Vapaus, October 7, 1969

              Nyliyaiaineii
(Ni int­tänyt
jo 250 vuolta
Helsinki. Suomi joka^silloin,
t^öin pullistelee urheiluperin-teillaan
qii-jtse a s i a s ^^
qloilla : vprsin ,nuqri« tulokas.
4 J & t ^ a ^ a yaiu iiyxl^^ilyä
- jpka nykpikaisessa ^^o,dQa.-
saan täyttä» tiivä vuohina 250
vuotta, J^un Jam^s' Figg Lon-
^ t o o ^ perusti nyxKkeilykou-'
lu|i vuonna 1719, ei Siiomessa.
vielä uneksittukfian sellais^t^
urheilulajista — j a muutkin
\ lajit elivät vielä Prinsesj^ RMU-susen
unta. Vaikka itse asias­sa
englantilainen nyrkkeilykou-lukin
oli vain vanhan kreikka­laisen
tradition uudelleen läm­mittämistä.
TUHAT VUOTTA OLYMPlAA
Tutkijat väittävät, että ensim^
mainen olympianyrkkeilyn voitr
taja seppelöitiin 23. olympialai-sissaxvuonna
688 ennen ajanlas­kumme
alkua ja jo sitä ennen
laji oli satoja vuosia vanha. Vuo­desta
688 lähtien kreikkalaiset
juhlivat' tuhannen vuoden ajan
parhaita nyrkkeilijöitään Olym­pian
kisoissa. Siis vanha kreikka­lainen
perinne on vieläkin edellä
niitä kokemuksia, joita viime 250
vuoden ajan on ns. länsimaisessa
sivistyspiirissä virvoteltu eloon.
Kreikka on kuitenkin vain yk­si
saari ihmiskunnan sivistyksen
historiassa. Vanhasta Kiinan
kulttuurista tapaamme vielä tä­näkin
päivänä nyrkkeilyn, mut­ta
se on jalostunut jo niin pitkäl­le,
että pitemmälle ei enää pää­se:
kiinalaisen nyrkkeilyn tarkoi­tus
on iskeä osumatta! Kuka tai­tavammin
iskee osumatta vastus­tajaansa
ja joka siinä ohessa
näyttää taitavimmat temput, se­kä
väistöt että iskut, on mestari.
Samalla kiinalaisesta nyrkkeilys­tä
on myös hävinnyt kilpailuluon-ne:
se on lähinnä esittävää tai­detta.
MESTARI J A O P E T T A J A
Nyrkkeilyn elvyttäjä länsimai­sessa
sivistyspiirissä, lontoolai­nen
miekkailukoulun pitäjä
James Figg, oli alun alkaen sekä
opettaja että mestari. Hän opetti,
mutta harrasti myös itse nyrkkei­lyä
ja hän ensimmäisenä otti ni­miinsä
ns. Englannin mestarin
arvon, jota pitikin 1730-luvulle
asti.
James Figgin jälkeen seurasi
vuonna 1734 uusi tähti, Jack
Broughton, joka kirjoitti nimensä
nyrkkeilyn historiaan tekemällä
ensimmäisen yrityksen muovata
lajille pysyvät säännöt. Tämä ta­pahtui
vuonna 1743. Broughton
puhui myös nyrkkeilyhansikkait-ten
puolesta — siihen asti ja sen
jälkeenkin nyrkkeilijät suoritti­vat
ottelunsa paljan nyrkein.
Tähän aikaan -nyrkkeily tuli
Englannissa yhä suositummaksi
kansan huviksi ja parhaat nyrk­keilijät
kiersivät maata esittä­mässä
taitojaan. Kamppailut i l ­man
käsineitä ja aikarajaa muo­dostuivat
kuitenkin yleensä hyvin
verisiksi, monituntisiksi taiste­luiksi,
joiden jälkeen kamppaili­jat
olivat vaikeasti tunnettavia.
RATKAISEVA VUOSI
Näillä alkeellisilla muodoin
taisteltiin Englannissa kuitenkin
S.C.A. UrheilulUtio
virkailijoiden osoilleet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 NeviHlie Park BJvd.,
Puh. 691-6195
Toronto 260 Ontario
Sihteeri: Paianno Vaua-io
49 Hiawatha Rd.; Torö^ito 255 Ont.
Puhdin 4^-«815
RaihasUxnihoitaJa: Laiuri Penttinen
228 McKee Ave., TVfllovdale, Ont.
Puhelin 221-8076
ipdan vuoden ajan. Vasta vuonna
1838 maan Piigilistic Club korjai­l
i Broiightonin sata vuotta sittep
^kemiä - ensimmäisiä sääntöjä
Ratkaiseva askel nykyaikainen
nyrkkeilyn suuntaan otettiin
1867. Silloiq. syntyivät säännöt
ipissa ehdottomasti. kiellettiip
qaljain nyrkein tapahtuvat otter
Ipt ij?i säädettiin erille äik^aj?
