Vapaus, August 25, 1956

              SS VI» 2 Lauantaina, elokuun 25 p.-^ Saturday, Aug, 25,1956
VAPAUS
HJORXTK) Independent j|*bor
t«Uiabed 1«7. Airtltortxetf
«UI «eoood « I a » «um tbe Fort
Ottfee IXpartinent; Ottftiro. Pub-litfMd
tbriee «ecSdy: Tuesdays.
Ttinndays sDd Saturdsys by Vapaus
Pobliabing Company Ltd^ at t00>102
lEkr» St. W^ fiodtnmr. Ont, Canada.
Teleidu»]es: S » . Office OB. 4^4264; J
Editoria) QffJee C6.4-«2». Maaager
E. Sukat Editor w. Eklund. Kalling
addresa: Box 69, Sudbury, Ontario.
Adfrertising ratea iqxm appUcation.
Traoslatkm iree of ebatge.
:;anadaasa: , 1 vk. 9X» e fck. 9.75
3 kk. 2J25
TbdysraJIolssa: i Tk;8iip 6 kk. 4JO
Suomessa: i vk. & » « kk. 4.75
Uusi askel taaksepäin
Ei ole lainkaan ihme vaikka Lan^i-Saksan pbrvariiliset'
kin lehdet^ aiha^Bönnin hallitusta kapnattaviin sanomalehtiiti
asti, ovat osoittaneet kylmäkiskoisuutta kommunistiptiblueen
pajanajtilistusta kohti, ' • • 'j
Yleisesti nimittäin käsitetään, ettasen lisälcsi ktin tämä;
teko on hyökkäys puhe^ ja kokoonttimisvapautUv
yhdistymisen :ehkäisemiseksi. Sanalla sanoen se- k
juuri siiine; mitä saksalaiset puolue- ja muista yhteyksistä
'huolimatta'kaikkein v^inVnian haluavat. Kuvaavaa on, että
esimerkiksi Ixjntoon ^Observerin Jcirjeenvarhtaja Sebastian
Haffiier totesi, jotta'Karlsruhen perustuslakiokeuden päätös
kominunistipuolueen laittomaksi julistamiseksi on tärkein ta-i
päl^timasiGKlänjälkeisessä Saksassa, v Länsi-Saksan kom­munistipuolue
on vielä melko pieni puolue, joka viimeksipi-dirtyisiBä
vaaleissa sai siihteelllsesti hyvin pienen kannatuksen.
;,Mutta-palauttakaamme mieleemme eräitä tosiasioita:
KöAimuniätipuolue on kaikkein johdon
tajpiit JJonnin hallitusta sen pyrkiessä Saksan militarismin
he^inherättämiseen, mitä saksalaiset eivät hyväksy, Kom*
munistipuolMe on päättävästi toiminut Itä- ja Län/ii-Saksan
yhdistämiseksi rauhanomaisten neuvottelujen avulla — mitä
enemmistö kaikista saksalaiäista haluaa. Luonnollisesti on
totta/että kommunistit yksinään eivät edistä näitä ^ä^iootti-sia.
päämääriä Länsi-Saksassa. Sosialidemokraattinen puolue
ja monet muut isänmaalliset ryhmät ovat liittyneet jopa
"kommunistivastaisuudestaan" huolimatta' kommunistien
kanssa samaan rintamaan uusia sotaseikkailuja vastaan ja
nmaansayhdistämiseksi rauhanomaisin keinoin.'
^^Tässä^tilanteessa kommunisteja vastaan kohdistettu hyök­käys
kohdistuu välittömästi Bonnin hallituksen koko poliittis*
ta oppositiota vastaan. Historia on aikaisemmin opettanut,
että'jos, porvarillinen valtiovalta julistaa jonkun puolueen,
ryiimän tai järjestön lainsuojattomaksi, sitä seuraa välittö­mästi
tilanne niissä ei yhdenkään kansalaisen vapaus ja tur­vallisuus
ole enää taattu. Klassillinen esimerkki tästä saatiin
Hitlerin Saksasta, joka aloitti terrori- ja sotaseikkailujcauten-sa
julistamalla jonkun tekosyyn perusteella Saksan kommu-nistiptiolueen
laittomaksi — minkä jälkeen leimattiin "kom-muntet^
iksi'' (siis laittomaan toimintaan osallistuneiksi) kaik*
ki Hitlerin hallituksen poliittiset vastustajat! ...
Tämä tosiasia oli epäilemättä edellämainitun kirjeenvaih­tajan,
Sebastian Haffnerin''mielessä kun hän äskettäisessä
Berliinin kirjeessään sanoi'Länsi-Saksan kommunistipuolueen'
laittomaksi julistamisesta: ^
**.. .Sutirin kysymysmerkki on se miten tämä'kielto' tulee '
vaikuttamaan X^änsi-Saksan poliittiseen ilmapiiriin.^Ainoas-t
a i ^ tulevaisuus tulee näyttämään, .onko ^poliittinen vapaus
ji^amatbn tai eikö ote ~ tuleeko olemaan hiähdöllistä puhe-ajatusvapauden
sekäyleensä poliittisenelinoikeuden säilyttä-maien
silloin kuin yksi poliittinen katsomus ja aate on juhV
tettu laittomaksi. . . ,.
^ "Siinä määrin kuin kommunistien ja vasemmistoaosiali?-
tien välinen raja on epäselvä, voidaan sanoa, että Länsi-Sak­san
vasemmistolla on nyt yhteisesti avoin laittomuuden raja
^ ^^^^
' niemistä aiheuttaa vakavan vaaran yksilövapaudelle. . ."
i +^ 'Todellakin! Länsi-Saksan sosialidemokraattien vastus-itäessä
maansa militarisointia sekä vaatiessa Itä-ja Länsi-Sak­san
rauhanomaista yhdistämistä, muodostuu pikapuoliin tilan-
' he, uskallamme ennustaa, ellei muutosta tilanteeseen tule,
^ missä heitä voidaan hitlerismin opin kom-
• munistien "kanssamatkustajiksi" ja "valekommunisteiksi",
< jonka perusteella heitä raahataan kalterien taakse.
