suhtau­tuminen
japanilaisiin oli vedenjaka­jana.
Porvarilliset nationalistit suos­tuivat
neuvotteluihin japanilaisten
kanssa, militantit nationalistit ja
kommunistit esiintyivät miehittäjiä
vastaan.
Vuonna 1944 oH Indonesian saa­r
i l l a useita vapautussissijoukkoja.
Sodan päättyminen ja Japanin luhis­tuminen
avasivat tien Indonesian
itsenäistymiselle ja v. 1945 elokuun
17 pnä Sukarno julisti maan itsenäi­seksi.
Hänen kuuluisa ohjelmansa
Indonesian kansallisesta kehittämi­sestä
perustui viiden periaatteen va­raan:
1) nationalismi, 2) humanismi
3) parlamentarismi, 4) kansallinen
itsenäisyys ja 5) uskonto.
H O L L A N T I L A I S T E N P A L UU
Hollantilaisille rikkaan siirtomaan
menettäminen oli katkeraa ja y r i t t i -
vätkin nopeata paluuta sodan jäl­keen-
Heidän yrityksensä kuitenkin
epäonnistui ja vuonna 1Ö50 maan
itsenäi.syys voitiin julioiaa uudem­man
kerran. Indonesian vapautusar­meijassa
lujittui jako vasemmisto­laisiin
ja antikommunistisiin voimijn
Yhteenottoja tapahtui jo 1950, 50,-
000 kommunistia surmattiin. Mur­hista
vastasi taantumi'k.sen johto­hahmo
kenraali Nasution.
Parlamentarismi synnytti Indone-siassa
195Q-Iuvun alussa viitisenkym­mentä
eri puoluetta, jotka kilpaili­vat
keskenään vaikutusvallasta. Itse
parlamentarismia kohtarn tunnettiin
vähän kunnioitusta. Sukarno oli n i i ­den
jouko.ssa, jotka taiusivat tilan­teen
kestämättömyyden. Vuonna
1955 hän järjestytti yleiset vaalit.
Vaalitulosten perusteella maahan
syntyi neljä suurta puoluetta, yksi
niistä kommunistinen puolue, joka
sai vaaleissa 8 miljoonan äänen kan­natuksen.
CIA J A TAANTUMUS
Vuonna 1957 alkoi Sumatrasta
häsin vastarinta Sukarnoa vastaan.
Toimintaa johtivat antikommunisti-
.set voimat ja siihen voitiin osoittaa
osalliseksi myös Cl A. Amerikkalais­ten
mukaantulo ja heidän osuutensa
paljastuminen herättivät Indonesian
nationalisteissa selvemmin anti-im^
perialistista asennoitumista. Vanha
jako kuitenkin säilyi j i lujittui. In­donesialainen
yläluokka tukeutui
yhä voimakkaammin armeijaan ja
sitä vastassa olivat vasemmistona-tionaljstit
ja kommunistit. Armeijaa
vahvistettiin jatkuvasti ulkovaltojen
tuella Ja armeijan osuus valtion-budjetista
kohosi aina 82 prosent­t
i i n.
Sukarno matkusteli näihin aikoir
hin runsaasti ulkomailla. Hän teki
matkoja länteen, mutta, myös sosia­listisiin
^maihin. Palattuaan matkoil­taan
h^n* totesi, jettei tndon^iallS
oltot' paljonkaan dpltfa>)aa d^lgeri^^^^^^
roituneilta länsimailta ja Sukarilon
ajatuksena oli "indonesialaisen BO-fialismin"
aikaansaaminen. Samaan
aikaan huononivat suhteet USA:n:
kanssa virallisella valtiollisella ta­solla
j a vuonna 1964 Sukarno toi­votti
amerikkalaiset "helvettiin
apuineen". Kaikesta huolimatta s i ­säpolitiikassa
ei pystytty toteutta­maan
anti-imperialisti8t?t pblitiikkaä
USAn kontrolloi riittävässä määrin
armeijan kenraaleja ja sen yhtey­det
reaktionäärisiin voimiin olivat
lujat.