I^olme. minuuttia, joka on nykyi-
<^nkin voimassa. Vasta^^-^onpa
1884 syntyi Englapnin amatööri-tjyrkl^
eilyliitto, joka alkpi Jlif jes-
. telmällisesti - •'sivistää" ^ a a c
tjiyrkkeilyelämää.
Vaikka nyrkkeilyllä Englfin-nissa
oli näin pitkät perinteet
uääsi se tunkeutumaan manner-
Eurooppaan vasta 19Q0-Iuvup
alussa. Kansainvälinen Nyrkkei­lyliittokin
penjUitettiin yasta 1920.
.JENKIT töYSIVÄT RAHAN
Ejaglanutilaisten mukana nyrk­keily
levisi kuitenkin jo aikai­sessa
vaiheessa Amerikkaan, jos-ga
se tuli suosituksi jo iSOO-lu-yulla.
Amerikkalaisen tyylin mu­kaan
siellä havaittiin heti alusta
^Ikaen nyrkkeilyn rahaatuova
voima ja ensimmäinen ammatti­laisten
maailmanmestaruusottelu
suoritettiin 1882, jolloin Irlanti
laissyntyinen John Sullivan ku
^cisti maanmiehensä Paddy Ryar
pin ja kruunattiin ensimmäiseks
piaailmanmestariksi.
TYÖLÄISURHPILIJAN LAJI
LUOMESSA
Kun Suomessa kirjoitetaan ta­sapuolinen
suomalaisen nyrkkei­lyn
historia, saatetaan siitä to­deta,
että nyrkkeilyn todellinen
kehto on ollut Työväen Urheilu­liitto,
vaikka "virallisesti" suu­rimmat
. nimet ovat aina lähes
poikkeuksetta .esiintyneet porva^
riliiton paidassa.
1920-luvulla, jolloin nyrkkeily
Suomessa kehittyi varsin nopeata
yauhtia, voimakeskus sijaits:
T U L : n leirissä. Porvarillisella
puolella oli kuitenkin; enemmän
Koulunkäyneitä ihmisiä, jotka sit­ten
sen turvin kipusivat myöhem
pinä vuosina keulakuviksi. T U L : n
piirissä syntyneet riidat, kilpai-jukiellot,
ja toisaalta porvarilli­nen
painostus ajoivat nyrkkeili­jöitäkin
porvarilliseen leiriin.
Vaikka Suomessa nyrkkeilyä
onkin harrastettu vasta viitisen­kymmentä
vuotta, on se kuiten­kin
saavuttanut monia kauniita­kin
voittoja. Kun 50 vuotta lajin
kehityksessä tulee Suomessakin
täyteen, olisi hauska nähdä kir­janen,
jossa sanoin ja kuvin ker­rottaisiin
suomalaisten pugillis-tien
vaiheista.
Se olisi jännittävä kirja!
Sentteri
A i h e t t a juhlintaan Canada^
A u s t r a l i a n ja U S A n jälkeen hiljattain suoritetuissa Pacific-qtteluissa
Tokiossa. Canada v o t t t i 14 mitallia, joista kolme
kultaa, kolme hopeaa ja kahdeksan pronssia. Vancouveria
l a i n e n - J a y : D a h l g r e n v o i t t i kultaa heitettyään keihästä 177
jalkaa ( S J ^ S metriä). D e b l > i e B r i l l , (yllä) H a n e y voitti
kultapiitaJin naisten korkeushypyssä tuloksella 171 s e n t t i ­metriä.
Kiekonheiton kultamitalin vei torontolainen George
P u c e tuloksella 56 metriä.
Suomi käänsi
paininiiehet 6.4-3.5
H e l s i n k i . — Suomr Voitti Eestin
painijoukkueen viikko sitten lau­antaina
Seinäjoella ammattikou­lun
salissa käydyssä kl«sisen pai
nin maaottelussa pistein 6,5—3,5.
Parasta esittivät ottelussa suo
malaiset pikkumiehet Raimo Hir­vonen
ja Pertti Ukkola, surkein­ta
isot miehet, joiden otteluissa
ei tapahtunut yhtään mitään.
Ottelun tasoa kuvaa se, että käy
dyistä otteluista viisi päättyi rat­kaisemattomaan
1—1, joka mer­kitsee,
ettei näissä otteluissa ta­pahtunut
yhtään pistesuoritusta.