Tämä onkin epäilemättä Länsi-Saksan vallanpitäjien pe-
- nistarkoitus: K-un puheet eivät tehoa enää kansanjoukkoihin,
niin silloin turvaudutaan pakkokeinoihin. Ja pakkokeinot
aloitetaan tavallisesti yluiestä pikkuryhmästä ja laajennetaan
sitten vähitellen muita poliittisia vastustajia kohtaan.
SYNTVAAÄ-
PÄIVIÄ
Mn, Tiia» F e i o m Begver Laite,
Out., iHytm maalaina, elokuun 25
pjiäes vuotta.
Jobn loboson LttUe Currenf täyt'
tää elok. 27 p. 65 vuotta.
BiUaKMttS^ rortmttianUOat^
täyttää tiistaina, elokuun 28 päivän
dä 72 vuotta,
Mn. Ols* Joronen. Sudbuxysta,
täyttää keskiviikkona, elokuun 29 päl-väiÄ
^ v u o t t a.
Alex Scbrodents, Rocky Mountain
House, täytU elok. 22 p. 74 vuotta.
Ybdyrme sukulaisten Ja tuttavatn
onnentoivotuksiin.
I Kiinan kstupvaUamann MmiieenUihtAia Tiäten %hU''ime vas^
Miksi Kiinan kapitalistit
tukevat sosialismia ?
Viita muut sanovat
SUEZIN KTSVmrKSEN
R A V H A L I I N E N RATKAISU '
CANADALLE EDUKSI
Canadan kansallisia etuja vaalit­taisiin
Ja edistettäisiin siten, että a i ­kaansaataisiin
Suezin kanavakysy-mykselle
rauhallinen ratkaisu.
Britanniassa yleinen mielipide on
kääntynyt Edenin baUituksen sota­suunnitelmien
vastaiseksi. Kansa on
asettunut jyrkästi brittiläisen h a l l i ­tuksen
Cgjnptiin kohdistamien aseel­lisen
hyökkäyksen uhkauksia vastaan.
Suurimerkltykselllstä on se, että L a ­bour
puolue.vaatii Edenin hallituksel­ta,
että se julkisesti, takaisi olevansa
hyökkäämättä Suezin kanavarildan
ratkaisemiseksi.
Täällä Canadaäsa päämJnisteti St.
Laurentin tulisi käyttää vhkansa tar­joamaa
vaikutusvaltaa brittiläisen
kansans^itelsön jäsenmaan johtajana
Ja k6hoittaa Britannian ^pääministeri
Edenla muuttamaan hallituksensa
kantaa j a asettumaan: rauhallisen
ratkaisun tielle.
•laten voimme kehittää Canadan
Ja Keski-Idän välistä ystävyyttä ja
yhteistoimintaa, täten parhaiden p a l -
vellsinune'Canadan kansallisia etuja.
Pacific Trtbune. Vancouver.
Ulkomaalaiset kysyvät inliulia
kerran toisensa Jälkeen: ! ^ k o
todellaftJA totia, että jDOkal^^
tallstitkin tukisivat sosialisniia?
;Ooko siis teidän oma, henkilokob'
' täinen tulevaisoutenne turvatftt?"
Vastaan molempiin kysymyk*
siin myöntävästi. Me kiinalaiset;
kapitalistit annamme itse teossa
tukemme sosialismille. He terveb-dinune
tyydytyksellä ajatusta so-jr
alalismlln suuntautuvasta. jmm-^
toksesta. Eikä sen, joka tälle tiel­le
lähtee, tarvitse olla huolissaan
tulevaisuudestaan; hän tulee me­nestymään.
iHän ei luonnollises­tikaan
tule enää olemaan kapita­listi;
hän tulee työskentelemään
omissa tehtävissään sosialistisissa
yrityksissä. Hän ansaitsee toi-mieentnlonsa
täsmälleen samoin
kuin kaikki muutkin, jotka elät-1
tävät itseään kunniallisella työllä.
TOSIASIAT OPETTAVAT
teiden lait. Ja n e ksFitalisUt.
' näfnnW'l ybä;' ffiFiraiiiirfii',. inipl^S :
iaxKStimme oli IIII-'
den Kiinan kehittymisen edelly­tys
Ja etfi mikään^i kyennyt ai-tä.
pysahd^mään.':-;v''^v;'"---j ;v^-
Miten kiapitalikit saattoivat^ pää­tyä
tuollaiseen johtojpäätökseen?
Siihen o n myötävaiku^^ Kiinan
koko uudempi bistbr^^^
sen kapitalismin
aikoinaan vapautuksen ';>yh^
maasta ja^flieidä^
otettiin takavarikkoon. Me, jotka
[jäimme päikpillemniief^-^^
j salUsiet kapitalistit" me; kät^ä^
I me feiodaaUjärjestelmäii v^^^
maalaisen herraudensamo^
byrokraattihan kapitalismin taholta
toimintamme y
1 nostusta. ^ JCansainyailah
! lasti meistä monia vararikosta ja
Kesti jonkin aikaa, ennen kuin i Häviöstä, varsinkin niitä, joiden
käsitimme oikein, mitä sosialismi I kanssa imperialistit kilpailivat tuot­on,
ennen kuin tajusimme Kiinan | teineen. Tämä ei koske ainoastaan
kommunistisen puolueen ohjelman pieniä, vaan myös verraten suuria-sisällön.
Me omaksuimme sen vain
askel askeleelta, mutta kokemus­temme
perusteella, me päädyimmei
k i n flrnaoja.
