Vapaus, June 26, 1974

              Sivu 2 Kesikiviilklkorlcesäk. 26 p/ — W^
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establiahed Nov. 6,1917
Editor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
-Telephone: Office and Editorial 674-4264
PnUisbed onee weckly: Wednesdays by Tapans PuUishing: Co. Lhnited*
: 102 E lm St. West, Sudbnry» Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69.
Advertising. rates npon applicstion; translatioa free of charfe-
Second Class Mail registratlon.Ntunber 1076
Mvmber of the CANADIAN LANGUAGE PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75 USA:n
3 kk. S3.25 Suomeen:
1 vk. S1Z.00. 6 kk. S6.25
1 vk. $12.50, 6 kk. S6.75
Tran Van Hue:
ETELÄ-VIETNAMIN VÄLIAIKAINEN
5 VUOTTA
luni iicjiiiiiniiiiicjiiiiii niiiuiiiiiutii) iiiiniiiiiiiiiiiiHitiiitiiiiiiniiiiiiiiifflai
MITÄ MUyi^^SANOVAT
Kesäkuun 3 pnä juhli Etelä-Vietnamin t^vallan väliaikainen
vallankumoushallitus 5-YUotispäiväänsä. Viiden nlemassaolovuotensa
aikana — jotka ovat viimeisimmät 18 äärimmäisen ankarasta tais­teluvuodesta-—
se on 17 miljoonan etelävietnamilaisen suunnatto­mien
ponnistelujen ja uhrausten ansiosta suuresti vahvistunut. Ny­kyisin
ei kukaan voi kieltää tätä hallitusta, joka on syntynyt jä kas­vanut;
verisen vallankumouksen myötä.
^ Lehtiemme merkittävä kääimekphta
Ajan ratas raksuttaa. Olosuhteet ja tilanteet muuttuvat kehi­tyksen
myötä. Sainein muuttuvat mahdollisuudet sekä suoritetta­vien
tehtävien olemus j a luonne.
Vapaus kustannusyhtiön kohdalta tämä tarkoittaa nyt yhden
ajanjakson päättymistä j a toisen-alkamista. Kaikista-ponnisteluista
ja toiveista huolimatta kehittyi — liikkeemme ulkopuolisten voi­mien
a n s i o s t a — t i l a n n e , missä ei enää voida julkaista kahta ta-taloustappioa
aiheuttavaa lehteä. Vapautta j a Liekkiä.;
Johtuen useista eri syistä, liikkeen tappiot on viimeksikulu-neitten
vuosien aikana nousseet ylivoimaisen suuriksi. Jos vielä
olisi yritetty jatkaa kahden lehden julkaisemista, niin.se olisi voi­nut
aiheuttaa suhteellisen lyhyen ajan kuluessa tilanteen; missä
ei olisi enää voitu julkaista yhtäkään lehteä.
Tässä mielessä kahden lehtemme yhdistäminen on tietenkin .
taka-askel, eikä sitä kukaan halua muuksi väittää. Mutta .se oli
. täka-askel, joka oikein suoritettuna voi taata meillä aivan uuden­mallisen
j a todella monipuolisen, kaksiosaisen lehden, minkä y h ­dessä
osassa käsitellään päivän kysyrayksiät työväenjärjestöjen
Jä yleensä työtätekevien asioita, sosiaali-kysymyksiä kuten eläke-
• ja sairäshuöltoasioita jne. Toisessa osassa tulee säilymään Liekki
ilmielävänä kirjallisena viikkolehtenä, palvellen siltä kohdalta liek-
: kiläisiä kuten tähänkin asti.
Lehtiemme yhdistämiseen johtaviin talousseikkoihin lukeutuu
useita tekijöitä: Paikallisesti Sudburyn talouskehitys on o l l u t . jo
useita vuosia pysähdystilassa siksi kun kaivos- eli pääteollisuus-alalta
on vähennetty työvoimaa, mikä on osaltaan vaikuttanut
siihen, ettei ole ponnisteluista huolimatta voitu esim. lisiltä riit­tävän
suuressa määrässä n.s. jobitöiden määrää.