Eestiläisistä nousi ehkä parhaak­si
Vili Olumets, joka teki maal­leen
ainoan pistesuorituksen nais*
sä kisoissa voittaen tällä Jorma
Talvitien 2—1.
Campjbell vaUttuii
pidteenjolitajaicää
T o r o n t o : — Scarboroughin por­mestari
Albert Campbell valittiin
tällä viikolla Suur-Toronton pu­heenjohtajaksi.
Tämä 59-vuotia8
entinen farmari ja koulunopetta-ja
voitti $35,000 vuosipalkkaviran
vasta kolmannessa äänestyksessä.
Campbell sai kolmannessa äänes
tyksessä 21 ääntä ja North Yor-
]|iin kunnanesimies Norman Good-head
11 ääntä. Toronton valtuus­tossa
on 32 jäsentä. .
C$J:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Toroniton oeaston rairstnai-nen
kuukausikokoxia pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä
maiamntaina hSo 8 iJileMa. D m -
. haaUMa,, •
CSJ:n Sudhuryri ofiastön kokouk­set
pidetMn kerran kuukaudeis--
6a joibtoktiiravain.kutsusta. J o M o -
,fcunta kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. KJirJeenvalhto: Box
354,«udl)ury, On*.
CBJ:n Beaver lAken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
iolsena sunnuntckdam klo
1 pödväim osaeUm hoaltlla. Klr-jeenvAlhtaJan
«eoHe: N. Piispa­nen,
FL R, 1, Woiithing)tan, dnft.
. .OSJ:n Vanoouveriai osa-ston kuu-kausikiokoukseit
pldietäiän OUn-
- itoh-haifilisisEV 'Jokaisen Icuukauden
.toisena suimunteina kcOlo 2
lp. KLrJeaivalhto sihteerlMe:
A .Hendrickson, 2605 Baet Pexin
denr St, Vfw«iq!uy>pr 9.
CSJ:n St^ult Ste. MaiTlen Ojgaston
säiäntömäaräiinm l ä r l^
iMn. yOoa. kruUkmideo «nslmmSl-
0enä tdlataihia. keOto 8 iaiaUa
omjGdla («loista, 991 M m Street.
C S J : n Port Arthurin osaaton kiuu-kauslkokoukset
pidetään Jokai-äbn'
kuu^^vuden , msim^mttilsenä
iilstalna, aikoxsn kk> 7.30 Malla.
Klrjeenvalixto oaoltteeUa! 316
Bay St.; I%it Arthur. 0»fc.
iVestermanin paisikasi
IfkQäaa ME-hilceiiiiiin.
Hapipuri; ~- Länsi-Saksan Lio­nel
W^termann paransi viikko
sitten lauantaina omaa maailman­ennätystä^
naisten kiekonheitos­sa
saavuttaessaan tuloksen 63,96.
^än teki sen Länsi-Sfiksan ja
Englannin välisessä yleisurheilu­maaottelussa.
Edellinen ennätys,
joka oli 62,70, syntyi viime ke­säkuussa
Itä-Berliinissä;
Rosendahl otteli
M£:n 5155
Lev.erkusen. — Heide Rosendahl.
22-vuotias länsisaksalainen liikun
uan opiskelija, paransi viikko sit
^en lauantaina naisten viisiottelun
piaailmanennätystä kotikaupun­gissaan
Leverkusenissa. Hänen
tuloksensa oli 5.155 pistettä, 66
enemmän kuin aiempi itävaltalai­nen
Euroopan mestarin Liesel Pro
kopin nimissä ollut.
Heide Rosendahlin sarja oli seu­raava:
100 metrin aidat 13,7, kuu­la
13,95, korkeus 174, pituus 633.
200 metriä 23.9.
Prfö. Podgornyi
Suomeen t4. lokak.
He/sinft/. — Neuvostoliiton pre­sidentti
Nikolai Podgomyin viral­linen
vierailu Suomessa alkaa 14.
lokakuuta, ja kestää viisi päivää,
ilmoitettiin ulkoasiainministeriös­tä
virallisesti viime viikolla. Vie­railukutsun
on esittänyt president
ti Urho Kekkonen.
Vierailuohjelmaan kuuluu val­tionpäämiesten
tapaamisten ja
juhlaillallisten lisäksi Helsingissä
mm. osallistuminen Suomir-Neu-vostoliitto-
Seuran 25-vuoti8Juh-laan
ja kaupungin tarjoama lou­nas.
Suunnitteilla on myös vierai­lu-
maaseudulle. :
Ulkoasiainministeriö on lähettä­nyt
valtiovieraalle ehdotuksia vie
railuohjelman sisällöstä.