J o i t a k in aik<^^
pahtui viime vuoden marraskuussa
kuitenkin vähitellen nykyiseen kan- — kuuntelin liittomme toimeen-taamme.
Tarkastelkaamme herra L i u Ko-
- Tämä hitlerismin kehitys Länsi-Saksassa ei suinkaan ole
kunniaksi niille ulkovalloille, pääasiassa Yhdysvalloille, joi-
. den siipien suojissa kansleri Adenauerin "demokratia" on ke­hittynyt
kukkaansa. . * '
Mutta toisaalta on kuitenkin muistettava, että nyt ei ole
enää vuosi 1933, vaan He^^^ 1956. On totta, että his­toria
toistaa itsensä^ mutta historian matkiminen päättyy ta­vallisesti
fiaskoon. Näin uskomme nytkin käyvän.. Se .mikä
onnistui väliakaisesti Hitlerille, ei tule todennäköisesti onnis­tumaan
Adenauerille.
•Hitler sai terrorinsa avulla kehitetyksi Saksassa sotaan
valmiin mielialan. , Mutta kokemukset sodasta ovat vielä tuo­reet
ja siksi militarismin henkiinherättämistä vastustetaan
Saksassa niin laajojen joukkojen keskuudessa^ ettei sitä voida
Hävittää poliittisen terrorin avulla. Mutta vielä suurempi on
kansanjoukkojen vaatimus maansa yhdistämisekÄi ainoata
käytettävissä olevaa tietä käyttäen, neuvottelupöydän ääres­sä.
:Mikäli Bonnin hallitus luulee, että nämä vaatimukset lak­kaavat
kuulumasta nyt kun kommunistipuolue on julistettu-'
laittomaksi; se tulee epäilemättä pettymään siinä katkeriftti.
V Sitäpaitsi on jo nähtävissä eräs tärkeä eroavaisuus HitlC: •
rin aikakauteen verraten. Silloin uskoivat rehellisestikin so­sialidemokraattiset
johtajat, että heidän puolueensa saa jat­kaa
toimintaansa, jos he antavat ainakin äänettömän siunauk­sensa
Hitlerin laittomuuksille kommunisteja vastaan. Se oli,
kuten tiedetään, katkera harhakuva, sillä tukiessaan Hitlerin
laittomuuksia kommunisteja vastaan, sosialidemokraatit nos^
tivat kuvaannollisesti puhuen oman kaulansa mestauspöl-kylle.
Tämä ei ole unhoittunut jä niin olemmekin nähneet,
että Länsi-Saksan monessa suhteessa "kommunistivastainen"
sosialidemokraattinen puolue vastustaa nyt uushitlerismin
syntyä ja vaatii laillisten oikeuksien palauttamista kommu­nistipuolueelle.
' L o p u k s i on sekin tosiasia, että samaHa kun
Hitlerin aikainen Saksan kommtmistipuolue teki vissejä va-semmistolaisvirheitä,
kommunistitkin ovat oppineet ja tulleet
joustavaromiksii mr.ikä johdosta puolueen juuret ovat ."pie- kaikkea Saksan etujen, mutta myös muun maailman etujen
jiuudest^an.'^ huolimatta paljon jykevämj^ kamaral- /vuoksi perustuslaillisiin ja demokraattisiin menetelmiin jotka
l a kuini ennen sotaa. takaavat toimintaoikeudet niin kommunisteille ja sosialide-'
^sv^^^^^^; niihin, jotka ovat ilniaisseet^^^^^^^^yi^^ kuin konservatiiveille ja liberaaleillekin.
Maailman räulian-neuvosfo
Suezin
kysymyksestä
Wien. — Maailman rauhanneu-'
voston: taholta julkaistiin elokuun
15 päivänä seuraava lausunto kos-kien^
jSueitin kysymystä:
Juuri siUä hetkellä kun alkoi tun­tua
maailman jännitystilanteen hei-
)piOttumisen< vaikutukset, jolloin
meillä.^U. syytä uskoa,..^että mal­tillisuus'
j a väkivaltaisuuksien hyl­kääminen
kansojen välisten erimie-lisyyksien
ratkaisemisessa tulevat
vallitseviksi, Suezin kanayayhtiön
kansallistuttamisen aiheuttamat vai­kutteet
aiheuttavat huolestuneisuut­ta'maailmansa.
Ne tilanteet, joiden alaisena kriir
si alkoi, erinäisten hallituksien sd-tilaalliset
toimenpiteet j a vastuun­alaisten
valtiomiesten uhkaavat pu­heet
ovat suuresti hälyyttäneet
kaikkia rauhaa haluavia.
Huolimatta siitä, mitä mielipidet­tä
he ovat tässä asiassa, he eivät
halua sellaisia toimenpiteitä, jotka
t u l i s i ehdottomasti hyljätä e r i kan­sojen
suhteita käsiteltäessä.
Lontoon konferenssin aattona
maailman rauhanliike jälleen va­kuuttaa
tuomitsevansa voimakeino­jen
käytön kansainvälisten erimie­lisyyksien
ratkaisussa.
Samalla se ilmaisee vakaumuk­sensa
-—' ilman ennakkoluuloja
Lontoon konferenssin luonteen ja
tuloksien suhteen, joiden toivomme
tuottavan sopusuhteisen ratkaisun
ongelmalle — että ainoastaan kaik­kien
asianomaisten maiden neuvot­telujen
tietä voidaan saavuttaa tu­los,
jonka perusteella kunnioitet­t
a i s i in Egyptin täydellinen itsenäi­syys
ja suvereenisuusi j a kanavaa
käyttävien maiden lailliset intressit.