Toi-saalta ovat lehtien painokustannukset nousseet vuosi vuo­delta
j a erikoisen voimakkaasti viimeksikuluneen 2 vuoden aikana.
Asiaan on vaikuttanut myös establishmentin ylläpitämä työ-väenlehtien
syrjintä, mikä perustuu eräänlaiseen "lahjontaan" s i -
k'ili, että vain jompaa kumpaa, vanhaa puoluetta kannattavat. ja _
tukevat lehdet saavat hallituselimien arvokkaita ilmoituksia, mutta .
vanhojen puolueiden oppositiossa olleilta lehdiltä, kuten esim. V a -
paudelta, on sellaiset ilmoitukset tykkänään • kielletty. Tämä on
: sitäkin suurempaa'vääryyttä j a poliittista sikamaisuutta, kun muis-tetaaiii^
että kysymys on veronmaksajien omien varojen, siis myös
työväeniehtien lukijain verorahojen käytöstä, tai oikeammin vää­rinkäytöstä,
sekä toisaalta se, että työväeniehtien lukijoille ei y r i ­tetäkään
establishmentin puolesta antaa eräitä ajankohtaisia ja
tärkeitä tietoja. Meidän lehtemme ei vastusta hallituselimien ilmoi­tusten
julkaisemista — mutta oikeuden, säädyllisyyden ja demo­kratian
nimissä — niitä veronmaksajain varoilla anne^t.ivia valtio­vallan
eri portaiden ilmoitulcsia pitäisi'antaa- saman arvomitan
mukaan kai'kille lehdille. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut j a se
on osaltaan saattanut esim. meidän lehtemma äärettömän vaikeaan
asemaan eräisiin muihin " k i e l i l e h t i i n " verraten.
Muitakin syitä voitaisiin luetella, mutta jääkööt ne toiseen
kertaan. Todettakoon kuitenkin tämä: E i ole Vapauden tilaajien
ja lukijain syy, että talousvaikeudet ovat kasvaneet ylivoimaisiksi.
Päinvastoin on S3rytä sanoa, että Vapauden lukijat — työntekijät
mukaanluettuna — ovat vuosien mittaan miltei yli-inhimillislllä
ponnisteluilla j a sankaafuutta lähestyvällä uhrautuvaisuudella voit­taneet
uskomattoman s u u r i a vaikeuksia ja siten ylläpitäneet leh­tiään.
Heille kaikille kuuluu suuri kunnia j a kiitos työstään.
Hyvät lehden l u k i j a t j a t u k i j a t : Vaikka nyt suoritettava leh- •
tiemme yhdistäminen-saattaa tuntua hieman katkeralta, niin sen
ei kuitenkäan^f tarvitse aiheuttaa pettymismielialaa. Muistetaan,
että siiloin kun s i i r r y t t i in Vapauden kohdalta viikkolehden julkai­semiseen,
oli siellä j a täällä epäilyä onnistumisen mahdollisuuk­sista.
N y t voidaan kaiketi melko ylimielisesti sanoa, että sen toi­menpiteen
perusteella me saimme sittenkin paremmin nykyajan
tarpeita palvelevan lehdeui
N i i n myös näiden lehtiemme yhdistämisen tiimoilta. Jos me^
nettelemme oikein, järkevästi j a vähääkään peräksiantamatta,
meillä on mahdollisuus saada piticäksi ajaksi niin monipuolinen ia
todella erikoinen suomenkielinen lehti, että voimme kaikin olla
siitä ylpeitä. Maäidollisesti siinä joudutaan kokeilemaan ja teke-v
mään matkan varrella parannuksia, mutta hyviä mahdollisuuksia
on kuitenkin nyt olemassa.