S u o m i — N e uvostoliitto-Seu-ran
25-vuotisjuhiaa vietetään 15.
lokakuuta Suomen Kansallisteat­terissa.
Tähän tilaisuuteen osallis
tuvat molemmat valtionpäämie­het.
Seura on esittänyt toivomuk­sen,
että presidentti Podgornyi
puhuisi juhlassa.
Presidentti Keklkonen puhui Budajiesltissa
ASEISTARIISUNNAN
ALOITTAVAT PIENET
Budapest. ~- P i e n t e n v a l t i o i ­den
taholta uskoo presidentti
U r h o K e k k o n e n aseistariisun­nan
j o s k u s alkavan. — Se o l i s i
alku kehitysvaiheelle, jolle on
luonteenomaista niiden aattei­den
j a moraalisten a r v o s t u s t en
hyväksyminen ja toteuttaminen
jotka liittyvät kansainväliseen
rauhaan.
P r e s i d e n t t i Kekkonen puhui
v i i m e viikolla Budapestin yli­opistossa,
jossa hänet vihittiin
lakitieteen kunniatohtoriksi.
Usein sanotaan, että pienillä val­tioilla
ei ole mitään mahdollisuuk­sia
edistää kansainvälisen rau­han
asiaa, vaan niiden on pakko
seurata sitä linjaa, jonka tienviit­toina
ovat suurten maailmanval­tojen
turvallisuusnäkökohdat, ta­voitteet,
luottamuksen puute ja
keskenäinen epäluulo. Tietenkin
on myönnettävä, että tällainen ku
va suuressa määrin vastaa nyky­maailman
realiteettejä. Mutta se
ei saa estää työtä rauhan hyväk­si
ja nimenomaan pienten kanso­jen
äänen on ponnistuksissa rau-lan
aikaansaamiseksi tultava kuu
luviin ja kuulluksi, sanoi presi­dentti
Kekkonen.
— En kuulu niihin, jotka nykyi-lenä
kieltämättä levottomana ja
luolestumista herättävänä aikana
vajoavat pessimismiin. Olen päin­vastoin
eräässä yhteydessä mai-pinnut,
että vastuun kantaminen
(ansakunnan politiikasta on ny-
(yhetkellä-paitsi vaatelias myös
asinoiva, innoittava tehtävä.
Puheessaan presidentti Kekkor
ien kosketteli myös Unkarin ja
Suomen välisiä ystävyyssiteitä se
[ä erityisesti maitten välistä kult
uurisopimusta. Jo vuonna 1937
! olmittu, mutta toisen maailman-
< odan melskeissä lyhytaikaiseksi
äänyt kulttuurisopimus uudistet-iin
vuonna 1959. Kuluneiden kym
nenen vuoden aikana on tämän.
! opimuksen mukainen kulttuuri­vaihto
ennen muuta edistänyt
1 naissa tehtyjä tutkimuksia, tote-ii
presidentti Kekkonen.
Unkarin presidentille Loaonc-ille
tämän tarjoamalla lounaalla
)it^mä8sään kiitospuheessa presi-ientti
Kekkonen käsitteli aluksi
iuomen ja Unkarin suhteita to-leten
niiden olevan tietyssä mää-in
erikoisasemassa. "Unkarin ja
Suomen suhde on läheisempi ja
rleisimmin tunnustettu kuin suh-eet
moniin muihin maihin", hän
ausui.
Pr^idcntti lausui tämän jäl-
^teon'Suomen ulkopolitiikasta ja
Euroopan ongelmista mm. seu­raavaa:
Hakiessamme meille sopivaa tur
vallisuuspolitiikkaa viime sodan
jälkeen otimme olevat olot ja to­siasiat
lähtökohdaksi ulkopolitii­kallemme.
Ja rakentaessamme
puolueettomuuspolitiikkaamme o-lemme
välttäneet hakemasta mal
lia muualta. Olennaisinta meille
on kansamme turvallisuus ja sen
huomioon ottava puolueettomuus­politiikka.
Lähtökohtana Euroopan turval­lisuuskysymysten
ratkaisulle lie­nee
kaikilla tahoilla tunnustettu
tosiasia, että mitään myönteistä
ei voida saada aikaan voimankäy­töllä
tai siliä uhkaamisella. Rat­kaisujen
pohjana voi siten vain
olla asianosaisten riittävän suuri
yhteisymmärrys. Meidän suoma­laisten
näkemys on, että jos kes­kitymme
kartoittamaan yhteisym­märryksen
riittävyyttä, voisimme
ehkä saada kaikki osallistumaan
myönteisesti eikä varuillaan ollen
yhteisten ongelmiemme ratkai­suun.