Maailman ruahanliike vetoaa
kaikkien maiden kansoihin kehoit-taen
kannattamaan näitä periaat­teita,
jotka muodostavat Y K : n per
ruskirjan perustan, ja kehoittaa
kaikkia hallituksia toimimaan näi­den
periaatteiden mukaisesti;
Puolaan Jkotiutuvai
saavat itselleen maata
Bnechen, Saksa. — Puolan hallitus
on jvpäättänyt antaa Caiudasta Ja
Australiasta' kotiin palaavtiUe puola-läikuie'^
mVat ja talot, jotka jäivät
Puolalle saksalallien siirtyessä rSak-san
alueelle.
Kairo. — Neuvostoliiton presidentti
Voroshitov on Kairon radion kerto­man
mukaan : lähettänyt presidentti
Nasserille seuraavansisältöisen ^sano­man
: ''Sallikaa m i n u n ^kaikkien /neu­vostotasavaltojen
'<nlmissäv-osoittaa
teille parhaat onnentoivotvdcsenl ara­bialaisen
uuden vuoden johdosta Ja
lausua Egyptin kansalle vilpittömän
toivomukseni, että se voittaisi laillisen
taistelunsa tasavallan, riippumatto­muuden
ja hyvinvoinnin puolesta."
panevaan komiteaan, liiton, j o ki
aktiivisesti työskentelee sosialis^
miin siirtymisen hyväksi. Hän o-misti'
vuosikausia joukon tekstiili-tebtaita
Kiangsussa. Vapautuksen
tultua hän.pelkäsi, että kommunis<^.
tittalcavarikoisivat hänen omaisuu­tensa.
Siksi hän siirsi suuria pää­omia
Hongkongiin j a Taiwanille ra­kentaakseen
sinne tehtaita. Silloin
hän uskoi menettelevänsä varsin
viisaasti, sillä sanoohan vanha sa­nanlaskukin,
että "viisaan kaniinin
kolossa on kolme uloskäytävää".
Tosiasiat osoittivat kuitenkin, et­tei
hänen uloskäytavillaan ollut pal­joakaan
arvoa. Herra L i u n Taiwa-n
i l l a sijaitsevat tehtaat ajettiin ta-,
loudellisesti perikatoon ja labjon-nankipeä
kuomintang-hallinto aseiti
niiden suoritettavaksi sietämättö-;
män korkeat verot. Myöskään; hä­nen
Hongkongin-tehtaansa, jonlca
o l i . vaikea taistella imperialistista
kilpailua j a diskriminointia vastaan^
ei tuottanut mitään.
' Hänen soufel^sr faämmastygsek-*
seen ei niitä tehtaita, jotka hän;
o l i Jättänyt Kiangsuliun, millään |
tavoin '%aapattu•^ Täinvastoin: i.
Kansanhallitus vieläpä auttoi hän- ?
tä kohottamaan tuotantoaan ja ^
tekemään hyviä kauppoja. Tämä
kokemus muutti L i u Kuo-tshunin f
asenteen. Tänään: hänestä näyt- 'i,
tävät hänen aikaisemmin.noudat-;
tamansa: menettelytavat mielet-tömUtä.
U U D E L L E E N S Y N T Y N Y T
K A N S A K U N T A
N i i h i n meistä, jotka eivät paeni
neet, vaan jäivät maahan> teki alus^
ta lähtien syvän vaikutuksen kani
san vapautusarmeijaan kuuluvien ja
kansanhallituksen viranomaisten .oi­keudenmukaisuus,
vastuuntuntoi­suus
j a tietorikkaus.
Me olemme Kiinan kansalaisia;
maan, joka vuosisatoja on joutunut
kokemaan siirtomaavaltojen taholta
osakseen tullutta pirston taa j a sor­toa.
Senvuoksi me samoin kuin
muutkin olimme ylpeitä kansanhal­lituksen
saavuttamista menestyksis­tä.
Ensimmäistä kertaa koko histo­riansa
aikana yhdistettiin koko
Manner-Kiina, mukaanluettuna Ti-bet,
Sinldang j a muut: etäiset raja-alueet.
A l o i t e t t i in j a saatettiin lop­puun
suuria rakennusyrityksiä. Me
koimme jokien kahlehtimisen ja ve^
sivoimalaitosten, rautateitten, maan­teiden,
teollisuuslaitosten sekä maa­taloudellisten
yritysten rakentami­sen
sellaisessa laajuudessa, jota ei
oltu milloinkaan voitu aavistaakaan;
Maastamme tuli suurvalta kan-:
sakuntien joukossa. Kansamme
ojentautui täyteen mittaansa, ku­ten
puhemiehemme Mao sanoi.-
Ainoakaan imperialisti ei kykene:
enää milloinkaan komentelemaan,
ja orjuuttamaan kansaamme.
Talouselämän valtion taholta har­joitettu
suunnittelu j a johto rajoitti
j4iä enemmän yksityiskapitalismin
toimintakenttää. Me tiesimme jo,
että vanha kapitalistinen holtitto­man
voittojensaalistuksen tie o l i
suljettu. Vuonna 1952 aloitettu
wufan-liike : (viittä pahaa vastaan),
joka vietiin lävitse päättäväisesti,
mutta myös maltillisesti ja vakuut­tamisen
menettelyä hyvälisikäyt-täen.
ei jättänyt meitä epätietoisils:-
si tästä tosiasiasta.
panevan komitean ^e»
sessa herra T s h i e n J i h - l i n i n puhet-tshunia
esimerkkinä. Hän, kuten ta. Hän kuuluu sukuun, joka on
minäkin, kuuluu Yleiskiinalaisen luonut Shanghaissa "Veljekset Na-teollisuus-
j a kauppaliiton toimeen- :nyang"-tupäkkayhtiön CNanyang
Brothers Tobacco Company), joka
ailcolhaan' on :;'ollut Jdinäir^; ' s u u r in
sayukk<eide>n tuottaja.^^^^^^^^^^^^
misenjälkeeiii; kertoi
syntyi kuitienil^^^
l u bi^ttiläis-am^
kayhtiön" ( B r i t i ^ l ^ Tobiac-^
CO
seliäi monopölii^
selUnen; haUittiis;; inyöns^
sia etuoikeuksia. Kun "Yeijekset
Nanyäng'V p i i ajettu v^^
täalle;. käytti V. > Söbngi^ eräs by-rölä'äattisen-
käp^
pia edustajia, ;;tUais^^
jä valtasi y n t j^
n i n ; : f Irinan rperustajäh^^^i^^
oimisiuiyain-hädin t^
työskentelyään ? yhtiössä ^^^'p^^^^
kailijana.