USA:n asenteesta Indonesiaan
kertoo presidentti Eisenhovveriii
lausuma vuodelta 1953. Hän totesi
tällöin, että jos Indoheeia menet«t-täisiin
Malagan niemimaata voitair
s i in tuskin enää puolustaa. Kaak*
kois-Aasian tina ja muut luonnon­rikkaudet
näyttelivät tärkeätä osaa
USA;n taloudelisessa ekspansiossa;
Sen Kaakkois-Aasian strategiaan
liittyi Indonesia olennaisena ren­kaana
ketjussa, johon kuuluvat
muut tämän maailmankolkan maat;
Huoli"va<paan maailman" asemien
5äilyttämisestä koski myös Indone-
.siaa: Kansallisten ja vasemmistovoi-mien
asema Indonesiassa oli lujit^
lunut 1960-luvun alkaes.«a. Kommu­nistisen
puolueen jäsenmäärä koho­si
3 miljoonaan, sen kannattajia l i :
kaikkiaan 15 miljoonaa, ,
K A A P P A U S Y R I T YS
Tässä tilanteessa tapahtui vuoden
1965 lokakuun 5 pnä vallankaappaus
yritys. Se o l i huonosti organisoitu ja
tuomittu epäonnistumaan. Yritys
syntyi armeijan sisällä, se o l i suun­nattu
oikeistolaista kenraalien neu­vostoa
vastaan. Mm. kommunistisen
puolueen pääsihteeri Äidit on kutsu­nut
sitä armeijan sisäiseksi tapahtu­maksi.
CÄkeistolalset kenraalit jär-
. iestivät 12 tunnin sisällä vastaval-lankaappauksen
ja keikaus tarjosi
heille tilaisuuden toteuttaa saman
tien suunnitelmansa kommunistien
eliminoimiseksi. Sukarno syöstiin
vallasta ja johtoon tulivat kenraalit
Suharto ja Nasution..
On arvioitu, kuinka p&ljon ame­rikkalaisilla
taustavoimilla on ollut
osuutta Suharton ja Nasutionin pyr­kimyksissä.
Vallankaappaus teki
mahdoliseksi puolen vuoden sisällä
arviolta miljonan indonesialaisen
murhaamisen ja kommunistisen puo
lueen hajottamisen. Sanalla se aut­toi,
kuten mm. New Y o rk Timesin
James Reston 1966 epäsuorasti tuo
i l m i . VVashingtonin ja Indonesian
korkeita virkamiehiä luomaan lähei­sempiä
keskinäisiä suhteita. Vallan­kaappauksen
jälkeinen Indonesian
ulkoministeri Adam Mi.lik on puo­lestaan
antanut tunnustusta Hubert
llumphreylle todeten, että varapre­sidentti
on antanut suuria tukea Fn-c'.
onesian "demokraatti^^^ille* ^roimille
Myös taloudellisesti ksappaus on
merkinnyt paljon Indonesian kehi-
•,yk.selle. Suharton yriiykset paran­taa
valtion taloutta ovat johtaneet
siihen, että inflaatio on noussut n.
800 prosentia. Ulkomaisen yritystoi­minnan
intresseissä 0)i tärkeintä
osaa näytellyt öljy. Vuosina 1964—
65 o l i kansallinen vas^.'mistolainen
ammattiyhdistysliike saanut valvon­taansa
suuren määrän k r m i ja öljy-plantaaseja.
Vuonna 1965 vieraili
USA:n nykyinen Saigonin-suurlähet­tiläs
diplomaattiasioilla Sukarnon
luona vaatimaan, että plantaasit on
raatava takisin.
"UUSI JÄRJESTYS"
Uusi järjestys, ohjelma jonka
Suharto tarjosi joululahjana ulko­maiselle
pääomalle 24; 12. 1966, si­sälsi
lain ulkomaisten investoijien
,';aojelemisesta sotaa, vallankumous-
, Helsinlri. — S»ikaveturitilauk-semme
sijoittamista Neuvostoliit­toon
vastustava "isämirtlaaUineii kan­sanliike"
yrittää vielä aivan viime
päivinä ^ ennen hailituksen tiedoni.
antoa—^voimakasta propaganda-porthistusfa.