Täten kehittyvät tuoreet
näkemykset, joissa on pyritty va­pautumaan
vanhojen epäluulojen
painolastista, saattaisivat mieles­tämme
edelleen palvella uusien
lähestymistapojen löytämistä
vanhojen umpikujaksi 'todettu­jen
sijasta.
Uskomme Suomessa, i että tie
puroopan kansojen turvallisuuden
kehitykselle on keskinäisten soli­daaristen
etujen löytämisessä ja
niihin rakentuvien yhteistyömuo­tojen
kehittämisessä samalla kun
luovumme vanhoista epärealistisis
ta muutosvaatimuksista, joita toi­sillemme
olemme piintyneesti esit
täneet.
YLLÄTYS
Kyllä te yhdistetyt laulukuo­rojen
jäsenet yllätitte minut
Eino Tarvaisen välityksellä
Turussa syyskuun 6 pn|l viih-detilaisuukaiemme
ensi iltana
Turun Akatemian talon juhla­salissa,
laulaen "Happy Birth-day"-
laul)ia minulle suuren
juhlayleisön edessä, täyttäessä­ni
70 vuotta.
Kiitos teille kaikille!
GEX>RGE SAIVO
Port Arthur. Ontario
' Jo neljättä vuotta vallitsee In­donesian
paarilla terrorin ilma­piiri.
Tuhannet edistyks^llisesti
aljattelevat ihmiset ja todelliset
isänmaanystävät ovat; kaatuneet
iiilmän paliisimielivallan uhreina.
Ensi sijassa vainojen'. kohteeksi
ovat joutuneet inaan alle men­neen
Indonesian kommunistisen
p[uolupen jäsenet. Hiljattain Ja-kart^
p sotilasviranomaiset ilmoit-:
tivat jälleen kerran aikovansa tur
hota kaikki kommunistit fyysilli-sesti.
Pi}l^uessaan jokin aika sit-tbn
suljetussa kokouksessa, * jos-;
aa oli l^snä s^ta maavoimien, i l ­mavoimien
ja laivaston kenraalia
ja amiraalia sekä myös poliisi-liäällikkö,
presidentti Suh^rto ke-lioitti
lipitä tehostaan taistelua
hallituksen vastustajia vastaan.
Hän toisti täniän kehpituksensa
maaliskuussa armeijan strategis-tfen
voimien esikunnan juhlalli­suuksissa.
Ministeriöiden, valtion laitos­ten
ja jopa armeijan ja poliisin
virastojen hpnkilökuntaa puhdis­tetaan.
Reuter tiedoittaa Indone­sian
pääkaupungista, että muu-lama
aikai sitten on vangittu
kolme Indonesian poliisivoimien
kenraalia syytettyinä salaisesta
yhteydenpidosta kommunistei­hin.
Todistaakseen lojaalisuutensa
sotilashallitusta kohtaan soti­laat
ja poliisiat yrittävät ylittää
toisensa' vankeihin kohdistamas­saan
mielivallassa. Helmikuun
lopulla indonesialainen sanoma­lehti
Harian Kami julkaisi In­donesian
ihmisoikeuksien suoje­luliiton
varapuheenjohtajan jul­kilausuman
siitä, että armeija
oli surmannut Keski-Jaavalla vii­me
joulukuussa 860 indonesia­laista,
joita epäiltiin kommunis­tisen
puolueen jäseniksi. Maalis­kuun
alussa demokraattisten ju­ristien
kansainvälinen liitto In­donesian
perusoikeuksien insti­tuutin
tietoihin nojautuen ilmai­si
suuttumuksensa sen johdosta,
että viime vuoden lopulla o l i
raa'asti murhattu 3,000 keskitys­leireihin
suljettu vankia. De­mokraattiset
juristit kehoittivät
YK.-n pääsihteeriä toimimaan
niin, että Indonesiassa ryhdyt­täisiin
kunnioittamaan alkeelli­sia
ihmisoikeuksia, ja vaativat
tutkimuksia joukkoteloituksien
ja kidutusten suhteen.
Indonesian viranomaiset pyr­kivät
estämään sivullisia kurkis­tamasta
"sisäisiin" asioihinsa.
Poikkeus tehtiin vain australia­laisen
kirjeenvaihtajan kohdalla.