V i i k o n kuluttua, heinäkuun 3 pnä, ilmestyy yhdistetyn lehden
— "S^kkosanomat on sen nimi — ensimmäinen numero,
v: -v" Voimme siis täysin asiallisesti todeta:. Lehtiemme— Vapauden
j a Liekin yksi vaihe, on nyt. päättynyt -r- eläköön Vapaus ja
L i e k k i yhdistettynä VIIKKOSANOMAT-lehtenä!
USA:n K.^iYM.^iN
SODAN LAAJUUS
Vuonna 1954 allekirjoitettiin
Geneven sopimukset, joissa tun­nustettiin
Vietnamin itsenäisyys;
riippumattomuus j a alueellinen
koskemattomuus. Sopimukset mää
räsivät yleiset vaalit järjestettä­viksi
kahden vuoden kuluttua, ts.
vuonna 1956 Vietnamin kahden
osan jälleenyhdistämiseksi.-Mutta
välittömästi näiden sopimusten
solmimisen jälkeen Yhdysvallat
aloitti suoranaisen sekaantumi-
.sensa Vietnamin ongelmiin peiiis.
tamalla nukkehallituksen, joka
jatkoi .sotaa j a kieltäytyi suunni­telluista
vaaleista.
Etelä-Vietnamin kansa pakotet­tiin
taistelema.Tn ensin maan s i ­säisiin
asioihin puuttumista ja
sitten ulkolaista hyökkäystä vas­taan.
Tämä hyökkäys, jota johti­vat
neljä peräkkäistä Yhdysval­tain
presidenttiä, Eisenhower,
Kennedy, Johnson j a Nixon kesti
18 vuotta, tammikuuhun 1973 asti
jolloin Pariisin sopimuksen alle­kirjoitettiin
toisaalta väliaikaisen
vallankumoushallituksen j a Viet­namin
Demokraattisen Tasavallan
toimesta j a toisaalta? Yhdysval­tain
j a Saigonin hallituksen toi­mesta.
Y l i puoli miljoonaa amerikka­laista
sotilasta, yli 60,000 USA :n
liittolaisten sotilasta ja y l i m i l ­joona
'Saigonin armeijan sotilasta
taisteli Etelä-Vietnamin kansal­lista
vapautusrintamaa ja Etelä-
Vietnamin kansaa vastaan. Tälle"
suhteellisen' pienelle taistelualu­eelle
U S A lähetti 70% jalkaväes­tään,
merisotilaistslan ja lasku-varjojoukoistaan,
58.3% läivastos-.
taan, 50% taktisista ilmavoimis­taan,
j a 60% lentotukialuksistaan.
Vuoden 1972-J'oppuun mennessä
Yhdysvallat öTTentisen puolustus-,
ministerin Clark Cliffordin ,mu­ltaan,
käyttänyt sotaan 680 mrd
dollaria. Pommeja pudotettiin 17
milj. tonnia j a levitettiin y l i 100
milj. tonnia kemikaaleja. E i ai­noastaan
USA :n teollisuuden huo ]
mattava osa (kaikkiaan neljä mil­joonaa
kuudes tojniljoonasta teol-
Iisuustyöläisestä työskenteli näil­lä
aloilla) palvellut sotaa, vaan
myös erityisesti Japani j a Länsi-
Saksa olivat aktiivisesti sekaan­tuneet
konfliktiin tarjoamalla
Yhdysvaltain käyttöön tuotta­miaan
sotatarvikkeita. .
Vietnamin keskiosissa) kotoisin
olevat parlamentinjäsenet ovat
paljastaneet nälkäkuolematapauk
sia. Ihmiset ovat pakotettuja syö­mään
villeinä kasvavia kasveja,
banaanin juuria, jopa kaktuksia
seurauksena monien ihmisten sai­rastuminen,
jopa kuolema.
Miljoona etelävietnamilaisia on
.'jurmattu, loukkaantunut, tuHut
invalideiksi, menettänyt kotinsa.