Asiallisuus tästä sa­moin
kuin aikai8em«43Stakin- oppo^
sitiohysteriasta on kaukana. On ollu^
sangen kuvaavaa, että sähköveturiti-lauksen
sijoittamista kotimaahian
on perusteltu jopa traditionaalisilla
ja pieteettisylUä. Joukossa on o l l u t
peräti professoreita. Jos haluttaisiin
olla oikein^ traditionaalisia ja lue-teettejä,
niin näiden'Herrojen olisi
syytä pukeutua humtimekkoon ja
tilohivirsiiiihiri, tekisi--niieli. sanoa,
; Viimeisenä oljtfnkortena_koliittai-seri
tilaökseii puolesta oh käytetty
vientimahdollisuuksia^ Mutta kun
rupeaa tutkimaan' läheh^miil näitä
väitteitä, niin n6 ova», joko täysin
harhaanjohtavia t a i ' yliiVialkaisuuk-sia.
Se nyt sentään ruvetaan myön­tämään;
että suomi ei pysty vie­mään
sähkövetureita jo vuosikausia
niitä valmistaneiden teollisuusmai­den
markkinoille. "Veturin viejät"
viittaavat kehitysmaihin, pystymättä
mainitsemaan tarkkoja osoitemaita-
Näillä markkinoilla on meillä myös
ylivoimaiset tekijät vastassa. Ensiksi
kehitysmaat ovat köyhiä. Ne eivät
pystyisi maksamaan käteisellä eivät­kä
liioin omilla vientituotteillaan,
vaan ne vaatisi\;at sangen pitkiä,
ylipitkiä luottoja. Suomessa ei ole
niin vahvoja yrityksiä, jotka tähän
pystyisivät. Siihen ei pystynyt Krupp
konsernikaan. Se kyllä myi vetu-reitakin
luotoilla, mutta teki kon^
kurssin. Valtiota ei voida ajatella
kaan tällaiseen "kehitysapuun".
Kehitysmaat voivat saada ja saa­vatkin
maailmanpankilta 10—25 vuo
den luottoja käyvällä kansainväli­sellä
korolla ja sen.sisarjärjestöltä
IDA:lta ns. "pehmeitä luottoja"
("soft loans") korottomana ja 50
vuoden kuoletusajalla. Mutta näitä
kehitysluottoja ei voida käyttää m i ­tä
j a kapinaa vastaan. Ulkomaisille
yrityksille annettiin täydellinen voi­ton
kotimaahan palauttamisen oi­keus
sekä kaupan päällisiksi 5 vuo­den
verovapaus. USA:Ua -Oli näin
ollen syytä olla tyytyväinen uuteen
hallitukseensa Indonesiassa. Tj^ty-
/äisiä olivat ennen muuta U.S.
Goodyear Co., Pan American G i l ,
U.S. Rubber, Singer Sewing Ma­chine
ja lukuisat muut amerikkalai­set
yritykset.
Amerikkalaiset olivat jo ennen
kaappausta usean vuoden ajan tu­tustuneet
oloihin Indonesiassa.
Ryhmä amerikkalaisia rauhanjouk­koja
oli muun muassa käynistämäs-iä
"taistelua malariaa vastaan". K u ­vaavaa
on, että joukossa ei ollut
lääkäreitä lainkaan, pelkästään geo­logeja.
Indoneiassa vallitsee tällä hetkel­lä
nälänhätä. Korruptio maassa l i ­sääntyy,
elintaso huononee. Amnes­ty
Internationalin tutkimuksen mu­kaan
Indonesiassa on edelleen 100,-
000 poliittista vankia. Vuonna 1965
heitä oli noin 300,000 mutta 200,-
000 on kuollut keskitysleireillä.