Melbournelaisen Herald - lehden
reportteri Frank Palmos kävi
poliittisten vankien keskityslei­rissä,
joka sijaitsi viidakossa 90
mailin päässä Semanrangista,
Kuwun kuolemantehtaalla. Kir­jeenvaihtajan
reportaashissa lei­rin
komentaja eversti Tedio Su-varno
on kuvattu vilpittömäksi
ja avoimeksi pyöveliksi. Palmos
kävi myös ''kuulusteluhuonees­sa",
joka itseasiassa osoittautui
kidutuskammioksi. Siitä huoli­matta,
että leirissä oli valmis­tauduttu
kirjeenvaihtajan vierai­luun,
Palmos näki kammiossa
erään vangin ruumiin, joka oli
heittänyt henkensä "hoitokuurin
jälkeen". Leirin komendantti
yritti jollakin tapaa selittää tätä
epämiellyttävää vaikutelmaa ja
sanoi austratialaiselle lehtimie­helle:
"Kuulustelujen aikana ne
väliin heittävät henkensä sähkö­virrasta.
Jos vanki kuolee leiris­sä,
on hän siihen-itse syypää".
l^iM^; IcM^: 7 7 u € ^ y , . Q c t t , 7, 19,69 Siyu 3
Su<nn^\a^iiikalslU!ku
ojn y l i 4.5 miljoonJEiia
ife/s/n/ci. — Suomen henkikirjO|l*
tettu väestö oli tämän vuoden
aiu^äa 4,699,911 ihmistä. Liöäys-t4'
ed^llisH^odesta' koko: maah^vä-klliivuvussa
ön rlihöaat ^OjOOO.
KaiupUiigeissa' :ja ' kälippaloia^
asuu 49,5 prosenttia, määri Väes­töstä.
" ' ' ' S' ' ' l '
Väestö lisääntyy , edelleenv sel-^
vimmin Etelä-Suomeiäk: Uu^en-nia^
p väkilyvurjliaäirs' dli i|hes
1^,000, mutta : Lapis6'ä:' väin • hle^
man tQi8,tq8at8^. Ifelsingin jälr
k'een - on kaupungeista' Tampere
säilyttänyt, asemansa ennen Tur-
Itua. Suurin maalai8kt^t£^:pn Hel­singin
maalaiskijnt^i. • V a ^ s a on
myös edelleen • paisepepflpiifilfc!^; tu­hatta
niiiestä kohti Suomessa pn
1065 naista.
Onnettcrmiiudet
vaativat 72 uihria
• i,,-.'., •; ,
Toronto. — PerjftptairiMaatfi
kello 6:sta sunnuntiiln pUolefSir
yöhön suoritetta tptkimus
osoitti, että vähintäjp 72 henki­löä:
sai surmansa eri puolilla
Canadaa tapahtuneissa onnet­tomuuksissa.
62 henkilön ilinpi-tettiin
keolleen maäntieoimet-tomuuksissa.
Yksistään Ontarion maan­teillä
sai surmiinsa 26 henliir
löä ja yksi ihminen kuol) huk­kumalla.
.lil^^ii^n Ali Metro
BfeanjSiers
Toronto. — O.K. ali y o u gym-nastlc
minded people, the time' i s \
Kereohce ; ägaitt.^i a ;, a göod ,
summer to look ahead into the
A^irtter months t o c o m e : What am
rgoing t o d o SO a s not to p u t t oo
njiuch weight o n
\ Simple ,9nsw9r to ali a g e s and
biothsexesV just come t o Don Hall
efv^ry E(unday f p r the gym classes.
Äyhich i^rp 'ahout t o start.
•!,T^ke Special notice o f the fol- ,
Iplfiöng Information :Date to start
ppt.' 19/69__ (Suuday). Time
Cnote) 12 noon. Place: Don Hall,
Tprqpto. Arrive no earlier than
il.iao a.m.
|*.S. Dance ? Supper dance on
pctober i8/69 at the Hall. Time
to arrive 8 p.m. Ali members
wplcome — K. P.
kabaiidti^t^nssit;
l^^n^haaJJIIa 18 pnä
Canadan kansallisryhmien
neuvoston — Canadian Council
pf ^at|onal Group§ .-^ kabaret-titanssjt
Don haalilia, 857
Br6adview Avenuella iauantai-lusi,
lokakuun 18 päivänä.—:Or-kesteri
soittaa, ohjelmaa ja tar-jpilufu
Alkaa kello 8 illalla.
Pääsylippu $2.50 hengeltä.
Tervetuloa tähän eri kansallis­ryhmien
yhteiseen tilaisuuteen.
SUUNTAA
MUUTTAA L.-$AKSASSA
Berliini. — Ne voimat Länsi-Sak
sassa, jotka kehottavat käyttä­mään
nyt hyVäksi kaikkia mah­dollisuuksia
todellisen suunnan­muutoksen
aikaansaamiseksi Bour
nin politiikassa, arvioivat tilan­teen
oikein, huomauttaa DDR:tt
johtava lehti 'Neues Deutschland'
viime viikolla kommentoidessaan
Länsi-Saksan parlamenttivaaleja.