Koko Vietnamin ekologia on va­kavasti
vaurioitunut. Etelä-Viet­namista
vietiin ranskalaisen hal­linnon
aikana riisiä maastaj Mut­ta
vuonna"_l97'l on Saigon-^uun--
i g j ^ l u t tuovansa maahanyli puofi
miljoonaa tonnia tätä tärkeintä
:olintarviketta USA :sta. Maassa,
c n n m s a a s t i puuta j a laaja eläi­mistö,
mutta nyt huomattava osa
Vietnamin maaperästä on täysin
ilman kasvillisuutta j a luonnollis­ta
hedelmällisyyttään.
Etelä-Vietnamin talouselämä
on romahtumassar Kuka tästä i
kärsii ? Ilmeisestikään eivät Thieu i
j.a hänen apurinsa, noin 50 ken-1
raalia muun muassa, jotka omis­tavat
suuria yksityisiä yhtiöitä j a
iiiiiMi
UHKASI OTTAA;LELUNSA POIS /
UhatessiMn erota Yhdysvaltain ulkoministerin toimesta eiihen
kuin hän alistuu kttulustelUväksi tai atvostiltavAksi, Henry Kisain-ger
paljasti persoonallisuutensa ohutnahkaisuuden ja kiivaan pup-len,
jota hän. onneksi tavallisesti voi kontrolloida . . . ;
"Jos sitä ei selvitctäV, sanii mr. Kissinger hänen luotettavuut­taan
koskevasta haasteesta^ "minä eroan/' Jos tämä ohje olisi ollut
viimeaikoina voimassa Yhdysvaltain julkisuuselämässä.mr.Kissinr
geCei olisi nyt presidentti Richard Nixonin kanssa Salzburgiäsa.
"Mr^Nixonin olisi pitänyt kauansitten erota . . . ,
— Globe and Mail, toimitu.skirjoitUs, ke.säk. 13 p. l^Hi.
HUONOISTA PUHEISTA TULPPA SUUHUN
Konsenatiivipuolueen taktikot vähentävät puoluejohtaja Rofebrt
Stanficldin vaalikampanjaa koskevia lehdistön haastattelutilaisuuk­s
i a — sillä perusteella, ettii hattu-naulaan kokoukset reportterien
'{an.s.«a kampanjan kolmen cn.simmäisen Viikon aikana ei auttanut
paljoakaan vaalikampanjaa.
Jatkuvasti esitetyt kysymykset Stanfieldin hinta- ja_ tulokon­trollista
tuntuivat f i n a n c e n häntä päivä.stä toiseen puolustus^ae^
maan varsinkin pälkkajäädytyksestä. Sen vastapuolella, selittävät
konsenatiivien taktikot,-pääministeri Pierre Trudeau purjehtii vai­vattomasti
kampanjaakaan kohtaamatta vaikeita kysymyksiä, .j
— Toronto Star, uutistieto* kesäk. 12 p. 1974. °
NELJÄLLE
Bang*kokin liikenteen yleissuunnitelma;
"moottoritiet pois kaupungista''
Bangkok (DaD) —
t
VIETNAiVirLAISTEN
MENETYKSET
Cornellin yliopiston valmista­man
raportin "Ilmasota Indokii- inurhan.