Christer Hogstedt, joka on Sosia-listiska
Förbundel järjer-töh puheen
johtaja Ruotsissa, tarkasteli alustuk­sensa
lopuksi niitä kysymyksiä, j o i ­hin
vasemmistolaisen liikkeen kaik­k
i a l l a maailmassa olisi pystyttävä
vastamaan, jotta vastaavanlaiset ta­pahtumat
pystyttäisiin estämään.
Anti-imperialistiseen kokonaisstra­tegiaan
liittyvistä kysymyksistä tar­joavat
Indonesan tapahtumat traagi­sen
mutta samalla tarkan erittelyn
alaiseksi otettavan ongelmakentän,
todettiin alustuksen jälkeen synty­neessä
keskustelussa.
hiftkään kabineteissif' toh^ifain so­pimuksiin.
Nunpä jos kehitysmaat
tilaisivat maailmanpankilta tai YD-A
: l t a saamiensa luottojen turvin esi*
merkiksi sähkövetureita; n i i n kaup­pojen
:on tapahduttava J u l k i s e n Wl-pailupferiaätteen
^ÄJalia.' Ludtto-len
kä>'ttöä seurataan koko ajan tar­koin.
Tällöin suuret kansainväliset
s^követurikonsernit vetäisivät; k y l ­lä
meidän tahrjouksiemme alta ma­ton
pois.
Eräässä veturitehtaitteti' nintiin
pannussa lausumassa m a i n i t a a n m
m : "Jokainen valtio suojaa fÄllä
hetkellä ömäa vetuWteonisu\ltt'äan
voimakkaasti ja yleensä valtion tek­nillistymisen
taso mitäif.an mm. ve-turiteoUisuudeii
mukaan; vEsimer-ftuotsissa
valittiinisken tilaus,
jossa ruotsalainen valmistaja tar­josi
muita korkeammalla hinnalla
yetureita, ja ulkomaiset tarjoajat
jätettiin pois."
Ensimmäisen kerran tuli tuskin
kuulluksi, että jonkin maan teknis­tymisen
taso mitataan veturiteoUi-juudella!
Suomi on kuitenkin pääs--
s y t Y K : n "hyvinvointivaltioideh" t i ­lastoon
sekä IDA:n 18 rikkaan e l i
luottoja antavan maan joukkooh ko­konaan
muiden tekijöiden kuin ve-
'urien valmistuksen pohjalla: Maini­tusta
lausumasta paistaa myös sel­västi
esille pyrkim.ys omaan sähkö-veturituotantoon
valtion tukipalk­kioiden
avulla. Ruotsi on paljon rik­kaampi
maa kuin Suomi, joten sillä
on varaa pitää yllä tukipalkkioitua
sähköveturituotantoa. Kuinka järke­vää
ja edullista se on, on taas ruot­salaisten
asia. Meillä Suomessa ei
ole varaa perustaa uurta raskasta
teollisuutta —. ei edes kansallisien
maineen (national prestige) nimis­sä
— pienen 90 kappaleen kotimain
sen sähköveturin tilauksen vuoksi
eikä l i i o in kehittää sellaista toivei­siin
perustuvaa vi<ititeollisuuden
haaraa, joka perustuisi lukipalkkioi-'
hin.
Eräs tärkeä asia yritetään kui­tata
kädenheilautuksena. "Koti­maista"-
ja neuvostoliittolaista säh-követuria
vertaillaan siten kuin mo­lemmat
olisivat protoiyj.'ppejä. To­tuus
on kuitenkin se; että "kotim)ai-nen"
sähköveturi on vasta taiteili­jan
näkemyksenä, piirustuslaudalla,
kun sen sijaan, neuvostoliittolaiset
sähköveturit ovat kulkeneet vuosi­kausia
yhteensä miljoonia kilomet­rejä
luonnonolosuhteissa, jotka vas­taavat
meikäläistä ilmastoa ja maas­toa.
Piirustuslaudalla olevasta proto­tyypistä
ei voi vielä päätellä, min­kälainen
on itse prototyyppi j a onko
tämäkään ilman muuta vietävissä
sarjatuotantoon. Piirustuksista pro­totyyppiin
ja edelleen .sarjatuotan­toon
on raskaalla konerakennusalal-la
monta tuntematonta tekijää, jot­ka
ovat aiheuttaneet vakavia taka­iskuja.