Vaalien tulos ei suinkaan estä oi­kealle
vievää suuntausta jatku­masta
Liittotasavallassa, se ei
poijsta uusnatsismin leviämisen
eikä Euroopan rauhaa uhkaavaa
vaaraa.
Sosialidemokra^tttisen pnpl\^een
saamat yli 14 miljoonaa pinta
kuvastavat toivetta, *'että sosiali­demokraattinen
puolue (SPP) va
pautuisi kristillisdemokraattien
(CDU) ja kristillissosialistien
(CSU) vankeudesta. Tämän toi­veen
täyttäminen vaatii kuitenkin
• • • i t
SDP :tä katkaisemaan suhteet
ODU:n ja CSU:n rauhaavaaran-tävaan
revanshi- ja ekspansiopo-iitUkkaan
päin toisaalta j a val-tionmonopolisysteemin
epädemor
kraattiseen politiikkaan toisaal­ta."
Lehti kirjoittaa edelleen, että
edistyksellisten voimien rohkean
toiminnan ansiosta saatiin tosin
estetyksi uusnatsien NPD-puo-lueen
pääsy hittopäiville, mutta
ei kuitenkaan sovi unohtaa, että
I|DP nyt sai ääniä yli kaksi ker­taa
niin paljon kuin vuonna
1965.
Puola ostaa ehkä
Suomesta voita
Helsinki. — Suomella tuntuu ole
van mahdollisuuksia saada myy­dyksi
yli jäämä voi taan Puolaan,
kertoi kauppaministeri Grels Teir
neuvoteltuaan .Suomessa vierai­lulla
olevan Puolan sisämaan-kaupan
ministerin Edward Sznaj-dcrin
kanssa.
Teir sanoi puolalaisen virkavel­jensä
ottaneen keskustelussa esil­le
Suomen ja Puolan kaupan l i ­säämismahdollisuudet.
— Mikäpä
siinä, .ostakaa meiltä alkajaisiksi
24 miljoonaa kiloa voita, vastasi
Teir. _
Teir kertoi Sznajderin suhtau­tuneen
yllättävän myöijteisesti
voikauppojen. mahdollisuuteen,
koska puolalaisilla tuntuu olevan
vajausta omissa varastoissaan..
Kauppaministeri huomautti, et­tä
keskustelu oli aivan alustavaa.
Asiaan palattaneen myöhemmin
virkamiestason neuvotteluissa,
yoin myyminen Puolaan edellyt­täisi
vastaavaa tuonnin lisäyspä;
Suomalaiset' ovat kiinnostuneita,
kivihiilen tuontikiintiön nostami­sesta
vaikean hiilitilanteen helpot
tamiseksi. mutta piiolalaisten ta­holla
on asiaan suhtauduttu var­ain
varauksellisesti ja viitattu sii­hen,
ettei tuotantokapasiteetti riit
täisi lisä vientiin, totesi Teir.
Sotarikollinen
joutui kiinni
Länsi-Saiksa^
Ber/i/ni. — Länsi-Berliinin syyt­täjäviranomaiset
ilmoittivat vii­me
viikolla; että n^uuan 63tVuo-tias
länsisaksalainen liikemies on
pidätetty epäiltynä yli 1,000 neu­vostoliittolaisen
sotavangin teloi­tusmääräyksen
antamiseen toisen
maailmansodan aikana:
Pidätetty, Franz Köningshaus,
toi m i natsien turvallisuuspalvelun
neuvostoliittolaisista sotavangeis­ta
huolehtivan osaston päällikkö­nä.
Hänet pidätettiin asunnostaan
Dysseldorfissa viime perjantaina.
Ei mikään ole niin uppiniskai­nen
kuin tosiasia.
— Royer-Collard.
M o s k o v a . — Neuvostoliiton am­mattiliittojen
sanomalehti Tinid
kirjoitti viime viikolla, ettei Län­si-
Saksan kansallisdemokraattien
jääminen edelleen liittopäivien ui
kopuolelle merkitse: "oikeistolai­sen
vaaran" vähenemistä. .
Lehti sanoi uutistoimisto Tas­sin
mukaan, että Adolf von Thad
denin "uusfasistinen" puolue on
edelleen olemassa ja että se te­hostaa
toimintaansa. Länsi-Sak­san
porvarilliset puolueet ovat
nyt ajautumassa entistä enemmän
oikealle, sanoi Trud.