nassa" mukaan Yhdysvaltain hal­litus
kylvi yli 100 miljoonaa ton­nia
kemikaaleja Vietnamin alueil­le,
jotka muodostavat 1/7 sen
maapinta-alasta eli 6 milj. ha:ia
42 milj. ha:sta joutui myrkytys­ten
kohteeksi. Metsistä, tuhottiin
35%, mikä puumäärältään vastaa
Vienti-tuontiyrityksiä. Tilantees- i P"^^" k i r j o i t t i : "Bangkokin kadut
ta kärsivät erityisesti työläiset. {«^'''^ ^•'"aton tunneli, jo^sa
'Siinä syy miksi monet Thieun i ^^y^^y'"^" autoliikenne hurjaste-
• valvonnassa olevilla alueilla asu-1 ^»-'^ huippuvauhtia tukchdutta?n
I vat perheet ovat täydellisen toi-1 Fokokaasuillaan kaiken . . . Keski-vottomuuden
tilassa tehneet itse-
TILANTEEN TODELLISET
SYYT
Vaikka Pariisin sopimuk.set
määräävät "Yhdysvaltoja j a kaik­k
i a muita maita kunnioittamaan ikenteen puolesta;
kaupungilla liikenne on niin k aa
j osmainen, että tukkeumat ovat
' tavallisia. Kaikki uhkaa tyrehtyä
totaaliseen sekasortoon, joka vas­taisuudessa
vain enenee!":Muiden
k i n mielestä Bangkok on yk.si
maailman pahimpia paikkoja l i i -
Vietnamin itsenäisyyttä, riippu­mattomuutta
j a alueellista koske-
Aasian suurkaupunkien liiken­neongelmat
muistuttavat länsi-i
SYNTYMÄ-
•:J\ PÄIVIÄ
1
m
Fred Kivinen, S u d b u r y , O nt
täyttää maanantaina, heinäkuun
1 pnä 73 vuotta.
Uuno Harju, St Gatharines,
Ont täyttää maanantaina, heinä­kuun
1 pnä 71 vuotta.
Wilho Toikko, Thunder Bay,
Ont. täyttää tiistaina, heinäkuun
2 pnä 74 vuotta.
Hilma Kulmala, S a u l t S t e . , M a ­rie,.
Gnt, täyttää sunnuntaina,
heinäkuun 7 pnä 86 vuotta.
Hilja Kaisla, Sudbury, Gnt.
täyttää sunnuntaina; höinäkuun
7 pnä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
30 vuoden puunkäyttötarvetta.i^attomuutta'' Yhdysvallat jatkaa j^aiden pulmia, kommentoi tek-
Etelä-Vietnamissa. Tuottavaa v i l - sekaantumistaan Etelä-Vietnamin niikan tohtori Lutz Beckmann.
jolysmaata tuhottiin 5601000 heh- on&elmiin: Se on päättänyt 1,26 j Länsi-Berliinin teknisen yliopis-taaria.
Va i k k a nämä luvut ovat- mr d ; dollarin ayusta Saigonin hai­ton
professori. Tällä haavaa hän
kin likiniääräisiä ne kuitenkin an-j litukselle varainhoitovuonna 1974 grään suunnitteluryhmän'pro-tavat
oikean kuväh tuhoista var- j—75- Tästä määrästä 20.4 miljoo-j jgct director, j o k a tekee parhaan-sinkin
kun ottaa huomioon sen i «aa dollaria käytetään Saigonin ' C.T, Bangkok ratkai-^
Kansalaisuusvelvollisuus kutsuu
8. heinäkuuna, suoritetaan
hyvin tärkeät alahuoneen
Yhdentoista päivän kuiuttua, c:i
Canadan lähitulevaisuuden kannalta
vaalit.
Demokraattisen maan; kuten Canadankin vaaleissa, kaikilla j;. hallitusta ei sa^
tava ohjelma 'palkkajäädytyksi-neen'
pahentaisi edelleen tilana
netta, jos tämä vanha torypuolue
saisi hallitusohjat käsiinsä . . ." .
Kun työväen poliittisen jakaan­tumisen
vuoksi näissä vaaleissa
ei ole ilmeisesti mahdollisuutta
edistysmielisten voimien kokoo­mushallituksen
valintaan; varsi­naisesta
työväen hallituksesta pu­humattakaan,
niin tärkeintä mie­lestämme
olisi se, että saadaan
torjutuksi nykyiset yritykset
maamme poUittisen suunnan kään
tämiseksi oikealle. Valitsemalla
entistä voimakkaampi edistysmie­listen
voimien blokki alahuoneen
jäsenyyteen saataisiin taatuksi se
että Ottawaan tulee uudelleen vä­hemmistöhallitus,
jonka täytyy
olosuhteiden pakosta kuunnella
vähän myös kansanjoukkojen toi­vomuksia.