Vapautuksenjälkeeni,; k i i h iJirro-kräättihen:
pääoma] b^^^
omistukseeh;•^^sai•• T ^
osuutensa finnaän ja pikieu
ijMsihljMTishien J J ^ ^ uskot-tiin^
t^Iitäya^
|^:Kbskäi^;>niinA^ impieidäiisnu
k u i n b j T O^
oliyatilöinanv^^
tyivät kansallinen , porvariston
; edustajat? jo' v i ^ VaUieessa
IQinan^työyäie^
tisenvpupluera i j ^
rintamaan. Sitten K i i n a n kansan­tasavallan
: pietvstatms^
jatkuvasti] kuli^ehieet iseiii iöspittäma^
tietä.; iJIIoribtnw^ mer-kittäviä
hallinnollisia tehtäviä. JUr
seita^pn i»|Uttii
j i k s a i : t a i ; i d i ^^
neuvoa-antavan konferenssin j ä^e-n
i k s i . :
den puitteisiin, joka on koko kansan
omaisiuitta, ja tämä toteutuu valtio-kapitalismiin
porautuvana, rauhal­l
i s i a siirtynustapabtumana.
MeUle kansallisUle kapitalis­teille
myönnetään.aikaa ja sno-tnlsat
edellytykset «osiallsmlin
mukantoiniseksi. ^ Niiden • kapita­lististen'
yiitjrsteu' omlsts^atf jot­k
a mokantetaan sosialistiseen tar
louteen^ voivat Jatkaa tyosbente-;
lyäännaKuäyri^krissäja oppia,
miten sosialistista ieoUi8iiuttaJa>
kauppaa on johdettava. <' ' , ^ [ •
- . A i k a i s e m m i n esiintyi maassamme
valtiokapitalismia eri muodo£ssal
Nykysin sitä esiintyy yleisesti ot­taen
.enää 'vain yhdessä muodossa,
nimittäin yrityksissä, j o i ta johtavat
valtio -ja y k s i t j i s e t yhdessä j a jotka
Vähitellen j a rauhallista tietä muut­tuvat
puhtaasti sosialistisiksi yri­tyksiksi.
Tämän uudelleenmuotoutumisen
kestäessä; kadottavat tuotantoväli­neet
yksityiskapitalistisen' omaisuu­den
luonteensa ja muuttuvat kan-sanomaisuudelisi.
Tämä Aierkitsee
sitä ,että :](apitalistit - saavat. vielä
määrätyn ajanjakson kuluessa l a i l la
määrätyn voitto-osuuden. (tai > pa­remminkin
kiinteän koron) inves­toinneista
valtion j a yksityisten yh­teisesti
omistamissa yrityksissä.
; Sitäpaitsi saavat luonnollisesti ne
kapitalistit, jotka työskentelevät
edelleen, asemia j a tehtäviä, jotka
vastaavat heidän ; suorituksiaan ja
kjrvykkyyttään. Niistä, jotka ikänsä
vuolcsi tai muista syistä eivät ky­kenetyöskentelemään,
huolehtii
valtio sopivin tavoin.
K i i n a n päämäärä, lOn sosialismi.
Tähän päämäärään ei pyri ylcsin
hallitus harjoittamansa : p o l i t i i k an
avulla, vaan se on koko kansan sy-däntoive,
kansan, j o k a astuu p i t k in
askelin kohti sosialismia. .
Saatan kaiketi väittää, että m i i -
Kiinan vanbiii
kiija-ailfa
Ningpon kaupungissa «ijaitsevas
vuonna 1566 perustetun K i i n a a van*
bjflunan kijrja-aitan Tiengigen tySn-tekijät
suorittavat suurta työtä 101-
nan muinaiskulttuurin t u t k i n u s ei
alaUa.
Tiengigen kirja-aitassa o n y l i 14.
000 tuotetta kirjaUisuttden, hist(K
rian ja filosofian lalalta: Niiden
joukossa on harvinaisia teoksia Sun-g
in j a Jyanin balUtusajoUta sekä
270 nimikettä K i i n a n maantiedettä
Mingin haUitusajalta. '
' Entisessä K i i n a s s a oU pääsy-fcir-ja-
aittaan kielletty historioitsijoilta­k
i n . Nykyisin on Tlengigestä tullut
muinaiskulttuurin suuri tutkimus­keskus'.'
-Seitsemässä '' vuodessa
(1949-1956) siellä on käynyt toista­sataa
tuhatta heäkea, siinä luvussa
kiinalaisia ^ Oppineita ja lukuisia
u l k o l a i s i a ' valtuuskuntia. Kirja-ai­tan
työntekijät suorittavat suurta
työtä säilytettävänä olevan k i r j a l l i ­suuden
tunnet uksitekemiseksi. On
laadittu harvinaisten kirjojen luet
telo. Monet niistä, alkuperäisistä
kappaleista monistettuina, on. lä­hetetty
Kiinan tieteellisille tutki-muslaitolcsille.
SITA
I A
TÄTÄ
mjukvuoJiimDujLB
mana ptlvänS odottaont linia'auto3
jokseenkin käxslmftttatnasts. K u n ee
vibdoiidUn saapui
ärtyisestj:
—^Pährää .Noab, <mko teidän atk-klnne
aivan tftynnä?