Tämä on saatu todeta mo­nesti
kansainvälisen suurteollisuu­denkin
piirissä. — Libra.
Suomen sijainnista
ed Jfieskustelthi NATOn
ministenneuiiroistossa
Helsinki. — Heläingin Sanomissa
viime viikolla ollessa uutisessa väi­tettiin,
että Naton ministerineuvos­ton
kokouksessa Brysselissä olisi
keskusteltu suurvaltojen välisestä
nk. harmaasta vyöhykkeestä j a si­joitettu
Suomi tällaiseen vyöhyk­keeseen
kuuluvaksi. Ulkoministeri
Ahti Karjalainen ilmoitti myöhem­min,
että Helsingin Sanomien tieto
on perätön. Ulkoministeriön saa­mien
tietojen mukaan Naton minis­terineuvoston
kokouksessa ei ole
keskusteltu tällaisesta harmaasta
vyöhykkeestä eikä mainittu sellai­sessa
yhteydessä Suomen nimeä.
PÄIVÄN PAKINA
HYV/N TÄRKEITÄ ELÄKETIETOJA
Lehtipa-Jassamme vuosiikaaisia
•valmistettu Taskuikialenteri on aina
ollut hjrvin suosit;tu kirjanen sekä
ajanteoihtiaiisuiitenisa että halvan
hintansa ja ikäytännöllisen kokon­sa
perasteella.
Suhteellisen pienestä koolta
ihu'olimQUa Taskuikalenterissa on
"almianakkaan" ifcuuluvat tärkeitn-mät
osat, eri päivien yhteyteen
ikuuliunria henkilÖUeftoja, viralliset
juihlaipäivät jne.
Eriikoisuutema ©nsi vuoden
(1989) Ta.;ikukalcn)terissa on mel­ko
yksityskobtainen selostus Ca­tnadan
vainhuudoneläkkeistä ja eri-koisesbi
niiden etuisuulksista.
Vanhuudeneläitokeistä on aikai-seanmmikin
ollut perustavaa laatua
olevia tietoja, mutta tÄnä vuonn»
ion mäitä peniistietoja täydennetty
ja lisiäk&i otcittu rumsaiasti seikasiii
yksityusikahtflisia tietoja, jotka vol-va)
t o l la ennemmin 'tai myöhenimjn
meille kaikille hyvin tarpeiDllisia.^
• Nämä tiedot vainhuiudeneläkc-jäirjestelmiemme
otuisuuikgisba
civat siis käytelt'ävlssä suomenklo-
'lisinii j a niinmuodoin nyt ilmes­tyvää
Tasikulkaloniteria 1989 kan-
^nattiaia pitää iallesisa pitommäinkin
,aiiikaa, sillä toisifcakei-taa tässä k i r -
jasesista mäin yksiityislkohtaisia tie-
,t)oja näistä 'tuiiki tärkeistä asioista
ei todmnäköiseisti 'julkaista.
Kuitein sainottu, Canadan eläke-jiärjesitelmä
on yleispiirtein meiHe
ikaiikille tunncibtu.. Tuinhettua on
esim. e*tä( se koostuu kahdestia eri
eläkejärjestelmältä, Peruiseläkiketrä
itä( Old Age Seouiity) mikä va-raia
kaiikilie viss>in iikäraijan ylittä-
.neille Canadan asukkaille noin
i$75.00 ikk. työsuihteis'U'n pcinistur
van CaSadam «läkesuamnitdman
CnheCafniadian Pensdoin PJiam) miis-tä
saaidaiain vnihiutideiieiläikettä sillä
.poi-uatieeUa;, 'kuiinflca kaluan ja kuin-ika
ipailjon kuuikausittadin on henkilö/
ja ihänem. 'työnantajansa sen kas­saan
malksiainiut.