Tämän vuoksi, j a huomioiden
se tosiasia, että todellista 'kansan­poliisi-
ja ; vankilajärjestelmän gemiseksi: Liikenteen yleissuunnin
kehittämiseen. - 1 t^lrnassa p i i otattava; hub
Tällä hetkellä toimii 24,600'ctfö neljän miU
amerikkalaista sotilashenkilöä si- Rauptfngiäsä tulee VTLipifnz<''^J990
viileiksi naamioituneena Saigonin todennäköisesti olemaan j o k i h -
hallinnon eri lohkoilla. Sen täh- deksan miljoonaa ihmistä.
Onko Yhdysvaltain sota tuonut i <^^e" kärsii vielä y l i vuoden kulut- [. Asiantuntijat pitävät ma.ssa1ii-onriea
etelä-vietnmilaisille? Hei- tua P a r i i s in sopimuksen s o l m i m i - [ — - ^ .
sesta, noin 200,000 poliittista van­k
i a yänkilöissä, yhä uusia j a uiisia
ihmisiä pidätetään j a vangitaan
tosiasian, että U S A :n pinta-ala on |
28 kertaa suurempi kuin Vietna­min,
Vietnamin asukasluku on
vain 1/6 Yhdysvaltain vastaavas­t
a j a näiden kahden maan tekni­sessä
kehitystasossa on suuri ero.
mikuun 25 päivän 1974 numeros­saan
saigonilainen päivälehti l a i ­nasi
Saigonin varapääministeriä i
Phan Quarig', Dania tämän ker- samalla k u n demokraattiset oikeu
Marsalkka Zhukov
on kuollut
"Bangkok' kcnnevälineitäparhaana ratkaisu­na.
Neuvojat kannattavat tiheää
i-aupunkiradan verkkoa, jonka r a ­toja
muu liikenne ei häiriisisi.
Hampurissa j a Berliinissä tämän-kaltaiiet
radat ovat osbittäutu-neet
nopeiksi, mukaviksi j a tehqk-jcaiksi.
Varsinaiset metrot eivät
kuitenkaan tunnu soveltuvan
Bangkokille. Vuodessa voisi val­mistua
noin viisi kilometriä, mikä
on aivan liian hidasta, arvelee
Beckmann. Tosin kaupunkiradät-
Kin voivat paikotellen häipyä
nraan alle, jotta vältytään risteyk­siltä.
Bangkokissa täytyy myös
ottaa huomioon, ettei modernia
junaa lähetetä kulkemaan aivan
jonkin vanhah kauniin ternppelih
vierestä. Kulttuurimuistomerkit
halutaan säilyttää koskematto^
mina.^'. '••v'--i^..-'•
Vaikka Bangkokissa kaatuja on
vähemmän kuin kynunehen p r o - ,
senttiä kaupungin alueesta (u&eis;
.sa* länsimaiden kaupung^eissa .^0
—80'.-prosenttia)'") t *:jasi»njkiSifatijat
varoittavat ns. kaupungin moot-,
toriteistä. "Ne. houkuttieiisivat;
yhä lisää moottoriajoneuvoja! kau-i
punkiin ja pahentaisivat liikenne-tilannetta"
toessaThieun valvomilla alueilla
olevan. 3—4 miljoonaa työtöntä;
Suurin osa heistä on ns. pakolai­sia,
joita on kielletty palaamasta
koteihinsa maaseuduille. Saigoni­lainen
senaattori Hong Son Song
kirjoitti viime maaliskuun 24
päivän "Lennätin"-dehdessä, että^
"nykyisin Etelän : riisipelloilta
puuttuvat talonpojat, koska heitä
pidetään sotilasparakeissa".
Sotilaspolitiikan ; johdosta näl­kä
j a nälkiintyminen raivoavat
det on täydellisesti evätty Thieun
valvonnassa olevalta -väestöltä.