— E i ole ahran, kyllä täällä on tilaa
vielä yhdelle aasille, käykää vaan s i .
sään!
BALVSI OLLA SXXSTELIXS
8kotTant.i1ftfnen uDll. tavaaimt vai.
monsa toisen miehen syleilystä.
fielso rakastajasi takana. Minä
aljon ampua teidät molemmat!
N i m ON
— Inhimillinen luonto .«n se. Joka
pakoittaa autoilijan kiroilemaan ja­lankulkijoita
Ja jalankulkijaln
vuofbstaän autolUJoita. , .
OU KAI STVXX KARATA
— Eikö täällä ole älykkäämpaä
kauppa-apulaista palvelemaan mi­nua?
- - E i ole. iUykkäämmät näkivät tei­dän
tulevan! ;
tSHEKKOSLOVAKIAN
SAKSALAISIA SAKSAAN
RAUHALLINEN SIIRTYMINEN
SOSIALISMIIN
K i i n a on nyt tiellä kbhti sosialis­mia.
Se merkitsee kapitalistisen
omistuksen loppua. Kansallinen por­varisto
ei kuitenkaan, Icuten epä-kansalliset
byrokraattisen pääoman
p i i r i t , antaudu imperialismin työvä-lineilcsi.
Me autamme mukautu­maan
tehtaamme sosialistisen talou-tei
kaikki kapitalistit haluavat vie-
~ dä yritystään eteenpäin voidakseen
jättää sen lapsilleen: perinnöksi. Ny­kyisin
eivät poikamme j a r^tärem-me.
kuitenkaan enää halua sellais­ta
perintöä-, heillä on uudet katso­mukset
j a uudet ihanteet. Muuan
ystävistäni,: herra L i u Ong-sheng, on
esimerkiksi rakentanut useita teh-f£
Uta. ' Hän halusi antaa kullekin
pojistaan perinnölcsi tehtaan, jotta
k a i k k i saisivat kyllikseen:eikä syn­tyisi
mitään riitoja. Silti, hän oU
huolissaan. /jH^^^oU ^^ähnyt,miten
monet rikkaitWn perheitten perilli­set
elivät, humussa ja, sumussa, .<tuh-:
lasivat omaisuuttaan ja raunioitti-!
vat suvun taloudellisestir:kolmessä
sukupolvessa./: Hänen ^lapsensa ja:
lasten lapsensa sanoivat hänel­le,
etteivät he tarvinneet häiienra-
- hojaan j a hän uskookin sen. Suorit-tavathah'
he jo k a i k k i kunniallista
työtä uudessa yhteiskunnassa tai
valmistautuvat siihen.
.Aikaisemmin o l i olemassa muuan
toinenkin kiihoke,, j o ta ei enää ny­kyisin
tunneta. Me olimme, siinä
käsityksessä, että raha merkitsisi
yhteiskunnassa valtaa j a .-arvonan­toa;
aikaisemmin luonnollisesti oli­k
i n näin asianlaita. K a i k k i taisteli­vat
omaisuulcsista j a arvonannosta
j a heikot poljettiin jalkoihin. Jotta
yksi yritys olisi voitu kohottaa tie^
tylle tasolle, oli monien : muiden
yritysten tuhouduttava. Asiantila o l i
sellainen, jota luonnehtii sananlas­ku
" Y k s i perhe hymyilee, mutta t u ­hannet
itkevät". Se o l i kapitalismin
Bonn,'Länsi-Saksa. —: Lähimain
160,000:nsaksalals-syntyisen Tshek­koslovakian
kansalaisen sallitaan
muuttaa Tshekkoslovakiasta Länsi-
Saksaan~ tiedottaa Länsi-Saksan P u ­nainen
Risti!
T r i Henrich Weitz, mamitun jär­jestön
presidentti sanoi neuvotel­leen
sopimulcsen Tshekkoslovakian
Punaisen Ristin kanssa "syntype­räisten
saksalaisten" vapaaehtoisesr
ta siirtymisestä. Enin - osa näistä
asuu Sudeten alueella pohjois-
Tshekkoslovakiassa. Tri Weitz ei
tiennyt; sanoa kuinka iso osa 160,-
O00:sta tulee siirtovapauttaan käyt-armoton
laki j a se herätti ahdistus^
ta vieläpä suurliikemiehissäkin.
Uudessa Kiinassa asiat ovat ai­van
toisin. Herra Pan Ngo-tshang,
eräs toinen yleiskiinalaisen teolli­suus-
j a kauppaliiton toinieenpane-van
komitean jäsenistä, j o k a somisti
kolme tehdasta,. on ilmaissut tämän
erittäin : onnistimeesti. Hän esitti
mielipiteensä sosialistisesta uudel­leenmuotoutumisesta
. ^ i a muistutti
mieliinune , -neljää vastaansanoma­tonta
,tQ$ia;?iaa: , ' \ ^
1. -Ellgi^^kommunjstinen: puolue
o l i s i X johtanu't .Jcan^a^, vapauteen^ ojU^
si meistä j o ajat sitten tullut ulko­maalaisten
imperialistien' orjia, ja
siinä tilanteessa raha^olisi-meille
•synkkä lohdutus. 2. Lapsemme, jot­ka
kasvavat ^.sialistisess9„jrhtei6-
kunnassa; eivät tarvitse jr^ojäniine
j a pitävät sella&ta rahaa; joka ei
ole ansaittu omalla työllä, kunniat­tomalla
tavalla hankittuna. 3. Mei­dän.
e i tarvitse enää olla huolissam­me
siitä, että joudumme viettämään
vanhuudenpäivämme köyhyydessä,
sillä valtio huolehtii vanhuksista.
4. Poliittinen asemamme on turvatr
t u myös tulevaisuudessa n i i n kauan,
k u i n teemme parhaamme kansan
hyväksi. •
Herra Pan kertoi, että hän o l i it­se
aloittanut oppipoikana ja myö­hemmin
rikastunut toisten työn
kustannuksella. Nyt hän valitsi iloi­sena
uuden tien.