V äihemmän tujiinetitiuja' selkikoj a
lOvat kaiketi ;ne, kuinka ipaijon snn-ivat)
"jäilikeen j^äärteet" Camiadan elä-kesuiuininitelimiain
iperuffteella etui-isuuiksiifli
eslmerkiikid perheen isän
ikiuolom'ainitiaipau(ksen johdoista: l\)liin-ikälaistra
hauitaufsaipuai voldaiin saa­da,
ikuiiikn iparj<Jih" eiatoetta lesikille
jta laipai'!!»?
Juauii inäihin viimieikslmaAniittui-ihinkyisiymyksiln
pyrkii myt ilmcs-
'tiynyt TaskuikalonttMl antamaan
'fcansaJafisillemme ymmärrettävä*,
joskin supipeat ttedon.
Täisiä vuiodiesta alifcaeni Cattadan
eläikesuiujuiiiteliman pohijaJla on jäl-ikeenjäämeille
saatavissa seuraA-ivanlaisiia
«tuisuuiksiia: 1. Hautaus-
>a!&u (Deaitih Bemefit); 2. lesikien
«läike 3; työkyvyttömien leskien
leläBce ila 4. orpiojen eläke.
Näiiden etuisuiukisien saannin yh-itcjnä
ehtoma on, että miehen (toi„
.naisen) on piitämyt malksjtä:'Cana­dan
eläikeikassaam—vähinitään 3
ivuiol|ba cmnenkuim hänen jälkeen-jHämeemsiäofvat
oikeutettuja saa-
•imaian, sniiiä.
Toisaalta., valtavasti suurin osa
viimeiset ikoJme vuotta, työmarkki-
.nioilla olleisitia canadalaisista on tä­män
vuoden loppuu/n mennessä
itäiyitläinyb itämnän alimimain maksu-rnjflin
— j a n i in muodoin leskillä
ja Ini^silJla on oikeus ^ l a d a näitä
etuiirsiuulksia eläikekassiaftn niaksa-
.neen iheinkUön (miehen tai naison)
ikuioJiemian jälkeen.
Rajoitettu tilla ei sitä tässä y h - .
iteytfessä öailU, muitta juuri ihnes-itiyinecissäTaisAcukalenterissa
on mel
ikjo yksityislkoihtioijse* tiedot juuri,
näiistä tärkeistä yksityikohdista ja
siitä, minkälaisen eläkkeen esimerT-kiksi
saa a l l e 65-vuotias leski j a
isanokaamme: alle 45TVUiOtias jne.
Eriibtädn itärkeätä on tämä: K I N
ifcaan ei näitä etuisuuksia tuo j S l -
keengääiviille hopealautasella tarjo-
,t>0n, elleivät asianomaiset itise niis­tä
huolehdi.
Petniselälke (vähän y l i $75 k k )
tullee tammiifcuusta. (1969) alkaen
kaiiitoille 66 vuo*ta itäyttäville sillä
ehdolla, eftitä asianomainen t&yt-
1|ää anomuskaavakkeet ja anoo sitä
Samoin on huoleihddttaiva osal­taan
muiden eläike-etuisuuöcsien
saannista. . '
J a j u u r i tässä on "tieto valttia'
— tieto siitä, mitä oikeuksia jäl-keemjäävilläi
on Ikuolemaintiapaus-
Ilen yhteydessä ja mditä etuisuuksia
m myös eläkeiläisellä yleensä' työs­tä
pois (jäiädeissään.
. Juuri (tällaisia. tietoja on saata­vana
nyt ilmestyvässä V. 1969 Tas-ikuikialenterissa.
Se rahia, mikä käytettään Tasku-kalenteriin
ostoon, j a se aika-i m i ­kä
käjiietäSn eajmerkifei' HSSmn
eläkekysymvysta selvittäväh osan
ilulkeimiseen, tulee fcäsittäiäfcöemme
ihyvin jia eduillisesbi käytetyksi.
. .Kuisbannuciben suiunnat^oman suu
•resita Hsäänitymlisestä / ^Ai^flimatlia
Taakuitoalenterin hinta oh v l e l M i n
vain 75 sentttiö.
Känsäkoura,