Nykyaikaista sodankäyntivälineis
töä on jatkuvasti lähetetty Saigo­nille.
Toisaalta Yhdysvaltain neu­vonantajien,
rahojen; j a aseiden
tukema Thieu jatkaa raivoisasti
sotaisia . toimiaan. Washington
Post lehden helmikuun 16 päivän
numerossa 1974 esittämien Pen­tagonin
tietojen mukaan "Penta­gonin
viranomaiset ovat ilmais­seet
huolestumisensa Saigonin
'Saigonin hallitukseri valvomilla! harjoittaman ampumatarvikkein
kankaisilla on tasa-arvoisetoikeudett-Vaalien yhteydessä osoit-täiäuu
kuitenkin, että tätä ^'tasa arvoisuutta" on paljon enemmän
niillä, joilla on paljon rahaa,jnillä voidan ostaa vaalityön tekijöitä,
ilmoituksia sanomalehtiin sekä "aikaa" televisioon ja radioon: Täl­lainen
"tasa-arvbisuus" auttaa siis suuresti niitä joUla "paljoiTon'!.
-r-" Mutta : kansa/kunnan enemmistöä i edustavilla työtätekevillä,
teollisuus- ja kaivostydlärsillä, farmareilla; vapaitten ammattien
hai^*oittajilla, liikeapulaisilla; toimenhaltijoIHa jne. on kaikesta
huolimatta suuren lukumääränsä vuoksi mahdollisuus tahtonsa ja
toiyomustensa .esittämiseen
nenkuin kaikki edistykselliset-voi­mat^
puolueet ja ryhmät, pääser
vät eräissä tärkeissä peruskysy­myksissä-,
liittosiiHteisiin, useat
lukijamme ovat esittäneet, että
näissä^ vaaleissa pitäisi äänestää
kommunisteja^ missä hyvänsä sii­hen
on, tilaisuus ja muissa vaali­piireissä
NDPrn ehdokkaita, tai
jos sellaista mahdollisuutta ei ole.
alueilla. Monet Thua. Tienin, Qu-ung
Namin, Quang Ngain j a Qu-ang
Tinin ;Tnaakunnista (Etelä-den
tuhlaavaisuuden takia sen t u ­littaessa,
täysin sokeasti kohtei-
(Jatkuu sinulla 5) ^
Moskova. — Toisen maail­mansodan
aikana kautta maail­man
kuuluisaksi tullut Neuvos­toliiton
marsalkka Georgi Zhur
kov kuoli viikko sitten maanan­taina.
Hän oli 77 vuoden ikäi­nen.
Zhukov johti: Moskovan puo­lustusta
Hitlerin hyökkäysar-meijoita
vastaan 1941, murti
Saksan armeijan selän Stalin-gradissa,
vapautti Leningradin
.saarrostilasta, valtasi Berliinin
1945 ja otti vastaan Saksan an­tautumisen
Neuvostoliiton toi­mesta
toukokuun 9 pnä 1945.
Nyt julkaistuissa :80
:ssa osaratkaisussa j a -ehdotuk-j
.''ossa on otettu huomioon muita­kin
liikenteeseen vaikuttavia seik­koja,
, kuten , 'liukuva työaika'.
Thaimaalaisten asiantuntijain
kanssa laadittiin Bangkokille 1972 :
ensi'kerran suunnitelmat tästäkin
asiasta. Beckmann kertoo, että
häneltä aiemmin kului 45 minuut-.
tia kotoa työpaikalle autolla, mut­ta
väittäessään ruuhkaa hän pää­see
15 minuutissa perille; •
Saksalaiset aloittivat suunnitte­li-
työnsä 1971 j a ensi kesäkuussa
en tarkoitus esitellä ehdotukset
Thaimaan hallitukselle samoin
kuin Bonninkin viranomaisille.
Syyskuussa loppuu saksalaisten
asiantuntijain työ. Toteuttahiinert
jää thaimaalaisten asiaksi. * ,
PÄIVÄN P A K I NA
VAALIPATA PORISEE
Kymmenen päivän päästä ve-.
detään miehissä ja naisissa puu­merkki
"omalle ehdokkaalle".