KAPITALISTIEI^ ERI RYHMÄT
Nyky-Kiinan kapitalistit voidaan
(Jatkuu 3. sivulla)
tämään.
Diplomaattisissa piireissä sopi
mus tuetaan olevan lisäosoitukse
na Tsheldcoslovakian halusta paran
taa suhteitaan Länsi-Saksan kanssa
Bonnin hallituspiireissä on kiistas
siitä josko hyväksyä tai o l la hyväk
symättä täydellisten diplomaattis
ten suhteiden 'perustaminen Tshek
koslovakian j a Länsi^aksan välillä
T r i Weitz sanoi, että vapaus raen
nä-Länsi^aksaan ulottuu Tsheklco
Slovakian vankiloissakin oleviin j :
yankilapalveluksensa . ; suorittane!
s i in saksalaisiin; • Vastimeksi jo
tain 50 tshekkoslovakialaista lasta
jotka nykyään asuu Xänsi-Saksassa
tullaan lähettämään kotiinsa jo!
heidän vanhempansa heidät halua
vat, j a ' kolmisenkymmentä tshekko
slovakialaista, jptka ovat palvele
massa vankilatuomioita- Länsi-Sak
san vankiloissa, tullaan lähettämääi
rajan y l i.
, Tri Weit2 myös saiioi, että häi
o l i saavuttanursuusanaisen sopi
muksen,: joka tullaan allekirjoitti
maan; ollessaan. >derailuUa Praahas
sa, 'Tshekkoslovakiassa. Se on Sa
manlafinensiirtölaisteni 'jälleenko
Uuttamista llrosteva^S^^^
tehtiin . hiljattainLänsi-Saksan ji
l*uolan yäiilia! Länä-Säksän Puiiai
neh risti .'toivoq.^ saavuttavansa sa
maalaiset sopimukset Unkarin 4i
Romanian kanssa.
Useitf^ satojatuhansia saksalaist
^synt^npiö-ää olevia ^shrtolaiisia asui
siellä j a täällä kauttiT Itä-EuroopaJn
Miljoonia näistä pakollisesti karkoi
tettiiir t a k a i s in Saksaan toisen maa
ilman sodan jälkeen.
: S u u r i n tällainen "saksalainen saa
ri" ennen sotaa ^ o l i SudetenmaalL
Tshekkoslovakiassa, jossa sanotaai
olleen toista miljoonaa Saksan-kiel
tä puhuvaa ihmistä. Hitlerin suun
nitelma näiden sisältämiseksi "suu
rempaan Saksaan" johti Tshekkc
Slovakian 7 jakamiseen ennen sotaa
Kun Saksa antautui vuonna 194
melkein k a i k k i Sudeten-maan saksa
laiset karkoitettiinTshekkoslova
kiasta.
Viime aikoina Tshekkoslovakia!
hallitus-on sallinut näiden saksalais
ten vapaasti kulkea rajan y l i suki
laisirierailuilla.
PÄIVÄN PAKINA
Me ponnistelimme ymmärtääk­semme
uuden tilanteen, hallituk­sen
politiikan j a yhteiskuntatie-huolestuneisuutensa
Länsi-Saksan demokraattisten oikeuksien
rajoittamisesta ja toivovat, että Bonnin hallitus palaisi, ennen-
Spontaanisuus eli oma^alortteisuus
• lamän kirjoittajan täytyy valitet­tavasti
myöntää, että muiden aukko­jen
lisäksi on viimeaikoina Jäänyt nä­köradiossa
seuraamatta sekä 'Setä
Samulin demokraattlpuolueen, että
republikaanien konventioneja,.
> ".Virlcamme puolesta" olemme kui­tenkin
(Joutuneet — niin tyhjää kuin
se; slrkuspellelly olikin kummankin
puolueen kohdalta.— seuraamaan tä­tä
'hommaa sanomalehdistä. Omasta
kohdastamme olemme myös taipuvai-^
sia uskomaan, että demokraattlpuo­lueen
"suuri näytös" oli paremmin
lavastettu.. Vaikka sekin oU ontto ja
lopputulokseltaan kokonaan maho,
demokraattUmolueenj^rategistlt' sal­vat
sentään kehitetyksi jotakin "odo­tusta".
Jotakin 'tolelenkilntoa" j a jo­takin,
"uutta*^. JEtepublikaanit sen sL
Jaan puhuivat paksusti j a leveästi,
mutta tulokseksi Jäi se mikä etukä­teen
tiedettiin: .presidentin Ja vara-presidsntin
ehdokkaiksi nlmltettim
vanhat poliittiset sotaorilt.
Mutta tarkoitus olikin puhua pää­asiassa
näiden puoluepäivien tpkeäs-tä
olemuksesta — spontaanisuudesta,
e l i edustajain ."oma-alotteisuudesta"
Ja siihen liittyvistä seikoista.
Tässä . yhteydessä ei ole tarkoitus
tdtidä - mitään erotusta 'näiden pno-.
lueiden suhteen,; siQä. kummatkin ne
ovat samaa maata knten. maalarin
housut j a paita. - ~. .
Mutta jotakin uutta 611 näiden puo­luepäivien
järjestämisessä sikäli; että
kummatkin lavastettiin entistä perus,
teellisemmin suurta yleisöä, valitsijoi­ta
sihnällä pitäen.