Belgrad: — Jugoslavialainen sa-pialehti
Borba varoitti pääkirjoi­tuksessaan,
että länsisaksalaisten
ei pidä aliarvioida uusnatsilaisuu-den
vaaraa, vaikka Adolf von
Thaddenin kansallisdemokraatit
eivät onnistuneetkaan saamaan
liittopäiväpaikkoja vaaleissa.
Puolue suinkaan hävinnyt, vaan
epäonnistui ainoastaan saavutta­masta
liittopäiväpaikkoihin oi­keuttavan
kynnyksen, jatkoi Bor-ha.
VAIN PUHETTA
Tyhjäntoimittaja on mies tai
nainen joka voi yhden minuutin
kokemuksesta tehdä kahden tun­nin
esitelmän.
ITSEPINTAINEN YSKÄ
— KIPEÄ KUi&KKV:
Miljoonat käyttävä* paivititÄin DIANA TIPPOJA saadak­seen
nopeita tuitoksia itseptataisen yskän, flkeäai aivastuk­sen,
nenävuodon, katarnn, pää- Ja - näntakylmetttymisen.
kurkkukivun, käheydtoi, korkean kuumeen, kuumiedäuuden,
kfisl. Jalka, ndvelklpujem lia^nenrtÄmftBeksl, helpooupaa Ja va­paampaa
hengitystä. Ktoeält huaitet Buusaa;^ fcodatrtavait ike-tieet
ja luummaskipu. Kaasukilvut la vatsanpuru. Mikään
ei toimi kuten D I A N A TIPAT Klake t>ammnan tuniteen
hyväksi nopeasU Ja heti. i
H I N T A A I N O A S T A A N $L59puUo, ynnä vero
VATSA, MAKSA, SAPPI HÄIRIÖT:
Te tarvitsette RUSCI RBMDYA httaaaö Ulkkuvaan vat­saan,
klusailUseeQ tnntainBäteitushäiitlöön, hlappamaan vas-temniellBeen
röybtfinrkseen,'hermostuneeseen vatsaan, sy-dämrasttukseen;
Hllätsee kuMataval» kouaiiatim- Ja kaasu-
COUGHS
• « T A KM
COLDS
ASTHMA
(MDCHrm
HATttVai
kipiuia vatsassa, kylljis^
rlön, sappitautiin italpiiittt&en Ja
misen estämisessä, nuoJejOiteiai / kw
kuutta huulssa Ja sutis^'hiionOa
vuudeaba Johtuvaa pyftrryxysttt Ja
REMEDY poituifbaa Tuokalnaltua Ja ai.
ruoan sula/tusta Ja avusbaia piaaieiuma aappitoimJintaa. Häl-iti&
t huoaestutjbavalt telitäi, otioaläaia ^UISOI BEQSdlEDYA saa­daksenne
paremmanjtun(been'«niai päivästfi.' ,
H I N T A A I N O A S T A A N $2.50 pullo, ynnä vero
, aiitJtaa maksahäi-
Buttbläiriän pahene-itJtBj
itu'ehtunei-vaibsan
ko-ivtiatydlÄ.
RUSCI
ei' si'Den parempaa
REUMAATTINEN
— NIVELTULEHDUS KIFU:
Te itarvitaette voimahasfia ROXODIUMia nopeata epä-onnisbumatoinita
hderoa-^pois kipuhuojennusta kipeisiin kä-
RUSCI
REMEDY
oofurtPAno»
UUOVSKSSg
md BtUDACatS
sidn, kyynärpäihlu,
keuteen Ja kovetiti
kojen, nilkkojen,
lonkkiakipmm, kmk:
kjipum lavoUsai, Jtusänlissä;
vien ympäaisltöoni ikieralen-lieukaiuuMpxiiun,
rtoita/kyl
ruhjolituinan, pinigoiltittun:'
ajefatumaan:
Tplen ninnellrystyjen kan^
n <raiehtuflMsuuiteieai. M -
;hön, kor-
Johtuvaain
ruhjevaanmojen,
ksen fclpuim ia
ja iho syyhyämdaee». «ifiirIohfcoa' iaJ a '•'R kO&XvOnnDÄlptJpjMiöiiah ains ian.toam a-i'­^"
seen paiikkaim muutomia kentoja päivässä. :.
H I N T A AINOASTAAN, $1.59 pullo, ynnä vero
• Näitä mäkkoUtÄ myydöilln. ixjihdosHaupolsta kaikkialla.
Oamadiasstt '
LUSCOE PRODUCTS LtMITED
559 B A T H U K S T S T R B E T . T O R O N T O 4, ONT., C A N A DA