Joillakin ihmisillä, hyvinkin
järkeviltäkin tuntuvilte, pn sellai­nen
kummallinffl käsitys, että
vaialeissa pitäisi "osata" äänestää
sitä puoluetta, joka valituksi tu-lee.
Toisin sanoen, että äänestä­mään
mennään samassa henges­sä
kuin hevoskilpäiluihinkin, eli
veikkaa lyömään ! -
• Valveutuneet ja vastuuntun^^
toiset kansalaiset antavat kui-män
asiaan. •;
Konserrätiivien kellokas, ^^R^^^
bert Stahfield katsoo, että mo-;
nopolien kannalta nyt olisi erit­täin
edullinen., aika hintojen ja
palkkojen;" jäädytykseen. Hinnat
ovat huippukorkeat ja palkat
hintoihin verrattuna syvissä kuö
pissa. Asiaa yritetään tietenkin
kaunistella, mutta^tästä on ky-;
sjrmys eikä mistään~muusta.
Liberaalien "nienevä" johtaja"
Pierre Trudeau ei puhuhutjni-tään
pääministerinä ollessaan
-tenkin äänensä ehdokkaalle, jo^- sen paremmin kaupunkien yleis-ka
henkilökohtaisesti tai jjuoluei-- ten liikelaitosten kuin rautatei-yhteyksiensä
perusteella parhai- den - matkdstuspalvelunkaan pa-ten
edustaa hänen ajatuksiaan rantamisesta. Mutta nyt vaalien
ja toiveitaam. Tuhannesti parem- aikana hän on "unhoituksensa"
pi on antaa äänensä henkilölle, korjannu^^
täisiin väestön demokraattiseen
kontrolliin ja omistukseen. Se
työ — kansallistaminen — olisi
pitänyt suorittaa jo kauan sitten
Tekisi mieli sanoa, että joka
kahdesta yllämainitusta puolue­pomosta
lupaa sentinkin välira­han,
hän todennäköisesti häviää
kaupassa. Tämä sittenkin vaiklca
konservatiivien ilmeisenä tar'koi-tuksena-
on^-puskea—maatamme
aimo askelen oikealle, mistä työ­väen
ehdokkaat meitä varjel­koon.
Tämä Vapauden- numero on
ilmeisesti viimeinen lehden ny­kyisessä
muodossa. Viikon ku­luttua;
eli heinäkuun 3 pnä, il­mestyy
se paljon/puheenaiiretta
antanut yhdistetty Vapaus ja
Liekki. "Viikkosanomat" on lap­sukaisen
nimi.
Yhdistetty lehti ilmestyy Lie­kin
nykyisten sivujen kokoisena
saataisiin paljon, joskin lyhyeen
muotoon, mutta nasevasti laa­dittuja
. paikkakuntatietoja ja
mielipideilmaisuja.
Miten voidaan pienessäkin ti­lassa
esittää melko, tyhjentäväs­ti
ja ytimekkäästi jokin asia jai
mielipide, se näkyy mm. Kansan
Uutiset, lehden "Kirjeitä'? osas­tosta
äskettäin :Iainaitusta kir-jeestä,-
missä sanotan:
, "Kyllä on ihanaa, kun tuosta
apulannasta on pulaa. On toivei­ta
hiukan kunnollisemmista peni-:
noista.^ „ ' "
"Ne ovatkin olleet."viime 20
vuotta kuin hevoseiF~paskpjä.
Halkaistaessa niissä pn keskellä
'musta ayonainen hiirenpes^,
kuorta niissä ei ole koskaan ol­lutkaan.
Kuoren tilalla on pak^u
rupikerros.Jakun piskä^katii-laan
ja~yrittää keittää; se höyry
mikä siitä nousee^ se'haisee sa­malla
tavalla, kuin Pistäisi pään- .