, Kummankin puolueen kokousmenot
laaJaDettim: näköradton väUtyksellä
asiallisestii puhuen kokö Yhdysval­tain
kansalle, läten voivat kalkki
amerikkalaiset — ja kuulema jotkut
canadalalsetkm — seurata tätä sir­kusta
melko yksit7isk<ditalsesti vah­taamalla
näköradion taulua. V
~. J a kun tuhannet, ehkäpä miljoonat
ihmiset seurasivat tätä sirkusta näkö­radion
välitylBseIlä;&IIn^ viaah.''että
mitään "soraäänläT e l ' saanut niistä
kuälua. . t o n h o s t i ^ ^ piti oDa Jat­kuvasti
k o i k e a l l a . ^ d k i s s a asioissa
piti vallitseman täydellinai;3)ksimle-
Usyjra Jne.
Juuri-tässä mielessä o l i kummatkin
puoluäcofcoukset ennätyksiä alallaan.
Vaikka xi republikaanien ke^udessa
tiedettiin olevan, .suurta - erimidisyyt.
tä varapresidentin ehdokkaan nimit­tämisen
suhteen, niin- konventionissa
Ilmeni mfltei täydelinen yksimieli­syys
/Nixonin puolesta. Vaikka demo­kraattien
keskuudessa tiedetään ole.1
van melkoista^ erimielisyyttä esim.
kansalaisvapauksia .koskevien kysy­mysten
suhteen, k o n ^ ^ n l s s a oli
miltei täydellinen yksimielisyys ^ mi-!
tään sanomattoman i^töslauselman
johdosta.
Ja lia>£ "ykdndeil^rysr* saatiin
siteii,'«ttä pahanaan piätfvät .
vain «e» Jotka -pidmivsC «iten >
knin konventionlen silniantdce-vät
halusivat. Demokiaatflpnoln-:.
eessa meinasi kyllä päästä k u n .
. l o v i in yksi soraääni kansalaisva­pauksista
. keskusteltaessa, mutta
puheenjohtajan päättävät nnl-janisknt
tekivät OUä heti lopun.
Mitä sitten tulee siihen suureen
"spontaaniseen tanostukseen", mikä
kummankin puolueen konventionissa
oli leimaa-antaneena piirteenä, niin
sekin oli erittäin huolella etukäteen
järjestetty, ja eräissä . tapauksissa
harjoiteltukin. : Puhukaamme tästä
asiasta suulla suuremmalla; Toronto-
Iäisen Globe-lehden kirjeenvaihtaja
George B a in kirjoitti San Franciscos­ta,
että "spontaaniset (eli oma-alot.
teiset) suosionosoitukset" suurten
johtajain ylösnostamlsässl on e t t ^ -
teei^ Järjestettävä Jos mlelitään^oada
toivottuja tuloksia.
Kuvattuaan ehkä lilakslkhi koros­taen,
kuinka kehnosti Caiydan J o h -
toheskilöme järjestetään '^spontaani-^
s i a " suo^nosoituksla, mr. B a i n sellt-^
tää nyt saamiensa kokemusten perus­teella:
"Spontaanisten " 'suosionosoitustai:
tuloa el Jätetä sattuman varaan, vaan­ne
valmistetaan huoldhsrati etukäi
teen kuten esimerkiksi tapahtui pre-:
sidentti Eisenhowerin saapuesisa Ien-tokenfäUe.
"Saapuvilla oU tuhansia repiAU-kaaneja
'suosiooosoituksia esittääk­seen
ja he olivat tuUeet^varustettuIna
tunnuksina ilmoitustauluilla j a vii­reillä
— sekä luonnollisesti torvisoit­tokunnalla.
^Nmtaaninen (oma-alot-teinen)
suosionosoitus ei saa kunnol­lista
alkua iinmn torvisoittokuntaa:
" ( P r ^ e n t t l ä tuova) leatokone oU
myöhässä, ^jävastaanbttajäin' odottä-essa/
lätomittä^^ aloitti työnsä: mn
haluJsikuunaa kuinka suurta äänt
voivat Mpset saada raikaan. •
" ' M e emme halua'Väsyttää Itseäna
me etukäteen. Me säästämme voi
mamme siksi k u n hän tulee Ja vast
sitten annamme sen kuulua hänelli
Me aloitamme huutamalla: ^Me bs
luamme Iken. Me lialuamme Scei
Sitten me iiuudamme.kovasti 'Hall
Ike: Hallo Mamie.' Okey?
, "Lasten kohdalta se oU O K . Mutf
hetken kuluttua lämmittäjä muut
mieltänsä. Mitä hyötyä on spoc
taanlsista 'suosionosoituksista Jos t
eivät tapahdu oikem? Soittokunna
passotttalidissa 'huusivat; Me hali
amme Iken, (Me haluamme Iken.
. " H y v i n menee" sanoi hän, muW
nyt olisi se huudettava ndpeammln.
Harjoitusta Jatkettiin ja se käviK
nyt paremmm.
"Nyt hiiudetäan pitkään: 'H.e-I-1-
Ike'.^'Se tapahtui myös-iiyvin... "
Tazpeetonta^-on' jatkaa enempä
Sehrää7ott että tällaisen h a r ^
Ja ^valmennuksen- Jälkeen presideof
Eisenhower, > s a i paikalle raahatui^
repiAIikaaneflta ja heidän kakaroi
taan kerrassaan korvia vihlovat spoi
taaniset: ^ oma-atotteiset suosioi
osoitukset siitä hyvästä kun hän si
vaitsi tulla "Priskoon" huudattamas
itsensä iiudeUeen republikaanien pr
sidentin ^^dokkaaksL '
T^mä ei missään mielessä ole Ioni
kaus parieddentti Eisenhoweria koi
taan," s i l S kuten sanottu, samaa m
netelmää j a paikoin paljon paremzni
kuten TOJ kerrottu; laytettito denu
Icräattien konventionissa ^ sillä soi
relleTV-yMsölIe ÖU välitettävä se
lataen käsitys, että Immmflnsakin p»
lueessa 'vallitsee täyddUnen ykslmie!
^?y8 «dcä »ajatMi tanostus ja Ihai
suurten-JcAtajlen suhteen. — önsä
koura. . ,, ^.